Anni Lehto Essee. Ihmisen luonto
|
|
- Pentti Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ihmisen luonto Helsingin Sanomissa kerrottiin taannoin Mia Valtosen väitöstutkimuksesta, jonka mukaan saimaannorpan geeniperimä on köyhtymässä hälyttävästi. Tällä hetkellä saimaannorppia on noin 310 yksilöä ja vuonna 2014 poikasia löytyi 58. Saimaannorpan geneettisen monimuotoisuuden kannalta hyvin ongelmallista on niiden elinympäristöjen pirstoutuminen ja sitä kautta tapahtunut perinnöllinen eriytyminen. Nykyinen saimaannorppakanta on hajautunut pieniin osapopulaatioihin, jotka eivät lisäänny keskenään, mikä heikentää entisestään lajin perimää. Vielä noin kymmenen vuotta sitten saimaannorppakannan hajautuminen pieniin pesimäalueisiin ei ollut vaikuttanut lajin geeniperimän vaihteluun. Nyt Valtosen väitöstutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että saimaannorpan pieni populaatiokoko on saattanut lajin geneettiseen pullonkaulaan, eli sen geeniperimän vaihtelu on erittäin pientä ja vähenee edelleen. (Saavalainen 2014; Palo 2003.) Valtonen listaa väitöksessään saimaannorppakantaa eniten uhkaaviksi tekijöiksi kalastuksen, elinympäristöjen hajanaistumisen sekä talven lämpenemisen, joka on seurausta ilmastonmuutoksesta (Saavalainen 2014). Kaikki nämä tekijät ovat jollakin tasolla aikaansaannosta ihmisen toiminnasta. Esimerkiksi kalastajien ja saimaannorpan välinen suhde on ollut pitkään hyvin ristiriitainen. Kalastusta on rajoitettu erilaisin lakipykälin muun muassa saimaannorpan pesintäalueilla, jotta kuutit eivät joutuisi kalastajien verkkoihin. Kalastajien ammattikunnan tulevaisuus on kuitenkin hyvin epävakaalla pohjalla, joten kaikenlainen kalastuksen rajoittaminen vaikuttaa myös elinkeinotoimintaan. Kalastus ei välttämättä ole suurin ongelma saimaannorppakannalle, vaikka jokaisen poikasen menettäminen onkin isku lajille. Ihminen on tilaa vievä eläin, joka raivaa ympäristöään itselleen suotuisaksi. Rakentaminen, ihmisen toiminnasta koituvat päästöt sekä yleensä ilmastonmuutos ovat suurimmat riskit saimaannorpalle. Monimuotoisen perimän avulla nisäkäs pystyy sopeutumaan erilaisiin ilmastovaihteluihin ja ilmaston muutoksiin, mutta saimaannorpan geenipooli on siihen auttamatta liian kapea (Saavalainen 2014). Saimaannorpan ohella moni muukin eläinlaji on joutunut ahtaalle ihmisasutuksen levitessä ja teollistumisen kehittyessä. Ihmistä ei kuitenkaan voi erottaa luonnosta, sillä luonto on hyvin keskeisessä asemassa yhteiskunnassamme. Ympäristökysymykset ovat tänä päivänä erittäin kiistanalaisia ja vahvasti politisoituneita. Jokaisella yhteiskunnallisella toimijalla on kuitenkin omat intressinsä luonnonvaroihin ja niiden säilyttämiseen. 1
2 Tässä esseessä pohdin ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ekososiaaliseen dynamiikkaan kytkeytyvien esimerkkien kautta. Pääpainoni esseessä on luonnon monimuotoisuuden kysymyksissä. Lisäksi pyrin avaamaan ekososiaaliseen dynamiikkaan liittyviä käsitteitä ja liittämään niihin ajankohtaisia esimerkkejä. Lopuksi tarkastelen aihetta oman näkökulmani kautta. Politisoitunut ympäristö Nykyinen yhteiskunta on tietyssä mielessä siirtynyt lähemmäksi luontoa. Luonnonvarojen arvo on ymmärretty ja niiden rajallisuus käsitetään aiempaa paremmin etenkin länsimaisissa yhteiskunnissa. Luonnon monet ekosysteemit tarjoavat sekä elonkierrolle välttämättömiä, taloudellisia että ihmisten hyvinvointiin liittyviä palveluja. Ekosysteemipalveluiden käsitteellä on pyritty ilmentämään luontoa elinehtona, yhteiskunnallisena voimavarana ja kulttuuristen arvojen ylläpitäjänä. Se nivoo yhteen niin luonnontieteet, yhteiskuntatieteet kuin taloustieteetkin. Konkreettinen esimerkki ekosysteemipalveluiden välttämättömyydestä on hyönteisten tekemä pölytys. Se kytkeytyy erottamattomasti kaikkeen siihen, mitä ekosysteemi meille tarjoaa, sillä pölytys mahdollistaa viljelykasvien tuotannon ja luonnon kukkivan kauneuden sekä edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä, kun eri kasvilajit pääsevät leviämään. Viime vuosina on kuitenkin ollut paljon puhetta hälyttävästä mehiläiskadosta, mikä vaarantaa elintärkeän pölytyksen. Pironan makasiini (2013) uutisoi raflaavasti artikkelissaan, että koko ekosysteemi romahtaa ilman pölyttäjiä luvulta 2010-luvulle tultaessa maailman mehiläiskannan on arvioitu laskeneen puolella. Syynä mehiläiskatoon on pidetty muun muassa torjunta-aineita, myrkyllisiä geenimuunneltuja lajikkeita, bakteeri-infektioita ja erilaisia loisia. Euroopan unioni rajoitti vuonna 2013 kahdeksi vuodeksi tiettyjen hyönteismyrkkyjen käyttöä niiden mehiläisiä houkuttelevan vaikutuksen vuoksi. Osa jäsenmaista vastusti päätöstä, ja esimerkiksi Ison-Britannian hallituksen mukaan päätöksen tukena ollut tutkimustieto oli vaillinaista. (Pironan makasiini 2013.) Mehiläiskato on vakava ympäristöongelma, mutta monien muiden ympäristökysymysten tavoin se on erittäin monimutkainen erityisesti sen taloudellisten aspektien kautta. Hyönteismyrkkyjen rajoittaminen voi merkitä mittaviakin tappioita viljelijöille. Toisaalta sato saattaisi parantua, jos pölyttäjien määrä olisi suurempi. Lisäksi taustalla on ajatus torjunta-aineiden yleisestä haitallisuudesta ja myrkkyjäämien vaikutuksista niin elintarvikkeiden syöjille kuin hyönteisillekin. Samalla mukaan astuvat eettiset arvot ruoan puhtaudesta ja 2
3 haitallisten hyönteiskantojen hävittäminen muiden eliölajien kustannuksella, mikä taas osaltaan verottaa luonnon monimuotoisuutta. Kysymyksen pohdinnassa esiin nousee myös ajallisuuden konteksti, eli mitä ovat hyönteistorjunnan välittömät ja pitkän aikavälin vaikutukset. Jos hyönteistorjunta jatkuisi ilman rajoituksia, mitä tapahtuisi pölyttäjille? Kemiallinen hyönteistorjunta toki edesauttaa pellon satotasoa, mutta pitkäaikaisella myrkyttämisellä voi olla vaikutusta sekä pellon kantokykyyn, hyönteislajeihin että ihmisten omaan terveyteen torjuntaainejäämien vuoksi. Esimerkki mehiläiskadosta osoittaa, miten vahvasti ympäristökysymykset voivat nykyisin politisoitua. Ne eivät enää liity vain ympäristöön, vaan limittyvät yhteiskunnallisiin konteksteihin. Lisäksi ongelmia ratkoessa tulee haasteeksi relevantin tutkimustiedon kerääminen sekä erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden eriävät näkökulmat. Luonnonsuojeluliitto ja vastaavat toimijat katsovat väistämättä ympäristökysymyksiä erilaisista lähtökohdista kuin markkinataloutta pyörittävät organisaatiot. Liito-oravasta on tullut Suomessa hyvin poliittinen eläin juuri edellä mainitun vastakkainasettelun vuoksi. Liito-orava on maassamme rauhoitettu ja sen elinalueilla kaavoitusta on rajoitettu merkittävästi. Jos kaavoitusalueelta löytyy merkkejä liito-oravista, voi kaavoitussuunnitelmien muutoksesta koitua kymmenien tuhansien eurojen lasku. Luonnontieteilijöiden mukaan liito-oravien suojelu on edelleen riittämätöntä ja kaikista rajoituksista huolimatta niille jätetään liian vähän elintilaa. (Nykänen 2014.) Ympäristönsuojelun tarpeellisuudesta ollaan kuitenkin usein myös yhtä mieltä eri sektoreilla, mutta suojelun toteuttamisen keinoista voidaan olla erimieltä, eli suojelumenetelmät politisoituvat. Ajankohtaisin esimerkki tästä on soiden suojeluohjelman ympärillä käyvä keskustelu, kun ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen halusi tarkentaa ohjelman toteuttamisen keinoja sen tavoitteita muuttamatta (MTV uutiset - STT 2014). Mittakaavojen monimuotoisuus Ympäristökysymysten argumentit lähtevät usein erilaisista mittakaavoista, jotka skaalautuvat tietyn näkökulman mukaan. Palatakseni liito-oraviin, vuonna 2006 liito-oravanaaraita laskettiin olevan noin yksilöä. Nyt kannan arvioidaan vähentyneen ja uutta laskentaa suoritetaan paraikaa. (Nykänen 2014.) Verrattaessa liito-oravapopulaatiota Suomen muihin uhanalaisiin eläimiin, luvut ovat suhteellisen korkeat. Esimerkiksi saukkoja arvioidaan olevan Suomessa noin 3
4 4000 ja euroopanmajavia noin 2500 yksilöä (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu 2014; Riistan- ja kalantutkimus 2013). Näiden lukujen perusteella voisi siis todeta, että Suomen mittakaavassa tarkasteltuna liito-oravakanta on varsin suuri ja sen elinolosuhteet tiukan lain nojalla suhteellisen turvatut. Liito-oravan suojelu on kuitenkin ollut huomattavasti muita mainittuja lajeja enemmän keskustelunaiheena, koska liito-oravat vaativat asuinpaikakseen tietynlaista metsää. Liito-oravan suojeluohjelma on siis ristiriidassa sekä metsätalouden että maankäytön tavoitteiden kanssa. Saukkojen ja majavien elinolosuhteet ovat sen sijaan entistä uhatummat, sillä puhtaita pesimiseen ja saalistukseen soveltuvia vesistöjä on yhä vähemmän. Niiden suojelusta ei ole kuitenkaan noussut yhtä suurta polemiikkia, sillä saukot ja majavat eivät ole astuneet teollisuuden ja markkinatalouden varpaille rajoittamalla niiden toimintaa. Eri lajien uhanalaisuus on myös tiukasti sidoksissa paikallisuuteen, eli alueellisiin mittakaavoihin. Edellisessä esimerkissä mainitsemani eläinlajit ovat kaikki luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi, mutta maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ne ovat suhteellisen elinvoimaisia (Wikipedia 2014a; 2014b; 2014c). Eläimet eivät tunnista maantieteellisiä rajoja, joten suomalaisesta luonnosta löytyy useita vierasperäisiä lajeja, kuten kanadanmajava, fasaani, supikoira ja piisami. Ihminen on kuitenkin usein ollut vaikuttamassa vieraiden lajien leviämiseen maassamme. Esimerkiksi tuhoeläimeksikin luokiteltu minkki on päässyt Suomen luontoon turkistarhoilta. Turkistarhaus nostaakin esiin tietomittakaavan, eli tiedon kontekstualisuuden luvun puolivälissä eläinaktivistit tekivät ensimmäiset mittavat turkistarhaiskunsa, joiden seurauksena satoja turkiskettuja päästettiin vapaaksi ja turkistarhaajat kärsivät mittavia taloudellisia tappioita (Matilainen 2013). Turkistarhaus on edelleen laillinen elinkeino Suomessa, mutta muun muassa Animalia kampanjoi voimakkaasti turkistarhauksen kieltämisen puolesta. Animalian kotisivuilla on paljon tarhauskieltoa puoltavaa materiaalia turkiseläimistä ja niiden elinoloista tarhoilla. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (STKL) on kuitenkin vastannut haasteeseen ja jakaa omilla nettisivuillaan myös tietoa turkiseläinten hyvinvoinnista, käyttäytymisestä sekä turkistiloista. Näkökulma on tietysti huomattavasti positiivisempi kuin Animalialla. (Animalia; Turkistieto.fi.) Sekä Animalia että STKL tarjoavat tietoa toimintaansa tukevalla tavalla. Molemmilla sivustoilla esimerkiksi käsitellään turkiseläinten stressiä. Animalia liittää stressin eläinten heikkoon hyvinvointiin ja stereotyyppiseen käyttäytymiseen. STKL puolestaan mainitsee stressin olevan luonnollista ja tarpeellista, jotta eläimen fysiologia kykenee sopeutumaan ympäristön muutoksiin ja ulkopuolisiin stimuluksiin. (Animalia; Turkistieto.fi.) Kaikki me ihmiset olemme joskus kokeneet 4
5 stressiä ja tiedämme sen olevan toisinaan asioita liikkeellepaneva voima, mutta liiallisena jopa lamauttava. Animalia ja STKL ovat molemmat nostaneet esiin omiin intresseihinsä parhaiten sopivan näkökulman stressitasosta. Tieto kytkeytyy siis aina viitekehykseensä, eikä ole koskaan objektiivista, sillä siihen liittyy sekä tiedon tuottaja, sen tulkitsija sekä tarkoitus, miksi tietoa on kerätty ja mitä sillä halutaan osoittaa. Suurin merkitys on yleensä sillä, kenen tieto ja näkökulma saavat eniten näkyvyyttä esimerkiksi mediassa ja sitä kautta suurimman yleisön. Suomessa on käyty viime vuosina kiivasta keskustelua susikannasta ja sen aiheuttamista ongelmista. Suurin osa uutisoinnista on liittynyt susien salakaatoihin, kaatolupiin ja susivihaan (Kaleva 2013a). Myös asiantuntijoita on haastateltu ja kysytty, kuinka suuri ongelma sudet todellisuudessa ovat. Suomessa on tällä hetkellä vain noin 150 sutta, mutta metsästäjälle yksikin koiran tai poron tappava susi on liikaa. Susikeskusteluun nivoutuu mittakaavojen moninaisuus. Suomessa sudet ovat ongelma asutusalueilla, mutta suurin osa kannasta elää kuitenkin Itä-Suomen laajoissa metsissä vähäisessä kontaktissa ihmiseen. Suomen karhukannan suuruus on noin 1500 yksilöä, mikä on kymmenkertainen susien määrään verrattuna. (Kaleva 2013b; Riistan- ja kalantutkimus 2014a; 2014b.) Karhut eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet vastaavassa määrin harmia ihmisille kuin sudet. Lisäksi vastaus susiongelmaan on varmasti erilainen, jos sitä kysytään porotalouden harjoittajalta tai biologian tutkijalta. Eläinkunnan apteekki Eläinlajien suojelulla pyritään edistämään biodiversiteetin, eli luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Jokaisella eliölajilla on oma tehtävänsä ekosysteemin ylläpitäjänä. Monimuotoisen luonnon tärkeys on tiedostettu myös hallinnollisella tasolla ja sitä varten on kehitetty muun muassa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman vuosille (Ympäristöministeriö 2013). Pelkkä eläinmäärä ei kuitenkaan vielä tarkoita elinvoimaista populaatiota, vaan kannassa täytyy olla riittävästi perinnöllistä vaihtelua, jotta laji välttyisi geneettiseltä pullonkaulalta sekä sisäsiitokselta. Koirarotuja tarkastelemalla perinnöllisen vaihtelun vähäisyyden ongelmat voi nähdä ehkä kaikkein selvimmin. Ihminen on jalostanut koiria suunnitelmallisesti jo satojen vuosien ajan. Esimerkiksi kultainennoutaja on yksi maailman suosituimmista koiraroduista. Kultaisennoutajanpentuja rekisteröidään Suomessa vuosittain yli tuhat (Kennelliitto 2013). Maailmanlaajuisesti suuresta populaatiosta huolimatta 5
6 kultaisillanoutajilla on useita perinnöllisiä sairauksia, kuten allergioita, epilepsiaa, kasvaimia, maksavikoja sekä luuston kasvuhäiriöitä (Kultainen rengas ry). Kaikkien näiden sairauksien yleistyminen liittyy rodun perimän köyhtymiseen, sillä sisäsiittoisuus ja ahdas geenipooli tuovat perinnölliset sairaudet vahvemmin esiin ja aiheuttavat niiden yleistymistä populaatiossa. Analogista ajattelua soveltaen geenipoolin voisi nähdä eräänlaisena apteekkina. Villieläinpopulaatioissa geenikantaa määrittää vahvasti elinalue, eläinten liikkuvuus sekä populaation koko. Eläin pyrkii luontaisesti lisääntymään geneettisesti mahdollisimman erilaisen yksilön kanssa, mutta elinalueen kaventuessa ja eläinmäärän pienentyessä myös parittelukumppanin valintamahdollisuudet vähenevät. Eläimen geenivarasto on siis rajallinen tietyn alueen sisällä. Se on kuin paikallinen apteekki, jossa on tarjolla tiettyjä tuotteita, eli tässä tapauksessa geenejä. Tuotevarasto ei ole ehtymätön, vaan jonkin tuotteen loppuessa, sitä ei välttämättä saada enää lisää ja on tyydyttävä toisenlaiseen tuotteeseen. Tuotevalikoima vähentyy jatkuvasti ja uusia tuotteita saa vain toisen paikkakunnan apteekista luvulla Inkoon ulkosaaristoon Länsi-Uudellemaalle istutettiin alun perin Korsikan ja Sardinian saarilta kotoisin olevia villilampaita, eli mufloneita. Kannan perinnöllistä monimuotoisuutta on pidetty yllä tuomalla siihen uutta verta muun muassa Korkeasaaresta ja Ähtäristä. Tuontien mukana mufloneihin on sekoittunut myös suomalaista maatiaislammasta. Lisäksi osa mufloneista lähti itse etsimään uusia geenejä uimalla saarelta toiselle. Suomessa arvioitiin elävän vuosien 2008 ja 2009 taitteessa noin 150 muflonia neljällä eri alueella. Osapopulaatiot ovat saimaannorpan tavoin hyvin erillään toisistaan, joten niiden luontainen geenienvaihto on niukkaa, mikä nostaa sisäsiittoisuuden riskiä. Mufloneja pyritään siirtelemään eri kantojen välillä, ja puhdasrotuisia yksilöitä suositaan. (Wikström 2009.) Toisaalta niin sanottua vieraanverenperintöä ei kannattaisi rajoittaa kokonaan, jotta geeniapteekki saisi lisää tuotteita valikoimiinsa ja nostaisi sitä kautta kannan elinvoimaisuutta. Ihminen ja luonnon oma järjestys Yhteiskunnallisesti ajateltuna luonnon ja ihmisen välinen suhde voidaan nähdä myös esimerkiksi terveydenhuollon analogian kautta. Ihminen pyrkii elvyttämään luonnon elintoimintoja, eli ekosysteemejä sekä eliöstöä ja lääkitsemään saastunutta ympäristöä, jotta luonnon elinvoima säilyisi. Toisaalta luonnon oma kiertokulku pysyy liikkeessä ihmisestä huolimatta, mutta 6
7 ihmiskunta ei pysyisi koossa ilman luontoa, sillä se tarjoaa meille elämän edellytykset muun muassa ravinnon, rakennusaineiden ja energian muodossa. Ihminen on kuitenkin vaikuttanut ympäristöönsä jo esihistoriallisista ajoista lähtien niin metsästyksen kuin maanviljelyn kautta ja ollut samalla osallisena monien eläinlajien sukupuuttoihin. Arkeologisten löydösten perusteella norsueläimiin kuuluvien mammuttien häviäminen Amerikan mantereelta vuotta oli suoraan kytköksissä Paleo-intiaanien harjoittamaan metsästykseen (Budiansky 1999, 139). Mammuttien sukupuuttoon vaikuttivat myös ilmaston äkillinen lämpeneminen ja mahdollisesti meteoriitin tai vastaavan taivaankappaleen osuminen Maahan (National Geographic Channel). Ihmisellä on kuitenkin ollut useasti näppinsä pelissä luonnon ekosysteemien muutosprosesseissa. Vieraslajit eivät tue luonnon monimuotoisuutta, sillä ne vievät usein resursseja alkuperäiseltä eläimistöltä ja horjuttavat siten kyseisen ekosysteemin tasapainoa luvulla Suomeen tuotiin ensimmäiset pohjoisamerikkalaiset minkit turkiseläimiksi luvulta lähtien tarhoilta karanneet minkit ovat muodostaneet mittavan populaation suomalaiseen luontoon. Niistä on koitunut haittaa alkuperäiselle eliöstölle, sillä minkille kelpaavat ravinnoksi niin sammakot, kalat, pienjyrsijät, äyriäiset kuin linnutkin. (Holmala; Metsastys-kalastus.com) Minkin katsotaankin olevan yksi syyllinen Saaristomeren lintulajien vähentymiseen sekä vesikkokannan hupenemiseen. Vesikko on minkkiä muistuttava alkuperäislaji. (Tunturisusi.com.) Evoluutio on pitkän aikavälin muutos, joka selittää eläimen sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Esimerkiksi historian saatossa hevoselle kehittyi pitkä pää, jossa silmät ovat ylhäällä, jotta se voisi nähdä ympärilleen laiduntaessaan pitkässä ruohikossa ja kovat kestävät kaviot, jotta pitkien matkojen taittaminen erilaisissa maastoissa oli mahdollista. Hevosen domestikaatio tapahtui noin vuotta sitten. Siitä lähtien ihminen on itse muokannut hevosta tarpeitansa vastaavaksi eläimeksi. Ennen hevonen oli työjuhta, sotaratsu ja ravinnonlähde. Nykyisin se on pikemminkin lemmikki ja urheilija, joka osallistuu yhteiskunnan toimintaan elinkeinona sekä hyvinvointi- ja perinnemaisemapalvelujen tuottajana. Ihminen voi vaikuttaa myös villieläinpopulaatioiden kehityskaareen. Helsingin sanomissa kerrottiin lokakuun lopussa, että karhuja kaadetaan yhä enemmän haaskalta. Suomessa haaskojen käyttö metsästyksessä on kiellettyä ja nyt haaskan käytöstä koituvia seurauksia halutaan kiristää. Perinteisesti karhunmetsästys tapahtuu Suomessa isossa metsästysporukassa metsästyskoirien kanssa. Tällöin karhulle ominainen arka ja ihmistä välttelevä käytös säilyy. Haaskat taas opettavat karhut rohkeammiksi, jolloin ne eivät välttämättä väistä enää ihmistä. Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti 7
8 kertoo myös, että haaskoilla käytettävistä riistakameroista tarkkaillaan haaskalla käyviä karhuja. Metsästäjä voi näin valita isoimman karhuyksilön tapettavaksi, mikä vaikuttaa kielteisesti karhupopulaation luontaiseen rakenteeseen ja kehitykseen. (Lehtinen 2014.) Ihmisellä ja luonnolla on monimutkainen symbioottinen suhde. Se on osaltaan mutualistinen, sillä ihminen hyötyy luonnosta ja luonto hyötyy ihmisen luontoa suojelevista toimenpiteistä. Toisaalta ihmisen voi nähdä myös luontoa kuluttavana loisena, joka itsekkäästi, vain omaa hyötyään tavoitellen kuluttaa loppuun uusiutumattomia luonnonvaroja ja vie tilaa muilta maapallon eliölajeilta. Mutta ihminen ei ole luonnosta erotettavissa oleva yksikkö, koska ihminenkin on yksi eläinkuntaan kuuluva laji, joka on saanut raivattua tiensä muusta eliökunnasta määräävään asemaan. Perustavanlaatuinen kysymys onkin se, mikä oikeus meillä ihmisillä on muokata ympäristöämme niin laajassa mittakaavassa kuin olemme tehneet ja miksi voimme määrittää toisten eläinlajien olemassaoloa ja kehityskulkua. Ihmiskunta on kuitenkin tehnyt päätöksiä, jotka ovat väistämättä muovanneet ympäristön kehitystä sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan. Nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa on tapana romantisoida puhtaan luonnon jyhkeitä maisemia, komeita eläimiä ja tasapainottavaa rauhaa. Luonnon omasta järjestyksestä puuttuu kuitenkin monia ihmisiä ohjaileva moraali. Luonto on julma, ja evolutiivisessa kehityksessä voittajia ovat kaikista sopeutuneimmat ja vahvimmat yksilöt, jos ihminen ei pääse väliin muuttamaan luontaisia kehityspolkuja. LÄHTEET Animalia ry. Toimintakohteet. Turkiseläimet. Usein kysyttyä turkiseläimistä. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu: ). Budiansky, S The Covenant of the Wild: Why Animals Chose Domestication. Yhdysvallat: Yale University Press. Holmala, K. Vieraslajit.fi. Vieraslajit ryhmittäin. Minkki. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Kaleva 2013a. Uutiset. Aiheet. Susikeskustelu. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). 8
9 Kaleva 2013b. Uutiset. Kotimaa. Asiantuntijat: Susikeskustelu riistäytyi käsistä. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Kennelliitto KoiraNet-verkkopalvelut. Jalostustietojärjestelmä. Kultainennoutaja. Pentueet. Rekisteröidyt vuonna Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Kultainen rengas ry. Jalostus. Terveys. Muita esiintyviä sairauksia. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: 9>. (Viitattu ). Lehtinen, T Karhunkaato haaskalta on lisääntynyt. Helsingin sanomat , A10. Matilainen, V YLE. Elävä arkisto. Vuosikymmen Turkistarhaiskuja Pohjanmaalla ja laukauksia Orimattilassa. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: ml#media=99760>. (Viitattu ). Metsastys-kalastus.com. Pienpedot. Metsästettävät lajit. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). MTV uutiset - STT Kotimaa. Grahn-Laasonen: Soidensuojeluohjelma jatkuu, tavoitteet samat. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). National Geographic Channel. Nat Geo Wild. Waking the Baby Mammoth. Why Did the Woolly Mammoth Die Out? Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Nykänen, H YLE. Uutiset. Luonto. Liito-oravat lasketaan kaavoittajan mielestä suojelu menee jo liiallisuuksiin. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: kaavoittajan_mielesta_suojelu_menee_jo_liiallisuuksiin/ >. (Viitattu ). Palo, J Väitöstiivistelmät. Morfologis-ekologinen eläintiede: Genetic diversity and phylogeography of landlocked seals. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: f0c0bb2dcc2256e04002e3e55?opendocument>. (Viitattu ). Pironan makasiini Luomumakasiini. Hälyttävä mehiläiskato. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Riistan- ja kalantutkimus Riista. Pienriista. Majava. Majavalaskenta Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Riistan- ja kalantutkimus 2014a. Riista. Suurpedot. Susi. Suden kanta-arviot. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). 9
10 Riistan- ja kalantutkimus 2014b. Riista. Suurpedot. Karhu. Karhun kanta-arviot. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Saavalainen, H Saimaannorpan geeniperimä köyhtyy. Helsingin sanomat , A13. Tunturisusi.com. Minkki. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Turkistieto.fi. Etusivu. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Turkistieto.fi. Etusivu. Turkiseläimet. Eläinten hyvinvointi. Stressi. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Wikipedia 2014a. Euroopanmajava. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Wikipedia 2014b. Saukko. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Wikipedia 2014c. Liito-orava. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Wikström, M Mufloni - 70 vuotta suomessa. Metsästäjä 4/2009, Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Luonto. Lajit. Luonto- ja lintudirektiivien lajit. Lajien esittelyt. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Lajien_esittelyt>. (Viitattu ). Ympäristöministeriö Luonto. Luonnon monimuotoisuus. Strategia ja toimintaohjelma. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). 10
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän
LisätiedotMiksi luonnonsuojelu on tärkeää?
BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.
LisätiedotELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö
ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta 11.10.2012 Matti Osara, Ympäristöministeriö Ympäristöministeriön näkökulma suurpetoihin Suurpetoja koskevat eräät luonnonsuojelulain
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotVoimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ PL 30 (Hallituskatu 3 A) 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Päivämäärä 2.6.2000 2180/722/2000 Riistanhoitopiirit Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotBIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
LisätiedotVIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS
VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit
LisätiedotZA4735. Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland
ZA4735 Flash Eurobarometer 219 (Biodiversity) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on biodiversity Flash 219 questionnaire Q1. Oletteko tietoinen ilmaisusta biologinen monimuotoisuus?
LisätiedotKultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk
Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi
LisätiedotSuurpetovahingot ja niiden estäminen
Suurpetovahingot ja niiden estäminen Salo 7.12.2016 Reijo Kotilainen 8.12.2016 Suomen riistakeskus 1 Suurpetojen historiaa Suomessa Suurpedoista maksettiin tapporahaa niiden vahingollisuuden vuoksi Tapporahan
LisätiedotMitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto
Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto Miksi ekosysteemipalvelukeskustelu on käynnistynyt? Maailmanlaajuiset muutokset Väestö kasvaa Energiantarve lisääntyy Luonnonvarat
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotSuurpetotutkimus/RKTL
Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa
ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan
LisätiedotMehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?
Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä
LisätiedotHaitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu
Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen
LisätiedotEkologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto
Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla
LisätiedotLuonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo
Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotRIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA
RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA Ekologian peruskäsitteitä Ihmisen vaikutuksia luontoon ja riistalajien elinympäristöihin Eläinten sopeutuminen ja erilaisia keinoja selviytyä lajina Ihminen saalistajana
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotPölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari
Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari 17.3.2016 Arviointiraportin laatimisen vaiheet IPBES-2 päätti arvioinnin käynnistämisestä
LisätiedotGEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotMetsästys ja riistanhoito saaristossa
Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT) Value based result oriented agri food policies: legitimacy, efficiency and feasibility VABARO (Luke)
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA
ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKENNYKSEN PYSÄYTTÄMINEN VAATII EKOLOGISTEN KOMPENSAATIOIDEN VELVOITTAMISTA JANNE S. KOTIAHO Jyväskylän yliopisto janne.kotiaho@jyu.fi @JanneKotiaho Ekologinen kompensaatio Tavoitteista
LisätiedotLataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa
Lataa Suomen uhanalaiset kasvit Lataa ISBN: 9789513165932 Sivumäärä: 384 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 26.77 Mb Maailman luonnon köyhtyminen jatkuu, eikä Suomenkaan luonto ole tältä kehitykseltä turvassa.
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotVuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.
BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja
LisätiedotMetsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia. Hanna-Maija Lahtinen
Metsäpeuran paluu Metsäpeuran EU LIFE hankkeen kuulumisia Hanna-Maija Lahtinen 6.4.2017 Mikä metsäpeura? Mistä peurasta on kyse? www.suomenluonto.fi Valkohäntäpeura eli -kauris www.maaseutumedia.fi Kuusipeura
LisätiedotMehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.
Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,
LisätiedotKeskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).
Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotNaudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus
Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja
LisätiedotLataa Lemmikkielämää - Seppo Turunen. Lataa
Lataa Lemmikkielämää - Seppo Turunen Lataa Kirjailija: Seppo Turunen ISBN: 9789524952026 Sivumäärä: 206 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 39.12 Mb Mitä tekemistä kilpikonnilla on järjestäytyneen rikollisuuden
LisätiedotSuomi ja kestävän kehityksen haasteet
Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotKAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen vaikutusten arviointi
Kainuun liitto Muistio 24.8.2018 KAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ Kainuun maakuntakaavan tarkistamisen vaikutusten arviointi Aika: Perjantaina 24.8.2018 klo 9:05-11:35
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotSuurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen
Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat Savonlinna 20.9.2012 Reijo Kotilainen Ministeriön asetus poikkeusluvan ja alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta karhun metsästyksestä
Lisätiedot9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6
9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN
ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN SEN SEURAAMUKSIA JA KEINOJA IHMISKUNNAN TULEVAISUUDEN TURVAAMISEKSI JANNE S. KOTIAHO JYU.WISDOM Jyväskylän yliopisto janne.kotiaho@jyu.fi @JanneKotiaho Luontopaneeli kehottaa
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotMAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT
MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT
LisätiedotVieraslajit hallintaan
Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotUUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.
UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää
LisätiedotSUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011
SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
Lisätiedotvälillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.
Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen
LisätiedotVierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009
Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella
LisätiedotMiten luontoarvoja kompensoidaan?
Miten luontoarvoja kompensoidaan? Tampere 13.6.2017 Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 HT Nina V. Nygren, ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori ma., Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
Lisätiedot5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)
5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä
LisätiedotRiistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke
Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu
LisätiedotKestävän kehityksen välttämättömyys
Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman
LisätiedotVesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
LisätiedotLataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski. Lataa
Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524953993 Sivumäärä: 351 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.78 Mb Elämän valtava kirjo on planeettamme hämmästyttävimpiä
LisätiedotSuurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas
Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotMonimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa
Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa Kestävän gastronomian huippuseminaari 21.9.2018 Personal farmer Heidi Hovi Luonnon monimuotoisuus Monimuotoisuus:
LisätiedotSuomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen
Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Eija Pouta, Luke Emmi Haltia, PTT Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen,
LisätiedotVoidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT
Voidaanko taimenkantoja suojella alamittasäädöksin Suomessa? Teuvo Niva RKTL, erikoistutkija, FT Sisältö Kalastuksen säätelyn yleisiä periaatteita Alamittasäätely Säätelyn toimintaympäristö Alamittasäätely
Lisätiedot15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012
15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotKasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella
Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
LisätiedotNatura-arvioinnin sisällöt
Natura-arviointi -hankkeen päätösseminaari, 1.12.2015, Rovaniemi Erikoissuunnittelija Kristiina Hoikka Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kristiina.hoikka@ely-keskus.fi Natura-arvioinnin tarkoitus
LisätiedotLataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski. Lataa
Lataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski Lataa Kirjailija: Ilkka Hanski ISBN: 9789524959247 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 20.87 Mb Elämän valtava kirjo on
LisätiedotKEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotMitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.
Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai
LisätiedotKankaan liito-oravaselvitys
Kankaan liito-oravaselvitys 2017 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 4.7.2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Liito-oravan suojelu... 3 1.2 Liito-oravan biologiaa... 3 2.
LisätiedotTEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE
TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)
LisätiedotTunnista lajit ja logot
Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.
LisätiedotLataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen. Lataa
Lataa Metsäkansan tarina - Kimmo Ohtonen Lataa Kirjailija: Kimmo Ohtonen ISBN: 9789522913623 Sivumäärä: 240 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 35.54 Mb Huikea vuoden mittainen kiertomatka halki Suomen metsien.metsät
LisätiedotMetsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa
Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotSuomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
LisätiedotOnko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?
Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotZA5853. Flash Eurobarometer 379 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave 3) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA8 Flash Eurobarometer 79 (Attitudes of Europeans Towards the Issue of Biodiversity, wave ) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 79 Biodiversity - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotTehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen
Tehtävät Lukuun 15. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen Eliöiden kehittyminen vesielämään sopeutuneista eliöistä maalla eläviin kasveihin ja eläimiin vaati monia muutoksia niiden
LisätiedotHE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta
Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotMiksi jotain piti ja pitää tehdä?
Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan
Lisätiedot