Anni Lehto Essee. Ihmisen luonto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anni Lehto 2.11.2014 Essee. Ihmisen luonto"

Transkriptio

1 Ihmisen luonto Helsingin Sanomissa kerrottiin taannoin Mia Valtosen väitöstutkimuksesta, jonka mukaan saimaannorpan geeniperimä on köyhtymässä hälyttävästi. Tällä hetkellä saimaannorppia on noin 310 yksilöä ja vuonna 2014 poikasia löytyi 58. Saimaannorpan geneettisen monimuotoisuuden kannalta hyvin ongelmallista on niiden elinympäristöjen pirstoutuminen ja sitä kautta tapahtunut perinnöllinen eriytyminen. Nykyinen saimaannorppakanta on hajautunut pieniin osapopulaatioihin, jotka eivät lisäänny keskenään, mikä heikentää entisestään lajin perimää. Vielä noin kymmenen vuotta sitten saimaannorppakannan hajautuminen pieniin pesimäalueisiin ei ollut vaikuttanut lajin geeniperimän vaihteluun. Nyt Valtosen väitöstutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että saimaannorpan pieni populaatiokoko on saattanut lajin geneettiseen pullonkaulaan, eli sen geeniperimän vaihtelu on erittäin pientä ja vähenee edelleen. (Saavalainen 2014; Palo 2003.) Valtonen listaa väitöksessään saimaannorppakantaa eniten uhkaaviksi tekijöiksi kalastuksen, elinympäristöjen hajanaistumisen sekä talven lämpenemisen, joka on seurausta ilmastonmuutoksesta (Saavalainen 2014). Kaikki nämä tekijät ovat jollakin tasolla aikaansaannosta ihmisen toiminnasta. Esimerkiksi kalastajien ja saimaannorpan välinen suhde on ollut pitkään hyvin ristiriitainen. Kalastusta on rajoitettu erilaisin lakipykälin muun muassa saimaannorpan pesintäalueilla, jotta kuutit eivät joutuisi kalastajien verkkoihin. Kalastajien ammattikunnan tulevaisuus on kuitenkin hyvin epävakaalla pohjalla, joten kaikenlainen kalastuksen rajoittaminen vaikuttaa myös elinkeinotoimintaan. Kalastus ei välttämättä ole suurin ongelma saimaannorppakannalle, vaikka jokaisen poikasen menettäminen onkin isku lajille. Ihminen on tilaa vievä eläin, joka raivaa ympäristöään itselleen suotuisaksi. Rakentaminen, ihmisen toiminnasta koituvat päästöt sekä yleensä ilmastonmuutos ovat suurimmat riskit saimaannorpalle. Monimuotoisen perimän avulla nisäkäs pystyy sopeutumaan erilaisiin ilmastovaihteluihin ja ilmaston muutoksiin, mutta saimaannorpan geenipooli on siihen auttamatta liian kapea (Saavalainen 2014). Saimaannorpan ohella moni muukin eläinlaji on joutunut ahtaalle ihmisasutuksen levitessä ja teollistumisen kehittyessä. Ihmistä ei kuitenkaan voi erottaa luonnosta, sillä luonto on hyvin keskeisessä asemassa yhteiskunnassamme. Ympäristökysymykset ovat tänä päivänä erittäin kiistanalaisia ja vahvasti politisoituneita. Jokaisella yhteiskunnallisella toimijalla on kuitenkin omat intressinsä luonnonvaroihin ja niiden säilyttämiseen. 1

2 Tässä esseessä pohdin ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ekososiaaliseen dynamiikkaan kytkeytyvien esimerkkien kautta. Pääpainoni esseessä on luonnon monimuotoisuuden kysymyksissä. Lisäksi pyrin avaamaan ekososiaaliseen dynamiikkaan liittyviä käsitteitä ja liittämään niihin ajankohtaisia esimerkkejä. Lopuksi tarkastelen aihetta oman näkökulmani kautta. Politisoitunut ympäristö Nykyinen yhteiskunta on tietyssä mielessä siirtynyt lähemmäksi luontoa. Luonnonvarojen arvo on ymmärretty ja niiden rajallisuus käsitetään aiempaa paremmin etenkin länsimaisissa yhteiskunnissa. Luonnon monet ekosysteemit tarjoavat sekä elonkierrolle välttämättömiä, taloudellisia että ihmisten hyvinvointiin liittyviä palveluja. Ekosysteemipalveluiden käsitteellä on pyritty ilmentämään luontoa elinehtona, yhteiskunnallisena voimavarana ja kulttuuristen arvojen ylläpitäjänä. Se nivoo yhteen niin luonnontieteet, yhteiskuntatieteet kuin taloustieteetkin. Konkreettinen esimerkki ekosysteemipalveluiden välttämättömyydestä on hyönteisten tekemä pölytys. Se kytkeytyy erottamattomasti kaikkeen siihen, mitä ekosysteemi meille tarjoaa, sillä pölytys mahdollistaa viljelykasvien tuotannon ja luonnon kukkivan kauneuden sekä edesauttaa luonnon monimuotoisuuden säilymistä, kun eri kasvilajit pääsevät leviämään. Viime vuosina on kuitenkin ollut paljon puhetta hälyttävästä mehiläiskadosta, mikä vaarantaa elintärkeän pölytyksen. Pironan makasiini (2013) uutisoi raflaavasti artikkelissaan, että koko ekosysteemi romahtaa ilman pölyttäjiä luvulta 2010-luvulle tultaessa maailman mehiläiskannan on arvioitu laskeneen puolella. Syynä mehiläiskatoon on pidetty muun muassa torjunta-aineita, myrkyllisiä geenimuunneltuja lajikkeita, bakteeri-infektioita ja erilaisia loisia. Euroopan unioni rajoitti vuonna 2013 kahdeksi vuodeksi tiettyjen hyönteismyrkkyjen käyttöä niiden mehiläisiä houkuttelevan vaikutuksen vuoksi. Osa jäsenmaista vastusti päätöstä, ja esimerkiksi Ison-Britannian hallituksen mukaan päätöksen tukena ollut tutkimustieto oli vaillinaista. (Pironan makasiini 2013.) Mehiläiskato on vakava ympäristöongelma, mutta monien muiden ympäristökysymysten tavoin se on erittäin monimutkainen erityisesti sen taloudellisten aspektien kautta. Hyönteismyrkkyjen rajoittaminen voi merkitä mittaviakin tappioita viljelijöille. Toisaalta sato saattaisi parantua, jos pölyttäjien määrä olisi suurempi. Lisäksi taustalla on ajatus torjunta-aineiden yleisestä haitallisuudesta ja myrkkyjäämien vaikutuksista niin elintarvikkeiden syöjille kuin hyönteisillekin. Samalla mukaan astuvat eettiset arvot ruoan puhtaudesta ja 2

3 haitallisten hyönteiskantojen hävittäminen muiden eliölajien kustannuksella, mikä taas osaltaan verottaa luonnon monimuotoisuutta. Kysymyksen pohdinnassa esiin nousee myös ajallisuuden konteksti, eli mitä ovat hyönteistorjunnan välittömät ja pitkän aikavälin vaikutukset. Jos hyönteistorjunta jatkuisi ilman rajoituksia, mitä tapahtuisi pölyttäjille? Kemiallinen hyönteistorjunta toki edesauttaa pellon satotasoa, mutta pitkäaikaisella myrkyttämisellä voi olla vaikutusta sekä pellon kantokykyyn, hyönteislajeihin että ihmisten omaan terveyteen torjuntaainejäämien vuoksi. Esimerkki mehiläiskadosta osoittaa, miten vahvasti ympäristökysymykset voivat nykyisin politisoitua. Ne eivät enää liity vain ympäristöön, vaan limittyvät yhteiskunnallisiin konteksteihin. Lisäksi ongelmia ratkoessa tulee haasteeksi relevantin tutkimustiedon kerääminen sekä erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden eriävät näkökulmat. Luonnonsuojeluliitto ja vastaavat toimijat katsovat väistämättä ympäristökysymyksiä erilaisista lähtökohdista kuin markkinataloutta pyörittävät organisaatiot. Liito-oravasta on tullut Suomessa hyvin poliittinen eläin juuri edellä mainitun vastakkainasettelun vuoksi. Liito-orava on maassamme rauhoitettu ja sen elinalueilla kaavoitusta on rajoitettu merkittävästi. Jos kaavoitusalueelta löytyy merkkejä liito-oravista, voi kaavoitussuunnitelmien muutoksesta koitua kymmenien tuhansien eurojen lasku. Luonnontieteilijöiden mukaan liito-oravien suojelu on edelleen riittämätöntä ja kaikista rajoituksista huolimatta niille jätetään liian vähän elintilaa. (Nykänen 2014.) Ympäristönsuojelun tarpeellisuudesta ollaan kuitenkin usein myös yhtä mieltä eri sektoreilla, mutta suojelun toteuttamisen keinoista voidaan olla erimieltä, eli suojelumenetelmät politisoituvat. Ajankohtaisin esimerkki tästä on soiden suojeluohjelman ympärillä käyvä keskustelu, kun ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen halusi tarkentaa ohjelman toteuttamisen keinoja sen tavoitteita muuttamatta (MTV uutiset - STT 2014). Mittakaavojen monimuotoisuus Ympäristökysymysten argumentit lähtevät usein erilaisista mittakaavoista, jotka skaalautuvat tietyn näkökulman mukaan. Palatakseni liito-oraviin, vuonna 2006 liito-oravanaaraita laskettiin olevan noin yksilöä. Nyt kannan arvioidaan vähentyneen ja uutta laskentaa suoritetaan paraikaa. (Nykänen 2014.) Verrattaessa liito-oravapopulaatiota Suomen muihin uhanalaisiin eläimiin, luvut ovat suhteellisen korkeat. Esimerkiksi saukkoja arvioidaan olevan Suomessa noin 3

4 4000 ja euroopanmajavia noin 2500 yksilöä (Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu 2014; Riistan- ja kalantutkimus 2013). Näiden lukujen perusteella voisi siis todeta, että Suomen mittakaavassa tarkasteltuna liito-oravakanta on varsin suuri ja sen elinolosuhteet tiukan lain nojalla suhteellisen turvatut. Liito-oravan suojelu on kuitenkin ollut huomattavasti muita mainittuja lajeja enemmän keskustelunaiheena, koska liito-oravat vaativat asuinpaikakseen tietynlaista metsää. Liito-oravan suojeluohjelma on siis ristiriidassa sekä metsätalouden että maankäytön tavoitteiden kanssa. Saukkojen ja majavien elinolosuhteet ovat sen sijaan entistä uhatummat, sillä puhtaita pesimiseen ja saalistukseen soveltuvia vesistöjä on yhä vähemmän. Niiden suojelusta ei ole kuitenkaan noussut yhtä suurta polemiikkia, sillä saukot ja majavat eivät ole astuneet teollisuuden ja markkinatalouden varpaille rajoittamalla niiden toimintaa. Eri lajien uhanalaisuus on myös tiukasti sidoksissa paikallisuuteen, eli alueellisiin mittakaavoihin. Edellisessä esimerkissä mainitsemani eläinlajit ovat kaikki luokiteltu Suomessa uhanalaisiksi, mutta maailmanlaajuisesti tarkasteltuna ne ovat suhteellisen elinvoimaisia (Wikipedia 2014a; 2014b; 2014c). Eläimet eivät tunnista maantieteellisiä rajoja, joten suomalaisesta luonnosta löytyy useita vierasperäisiä lajeja, kuten kanadanmajava, fasaani, supikoira ja piisami. Ihminen on kuitenkin usein ollut vaikuttamassa vieraiden lajien leviämiseen maassamme. Esimerkiksi tuhoeläimeksikin luokiteltu minkki on päässyt Suomen luontoon turkistarhoilta. Turkistarhaus nostaakin esiin tietomittakaavan, eli tiedon kontekstualisuuden luvun puolivälissä eläinaktivistit tekivät ensimmäiset mittavat turkistarhaiskunsa, joiden seurauksena satoja turkiskettuja päästettiin vapaaksi ja turkistarhaajat kärsivät mittavia taloudellisia tappioita (Matilainen 2013). Turkistarhaus on edelleen laillinen elinkeino Suomessa, mutta muun muassa Animalia kampanjoi voimakkaasti turkistarhauksen kieltämisen puolesta. Animalian kotisivuilla on paljon tarhauskieltoa puoltavaa materiaalia turkiseläimistä ja niiden elinoloista tarhoilla. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto (STKL) on kuitenkin vastannut haasteeseen ja jakaa omilla nettisivuillaan myös tietoa turkiseläinten hyvinvoinnista, käyttäytymisestä sekä turkistiloista. Näkökulma on tietysti huomattavasti positiivisempi kuin Animalialla. (Animalia; Turkistieto.fi.) Sekä Animalia että STKL tarjoavat tietoa toimintaansa tukevalla tavalla. Molemmilla sivustoilla esimerkiksi käsitellään turkiseläinten stressiä. Animalia liittää stressin eläinten heikkoon hyvinvointiin ja stereotyyppiseen käyttäytymiseen. STKL puolestaan mainitsee stressin olevan luonnollista ja tarpeellista, jotta eläimen fysiologia kykenee sopeutumaan ympäristön muutoksiin ja ulkopuolisiin stimuluksiin. (Animalia; Turkistieto.fi.) Kaikki me ihmiset olemme joskus kokeneet 4

5 stressiä ja tiedämme sen olevan toisinaan asioita liikkeellepaneva voima, mutta liiallisena jopa lamauttava. Animalia ja STKL ovat molemmat nostaneet esiin omiin intresseihinsä parhaiten sopivan näkökulman stressitasosta. Tieto kytkeytyy siis aina viitekehykseensä, eikä ole koskaan objektiivista, sillä siihen liittyy sekä tiedon tuottaja, sen tulkitsija sekä tarkoitus, miksi tietoa on kerätty ja mitä sillä halutaan osoittaa. Suurin merkitys on yleensä sillä, kenen tieto ja näkökulma saavat eniten näkyvyyttä esimerkiksi mediassa ja sitä kautta suurimman yleisön. Suomessa on käyty viime vuosina kiivasta keskustelua susikannasta ja sen aiheuttamista ongelmista. Suurin osa uutisoinnista on liittynyt susien salakaatoihin, kaatolupiin ja susivihaan (Kaleva 2013a). Myös asiantuntijoita on haastateltu ja kysytty, kuinka suuri ongelma sudet todellisuudessa ovat. Suomessa on tällä hetkellä vain noin 150 sutta, mutta metsästäjälle yksikin koiran tai poron tappava susi on liikaa. Susikeskusteluun nivoutuu mittakaavojen moninaisuus. Suomessa sudet ovat ongelma asutusalueilla, mutta suurin osa kannasta elää kuitenkin Itä-Suomen laajoissa metsissä vähäisessä kontaktissa ihmiseen. Suomen karhukannan suuruus on noin 1500 yksilöä, mikä on kymmenkertainen susien määrään verrattuna. (Kaleva 2013b; Riistan- ja kalantutkimus 2014a; 2014b.) Karhut eivät ole kuitenkaan aiheuttaneet vastaavassa määrin harmia ihmisille kuin sudet. Lisäksi vastaus susiongelmaan on varmasti erilainen, jos sitä kysytään porotalouden harjoittajalta tai biologian tutkijalta. Eläinkunnan apteekki Eläinlajien suojelulla pyritään edistämään biodiversiteetin, eli luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Jokaisella eliölajilla on oma tehtävänsä ekosysteemin ylläpitäjänä. Monimuotoisen luonnon tärkeys on tiedostettu myös hallinnollisella tasolla ja sitä varten on kehitetty muun muassa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman vuosille (Ympäristöministeriö 2013). Pelkkä eläinmäärä ei kuitenkaan vielä tarkoita elinvoimaista populaatiota, vaan kannassa täytyy olla riittävästi perinnöllistä vaihtelua, jotta laji välttyisi geneettiseltä pullonkaulalta sekä sisäsiitokselta. Koirarotuja tarkastelemalla perinnöllisen vaihtelun vähäisyyden ongelmat voi nähdä ehkä kaikkein selvimmin. Ihminen on jalostanut koiria suunnitelmallisesti jo satojen vuosien ajan. Esimerkiksi kultainennoutaja on yksi maailman suosituimmista koiraroduista. Kultaisennoutajanpentuja rekisteröidään Suomessa vuosittain yli tuhat (Kennelliitto 2013). Maailmanlaajuisesti suuresta populaatiosta huolimatta 5

6 kultaisillanoutajilla on useita perinnöllisiä sairauksia, kuten allergioita, epilepsiaa, kasvaimia, maksavikoja sekä luuston kasvuhäiriöitä (Kultainen rengas ry). Kaikkien näiden sairauksien yleistyminen liittyy rodun perimän köyhtymiseen, sillä sisäsiittoisuus ja ahdas geenipooli tuovat perinnölliset sairaudet vahvemmin esiin ja aiheuttavat niiden yleistymistä populaatiossa. Analogista ajattelua soveltaen geenipoolin voisi nähdä eräänlaisena apteekkina. Villieläinpopulaatioissa geenikantaa määrittää vahvasti elinalue, eläinten liikkuvuus sekä populaation koko. Eläin pyrkii luontaisesti lisääntymään geneettisesti mahdollisimman erilaisen yksilön kanssa, mutta elinalueen kaventuessa ja eläinmäärän pienentyessä myös parittelukumppanin valintamahdollisuudet vähenevät. Eläimen geenivarasto on siis rajallinen tietyn alueen sisällä. Se on kuin paikallinen apteekki, jossa on tarjolla tiettyjä tuotteita, eli tässä tapauksessa geenejä. Tuotevarasto ei ole ehtymätön, vaan jonkin tuotteen loppuessa, sitä ei välttämättä saada enää lisää ja on tyydyttävä toisenlaiseen tuotteeseen. Tuotevalikoima vähentyy jatkuvasti ja uusia tuotteita saa vain toisen paikkakunnan apteekista luvulla Inkoon ulkosaaristoon Länsi-Uudellemaalle istutettiin alun perin Korsikan ja Sardinian saarilta kotoisin olevia villilampaita, eli mufloneita. Kannan perinnöllistä monimuotoisuutta on pidetty yllä tuomalla siihen uutta verta muun muassa Korkeasaaresta ja Ähtäristä. Tuontien mukana mufloneihin on sekoittunut myös suomalaista maatiaislammasta. Lisäksi osa mufloneista lähti itse etsimään uusia geenejä uimalla saarelta toiselle. Suomessa arvioitiin elävän vuosien 2008 ja 2009 taitteessa noin 150 muflonia neljällä eri alueella. Osapopulaatiot ovat saimaannorpan tavoin hyvin erillään toisistaan, joten niiden luontainen geenienvaihto on niukkaa, mikä nostaa sisäsiittoisuuden riskiä. Mufloneja pyritään siirtelemään eri kantojen välillä, ja puhdasrotuisia yksilöitä suositaan. (Wikström 2009.) Toisaalta niin sanottua vieraanverenperintöä ei kannattaisi rajoittaa kokonaan, jotta geeniapteekki saisi lisää tuotteita valikoimiinsa ja nostaisi sitä kautta kannan elinvoimaisuutta. Ihminen ja luonnon oma järjestys Yhteiskunnallisesti ajateltuna luonnon ja ihmisen välinen suhde voidaan nähdä myös esimerkiksi terveydenhuollon analogian kautta. Ihminen pyrkii elvyttämään luonnon elintoimintoja, eli ekosysteemejä sekä eliöstöä ja lääkitsemään saastunutta ympäristöä, jotta luonnon elinvoima säilyisi. Toisaalta luonnon oma kiertokulku pysyy liikkeessä ihmisestä huolimatta, mutta 6

7 ihmiskunta ei pysyisi koossa ilman luontoa, sillä se tarjoaa meille elämän edellytykset muun muassa ravinnon, rakennusaineiden ja energian muodossa. Ihminen on kuitenkin vaikuttanut ympäristöönsä jo esihistoriallisista ajoista lähtien niin metsästyksen kuin maanviljelyn kautta ja ollut samalla osallisena monien eläinlajien sukupuuttoihin. Arkeologisten löydösten perusteella norsueläimiin kuuluvien mammuttien häviäminen Amerikan mantereelta vuotta oli suoraan kytköksissä Paleo-intiaanien harjoittamaan metsästykseen (Budiansky 1999, 139). Mammuttien sukupuuttoon vaikuttivat myös ilmaston äkillinen lämpeneminen ja mahdollisesti meteoriitin tai vastaavan taivaankappaleen osuminen Maahan (National Geographic Channel). Ihmisellä on kuitenkin ollut useasti näppinsä pelissä luonnon ekosysteemien muutosprosesseissa. Vieraslajit eivät tue luonnon monimuotoisuutta, sillä ne vievät usein resursseja alkuperäiseltä eläimistöltä ja horjuttavat siten kyseisen ekosysteemin tasapainoa luvulla Suomeen tuotiin ensimmäiset pohjoisamerikkalaiset minkit turkiseläimiksi luvulta lähtien tarhoilta karanneet minkit ovat muodostaneet mittavan populaation suomalaiseen luontoon. Niistä on koitunut haittaa alkuperäiselle eliöstölle, sillä minkille kelpaavat ravinnoksi niin sammakot, kalat, pienjyrsijät, äyriäiset kuin linnutkin. (Holmala; Metsastys-kalastus.com) Minkin katsotaankin olevan yksi syyllinen Saaristomeren lintulajien vähentymiseen sekä vesikkokannan hupenemiseen. Vesikko on minkkiä muistuttava alkuperäislaji. (Tunturisusi.com.) Evoluutio on pitkän aikavälin muutos, joka selittää eläimen sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin. Esimerkiksi historian saatossa hevoselle kehittyi pitkä pää, jossa silmät ovat ylhäällä, jotta se voisi nähdä ympärilleen laiduntaessaan pitkässä ruohikossa ja kovat kestävät kaviot, jotta pitkien matkojen taittaminen erilaisissa maastoissa oli mahdollista. Hevosen domestikaatio tapahtui noin vuotta sitten. Siitä lähtien ihminen on itse muokannut hevosta tarpeitansa vastaavaksi eläimeksi. Ennen hevonen oli työjuhta, sotaratsu ja ravinnonlähde. Nykyisin se on pikemminkin lemmikki ja urheilija, joka osallistuu yhteiskunnan toimintaan elinkeinona sekä hyvinvointi- ja perinnemaisemapalvelujen tuottajana. Ihminen voi vaikuttaa myös villieläinpopulaatioiden kehityskaareen. Helsingin sanomissa kerrottiin lokakuun lopussa, että karhuja kaadetaan yhä enemmän haaskalta. Suomessa haaskojen käyttö metsästyksessä on kiellettyä ja nyt haaskan käytöstä koituvia seurauksia halutaan kiristää. Perinteisesti karhunmetsästys tapahtuu Suomessa isossa metsästysporukassa metsästyskoirien kanssa. Tällöin karhulle ominainen arka ja ihmistä välttelevä käytös säilyy. Haaskat taas opettavat karhut rohkeammiksi, jolloin ne eivät välttämättä väistä enää ihmistä. Maa- ja metsätalousministeriön vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti 7

8 kertoo myös, että haaskoilla käytettävistä riistakameroista tarkkaillaan haaskalla käyviä karhuja. Metsästäjä voi näin valita isoimman karhuyksilön tapettavaksi, mikä vaikuttaa kielteisesti karhupopulaation luontaiseen rakenteeseen ja kehitykseen. (Lehtinen 2014.) Ihmisellä ja luonnolla on monimutkainen symbioottinen suhde. Se on osaltaan mutualistinen, sillä ihminen hyötyy luonnosta ja luonto hyötyy ihmisen luontoa suojelevista toimenpiteistä. Toisaalta ihmisen voi nähdä myös luontoa kuluttavana loisena, joka itsekkäästi, vain omaa hyötyään tavoitellen kuluttaa loppuun uusiutumattomia luonnonvaroja ja vie tilaa muilta maapallon eliölajeilta. Mutta ihminen ei ole luonnosta erotettavissa oleva yksikkö, koska ihminenkin on yksi eläinkuntaan kuuluva laji, joka on saanut raivattua tiensä muusta eliökunnasta määräävään asemaan. Perustavanlaatuinen kysymys onkin se, mikä oikeus meillä ihmisillä on muokata ympäristöämme niin laajassa mittakaavassa kuin olemme tehneet ja miksi voimme määrittää toisten eläinlajien olemassaoloa ja kehityskulkua. Ihmiskunta on kuitenkin tehnyt päätöksiä, jotka ovat väistämättä muovanneet ympäristön kehitystä sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan. Nykyisissä länsimaisissa yhteiskunnissa on tapana romantisoida puhtaan luonnon jyhkeitä maisemia, komeita eläimiä ja tasapainottavaa rauhaa. Luonnon omasta järjestyksestä puuttuu kuitenkin monia ihmisiä ohjaileva moraali. Luonto on julma, ja evolutiivisessa kehityksessä voittajia ovat kaikista sopeutuneimmat ja vahvimmat yksilöt, jos ihminen ei pääse väliin muuttamaan luontaisia kehityspolkuja. LÄHTEET Animalia ry. Toimintakohteet. Turkiseläimet. Usein kysyttyä turkiseläimistä. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu: ). Budiansky, S The Covenant of the Wild: Why Animals Chose Domestication. Yhdysvallat: Yale University Press. Holmala, K. Vieraslajit.fi. Vieraslajit ryhmittäin. Minkki. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Kaleva 2013a. Uutiset. Aiheet. Susikeskustelu. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). 8

9 Kaleva 2013b. Uutiset. Kotimaa. Asiantuntijat: Susikeskustelu riistäytyi käsistä. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Kennelliitto KoiraNet-verkkopalvelut. Jalostustietojärjestelmä. Kultainennoutaja. Pentueet. Rekisteröidyt vuonna Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Kultainen rengas ry. Jalostus. Terveys. Muita esiintyviä sairauksia. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: 9>. (Viitattu ). Lehtinen, T Karhunkaato haaskalta on lisääntynyt. Helsingin sanomat , A10. Matilainen, V YLE. Elävä arkisto. Vuosikymmen Turkistarhaiskuja Pohjanmaalla ja laukauksia Orimattilassa. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: ml#media=99760>. (Viitattu ). Metsastys-kalastus.com. Pienpedot. Metsästettävät lajit. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). MTV uutiset - STT Kotimaa. Grahn-Laasonen: Soidensuojeluohjelma jatkuu, tavoitteet samat. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). National Geographic Channel. Nat Geo Wild. Waking the Baby Mammoth. Why Did the Woolly Mammoth Die Out? Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Nykänen, H YLE. Uutiset. Luonto. Liito-oravat lasketaan kaavoittajan mielestä suojelu menee jo liiallisuuksiin. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: kaavoittajan_mielesta_suojelu_menee_jo_liiallisuuksiin/ >. (Viitattu ). Palo, J Väitöstiivistelmät. Morfologis-ekologinen eläintiede: Genetic diversity and phylogeography of landlocked seals. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: f0c0bb2dcc2256e04002e3e55?opendocument>. (Viitattu ). Pironan makasiini Luomumakasiini. Hälyttävä mehiläiskato. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Riistan- ja kalantutkimus Riista. Pienriista. Majava. Majavalaskenta Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Riistan- ja kalantutkimus 2014a. Riista. Suurpedot. Susi. Suden kanta-arviot. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). 9

10 Riistan- ja kalantutkimus 2014b. Riista. Suurpedot. Karhu. Karhun kanta-arviot. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Saavalainen, H Saimaannorpan geeniperimä köyhtyy. Helsingin sanomat , A13. Tunturisusi.com. Minkki. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Turkistieto.fi. Etusivu. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Turkistieto.fi. Etusivu. Turkiseläimet. Eläinten hyvinvointi. Stressi. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Wikipedia 2014a. Euroopanmajava. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Wikipedia 2014b. Saukko. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Wikipedia 2014c. Liito-orava. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Wikström, M Mufloni - 70 vuotta suomessa. Metsästäjä 4/2009, Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu Luonto. Lajit. Luonto- ja lintudirektiivien lajit. Lajien esittelyt. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Lajien_esittelyt>. (Viitattu ). Ympäristöministeriö Luonto. Luonnon monimuotoisuus. Strategia ja toimintaohjelma. Saatavilla wwwmuodossa: <URL: (Viitattu ). 10

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän

Lisätiedot

Suurpetotutkimus/RKTL

Suurpetotutkimus/RKTL Suurpetotutkimus/RKTL 9.12.2010 Pori photo Ilpo Kojola photo Ilpo Kojola photo: Ilpo Kojola photo de5stora.com Tietoa kestäviin valintoihin! Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on noin 300 hengen asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo Kolme tasoa: Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo 1. Lajinsisäinen monimuotoisuus tarkoittaa erilaisten fenotyyppisten ja genotyyppisten muotojen runsautta 2. Lajistomonimuotoisuus

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu

Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Haitalliset vieraslajit Suomessa Kansallinen vieraslajistrategia valmistuu Tiedotustilaisuus Säätytalo 9.11.2009 Ympäristöjohtaja Veikko Marttila Maa- ja metsätalousministeriö Miksi Suomeen kansallinen

Lisätiedot

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3. Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus Terhi Iso-Touru 25.5.2012 Emeritusprofessori Kalle Maijalan 85-vuotisjuhlaseminaari Naudan domestikaatio eli kesyttäminen yli 45 kiloa painavia kasvinsyöjälajeja

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015

Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät. Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Riistakantojen laskenta, tila ja niihin vaikuttavat tekijät Luonnonvarakeskus Pekka Helle 3.9.2015 Miksi riistakantojen seurantaa tarvitaan? Kansallinen tarve: metsästyssaaliin mitoitus (kestävän käytön

Lisätiedot

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat

Lisätiedot

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011

SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA. Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 SUSIKONFLIKTI JA SEN HALLINTA Jukka Bisi Yläne 4.2. 2011 IHMISEN JA SUDEN VUOROVAIKUTUKSEN HISTORIAA ENNEN 1800-LUKUA KILPAILU RIISTAVARASTA (HIRVI, METSÄPEURA) 1800-LUVULLA VÄESTÖNKASVU LISÄSI KOTIELÄINTALOUTTA,

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT I LUONNONYMPÄRISTÖT II LUONNONVARAT 1) MAKEA VESI 2) MAAPERÄ 3) METSÄ 4) MERET JA VALTAMERET III IHMISET IV ILMASTONMUUTOS JA LUONNONKATASTROFIT

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen hallinnassa: esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava Kaarina Kauhala Luke Euroopanmajava Metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvulla (1868). Takaisinistutettu

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä? Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Luontodirektiivi Suurpedot ovat tiukasti suojeltuja lajeja (12 artikla) Lajien yksilöiden tappaminen on kiellettävä Suojelusta

Lisätiedot

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012

15.5.2012. www.jarvilohi.fi 15.5.2012 15.5.2012 15.5.2012 Hankkeen yleistavoite Hankkeen yleistavoitteena on Saimaan arvokkaiden lohikalakantojen perinnöllisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kantojen tilan paraneminen kestävää kalastusta

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014

Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009

Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vierailu Malesian Langkawin saaren löytöeläinkodissa joulukuussa 2009 Vieraillessani Langkawin saarella viime vuonna kävin tutustumassa paikalliseen löytöeläinkotiin ja siihen miten kyseisellä saarella

Lisätiedot

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ

Opettajalle SUKUPUUTTOON KUOLLEITA ELÄINLAJEJA TAVOITE TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, että olosuhteet maapallolla muuttuvat jatkuvasti ja että se vaikuttaa kasveihin ja eläimiin. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Lajien väheneminen ei ole yksinomaan negatiivinen

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro Suurpetokannat ovat kasvaneet Ilves- ja karhukannat voimakkaasti Susi- ja ahmakannat hieman Suurpetojen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 312/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi metsästyslain 33 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi metsästyslain pyyntivälineitä ja pyyntimenetelmiä

Lisätiedot

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito

Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi?

Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Mitä tarkoittaa eläinten hyvinvointi? Laura Hänninen, dosentti, ELT laura.hanninen helsinki.fi Eläinten hyvinvoinnin ja eläinsuojelun kliininen opettaja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 600, 601, 610 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys

Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys Globaali kiertotalous ja kestävä kehitys KOHTI KESTÄVIÄ VALINTOJA MITEN VOIMME VAIKUTTAA KIERTOTALOUTEEN Tuula Pohjola TkT Crnet Oy 4/21/2015 Crnet Oy/Tuula Pohjola 1 Tuula Pohjola, TkT Erityisala vastuullinen

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus 1. Saimaannorppa Eläminen Pesiminen ja uhanalaisuus Suomen ainoa kotoperäinen nisäkäs Elää makeissa vesissä ja sitä esiintyy ainoastaan Suomessa Saimaan vesistöissä Viettää jopa 80% elämästään vedessä

Lisätiedot

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6. Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, mia.pihlajamaki@ymparisto.fi Itämeri-foorumi, 7.6.2012 Tausta Media ja Itämeren rehevöityminen Kolme esimerkkiä

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA Tämä kalvosarja esittelee EKOLOGIAN PERUSKÄSITTEITÄ IHMISEN VAIKUTUKSIA LUONTOON JA RIISTALAJIEN ELINYMPÄRISTÖIHIN ELÄINTEN SOPEUTUMISTA JA ERILAISIA KEINOJA SELVIYTYÄ

Lisätiedot

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012

Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. 15.2.2012 Varastokatu 3 A VALITUS 33100 Tampere pirkanmaa@sll.fi p. (03) 213 1317 Aaroninkatu 13 37130 Nokia nokianluonto@gmail.com MAASEUTUELINKEINOJEN VALITUSLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Suurpetokantojen arviointi

Suurpetokantojen arviointi Suurpetokantojen arviointi Ilpo Kojola, RKTL Suurpetojen vähimmäislukumäärä vuoden lopussa (1978 2012) 2500 2000 4x 2500 2000 25x 1500 kesä 1500 1000 Karhu 1000 Ilves 500 500 0 1978 1984 1990 1996 2002

Lisätiedot

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 1/5 Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, 35990 KOLHO 12.1.2015 rek.nro: 213.736 info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)45 3295152 Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus Suden hoitosuunnitelman päivitys Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus 2008 2009 33 laumaa 2010 16 laumaa 2011 8 laumaa 2012 14 laumaa 2013 10 laumaa Lähde: RKTL Susikanta lähes puolittui

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Ympäristöministeriölle LAUSUNTO Viitaten lausuntopyyntöön 12.3.2012 (Dnro YM016:00/2007) Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Suomen Metsästäjäliitto kiittää

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA

SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA 1 (5) SUOMEN SAAMELAISKÄRÄJIEN PUHEENJOHTAJAN, KLEMETTI NÄKKÄLÄJÄRVEN PUHE ILMASTONMUUTOS JA TULEVAISUUS SAAMELAISKULTTUURIN KANNALTA TULEVAISUUSFOORUMI: ILMASTONMUUTOS JA SIIHEN SOPEUTUMINEN, 19.4.2010

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT

Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja

Lisätiedot

Lumijälkilaskenta 2012-2013

Lumijälkilaskenta 2012-2013 Lumijälkilaskenta 2012-2013 Laskentapäälliköt Jälkitarkastajat 21.11.2012 Suomen riistakeskus 1 Riistalaskennat tietoa metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiot Suurpetoseuranta Vesilintujen pistelaskenta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi Ilmastonmuutoksen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja mahdollisuudet muutokseen sopeutumiseksi Juha Pöyry Syke / Luontoympäristökeskus Ympäristöhyödyt työryhmän kokous 03.09.2012 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miksi jotain piti ja pitää tehdä?

Miksi jotain piti ja pitää tehdä? Miksi jotain piti ja pitää tehdä? kilpailijamäärät laskeneet rajusti viimeisen 25 vuoden aikana (huom. nuorten SM Kitee, Kotka 2012) lajin kotimainen kilpailutoiminta menettänyt seksikkyytensä lähes kokonaan

Lisätiedot

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta

Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Biologi-metsästäjä-luonnonsuojelijan näkemyksiä susikannan hoidosta Miten kannanhoito on muuttunut? Vielä 1980-luvulla ja 1990- luvun alussa susikanta oli pääasiassa sijoittunut lähinnä itärajan pintaan

Lisätiedot

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani - Tiina Harrinkari MMM, agr Maisematie 643, 39120 Mahnala Sposti: tiina.harrinkari @ netti.fi p. 040 700 1597 Luennon aihealueet 1. Syy: miksi ruokinta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1

ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 ITÄ-SUOMEN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 14/5475/1 Antopäivä Diaarinumero 30.10.2014 11293/14/7305 ASIA Kalastuslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja kalastusalue, Päätös, johon on haettu muutosta

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit 1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

3Eksponentiaalinen malli

3Eksponentiaalinen malli 3Eksponentiaalinen malli Bakteerien määrä lihassa lisääntyy 250 % jokaisen vuorokauden aikana. Epilepsialääkkeen määrän puoliintuminen elimistössä vie aina yhtä pitkän ajan, 12 tuntia. Tällaisia suhteellisia

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena

Sisältö. Yleistä ahmasta. Tutkimuksia muualta. Ahman elinalueen valinta. Ahman ruokavalio. Yhteenveto: ahma suden seuralaisena Kuva: Ilpo Kojola Sisältö Yleistä ahmasta Tutkimuksia muualta Ahman elinalueen valinta Ahman ruokavalio Yhteenveto: ahma suden seuralaisena 2 Ahma Gulo gulo Maailman suurin maalla elävä näätäeläin Kanta

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto

Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen

Lisätiedot

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus

Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Köyhtynyt maatalousluonto Miksi biodiversiteetti katoaa Suomen maataloudessa? Mikko Kuussaari Suomen ympäristökeskus Esityksen rakenne Miten maatalousluontomme on köyhtynyt? Mitkä syyt ovat luonnon köyhtymisen

Lisätiedot

Saimaannorppa ja sen elinalue

Saimaannorppa ja sen elinalue SAIMAALLA Saimaannorppa ja sen elinalue Saimaalla elää yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis) on norpan kotoperäinen alalaji. Saimaannorppakanta on kasvanut 190

Lisätiedot

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit

Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit Kestävyyden taloudellisen ulottuvuuden kriteerit 1. Yritysten toiminnan kilpailukykyisyys, kannattavuus, kehityskelpoisuus ja kasvupotentiaali. - kilpailukykyinen yritys toimii markkinahinnoin kannattavasti

Lisätiedot