Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys"

Transkriptio

1 Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen Esiselvitys

2 2 Selvityksen kaksi päätavoitetta Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla Tavoitteena on selvittää, onko yhteyden uudelleenavaamiselle edellytyksiä Liikenne Suomen rautatieverkolla on pääratojen osalta ylikuormittunut ja osalta alempaa rataverkkoa on reilusti vapaata kapasiteettia. Kuormittuneen rataverkon parantaminen on kallista. Tavoitteena on selvittää jatkotarkastelujen tarve rataverkon kuormituksen tasaamisen mahdollisuuksista siirtämällä liikennettä vilkkailta rataosilta vähäliikenteisille rataosuuksille

3 3 Selvityksen taustat Selvitys on laadittu osana Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC) -hanketta. BGLC-hankkeessa kehitetään Botnian käytävää, joka on yhdyskäytävä Norjan, Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle sekä Suomenlahden yli Baltiaan Botnian käytävä on osa TEN-Tydinverkkoa

4 4 Ratayhteyden sijainti Pori Parkano Haapamäki-rataosuus osana Suomen poikittaista ratayhteyttä Pori Jyväskylä Imatra.

5 5 Selvityksen taustat Liikennepolitiikan tavoitteena on tehostaa nykyisen liikenneverkon käyttöä, jotta infran uus- ja laajennusinvestointeja voitaisiin karsia tai siirtää Rautatiekuljetusten edellytysten parantaminen ja pitkien tavarakuljetusten siirtäminen autokuljetuksista junakuljetuksiin on ympäristö- ja liikennepolitiikan mukaista - Ilmastopolitiikka ja päästötavoitteet - EU:n valkoinen kirja Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn paraneminen edellyttää kuljetuskustannusten säästöjä Pori-Haapamäki radan uudelleenavaamisen esiselvitys ja aihepiirin ensimmäinen selvitys

6 6 Selvityksen taustat Rautatiekuljetusten toimintaympäristö on muuttumassa - Perusteollisuuden tulevaisuus ja rakennemuutos Suomessa - Puu- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden tarpeet? - Vaikutukset rataverkon kuormitukseen - Rataliikenteen tulevaisuus ja ennuste; mihin skenaarioon tukeutuvat? - Kaivosteollisuuden tulevaisuuden tarpeet? - Tuonti ja vienti - Satamien ominaisuudet ja palvelut sekä jäätilanne vaikuttavat kuljetusreitin valintaan - Transitoliikenne ja liikenne Venäjälle - Laivaliikenteen tulevaisuus (SECA) - Laivakoon kasvaminen? - Kuljetusten ja niiden kustannustehokkuuden vaikutukset teollisuuden sijoituspäätöksiin - Kilpailun avautuminen rataliikenteessä

7 7 Selvityksen hypoteesi Selvityksessä tarkasteltiin, onko niin että, uudelleenavattava ratayhteys - Parantaa pääradan ja itäradan henkilö- ja tavaraliikenteen kapasiteettia - Pienentää ainakin hetkellisesti investointitarvetta pääradalla, itäradalla sekä Tampere Jyväskylä-radalla - Tuo (kustannustehokkaan) uuden tavarakuljetusreitin itä länsi-suuntaan sekä pohjoinen itä-suuntaan - Parantaa transitoliikenteen mahdollisuuksia - Pienentää Pohjanmeren laivaliikenteen talvimerenkulun kustannuksia - Kehittää Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Savon ja Karjalan elinkeinoelämää

8 8 Rataverkko ja ongelmakohdat Rataverkon pituus on km, tästä km on sähköistettyä Pääosa rataverkosta yksiraiteista - Ohittaminen vaatii kohtaamispaikkoja Suurimmat pullonkaulat tällä hetkellä - Helsingin ratapiha (Hki Pasila Ilmala) - Tampere Toijala - Kerava Riihimäki - Luumäki Vainikkala - Seinäjoki Oulu Pääradoille keskitetään sekä henkilö- että tavaraliikenne

9 9 Rataverkko ja ongelmakohdat

10 10 Rautatiekuljetusten ongelmat Ongelmat nykyisin / kustannustehokkuus? - Ratojen kapasiteetti (raidemäärä) ja kunto - Operaattorin toimintastrategia - Tavaraliikenteen siirtyminen junista autoon Nykyinen rata ja tavaraliikenne välillä Pori-Tampere - Tavarakuljetukset; nykyiset, kaivoskuljetukset, bioenergiakuljetukset, kaasu - Henkilöliikenteen sujuvuus / kapasiteetti pääradalla => Eriytetty henkilö- ja tavaraliikenne - Taloudelliset asiat Pääratojen ruuhkat

11 11 Rautatiekuljetusten haasteet Liikennemäärät nykyisin = ruuhkaradat Ennuste (synkkä) => ennustettavuus vaikeaa muuttuuko maailma? Muutokset (kaivos, puu, energia, kaasu, transito, kilpailun syntyminen) onko huomioitu ennusteessa, pystytäänkö ennustamaan => pitääkö varautua tasaisemmalla liikenteen jakamisella verkolle? Nykyiset investoinnit eivät vastaa oleelliseen kuljetuslisäykseen eli tarvitaan uusia investointeja Rata- ja maantiekuljetusten osuudet tavarakuljetuksissa (trendit ) vesiliikenne vähentynyt, kuljetuslisäys kumipyörille. Tavoite pitkät kuljetusmatkat (>300 km) junilla => onko toteutunut

12 12 Rautatiekuljetusten kehitysnäkymät Lähde: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

13 13 Rautatiekuljetusten kehitysnäkymät Lähde: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

14 14 Venäjän kuljetukset Venäjälle ja sieltä suuntautuvilla kuljetuksilla on merkittävä rooli Suomen rautatiekuljetuksissa, erityisesti transitokuljetuksilla Suomen ja Venäjän välisiä tavaravirtoja on vaikea ennustaa - Liikenne riippuu keskeisesti talouskehityksestä - Venäjä kehittää omia satamiaan ja maainfraa, minkä ennustetaan vähentävän transitoa - Kuitenkin vuoden aikajänteellä transito saattaa myös kasvaa, jos Venäjän kuljetusvolyymi kasvaa Suomi Venäjä-henkilöliikenteen ennustetaan kasvavan rautateillä - Lisää liikennettä itäradalle, jolla on jo nykyään paljon henkilö- ja tavaraliikennettä Venäjä on suunnitellut, että jatkossa Nuijamaan kautta kulkisi vain matkustajaliikenne ja Imatran kautta kaikki tavaraliikenne Tavaraliikenne siirtyy pohjoisemmille rataosille

15 15 Venäjän kuljetukset Venäjän ulkomaankaupan kokonaiskuljetussuorite 2011 ja ennuste vuosille 2020 ja 2030 (mrd. tonnikilometriä) (Lähde: LVM 5/2013) Venäjän rahdin rautatiekuljetukset rataverkolla vuonna 2011 (Lähde: LVM 5/2013)

16 16 Kaivosteollisuuden kuljetukset Suomeen on viime vuosina avattu merkittäviä uusia kaivoksia, toimivien kaivosten tuotantoa lisätään ja useita kaivosprojekteja on käynnissä - Esim. metallimalmin louhinnan volyymin ennustetaan kasvavan rajusti Kaivosteollisuuden kuljetusmäärät tulevat siis olemaan merkittävät - Kuljetuksia tarvitaan sekä tuotteiden vientiin kaivokselta että prosesseissa tarvittavien kemikaalien ym. raaka-aineiden tuontiin kaivokselle luvulla kuljetusmäärät voivat olla jopa 14 milj. tonnia vuodessa; nykyinen rautatiekuljetusten kokonaisvolyymi on yhteensä noin 40 milj. tonnia vuodessa Kaivoskuljetusten lisääntyminen tulee vaikuttamaan maantie- ja rautatieliikenteeseen sekä satamiin ja liikenneratkaisuja on tarve kehittää.

17 17 Kaivosteollisuuden kuljetukset Pohjoisen kaivosten liikenteen ohjautumista Perämeren satamien kautta on selvitetty - Investointitarpeet satamiin ja rautateille - Perämerellä satamien jäätilanne on vaikeampi kuin Selkämerellä Kaivoskuljetusten kulkeminen Porin Sataman ja keskisen Suomen rataverkon kautta vapauttaisi kapasiteettia muun muassa nopealle henkilöliikenteelle pääradalla Pori

18 18 Pori Parkano Jyväskylä-radan nykytilanne Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla - Pori Ruosniemi (8,7 km) on käytössä - Ruosniemi Niinisalo (55,3 km) on suljettu - Niinisalo Parkano Kihniö (58,2 km) on käytössä - Kihniö Haapamäki (70,5 km) on suljettu

19 19 Pori Parkano Jyväskylä-radan nykytilanne Nykytilanne - Nykyisten, käytössä olevien rataosien tekniikat sallitut nopeudet ja akselipainot: - Pori Ruosniemi yksiraiteinen, sähköistämätön, K43-kiskot, 40 km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 200 kn - Niinisalo Kihniö yksiraiteinen, sähköistämätön, K30-kiskot, 40 km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 200 kn - Haapamäki Jyväskylä, yksiraiteinen, sähköistämätön, 100km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 225 kn - Siltapaikkoja Pori Haapamäki välillä on 72 kpl - Muutamilla paikoilla silta on kokonaan purettu, osassa korvattu teräspalkit puukannella alikulkukorkeuden suurentamiseksi. - Tasoristeyksiä on n 150 kpl välillä Pori Haapamäki

20 20 Pori Parkano Haapamäki-radan parantamistoimenpiteet Radan geometria - Pysytään nykyisellä ratalinjalla. Radan rakenteet, vaihteet ja turvalaitteet - Kiskot ja pölkyt uusittava - Turvalaitteet uusittava - Pohjanvahvistustarpeet tutkittava Tasoristeykset - Vilkkaimpiin tasoristeyksiin lisättävä turvalaitteet Asemat ja lastauspaikat - Tarkistettava kunto ja lisäystarpeet Sillat - Varastoidut sillat palautetaan - Huonokuntoiset sillat korjataan tai uusitaan Ympäristösi tekijä

21 21 Pori Parkano Haapamäki-radan parantamistoimenpiteet Arvioitu kustannuksia kahdelle eritasoiselle vaihtoehdolle: Ve1 Pääosin sama tekninen taso kuin Haapamäeltä Jyväskylän suuntaan Parannetaan kaikki Pori Haapamäki-rataosat yhtenäiseen tekniseen tasoon Ve2 Minimitaso jolla suljetut rataosat saadaan uudestaan käyttöön Pori Ruosniemi-rataosalla vain kiskojen ja pölkkyjen vaihto Ruosniemi Niinisalo-rataosalla samat toimenpiteet kuin Ve1 Niinisalo Parkano-rataosalla ei toimenpiteitä, Parkanon liikennepaikalla raideja vaihdejärjestelyjä Parkano Kihniö-rataosalla kiskojen ja pölkkyjen vaihto sekä tukikerroksen lisäys Kihniö Haapamäki-rataosalla pääosin samat toimenpiteet kuin Ve1, mutta vähemmän kohtauspaikkoja (2 kpl) kuin Ve1:ssä (7 kpl)

22 22 Alustavat investointikustannukset Ratatekniikka (kiskot yms.) milj. Siltojen korjaukset ja uusimiset 5 15 milj. Turvalaitteet milj. Tasoristeysten järjestelyt milj. Pohjanvahvistukset 5 15 milj. Yhteensä milj. Ympäristösi tekijä

23 23 Kysely Selvityksen yhteydessä toteutettiin kysely, jolla selvitettiin Pori Haapamäki Imatra-ratayhteyden potentiaalista kysyntää Kysely suunnattiin eri teollisuudenalojen yrityksille, vastauksia saatiin 35 kpl Yrityksiltä kysyttiin muun muassa rautatiekuljetusten käytöstä yleisesti, ulkomaankuljetuksista sekä kiinnostusta Pori Haapamäki Imatra-reitin käyttöön

24 24 Kyselyn tulokset Pori Haapamäki Imatra-reitille on kysyntää - Kaikista vastaajista hieman yli puolella on tai voisi olla sellaisia kuljetuksia, jotka käyttäisivät Pori Haapamäki Imatra-reittiä tai jotain sen osaa - Heistä valtaosa kokee, että Pori Parkano Haapamäki-osuuden käyttöönotto saattaisi lisätä tai lisäisi varmasti rautatiekuljetuksia kyseisellä radalla - Myös merkittävä osa niistä vastaajista, jotka eivät nykyisellään käytä Pori Haapamäki-Imatra-reittiä kokee, että uudelleenavattava yhteys voisi lisätä kuljetuksia Vastaajien arvioiden mukaan Pori Haapamäki Imatra-radalle voisi ohjautua noin miljoona tonnia nykyistä enemmän kuljetuksia vuosittain

25 25 Kyselyn tulokset

26 26 Kyselyn tulokset Millä edellytyksillä yrityksenne lisäisi rautatiekuljetusten käyttöä? Rautatiekuljetusten kustannustehokkuuden paraneminen 76,5% Kilpailun syntyminen rautatiekuljetuksiin Toimitusvarmuus ja kuljetusten saatavuus Paremmat yhteydet Venäjälle rautateitse Paremmat yhteydet satamiin rautateitse 44,1% 44,1% 41,2% 38,2% Eri kuljetusmuotojen parempi yhteistyö saumakohdissa Oman tuotannon muutokset Parempi kuljetusten yhdistely muiden kuljetusasiakkaiden kesken Rautatieterminaalien optimaalisempi sijainti Ympäristönäkökohdat muuttavat liikennemuotojen hintasuhteita rautatieliikenteelle edullisemmaksi Ympäristönäkökohtien painottuminen toimialalla Jokin muu, mikä 5,9% 5,9% 26,5% 26,5% 20,6% 14,7% 14,7%

27 27 Kyselyn tulokset Kuljetuksia siirrettäisiin juniin? Radan avaaminen toisi paljon uusia käyttäjiä radalle (25-30%) BGLC-akselin käyttö lisääntyisi Kysyttiin myös edellytyksiä sille, että yritys lisäisi rautatiekuljetusten käyttöä yleisesti - Kuljetusten kustannustehokkuus on tärkein edellytys - Ympäristönäkökohdille ei anneta suurta painoarvoa

28 28 Rataliikenteen mallinnus Mallinnuksen avulla selvitettiin miten Pori Haapamäki-radan uudelleen käyttöön otto vaikuttaisi Suomen rataverkon tavaravirtoihin Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä Parkano Haapamäki Pori

29 29 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, ,2 2,3 2,4 0,1 2,4 0,1 0,2 0,5 0,8 2,7 0,2 2,3 0,3 2,5 0,1 1,1 3,5 0,8 3,4 3,2 2,9

30 30 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, ,2 2,3 2,4 0,1 2,4 0,1 0,3 1,0-1,3 3,9 0,4 3,3 0,6 4,0 0,2 1,1 3,5 1,1 4,9 3,2 3,8

31 31 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, 2030 (nykyiset rahdit) Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, 2030 Rautatierahtien hinnat -20% 0,3 1,0-1,3 3,9 0,4 3,3 0,6 4,0 0,2 0,4 1,6-2,0 5,6 0,8 4,3 1,0 8,0 1,2 1,1 4,9 3,8 1,3 7,5 4,3

32 32 Rataliikenteen mallinnus Johtopäätökset - Tavaraliikennettä siirtyisi avatulle radalle yhtä paljon kuin nykyisellä Kokemäki Pori radalla on - Pelkällä Pori Haapamäki-radan avaamisella kuormittuneiden ratojen liikennemäärät eivät vähene. Tarvitaan laajempi ohjaustoimenpiteitä tavaravirtojen siirtämisestä Suomen pohjois etelä-suuntaisten ratojen käytöstä tavaraliikenteessä - Yhteiskunnallisia hyötyjä olisivat Pohjois-Satakunnan ja Pohjois-Pirkanmaan elinkeinoelämän piristyminen, mutta hyötyjen selvittäminen vaatii laajempia tutkimuksia - Kaavoituksessa kannattaa säilyttää liikennevaraus Pori Haapamäki-rataa varten

33 33 Liikenteelliset edellytykset Nykyiset ratakuljetukset Muutos kuljetusreitissä Nykyiset maantiekuljetukset Muutos kuljetusmuodossa Pori Parkano Haapamäki-radan liikennepotentiaali Uudet kuljetusvirrat Muutos teollisuuden tuotannossa

34 34 Liikenteelliset edellytykset Uudet teollisuuden kuljetukset - Kaivosteollisuus - Puukuljetukset - Energiahuolto Venäjän liikenne - Riippuvainen talouskehityksestä ja Venäjän omista liikenneinfrastruktuurihankkeista - Potentiaaliset volyymit suuret, mutta vaikea ennustaa Porin sataman liikenne - SECA-alueen vaikutus

35 35 Taloudelliset edellytykset Alustavan arvion mukaan Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaamisen investointitarve noin M - Investointi on korkea nykyisiin ja ennustettuihin rahoitusraameihin nähden - Kehittämisinvestointien rahoitus on jatkossa noin 1,5 Mrd. euroa hallituskaudella Hankkeelle ei ole tässä vaiheessa laskettu hyöty kustannussuhdetta - Merkittävimmät hyödyt syntyvät rahamääräisesti vaikeasti arvotettavista eristä Investointitarpeet muualla - Tutkittava tarkemmin, mitä säästöjä on saavutettavissa

36 36 Pori Haapamäki-radan avaamisen vaikutukset investointitarpeisiin Perämeren satamat ja meriväylät (50 M ) Runkoverkon radoilta halutaan samanaikaisesti sekä nopeaa henkilöliikennettä että tehokasta tavaraliikennettä - Tavaraliikenteelle vaatimus on 25 tonnin akselipaino sekä nopeustaso km/h, jotta välityskyky mahdollistaa myös henkilöliikenteen Tästä johtuen vaatimuksena kaksoisraiteet niillä rataosilla, jotka kuuluvat sekä nopean hlöliikenteen että raskaan tavaraliikenteen ratoihin - Tampere Jyväskylä (Orivesi Jkylä) - Tampere Seinäjoki (Tre P-Louko) - Seinäjoki Oulu

37 37 Hankeohjelma , suunnittelua ohjaava ohjelma Lähde: Liikenneverkon kehittäminen , Liikennevirasto

38 38 Laajemmat vaikutukset Välilliset vaikutukset, dynaamiset kerrannaisvaikutukset - Alueiden kehitys - Kansantalouden ja elinkeinoelämän kilpailukyky Liikenne- ja ympäristöpolitiikka Rataverkon toimivuus Satamien kehitys

39 39 Johtopäätökset Elinkeinoelämä sanoo, että ratayhteydelle olisi kysyntää Muuttuuko maailma rataliikennepainotteisemmaksi jos muuttuu, rata on käyttökelpoinen Kaavoissa on syytä pitää ratalinja liikennealueena Hanketta ei kannata hylätä; jos Suomen kehityksessä tapahtuu positiivinen muutos ja raskaita kuljetuksia tarvitseva elinkeinoelämä lisääntyy, ratayhteydelle on tarve Liikenteen alustavalla mallinnuksella radalle tulisi liikennettä miljoona tonnia vuodessa Tarvitaan paljon lisäselvityksiä ja laskelmia, jotta pystytään arvioimaan objektiivisesti radan avaamisen tarvetta ja mahdollinen avaamisen ajankohta

40 40 Jatkotoimenpiteet Päätökset: Tarveselvityksen hankearvioinnin laatimispäätös (Liikennevirasto) Selvitettäviä asioita: Liikenneverkollinen tavaraliikenteen jaottelu alemmalle verkolle eli liikenneverkon laajemmat mallinnukset BGLC-käytävän kuljetusketjun taloudellisuusselvitys Kaivoskuljetusselvityksen laajentaminen koskemaan koko Suomea

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi

Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi PORI PARKANO HAAPAMÄKI-RADAN UUDELLEENAVAAMISEN ARVIOINTI TIIVISTELMÄ Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi on osa laajempaa

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Kyösti Orre 13.12.2011 Yritysten logistiset tarpeet EK Rautateiden merkitys Asiakasnäkökulmia rautateiden käytöstä

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013

Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013 Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013 Uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisuehdotuksia rautatieliikenteeseen Satamajohtaja Jaakko Nirhamo BOTHNIAN GREEN LOGISTIC CORRIDOR -HANKE Pori

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla

Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla Ympäristöystävällistä tehokkuutta logistiikkaan yhdistetyillä kuljetuksilla YLEINEN TEOLLISUUSLIITTO KombiSuomi - Combining Cargo Esityksen sisältö 2 Hankkeessa mukana Logistiikka-alan yritykset liittojensa

Lisätiedot

Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy

Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen

Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Järnvägstrafikens förutsättningar att utvecklas i regionen Arja Aalto Banförvaltningscentralen Trafiksystemavdelningen STRÅKRÅDET E12 MÖTE 4 JUNI 2009 I VASA Arja Aalto 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen

Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen. Kari Ruohonen Rataverkon pitkän aikavälin kehittäminen Kari Ruohonen Radanpidon suurimmat investointikohteet 2010 KOLARI 146 M Ylläpito- ja korvausinvestoinnit 223 M Kehittämisinvestoinnit TORNIO KEMI ROVANIEMI OULU

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävän kehityksen perustana Elinvoimaiset kaupunkikeskukset Vientikuljetukset nopeasti asiakkaalle Energia- ja teollisuusrannikko Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien

Lisätiedot

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

9.9.2011. Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS MOOTTORILIIKENTEEN KESKUSJÄRJESTÖ PL 50, Nuijamiestentie 7, 00401 Helsinki puh 020 7756 809 tai 040 570 9070 faksi 020 7756 819 sähköposti molike@taksiliitto.fi 9.9.2011 Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Lisätiedot

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy

Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa. Passion Logistics Oy Logistiikkaratkaisut Venäjällä nyt ja tulevaisuudessa Passion Logistics Oy Passion Logistics Yhtiö on perustettu kesäkuussa 2012, kaikilla omistajilla on pitkä tausta logistiikka-alalta Yli 30 vuoden kokemus

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikennehallinnon virastouudistus Menetelmäpäivä 28.1.2010 Liikennehallinnon virastouudistus - Katri Eskola, Liikennevirasto Liikennehallinnon virastouudistus 1.1.2010 toimintansa aloitti Liikennevirasto, johon yhdistyivät kaikki kuljetusmuodot:

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Liikennejärjestelmämallit ja niiden käyttö poliittisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ville Koskinen, 1.12.2005

Liikennejärjestelmämallit ja niiden käyttö poliittisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ville Koskinen, 1.12.2005 Liikennejärjestelmämallit ja niiden käyttö poliittisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa Ville Koskinen, 1.12.2005 Mallinnustasojen työnjako pieni suuri Mallin yksityiskohtaisuus Verkon koko suuri pieni

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

The forest means the future for us

The forest means the future for us The forest means the future for us JUNNIKKALA OY 20.11.2013 www.junnikkala.com 2 JUNNIKKALA OY KALAJOELLA JA OULAISISSA TOIMIVA, VUONNA 1960 PERUSTETTU MEKAANISEN PUUNJALOSTUKSEN 100% PERHEYRITYS KASVANUT

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot