Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen. Esiselvitys"

Transkriptio

1 Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaaminen Esiselvitys

2 2 Selvityksen kaksi päätavoitetta Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla Tavoitteena on selvittää, onko yhteyden uudelleenavaamiselle edellytyksiä Liikenne Suomen rautatieverkolla on pääratojen osalta ylikuormittunut ja osalta alempaa rataverkkoa on reilusti vapaata kapasiteettia. Kuormittuneen rataverkon parantaminen on kallista. Tavoitteena on selvittää jatkotarkastelujen tarve rataverkon kuormituksen tasaamisen mahdollisuuksista siirtämällä liikennettä vilkkailta rataosilta vähäliikenteisille rataosuuksille

3 3 Selvityksen taustat Selvitys on laadittu osana Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC) -hanketta. BGLC-hankkeessa kehitetään Botnian käytävää, joka on yhdyskäytävä Norjan, Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle sekä Suomenlahden yli Baltiaan Botnian käytävä on osa TEN-Tydinverkkoa

4 4 Ratayhteyden sijainti Pori Parkano Haapamäki-rataosuus osana Suomen poikittaista ratayhteyttä Pori Jyväskylä Imatra.

5 5 Selvityksen taustat Liikennepolitiikan tavoitteena on tehostaa nykyisen liikenneverkon käyttöä, jotta infran uus- ja laajennusinvestointeja voitaisiin karsia tai siirtää Rautatiekuljetusten edellytysten parantaminen ja pitkien tavarakuljetusten siirtäminen autokuljetuksista junakuljetuksiin on ympäristö- ja liikennepolitiikan mukaista - Ilmastopolitiikka ja päästötavoitteet - EU:n valkoinen kirja Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn paraneminen edellyttää kuljetuskustannusten säästöjä Pori-Haapamäki radan uudelleenavaamisen esiselvitys ja aihepiirin ensimmäinen selvitys

6 6 Selvityksen taustat Rautatiekuljetusten toimintaympäristö on muuttumassa - Perusteollisuuden tulevaisuus ja rakennemuutos Suomessa - Puu- ja paperiteollisuuden tulevaisuuden tarpeet? - Vaikutukset rataverkon kuormitukseen - Rataliikenteen tulevaisuus ja ennuste; mihin skenaarioon tukeutuvat? - Kaivosteollisuuden tulevaisuuden tarpeet? - Tuonti ja vienti - Satamien ominaisuudet ja palvelut sekä jäätilanne vaikuttavat kuljetusreitin valintaan - Transitoliikenne ja liikenne Venäjälle - Laivaliikenteen tulevaisuus (SECA) - Laivakoon kasvaminen? - Kuljetusten ja niiden kustannustehokkuuden vaikutukset teollisuuden sijoituspäätöksiin - Kilpailun avautuminen rataliikenteessä

7 7 Selvityksen hypoteesi Selvityksessä tarkasteltiin, onko niin että, uudelleenavattava ratayhteys - Parantaa pääradan ja itäradan henkilö- ja tavaraliikenteen kapasiteettia - Pienentää ainakin hetkellisesti investointitarvetta pääradalla, itäradalla sekä Tampere Jyväskylä-radalla - Tuo (kustannustehokkaan) uuden tavarakuljetusreitin itä länsi-suuntaan sekä pohjoinen itä-suuntaan - Parantaa transitoliikenteen mahdollisuuksia - Pienentää Pohjanmeren laivaliikenteen talvimerenkulun kustannuksia - Kehittää Satakunnan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Savon ja Karjalan elinkeinoelämää

8 8 Rataverkko ja ongelmakohdat Rataverkon pituus on km, tästä km on sähköistettyä Pääosa rataverkosta yksiraiteista - Ohittaminen vaatii kohtaamispaikkoja Suurimmat pullonkaulat tällä hetkellä - Helsingin ratapiha (Hki Pasila Ilmala) - Tampere Toijala - Kerava Riihimäki - Luumäki Vainikkala - Seinäjoki Oulu Pääradoille keskitetään sekä henkilö- että tavaraliikenne

9 9 Rataverkko ja ongelmakohdat

10 10 Rautatiekuljetusten ongelmat Ongelmat nykyisin / kustannustehokkuus? - Ratojen kapasiteetti (raidemäärä) ja kunto - Operaattorin toimintastrategia - Tavaraliikenteen siirtyminen junista autoon Nykyinen rata ja tavaraliikenne välillä Pori-Tampere - Tavarakuljetukset; nykyiset, kaivoskuljetukset, bioenergiakuljetukset, kaasu - Henkilöliikenteen sujuvuus / kapasiteetti pääradalla => Eriytetty henkilö- ja tavaraliikenne - Taloudelliset asiat Pääratojen ruuhkat

11 11 Rautatiekuljetusten haasteet Liikennemäärät nykyisin = ruuhkaradat Ennuste (synkkä) => ennustettavuus vaikeaa muuttuuko maailma? Muutokset (kaivos, puu, energia, kaasu, transito, kilpailun syntyminen) onko huomioitu ennusteessa, pystytäänkö ennustamaan => pitääkö varautua tasaisemmalla liikenteen jakamisella verkolle? Nykyiset investoinnit eivät vastaa oleelliseen kuljetuslisäykseen eli tarvitaan uusia investointeja Rata- ja maantiekuljetusten osuudet tavarakuljetuksissa (trendit ) vesiliikenne vähentynyt, kuljetuslisäys kumipyörille. Tavoite pitkät kuljetusmatkat (>300 km) junilla => onko toteutunut

12 12 Rautatiekuljetusten kehitysnäkymät Lähde: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

13 13 Rautatiekuljetusten kehitysnäkymät Lähde: Henkilö- ja tavaraliikenteen kehityskuva 2035

14 14 Venäjän kuljetukset Venäjälle ja sieltä suuntautuvilla kuljetuksilla on merkittävä rooli Suomen rautatiekuljetuksissa, erityisesti transitokuljetuksilla Suomen ja Venäjän välisiä tavaravirtoja on vaikea ennustaa - Liikenne riippuu keskeisesti talouskehityksestä - Venäjä kehittää omia satamiaan ja maainfraa, minkä ennustetaan vähentävän transitoa - Kuitenkin vuoden aikajänteellä transito saattaa myös kasvaa, jos Venäjän kuljetusvolyymi kasvaa Suomi Venäjä-henkilöliikenteen ennustetaan kasvavan rautateillä - Lisää liikennettä itäradalle, jolla on jo nykyään paljon henkilö- ja tavaraliikennettä Venäjä on suunnitellut, että jatkossa Nuijamaan kautta kulkisi vain matkustajaliikenne ja Imatran kautta kaikki tavaraliikenne Tavaraliikenne siirtyy pohjoisemmille rataosille

15 15 Venäjän kuljetukset Venäjän ulkomaankaupan kokonaiskuljetussuorite 2011 ja ennuste vuosille 2020 ja 2030 (mrd. tonnikilometriä) (Lähde: LVM 5/2013) Venäjän rahdin rautatiekuljetukset rataverkolla vuonna 2011 (Lähde: LVM 5/2013)

16 16 Kaivosteollisuuden kuljetukset Suomeen on viime vuosina avattu merkittäviä uusia kaivoksia, toimivien kaivosten tuotantoa lisätään ja useita kaivosprojekteja on käynnissä - Esim. metallimalmin louhinnan volyymin ennustetaan kasvavan rajusti Kaivosteollisuuden kuljetusmäärät tulevat siis olemaan merkittävät - Kuljetuksia tarvitaan sekä tuotteiden vientiin kaivokselta että prosesseissa tarvittavien kemikaalien ym. raaka-aineiden tuontiin kaivokselle luvulla kuljetusmäärät voivat olla jopa 14 milj. tonnia vuodessa; nykyinen rautatiekuljetusten kokonaisvolyymi on yhteensä noin 40 milj. tonnia vuodessa Kaivoskuljetusten lisääntyminen tulee vaikuttamaan maantie- ja rautatieliikenteeseen sekä satamiin ja liikenneratkaisuja on tarve kehittää.

17 17 Kaivosteollisuuden kuljetukset Pohjoisen kaivosten liikenteen ohjautumista Perämeren satamien kautta on selvitetty - Investointitarpeet satamiin ja rautateille - Perämerellä satamien jäätilanne on vaikeampi kuin Selkämerellä Kaivoskuljetusten kulkeminen Porin Sataman ja keskisen Suomen rataverkon kautta vapauttaisi kapasiteettia muun muassa nopealle henkilöliikenteelle pääradalla Pori

18 18 Pori Parkano Jyväskylä-radan nykytilanne Pori Parkano Haapamäki-ratayhteys suljettiin liikenteeltä 1980-luvulla - Pori Ruosniemi (8,7 km) on käytössä - Ruosniemi Niinisalo (55,3 km) on suljettu - Niinisalo Parkano Kihniö (58,2 km) on käytössä - Kihniö Haapamäki (70,5 km) on suljettu

19 19 Pori Parkano Jyväskylä-radan nykytilanne Nykytilanne - Nykyisten, käytössä olevien rataosien tekniikat sallitut nopeudet ja akselipainot: - Pori Ruosniemi yksiraiteinen, sähköistämätön, K43-kiskot, 40 km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 200 kn - Niinisalo Kihniö yksiraiteinen, sähköistämätön, K30-kiskot, 40 km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 200 kn - Haapamäki Jyväskylä, yksiraiteinen, sähköistämätön, 100km/h nopeusrajoitus ja akselipainot 225 kn - Siltapaikkoja Pori Haapamäki välillä on 72 kpl - Muutamilla paikoilla silta on kokonaan purettu, osassa korvattu teräspalkit puukannella alikulkukorkeuden suurentamiseksi. - Tasoristeyksiä on n 150 kpl välillä Pori Haapamäki

20 20 Pori Parkano Haapamäki-radan parantamistoimenpiteet Radan geometria - Pysytään nykyisellä ratalinjalla. Radan rakenteet, vaihteet ja turvalaitteet - Kiskot ja pölkyt uusittava - Turvalaitteet uusittava - Pohjanvahvistustarpeet tutkittava Tasoristeykset - Vilkkaimpiin tasoristeyksiin lisättävä turvalaitteet Asemat ja lastauspaikat - Tarkistettava kunto ja lisäystarpeet Sillat - Varastoidut sillat palautetaan - Huonokuntoiset sillat korjataan tai uusitaan Ympäristösi tekijä

21 21 Pori Parkano Haapamäki-radan parantamistoimenpiteet Arvioitu kustannuksia kahdelle eritasoiselle vaihtoehdolle: Ve1 Pääosin sama tekninen taso kuin Haapamäeltä Jyväskylän suuntaan Parannetaan kaikki Pori Haapamäki-rataosat yhtenäiseen tekniseen tasoon Ve2 Minimitaso jolla suljetut rataosat saadaan uudestaan käyttöön Pori Ruosniemi-rataosalla vain kiskojen ja pölkkyjen vaihto Ruosniemi Niinisalo-rataosalla samat toimenpiteet kuin Ve1 Niinisalo Parkano-rataosalla ei toimenpiteitä, Parkanon liikennepaikalla raideja vaihdejärjestelyjä Parkano Kihniö-rataosalla kiskojen ja pölkkyjen vaihto sekä tukikerroksen lisäys Kihniö Haapamäki-rataosalla pääosin samat toimenpiteet kuin Ve1, mutta vähemmän kohtauspaikkoja (2 kpl) kuin Ve1:ssä (7 kpl)

22 22 Alustavat investointikustannukset Ratatekniikka (kiskot yms.) milj. Siltojen korjaukset ja uusimiset 5 15 milj. Turvalaitteet milj. Tasoristeysten järjestelyt milj. Pohjanvahvistukset 5 15 milj. Yhteensä milj. Ympäristösi tekijä

23 23 Kysely Selvityksen yhteydessä toteutettiin kysely, jolla selvitettiin Pori Haapamäki Imatra-ratayhteyden potentiaalista kysyntää Kysely suunnattiin eri teollisuudenalojen yrityksille, vastauksia saatiin 35 kpl Yrityksiltä kysyttiin muun muassa rautatiekuljetusten käytöstä yleisesti, ulkomaankuljetuksista sekä kiinnostusta Pori Haapamäki Imatra-reitin käyttöön

24 24 Kyselyn tulokset Pori Haapamäki Imatra-reitille on kysyntää - Kaikista vastaajista hieman yli puolella on tai voisi olla sellaisia kuljetuksia, jotka käyttäisivät Pori Haapamäki Imatra-reittiä tai jotain sen osaa - Heistä valtaosa kokee, että Pori Parkano Haapamäki-osuuden käyttöönotto saattaisi lisätä tai lisäisi varmasti rautatiekuljetuksia kyseisellä radalla - Myös merkittävä osa niistä vastaajista, jotka eivät nykyisellään käytä Pori Haapamäki-Imatra-reittiä kokee, että uudelleenavattava yhteys voisi lisätä kuljetuksia Vastaajien arvioiden mukaan Pori Haapamäki Imatra-radalle voisi ohjautua noin miljoona tonnia nykyistä enemmän kuljetuksia vuosittain

25 25 Kyselyn tulokset

26 26 Kyselyn tulokset Millä edellytyksillä yrityksenne lisäisi rautatiekuljetusten käyttöä? Rautatiekuljetusten kustannustehokkuuden paraneminen 76,5% Kilpailun syntyminen rautatiekuljetuksiin Toimitusvarmuus ja kuljetusten saatavuus Paremmat yhteydet Venäjälle rautateitse Paremmat yhteydet satamiin rautateitse 44,1% 44,1% 41,2% 38,2% Eri kuljetusmuotojen parempi yhteistyö saumakohdissa Oman tuotannon muutokset Parempi kuljetusten yhdistely muiden kuljetusasiakkaiden kesken Rautatieterminaalien optimaalisempi sijainti Ympäristönäkökohdat muuttavat liikennemuotojen hintasuhteita rautatieliikenteelle edullisemmaksi Ympäristönäkökohtien painottuminen toimialalla Jokin muu, mikä 5,9% 5,9% 26,5% 26,5% 20,6% 14,7% 14,7%

27 27 Kyselyn tulokset Kuljetuksia siirrettäisiin juniin? Radan avaaminen toisi paljon uusia käyttäjiä radalle (25-30%) BGLC-akselin käyttö lisääntyisi Kysyttiin myös edellytyksiä sille, että yritys lisäisi rautatiekuljetusten käyttöä yleisesti - Kuljetusten kustannustehokkuus on tärkein edellytys - Ympäristönäkökohdille ei anneta suurta painoarvoa

28 28 Rataliikenteen mallinnus Mallinnuksen avulla selvitettiin miten Pori Haapamäki-radan uudelleen käyttöön otto vaikuttaisi Suomen rataverkon tavaravirtoihin Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä Parkano Haapamäki Pori

29 29 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, ,2 2,3 2,4 0,1 2,4 0,1 0,2 0,5 0,8 2,7 0,2 2,3 0,3 2,5 0,1 1,1 3,5 0,8 3,4 3,2 2,9

30 30 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Nykytilanne Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, ,2 2,3 2,4 0,1 2,4 0,1 0,3 1,0-1,3 3,9 0,4 3,3 0,6 4,0 0,2 1,1 3,5 1,1 4,9 3,2 3,8

31 31 Rataliikenteen mallinnus Tavaramääriä rataverkolla, milj. tonnia vuodessa Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, 2030 (nykyiset rahdit) Pori Haapamäki-ratayhteys käytössä, 2030 Rautatierahtien hinnat -20% 0,3 1,0-1,3 3,9 0,4 3,3 0,6 4,0 0,2 0,4 1,6-2,0 5,6 0,8 4,3 1,0 8,0 1,2 1,1 4,9 3,8 1,3 7,5 4,3

32 32 Rataliikenteen mallinnus Johtopäätökset - Tavaraliikennettä siirtyisi avatulle radalle yhtä paljon kuin nykyisellä Kokemäki Pori radalla on - Pelkällä Pori Haapamäki-radan avaamisella kuormittuneiden ratojen liikennemäärät eivät vähene. Tarvitaan laajempi ohjaustoimenpiteitä tavaravirtojen siirtämisestä Suomen pohjois etelä-suuntaisten ratojen käytöstä tavaraliikenteessä - Yhteiskunnallisia hyötyjä olisivat Pohjois-Satakunnan ja Pohjois-Pirkanmaan elinkeinoelämän piristyminen, mutta hyötyjen selvittäminen vaatii laajempia tutkimuksia - Kaavoituksessa kannattaa säilyttää liikennevaraus Pori Haapamäki-rataa varten

33 33 Liikenteelliset edellytykset Nykyiset ratakuljetukset Muutos kuljetusreitissä Nykyiset maantiekuljetukset Muutos kuljetusmuodossa Pori Parkano Haapamäki-radan liikennepotentiaali Uudet kuljetusvirrat Muutos teollisuuden tuotannossa

34 34 Liikenteelliset edellytykset Uudet teollisuuden kuljetukset - Kaivosteollisuus - Puukuljetukset - Energiahuolto Venäjän liikenne - Riippuvainen talouskehityksestä ja Venäjän omista liikenneinfrastruktuurihankkeista - Potentiaaliset volyymit suuret, mutta vaikea ennustaa Porin sataman liikenne - SECA-alueen vaikutus

35 35 Taloudelliset edellytykset Alustavan arvion mukaan Pori Parkano Haapamäki-radan uudelleenavaamisen investointitarve noin M - Investointi on korkea nykyisiin ja ennustettuihin rahoitusraameihin nähden - Kehittämisinvestointien rahoitus on jatkossa noin 1,5 Mrd. euroa hallituskaudella Hankkeelle ei ole tässä vaiheessa laskettu hyöty kustannussuhdetta - Merkittävimmät hyödyt syntyvät rahamääräisesti vaikeasti arvotettavista eristä Investointitarpeet muualla - Tutkittava tarkemmin, mitä säästöjä on saavutettavissa

36 36 Pori Haapamäki-radan avaamisen vaikutukset investointitarpeisiin Perämeren satamat ja meriväylät (50 M ) Runkoverkon radoilta halutaan samanaikaisesti sekä nopeaa henkilöliikennettä että tehokasta tavaraliikennettä - Tavaraliikenteelle vaatimus on 25 tonnin akselipaino sekä nopeustaso km/h, jotta välityskyky mahdollistaa myös henkilöliikenteen Tästä johtuen vaatimuksena kaksoisraiteet niillä rataosilla, jotka kuuluvat sekä nopean hlöliikenteen että raskaan tavaraliikenteen ratoihin - Tampere Jyväskylä (Orivesi Jkylä) - Tampere Seinäjoki (Tre P-Louko) - Seinäjoki Oulu

37 37 Hankeohjelma , suunnittelua ohjaava ohjelma Lähde: Liikenneverkon kehittäminen , Liikennevirasto

38 38 Laajemmat vaikutukset Välilliset vaikutukset, dynaamiset kerrannaisvaikutukset - Alueiden kehitys - Kansantalouden ja elinkeinoelämän kilpailukyky Liikenne- ja ympäristöpolitiikka Rataverkon toimivuus Satamien kehitys

39 39 Johtopäätökset Elinkeinoelämä sanoo, että ratayhteydelle olisi kysyntää Muuttuuko maailma rataliikennepainotteisemmaksi jos muuttuu, rata on käyttökelpoinen Kaavoissa on syytä pitää ratalinja liikennealueena Hanketta ei kannata hylätä; jos Suomen kehityksessä tapahtuu positiivinen muutos ja raskaita kuljetuksia tarvitseva elinkeinoelämä lisääntyy, ratayhteydelle on tarve Liikenteen alustavalla mallinnuksella radalle tulisi liikennettä miljoona tonnia vuodessa Tarvitaan paljon lisäselvityksiä ja laskelmia, jotta pystytään arvioimaan objektiivisesti radan avaamisen tarvetta ja mahdollinen avaamisen ajankohta

40 40 Jatkotoimenpiteet Päätökset: Tarveselvityksen hankearvioinnin laatimispäätös (Liikennevirasto) Selvitettäviä asioita: Liikenneverkollinen tavaraliikenteen jaottelu alemmalle verkolle eli liikenneverkon laajemmat mallinnukset BGLC-käytävän kuljetusketjun taloudellisuusselvitys Kaivoskuljetusselvityksen laajentaminen koskemaan koko Suomea

Käenkoskikeskus Suomen rautatiejärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen. Satamajohtaja Jaakko Nirhamo

Käenkoskikeskus Suomen rautatiejärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen. Satamajohtaja Jaakko Nirhamo Käenkoskikeskus 28.05.2013 Suomen rautatiejärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen Satamajohtaja Jaakko Nirhamo BOTHNIAN GREEN LOGISTIC CORRIDOR -HANKE Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen

Lisätiedot

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS

PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PORI-PARKANO-HAAPAMÄKI RADAN UUDELLEEN KÄYTTÖÖNOTON TOTEUTETTAVUUSSELVITYS PPH -RATATYÖRYHMÄN JOHTOPÄÄTÖKSET Marko Rajamäki Kaasuvetureiden käytön edellytykset Suomessa nyt selvitetty Selvitystyöllä uutuusarvo,

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi

Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi PORI PARKANO HAAPAMÄKI-RADAN UUDELLEENAVAAMISEN ARVIOINTI TIIVISTELMÄ Pori Parkano Haapamäki radan uudelleenavaamisen arviointi on osa laajempaa

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli. Perusteluja

Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli. Perusteluja Kaskisten radan tehostetun kunnossapidon malli Perusteluja Liikenneviraston linjaus rataverkon kunnossapitämiseksi: Miten tehokasta tämä on ollut viimeisen 10 vuoden aikana? Onko ollut havaittavissa muutosta

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Kaupallinen rataliikenne

Kaupallinen rataliikenne Kaupallinen rataliikenne Kimmo Rahkamo Pori Parkano Haapamäki rataseminaari Parkano Proxion Train Proxion Train on ensimmäinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Tavoitteena varmistaa

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma

Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Luumäki-Imatra ratahanke LuIma Joonas Hämäläinen, Liikennevirasto Kiertotalous kuntien maanrakentamisessa, Seminaari 3.10.2017 Luumäki Imatra ratahankkeen taustaa Hankkeesta aiemmin tehdyt suunnitelmat

Lisätiedot

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö

Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Keskeiset ratahankkeet 2015-2025 Liikenteen taloudellinen toimintaympäristö Perusväylänpidon rahoitus ei riitä pitämään liikenneväyliä kunnossa Rataverkon huono kunto haittaa päivittäistä liikennöintiä

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista

KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS. NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista KESKIPOHJOLAN KULJETUSSELVITYS NECL II hankkeen osaselvitys 3.4 Tiivistelmä tuloksista Kuljetusselvityksen tausta ja tavoitteet Osa EU:n Itämeri-ohjelmasta rahoitettua Midnordic Green Transport Corridor

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet

Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Eteläisen Suomen liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen haasteet Liikennejohtaja Anne Herneoja Ratahallintokeskus 1 15.3.04/Anne Herneoja Ratahallintokeskus (RHK) on vuonna 1995 perustettu liikenne-

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Imatra Imatrankoski raja suunnittelu

Imatra Imatrankoski raja suunnittelu Imatra Imatrankoski raja suunnittelu Vetävät Väylät Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäseminaari 13.9.2017 Muuttuva toimintaympäristö Rajaliikennesopimus FIN-RU 22.12.2016 Rautateiden tavaraliikenteessä

Lisätiedot

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää

Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Miten liikennejärjestelmää tulisi kehittää Yleinen liikennepolitiikka Liikennepolitiikan tulee olla pitkäjänteistä, yli vaalikauden ulottuvaa Suurista väylähankkeista päätökset pitää tehdä myös rahoituksen

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen

Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa

Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Kuljetusketjujen palvelutaso Suomessa Väylät&Liikenne 2012 Work Shop 4: Itämeri; Suomen ulkomaankaupan valtaväylä vai vallihauta? 30.8.2012 Jarmo Joutsensaari, Liikennevirasto Asiakkaiden näkemyksiä kuljetusketjujen

Lisätiedot

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsinki-Turku nopea junayhteys Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

RATAOMAISUUDEN JAKO ALUEISIIN JA RATAOSIIN

RATAOMAISUUDEN JAKO ALUEISIIN JA RATAOSIIN 1 (5) ALUE 1 Uusimaa 1101 Helsinki (Pasila) sis. Pasilan henkilöaseman laiturialueet 1102 (Pasila) (Riihimäki) 1103 (Riihimäki) (Lahti) 1104 (Pasila) Kirkkonummi 1105 (Huopalahti) Vantaankoski (Havukoski)

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja satamien

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus

Lisätiedot

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet

Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Nopeat Itäradat Suomalais-Venäläinen Rautatieliikenneseminaari Yritysten logistiset tarpeet Kyösti Orre 13.12.2011 Yritysten logistiset tarpeet EK Rautateiden merkitys Asiakasnäkökulmia rautateiden käytöstä

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy

Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030. Tapani Särkkä, SITO Oy Venäjän ja Suomen välinen liikenne 2020 ja 2030 Tapani Särkkä, SITO Oy KOUVOLA 29.01.2013 2 Tekijät Tilaaja Suomen liikenne- ja viestintäministeriö Rahoitus Suomen ulkoministeriö Tekijäkonsortio: - VTT

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016

Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama

Lisätiedot

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS

NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS NIO rlrkkitehdlt Ov / A NAKKILAN KUNTA LAITURIN (SEISAKKEEN) TEKNINEN SELVITYS RATAOSAN KUVAUS, KOKEMÄKI-PORI Rataosa Kokemäki- Pori avattiin liikenteelle 1.11.1895. Rataosa kuuluu Euroopan laajjuiseen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä

Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä Pohjois-Suomen liikennejärjestelmän kehittäminen toimiva liikennejärjestelmä alueellisen kilpailukyvyn edellytyksenä 9.6.2009 Jussi Rämet Suunnittelupäällikkö Keski-Pohjanmaan liitto Sisältö Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012

Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen. Timo Välke 13.8.2012 Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen Timo Välke 13.8.2012 Yhteinen suunnitelma Metsäteollisuuden, metsähallituksen, rautatieyrityksen ja Liikenneviraston yhteistyönä pyritään

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 272 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) momentille budjetoitujen väyläverkon kehittämisinvestointien toteuttamisesta aiheutuviin

Lisätiedot

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat

Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016

Lisätiedot

LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki

LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 1 (5) LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 2 (5) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 TYÖMENETELMÄT...

Lisätiedot

Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy

Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka. Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy Kilpailu aukeaa rautateillä - Mitä se tarkoittaa? Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 25.5.2015 Kotka Kimmo Rahkamo, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015

VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue VT 13 tieosuuden Lappeenranta - Nuijamaa YVA + YS 2012-2015 Kimmo Antila: Pietarin ja Viipurin teillä; maantieliikenne

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

Suomikäytävä 1.9.2015

Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä 1.9.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013

Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013 Liikenne- ja viestintäministeriö Sonckin sali 21.5.2013 Uudenlaista ajattelua ja uusia ratkaisuehdotuksia rautatieliikenteeseen Satamajohtaja Jaakko Nirhamo BOTHNIAN GREEN LOGISTIC CORRIDOR -HANKE Pori

Lisätiedot

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen

Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana. Professori Jorma Mäntynen Merikuljetukset maailmankaupan ja liikennejärjestelmän osana Professori Jorma Mäntynen Alderton 2005: Port Management and Operations Maailman meriliikenne The Geography of Transport Systems http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch1en/appl1en/img/map_strategic_passages.pdf

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot