Suoraan asian ytimeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suoraan asian ytimeen"

Transkriptio

1 Suoraan asian ytimeen otsikko, ingressi ja aloitusvirke Laadun taustat Scriptio Oy Töölönkatu 27 A 10, Helsinki puh

2 1 Aloitus ratkaisee Laiskat otsikot ja löysät ingressit ovat pilanneet monen tekstin mahdollisuudet. Napakan aloituksen oppii onneksi kirjoittamaan kuka vain haluaa. Aloittamisen taidossa yksikään kirjoittaja ei toisaalta tule koskaan täysin valmiiksi. Jos moista erehtyy luulemaan, on jo alkanut taantua vaarallista vauhtia. Olemme koonneet artikkeliin verkkoajan oppeja siitä, miten kirjoittaa osuva otsikko informatiivinen ingressi aloitusvirke, joka sitoo otsikon ja sisällön yhteen. Osa opeista on vanhoja ja monelle tuttuja. Parhaat kirjoittajat ovat parhaita siksi, että he kertaavat innokkaimmin perustotuuksia. Niistä löytää aina myös uusia virikkeitä. Miten aloittamisen taitoa oppii Kukaan tuskin oppii kirjoittamaan hyviä otsikoita, ingressejä tai aloitusvirkkeitä pelkästään lukemalla tämän artikkelin. Läheskään kaikki kirjoittajat eivät edes innostu silmäilemään tätä julkaisua alusta loppuun. Suosittelemme artikkelin oppeja niille, joiden vastuulla on kehittää organisaation kirjoitettua viestintää. Aloittamisen taitoa parantavat 1. säännöllinen, tietoinen harjoittelu 2. tiheät tietoiskut 3. henkilökohtainen ohjaus 4. systemaattinen arviointi. Niihin kaikkiin uskomme artikkelin antavan aineksia.

3 2 Oivalla otsikon tehtävät Otsikointi kuten kirjoitustyö muutenkin on enimmäkseen ajattelua. Mitä paremmin ajattelee, sitä varmemmin onnistuu. Huonoa ajattelua on tuskailla, miten keksisi otsikon. Oikeaa ajattelua on keskittyä siihen, mitä tahtoo lukijoille sanoa. Tekstin pääotsikolla on kolme tärkeää tehtävää: 1. kertoa pääasia sisällöstä fokusoida 2. kannustaa lukemaan itse teksti tai ainakin ingressi motivoida 3. erottaa teksti muista teksteistä profiloida. Fokusoi Otsikon tärkein tehtävä on fokusoida: kiteyttää tekstistä pääasia tai ainakin jotakin olennaista. Työelämän kirjoittamisessa vaatimuksesta ei voi tinkiä. Mistä otsikkoon löytää sisällön? Kuinka ratkaista, mikä on milloinkin pääasia? Ainoa keino on ajatella. Mieti rinnakkain vastauksia kahteen kysymykseen: Kenelle, millaisille ihmisille kirjoitat? Mitä tahdot sanoa, jos voit sanoa vain yhden lyhyen asian? Mitä-kysymystä moni kirjoittaja muistaa pohtia joskus jopa liikaa. Lukijat sitä vastoin unohtuvat kovin usein. Niin voi päätellä otsikoista, jotka ovat liian yleisiä ja sisällöltään köyhiä. Ydin on tärkeää etsiä jo kirjoitustyön valmistautumisvaiheessa muuten eksyy harhateille. Valmista otsikkoa ei tarvitse heti sorvata, mutta sen aihio on oltava olemassa. Punnitse uutisarvoa Jokaisen kirjoittajan kannattaa joskus syventyä uutiskriteereihin. Vaikka ei varsinaisia uutisia kirjoittaisikaan, otsikoinnissa niistä on suurta hyötyä.

4 3 STT:n uutiskriteerit ovat: merkitys kiinnostavuus yllättävyys ajankohtaisuus läheisyys. Usein riittää, että päättää, poimiiko otsikkoon merkittävimmän vai merkillisimmän asian. Mitä useampien ihmisten elämään asia vaikuttaa tai mitä dramaattisempia vaikutukset ovat, sitä merkittävämpi se STT:n mukaan on uutisena. Merkillisyyteen voi sisällyttää esimerkiksi yllättävyyden, poikkeuksellisuuden ja inhimillisen kiinnostavuuden. Missään ei ole määrätty, että työelämän asiatekstit pitäisi aina otsikoida vain merkittävyyden kriteerin perusteella. Asia, joka on merkittävä kirjoittajalle, voi sitä paitsi olla lukijoille merkityksetön. Motivoi Fokusoinnissa on kyse otsikon sisällöstä. Motivointi taas liittyy ennen kaikkea ilmaisuun. Ei ole yhdentekevää, miten otsikon muotoilee. Otsikko terävöityy jo sillä, että noudattaa oikeaa työtapaa: 1. Etsi ensin otsikon aihio se asia, jonka tahdot lukijoille heti kärkeen kertoa. 2. Hio sitten aihio kiinnostavaksi ja erottelukykyiseksi. Hioessa pitää karsia turhat sanat pois vaihtaa vieraat sanat tutumpiin, pitkät lyhyempiin ja vaikeat helpompiin.

5 4 Lause kertoo ajatuksen Hyvä otsikko toimii myös yksin. Usein se nousee esimerkiksi nettisivujen uutisvirtaan. Otsikkoon on siksi kirjoitettava kokonainen ajatus. Sitä ei yleensä pysty ilmaisemaan irrallisella sanalla vaan tarvitaan lause. Kaikkia lauseenjäseniä otsikkoon ei aina tarvita. Esimerkiksi olla-verbin voi yleensä jättää pois. Otsikoidessa on hyvä muistaa, ettei toteava lause ole ainoa vaihtoehto. Motivoivampi on esimerkiksi jokin seuraavista: kysymys väite lupaus kehotus. Liikettä lukijan ajatuksiin Hyvä otsikko vie lukijaa eteenpäin. Liikettä saati vauhtia on vaikea saada yhden tai edes parin substantiivin otsikkoon. Tunnethan nämä kamalat kestosuosikit: Tiedote Ohje Johdanto Yleistä. Vaikka otsikko ei olisi noin yleinen, se voi silti olla staattinen. Tässä pari esimerkkiä kohtalaisen täsmällisistä mutta auttamattoman jämähtävistä otsikoista oikeusministeriön verkkosivulta osiosta Oikeusturva: Oikeusturvaohjelman valmistelu Lapsiystävällinen oikeus - ns. Folio-mallin kokeilu käräjäoikeuksissa. Ja tässä erittäin varovaiset parannusehdotukset: Oikeusturvaohjelma valmisteilla Lapsiystävällinen oikeus käräjäoikeuksissa kokeillaan ns. Foliomallia. Dynamiikkaa otsikkoon saa monella eri tavalla. Ehkä helpoimmin se onnistuu verbin avulla. Tarina kiehtoo Hyvät otsikoijat ja yleensäkin hyvät kirjoittajat ovat aina taitaneet tarinankerronnan. Tarina on kautta aikain ollut ylivoimainen keino vangita lukijan mielenkiinto.

6 5 Tarina on helppo omaksua ja muistaa, koska siinä on punainen lanka. Sitä myös kerrotaan eteenpäin paljon innokkaammin kuin irtotietoja. Esimerkiksi sananlaskujen, aforismien ja iskulauseiden voima on niiden kyvyssä kiteyttää tarina. Ne kaikki ovat otsikon sukulaisia. Tarinan tuttuja tuntomerkkejä ovat esimerkiksi seuraavat: 1) Tarinassa on alku ja loppu. Otsikossa voi toisinaan olettaa, että lukijat tuntevat jo entuudestaan sen alun ja aiemmat vaiheet: Venäjän talouskasvu hidastui odotettua vähemmän (Taloussanomat) 2) Tarinassa on juoni; se vastaa myös kysymykseen, miksi jotakin on tapahtunut. Otsikkokin pystyy parhaimmillaan kertomaan jotain syyn ja seurauksen suhteesta: Nettivakoilun tulos saattoi lentää Kiinan taivaalla (Helsingin Sanomat) Otsikkoon saa tarinan, kunhan ensin keksii, mikä on tekstin tärkein ajatus. Sen jälkeen tuo ajatus pitää vielä kiteyttää muutamaan sanaan. Ei se kovin helppoa ole mutta ehdottomasti opiskelun arvoista. Profiloi Otsikon yksi tehtävä on erottaa teksti kaikista muista teksteistä. Profilointi korostuu verkossa, jossa lukija usein tekee valintoja pelkän otsikon perusteella. Hyvä, profiloiva otsikko ennustaa sisältöä heijastaa tekstilajia ja tyyliä antaa vihjeitä kohderyhmästä. Liian yleinen tai muuten epämääräinen otsikko jättää liikaa varaa tulkinnoille. Esimerkiksi edellä siteerattua otsikkoa Oikeusturvaohjelman valmistelu voisi muokata profiloivammaksi monin eri tavoin, kunhan tietäisi, mitä on tarkoitus sanoa. Pieni lause: Ministeriö valmistelee oikeusturvaohjelmaa Substantiivin taivutus: Oikeusturvaohjelma valmisteluun Adjektiivin käyttö: Oikeusturvaohjelma valmis Kysymys: Millainen sisältö oikeusturvaohjelmaan? Kehotus: Seuraa oikeusturvaohjelman valmistelua.

7 6 Ingressi informoi ja innostaa Hyvä otsikko on kuin näyteikkuna: se virittää mielenkiinnon. Ingressin tehtävä on raottaa ovea: vakuuttaa lukijalle, että kannattaa jatkaa eteenpäin. Ingressin on lunastettava otsikon lupausta. Ingressiksi ei oikein kelpaa johdanto, jonka jälkeen vasta päästään itse asiaan. Ingressin on saatava teksti jo täyteen vauhtiin. Tavallista parempi kappale Tarkoittaako ingressi samaa kuin alkukappale? Yhä useammille näyttää tarkoittavan. Ihan mitä tahansa ensimmäistä kappaletta ei kannata kelpuuttaa ingressiksi. Sen tulisi erota edukseen tekstin muista kappaleista olla sisällöltään punnitumpi ja ilmaisultaan hiotumpi. Jotta voi kirjoittaa hyvän ingressin, pitää ottaa kantaa moneen kysymykseen: Mitkä ovat ingressin tehtävät? Mistä ingressiin sisältö? Millä tyylillä kirjoittaa ingressi? Miten hioa ingressin ilmaisu? Ingressille harkittu tehtävä Ingressin tehtävät vaihtelevat tekstilajin mukaan. Katso joka tapauksessa, että ensimmäisellä kappaleella on tekstissäsi jotakin virkaa. Ingressi voi esimerkiksi a) kiteyttää yhdessä otsikon kanssa sisällön ytimen b) täydentää tai täsmentää otsikkoa c) orientoida lukijaa esittelemällä hänelle tekstin jäsentelyn d) antaa lupauksen tekstin sisällöstä e) haastaa lukijan kysymyksellä tai väitteellä f) herättää uteliaisuuden.

8 7 Vaihtoehdot a ja b kuuluvat uutistyyppisten tekstien ingresseihin. Vaihtoehdot c ja d sopivat artikkeliin, ohjeeseen, katsaukseen, raporttiin tai suunnitelmaan. Vaihtoehtoja e ja f voi harkita, kun laatii mielipidekirjoitusta vaikkapa blogipostausta. Tiivistelmä vai koukku? Ingressit ovat yhä harvemmin tiivistelmiä ja yhä useammin koukkuja. Kaikkiin teksteihin koukkuingressi ei tietenkään sovi. Toisaalta koukutusta ei kannata nähdä halpahintaisena tai moraalittomana. Koukku ei tarkoita tyyliä, joka on klikkijournalismin mukana pesiytynyt uutismediaan: aloitukset ovat sukua vanhan kansan arvoituksille. Työelämän teksteihin lukijat tuskin kaipaavat moista aivovoimistelua. Ingressistä on tullut monikanavaisessa viestinnässä entistäkin tärkeämpi. Sen avulla tekstin voi räätälöidä kohtuullisella vaivalla kanavan ja sen yleisön mukaan. Samasta aiheesta kannattaa usein nostaa alkuun eri asia esimerkiksi intrassa ja kotisivuilla. Se mikä koukuttaa yhden kohderyhmän lukijat, ei ehkä kiinnosta tippaakaan muita. Koukku on asia, joka herättää lukijan mielenkiinnon ei mitään sen kummempaa. Taas uutiskriteerit avuksi Aikoo ingressistä sitten tiivistelmän tai koukun, on joka tapauksessa tiedettävä, mikä on ydin lukijakunnan kannalta. Ydintä ja samalla siis ingressin sisältöä kannattaa miettiä saman perusvalinnan kautta kuin otsikkoakin: merkittävin vai merkillisin asia? Merkittävä asia on tärkeä kauaskantoinen vaikuttava periaatteellinen. Merkillinen asia on poikkeuksellinen yllättävä inhimillisesti kiinnostava.

9 8 Ytimen etsinnässä painavat lisäksi ajankohtaisuus ja läheisyys. Kriteerien pohdinnasta pitää tehdä rutiini. Pika-analyysi on tehokkaampi tapa tehdä ingressi kuin rypeminen epämääräisessä aloittamisen tuskassa. Reipasta otetta tyyliin Ei ole olemassa erityistä ingressityyliä. Ensimmäinen kappale pitää kirjoittaa niin, että se paitsi sisällöltään, myös tyyliltään sopii tekstin aiheeseen ja tavoitteeseen motivoi lukijaa jatkamaan leipätekstiin nivoo otsikon ja leipätekstin yhteen. Otsikko ja ingressi voivat olla tyyliltään astetta räväkämpiä kuin muu teksti. Aloitus ei kuinkaan saa olla eri paria itse jutun kanssa. Työelämän asiatekstit koostuvat valtaosin puisevan toteavista lauseista. Ingressissä pitää uskaltaa suosia ajatteluun aktivoivia lauseen muotoja: kysymyksiä väitteitä kehotuksia lupauksia. Kiinnitä erityistä huomiota ingressin kuten otsikonkin sanastoon. Jos tarjoat lukijalle heti alkuun outoja tai etäisiä sanoja, hän olettaa koko tekstin olevan outo tai etäinen. Viimeistele tarkasti Editointi jää työelämän tekstituotannossa usein heikoille. Ingressin viimeistelystä ei kuitenkaan kannata tinkiä. Hyvä aloitus pelastaa keskinkertaisenkin tekstin. Kun viimeistelet ingressiä, muista ainakin seuraavat viisi tehtävää: 1. Karsi kaikki turha pois lukijalle tarpeettomat asiat, tyhjät sanat ja perusteeton toisto. 2. Katko pitkät virkkeet kahtia. 3. Pura ylipitkät yhdyssanat vaikka sivulauseilla. 4. Jätä turhat varaukset pois: konditionaalit, voida-verbit ja sellaiset sanat kuin ehkä, mahdollisesti, ilmeisesti ja joskus vain vesittävät ilmaisua. 5. Varmista, että ingressi on riittävän lyhyt. Viisi riviä riittää ingressiksi varmasti, kolmellakin yleensä pärjää. Joskus ensimmäinen kappale voi olla sama kuin ensimmäinen virke.

10 9 Paras virke tekstin alkuun Mitä kiireisemmiksi lukijat käyvät, sitä tärkeämmäksi tulee ingressin ja koko tekstin ensimmäinen virke. Aloitusvirke nostaa helposti kynnyksen liian korkealle. Pitkäksi ja mutkikkaaksi kirjoitettuna se uuvuttaa lukijan. Pahinta tietysti on, jos alussa ei ole mitään sanottavaa. Alkuun pitää sijoittaa koko tekstin paras virke. Aina tuo helmi ei ensimmäisellä kirjoituskerralla löydä oikealle paikalleen. Viimeistelyssä valaisevimman virkkeen joutuu ehkä kaivamaan esiin syvältä leipätekstin uumenista. Muutamalla sanalla kova vastuu Kirjoittajan pitää kiinnittää tekstinsä ensimmäiseen virkkeeseen erityistä huomiota kahdesta syystä: 1. Lukijakin kiinnittää siihen erityistä huomiota. 2. Yhdelle virkkeelle ei kasaannu missään muussa kohdassa tekstiä yhtä vaativaa tehtävätaakkaa. Tekstin ensimmäisen virkkeen tärkein tehtävä on lunastaa otsikon lupausta. Tyhjänpäiväinen jaaritus ei siihen pysty. Aloitusvirkkeen toinen tehtävä on viedä lukijaa selvästi eteenpäin. Liian usein se jankuttaa lähes samoin sanoin otsikkoa, jolloin lukija jää lähtökuoppiin. Ensimmäinen virke tarjoaa myös maistiaiset tekstin tyylistä. Joskus se luo turhan epäedullisen kuvan, koska kirjoittaja pystyy myöhemmin, vauhtiin päästyään, kirjoittamaan paljon paremmin. Kaiken lisäksi aloitusvirkkeen pitää pystyä otsikon kanssa edustamaan tekstiä esimerkiksi verkkopalvelun uutisvirrassa tai Facebookissa jaetussa linkissä. Ei noin vaativista tehtävistä suoriudu kunnialla kuin todella hyvin ajatuksella ja taidolla kirjoitettu virke.

11 10 Mutkat suoriksi Aloitusvirkkeet ovat usein kummallista kiertelyä ja kaartelua. Joskus ne ovat sukua entisaikojen johdannoille. Toisinaan alkuun on valittu lukijan kannalta täysin merkityksetön tai mielenkiinnoton asia. Julkishallinnon teksteissä kiemurrellaan selittämällä heti ensimmäisessä virkkeessä, minkä lain mukaan toimitaan. Harvan mieleen tulee ensimmäiseksi epäillä, että viranomaiset rikkoisivat työkseen lakeja. Enemmän kuin pykälän ja momentin numero lukijaa kiinnostaa niiden sisältö. Toisen esimerkin kiemurtelevasta aloituksesta tarjoaa huono mainosteksti. Ensimmäisestä virkkeestä ei osaa aina edes aavistaa, mistä tuotteesta tai palvelusta on kyse. Etenkään netissä emme jaksa lukea mainosnovelleja. Etsimme faktaa, ja sitä pitää löytyä heti tekstin kärjestä. Kolmas ja kamalin kiemurtelun muoto on klikkijournalismi. Se kun hokee uutisnostoissa ja itse uutisen alussakin yhtä ja samaa salamyhkäistä höpinää, joka ei yllä lähellekään asian ydintä. Pahimmillaan salamyhkäisyyttä vielä höystetään tätä-tyylillä: Tätä et ikinä uskoisi... Älä siis kiemurtele tekstin alussa. Kirjoita ensimmäinen virke kuin se olisi viimeinen mahdollisuutesi saada yhteys lukijaan. Niin se usein onkin. Varmimmin aloitusvirkkeen tehtävät täyttää yksinkertainen päälause. Hienostelusta pelkkää haittaa Ensimmäisen virkkeen tarkoitus on avata yhteys lukijaan. Tarkoitus ei toteudu, jos kirjoittaja sortuu hienosteluun. Hienostelevan tunnun tekstiin tuovat esimerkiksi eksoottiset sanat ja elämälle vieraat lause- ja virkerakenteet. Ne osoittavat, että kirjoittaja ei ole ajatellut lukijoita vaan tuijottanut silmänsä kipeiksi sisältöä tai omaa imagoaan. Hienostelevien virkkeiden yksi laji ovat niin sanotut määritelmäalut. Kirjoittaja yrittää mukamas avata tekstin avainkäsitettä mutta onnistuu vain hämmentämään ja turhauttamaan lukijan. Jos määritelmäalkuja harrastaa, käsitteet pitää avata sanoilla, jotka lukija ymmärtää. Toinen hienostelun muoto ovat tunnelmavirkkeet, joilla ei ole mitään tekemistä tekstin varsinaisen sisällön kanssa. Ne ovat usein kauniita mutta kaukaisia. Työelämän asiatekstien tarkoitus ei ole tuottaa esteettisiä elämyksiä vaan hoitaa viestintätehtäviä. Hienostelu ei koskaan ole hyväksi tekstille. Tekstin alussa se vie tuhoon.

12 11 Laadun taustat -sarja Scriptio julkaisee Laadun taustat -sarjaa asiakkailleen ja asiakkuudesta kiinnostuneille. Vuonna 2014 sarjassa ilmestyivät seuraavat artikkelit: 1. Kirjallisen asiakaspalvelun laatumalli työväline arviointiin ja kehittämiseen 2. Verkkosivuston laatumalli hanki jäsentynyt kuva sivujen laadusta 3. Uusi kirjoitustaito vastaako viestintävalmiutesi työelämän vaatimuksiin 4. Suoraan asian ytimeen otsikko, ingressi ja aloitusvirke Jos siteeraat artikkeliamme, mainitse lähde. Kokonaista artikkelia et voi ilman lupaamme käyttää koulutusaineistona tai julkaista esimerkiksi intrassa. Kysy lisää Annamme mielellämme lisätietoja: Scriptio Oy puh

Verkkosivuston laatumalli

Verkkosivuston laatumalli Verkkosivuston laatumalli hanki jäsentynyt kuva verkkopalvelun tilasta Laadun taustat 2 2014 Scriptio Oy Töölönkatu 27 A 10, 00260 Helsinki puh. 040 736 8988 toimisto@scriptio.fi www.scriptio.fi 1 Avuksi

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/

http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ sisäinen asiakas media ulkoinen asiakas ns. suuri yleisö sidosryhmä Yhtä kaikki: tiedotteella on lukija. Tunne hänet. Kun kirjoitat tiedotetta, älä päästä häntä silmistäsi

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi?

Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? Uutinen Vastaa kysymyksiin: Kuka teki / kenelle tapahtui? Mitä tapahtui? Missä tapahtui? Milloin tapahtui? Mahdollisesti myös: Miten? Miksi? 16.3.2013 Copyright Thorleif Johansson 2 Myyntimalli Kuva myy

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ

Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ 1 Katariina Iisa MITEN LUKIJAT TULKITSEVAT ERILAISIA TEKSTEJÄ Tekstin tulkinnan voidaan ajatella syntyvän suhteessa muihin teksteihin. Tällöin lukija peilaa tekstiä lähinnä neljänlaisiin teksteihin: 1)

Lisätiedot

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa:

On olemassa jotain yleisiä kirjoitusohjeita, joita voit hyödyntää artikkelin kirjoittamisessa: Ammatillinen erityisopettajankoulutus 2011 2012 Kehittämistyöstä artikkeliksi 1. Mikä on artikkeli? Artikkeli on jotain asiaa, ilmiötä tai teemaa käsittelevä tutkittuun tai havainnoituun tietoon perustuva

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

HALLITTUA VERKKOVIESTINTÄÄ

HALLITTUA VERKKOVIESTINTÄÄ Lions Clubs International MD 107 Finland HALLITTUA VERKKOVIESTINTÄÄ Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja Blogit Muu Kotisivut YouTube Skype Facebook Twitter Lähde: Harto Pönkä Sosiaalisen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen

Vinkkejä hankeviestintään. Sykettä-hanke Jenni Tiainen Vinkkejä hankeviestintään Sykettä-hanke Jenni Tiainen Sivu 1 8.3.2016 Tiedottaminen Hankerahoituksen pelisääntöihin kuuluu, että hankkeista tiedotetaan avoimesti. Hankkeet ovat julkisia sen jälkeen, kun

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010

Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010 Asiantuntijakirjoittaminen Tarja Chydenius 11/2010 13.11.10 1 Hyvä kirjoittaja? Kirjoittamisen taito Tekstilajien hallinta Kirjoitusprosessin hallinta Luovuus Ymmärrys ympäristön sosiaalisista rakenteista

Lisätiedot

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2

Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen Copyright Thorleif Johansson 2 Uutinen Mikään ei ole niin vanha kuin eilinen uutinen 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 2 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 3 21.1.2015 Copyright Thorleif Johansson 4 Uutinen Vastaa kysymyksiin:

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio

Esityslistojen kirjoituskoulu. Tuuli Aaltio Esityslistojen kirjoituskoulu Tuuli Aaltio Lähtökohta: Hallintolakiin sisältyvä hyvän kielenkäytön vaatimus: Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä Avuksi listatekstin lukijalle:

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

perusteet! Avainasiakkuuspäällikkö epressi.com Copyright @ Koodiviidakko Oy

perusteet! Avainasiakkuuspäällikkö epressi.com Copyright @ Koodiviidakko Oy Tehokkaan tiedottamisen perusteet Tuukka Manner Avainasiakkuuspäällikkö epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja

muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja 18.3.2016 muistiinpanot ryhmätöiden yhteenvedosta sekä aikaisempien kurssien vastaavia esille tulleita pointteja SISÄLLYSLUETTELO Otsikot informatiivisia, suoraan asiaan Eri lukuihin tulokset ja pohdinta

Lisätiedot

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4.

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Luontokuvat: Sirpa Mustonen aloitusdiassa Matkalla ylös Muut symbolikuvat: istockphoto Yhteinen kieli, ymmärrettävä viesti!

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Asiantuntijoiden rekrytointi sosiaalisessa mediassa. Juha Frey, Netprofile 6.9.2011

Asiantuntijoiden rekrytointi sosiaalisessa mediassa. Juha Frey, Netprofile 6.9.2011 Asiantuntijoiden rekrytointi sosiaalisessa mediassa Juha Frey, Netprofile 6.9.2011 Ennen: Kun sanot mitä sanot, saat mitä haet. Sivistynyt y 47-v, raitis ja kunnollinen POIKAMIES, joka ei juo eikä tupakoi

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN Kirjoittaminen tavoitteellisena työtapana ja toimintana Otetaan tuntumaa. Sinä ja kirjoittaminen? Valitse fiiliksen mukaan kortti, joka kertoo sinusta ja suhteestasi kirjoittamiseen.

Lisätiedot

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013. Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Opintopolku löydä, vertaa, hae! 22.3.2013 Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Löydettävyys Koulutustarjonnan hakutoiminnot monipuolistuvat: Vapaa sanahaku, Haku erilaisilla hakuehdoilla, karttahaku?,

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina

Tekstin teko. Muokkaaminen. Tekstin teko prosessina Tekstin teko Tuula Marila 9.1.2004 1 Tekstin teko prosessina 1. valmistautuminen 2. suunnittelu 3. tiedon keruu 4. sisällön valinta 5. käsittelyjärjestyksen suunnittelu 6. kirjoittaminen 7. muokkaaminen

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus

Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään. Tuettujen hankkeiden koulutus Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 12.1.2015 Tiedottaminen vs. viestintä Tiedottaminen on tiedon tuottamista lähettäjän näkökulmasta ja viestin yksisuuntaista tuuttaamista

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen Seuran mediaviestintä Suunnitelmallisuutta tekemiseen Sisältö Millaista tietoa media haluaa ja missä muodossa Viestintäsuunnitelman laatiminen seuralle Millaista viestinnän tukea SJAL tarjoaa seuroille

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura

Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan työn näkyvyys ennen Taiteilija Näyttelytiedote Mediahuomio Kritiikki Haastattelu Nosto Yleisö Taiteilijan

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Ryhdy työtapatestaajaksi.

Ryhdy työtapatestaajaksi. Ryhdy työtapatestaajaksi. Kokeile sinulle uutta työtapaa ja kirjoita siitä 925 Blogiin. Inspiroi ja inspiroidu. www.925media.fi #työtapatesti Etsimme innokkaita uusien työtapojen kokeilijoita. Lähes kaikki,

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011

Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan. Tiivistelmä 2011 Lukiolaisten arvot ja asenteet jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Tiivistelmä 2011 Tervetuloa tutustumaan lukiolaisten arvoihin ja asenteisiin jatko-opiskelua sekä työelämää kohtaan Lukiolaistutkimus

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Aleksi Issakainen, tarjoamapäällikkö, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Pankki- ja vakuuttaminen Autonvuokraus Mitä verkossa ympärillämme tapahtuu

Lisätiedot

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi

Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas. www.translatum.fi Pilkut paikoilleen! Pilkutuksen pikaopas Osaatko pilkkusäännöt? Milloin päälauseiden väliin tulee pilkku? Entä sivulauseiden? Jos mietit näitä asioita kirjoittaessasi, tästä esityksestä on hyötyä sinulle.

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen

Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys. Pauliina Juhola / Katja Nieminen Raportti: Viestinnän nykytilan selvitys Pauliina Juhola / Katja Nieminen Kyselyn toteuttaminen Kohderyhmänä ekspertit (EuroSkills 2012, WorldSkills 2013) lajipäälliköt valmentajat lajivastaavat yhteensä

Lisätiedot

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma

Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma Mitä opiskeluesseeltä odotetaan? Essee = pienoistutkielma tai suppeahko tutkielma 1) Käsittely on tehtävänannon mukainen 2) Esseessä keskitytään tehtävänannon ja mielekkään rajauksen kannalta merkityksellisiin

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 4.12.2007 Tavoitteena on saada tietoa säädöstekstin synnystä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille Oman yhdistyksen tietojen päivittäminen www.krell.fi-sivuille Huom! Tarvitset päivittämistä varten tunnukset, jotka saat ottamalla yhteyden Kristillisen Eläkeliiton

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20

TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Etunimi Sukunimi fonttikoko 16 Ryhmätunnus TEHTÄVÄN NIMI YHDELLE TAI USEAMMALLE RIVILLE FONTTIKOKO 24 Tarvittaessa alaotsikko fonttikoko 20 Tehtävätyyppi Koulutusohjelma fonttikoko 16 Elokuu 2010 SISÄLTÖ

Lisätiedot