Bioteknologia info -tiedotuspalvelun loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioteknologia info -tiedotuspalvelun loppuraportti 2006. www.bioteknologia.info"

Transkriptio

1 Bioteknologia info -tiedotuspalvelun loppuraportti 2006 Bioteknologia Info -tiedotuspalvelu toteutetaan osana Tekesin NeoBio-ohjelmaa.

2 Bioteknologia info on Tekesin Neo- Bio -teknologiaohjelman vuonna 2002 käynnistämä laaja tiedotusprojekti, jonka tavoitteeksi määriteltiin avoimen tiedon välittäminen vaikeaksi koetusta bioalasta. Projektin tavoitteena oli tuoda alaa askeleen verran lähemmäksi tavallisia ihmisiä. Tässä loppuraportissa kerrataan projektin toimenpiteitä, niistä kertynyttä tutkimustietoa ja tuloksia. Projektin verkkopalvelu on edelleen toiminnassa. Voiko geenejä syödä? Projektin tavoitteena on tarjota tietoa vaikeasta alasta TUTKIMUKSET Projektin aluksi toteutettiin alkututkimus, joka odotetusti paljasti tietotason alasta hyvin heikoksi. Suomalaisten asenteita erityisesti geeniteknologian sovelluksia kohtaan kartoitettiin myöhemmin osana MDC Riscin arvo- ja asennetutkimusta. s. 4-5 ALAN JULKISUUS Projektissa seurattiin leikepalvelun avulla alan julkisuutta vuoden 2002 kesäkuusta lähtien. Leikkeitä kertyi kaikkiaan noin 5500, ja niitä referoitiin lähes päivittäin verkkopalvelun uutispalstalla. Samalla seurattiin alan julkisuuskuvaa ja lehtikirjoittelua koko maassa. s. 6-9 VERKKOPALVELU Syyskuussa 2002 julkistettiin suomalainen tietosivusto bioalasta, Verkkopalvelulla on ollut kaikkiaan kymmeniä tuhansia erillisiä käyttäjiä, kuukausittain keskimäärin noin Verkossa julkaistiin myös neljä teemavideota alasta, erityisesti koulujen käyttöön. Niitä ladattiin viime vuonna vajaa kaksi tuhatta kertaa s. 10 TIETOLEHTI Painettua Bioteknologia info -lehteä julkaistiin kymmenen teemanumeroa vuosina Lehti toteutettiin tukemaan verkkopalvelua, ja tuomaan tieto lähemmäksi alasta kiinnostuneita tahoja. Jokainen numero lisäsikin myös verkon kävijämääriä. Lehden tilaajamäärät kasvoivat tasaisesti, lopussa jakelulistalla oli jo yli 5500 nimeä. s. 10 ASIANTUNTIJAREKISTERI Projektin käyttöön kerättiin alan asiatuntijarekisteri, jota hyödynnettiin verkkosivuston sisällöissä, asiantuntijakysymyksissä sekä lehtien haastatteluissa. Asiantuntijoiden määrä nousi alun muutamasta kymmenestä yli 200 suomalaiseen asiantuntijaan. Asiantuntijoiksi pyydetyt lähtivät innolla mukaan, mistä heille lämmin kiitos! Asiantuntijat olivat esillä myös projektin toimittajaseminaareissa. Lehden kymmenessä numerossa haastateltiin yhteensä noin sataa eri asiantuntijaa. s PALVELU JATKUU EDELLEEN NeoBio-ohjelman päättymisen myötä projektin lehden julkaiseminen lopetettiin vuoden 2005 joulukuussa, mutta verkkopalvelu jatkaa edelleen toimintaansa. Verkkopalvelun kävijämäärät ovat nousset vielä lehden loputtuakin. s. 12 BIOTEKNOLOGIA INFO -PROJEKTI Päätoimittaja Teknologian kehittämiskeskus, Tekes Osastopäällikkö Maritta Perälä-Heape Suunnittelu & toimitus Maininki Oy vaikuttavaa viestintää Tiitta Tiilikainen, suunnittelu & lehti Sirpa Pietilä, tiedotesisällöt & verkkopalvelu Laura Walin (04-05) Graafinen ulkoasu: Kari Lehkonen, KPL Advertising Oy Verkkopalvelun tekninen toteutus: Ch5 Finland Oy Videoiden tuotanto: Mageia Oy Yhteistyössä mukana myös mm. Biotekniikan neuvottelukunta

3 Päätoimittajat puntarissa Bioteknologia info -projektin alkuunpanijana ja ensimmäisenä päätoimittajana toimi Riikka Heikinheimo. Vuoden 2004 lopussa pesti siirtyi Maritta Perälä-Heapelle. Päätoimittajat valottavat projektin taustoja ja tuloksia. Riikka Heikinheimo, teknologiaohjelmissa ei ole tätä ennen toteutettu taustoittavia viestintäprojekteja. Miksi bioalalla tällainen nähtiin tarpeelliseksi? Ajatus erillisen viestintäprojektin tarpeesta tuli mieleeni vuonna 2001, kun Arvi Lind kertoi TV-uutisissa geenimuokattuja siemeniä päässeen vahingossa eräälle suomalaiselle pellolle. Lopuksi hän aivan oikein totesi, että ihmisille ei aiheutunut tästä vaaraa. Monikaan ei tiennyt, mitä ne sellaiset siemenet ovat. Pelko niitä kohtaan tuli kuitenkin selväksi. Viestintäprojektilla halusimme tarjota ennen kaikkea tietoa sitä haluaville, ei valmiita näkemyksiä tai tulkintoja. Jokainen voi päättää mielipiteensä bioteknologiasta itse. Yksikään teknologia tai sillä tuotettu tuote ei ole menestys ennen kuin kansalaiset ovat sen hyväksyneet. Eikö alasta ollut aiemmin tietoa tarjolla? Bioteknologiasta on aina ollut tarjolla valtavasti tietoa. Ongelmana projektia aloittaessa oli löytää kokoavaa tietoa, ja vielä arkikielellä esitettynä. Haastavaa oli välillä myös erottaa tieto mielipiteestä. Tietoa tulkitsemaan koottiin asiantuntijaverkosto, jonka jäsenet edustavat kukin oman alansa huippua. Projektin asiantuntijarenkaaseen kertyi 3,5 vuoden aikana yli 200 henkilöä. Oliko projektin tavoitteena saada muutettua asenteita? Ei. Tavoitteena oli tarjota avointa tietoa. Tasapuolisuuden voi tietenkin kyseenalaistaa kun takana oli Tekes. Toimitusvastuu sisällöistä oli kuitenkin ulkopuolisilla toimittajilla, ja he käyttivät apunaan projektin laajaa asiantuntijaverkostoa. Tekesin toimituksellinen linjaus on ollut, että julkaistavasta materiaalista tasoitetaan selkeät ylilyönnit: sekä positiiviset että negatiiviset. Toisaalta alussa meitä myös kritisoitiin siitä, että mukaan ylipäätään otettiin myös geeniteknologian suhteen kriittisiä kansalaisjärjestöjä, joita ei koettu riittävän tieteellisiksi. Halusimme kuitenkin tarjota ihmisille mahdollisuuden arvioida eri näkökulmia itse. Miten projekti onnistui omasta näkökulmastasi? Näen, että se tuli tarpeeseen ja sillä saavutettiin asettamiamme tavoitteita. Tietoa on nyt paremmin tarjolla, ja verkkopalvelua on käytetty hyvin ahkerasti. Julkisuuskin on realistisempaa. Miltä bioteknologian tulevaisuus nyt näyttää? Bioteknologia on varmuudella mullistava asia, mutta se ei välttämättä näy juuri Suomessa ihan yhtä paljon kuin on joskus ajateltu. Lisäksi alan imagoa edelleen rasittaa se, että harva lopputuote mielletään enää bioteknologiaksi vaikka onkin sitä hyödyntämällä syntynyt. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat tästä hyvä esimerkki. Tämä tekee hyvin hankalaksi myös alan tuotosten mittaamisen. Varmaa on kuitenkin, että meillä on paljon alan osaamista, ja se tuottaa myös Suomelle hyötyä monilla eri toimialoilla. Mukaan on tullut myös aimo annos realismia, mikä on hyvä asia. Suurin alan tekijä tulee jatkossakin olemaan Yhdysvallat. Maritta Perälä-Heape, loppuuko alaan panostaminen? Ei, ala on edelleenkin yksi Tekesin painopistealueista. Bioteknologisia innovaatioita on mukana monissa teknologiaohjelmissamme, mm. valmisteilla olevassa SymBio Biotekniikasta tuotantoon -ohjelmassa. Tarkoituksena on laajentaa bioteknologian soveltamista teollisuudessa ja ympäristönsuojelussa. Parhaillaan valmistellaan myös uutta Biorefine-ohjelmaa liittyen biomassojen hyödyntämiseen. Haluamme selvittää muun muassa voidaanko suomalaiselle teollisuudelle löytää uusia liiketoimintamahdollisuuksia saattamalla yhteen metsä- ja energiateollisuuden, prosessiteollisuuden ja bioteknologian osaajia ja tietotaitoa. Mikä projektin aikana on yllättänyt eniten? Eniten on yllättänyt se, kuinka huonosti bioteknologian saavutukset tunnetaan ja kuinka bioteknologia rinnastetaan yllättävän usein lääkekehitykseen. Päätoimittajana olen huomannut, kuinka tällainen tiivis tietopaketti bioteknologiasta on nostanut kansalaisten kiinnostusta bioteknologian mahdollisuuksista. Myös lehdistön kiinnostus on ollut vuosien saatossa kasvamaan päin. Miten on mielestäsi ollut projektin päätulos? Projektin kautta on ennen kaikkea saatu avattua keskustelua bioteknologian mahdollisuuksista ja laaja-alaisuudesta. Toivon, että tämä on päänavaus tieteen popularisoinnille ja uutiskynnys tieteellisistä saavutuksista laskisi vielä nykyisestäänkin. 3

4 6000 E.KR. OLUTHIIVA 4000 E.KR. HIIVALEIPÄ, JUGURTTI, JUUSTO, ETIKKA JA VIINI 500 E.KR. ENSIMMÄINEN ANTIBIOOTTI: HOMEINEN SOIJAPAPUMAITO BIOTEKNOLOGIAN AIKAJANA. SUOMALAISET TUTKIJALÖYDÖKSET MERKITTY SINISELLÄ Huonosti tunnettu ala herättää kysymyksiä Projektin alkututkimuksessa toivottiin alan tutkijoiden esiintuloa 4 Bioteknologia info -projekti aloitettiin vuonna 2002 haastattelututkimuksella, jossa nousi esiin huoli alan huonosta tuntemuksesta. Lisää tietoa kaivattiin erityisesti päättäjille, toimittajille sekä kouluille. Monia kummastutti myös juupas-eipäs tyylinen julkinen keskustelu. Suomalaiset ovat teknologiamyönteistä kansaa ja suhtautuvat bioteknologiaan perusvireeltään myönteisesti. Samanaikaisesti erityisesti geeniteknologia herättää myös epäilyksiä, jopa pelkoja. Uusia sovelluksia ei hyödynnetäkään pelkästään tutkijankammioissa vaan jopa syömäämme ruokaan ja ihmiseen itseensä. Mutta mitä geeniteknologia itse asiassa onkaan? Ja ovatko bioteknologia ja geeniteknologia sama asia? MDC Riscin tutkimuksen mukaan vuonna 2003 vain 8 prosenttia suomalaisista koki tuntevansa bioteknologia-alaa edes jossain määrin. Samaan aikaan ensimmäisiä tuotteita tuotiin jo markkinoille, alalle luotiin lainsäädäntöä ja rajaviivoista käytiin eettistä keskustelua. Juuri kuilu tietotason ja todellisuuden välillä herätti projektin aluksi toteutetussa alkututkimuksessa suurinta huolta. Alalle kaivattiin tuolloin yksimielisesti lisää keskustelua sekä kansantajuista tietoa. Bioteknologia info -projektin alkututkimukseen vuonna 2002 haastateltiin noin 60 avainvaikuttajaa: viranomaisia, päättäjiä, tutkijoita, toimittajia sekä kansalaisjärjestöjen, yritysten ja eri ammattiryhmien edustajia. Mukana oli myös geeniteknologiaan kriittisesti suhtautuvia tahoja. Lisäksi myöhemmin haastateltiin erikseen alan opettajia sekä toimittajia. Vuonna 2003 suomalaisten asenteita kartoitettiin laajemmin osana MDC Riscin tutkimusta. Suunta ulospäin ja tutkijat esiin Vuoden 2002 alkututkimuksessa ala koettiin poikkeuksetta sisäänpäinkääntyneeksi ja vaikeaksi. Alan ulkopuolisista vain tiedetoimittajat kokivat löytävänsä helposti kaipaamaansa tietoa. Erityisesti lisätietoa kaipasivat alan opettajat, osa päättäjistä, kansalaisjärjestöt ja toimittajat: Kun pyytää aiheesta materiaalia, saa vain jotakin munkkilatinaa, jota on mahdoton ymmärtää. Avoimuutta ja tiedonkulkua oli haastateltujen mielestä rajoittanut muun muassa vähäinen julkinen keskustelu, alan vaikea slangi, viestinnällisesti sangen passiivinen ala sekä hajallaan oleva tieto. Näihin haluttiin muutoksia: Avoimuus näyttää olevan eräänlainen menestysehto koko alalle enemmän kuin muilla aloilla. Alkututkimuksessa kaikilta kysyttiin myös parasta tietolähdettä. Selvästi eniten mainintoja saivat alan tutkijat, joiden koettiin olleen liian näkymättömissä. Muutama kriittinen taho muistutti tutkijoillakin saattavan olla ketunhäntiä kainalossaan. Vääränlaista julkisuutta Eniten kritiikkiä herätti alan julkisuuskuva. Tyytymättömät näkivät julkisuuden olleen liian kapea-alaista: skandaalinhakuista tai vaihtoehtoisesti liian paljon lupauksia antavaa. Geenimuokattua ruokaa vastustavien kansalaisjärjestöjen mielestä julkisuudessa saivat puolestaan eniten tilaa alan puolustajien puheenvuorot. Julkisuuteen toivottiin lisää ennen kaikkea käytännön esimerkkejä. Kansalaisjärjestöt toivoivat lisäksi tarkempaa tietoa geeniteknologian kiistanalaista kysymyksistä. Näiden kysymysten avoimempaa käsittelyä toivoi myös moni alaa sisältäpäin seuraava: Faktat esiin. Ei keskustelua tarvitse pelätä. Alan yrityksiin kohdistui tuolloin paljon odotuksia. Kuplan syntymisestä olikin muutaman taloustoimittajan mielestä jo merkkejä olemassa. Koska ala on niin vaikea, saatua tietoa on vaikea suhteuttaa todellisuuteen. Tällöin saattaa tulla myös ylilyöntejä. Liian suurten odotusten rakentaminen häiritsi myös alan opiskelijoita ja tutkijoita. Keskusteluun malttia ja leveyttä Julkinen keskustelu vuonna 2002 oli vähäistä, mutta usein kiivassävyistä. Aihepiirinä oli lähes poikkeuksetta geenimuokattu ruoka, jota tuolloin ei vielä ollut Euroopassa. Haastatellut tutkijat tai alan yritykset eivät olleetkaan kovin innokkaita osallistumaan kiihkeältä tuntuneeseen keskusteluun. Keskustelua kaivattiin lisää, mutta maltillisemmassa sävyssä. Myös yhteiskunnallisen ja eettisen keskustelun joka oli kiinnostanut vasta harvoja vilkastumista toivottiin laajasti. Bioeetikko muistutti: Ala vaatii erityisosaamista, mutta ei silti ole irrallaan yhteiskunnasta. Eettistä keskustelua toivottiin mm. siitä, minkälaista tulevaisuutta haluamme, mikä on teknologian rooli yhteiskunnassamme, miksi panostamme niin paljon huipputeknologiaan, ja keiden hyväksi uutta teknologiaa tullaan käyttämään. - TT Riittävä pohjatietotaso on välttämätön edellytys sille, että osaa suhteuttaa alan keskustelua ja tehdä kuluttajana omia valintoja puolesta tai vastaan RUUAN STERILOINTI 1830 PROTEIINIT 1833 ENTSYYMI 1859 EVOLUUTIOTEORIA 1863 PASTÖROINTIMENETELMÄ 1865 PERIYTYMISEN LAIT 1912 RÖNTGENSÄTEET TUTKIMUKSESSA 1919 BIOTEKNOLOGIA-SANA 1926 RÖNTGENSÄTEET JA MUTAATIOT 1928 PENISILLIINI 1932 AIV-REHUNSÄILYTYSMENET

5 E.KR. ENSIMMÄINEN HYÖNTEISMYRKKY: KRYSANTEEMIJAUHE 1590 MIKROSKOOPPI 1663 SOLU 1675 BAKTEERI 1798 ISOROKKOROKOTE! Tutustu suomalaisten innovaatioiden aikajanaan verkkopalvelussa sivulla Mitä bioteknologia on? Kolmannes ei osaa vielä ottaa kantaa Voisin ostaa riippumattomasti testattuja geenimuokattuja tuotteita Osittain tai täysin eri mieltä 34 % Lähde: MDC RISC International Ruoka jakaa mielipiteitä Täysin tai osittain samaa mieltä 33 % En osaa sanoa 33 % Geenimuokatut elintarvikkeet ovat olleet vuosia eniten keskustelua herättänyt geeniteknologian sovellus. Keskustelua puolesta ja vastaan on käyty välillä jopa kärjekkäästi. Suurella yleisöllä asenteet jakaantuivat vuonna 2004 maltillisemmin: Kolmannes voisi kuvitella kokeilevansa testattuja tuotteita kun taas kolmannes suhtautui niihin epäillen ja kolmannes ei osannut vielä ottaa kantaa lainkaan. EU on hyväksynyt käyttöön jo kymmeniä testattuja tuotteita, mutta niitä ei tiettävästi ole myynnissä kotimaisissa kaupoissa.! Bioteknologia info -projekti käynnistettiin ensisijaisesti pitämään tietoa tarjolla siitä kiinnostuneille. Julkisen kuvan kehityksestä seuraavalla aukeamalla. Tutkimusyhtiö MDC Risc toteuttaa vuosittain tutkimuksen suomalaisten arvoista ja asenteista. Vuonna 2003 mukana oli kysymyksiä myös bioteknologiasta ja erityisesti geeniteknologiasta. Kolmannes suomalaisista ei vielä osannut määritellä kantaansa geeniteknologian sovelluksiin. Myönteisemmin koettiin ihmisten terveyttä edistävät sovellukset. Suomalaisista noin puolella oli jonkinlainen mielikuva bioteknologia-alasta, mutta vain 8 prosenttia koki tuntevansa alaa edes jossain määrin. Suhtautumista eri geeniteknologian sovelluksiin leimasikin varovaisuus: noin kolmannes vastaajista ei osannut vielä lainkaan määritellä kantaansa eri sovelluksiin saati niiden tuomiin uhkiin tai hyötyihin. Kriittisimmin vastaajat suhtautuivat eläinten geeneihin puuttumiseen, ja kaikkein suurimman vastustuksen herätti ihmiselle tarkoitettujen varaelinten kasvattaminen eläimissä (57% vastaajista kielteisiä). Tätä on kokeiltu muutamissa maissa avuksi varaelinpulaan, ei kuitenkaan Suomessa. Myös Eurobarometrissä suomalaiset ovat suhtautuneet muihin maihin verrattuna kaikkein kriittisimmin juuri lajien välisiin elinsiirtoihin. Ymmärrettävästi myönteisimmin suhtauduttiin ihmisten sairauksien parantamiseen geeniteknologian avulla. Esimerkiksi sikiöseulontaan tai perinnöllisten sairauksien tunnistamiseen geenikartoituksella suhtautui myönteisesti puolet vastaajista kolmanneksen pohtiessa vielä kantaansa. Myös geenimuokattu ruoka hyväksyttiin parhaiten silloin, kun sillä tähdättiin ruuan allergeenien poistamiseen (43% myönteisiä). Vastaavasti muokkausta pelkästään maun parantamiseksi ei nähty niinkään tarpeelliseksi (16% myönteisiä). Suurin osa (60%) kaipasikin geeniteknologiasta vielä lisää keskustelua. Kysymyksissä kartoitettiin myös erilaisia pelkoja, selvin enemmistö (69%) ilmoitti pelkäävänsä vähintään jossain määrin luonnon kehitykseen puuttumista. Kolmannes ilmoitti kuitenkin saattavansa ostaa geenimuokattuja tuotteita kun taas toinen kolmannes koki voivansa elää ilmankin niitä, kolmannes ei tässäkään osannut sanoa kantaansa. - TT KROMOSOMIT 1900 KELTAKUUMEVIRUS 1904 ENSIMMÄISET GEENIKARTAT 1905 SUKUPUOLIKROMOSOMIT 1910 GEENIT SIJAITSEVAT KROMOSOMEISSA ELMÄ 1938 MOLEKYYLIBIOLOGIA SANA 1942 PENISILLIININ TUOTANTO MIKROBEISSA 1944 DNA SISÄLTÄÄ GENEETTISEN INFORMAATION 1940

6 TRANSPOSONIT ELI HYPPIVÄT GEENIT 1953 DNA:N RAKENNE 1957 GENEETTISEN TIEDON KULKU: DNA: RNA: PROTEIINI Bioteknologia-alan julkisuus Kotimainen tutkimus päässyt esiin 6 Bioteknologia info -projektissa seurattiin alan julkisuutta Suomessa kesäkuusta 2002 vuoden 2005 loppuun. Vajaan neljän vuoden aikana alan yrityksistä kirjoitetut artikkelit vähenivät, mutta suomalainen tutkimus pääsi esille yhä paremmin. Julkisuuseurannan alkaessa vuonna 2002 elettiin vielä bioteknologian nousuhuuman loppuaikoja. Alasta ja erityisesti uusista yrityksistä oli kirjoitettu tiiviimmin muutaman vuoden ajan. Mediaa kiinnostivat usein ennen kaikkea tulevaisuudenlupaukset, ja otsikoissa etsittiin jopa tulevaa Bio-Nokiaa. Samaan aikaan moni toimittaja tuskaili vielä alan sisäänpäinkääntyneisyyttä, mikä teki tiedon hankkimisen ja myös alasta kirjoittamisen usein vaikeaksi. Projektin alkuhaastatteluissa eräs taloustoimittaja totesikin turhautuneena, että toimituksen kemistikään ei aina ymmärrä alan yritysten lähettämiä lehdistötiedotteita. Alaan perehtyneitä yleis- tai taloustoimittajia oli vielä vähän. Suomalaisesta tutkimuksesta kirjoitettiin suhteellisen niukasti. Sen sijaan kiistanalainen ulkomainen kloonausuutinen pääsi helposti median palstoille ympäri Suomea. Myös geenimuokattu ruoka esiintyi jo tiuhaan julkisuudessa, usein voimakkaissa mielipidekirjoituksissa puolesta tai vastaan. Alaa seuranneet harmittelivat alkuhaastatteluissa yhteen ääneen alasta syntynyttä vinoutunutta kuvaa. Kohujulkisuutta, mutta myös liiallisten lupausten antamista pelättiin. Alan julkisuutta aiemmin kartoittaneessa tutkimuksessa oli myös todettu tutkijoiden helposti erehtyvän mukaan median kaipaamaan lupausten retoriikkaan. Kupla puhkesi vai oliko sitä edes Heti vuoden 2002 jälkeen alan yritysten saama julkisuus muuttui taloussuhdanteiden myötä kriittisemmäksi. Kirjoittelua leimasi erityisesti vuonna 2003 kärsimättömyys, tuloksia olisi pitänyt saada nopeammin. Myös yritysten rahoitusvaikeudet sekä yritysten saama julkinen rahoitus pääsivät paljon esille usein negatiivisessa sävyssä. Tämän jälkeen suuria lupauksia ei yrityksiltä enää juurikaan kuultu. Talousjulkisuuden sävy oli kuitenkin tälläkin ajanjaksolla kokonaissävyltään neutraalia. Tämä johtui pitkälti oman alueensa yrityksiä eteenpäin kannustavista maakuntalehdistä. Esimerkiksi Turun Sanomat on jatkuvasti ollut kärkikolmikossa alaa käsittelevien talousartikkeleiden määrässä mitaten. Alaa käsittelevä talousjulkisuus on samalla painottunut sanomalehtiin varsinaisten talouslehtien sijaan. Tämä johtunee osaltaan luokittelusta, jossa talousjulkisuudeksi katsottiin myös alan yhteiskunnallinen käsittely ja säätely. Näiden teemojen käsittely sanomalehdissä on lisääntynyt samalla kun yritysjulkisuus on vähentynyt. EU:n päätöksenteosta ja päättäjien kannanotoista on viime vuosina aktiivisesti kirjoittanut esimerkiksi Maaseudun tulevaisuus. Talousartikkeleita julkaistiin seuratulla ajanjaksolla keskimäärin yli 70 artikkelia kuukaudessa. Eniten palstamillimetrejä saavutettiin vuonna 2004, jolloin artikkeleita julkaistiin noin sata kuukaudessa. Vuonna 2004 kirjoitettiin poikkeuksellisen paljon mm. geenimuokattua ruokaa säätelevistä direktiiveistä, jotka olivat tuolloin tapetilla sekä kotimaassa että EU:ssa. Kotimainen tutkimus noussut keskiöön Talousjulkisuuden ohella alaa käsitellään sanoma- ja aikakauslehtien tiedeartikkeleissa ja -uutisissa. Tiedejulkisuudessa kotimaisten uutisten määrä on lisääntynyt selkeästi vuoden 2002 jälkeen. Kiinnostavia kotimaisia tutkimusryhmiä ja tutkimushankkeita on esitelty monen median sivuilla ammattilehdistä naistenlehtiin. Samalla STT on noussut merkittävimmäksi kanavaksi kotimaisten tiedeuutisten levittäjänä. Vuonna 2002 projektin ensimmäistä toimittajaseminaaria valmistellessa STT nimesi kysyttäessä vain yhden alasta säännöllisemmin kirjoittaneen toimittajan. Nykyään STT:llä on jo lukuisia alasta kirjoittavia toimittajia. STT:n julkaisemat artikkelit menevät poikkeuksetta läpi useassa mediassa ja vastaavasti lukuisilla alasta harvemmin kirjoittavilla lehdillä merkittävä osa julkaistuista jutuista on STT:ltä. Tiedeuutisten sävy on nykyään entistä neutraalimpaa. Vuosien 2002 ja 2003 kloonauskohu-uutiset ovat pitkälti mennyttä aikaa, vaikka ihmiskloonaus mahdollisena uhkana kiinnostaa edelleen. Asioista uutisoidaan tätä nykyä maltillisemmin. Tiedejulkisuutta eli alan tutkimusta ja tutkimustuloksia käsitteleviä artikkeleita oli seuratulla ajanjaksolla keskimäärin 43 artikkelia kuukaudessa. Vuosi 2004 oli vilkkain myös tiedeuutisissa. Kasvun syynä oli lääketieteellisen kloonauksen hyväksyminen Iso-Britanniassa sekä keskustelu kantasolujen käyttömahdollisuuksista ja biopankeista. Tutkijat päässeet esiin Koska kotimaisesta bioalan tutkimuksesta kirjoitetaan aiempaa laajemmin, yhä useammassa artikkelissa kuuluu nyt alan tutkijoiden ääni. Vuonna 2002 vain puolessa tiedeartikkeleista puhujana tai mainittuna lähteenä oli alan tutkija. Sen sijaan vuonna 2005 jo valtaosassa, 80 prosentissa, artikkeleista äänessä oli alan tutkija tai useimmiten useita tutkijoita, mahdollisten muiden haastateltavien ohella. Projektin alkututkimuksessa valtaosa toivoi juuri kotimaisten tutkijoiden esiintuloa. Kriittisten kansalaisjärjestöjen kannanotot ovat päässet esiin heille tärkeissä teemoissa, esimerkiksi geenimuunneltujen koivujen kenttäkokeisiin liittyvässä kirjoittelussa. Yksi kenttäkokeista tuhottiin ilkivaltaisesti vuonna 2004, ja se herätti paljon kirjoittelua INTERFERONILÄÄKKEET SYÖPÄ- JA VIRUSTAUTIEN HOITOON 1974 KSYLITOLI 1976 DNA RAKENTUU NELJÄSTÄ ERI EMÄKSESTÄ (A, C, T, G) BIOTEKNINEN LÄÄKE: INSULIINI BIOTEKNISESTI TUOTETTU KASVI: PETUNIA 1984 HI-VIRUKSEN PERIMÄ SEKVENSOIDAAN 1986 BIOHAJOAVAT ISTUKKEET

7 DNA POLYMERAASI -ENTSYYMI 1965 BAKTEERIEN ANTIBIOOTTIRESISTENSSI 1966 GENEETTINEN KOODI 1972 YHDISTELMÄ-DNA Biolääketiede kiinnostavin teema Tiedejulkisuus 2005: pääteemat GM-ruoka Ruoka & maatalous Lääke & diagnostiikka Eniten käsitelty teema artikkeleissa on ollut lääketieteen ja diagnostiikan tutkimus lukuun ottamatta vuotta 2003, jolloin julkisuutta hallitsi keskustelu ruuasta ja maataloudesta. Silloin kirjoitettiin kasvinjalostuksen mahdollisuuksista vaikuttaa nälänhätään, viljelyluvan myöntämisestä geenimuokatulle maissille USA:ssa ja kuluttajien asenteista geenimuunneltua ruokaa kohtaan. Globaalit kysymykset & etiikka 15 Bioinformatiikka, nanobioteknologia, muu 25 Kv. uutinen 89 Lupaavia innovaatioita esitellään tiedeartikkeleissa Tiedejulkisuus 2005: arvoväittämät Ala on jossain määrin pettymys Ala on lupaus Halu panostaa alaan Halu rajoittaa/säädellä alaa 3 % 5 % 11 % 11 % Talousalan artikkeleissa vuonna 2002 yrityksiin kytkettiin nykyistä enemmän lupauksia, mutta kriittisyys kasvoi taloussuhdanteiden myötä. Samaan aikaan tiedeartikkeleissa innovaatiot nähdään entistä lupaavampina mahdollisuuksina. Kotimainen tutkimus on saanut yhä enemmän palstatilaa mediassa. 7 Alaa pelätään osin turhaan/ perusteetta Alassa on pelättävää, epäilyttävää 3 % 7 % Innovaatiot lupaavina mahdollisuuksina Innovaatiot uhkina/riskeinä 11 % 47 % Kuluttajilla positiivinen asenne Kuluttajilla negatiivinen asenne 0 % 2 % ENSIMMÄINEN DNA:N SEKVENSOINTIMENETELMÄ 1980 DNA:N MONISTAMISTEKNIIKKA (PCR) 1982 YHDISTELMÄ-DNA TEKNIIKALLA VALMISTETTU ROKOTE GEENITEKNOLOGIAN AVULLA TUOTETTU ROKOTE: HEPATIITTI B 1988 HUMAN GENOME PROJEKTI ALKAA 1991 PERINNÖLLISEN AGU-TAUDIN GEENIVIRHE 1990

8 1993 HUOMEN-LEHMÄ 1993 PERIYTYVÄN PAKSUSUOLEN SYÖVÄN GEENITAUSTA 1995 BAKTEERIN PERIMÄ 1995 KOLESTEROLIA VÄHENTÄVÄ MARGARIINI 8 Alueiden kisa näkyy Kisa menestymisestä bioalalla käy kiivaana kansainvälisillä alan messuilla, joilla eri maat ja maiden sisäiset alueet profiloivat itseään kilpaa alan huipuiksi. Myös Suomessa eri alueet haluavat tuoda esiin omaa osaamistaan ja panostuksiaan bioalalla. Suomessa on tällä hetkellä viisi bioteknologiaan keskittynyttä yliopistollista tutkimuskeskittymää eli biokeskusta: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Näillä alueilla alasta kirjoitetaan säännöllisesti paikallisissa lehdissä. Kirjoittelu on aktiivisinta Turun seudulla, joka onkin maan toiseksi suurin alan keskittymä aktiivisuus huomioon ottaen virein. Turun Sanomat kiri tarkastelujaksolla myös tiedeuutisoinnissa sanomalehtien määrällisesti ykkösmediaksi, ohi Helsingin Sanomien ja Maaseudun tulevaisuuden. Alueet eivät julkisuuden avulla välttämättä kisaa toisiaan vastaan, sillä kaikilla on oma paikkansa alan kentällä. Kevyttä julkista nokkapokkaa on kuitenkin aina välillä ilmennyt ainakin kahdella johtavalla alueella, Turulla ja Helsingillä. Helsingin bioala pääsee kuitenkin julkisuuteen muita harvemmin, sillä alueella ei ole varsinaista maakuntalehteä. Geenimuokkaus puhuttaa monipuolisemmin Projektin alkaessa asiantuntijoita kummastutti alaan liittyvän eettisen keskustelun vähäisyys. Monet kritisoivat myös paikoin hyvin voimakkaita äänensävyjä, jotka pääsivät valloilleen erityisesti geenimuokkauskeskustelussa. Mukaan kaivattiin enemmän keskustelijoita, ja jopa tuolloin voimakkaasti esiintyneen geenimuokkausta vastustavan järjestön vastapainoksi alaa puoltava järjestö. Jälkimmäiset toiveet ovatkin toteutuneet, sävyt ovat mediassa laantuneet ja geeniteknologian menetelmiä puolustava kansalaisjärjestökin on olemassa. Sen sijaan mielipidekirjoittelu ei ole voimakkaasti vilkastunut. Mielipidekirjoituksissa on edelleen ollut vain muutama ahkera kirjoittaja, ja yli puolessa teksteistä aiheena on edelleen ollut bioteknologian ehdottomasti eniten puhuttava aihe, gm-ruoka. Tutkijat ovat kertoneet tieteen tuomista mahdollisuuksista, viranomaiset EU:n säädöksistä tai ruuan turvallisuudesta kun taas vastustajat ovat korostaneet riskejä peräänkuuluttaen lisää valvontaa ja julkista keskustelua. Voimakkain väittely geenimuokatusta ruuasta lieveni jossain määrin vuonna Keskustelu, tai ainakin vastustus on osittain siirtynyt mielipidekirjoituksista artikkeleihin. Esimerkiksi vuonna 2004 kriittiset tahot toivat vierailulle oman kansainvälisen asiantuntijansa, jota monessa mediassa haastateltiin. Aiheen käsittely on kuitenkin selvästi monipuolistunut mediassa. Erityisesti naistenlehdissä geenimuokattu ruoka näyttää olevan edelleen uutinen vain silloin kun keskipisteessä ovat vain sen tuomat mahdolliset vaarat. Sen sijaan talous- ja tiedelehdissä puhutaan nykyään yhä enemmän geeniteknologialla jalostetun ruuan hyödyntämättömistä mahdollisuuksista. Myös median omia suoria kannanottoja gm-ruuan puolesta on esiintynyt, yllättäen ensin talouslehdissä. Lääketieteen innovaatioista keskustellaan selvästi suhteellisesti vähemmän kuin niistä uutisoidaan. Samaten muu eettinen keskustelu, esimerkiksi kantasoluhoidoista, on melko vähäistä. - TT & LK Talousjulkisuuden teemat vaihdelleet eri vuosina Vuonna 2002 keskiössä vielä lupaukset: Biotekniikalla tavoitteet korkealla, Bioala keskittää voimiaan, Helsingin Viikin tiedepuisto kasvaa, Turun Biolaakson rahoitus nytkähti eteenpäin, Tampere satsaa bioteknologiaan, Suomesta rakennetaan biotieteiden kärkimaata, Lääkealan osakkeet houkuttavat, Panostus biotekniikkaan on tuottanut tulosta Vuonna 2003 alan rahoitustarpeet ja tulevaisuus puhuttavat: Lääkeyritys kaipaa ulkomaista riskirahaa, Bioyritysten on entistä vaikeampi löytää uusia pääomasijoittajia, BioTie sai tärkeän lisensointisopimuksen, EU siirtää ratkaisun geeniruoasta kuluttajille, USA:n ja EU:n geeniruokakiista jatkuu Vuonna 2004 ennätysvilkasta keskustelua. Geenitekniikka puhuttaa, valoa tunnelin päässä: Geenisota muhii Euroopan maaperässä. Vihreät tyrmistyneitä geenimaissin hyväksymisestä, Kuusi kymmenestä luottaa ruoan turvallisuuteen, Geeniruoasta yhä monta mielipidettä. Bioalan listautumiset yhä pakasteessa Helsingissä, Rahaa virtaa taas bioteknologiaan Vuonna 2005 tapetilla EU ja lainsäädäntö sekä alan onnistujat: EU hyväksyi geenimaissin rehukäyttöön, Muuntogeeniset elintarvikkeet hiipien kauppoihin, Järjestöt kampanjoivat GMO-vapaan Suomen puolesta, Geenirehu yleistyy geeniruokaa nopeammin, Keskittyminen edistäisi bioalaa, Biotekniikkaa vaatii rahaa ja kärsivällisyyttä, Kantasoluista kasvaa jo bisnes, Biomuovit varteenotettavaa liiketoimintaa 2000 KULTAINEN RIISI 2001 RIISIN GEENIKARTTA 2002 MALARIALOISION JA SITÄ LEVITTÄMÄN HYTTYSEN PERIMÄ 2002 NUKKAANTUMATON VILLA 2003 HEVONEN KLOONATAAN 2004 ASTMAGEENI 2004 KANAN PERIMÄ 2004 KUKKIMATON KOIVU 2004 VASTA-AINEISIIN PERUSTUVAT SYÖPÄHOIDOT

9 1996 HIIVAN PERIMÄ 1997 DOLLY-LAMMAS KLOONATAAN 1999 DNA SORMENJÄLKI MENETELMÄ 2000 IHMISEN PERIMÄN EMÄSJÄRJESTYS 2000 Kansainvälinen kiinnostus kasvussa Vuosina 2004 ja 2005 yritykset olivat selkeästi vähemmän esillä artikkeleissa. Sittemmin kotimaiset tutkijat ovat astuneet enemmän julkisuuteen ja ovat puhujina valtaosassa tiedejulkisuutta. Tiedejulkisuus 2005 : puhujat Viranomaiset/päättäjät Alan tutkijat Alan yritys Bioteknologian julkisuusseuranta Bioteknologia info -projektissa seurattiin alan julkisuutta vajaat neljä vuotta kesäkuusta 2002 joulukuuhun Julkisuusseurannan päätavoitteena oli kerätä projektin käyttöön uutisia kotimaisesta alasta, ja mediassa julkaistuja artikkeleita siteerattiin verkkopalvelun uutispalstalla lähes päivittäin. Samalla saatiin arvokasta taustatietoa alan julkisuuskuvasta. Observerin leikeseurannan kautta saatuja leikkeitä kertyi noin 5500 ja niistä on tekeillä tällä hetkellä opinnäytetyö. Ulkopuoliset asiantuntijat/liitot Järjestöt, kuluttajat, muu Julkisuus jaettiin karkeasti kolmeen luokkaan: Julkisuus välttelee ylilyöntejä Alaa on käsitelty mediassa hyvin monelta eri näkökannalta ja yleissävy on pysynyt neutraalina. Myös tiedejulkisuus on entistä neutraalimpaa. Esimerkiksi vuosien 2002 ja 2003 kloonauskohu-uutiset ovat mennyttä aikaa. Asioista uutisoidaan tätä nykyä maltillisemmin. 1. Talousjulkisuus toimialauutiset alaan liittyvä lainsäädäntö nimitykset, tapahtumat muut yleiset uutiset Yhteensä artikkelia 2. Tiedejulkisuus tutkimusuutiset (mukana ei ollut tutkimusmaailman omia tiedelehtiä) Yhteensä artikkelia Talousjulkisuus 2005: arvoväittämät 3. Mielipidekirjoitukset Ala on jossain määrin pettymys Ala on lupaus 4 % 13 % Yhteensä 400 kirjoitusta, joista puolet julkaistiin aktiivisena vuotena Halu panostaa alaan Halu rajoittaa/säädellä alaa 19 % 26% 9 Alaa pelätään osin turhaan/ perusteetta Alassa on pelättävää, epäilyttävää 2 % 7 % Innovaatiot lupaavina mahdollisuuksina Innovaatiot uhkina/riskeinä 8 % 11% Kuluttajilla posittiivinen asenne Kuluttajilla negatiivinen asenne 0 % 10 % Tilastot: SP 2002 IHMISEN GEENIKARTTA, 1.VERSIO 2003 UUSISTA LÄÄKKEISTÄ BIOTEKNISIÄ NOIN KOLMANNES 2003 VIRUSVAPAA IMMUNOGLOBULIINILÄÄKE 2005 MERKITTÄVÄ OSA LÄÄKKEISTÄ BIOTEKNISESTI VALMISTETTU 2005 PEHMYTKUDOSRUUVI 2005 EU HYVÄKSYY GM-MAISSIN

10 Verkkopalvelussa yli sata tuhatta käyntiä Bioteknologiaa esittelevä tietosivusto julkistettiin syyskuussa Sivuston tavoitteena on ollut tarjota tietoa sitä etsiville sekä esitellä alaa avoimesti arkikielellä. Verkkopalvelu ohjaa linkkikokoelmien avulla tiedonetsijää eteenpäin. Verkkopalvelu on saanut odotuksia enemmän kävijöitä. Kävijämäärät ovat nousseet jatkuvasti ja nousu on jatkunut vielä verkkopalvelua tukeneen lehden loppumisen jälkeenkin. Yhteensä sivustolla oli käyty vuoden 2005 loppuun mennessä reilusti yli sata tuhatta kertaa. Vuonna 2005 erillisiä kävijöitä oli yli ja käyntejä Vuoden 2006 ensimmäisellä puolikkaalla käyttäjien määrä on edelleen kasvanut. Verkkopalvelussa julkaistuja alan videoesittelyjä on katseltu kiitettävästi, esimerkiksi vuonna 2005 melkein kaksi tuhatta kertaa. Verkkopalvelussa kävijä vierailee keskimäärin yhdeksällä sivulla ja viipyy sivuilla yli kymmenen minuuttia. Kävijäseurannan perusteella aktiivisimpia sivujen hyödyntäjiä ovat olleet muun muassa yliopistot, korkeakoulut ja oppilaitokset. Verkkopalveluun on tultu pääasiassa suoraan tai sanahaulla yleisimpien hakukoneiden kautta. Muita yleisiä reittejä sivuille ovat olleet mm. Tiede-lehden verkkosivut, yliopistojen ja korkeakoulujen linkkilistat sekä alan toimijoista Suomen Bioteollisuuden ja Biotekniikan neuvottelukunnan linkkisuositukset. Uutiset seuratuimpia Verkkopalvelussa on eniten luettu tuoreita uutisia sekä ruoka-, terveys- ja ympäristöteemasivuja. Viimeisen vuoden aikana erityisesti ruoka ja geenimuokattujen lajikkeiden viljely sekä näihin liittyvät uutiset ovat kiinnostaneet kävijöitä. Suurin osa kävijöiden lähettämistä asiantuntijakysymyksistä on liittynyt biolääketieteeseen. Eniten kysymyksiä ovat herättäneet kloonaus, kantasolututkimus, geeniterapia ja biotekniset lääkkeet. Tämän lisäksi kysymyksiä on esitetty muun muassa geenimuokatun ruuan hyödyistä ja riskeistä, alan tutkimuksesta, bioteknologian termeistä sekä alan opiskelumahdollisuuksista. Geenitekniikkaan liittyvästä kotimaisesta lainsäädännöstä ja valvonnasta on siitäkin haluttu kysyä. Käytetyimpiä sivuille tuoneita hakusanoja 1. kloonaus, 2. bioteknologia, 3. geeniruoka, 4. bioetiikka 5. kultainen riisi, 6. maitohappobakteerit, 7. kantasolut 8. funktionaaliset elintarvikkeet Asiantuntijoilta on verkossa kysytty mm. Mitä on apoptoosi?, Ovatko funktionaaliset elintarvikkeet tulevaisuuden bisnes?, Miten geeniterapia käytännössä tehdään ja mihin tauteihin sitä voi saada hoitona?, Onko sininen ruusu jo olemassa? - SP Lehti kasvatti roimasti lukijakuntaansa 10 Bioteknologia info -lehteä julkaistiin kymmenen teemanumeroa vuosina Lehden tilaajarekisteri lähti liikkeelle biotekniikan neuvottelukunnan tiedotuslehden osoiterekisteristä, jossa oli noin 1700 nimeä. Viimeisen lehden saajia oli jo yli Normaalijakelun lisäksi lehtiä on jaettu monilla messuilla sekä postitettu opetuskäyttöön. Lehden jakelua kasvatettiin alkuun tiedustelemalla eri kohderyhmiltä halukkuutta saada lehti. Lehti lähti mm. kaikille ministeriöille, kansanedustajille, kirjastoille sekä alasta kirjoittaneille toimittajille. Biologian ja maantieteen opettajien liiton BMOL:n avustuksella lehden saivat myös kaikki alan opettajat. Matkan varrella lehden tilasi lisäksi yli 600 alasta kiinnostunutta yksityishenkilöä. Lehteä tilattiin toimituksesta parhaimmillaan päivittäin, peruutuksia tuli yksi. Lehti tuki kuten suunniteltua myös verkkopalvelun käyttöä. Jokaisen numeron ilmestymisen jälkeen kävijämäärät verkossa kohosivat monilla sadoilla. Kahdella lehdellä oli erikoisjakelu. Bioinformatiikkanumero lähetettiin myös tietotekniikkatoimittajille, ja suomalaisia alan innovaatioita esitellyt numero julkaistiin englanniksi kansainvälisillä alan messuilla. Kaikki lehden numerot ovat edelleen ladattavissa projektin verkkopalvelussa. Viimeisen lehden (4/2005) jakelussa oli yli 5500 henkilöä. Tilaajakanta lähti liikkeelle rekisteristä, jossa oli noin 1700 nimeä. Lehtiä on ladattu paljon myös verkosta, esimerkiksi vuonna 2005 yhteensä yli 5000 kertaa. Lehdissä haastateltiin yhteensä noin 100 tieteen asiantuntijaa tai viranomaista. Lehtiä jaeltiin myös alan messuilla. Suosituin lehti: Suomalainen tutkimus (3/2005) Suosituin lehti on ollut suomalaista tutkimusta esitellyt numero vuonna Lehteä varten kaikilta yliopistoilta kysyttiin tiedot niiden biotutkimuksen painopistealueista. Keskiaukeamalla julkaistiin Suomen biokartta. Lehden ensimmäinen painos loppui kesken. Opetuskäyttöön eniten tilattu lehti: Mitä on bioteknologia? (1/2003) Kouluihin opetuskäyttöön eniten tilattu lehti kertoi yleisesti bioteknologiasta. Lehteä varten koottiin kansainvälisistä alan innovaatioista pitkä aikajana, joka kulki myös seuraavien numeroiden sivuilla. Verkosta eniten ladattu lehti: Teollinen biotekniikka (2/2005) Verkkopalvelusta on eniten ladattu numeroa, joka esitteli biotekniikan kolmanneksi aalloksi kutsuttua teollista biotekniikkaa. Lehteen etsittiin monelle vielä vieraasta termistä käytännön esimerkkejä ympäri maailmaa: bakteeriavusteisesta malmin louhinnasta pölyttömään hiekkatiehen. Myös englanninkielisenä: Suomalaiset bioalan innovaatiot (1/2005) Englanninkielinen numero julkaistiin vain kerran, kansainvälisten messujen yhteydessä. Lehteen oli ensimmäistä kertaa koottu suomalaiset bioalan innovaatiot 1800-luvulta lähtien. Koostetta varten kartoitettiin kaikki alan suomalaiset patentit, joista asiantuntijoiden kommenttien jälkeen valittiin aikajanalle päässeet innovaatiot. - TT

11 Palautetta Verkkopalvelussa on ollut kymmeniä tuhansia erillisiä kävijöitä. Vuonna 2005 erillisiä kävijöitä oli jo yli , ja alkuvuonna 2006 kasvu on jatkunut edelleen. Käyntejä on tähän mennessä ollut kaikkiaan vajaat Hienoa, että voi seurata, mitä alalla Suomessa tapahtuu. Verkkopalvelu ja lehti ovat saaneet pääasiassa vain ruusuja, mutta myös muutamia risuja. Käynnit Kävijät Vihdoinkin vanhempanikin ymmärtävät, mistä bioalassa on kyse. Lehti ei ole tosissaan käsitellyt toista mieltä olevia. Tarjosin mahdollisuutta tehdä haastattelua toiminnastamme, mutta lehti ei ole siihen tarttunut. Myöskään yhtään kriittistä tutkijaa en muista lehdessä haastatellun. Kiitos lehdestänne. Koska siinä on hyviä juttuja tilaan lehden itselleni. Hyödyntäisin mielelläni lehteänne opetuksessa. Käyttäisin tietysti mielelläni myös kotisivujanne, mutta koulussamme on äärimmäisen hankalaa saada tietokoneita käyttöön koko ryhmälle. Kaunis lehti, ja helppo lukea. Kiitos. Kysyn, miksi informaatiota jakavassa verkkopalvelussa listataan myös äärikriittisten eitieteellisten järjestöjen linkit. Lähteenä ja linkkinä Verkkopalvelu on päässyt esiin kymmenissä linkkisuosituksissa, mm. viranomaisten, järjestöjen, oppilaitosten ja kirjastojen sivuilla. Uutislähteenä se mainitaan myös bioalaa kriittisesti seuraavien kansalaisjärjestöjen sivuilla. Sivusto on ollut opettajien suosituksissa mm. toimivana opetuslinkkinä. Projekti on mainittu 50 kertaa lehtiartikkelien lähteenä vuoden 2005 loppuun mennessä. Bioteknologia info levittää Tekes- ja asiantuntijavetoisesti tietoa alasta, jonka sovellukset valtaavat mm. lääke- ja ruokakaappeja. Sopii aihepiirin kiihkeiden kiistojen kaikkien maallikko-osapuolten kirjanmerkiksi. - Helsingin Sanomien Nytliitteen Viikon linkit 2002 Viimeisessä lehdessä todetaan, että seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. En ole vielä saanut lehteä. Onko nimeni mahdollisesti tippunut jakelusta? (Lehti oli myöhässä messujen takia) Kiitos lehdestä. Vihdoinkin myös omat vanhempanikin ymmärtävät, mistä tässä alassa on oikein kyse. Hienosti tehty tämä sivusto, selkeä ja hyvännäköinen. Yhtä asiaa ihmettelin, FAQkohdassa on kysymys: Miksi gm-ruokaa pelätään? Mielestäni parempi olisi: Miksi gm-ruokaa vastustetaan? Haluaisin tehdä tilaukset kaikille lapsilleni ja sukulaisilleni sekä itselleni. Teillä on tavoitteena tasapuolinen tiedonvälitys geeniteknologioista. Se on hyvä tavoite, mutta sivuillanne se toteutuu valitettavan huonosti.- Esimerkiksi geeniteknologioita puoltavat argumentit esitetään sellaisenaan, vastustavat argumentit jonkin vastustajan mielipiteenä. 11 Kiitos..tilasin lehden ja se tulee tarpeeseen Olen abiturientti ja lukion jälkeen kiinnostaisi geenitekniikka.

12 UUTTA! Biomassa EKSTRA Mitä biomassa on, miksi se juuri nyt kiinnostaa ja mitä kaikkea siitä voikaan tehdä? Käyvätkö autot tulevaisuudessa yhdyskuntajätteellä? Lue kesäkuussa 2006 julkistettu uusi tietopaketti biomassasta. UUTISIA VERKKOPALVELUSSA Ensimmäinen siirtogeenisestä eläimestä valmistettu lääke Euroopan markkinoille (Helsingin Sanomat) Siirtogeenisen vuohen maidosta tehdylle lääkkeelle lupa. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksella tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikutusta (Suomen Akatemia) Ympäristötiedon taloudellinen merkitys kasvussa. Naisten sydäntautiriskiä lisäävä geenimuoto löytyi Professori Palotien ryhmä selvitti USF1- geenimuotojen vaikutuksia. Jättiläisgeeni tunnistettu (Mediuutiset) Aivolisäkkeen kasvaimille altistavan geenin suomalaistutkimus julkaistu Science-lehdessä. Karjujen hedelmättömyyden syynä hyppivä geeni MTT:n tutkijat löysivät siittiövian aiheuttavan geenivirheen. Gm-asioissa mielipiteet EU:ssa ovat kaukana toisistaan (Maaseudun tulevaisuus) Britanniassa kaivataan aiempaa suvaitsevampaa linjaa gm-tuotteisiin. TAPAHTUMIA BIOTEC messut Helsinki, Wanha satama TILAA UUTISKIRJE Verkkopalvelun kautta voi edelleen tilata sähköpostiinsa kuukausittaisen alan uutiskirjeen. Lehden julkaisemisen päätyttyä uutiskirjeestä on tullut pääkanava alan uutisten ja tapahtumien välittäjänä. Voit tilata uutiskirjeen myös suoraan sähköpostilla: Päätoimittaja Maritta Perälä-Heape, Tekes Toimitus Maininki PTC Oy Toimituspäällikkö Tiitta Tiilikainen Kulttuuritehdas Korjaamo Töölönkatu 51 B, Hki Kirjoittajat Tiitta Tiilikainen, Leena Kettunen, Sirpa Pietilä Graafinen suunnittelu Mainostoimisto KPL Oy Kuva Jarmo Teinilä 1/2003 Mitä on bioteknologia? Opas kaikille alasta kiinnostuneille. 2/2003 Lainsäädäntö & etiikka. Uudistuvaa geenitekniikkalaki. Bioetiikan näkökulmasta kiinnostavat keskustelunaiheet. Kenellä on oikeus geenitiedon käyttöön? 1/2004 Alan erityispiirteet. Panostukset alaan sekä odotukset Suomessa ja kansainvälisesti. Yhteydet ja vaikutukset muihin aloihin. 2/2004 Bioinformatiikka. Bioalan kasvavat poikkitieteelliset osa-alueet; bioinformatiikka ja systeemibiologia. Tietotekniikan ja biotieteiden yhteiset sovellukset, kuten biosirut ja niiden käyttömahdollisuudet. 3/2004 Bioteknologian tulevaisuus. Tulevaisuudentutkija Markku Wilenius miettii keinoja päästä parhaaseen mahdolliseen tulevaisuuteen. Alan tutkijoiden visiot tulevaisuuden bioteknologiasta. 4/2004 Bioteknologia lääketieteessä. Biopankit, kantasolututkimus, biomateriaalit ja lääkekehitys. 1/2005 Innovaatiot. Suomalaiset bioalan innovaatiot vuodesta 1843 lähtien. Neljä kotimaista innovaattoria kertoo tarinansa. 2/2005 Teollinen bioteknologia. Teollisen biotekniikan sovellukset jo nyt arkipäivässämme? Uusi teollinen vallankumous? 3/2005 Tutkimus ja suomalainen osaaminen. Tutkimuksen painopistealueet Suomessa ja tutkimuspaikat. Puheenvuoro tutkijan arjesta kertovilla biotutkijoilla. 4/2005 Maailma. Globaalisti levinnyt ala. Kiinnostavat sovellukset. USA, Intia, Suomi ja kehitysmaat. Yhteisvastuu maailmasta.

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005

Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 JULKISUUSANALYYSI Uudet tietyypit Tiehallinto 1.1.-31.12.2005 Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 e-mail: info@observer.fi www.observer.fi

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä

KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä KYSELYTUTKIMUS: Yritysten verkkopalvelut sekä hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Aihe: Yritysten verkkopalvelut ja hankaluudet niiden hankinnassa ja määrittelyssä Ajankohta:

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy

Kansallinen bioteknologiastrategia, Annika Mäyrä Verso Oy Kansallinen bioteknologiastrategia, mistä on kyse? Annika Mäyrä Verso Oy Mitä on bioteknologia Bioteknologia on elävien organismien, niiden osien tai ominaisuuksien hyödyntämistä tuotteissa, tuotantoprosesseissa

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Suomen Akatemia & TEKES seminaari 12.10.2005 VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET Arto Mustajoki Helsingin yliopisto Suomen Akatemia Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (Esityksen alkuosassa on

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Suomalaisen bioteollisuuden kolme aaltoa. Risto Lammintausta

Suomalaisen bioteollisuuden kolme aaltoa. Risto Lammintausta Suomalaisen bioteollisuuden kolme aaltoa Risto Lammintausta Riston kolme vaihetta bioteollisuudessa 1. Farmos ja Orion (1978 - ) Suomalaisten lääkekesintöjen pioneerivaihe 2. Hormos Medical (1997 - ) Mukaan

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

AIMO käyttötapauksia

AIMO käyttötapauksia AIMO käyttötapauksia Dialog - mforum Asiakaskontaktit ja asiointipalvelut Case: Ilkka - Ystävänpäivätilaus ILKAN YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA Sanomalehti Ilkka toteutti AIMOn Dialog-palvelun avulla näkyvästi ystävänpäivän

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä

Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Kansalaiset: Suomessa on liikaa sääntelyä ja määräyksiä Valtaosa ( %) suomalaisista yhtyy väittämään, jonka mukaan Suomessa aivan liian monia asioita säädellään liian pikkutarkasti. Vain vajaa kuudesosa

Lisätiedot

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa?

Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? SUOMALAISET MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 Koulutustutkimusfoorumin seminaari 17.11.2011 Millaista tutkimusta tarvitsee maailman osaavin kansa? Arto Mustajoki Suomen Akatemia, HY arto.mustajoki@helsinki.fi

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia

Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä

Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Poimintoja Sanomalehti opetuksessa -kyselystä Sanomalehtien Liiton sanomalehti opetuksessa -kysely opettajille Kartoitimme Sanomalehtien Liitossa opettajien kokemuksia sanomalehden opetuskäytöstä, Sanomalehtiviikosta

Lisätiedot

Elintae-lehden lukijatutkimus 2015

Elintae-lehden lukijatutkimus 2015 Elintae-lehden lukijatutkimus 2015 Anna Partanen 22.12.2015 Haluamme tehdä lehteä, joka on odotettu ja luettu liiton jäsenten keskuudessa. Siksi kysymme nyt sinulta, mitä mieltä olet Elintakeesta ja miten

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015

YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 YLIOPISTO- LEHDEN IDEA TIEDEVIESTINNÄN INSTITUUTIOT JA KÄYTÄNNÖT PÄÄTOIMITTAJA MARJA PEMBERTON 28.1.2015 VIESTINTÄ JA YHTEIS- KUNTASUHTEET -YKSIKKÖ Vastaa koko yliopiston viestinnän kehittämisestä yhdessä

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS

TAMPEREEN YLIOPISTON KIRJASTO JULKAISUKESKUS Esityksen pääkohdat Yliopistot kustantajina Helsingin yliopisto Väitöskirjan julkaisuprosessi Tampereen yliopistossa Verkkojulkaiseminen ja väitöskirjan myynti Yliopistot kustantajina Kustantamisen perinteinen

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen

Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu. Tiina Laisi-Puheloinen Trendikäs rekrytointi-ilmoittelu Rekrytoija 2010 Oulu Tiina Laisi-Puheloinen Muutama sana Oikotiestä Oikotie.fi:n tavoitteena on olla suomalaisten tärkein asunto-, auto- ja työelämän palvelu. Tavoitamme

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa

työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työtön nuori ei vaadi unelmatyötä tutkimustietoa tilastojen takaa työttömien nuorten ääni Työttömien nuorten ääni -barometri* kurkistaa työttömyystilastojen taakse ja antaa työttömille nuorille äänen.

Lisätiedot

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja

Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015. Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Viestintä Ilmatieteen laitoksessa Avoin hallinto 27.3.2015 Nina Kukkurainen viestintäjohtaja Ilmatieteen laitos - talo täynnä tarinoita Aihealueemme ihmislähtöisiä, siis jatkuvasti mediaa kiinnostavia

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014

Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014 Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2) 5.7 Biologia Biologia tutkii elämää ja sen edellytyksiä. Opetus syventää aikuisopiskelijan luonnontuntemusta ja auttaa ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Biologian opiskelu kehittää opiskelijan luonnontieteellistä

Lisätiedot

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet

organisaatiotasot molekyylitasolta biosfääriin ökunnan monimuotoisuutta ja ymmärtämään eliöiden sopeutumisen erilaisiin ympäristöihin irteet BIOLOGIA Biologia on luonnontiede, joka tutkii elollisen luonnon rakennetta, toimintaa ja vuorovaikutussuhteita molekyyli- ja solutasolta biosfääriin. Biologialle tieteenä on ominaista havainnointiin ja

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot