KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2000"

Transkriptio

1 k KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

2 2

3 k T O I M I N T A K E R T O M U S KESKI-SUOMEN LIITTO KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

4 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin fax Yhteydet: Internet -kotisivu: Internet-sähköpostiosoite: (ei skandeja) X.400 -sähköpostiosoite: G=etunimi; SU=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa, C=fi ISBN ISSN Julkaisun avainsanat: Toimintakertomus Maakunta Seutukaavoitus Hinta: 30 mk (ilmaisjakelun ulkopuolella) Painos: 260 Painopaikka: Kirjapaino Oma 4

5 k Sisällys Maakuntajohtajan katsaus EU-ohjelmat maakunnan kehityksen tukena Edellisen EU- kauden tavoiteohjelmat 2, 5b ja Uudet EU-tavoiteohjelmat Keski-Suomessa Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelma Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma Koulutus ja osaaminen osana Keski-Suomen kehittämisstrategiaa Toimialojen kehittäminen Keski-Suomen Kehittämisrahasto Alueidenkäyttö sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Toimintaympäristön muutos Ympäristö Vuoden 2000 tuloksia Muu toiminta Edunvalvonta Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Yhteistyö muiden maakuntien kanssa Kansainvälisyys Tietoliikenne ja tiedotus Talous vuonna Talousarvion toteutuminen Kuntien maksuosuudet Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen Kehittämisrahaston talous Maakunnan ja EU:n kehittämisrahojen talous Keski-Suomen liiton hallinto ja henkilöstö Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Keski-Suomen liiton toimisto ja henkilöstö...33 LIITTEET 1. Keski-Suomen liiton julkaisut 2. Tilintarkastuskertomus KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

6 6 M a a k u n t a j o h t a j a n k a t s a u s

7 k Keski-Suomi menestyi maakuntien välisessä vertailussa kohtuullisen hyvin. Väestökehityksellä mitaten Keski-Suomi sijoittui maakuntien joukossa kuudenneksi vuonna Hyvä menestys perustui Jyväskylän seudun kasvuun. Erityisen ilahduttavaa on ollut teollisuuden voimakas kehitys, joka näkyy liikevaihtolukujen ohella myös työpaikkojen lisäyksenä: teolliset työpaikat lisääntyivät Keski- Suomessa yli 10 prosentilla vuonna Tilastojen perusteella Keski-Suomen suunta kohti tavoitettaan - olla tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta - on selkeä. Kehittämispanosten suuntaaminen kannattavaan, uudistuvaan ja alueelle muualta rahaa tuovaan liiketoimintaan on kantanut hedelmää. Tässäkin yhteydessä on paikallaan kiittää yrityksiä osallistumisesta toimiala- ja muuhun kehittämistyöhön. Yrittäjyyden arvostus ja henki on noussut Keski-Suomessa ennen kokemattomalle tasolle. Hyvin liikkeelle lähteneen kehityksen jarruna Keski-Suomessa ovat liikenneolot. Olemme olleet viisi vuotta lähes paitsiossa teiden kehittämisrahoituksessa. Oikeutettu vaatimuksemme on, että Orivesi-Muurame -välin lisäksi E 75 -tien pahimmat pullonkaulat Jyväskylästä lentoasemalle ja Heinolan Lusista Vaajakoskelle saadaan pikaisesti väljennetyksi. Väestön muuttoliike erityisesti Etelä-Suomeen on niin voimakasta, että sen hillitseminen vaatii valtiovallalta kovia toimenpiteitä. Erilaisia selvityksiä ja ohjelmia on käynnistetty, mutta tahtoa todella vaikuttaviin toimiin ei ole toistaiseksi riittänyt. Maakunnan veturi, Jyväskylän seutu, on kuitenkin noussut harvojen väestöltään kasvavien seutujen joukkoon Suomessa. Jyväskylänä seudun menestys ei kuitenkaan yksin riitä pitämään Keski-Suomea kasvumaakuntien joukossa. Kehityksen hyvä vauhti on saatava tarttuman myös muualle maakuntaan. Pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja yhteisesti luoduilla strategioilla se on mahdollista. Uusi EU-ohjelmakausi toi mukanaan Keski-Suomeen uuden aluejaon ja sen myötä omat alueelliset kehittämisstrategiat Pohjoiseen Keski-Suomeen eli Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnille sekä viiteen muuhun seutukuntaan. Suomenselän alueelle eli EU:n tavoite 1 -alueelle pyritään luomaan EU-ohjelmien avulla uutta tervettä tulopohjaa siten, että ohjelmien voimavarat kohdennetaan alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin. Muualla Keski- Suomessa, EU:n tavoite 2 -alueella, haetaan kuntien ja yritysten yhteisellä prosessilla kestäviä kilpailuetutekijöitä, joihin perustuen synnytetään ja vahvistetaan liiketoimintakeskittymiä maakunnan eri osiin. Erkki Järvelä KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

8 2. E U - o h j e l m a t m a a k u n n a n k e h i t y k s e n t u k e n a Edellisen EU-kauden tavoiteohjelmat 2, 5b ja 6 Keski-Suomen liiton rahoittamia EUhankkeita käynnistyi vanhan EUohjelmakauden aikana yhteensä 147 hanketta, joista tavoite 2 -alueella 58, tavoite 5b -alueella 47 ja tavoite 6 - alueella 42 hanketta. Niihin sitoutui EU-rahoitusta koko kaudella yhteensä 47 miljoonaa markkaa ja vastinrahoituksena maakunnan kehittämisrahaa 22 miljoonaa markkaa. Keski-Suomen liiton rahoittamia vanhan ohjelmakauden hankkeita oli toimintavuoden 2000 aikana edelleen käynnissä runsaasti. Hankkeiden ohjauksen ja neuvonnan lisäksi liiton toimistoa työllistivät avustusten maksatukset, seuranta ja raportointi. Tavoitteena oli varmistaa ohjelmien resurssien täysimääräinen hyödyntäminen, hankkeiden jatkuminen ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Keski-Suomen liitossa päätetyistä 47 miljoonan markan hankkeista oli vuoden 2000 puoliväliin mennessä maksettu 21 mmk (viimeisin rekisteritieto), eli yli puolet maksatuksista on hankkeilta vielä hakematta. Vastaavasti valtion vastinrahoituksesta oli maksettu noin puolet. Hanketyö viivästyi ohjelmakauden alussa ja pääsi kunnolla käyntiin erityisesti tavoite 5b -ohjelmassa vasta viimeisenä ohjelmavuonna. Maakunnan kaikkien rahoittajaviranomaisten käynnistämiä hankkeita oli vanhan ohjelmakauden aikana yhteensä lähes 2 500, ja niihin sidottiin viranomaisten päätöksillä rahoitusta yhteensä melkein 400 miljoonaa markkaa. Kaikkien rahoittajien käynnistämät hankkeet ja niihin sidottu EU-rahoitus ohjelmittain: Hankkeet hankkeisiin sidottu EU-rahoitus tavoite 2 ( ) mmk tavoite 5b mmk tavoite mmk Yht mmk Toimintavuoden 2000 puoliväliin mennessä maakuntaan oli maksettu EUrahoitusta yhteensä 189 miljoonaa markkaa ja kansallista ministeriöiden vastinrahoitusta 219 miljoonaa markkaa. Kunnat osallistuivat hankkeiden toteuttamiseen 63 miljoonalla sekä yksityiset ja muut rahoittajat yhteensä 520 miljoonalla markalla. Tavoite 2 -ohjelman hankkeille maksettiin vuoden 2000 puoliväliin mennessä EU-rahoitusta 89 miljoonaa markkaa, joka on runsas puolet rahakehyksestä. Tavoite 5b -ohjelman hankkeille maksettiin 48 miljoonaa markkaa eli reilut 60 % ja tavoite 6 - ohjelman hankkeille 52 miljoonaa mk eli noin kolmannes rahakehyksestä. Toimintavuoden 2000 puoliväliin mennessä Keski-Suomeen maksettu EU-rahoitus: tavoite 2 89 mmk (57 % kehyksestä) tavoite 5b 49 mmk (62 % kehyksestä) tavoite 6 52 mmk (33% kehyksestä) Yhteensä 189 mmk Edellisen ohjelmakauden tavoitetietojen perusteella vuoden 2000 puoliväliin mennessä käynnistyneillä hankkeilla maakuntaan syntyy yhteensä yli uutta työpaikkaa ja yli 700 yritystä. uudet työpaikat uudet yritykset tavoite tavoite 5 b tavoite Yhteensä

9 k Keski-Suomen tavoite 1 - ohjelma 2.2. Uudet EU-tavoiteohjel- mat Keski-Suomessa Keski-Suomen tavoite 1-ohjelma milj. mk käytettävissä hankkeisiin hankkeisiin sidottu yhteensä Keski-Suomen tavoite 1-ohjelman päämäärä vuonna 2006 on luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Voimavarat on tarkoitus kohdentaa luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla. Valitut yritysverkostot ovat puu, energia, metalli, matkailu, kivi ja maatilatalous. Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelman EU-rahoista 32% sidottiin hankkeisiin vuonna Parhaiten käynnistyi yritystoimintaan liittyvä hanketyö. Erityisesti Viitasaaren seudulla syntyi runsaasti investointi- ja kehittämishankkeita. Keski-Suomen liitto on rahoittanut valittujen toimialojen perustyötä palkkaamalla verkostoasiantuntijat kunkin yritysverkoston avuksi. Vuonna 2000 työ käynnistyi matkailu- ja energiatoimialoilla, kivitoimialalla tehdään peruskartoitusta. Puu- ja metallitoimialoilla työ käynnistyi vuodenvaihteessa. Maaseudun kehittämisen ja maatilatalouden rahoituksen myöhästyminen hidasti ohjelman käynnistymistä. Lainsäädännön ja tietojärjestelmien viivästymisen vuoksi vuonna 2000 ei voitu tehdä lainkaan rahoituspäätöksiä. Osaamisen ja työllisyyden toimintalinja käynnistyi työttömiin ja syrjäytyneisiin liittyvillä hankkeilla. Keski- Suomen liiton ja Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoitukselle syntyi kysyntää loppuvuodesta 2000, kun alueen oppilaitokset ja kehittämisorganisaatiot olivat saaneet päätökseen edellisen ohjelmakauden hankkeita. 5,5 miljoonan markan kuntarahoituksesta hankkeisiin sidottiin 1,8 miljoonaa markkaa. Kunnat sitoutuvat rahoittamaan hankkeita yksittäin. Kehittämishankepäätösten viivästyminen johti siis myös kuntarahoituksen hitaaseen kertymiseen. Tämä aiheuttaakin vuodelle 2001 lisäpaineita kuntarahoituksen kerryttämiseksi. Kehittämistyön yhteensovittamiseksi Keski-Suomen liitto ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy jatkoivat sopimusta ohjelmapäällikön työn jakamisesta. Ohjelmapäällikkö toimii puolet työajasta Keski-Suomen liiton toimistossa ja puolet pohjoisessa Keski-Suomessa EU-rahoituskehys vuonna 2000 toimintalinjat yht mk sidottu päätöksillä mk toteutunut % 32 % kehystä jäljellä mk Keski-Suomen tavoite 1 -ohjelma TL 1: Yritystoiminta TL 2: Maaseutu TL 3: Osaaminen ja työllisyys milj. mk käytettävissä hankkeisiin hankkeisiin sidottu yhteensä TL 1 kehys mk sidottu mk % 56 % jäljellä mk TL mk 0 mk 0 % MK TL mk mk 5 % mk KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

10 Keski-Suomen tavoite 2 - ohjelma milj. mk käytettävissä hankkeisiin hankkeisiin sidottu yhteensä Keski-Suomen tavoite 2-ohjelma milj. mk EU-rahoituskehys vuonna 2000 toimintalinjat yht mk sidottu päätöksillä mk toteutunut % 61 % kehystä jäljellä mk Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma TL 1: Yritystoiminnan kehittäminen ja tuotantorakenteen uudistaminen TL 2: Osaavan työvoiman ja teknologian kehittäminen TL 3: Aluerakenteen ja elinympäristön kehittäminen TL 1 kehys mk sidottu mk 61 % jäljellä mk käytettävissä hankkeisiin hankkeisiin sidottu yhteensä TL mk mk 62 % mk TL mk mk 33 % mk Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelma, jota toteutetaan Jyväskylän, Äänekosken, Keuruun, Jämsän ja Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnissa, käynnistyi reippaasti: viime vuonna hankkeisiin sidottiin 61% EU-rahoituksesta eli runsaat 33 miljoonaa markkaa. Tulos on odotusten mukainen, kun ottaa huomioon että rahoitus saatiin täysimääräisesti käyttöön vasta syyspuolella. Hanketoiminnan kärjessä ovat yritysinvestoinnit ja informaatioteknologiahankkeet. Yritysten investointihankkeisiin tarkoitetut EU-rahat on jo käytännöllisesti katsoen sidottu: esimerkiksi suoraan yritysten kehittämishankkeisiin tarkoitetuista EU-tuista on vuoden 2000 loppuun mennessä sidottu jo 87% eli lähes 14 miljoonaa markkaa. Kehittämisohjelman toinen merkittävä osa-alue on osaamisen vahvistaminen. Sillä puolella Jyväskylän yliopiston ripeästi käynnistyneet IT-alan maisteriohjelmat ovat vuoden 2000 mittavin hankekokonaisuus. Sen sijaan TE-keskuksen työvoimaosaston kautta rahoitettavat hankkeet ovat vasta käynnistymässä kevään 2001 mittaan. Kakkosalueella hankkeet tulisi asettaa strategisesti tärkeysjärjestykseen, sillä näyttää siltä että Keski-Suomen tavoite 2-alueella tulee alkaneella ohjelmakaudella pula EU-rahoituksesta. Koska hankkeita joudutaan karsimaan, on kuntien syytä asettaa hankesuunnitelmat tärkeysjärjestykseen ja arvioida niiden tuloksellisuutta pitkällä aikavälillä. Jos halutaan pysyviä tuloksia, on viisaampaa keskittyä muutamaan tärkeään hankkeeseen, kuin höylätä ohuita siivuja monelle taholle. Tätä filosofiaa tukee tavoite 2 - alueen kehittämisstrategia, jonka mukaan kunnat tekevät parhaillaan omaa kilpailuetuaan tukevia erikoistumis- valintoja hankerahoituksen suuntaamiseksi mahdollisimman järkevästi. Erikoistumisvalintaprosessi on tarkoitus saada päätökseen juhannukseen 2001 mennessä.

11 k 2.3. Koulutus ja osaaminen osana Keski-Suomen kehit- tämisstrategiaa Keski-Suomen liitto on toiminut aloitteentekijänä koulutuksen maakunnallisen ohjauksen kehittämisessä, yhteistyön käynnistäjänä koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa ja yhteistyön aktivoijana koulutusta uudistettaessa sekä työelämäsuhteita ja osaamista vahvistettaessa. Kehittämistyö pohjaa oppivan alueen periaatteisiin, joiden mukaan maakunnassa vahvistetaan kykyä oppia monimuotoisesti ja jatkuvasti uutta, kykyä sopeutua tarvittaviin muutoksiin sekä kykyä synnyttää osaamisen keskittymiä ja verkostoja. Työn perustana on ollut tiivis yhteys koulutus- ja osaamisorganisaatioihin sekä opetushallintoon. Työssä Oppiva Keski-Suomi -sateenvarjohanke kokosi 2. asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisen maakunnalliseksi yhteistyöksi ja loi sille rakenteet ja menettelytavat. Ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien yhteistyön ytimenä on ollut työelämäyhteyksiä ja työssä oppimista laajentanut TOP-TEN -hanke. Se on lisännyt runsaasti työelämäyhteyksiä ja työpaikkakouluttajia eri koulutusaloille. Myös ennakoinnin ja yhteistyön valmiuksia on tullut hankkeen myötä lisää. Maakunnan kattavassa koulutusalakohtaisessa opettajien yhteistyössä on tuettu opetussuunnitelmien uudistamista sekä opettajien jalkautumista työelämään. Ammatillisen koulutuksen opettajaresurssien ja -koulutuksen kehittämistarpeita on arvioitu yhteisellä selvityshankkeella. Tätä on tukenut myös ammatillisen koulutuksen ja työelämäsuhteiden laadullinen kehittäminen. Toimialakohtaiset koulutushankkeet ovat jatkuneet informaatioteknologia-alalla, puutoimialalla sekä matkailu- ja ravitsemusalalla. Ammatillisen koulutuksen uudistumista alueellisesti ovat tukeneet hankkeet Jämsän seudulla ja Pohjoisessa Keski-Suomessa. VÄYLÄ-hanke on synnyttänyt rakenteellista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välille. Samantyyppistä yhteistyötä on kehitetty myös lukion ja ammatillisen koulutuksen välille. Tällainen yhteistyö vahvistaa paikallista osaamista myös mm. Keuruun seudulla toteutettavassa hankkeessa. Jyväskylän yliopiston hankkeet erityisesti IT -alaa ja uusmediaa kehitettäessä ovat luoneet kilpailukykyä keskisuomalaiselle koulutukselle ja yritystoiminnalle. Koulutuksen jatkuvuuden ja laajentamisen edellytykset ovat parantuneet uuden EU -ohjelmakauden alkaessa. Alan kehittymisen asettamat vaatimukset ovat näkyneet myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun koulutuksessa ja sen uudistumisessa. Samalla IT-alan mahdollisuudet ovat nousseet esiin opetusteknologian kehittymisenä ja kehittämistarpeina. Tietoyhteiskuntavalmiuksia lisäävä kehitystyö Pedanet -hankkeessa on laajentunut uusiin opetuksen käyttäjäryhmiin. Länsi-Suomen Allianssin yhteisessä tietoyhteiskuntahankkeessa on toteutettu strategian mukaista kehittämistyötä. Sen yhteydessä on myös selvitetty seudullisia tietoyhteiskunnan valmiuksia. Kuntakohtainen strategiatyö kilpailuetu- ja erikoistumisvalintojen tekemiseksi tukee EU:n tavoiteohjelmien toteuttamista tavoite 2 -alueella. Erikoistumisvalintojen mukaisesti yritykset ja kunnat yhdessä laativat hankkeisiin perustuvia investointi- ja koulutusohjelmia. Tämä tukee koulutus- ja osaamisorganisaatioiden alueellista yhteistoimintaa sekä kaikkien koulutusasteiden strategianmukaista suuntautumista, ja luo edellytyksiä maakunnan koulutustason nostolle ja osaamisen vahvistamiselle. KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

12 Toimialojen kehittämi- nen Keski-Suomen liitto koordinoi maakunnallista yritystoiminnan kehittämistä seuraavilla toimialoilla: matkailu, puutuoteteollisuus, metalliteollisuus, graafinen teollisuus, elektroniikkateollisuus ja pien(käsi)teollisuus. Toimialatyössä on tehty yritysten liiketoiminnan kehittämistä tukevat strategiasuunnitelmat ja vuotuiset toimintasuunnitelmat. Toiminta on aidosti yrityslähtöistä ja maakunnan kärkiyritykset ovat keskeisiä toimijoita. Yritysvetoisen toiminnan tarkoituksena on hyödyntää yritystoiminnan kehittämiseen käytettävissä oleva EU-rahoitus ja maakunnan osaamisresurssit mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti. Jokaisen toimialan ja toimialapäällikön tulostavoitteena on saada vuosittaisten suunnitelmien mukaiset hankkeet käyntiin yhdessä yritysten, rahoittajien ja asiantuntijoiden kanssa. Vuosina toteutettujen hankkeiden seurauksena maakuntaan syntyi 1089 uutta ja 167 tilapäistä työpaikkaa. Uusia yrityksiä syntyi 58. Tuloksista reilu puolet saavutettiin vuonna 2000, jolloin toimialatyössä oli mukana noin 800 yritystä. Uusia hankkeita ei tarvinnut käynnistää kovin paljoa sillä toimivat hankkeet työllistivät yrityksiä ja toimi-alaorganisaatiota. Työpaikkoja syntyi ja toimivat yritykset laajensivat, mutta uusia yrityksiä ei synny toivotusti. Toimialatyössä yritysten omat investointihankkeet ja laajemmat kehittämishankkeet on saatu hyvin tukemaan toisiaan. Toimintavuoden suurimmat satsaukset tehtiin metalliteollisuuteen, johon kohdistui myös suurin osa TEkeskuksen yrityskohtaisista rahoituspäätöksistä. Metalliteollisuuden hankkeissa keskityttiin toimittajayhteistyöverkostojen kehittämiseen. Suuret yritykset toimivat hankkeiden vetureina ja resursseina, pienemmät yritykset ovat olleet edunsaajina. Matkailussa tavoitteena oli ulkomaisten matkailijoiden määrän kasvattaminen ja suuralueyhteistyön aikaansaaminen. Järvi-Suomen suuralue syntyi ja vientihankkeet toivat tulosta erityisesti Himoksen alueelle. Elektroniikassa oli välivuosi toimialavetäjän vaihdoksen vuoksi. Uusi vetäjä saatiin vasta lokakuussa. Toiminnan painopiste siirtyi koulutustarjonnan järjestämisestä yritysverkostojen kehittämiseen ja yrityshankkeiden edistämiseen. Pien-(käsi)teollisuudessa hanketoimintaa tehostettiin ja sitä suunnattiin enemmän yritysten liiketoimintaa palvelevaksi. Liikelahjamarkkinointiin, sisustustuotteisiin, keramiikkatuotteisiin ja yritystoiminnan kehittämispalveluihin luotiin uudet hankkeet. Puutuoteteollisuudessa keskityttiin yritysten tuotekehitys- ja yhteistyöhankkeiden edistämiseen sekä alan osaamispalvelujen kehittämiseen. Samalla luotiin WFA-alueen strategia Keski-Suomen kehit- tämisrahasto Keski-Suomen Kehittämisrahastoa kartutettiin toimintavuoden aikana 4 Mmk:lla. Rahastosta myönnettiin avustuksia 59 hankkeelle yhteensä 4,465 Mmk. Avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti: Esiselvitykset 9 hanketta 0,506 Mmk EU-hankkeet 16 hanketta 1,47 Mmk Infrahankkeet 2 hanketta 0,25 Mmk Koulutushankkeet 7 hanketta 0,598 Mmk Kulttuurihankkeet 20 hanketta 0,925 Mmk WFA.n yhteiset 2 hanketta 0,39 Mmk Muut hankkeet 3 hanketta 0,326 Mmk Graafisessa teollisuudessa keskityttiin yrityskohtaiseen työskentelyyn, laatuhankkeiden toteuttamiseen sekä uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Kaikkien toimialojen suunnitelmat päivitettiin ja asiakastyytyväisyystutkimukset/yritysanalyysit tehtiin pien(käsi)teollisuuden, puutuoteteollisuuden ja matkailun toimialoilla. Organisointi uudistettiin vastaamaan uuden EU-ohjelmakauden hallinnollisia muutoksia. Matkailu-, puutuote-, metalli- ja pien(käsi)teollisuustoimialoille perustettiin rahoittajista koostuvat toimialakohtaiset johtoryhmät. Toimialakohtaisesti alan toimijoille järjestettiin 1-2 toimialapäivää. Jokaiseen järjestettyyn toimialapäivään osallistui henkilöä, joista yritysten edustajia keskimäärin 90%. Toimialapäälliköiden isäntä-organisaatioina toimivat v kehittämisyhtiö Karstulanseutu, Jyväskylän teknologiakeskus, Keski-Suomen käsija taideteollisuusoppilaitos, Jykes ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kehittämisrahaston ja muiden rahoittajien hankerahoituksella voitiin panostaa Keski-Suomen kehittämiseen yhteensä 45 Mmk. Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuoden 2000 toiminnasta julkaistaan erillinen toimintaraportti.

13 k 3. A l u e i d e n k ä y t t ö s e k ä a l u e- j a y h d y s k u n t a r a k e n t e e n k e- h i t t ä m i n e n 3.1. Toimintaympäristön muutos Rakennuslainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan Uudistus oli kaavoituksen osalta merkittävä, sillä ns. kuntakaavojen vahvistuttaminen valtion viranomaisella poistui eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Maakuntakaava on aina valtion viranomaisella vahvistettava kaavamuoto. Maakunnallisen aluesuunnittelun perustana tulee olemaan maakuntasuunnitelma, joka on lakisääteinen, pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Sen laatimista koskeva pohdinta aloitettiin vuonna Kuntien tosiasiallinen kiinnostus yhteiseen vapaaehtoiselta pohjalta toteutettavaan yleiskaavaan on jäänyt epäselväksi. Yhteinen yleiskaava jouduttaisiin alistamaan ympäristöministeriölle. Ympäristöasiat korostuivat edelleen sekä lakisääteisessä kaavoituksessa että aluekehittämisessä. Tämä näkyi kaikissa liitossa käsiteltävänä olleissa kaavoissa ja liiton valmistelemissa aluekehittämisen asiakirjoissa. Keski-Suomi osallistui vuosina eräisiin kansainvälisiin EUrahoitteisiin hankkeisiin (mm. Interreg IIC:n toteutukset kansainvälisissä BALTSURD- ja KASPNET- hankkeissa Alueellinen epätasapaino ja infrastruktuurin kustannukset sekä Kestävät kaupunki- ja aluerakenteet ja niihin liittyvät kansalliset seminaarit ja kokoukset; pohjoismainen yhteistoiminta; SAVE-ohjelmasta rahoitettava energiatoimisto). Akuutit kuntakohtaiset ja ylikunnalliset selvittelyt ovat lisääntyneet olennaisesti (esim. kuntakaavoituksen neuvottelut, Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman, JYSELIn jatkon valmistelu yhdessä kuntien ja liikenteen viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa, liikennesektorin edunvalvonta, energia-asiat). Alue- ja yhdyskuntarakenneselvitykset toteutetaan vuosina pääosin liiton ja maakunnan ulkopuolisella rahoituksella. Tuloksena on vuonna 2001 valmistuva maakunnallinen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisstrategia sekä toimenpidesuunnitelma. Vastuualueelle oli arvioitu puolen henkilötyövuoden lisätarve. Resurssilisäystä ei toimintavuonna kuitenkaan suoritettu. 3.2 Ympäristö Liiton ympäristöasiat liittyivät maankäyttö- ja rakennuslain sekä aluekehityslain mukaisiin toimiin ja olivat luonteeltaan jatkuvia prosesseja, joiden tulokset näkyvät erillisissä suunnitelmissa ja toimenpiteissä. Erikseen on syytä mainita osallistuminen Natura -ohjelman täydennysten valmisteluun, ekologisen metsäsuunnitelman ja alueellisen metsätalousohjelman laadintaan, luontomatkailusuunnitelmaan, tiemaisemahankkeeseen, Huopanankosken monipuolisen hyväksikäytön hankkeistukseen ja perinnepihakilpailun toteuttamiseen Keski-Suomessa. Kaikki Keski-Suomen liiton ja EU:n rakennerahaston rahoittamat hankkeet arvioitiin ympäristövaikutusten osalta. Lisäksi toteutettiin yhteistyötahoille suunnattua koulutusta (4 alustusta ja esitelmää) Vuoden 2000 tuloksia 5.VK:aa ja 5A.VK:aa ei ole toteutettu, koska KHO ei ole tehnyt päätöstä asiassa Natura-kiireiden vuoksi. Liitto on antanut vastaselitykset annettuihin vastineisiin. Uutta maakuntakaavaa ei käynnistetty v. 2000, koska maakuntahallitus linjasi suunnitelmien tärkeysjärjestyksen toimintasuunnitelmasta poiketen. Kuntapalvelu oli pääsääntöisesti kaavoituksen ja kuntasuunnittelun tarvitseman tiedon tuottamista ja jakamista. Toimintavuonna kuntapalvelu oli lähinnä kuntakohtaista eikä mitään suurempia kaikkia kuntia yhteisesti koskevia operaatioita toteutettu. Keski-Suomen energiatoimiston pääsopijan velvollisuudet hoidettiin Komission suuntaan (kaksi puolivuotisraporttia tilityksineen) sekä välitettiin yhteistyöosapuolille FEDARENEn ja Komission puolelta tullutta runsasta informaatiota. Suunnittelu- ja vaikuttamismenetelmien uudistamiseksi on osallistuttu kansallisiin menetelmien kehittämishankkeisiin yhdessä YM:n, SM:n, Kuntaliiton, Efektian ja VTT:n kanssa. Näitä ovat julkisten investointien tuottavuuden laskentamenetelmät sekä omina töinä toteutetut alue- ja KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

14 yhdyskuntarakenneselvitykset (Interreg IIC- ja rakenneohjelmarahoitukset), joista seuraavassa osaselvitysten luettelo. Alue- ja yhdyskuntarakenneselvitykset Useista EU:n rahoituslähteistä johtuen kuntakohtaiset alue- ja yhdyskuntarakenneselvitykset toteutettiin useana erillishankkeena: 1. Tavoite 2 -alueen hanke (valmistuu v. 2001) 2. Tavoite 5b -alueen hanke (valmistuu v. 2001) 3. Tavoite 6 -alueen hanke (valmistuu v. 2001) 4. Interreg II C-rahoitteinen BALTSURD: 4.1 Keski-Suomen alue- ja yhdyskuntarakenneselvitysten menetelmällinen kehittäminen (väliraportointi, loppuraportti valmistuu v. 2001) 4.2. Kuntien koulutushankkeen I osa (II osa v. 2001) Joutsa, Jyväskylän mlk, Jämsä, Jämsänkoski, Karstula, Kivijärvi, Korpilahti, Kuhmoinen, Laukaa, Pihtipudas Saarijärvi, Suolahti, Uurainen, Äänekoski 4.3. Kuntakohtainen alue- ja yhdyskuntarakenneselvitys (väliraportointi kunnittain; valmistuu v. 2001); kustakin seuraavasta työstä valmistuu erillisraportti: Joutsa, Jyväskylän mlk/vaajakoski, Jämsä, Jämsänkoski, Karstula, Kivijärvi, Korpilahti, Kuhmoinen, Laukaa/ kirkonkylän sisääntuloteiden vetovoimaisuus, Pihtipudas, Saarijärvi, Äänekoski, (Pendelöintiselvitys, Kauppapalveluselvitys, Torialueen suunnittelu, Keskustan vetovoimaisuus, Keskustan puistot) 4.4. Kaupallista palveluverkkoa koskeva selvitys (väliraportointi; lopullisesti valmistuu v. 2001); kustakin seuraavasta työstä valmistuu erillisraportti: Joutsa, Jämsä, Jämsänkoski, Karstula, Keuruu, Kivijärvi, Korpilahti, Kuhmoinen, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen 4.5. Liikenneselvitys/taajaan asuttujen alueiden teiden hallinnollinen luokitusselvitys, kattaa kaikki kunnat (valmistuu v. 2001) 5. Interreg IIC-rahoitteinen KASP- NET: 5.1. Taajamamiljöön kehittämisselvitys (kuntakohtaiset loppuraportit valmiina) Hankasalmi, Jämsä, Jämsänkoski, Kannonkoski, Kinnula, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari 5.2. Jyväskylän yhdyskuntarakenteen hallintajärjestelmä (väliraportointi; lopullisesti valmistuu v. 2001) 5.3. Pilottihanke: Suolahden keskustan kehittämisselvitys (loppuraportti valmis) Hankkeet palvelevat kuntien yleiskaavatasoista suunnittelutointa, liikenneviranomaisia sekä maakuntasuunnittelua/-kaavoitusta. Jatkoselvitys Jyväskylän seudun liikennejärjestelmästä (Jyseli) Jatkotyön käytännön muodot hahmottuivat osapuolilta saatujen lausuntojen perusteella toimintavuoden aikana. Liikenneministeriön liikennejärjestelmäsuunnitelmien toteuttamiseksi työskennelleen toimikunnan keskeisenä ehdotuksena oli aiesopimuksen kaltainen seudullinen toteutusjärjestelmä. Aiesopimusluonnos valmistettiin. Hyväksymismenettely siirtyi vuoden 2001 puolelle liitosta riippumattomista syistä. Sopimusmenettelyn tarkoituksena on parantaa liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutusta ja prosessin jatkuvuutta. Tietoyhteiskunta Keski-Suomen liitto oli edelleen keskeinen osapuoli maakunnallisen tietoyhteiskuntakehityksen strategian luomisessa ja toteuttamisessa sekä kunnallisten verkkoratkaisujen hahmottelussa. Toimintavuoden aikana alueiden käytön vastuualue teki maakuntajohtajalle selkeän maakunnallisen vastuujärjestelmäehdotuksen. Päätöksenteko vastuujärjestelmästä siirtyi seuraavalle vuodelle. Toimintavuoden aikana osallistuttiin mm. seuraaviin projekti- ja työryhmiin: Pohjoisen Keski-Suomen tiedon valtatie -sateenvarjohanke Seutuverkon ja taajamaverkkojen rakentamisen valmistelu GTCDoc -hanke 6 -alueen tietoverkon sisältöhanke HubNet: Jämsän - Keuruun seudun hanke Kaakonseudun hanke Konnevesi - Sumiainen hanke Koko WFA:n HubNet ja sen puheenjohtajuus 14

15 4. M u u t o i m i n t a k 4.1. Edunvalvonta Keski-Suomen liitto ajaa maakunnan ja sen kuntien etuja. Erityisesti on pyritty lisäämään maakunnallisia vaikutusmahdollisuuksia ja hankkimaan lisää resursseja maakunnan kehittämistyöhön. Liiton tavoitteena on turvata Keski-Suomen asemaa hallinnon muutoksissa ja vaikuttaa valtion alueja paikallishallinnon toimintaan. Sekä maakuntavaltuusto että maakuntahallitus ovat kannanotoillaan pyrkineet toteuttamaan maakunnan etuja. Valtion talousarvioon tähtäävät maakunnan tavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessa alkuvuodesta Vuoden 2002 talousarvion valmistelua ei käynnistetty loppuvuodesta, tilalle tulivat EU-ohjelmien toteutusta varten laadittavat vuosittaiset yhteistyöasiakirjat ja ohjelmasopimukset sekä niiden yhteydessä käsiteltävät hankkeet. Liiton toimistossa edunvalvonta on vuoden aikana hajautettu organisaatiouudistuksen myötä siten, että kukin yksikkö on vastannut toimenpiteistä tiimien tehtäväjaon pohjalta. Tärkeimpiä haasteita ovat olleet vuoden 2000 alussa käynnistynyt uusi EU:n tavoiteohjelmakausi ja ohjelmien tarvitsemien resurssien turvaaminen, kansallisen aluepolitiikan ja hallinnon muutokset sekä maakuntien asema Suomessa. Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa on toimittu yhteistyössä mm. kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa Kuntien palveluteh- tävät ja yhteistoiminnan organisointi Valtion- ja kunnallistalouden tiukkuus on leimannut kuntien ja kuntayhtymien toimintaa. Kuntien väliset erot ovat kasvaneet. Joidenkin kuntien taloudelliset mahdollisuudet pitää yllä ja kehittää palveluja ovat kaventuneet. Keski-Suomen liitto on tukenut kuntien toiminnan ohjauksen kehittämistä käynnistämällä kuntien yhteisen johdon tietojärjestelmän (johdon Vertti) hankinnan maakunnassa. Terveys- ja sosiaalipalveluiden ylläpito ja kehittäminen vaativat kunnilta paljon rahaa. Palveluiden oikea kohdentaminen ja palvelurakenteen kehittäminen keventää kuntien taloudellista rasitetta. Keski-Suomen liitto yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa on tehnyt selvityksiä kehittämistyön perustaksi ja käynnistänyt yhteistyötä palvelurakenteen kehittämiseksi. Maakunnan kulttuurin valtakunnallisen ja kansainvälisen näkyvyyden edistäminen on myös kuulunut Keski-Suomen liiton tehtäviin. Kulttuuri on vahvasti mukana toimialojen kehittämisessä. Kulttuurista nousevalleuudelle yritystoiminnalle ja kulttuuriteollisuudelle on luotu edellytyksiäyhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Keski-Suomen liitto on edistänyt maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa mm. sellaisissa asioissa, kuten maakunnallinen energiapolitiikka, joissa ei ole omaa erillistä viranomaista. Liitto on järjestänyt mahdollisuuksiaajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn mm. kansanedustajille ja kunnanjohtajille Yhteistyö muiden maa- kuntien kanssa Maakuntien liitot ovat hoitaneet osan yhteistyöstään Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa on toiminut liittojen puheenjohtajien kokous, jossa on otettu kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Myös maakuntajohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Lisäksi Kuntaliitto on järjestänyt koulutus/ neuvottelutilaisuuksia muulle henkilöstölle. Pitkään jatkunut yhteistyö kehitysalueiden maakuntien liittojen välillä päätettiin vuoden aikana ainakin toistaiseksi lopettaa. Syynä ovat mm. EUohjelmien toteuttaminen suuralueittain ja liittojen vapaaehtoiset yhteistyöorganisaatiot, allianssit tai liittoumat. KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

16 Kansainvälisyys Keski-Suomen liiton kansainvälinen vuorovaikutus on voimakkaasti lisääntynyt EU -jäsenyyskaudella. Lakisääteiseen aluekehitysvastuuseen liittyvät kehittämistoimet ovat pääasiassa EU:n rakennepolitiikan toteuttamista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR), Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) ja kalatalouden ohjaus- ja rahoitusvälineen (KOR) avulla yhteistyössä valtion piiriviranomaisten kanssa. Merkittävä osa kansallisin toimin toteutettavasta lähialuevastuusta on siirtynyt maakunnan liitoille (Venäjä, Baltia, Pohjoismaat). Keski-Suomen liitolla on yhteistyösopimus Karjalan Tasavallan ja Tarton maakunnan kanssa. Yhteistyötä on toteutettu vuonna 2000 tarjoamalla näiden alueiden paikallis- ja aluetason edustajille tutustumismahdollisuuksia lähinnä maakunnan ja kuntien kehittämistoimintaan sekä Jyväskylässä järjestettyyn alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelua koskeneeseen kansainväliseen konferenssiin ( ). Pohjoismaista yhteistoimintaa edustavat Keskipohjola -komitean kautta tulleet hankkeet (mm. Karjalan ja Atlantin välinen alueellinen yhteistoimintaverkko, KASPNET) ja Pietarin-Atlantin kehityskäytävähanke sekä Jyväskylässä sijaitsevan Pohjoismaisen tiedotustoimiston osarahoittaminen (liitto 25 %, Jyväskylän kaupunki 25 %, Pohjoismainen Ministerineuvosto 50 %). Keski-Suomen liitto on vastannut lääninhallituksen jälkeen Keskipohjolayhteistyöstä määritellyillä strategiaaloilla. Keskipohjola-komitean asiantuntijaryhmiin liitto osallistui energiatoimialalla energiatoimiston kautta ja kulttuuriryhmään Jyväskylän kaupungin kulttuuritoimiston avulla. Kansainvälisyysasioissa Keski-Suomen liitto on tehnyt yhteistyötä keskeisten maakunnallisten toimijoiden kanssa, kuten yliopisto, ammattikorkeakoulu, VTT ja Jyväskylän kaupunki, siltä osin, kuin niillä on kytkentää liiton johdolla tapahtuvaan aluekehittämiseen Keski-Suomen liitto on mukana läntisen Suomen maakuntien yhteisessä liittoutumassa (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance, WFA) paitsi kansainvälisten myös kansallisten tavoitteiden toteuttamiseksi. EU:n aluepolitiikkaan liittyvissä toimissa on hyödynnetty Länsi-Suomen Allianssin (WFA) tarjoamaa tietopalvelua ja yhteistyömahdollisuuksia. Liiton omat kansainvälisyystoimet on kohdennettu henkilöihin ja hankkeisiin, jotka mahdollisimman konkreettisesti ovat edistäneet liiton suunnitelmien mukaisia perustavoitteita (aluekehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat sekä muut maakunnalliset suunnitelmat). Keski-Suomen liitto on tukenut maakunnallisia vientihankkeita, mm. siten, että niitä ja niihin sisältyviä osahankkeita on saatu keskisuomalaisten yritysten tai julkisten toimijoiden toteutettavaksi ulkopuolisella rahoituksella. Toimintavuonna on tuettu kansainvälisten kontaktitapahtumien järjestämistä pk-yrittäjille sekä tutkimuksesta, suunnittelusta ja kehittämisestä vastaaville toimijoille. Keski-Suomen liitto on vastannut tai tukenut seuraavia hankkeita kehittämisrahaston tai maakunnan kehittämisrahan ja EAKR:n varoin: kansainvälisiin BALTSURD- ja KASPNET- hankkeisiin liittyvät kansalliset seminaarit ja kokoukset kolmipäiväinen englanninkielinen konferenssi Regional Imbalance and Costs of Infrastructure & Sustainable Urban and Regional Structures liittyen BALTSURDja KASPNET- hankkeisiin Museo markkinointihanke Crafts and Small Enterprises IBEX ELENA Finland 2000 markkinointi-iskut: sarjalennot ulkomailta Keski-Suomeen, vientirengashankkeet matkailussa Jyväskylä Sinfonian Japanin kiertue Jyväskylän Teknologiakeskus Oy: PK-yritysten kansainvälistymishanke Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos: Kulttuuripolitiikan 4. kansainvälinen kesäkoulu Keski-Suomen Matkailuyhdistys ry: Touch of Wood -CD-rom in kieliversio ja lahjakotelo Jyväskylän ammattikorkeakoulun työelämäsuhteiden kansainvälistymishanke Jykes Oy: Jyväskylän lentoaseman matkustajaterminaalin laajennussuunnittelu Lakeland-Finland ry: Järvi-Suomi -matkailualueen kehittämishanke Jämsän Seutukunnan Kehitys Oy: Jämsän komposiitti- ja kevytrakenneosaamiskeskus -strategian esiselvitys Grabar Consulting Oy / Saksankielisen Euroopan vientitiimi - markkinointiprojekti Jyväskylän seudun matkailupalvelu / Matkailuyritysten kansainvälistymisen vauhdittaminen Jykes Oy / Lentokenttäalueen kehittämisprojekti Jyväskylän seudun matkailupalvelu / Bussivalmismatkat Pietarista Fair Wind Travel Oy Ltd / Matkailun yleisvientirengas Keski-Suomi Loma-Suomi / Keski-Suomen seutujen ja yrittäjien

17 k kansainvälistymisen kehittäminen 1- ja 2-tavoitealueilla Jyväskylän Ammattikorkeakoulu / PHaCES EU:n laajentumisen hyödyntäminen ja projektitoiminnan lisääminen KIE-maissa ja Baltiassa Jämsek Oy / Himoksen matkailupuiston kehittämissuunnitelma Liitto oli jäseninä vain niissä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka suoraan tukevat liiton tavoitteita ja niiden toteuttamista. Pysyvä jäsenyys, edustus tai seuranta oli seuraavissa organisaatioissa: Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa yhteistoiminnassa toimiva yleinen maakunta- ja aluetason yhteistoimintaorganisaatio EU:n European Spatial Development Perspective-prosessi (ESDP; aktiivinen seuranta) EURADA Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys ja hallituksen varapuheenjohtajuus: maakuntahallituksen puheenjohtaja Simo Salmelin) Keskipohjola-komitea (henkilöedustajat komiteassa; ei yhteisöjäsenyyttä; alueellisen vastuun hoitaminen; osarahoitus yhdessä kehitysyhtiö JYKESin kanssa) WFA:n Brysselin toimisto (osarahoitus) Pohjoismainen tiedotustoimisto Jyväskylässä (osarahoitus) Keski-Suomen liitto johti (v ) EU:n SAVE2 -ohjelmarahoitteista energiatoimistoketjua, jonka muina osapuolina olivat Jämtland (S) ja Sör-Tröndelag (N) sekä tukijäseninä Energiesparverband (AUS) ja Poitue-Charentes (F) Keski-Suomen liitto tuki taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksia (erityisesti kielija kommunikointitaidot) järjestämällä liiton kustantamaa englanninkielen koulutusta. Myös henkilöstön omaa aktiivisuutta edellytettiin. Kansainvälisissä asioissa toimivat henkilöt osallistuivat myös muuhun kielikoulutukseen kulloistenkin työtarpeiden ja maakuntajohtajan tekemien päätösten mukaisesti. Maakuntahallitus teki opintomatkan Portugaliin Matkaohjelma oli valmisteltu Suomen suurlähetystön ja Portugalin kehittämispolitiikasta vastuullisten viranomaisten kanssa. Erityisteemana oli portugalilaiset erikoistumisvalinnat (klusteripolitiikka) ja niiden toteuttaminen EU:n ja Portugalin valtion toimin. Liiton henkilöstöä (13 henkilöä) perehdytettiin WFA:n toimiston sekä EU:n keskeisten organisaatioiden toimintaan tutustumismatkalla EU-kohteisiin Brysselissä Liiton henkilökuntaa tutustumismatkalla EU-parlamentissa KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

18 4.5. Tietoliikenne ja tiedo- tus Sisäministeriön ylläpitämät maakuntien liittojen ulkoiset tietoliikenneyhteydet ovat olleet Keski-Suomen liitossa erittäin aktiivisessa käytössä. Järjestelmään kuuluvat sähköposti- ja internetpalvelut. Sisäministeriö on kustantanut tietoliikenneyhteydet nopeuteen 128 kbit/s saakka. Koska em. nopeus jakaantuu usean käyttäjän kesken, on tarve nopeuden kasvattamiseen tullut ajankohtaiseksi. Lisänopeuden liitto joutuu maksamaan itse, eikä sitä ole siksi vielä toteutettu. Keski-Suomen liitto on rekisteröinyt itselleen seuraavat domain-tunnukset: (liiton varsinainen kotisivu) Liiton henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa ja liiton yleinen sähköpostiosoite on Osalla henkilökuntaa on käytössä etätyömahdollisuus, eli yhteys kotimikrolta Keski-Suomen liiton palvelimeen, jolloin liiton internet- ja sähköpostiyhteydet sekä liiton tietokoneella olevat tiedostot ovat käytettävissä. Vuoden 2000 aikana aloitettiin Keski-Suomen liiton tietoturvasuunnitelman valmistelu ja sen viimeistelyä jatketaan edelleen. Liiton palvelintietokoneet saadaan taloyhtiön kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena entistä suojatumpaan paloturvalliseen ATK-laitehuoneeseen. Loppuvuodesta aloitettiin myös sisäverkon uusimisen suunnittelu, jonka tavoitteena on toteuttaa v aikana koko toimistossa parikaapelointi ja yhteys talon ATK-konehuoneeseen. Virustorjunta hoidetaan F-Secure -ohjelmalla. Tietokantojen nauhavarmistus tapahtuu joka yö. ATK-hankinnat ovat olleet lähinnä lisääntyvän käytön aiheuttamia ohjelmalisenssien hankintoja sekä yksittäisiä laiteuusintoja. Keski-Suomen liittoon palkattiin EU:n teknisellä tuella tiedottaja alkaen. Tiedottaja toimii ohjelmien toteutustiimin jäsenenä pääasiallisena tehtävänään suunnitella, koordinoida ja toteuttaa EU:n tavoite 1- ja tavoite 2 - ohjelmiin liittyvää tiedotusta. Tavoitteena on myös lisätä Keski-Suomen liiton tunnettuutta ja merkitystä aluekehitysviranomaisena. EU-ohjelmien tiedotus perustuu komission antamaan asetukseen (EY) N:o 1159/2000. EU-ohjelmien tiedotuksella tuetaan ohjelmastrategioiden ja -tavoitteiden tehokasta toteutumista. Edellisen EU-ohjelmakauden kokemusten perusteella haasteena pidetään erityisesti sanoman perillemenon ongelmaa, koska EU-asioista saadut viestit on koettu vaikeaselkoisiksi. SM:n viestintäsuunnitelmassa ongelman ratkaisuksi esitetään, että viestintäprosessia kehitetään vastaanottajaystävällisemmäksi käyttämällä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja välttämällä vaikeasti avautuvan hallinnollisen kielen ja käsitteiden käyttöä. Tiedotuksen tavoitteena on tehdä EU-ohjelmat tutuiksi suurelle yleisölle sekä hankkeiden vetäjille ja toimijoille. Kansalaisille tarjotaan perustietoa selkeästi ja kiinnostavasti, EU-ohjelmista pyritään luomaan myönteinen mielikuva. Tavoitteena on aktiivinen, avoin tiedotus ja hyvät, säännölliset suhteet tiedotusvälineisiin. Konkreettisia tiedotustoimia syksyn 2000 aikana olivat tiedotussuunnitelman laatiminen ohjelmakaudelle (hyväksyttiin MYR:ssä ) ja hanketoimijoille tarkoitettujen EU-tukien hakuoppaiden laatiminen (ilmestyvät helmikuussa 2001). Lisäksi toimenkuvaan kuuluvat lehdistökutsut ja -tiedotteet, yhteydenpito toimittajiin, tiedotustilaisuuksien järjestäminen, jne. 18 Keski-Suomen liiton internet-sivut tarjoavat ajankohtaista tietoa liitosta, maakunnasta, keskisuomalaisista kunnista sekä EU-asioista. Sivujen ylläpidosta vastaa Keski-Suomen liiton tietopalvelusihteeri. Kotisivuilla on ollut noin 4000 vierailua kuukaudessa jopa yli kahdestakymmenestä eri maasta. Liiton sivuilta on yhteydet kuntien ja keskeisten yhteistyökumppaneiden sivuille.

19 k Mediajulkisuutta kertyi syksyn 2000 aikana seuraavasti: Baltsurd & Kaspnet Joint Conference In Jyväskylä lehdistötilaisuus Hotelli Alexandrassa. Radio Plus Jyväskylä/uutiset, TV2/Keski-Suomen uutiset, STT, Radio Keski-Suomi/ uutiset MYRin kokous Radio Keski-Suomi/uutiset, Radio Plus Jyväskylä/uutiset, Keskisuomalainen Tavoite 2 -alueen kuntien erikoistumisvalintatilaisuus Radio Keski-Suomi/uutiset, Radio Plus Jyväskylä/uutiset, TV2/Keski-Suomen uutiset, Koillis-Häme Oppiva Keski-Suomi. Lehdistötilaisuus Messukeskuksessa. Kansan Uutiset, STT, Keskisuomalainen, Radio Keski- Suomi/uutiset, Radio Keski- Suomi/päivittäistoimitus, Keski-Suomen Viikko, Sisä- Suomen Lehti, TV2/Keski- Suomen uutiset Presidentti Tarja Halonen Keski-Suomessa Vierailua seurasivat kaikki paikalliset tiedotusvälineet sekä Helsingin Sanomat, STT ja MTV3 uutiset. EU-tiimi esitti rautalankamallin EU-asioista toimittajille Keski-Suomi risteilee -tiedotustilaisuus Keski-Suomen talossa. Keskisuomalainen ja Radio Keski-Suomi/päivittäistoimitus EU seurantakomiteat JKL:ssä, lehdistötilaisuus klo Jyväskylä Paviljongissa. Radio Plus Jyväskylä/uutiset, Radio Keski-Suomi/uutiset, TV2/Keski-Suomen uutiset, Keskisuomalainen klo 18 Nikolainkulma, EU-asioista rautalankaa Paikalla toimittajia Keskisuomalaisesta, Radio Keski-Suomesta, Sampo-lehdestä, Kotimaa. Nyt -ohjelmasta ja yksi free lancer Taajamamiljööselvitys (KASPNET) päättyi, lehdistötilaisuus Keski-Suomen talossa. Keskisuomalainen, Radio Keski-Suomi/uutiset, TV2/ Keski-Suomen uutiset, ennakkojuttu Kansan Uutisissa, sähkeuutinen Radio Plus Jyväskylässä KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

20 5. T a l o u s v u o n n a Keski-Suomen kunnat maksoivat Keski-Suomen liitolle jäsenmaksuina yhteensä 14,5 miljoonaa markkaa. Tästä käytettiin Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamiseen 4 miljoonaa markkaa. Jäsenmaksurahoituksesta liiton kiinteään toimintaan käytettiin markkaa. Sen lisäksi kustannusalueet hankkivat muuta rahoitusta yhteensä markkaa. Suurin osa muusta rahoituksesta ( markkaa) kohdistui projekteihin tukina ja avustuksina sekä projektituloina. Suurimmat projektit olivat alueidenkäytön kustannusalueella. Liiton kustannusalueiden menot olivat markkaa. Suurin menoerä olivat palkat ja palkkiot sekä henkilöstömenot, joita oli yhteensä markkaa. Lisäksi liitto hankki asiantuntijapalveluita markalla. Muita suurimpia menoeriä olivat matkakorvaukset ( markkaa) ja käyttövarat ( markkaa). Liiton huoneisto- ja tarvikemenot olivat markkaa Talousarvion toteutu- minen Keski-Suomen liiton tuloslaskelma ja rahoituslaskelma näyttävät yli/alijäämää 0 markkaa. Toimintatuottoja budjetoitiin markkaa ja toteutuneet toimintatuotot olivat markkaa. Toimintakuluja budjetoitiin markkaa ja toteutuneet toimintakulut olivat markkaa. Ylitykset johtuivat projektien tulo- ja menorahoituksesta. Tilikauden tulos on markkaa. Tuloksesta siirrettiin Keski-Suomen Kehittämisrahastoon markkaa. Kirjarahastoa kartutettiin markalla. Toiminnan tasausrahastoa kartutettiin markalla. Poistoeroa vähennettiin markkaa ja tehtiin markan investointivaraus atk-laitteiden ja -ohjelmistojen hankintaa varten. Kustannusalueiden nettomenoista (=menot miinus kustannusalueiden tulot) jäi ylijäämää markkaa. Suurin ylijäämä jäi yritystoiminnan kustannusalueelta ja suurin alijäämä liiton yhteiskustannuksista. Liiton yhteiskustannusten kustannusalueelle on kirjattu historiakirjavaraston markan arvonalennus. Vuosikate (ilman rahastosiirtoa) / poistot = 448% Vuosikate (ilman rahastosiirtoa) / asukas=1,75 mk Kustannusalueiden yli- ja alijäämät, markkaa Kustannusalue Tuotot Kulut Nettokulut Budjetoidut nettokulut +Yli/-alijäämä Hallinto ja edun edunvalvonta Maakuntajohto Sisäiset palvelut Alueidenkäyttö Yritystoiminta Tutkimus, koulutus Yhteiskustannukset Yhteensä

21 k 5.2 Kuntien maksuosuudet Keski-Suomen kunnat rahoittivat liiton toimintaa markalla. Maksuosuudet määräytyivät verovuoden 1998 kunnallisveroäyrien suhteessa. Kuntien maksuosuudet vuonna 2000 Kunta Kunnallis- Maksuosuus Maksuosuudesta veroäyrit 2000 K-S Kehittämis- (verov.-98) yhteensä rahastoon Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa Muurame Hankasalmi Joutsa Leivonmäki Luhanka Toivakka Keuruu Multia Petäjävesi Uurainen Jämsä Jämsänkoski Korpilahti Kuhmoinen Konnevesi Sumiainen Suolahti Äänekoski Kannonkoski Karstula Kivijärvi Kyyjärvi Pylkönmäki Saarijärvi Kinnula Pihtipudas Viitasaari KESKI-SUOMI Jäsenkuntien maksuosuuden laskentaperusteena olevat verovuoden 1998 äyritiedot perustuvat verotoimiston tilastoon Laskelman perusteena olevat äyritiedot sisältävät äyrit ansiotuloista ja yhteisöäyrit. KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTAKERTOMUS

22 5.3. Keski-Suomen liiton tilinpäätös Keski-Suomen liiton tuloslaskelma Keski-Suomen liiton tuloslaskelma on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti. Kun sisäisestä tuloslaskelmasta vähennetään sisäiset kirjaukset ( markkaa), saadaan ulkoinen tuloslaskelma. Sisäinen tuloslaskelma 2000 Talousarvio Tilinpäätös - Ali/ + yli arvion TOIMINTATUOTOT , ,05 Myyntitulot ,00 0,00 Maksutuotot 0 0,00 0,00 Tuet ja avustukset , ,50 Muut tuotot , ,55 TOIMINTAKULUT , ,42 Henkilöstökulut , ,17 Palvelujen ostot , ,40 Aineet, tarvikkeet, tavarat *Ostot tilikauden aikana , ,15 *Varastojen vähennys (+) , ,00 Avustukset 0 0,00 0,00 Muut kulut 0 0,00 0,00 KÄYTTÖKATE , ,63 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,33 Korkotuotot 0 0,00 0,00 Muut rahoitustuotot , ,76 Korkokulut , ,57 Muut rahoituskulut 0 0,00 0,00 VUOSIKATE , ,96 Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista , ,00 Satunnaiset tuotot ja kulut 0 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot 0 0,00 0,00 Satunnaiset kulut 0 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,96 Poistoeron vähennys (+) , ,00 Poistoeron lisäys (-) 0 0,00 0,00 Varausten lisäys (-) , ,00 Varausten vähennys (+) 0 0,00 0,00 Rahastojen lisäys (-) , ,96 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 0,00 0,00 22

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA

TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA TILINPÄÄTÖKSEEN 2015 LIITTYVIÄ LASKELMIA Yhteenveto käyttötalouden toteumista tulosalueittain Kuntayhtymän tuloslaskelma sisäinen/ulkoinen Kuntayhtymän tuloslaskelma (ulkoinen) ja vertailu edelliseen vuoteen

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Seutujohtoryhmä Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen

Seutujohtoryhmä Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen Kunnanhallitus 48 06.03.2017 Witas-alueen kuntarahoitus "Toimi Nyt!" -hankkeeseen 294/001/2016 Kunnanhallitus 18.04.2016 83 Seutujohtoryhmä 17.3.2016 5 Seutukunnan kehittämisrahasta päättäminen Seutujohtoryhmällä

Lisätiedot

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1

T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1 T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 0 1 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin (014) 652 200 fax (014) 652 277 Kotisivu internetissä: http://www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä

Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen 27.11.2008 Jyväskylä Kommenttipuheenvuoro: Keski-Suomen malli aluetalouden näkökulmasta Hannu Tervo Kansantaloustieteen professori, JY 1 Toimivat

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

TALOUSSUUNNITELMA 2000-2002 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2000

TALOUSSUUNNITELMA 2000-2002 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2000 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 78 TALOUSSUUNNITELMA 2000-2002 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2000 Jyväskylä 1999 2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100, Jyväskylä Puhelin 014-65200,

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö summa %

Budj Toteutuma Poikkeama Käyttö summa % Lapin liitto Sivu 1 000102 Valtuusto 4003 Maksetut palkat ja palkki -19.800-7.494,07-12.305,93 37,8-19.800-7.494,07-12.305,93 37,8 4101 Eläkekulut -1.500-184,90-1.315,10 12,3 4150 Muut henkilösivukulut

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi

Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kehittyvä Keski-Suomi Maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen visio 2010: Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ 608.378 538.293,27 88,5 128.506,72 409.786,55 595.346,68 723.853 1.133.640 558.856 00005000 TEKNINEN LAUTAKUNTA (02) 3001 Myyntituotot 1.378.970 927.932,06 67,3 790.178,08 137.753,98 551.426,83 1.341.605 1.479.359 1.367.510 3200 Maksutuotot 88.390 44.446,24 50,3 41.542,63 2.903,61 10.489,55

Lisätiedot

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005

Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Pelastetaan perhepäivähoito 5/2004-12/2005 Laadukasta perhepäivähoitoa lapsiperheille nyt ja tulevaisuudessa ammattilaisia ja ammatti, jota arvostetaan Hankkeen taustaa Tarve perhepäivähoidon kehittämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! " # $ # % " & ' ( ) #* # % % # % +, % # " " SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja,

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Pohjois-Karjalan liitto Pöytäkirja 4/2003 30 Torikatu 9 80100 JOENSUU Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) kokous Aika perjantai 22.8.2003 klo 12.05 12.57 Paikka Carelicum, auditorio Torikatu

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

1.!" # $ % $ # & ' (

1.! # $ % $ # & ' ( 1.!" # $ % $ # & ' ( )!* $ $ $ +, $ ' # # SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys,

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa

Ajankohtaista ESR-ohjelmassa Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9.217-23.747-17.514 90,0-26,2-17.514 90,0-26,2-17.514-17.514-17.514

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -9.217-23.747-17.514 90,0-26,2-17.514 90,0-26,2-17.514-17.514-17.514 005945 Yksityistietoimen hallinto 3001 Myyntituotot 4.492-100,0-100,0 3200 Maksutuotot 1.653-100,0-100,0 3300 Tuet ja avustukset 59-100,0-100,0 6.205-100,0-100,0 4001 Henkilöstökulut -13.058-16.567-10.034-23,2-39,4-10.034-23,2-39,4-10.034-10.034-10.034

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö muutos %

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama Käyttö muutos % Saarijärven kaupunki Sivu 1 YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO JA VIRANOMAISP YMPÄRISTÖOSASTON HALLINTO Henkilöstökulut -78.307-78.307-41.830,41-36.476,59 53,4 Palvelujen ostot -43.842-43.842-22.764,46-21.077,54

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot