Seniorit tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiksi. Vertaisohjauksen hyvät käytännöt TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seniorit tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiksi. Vertaisohjauksen hyvät käytännöt TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA"

Transkriptio

1 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA 36 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA 1 Seniorit tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiksi Vertaisohjauksen hyvät käytännöt Hanna Vuohelainen

2 2 Julkaisija: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Salomonkatu 17 A, Helsinki Copyright: TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n julkaisusarja, ISSN Julkaisusarjan osa 36: ISBN Helsinki

3 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA TIEKE 36 Seniorit tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiksi Vertaisohjauksen hyvät käytännöt 3 Hanna Vuohelainen

4 4 TIEKE TIETOYHTEISKUNNAN KEHITTÄMISKESKUS RY:N JULKAISUSARJA 36

5 Sisältö 1 Johdanto 7 2 Hyvät käytännöt - yhteisiä onnistumisia ja haasteita 8 3 Vertaisohjaaja - vertainen ohjattavien kanssa 9 4 Toteutustapoja on monia Ohjausta ajanvarauksella ja ilman - omissa ja lainatiloissa Kotikäynnillä koneen ääressä Pelko pois kursseilla 11 5 Ohjausta tarvitaan hiireen tutustumisesta sosiaalisen median käyttöön 12 6 Mistä ohjaajat löytyvät? 13 7 Vertaisohjaajien koulutukselle on tarvetta 14 8 Vertaisohjauksen ja vertais ohjaajien koulutuksen järjestäjien hyvät käytännöt 15 ry Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Imatran työväenopisto Joen Severi Mukanetti Sastamalan opisto Savonetti Vanajaveden Opisto 31 9 Miten tästä eteenpäin? 33 Haastattelut ja kirjallisuus 34 Liitteet 35 5

6 Esipuhe Suomalaiset vanhentuvat ja viisastuvat. Näinhän on tapana sanoa, ja lause pitää varmasti paikkansa. Ikääntyvillä ihmisillä on paljon näkemystä elämästä ja asioista. Pääsevätkö s eniorit osallistumaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja omien asioidensa hoitamiseen, sähköisesti? Esteenä on valmiuksien puute. Vapaaehtoiset vertaisohjaajat ympäri Suomen auttavat senioreita tietotekniikan ja sähköisten palveluiden äärelle. Vertaisohjaajille ei ole kaikilla paikkakunnilla saatavilla koulutusta tehtävään, eiväkä nykyisten toimijoiden vähäiset resurssit riitä monipuolisten koulutusten järjestämiseen. Yksittäiset vertaisohjaajakoulutukset on järjestetty lyhyiden projektirahoitusten turvin, ja näin ollen valtakunnallinen yhtenäinen vertaisohjaajakoulutus puuttuu. Vertaisohjaajille ei myöskään ole olemassa yhtenäistä, ajan tasalla pysyvää materiaalia, jolla tukea senioreiden oppimista ja ohjausta. On haasteellista ohjata ja opettaa ilman olemassa olevaa oppimateriaalia, varsinkin kun oppijoilla voi olla haasteita esim. motoriikassa, näkemisessä ja kuulemisessa. 6 Seniorikansalaiset tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen saavuttaakseen kansalaisoikeutensa myös sähköisessä maailmassa. Emme voi jättää lähes miljoonaa ihmistä ulkopuolelle. Siirrymme enenevässä määrin julkisen ja yksityisen sektorin osalta sähköisiin palveluihin ja sisältöihin. Miksi, jos kohta kolmasosa meistä ei voi niitä käyttää? Miltä Sinusta tuntuisi, jos esim. tv-ohjelman lopussa kerrotaan, että kaikki mielenkiintoisimmat asiat löytyvät www ja Sinulla ei olisi pienintäkään mahdollisuutta niitä sisältöjä katsoa? On myös aika raakaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut tukeutuvat sähköiseen itsensä palvelemiseen! Vertaisohjaajat yrittävät kaikin tavoin auttaa senioreita tässä mutkistuvassa sähköisessä maailmassa - ilman korvausta. He tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. Ilman resursseja on mahdotonta toimia, vaikka olisi kuinka hyvä tahto. Toiminta kasvaa jatkuvasti, joten myös voimavarojen on vastattava haasteeseen. Ilman uusia aktiivisia ihmisiä, järjestöjä ja oppilaitoksia emme tule tästä haasteesta selviämään, ja myös valtiovallan on nyt ymmärrettävä avata rahapussin nyörejä. Tämä selvitys on osa TIEKEn toimia tarjota puolueetonta tietoa eri tahojen käyttöön. Toivom - me tiedon palvelevan päätöksentekoa ja suunnittelua, kun tavoitellaan valtakunnallista toimintamallia senioreiden tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien lisäämiseksi. Toimikoon julkaisu myös innoittajana ja tukena niin nykyisille kuin uusille vertaisohjauksen järjestäjille. Liikenne- ja viestintäministeriölle kiitos siitä, että se on mahdollistanut tämän selvityksen tekemisen. Erityisen lämpimät kiitokset kaikille, jotka haastatteluissa jakoivat osaamistaan ja kokemuksiaan vertaisohjauksen hyvien käytäntöjen kokoamiseksi. Helsingissä Eppie Eloranta Toiminnanjohtaja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

7 1. Johdanto Arki on digitalisoitunut nopeasti. Tieto- ja viestintäteknologia on läsnä lähes kaikilla elämän alueilla. Julkisia ja yksityisiä palveluja viedään vauhdilla verkkoon, ja rinnakkaisia palveluja on saatavilla rajoitetummin. Samanaikaisesti väestö ikääntyy. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 suomalaisista lähes neljännes on 65 vuotta täyttäneitä. Vuoteen 2060 mennessä yli 65-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu nykyisestä :sta 1,79 miljoonaan. Tämä haastaa kehittämään tehokkaita ja laadukkaita ratkaisuja muun muassa tervey den ja hyvinvoinnin palveluihin. Samalla on kuitenkin huolehdittava, että kansalaisilla on riittävät valmiudet uusien palveluiden käyttöön. Kansalaisten valmiuksiin kiinnitettiin huomiota kansallisessa tietoyhteiskuntastrategiassa : Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hankkia tieto- ja viestintätekniset perustaidot, medialukutaidot sekä valmiudet sähköisten ja muiden tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Digitaalinen agenda vuosille jatkaa samansuuntaisesti korostaen opastuksen ja neuvonnan merkitystä. Katsottaessa vuoteen 2020, agendassa nähdään, että opastusta ja neuvontaa tieto- ja viestintä tekniikan käyttöön asioinnissa ja yhteydenpidossa on helposti saatavilla, erityisesti ikääntyneiden tarpeisiin. Ikääntyneiden eli senioreiden tieto- ja viestintätekniikan (tvt) vertaisohjauksen hyvien käytäntöjen kokoaminen lähti liikkeelle suunnitteilla olevasta Eläköön yhteys Avaa tietokone -projektista, jonka tavoitteena on auttaa ja motivoida seniori väestöä selviytymään kehittyvän tieto- ja viestintätekniikan aiheuttamista haasteista tietoyhteiskunnassa. Arvomaailmaltaan kokonaisuus liittyy kansalaisten perusoikeuksien turvaamiseen, kun julkisia palveluja siirretään yhä enemmän verkkoon. Tavoitteena on laajentaa ja parantaa senioriväestön tieto- ja viestintätekniikan ohjauksen ja koulutuksen saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä lisätä tietoisuutta ikäihmisten tarpeista tieto- ja viestintätekniikkaa kohtaan. Tämä hyvien käytäntöjen julkaisu on tehty päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi, kun tavoitellaan valtakunnalliseen yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia senioreiden tieto- ja viestintätekniikkavalmiuksien lisäämiseen. Tasavertainen osallistuminen edellyttää senioreilta uusia taitoja. Uusien taitojen oppiminen lisää itsenäisyyden tunnetta ja pienentää syrjäytymisriskiä. Senioreissa on myös paljon henkilöitä, joiden liikuntakyky on rajoittunutta. Tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien vahvistaminen on keskeistä myös syrjäisillä alueilla, missä perinteisten palvelujen tarjonta on joko vähäistä tai kokonaan loppunut. Perheenjäsenet ja ystävät saattavat olla eri puolilla Suomea tai ympäri maailmaa. Tieto- ja viestintätekniikan hallinnalla lisätään mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä asioiden hoitoon verkon välityksellä. Seniorikansalaisten tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien edistämisessä vertaisohjaus on osoittautunut toimivaksi ja helposti lähestyttäväksi toimintamuodoksi. Vertaisohjaus on pitkälti yhteisöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen palkatonta vapaaehtoistyötä. Keskeisessä roolissa seniorikansalaisten tieto- ja viestintäteknisten valmiuksien edistämisessä ovat senioreiden parissa toimivat 7

8 8 järjestöt, jotka ovat syntyneet juuri tieto- ja viestintätekniikan osaamisen haasteen ympärille. Järjestöissä vapaaehtoistyötä tekevät vertaisohjaajat tarjoavat neuvontaa ja opastusta neuvontapisteissä tai vierailevat kutsupohjalta seniorikansalaisten kodeissa opastaen tietokoneen käytön perusteet ja valmiudet sähköisten palveluiden käyttöön. Lisäksi oppilaitokset ja järjestöt tarjoavat senioreille suunnattua kurssimuotoista opetusta, joissa vertaisohjaajat toimivat tunneilla kouluttajan tukena osallistujia ohjaamassa. Koulutuksen järjestäjinä vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat olleet aktiivisia. Ohjausta ja neuvontaa tarjotaan myös mm. kirjastoissa ja palvelutaloissa. Näissä kaikissa vertaisohjauksella on tärkeä rooli. 2. Hyvät käytännöt - yhteisiä onnistumisia ja haasteita Hyvillä käytännöillä tarkoitetaan tässä sellaisen toiminnan kuvaamista, joka on osoittautunut käytännössä toimivaksi ja tarjoaa muille mahdollisuuden oppia ja ottaa mallia. Hyvät käytännöt kuvaavat elävän elämän toimintoja ja ovat sidoksissa tiettyyn kontekstiin. Hyvä käytäntö ei tarjoa yhtä oikeaa toimintatapaa, mutta tunnusomaista on, että se on ainakin jossain määrin siirrettävissä tai sovellettavissa toiseen ympäristöön ja yhteyteen. Tässä tutkimuksessa kartoitetut hyvät käytännöt ovat käytännön esimerkkejä siitä, miten senioreiden vertaisohjausta tvttaitojen opetusta on eri tavoin toteutettu. Mukaan saatiin sellaisia toiminta malleja, joiden taustalla on ajatus toiminnan pysyvyydestä ja jatkuvuudesta. Toteutustapojen rinnalla kerättiin myös tietoa vertaisohjaajien löytämisen keinoista sekä siitä, miten vertaisohjaajia on tehtäviinsä valmennettu ja koulutettu. Samalla saatiin tietoa siitä, missä asioissa seniorit tällä hetkellä eniten ohjausta tarvitsevat. Tämä tieto auttaa tulevien ohjausten ja vertaisohjaajakoulutuksen suunnittelussa. Tiedot on kerätty haastattelemalla neljän yhdistyksen ja neljän vapaan sivistystyön oppilaitoksen edustajia. Tausta-aineistoa kerättiin toimijoilta sähköpostitse syksyllä Haastattelut toteutettiin helmi-maaliskuussa 2011 ja useissa haastatteluissa oli läsnä niin vertaisohjaajia kuin toiminnan koordinoinnista vastaavia. Järjestöissä monet toimivat sekä yhdistyksen hallituksessa että vertaisohjaajina.

9 Haastatellut toimijat olivat ATK Seniorit Mukanetti ry Tampereella, ENTER ry Helsingissä, Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Imatran työväenopisto, Joen Severi ry Joensuussa, Sastamalan opisto, Seniorien ATK-yhdistys SAVONETTI ry Kuopissa ja Vanajaveden opisto Hämeenlinnassa. Toteutuneissa haastatteluissa kerätyt kokemukset ovat keskenään hyvin samansuuntaisia sekä onnistumiset ja haasteet pitkälti yhteisiä. Toteutuksia ja toimijoita on varmasti muitakin. Vapaaehtoistyöllä on suurta yhteiskunnallista merkitystä, mutta sen arvoa on vaikea laskea. Vertaisohjaus on toimintaa, jota palkkatyön muodossa tuskin saataisiin toteutumaan. Vertaisohjauksessa on kuitenkin haasteita, joihin panostaminen toisi merkittävää helpotusta ja edistäisi vertaisohjauksen järjestämistä. Vertaisohjaajien valmennus nähtiin ohjauksen jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeäksi. Tulevien ohjaajien koulutukseen toimijat tarvitsevat apua, sillä resurssit niin taloudelliset kuin inhimilliset eivät ohjauksen ohella riitä järjestelmällisemmän koulutuksen ja siinä tarvittavan materiaalin tuottamiseen. Vertaisohjaus on vapaaehtoistyötä, mutta tulokset eivät synny ilman panostusta. Ohjaustoiminnan taustalla on paljon organisointia, koordinointia ja viestintää. Tämän työn hoitaminen vapaaehtoisvoimin ohjaustoiminnan lisäksi on osoittautunut haasteelliseksi. Kaivataan resursseja, jotta näihin tehtäviin saadaan palkattua tekijöitä toimintaa koordinoimaan. Lisäksi tarvitaan tiloja, joissa ohjausta voidaan joustavasti toteuttaa. 3. Vertaisohjaaja - vertainen ohjattavien kanssa Vertaisohjausta organisoidaan ja toteutetaan eri tavoin. Yhteistä kaikille kuitenkin on, että vertaisohjaaja on - monessakin suhteessa - vertainen ohjattavan kanssa. Ohjaajien ja ohjattavien ikä ja elämänkokemus kohtaavat. Senioreiden ikäraja ei vertaisohjauksen yhteydessä ole sidoksissa eläkeikään. Senioreiden vertaisohjauksessa puhutaan suuntaa-antavasti ikärajasta 55+, joillakin järjestäjillä 50+. Keskimäärin osallistujat ovat kuitenkin varttuneempia. Ohjaajista varsin monet ovat itse tutustuneet tietotekniikkaan vasta kypsemmällä iällä, joten kokemuspohja on tässäkin suhteessa yhteinen. Uuteen, monille pelottavaankin asiaan tutustuminen on helpompaa turvallisessa ympäristössä ja sellaisen luomisessa vertaisohjaus onnistuu. Tieto- ja viestintätekniikan vertaisohjaajalla on riittävästi sekä tieto- ja viestintäteknistä osaamista että ohjauksellista otetta, jotta hän voi auttaa, opastaa ja ohjata aloittelevia käyttäjiä. Vertaisohjaajilta ei odoteta syvällistä tietoteknistä osaamista, vaan perusteiden hallinnalla ja ohjaavalla asenteella päästään pitkälle. Usein riittää, että ohjaaja on vain puoli askelta edellä. Vertaisohjaajalla on kaksi korvaa ja yksi suu Vertaisohjaaja ei ole opettaja. Hän ohjaa, opastaa ja auttaa, mutta ei tee toisen puolesta. Vertaisohjaaja tunnistaa tietotekniikan oppimisen haasteelliset paikat, osaa edetä kyllin verkkaisesti ja tietää, että toistoja ja kertausta tarvitaan. Hän osaa kuunnella ja kuulla ohjattavan tarpeita. Ohjaaja myös herättää ja pitää yllä kiinnostusta tietotekniikkaan löytämällä kullekin oman elämän kannalta kiinnostavat ja hyödylliset kohteet, olivat ne sitten pankkipalveluita, 9

10 valokuvien lähettämistä sähköpostitse tai yhteydenpitoa kaukana asuviin lapsiin ja lapsenlapsiin verkkovideopuheluiden avulla. Tietoteknisen perusosaamisen lisäksi vertaisohjaajalla on myönteinen asenne ja halu auttaa ratkaisemaan tietotekniikan käytössä ja käyttöönotossa esiin tulevia tilanteita. Tuutorointia käytetään osin rinnakkaisterminä vertaisohjaukselle. Jotkut taasen tarkoittavat tuutoroinnilla nimenomaan kurssien yhteydessä annettavaa vertaisohjausta. Suurin osa toimijoista kuitenkin käytti termiä vertaisohjaus. Se on vierasperäistä tuutorointi-termiä tunnetumpi ja kuvaa hyvin toiminnan luonnetta. 10

11 4. Toteutustapoja on monia Vertaisohjausta tieto- ja viestintätekniikan käyttöön järjestetään eri tavoin. Vertais ohjaus voi tapahtua ohjaajien vastaanotoilla, pienryhmissä, ohjattavien kotona tai kurssien yhteydessä, jolloin vertaisohjaajat toimivat kurssilla opettajan apuna. Matkapuhelinten käytön opastusta varten on perustettu omia vastaanottoja. 4.1 Ohjausta ajanvarauksella ja ilman - omissa ja lainatiloissa Vertaisohjaajat pitävät sekä avoimia että ajanvarauksella toimivia vastaanottoja. Opastukseen voi tulla paikan päälle, ja jotkut antavat apua myös puhelimitse. Avoimia vastaanottoja järjestetään omissa ja yhteistyökumppaneiden tiloissa. Avointen vastaanottojen järjestämistä helpottaa, jos käytettävissä on omat tilat. Yhdistykset ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä niin keskenään kuin alueensa muiden toimijoiden kanssa ja ovat saaneet sovittua - useimmiten vastikkeettomasta - tilojen käytöstä mm. kirjastojen, koulujen, palvelutalojen ja asukastupien kanssa. Ohjauspaikkojen löytäminen vaati työtä. Ohjausta pyritään järjestämään useissa pisteissä, jotta ohjaus saadaan vietyä ohjattavien lähelle. Monet toimijat antavat ohjausta ajanvarausperiaatteella. Tämä on tarpeen varsinkin silloin, kun ohjausaikaa on tarjolla esimerkiksi muutaman tunnin ajan kerran viikossa eri tiloissa. Ohjattava tietää, että hän tulee saamaan ohjausta, ja toisaalta ohjaaja pystyy paremmin ennakoimaan ajankäyttöä sekä varautumaan ohjauksessa esiin tuleviin asioihin. Ajanvaraus edellyttää luonnollisesti koordinointia. Ajanvaraukset tehdään suoraan ohjaajalle tai varauksia otetaan vastaan ohjauspaikoissa eli esimerkiksi kirjastovirkailija tai opistoisäntä hoitaa ajanvarauksen sekä kirjaa ohjaukseen tulevan tarpeet ohjauksessa käsiteltävistä asioita ja välittää ne vertaisohjaajalle. Käynnit ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Etäisyydet kasvavat varsinkin harvemmin asutuilla alueilla suuriksi, eikä julkista liikennettä ole riittävästi. Suuremmissa kaupungeissa joukkoliikenne toimii ja keskeisillä paikoilla sijaitsevat ohjauspisteet ovat periaatteessa hyvin saavutettavissa. Liikkumisen haasteet koskevat sekä ohjaajia että ohjattavia. Ohjaajien osalta yksi kysymys on myös matkakorvausten kattaminen. 4.2 Kotikäynnillä koneen ääressä Vertaisohjaajien kotikäynnit senioreiden luokse ovat osoittautuneet tarpeellisiksi. Kotikäynneillä ratkotaan mm. verkkoyhteyksiin ja tietoturvaohjelmien käyttöön liittyviä pulmia. Kotikäynneistä peritään useimmiten vähintään nimellinen korvaus. Osalla toimijoista kotituutorin tilaaminen on mahdollista vain jäsenille. Ohjattavalta perittävä maksu vaihteli kymmenen euron kulukorvauksesta 55 euron tuntiveloitukseen. Kotikäyntien maksuista asiakas voi saada kotitalousvähennystä. Kotikäyntien osalta vastuu- ja turvallisuuskysymykset on punnittava erityisen tarkkaan. Kotikäyntejä tekevällä ohjaajalla on vastuuvakuutuksen lisäksi hyvä olla jonkinlainen kortti tai muu todiste, jolla hän voi osoittaa olevansa oikealla asialla. Luottamusta vaaditaan, kun harjoitellaan vaikkapa verkkopankin käyttämistä. Yksi vaihtoehto on laatia ohjaajan ja ohjattavan välinen kirjallinen sopimus. 4.3 Pelko pois kursseilla Senioreiden tietotekniikkaan tutustuminen voi lähteä liikkeelle myös kurssitoiminnan 11

12 12 kautta. Sekä järjestöissä että oppilaitoksissa järjestetään senioreille suunnattuja, tietotekniikan alkeista lähteviä kursseja. Kurssien kesto vaihtelee 16 oppitunnista 32 oppituntiin. Näillä ns. pelko pois -kursseilla on opettajan lisäksi yleensä 1-2 vertaisohjaajaa kurssilaisia auttamassa. Kursseilla tutustutaan mm. hiiren ja näppäimistön käyttöön, ohjelmien käynnistämiseen ja tietojen tallentamiseen. Vasta-alkajien kurssit on usein kohdennettu nimenomaan senioreille. Käytännössä myös alkeiskurssit ilman kohderyhmän määrittelyä keräävät osallistujia etenkin senioreiden piiristä. Alkeisopetusta toteutetaan myös koko vuoden mittaisina kursseina. Etenemistahti on verkkainen ja aikaa asioiden kertaamiselle on. Osallistujilla on mahdollisuus vaikuttaa käsiteltäviin asioihin. Erityisesti senioreille kohdennettua kurssitoimintaa järjestetään paikoitellen jopa runsaasti ja kysyntää tuntuu riittävän. Tarjonnassa on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Harvemmin asutuilla alueilla opetuspaikalle kulkeminen voi muodostua osallistumisen esteeksi. Kurssit ovat pääsääntöisesti osallistujille maksullisia. Suunnatulla kurssitarjonnalla on onnistuttu tavoittamaan senioreita tietotekniikan alkeisopiskelun piiriin. Opistojen osalta voidaan yleisesti ottaen todeta, että niiden perustoiminnan rahoituksesta merkittävä osa tulee julkiselta sektorilta eli valtionosuuksina sekä kuntien rahoituksena. Kurssimaksuilla katetaan osa toiminnan kuluista. Senioreiden tieto- ja viestintätekniikan koulutus on kuitenkin vain osa opistojen toimintaa ja jakamassa rajallisia resursseja. Vertaisohjauksen järjestäminen tulee tähän vielä lisäksi. Kohdistetulle tuelle on kysyntää. Opetushallitukselta anottavien opintoseteliavustusten turvin moni seniori on aloittanut opiskelun opistojen tietotekniikkakursseilla. 5. Ohjausta tarvitaan hiireen tutustumisesta sosiaalisen median käyttöön Senioreiden tarpeet ohjauksessa käsiteltäviin aiheisiin ja ohjelmistoihin ovat haastateltujen toimijoiden kokemusten mukaan varsin yhteneviä. Edelleen tarvitaan alkeisohjausta, joka lähtee tutustumisesta hiireen ja näppäimistöön. Internet ja erilaiset verkko palvelut ovat listan kärkipäässä. Asiointipalveluita tarvitaan ja halutaan käyttää. Pankkiasioinnin siirtäminen verkkoon on saanut monet seniorit koneen ääreen. Verkkoa halutaan oppia käyttämään myös tiedon hakemiseen. Sähköpostin käyttöön tarvitaan apua. Liitetiedostojen avaaminen ja lähettäminen ovat tärkeitä aiheita. Yhä useammat tulevat ohjaukseen tai kurssille oman kannettavan kanssa. Tietoturvallisuus sekä ohjelmistopäivitykset ylipäätään herättävät paljon kysymyksiä. Kaikilla ohjaukseen tai kurssille tulijoista ei kuitenkaan ole omaa tietokonetta laisinkaan. Ohjauksesta saatetaan hakea neuvoja hankintapäätöksen tekemiseksi ja pyydetäänpä ohjaajia silloin tällöin kauppaankin mukaan. Sosiaalinen media puhuttaa myös senioreita. Facebook ja kotimaiset keskustelupalstat ovat herättäneet kysymyksiä. Skype kiinnostaa erityisesti niitä, joilla perheenjäsenet ovat pitkien etäisyyksien päässä niin Suomessa kuin ulkomailla. Tieto- ja viestintätekniikan arkikäyttö ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin. Digitaaliset kamerat ja kuvien siirtäminen kamerasta tietokoneelle ovat ohjauksessa usein esiin nousevia teemoja. Matkapuhelinten käyttöön moni kaipaa opastusta. Osa

13 toimijoista on vastannut tähän järjestämällä nimenomaan matkapuhelinten käytön ohjaukseen keskittyviä ohjausaikoja. Teknologian kehittyminen ja suuntaukset näkyvät ohjaustoiminnassa. Kannettavien tietokoneiden ja matkapuhelinten yleistyminen näkyy vertaisohjauksen käytännöissä. Kun yhä useammalla ohjaukseen tulevalla on oma kone, tämä asettaa haasteita ohjaajien taidoille koneiden, käyttöjärjestelmien ja ohjelmien vaihdellessa. Ohjauksen saaminen juuri oman koneen käyttöön nähdään tärkeäksi. Omien koneiden käyttäminen myös kursseilla on usein sallittua. Onkin tärkeää, että ohjaajille voitaisiin tarjota mahdollisuus tutustua erilaisiin käyttöjärjestelmiin ja ohjelmistoihin. Tarvetta helppokäyttöisille, senioreiden tarpeisiin räätälöidyille laitteille ja sovelluksille on, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei ole juurikaan saatavilla. Ohjausta toivotaan ja annetaan tällä hetkellä yleisesti käytössä oleviin laitteisiin ja ohjelmistoihin. 6. Mistä ohjaajat löytyvät? Vertaisohjaus on lähtenyt liikkeelle asialle omistautuneista ihmisistä, jotka ovat usein lähipiirissään tunnistaneet tarpeen saada nimenomaan senioreille suunnattua tieto- ja viestintätekniikan käytön opastusta. Vertaisohjaajat ovat toimeensa sitoutuneita ja saaneet innostettua mukaan uusia toimijoita. Monet vertaisohjaajista ovat tulleet toimintaan mukaan sitä kautta, että ovat itse ensin osallistuneet tietotekniikan seniorikurssille. Opettaja tai kurssilla toimivat vertaisohjaajat tunnistavat kurssilaisten joukosta ne, jotka oma-aloitteisesti lähtevät auttamaan ja opastamaan kanssakurssilaisia ja kutsuvat heitä mukaan ohjaustoimintaan. Vertaisohjaajatoiminnasta kerrotaan ja uusia ohjaajia kutsutaan mukaan senioreille suunnattujen tilaisuuksien ja tapahtumien yhteydessä, painetuissa kurssiesitteissä ja yhdistysten ja oppilaitosten verkkosivuilla. Vertaisohjaajia tarvitaan kuitenkin jatkuvasti lisää ja heidän löytämisekseen joudutaan tekemään töitä. Vakaa käsitys nykyisten toimijoiden keskuudessa on, että tilannetta helpottaisi, mikäli uusille ohjaajille olisi tarjolla koulutusta ja ohjausta vertaisohjaajan tehtävään sekä laadukasta oppimateriaalia ohjauksen tueksi. 13

14 14 7. Vertaisohjaajien koulutukselle on tarvetta Vertaisohjaajan osaamisen katsottiin jakautuvan kahteen keskeiseen osa-alueeseen: ohjaukselliseen osaamiseen ja tieto- ja viestintätekniseen osaamiseen. Vertaisohjaajille on järjestetty ja järjestetään koulutusta, mutta tässä on törmätty resurssikysymyksiin. Kun koulutus tähtää vapaaehtoistyötä tekevien valmiuksien kehittämiseen ja tukemiseen, on lähtökohtana, että koulutus itsessään on osallistujille maksutonta. Kysymys kuuluukin, millä keinoin voidaan hankkia asiantuntemusta ja organisoida vertaisohjaajakoulutusta, kun mukaan tarvitaan ja toivotaan asiantuntemusta myös oman organisaation ulkopuolelta. Tietoiskutyyppisiä tilaisuuksia vertaisohjaajille on tarjolla kohtuullisen hyvin. Niissä keskitytään esimerkiksi uuden ohjelman opetteluun tai ohjauksissa toistuvien haasteiden käsittelyyn. Tilaisuuksia järjestetään käyttämällä ulkopuolisia asiantuntijoita sekä hyödyntämällä omien ohjaajien asiantuntemusta. Opistot ovat yleisesti ottaen vertaisohjaajakoulutuksen suhteen paremmassa tilanteessa, kun niiden toiminta kaiken kaikkiaan keskittyy koulutuksen järjestämiseen ja organisaatiolla on prosessit luotuna tätä varten. Omasta takaa löytyy osaamista sekä pedagogiikan että tieto- ja viestintätekniikan osalta. Vaikka ns. ulkopuolelta hankittavan osaamisen osuus olisi pienempi, sitoo toiminta joka tapauksessa järjestäjän resursseja ja kustannukset on jostakin katettava. Tietoteknisen osaamisen osalta vertaisohjaajakoulutusta järjestävät organisaatiot - opistot sekä omaa kurssitoimintaa harjoittavat yhdistykset - tarjoavat ohjaajille mahdollisuuden osallistua maksutta itse järjestämilleen tietotekniikan kursseille omaa osaamistaan päivittämään. Ohjaajien sitoutuminen on toiminnan jatkuvuuden ja organisoimisen kannalta tärkeää. Vertaisohjaajiksi hakeutuvat uudet henkilöt pääsääntöisesti haastatellaan. Etenkin toimijat, joilla on ollut mahdollisuus vertaisohjaajien järjestelmällisempään koulutukseen, odottavat ohjaajilta sitoutumista. Ohjaajan odotetaan sitoutuvan esimerkiksi toimimaan kurssituutorina yhden kurssin ajan kevät - ja syyslukukaudella. Hanketoimintaan osallistuminen on avannut oman osaamisen kehittämisen ja jakamisen ikkunoita vertaisohjaajille. Esimerkiksi ENTER ry on mukana kansainvälisessä Gruntvig-hankkeessa Aktiivinen kansalaisuus tieto- ja viestintätekniikan avulla kaiken ikäisille. Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston koordinoimassa, Opetushallituksen rahoittamassa Somedi-hankkeessa Sosiaalinen media ja ikäihmiset mukana oli mm. Sastamalan opisto.

15 8. Vertaisohjauksen ja vertaisohjaajien koulutuksen järjestäjien hyvät käytännöt Vapaaehtoistyön voima ja opistojen oivallukset Vertaisohjauksen hyvät käytännöt kerättiin haastattelemalla sekä yhdistysten että opistojen edustajia. Seuraavaksi esitellyt kuvaukset pohjautuvat näihin alkukeväästä 2011 tehtyihin haastatteluihin sekä niiden yhteydessä saatuun materiaaliin. Hyvien käytäntöjen näkökulmasta oli mielenkiintoista havaita, että toimijat ovat käyneet ottamassa oppia toisiltaan ja kokemuksia on oltu valmiita avoimesti jakamaan. Tämä toimikoon rohkaisuna myös uusille tahoille, jotka tuntevat kutsumusta senioreiden tvt-osaamisen edistämiseen ja vertaisohjauksen järjestämiseen. ry on vuonna 1997 perustettu tieto- ja viestintätekniikasta kiinnostuneiden ikäihmisten yhdistys. Toiminnan keskeinen tavoite on estää ikääntyneiden syrjäytyminen auttamalla ikääntyneitä selviytymään arjen tietoyhteiskunnassa. Yhdistys neuvoo ikääntyneitä käyttämään tietotekniikkaa ja tietoverkkojen palveluita sekä nykyaikaisia kännyköitä. Keskeinen toimintatapa neuvonnassa ja opetuksessa on henkilökohtainen vertaisohjaus. Toiminta keskittyy Suur-Helsingin alueelle ja perustuu vapaaehtoistyölle. Pienen ryhmän keskinäisestä pc-harrastuksesta liikkeelle lähtenyt toiminta on kehittynyt vapaaehtoisjärjestöksi, jolla on jäseniä noin 250. Yhdistyksen henkilöjäsenille jäsenmaksu on 25 euroa ja yhteisöjäsenille 250 euroa vuodessa. Toiminta on suunnattu 50 vuotta täyttäneille, mutta käytännössä ohjattavat ovat iältään 60+. ENTER ry:n toiminnassa vertaisohjaus painottuu sekä tietokoneiden että matkapuhelinten käyttöön. Vuonna 2009 ns. tietokonetuutoreina toimi 25 henkilöä, ohjaustunteja kertyi kaikkiaan 1640 ja opastukseen osallistui noin 2600 henkilöä. Opastettavien määrä vuodesta 2008 vuoteen 2009 lisääntyi 33 % ja opastustunnit 31 %. Kasvua vuodesta 2007 vuoteen 2009 on vastaavasti ollut 95 % ja 88 %. Kännykän käytön opastukselle on omat tuutorinsa, kännykkäluotsit. Vuonna 2009 kännykkäluotseja oli toiminnassa mukana 19, ja heidän opastuksessaan kävi vuoden aikana 2800 henkilöä. Käynnykän käytön opastuksen tarve näyttää olevan kasvussa, ja kysyntää on myös älypuhelinten käytön opastukselle. Ohjauspisteitä on eri puolilla pääkaupunkiseutua - lähes parikymmentä tietokoneohjaukselle ja yli kymmenkunta kännykkäluotsaukselle. Ohjausta annetaan mm. palvelutaloissa ja -keskuksissa, kirjastoissa sekä alueellisissa vapaaehtoistyön pisteissä. Lisäksi ohjausta on saatavissa useampana päivänä viikossa Helsingin keskustassa sijaitsevan, kaupunginkirjaston ylläpitämän Lasipalatsin Kohtaamispaikan tiloissa. Monet ohjauspisteistä ovat Helsingin kaupungin hallinnoimia, ja ohjausta annetaan kaupungin laitteilla. Laitteiden ja ohjelmistojen ylläpito ei näin ollen ole yhdistyksen harteilla, mutta toisaalta koneille ei myöskään ole mahdollista esim. asentaa ohjaukseen tulevan toivomia tai käyttämiä sovelluksia. Kaupungin ohjauspisteisiin ei voi myöskään tuoda omia tietokoneitaan ja kytkeä niitä verkkoon. Kaupunki tukee yhdistyksen toimintaa myös pienellä rahallisella panoksella. 15

16 16 Luentoja ja tietoiskuja Kännykän käyttöön liittyviä luentotilaisuuksia järjestetään palvelukeskuksissa ja eläkeläisryhmissä. Tilaisuuksissa esitellään esim. vinkkejä matkapuhelimen käyttöön ja hankintaan. Luennoille osallistujista monet ovat myöhemmin osallistuneet myös henkilökohtaiseen ohjaukseen. Tilaisuuksiin on saatu kokeiltavaksi erilaisia selkopuhelimia ja palveluntarjoajalta niitä varten simkortteja. Yhteistyötä on tehty kaupallisten toimijoiden kanssa sekä osallistuttu hanketoimintaan eri rooleissa. Ikinörtti ja verkkosivut Yhdistyksen verkkosivut ovat tärkeä tiedotuskanava. Kaikille avoimen osion lisäksi sivustolla on oma osionsa jäsenille ja oma vertaisohjaajille. Jäsenten osiossa on mm. keskustelupalsta, oppaita sekä tietoa tulevista koulutuksista. Jäsentiedottamisessa tärkeä kanava on myös neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Ikinörtti-lehti, jonka jakelussa ollaan siirtymässä sähköiseen muotoon - lehti lähetetään jäsenille sähköpostitse, ja se on luettavissa verkkosivujen jäsenosiossa. Vertaisohjaajien kesken sähköposti on toistaiseksi ollut keskeinen yhteydenpitoväline. Sähköpostin lisäksi uutena yhteydenpitovälineenä on tuutoreiden Facebook-ryhmä. Ohjaustoiminnan koordinointia varten on perustettu kaksi työryhmää: tuutoriryhmä ja käynnykkäluotsiryhmä, joilla on omat vetäjänsä. Kokouksissa suunnitellaan tulevia tapahtumia, opiskellaan uusia esille tulleita asioita ja käsitellään eteen tulleita ongelmia. Vuoden aikana järjestetään myös 3-4 kaikille yhteistä tuutortapaamista. Ohjaajien kautta ohjattavien toiveet ja tarpeet saadaan jaettua yhteiseen tietoon. Uusien ohjaajien perehdyttäminen Yhdistyksen jäsenhakemuksen yhteydessä kysytään, haluaisiko liittyjä ryhtyä ohjaajaksi. Samassa yhteydessä pyydetään lyhyesti kertomaan omista tietotekniikkataidoista. Yhdistyksen tuutorivastaava huolehtii uusien ohjaajien perehdyttämisestä ja koulutuksesta. Vertaisohjaajat järjestävät yhdistyksen jäsenille koulutusta. Koulutukset keskittyvät usein valittujen ohjelmistojen käyttöön, esimerkiksi jonkin kuvankäsittelyohjelman piirteisiin. Näihin koulutuksiin voivat osallistua myös muut vertaisohjaajat. Ihannetilanteessa uusia vertaisohjaajia aloittaisi samanaikaisesti pieni ryhmä. Keskustelua ja kysymyksiä syntyisi ryhmässä, ja perehdytys olisi mielekkäämpää järjestää samanaikaisesti useamammalle. Paineita verkkokoulutusten luomiseen on. Onneksi osa on ikinörttejä Koulutustoimintaa on pystytty järjestämään jonkin verran, mutta siinä on törmätty resurssipulaan. Mielellään koulutusta järjestettäisiin tekniikan ja ohjelmistojen kehittymisen tahdissa. Onneksi ohjaajissa on mukana ikinörttejä, jotka jaksavat ottaa selvää viimeisimmistä villityksistä ja jakaa osaamistaan muille ohjaajille. Koulutukselle olisi kysyntää sekä vertaisohjaajien että ohjattavien taholta. Vaikka jäsenmaksu ei ole suuri, on jäsenille oltava tarjolla vastinetta maksulle. Kurssitoiminnan laventaminen, yleisöluentojen järjestäminen sekä jäseninfot ja -vierailut ovat asioita, joihin haluttaisiin panostaa. Näissä yhteyksissä myös uusien jäsenten ja vertaisohjaajien rekrytointi olisi luontevaa. Nykyisellään yhdistyksen liikevaihto liikkuu kymmenen tuhannen euron tuntumassa. Kaikki työ tehdään vapaaehtoispohjalta.

17 Vertaisohjaajille maksetaan ainoastaan matkakulukorvaukset. Omia tiloja ei ole, ja toimintaa varten tilat hankitaan ja saadaan muualta. Ohjauksen säännöllisyys ja jatkuvuus eri ohjauspisteissä on ohjattavien kannalta tärkeää. Vertaisohjaajat ovat toimeensa sitoutuneita, mutta kohtuutonta aikatauluihin sitoutumista ei vapaaehtoistyöntekijöiltä voida edellyttää. Pääkaupunkiseudulla vertaisohjausta enemmän tai vähemmän järjestäviä tahoja on useita. Yksi ratkaisu ohjaustoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi voisi olla yhteisen tuutoripoolin perustaminen, jolloin ohjaajien löytäminen vastaanotoille helpottuisi. Tämä voisi madaltaa myös uusien ohjaajien mukaan lähtemisen kynnystä, kun toimiva varajärjestelmä poissaolojen varalta olisi olemassa. Lisätiedot: 8.2 Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa aikuisille yleissivistävää koulutusta ja harrastusmahdollisuuksia asuinpaikasta riippumatta. Vuosittain opistossa opiskelee noin kurssilaista. Ohjelmassa on vuosittain noin erilaista kurssia. Opistossa on kuusi alueopistoa eri puolilla kaupunkia. Opetusta järjestetään yli 80 opetuspisteessä, mm. kaupungin peruskoulujen tiloissa. Seniorit ahkeria kursseilla kävijöitä Tietotekniikassa kursseja järjestettiin vuonna 2009 kaikkiaan 545. Senioriopetukseen on kiinnitetty erityistä huomiota, ja ohjelmassa on paljon senioreille kohdistettua tarjontaa alkeiskursseista jatkokursseihin. Näillä kursseilla etenemisvauhti on muihin kursseihin verrattuna rauhallisempi. Kaiken kaikkiaan tietotekniikan kursseille osallistuneista yli opiskelijasta 43 % oli yli 65-vuotiaita. Kurssien kesto vaihtelee noin 24 tunnista 52 tuntiin ja hinta noin 15 eurosta 60 euroon. 17 Opetushallitukselta anottavien opintoseteliavustusten turvin opistossa järjestettiin vuonna 2009 tietotekniikan perusteiden opetusta eläkeläisille, maahanmuuttajille ja työttömille kaikkiaan 55 kurssia. Osallistujia oli yli 600 ja enemmistö heistä eläkeläisiä. Opintosetelien käyttäjistä yli 40 % osallistui ensimmäistä kertaa työväenopiston kurssille, joten kohdennetuilla opintoseteleillä saatiin mukaan uusia osallistujia. Voidaan olettaa, että jatkossa nämä ihmiset löytävät helpommin myös opiston vertaisohjauksen ja avoimen oppimiskeskuksen neuvonnan pariin. Opintoseteliavustukset ovat edelleen käytössä.

18 18 Ainosta se lähti Tietotekniikan vertaisohjaus alkoi työväenopistossa vuonna Se lähti liikkeelle Ainosta eli avoimesta oppimiskeskuksesta. Vähitellen vertaisohjaus on saanut vakiintuneemman ja näkyvämmän aseman opiston toiminnassa. Haastatteluhetkellä opiston piirissä toimi 18 vertaisohjaajaa. Aino on keskisen alueopiston tiloissa toimiva avoin oppimiskeskus, jossa on opetuskausien aikana mahdollista harjoitella ja sada neuvoa tietotekniikan asioissa. Ainossa päivystää muutaman kerran viikossa tietotekniikan opettaja tai mikrotukihenkilö. Ajanvarauksella ensiapua saa myös oman kannettavan tietokoneen käyttöön. Aino tukee myös vertaisohjaajien työtä. Vertaisohjaajat voivat ohjata haastavimmat kysymykset Ainon päivystäjälle ja toisaalta itsekin pyytää neuvoja Ainosta. Vertaisohjausta annetaan kuudessa paikassa eri puolilla kaupunkia alueopistojen ja kirjastojen tiloissa. Pääasiassa ohjausta toteutetaan ajanvarausperiaatteella, ja aikaa ohjattavaa kohden varataan enintään kaksi tuntia kerrallaan. Tällä pyritään siihen, että ohjausta on tarjolla mahdollisimman monelle. Käytännössä ajanvaraukset tehdään ohjauspisteeseen eli varaukset vastaanottaa joko kirjastovirkailija tai opistoisäntä. Ilmoit tautumisen yhteydessä kysytään, missä taidoissa ohjausta tarvitaan, ja nämä tiedot ilmoitetaan ohjaajalle etukäteen. Pääsääntöisesti ohjaaja ohjaa kerrallaan yhtä henkilöä, mutta poikkeuksiakin on. Osa ohjaukseen tulijoista on opiston kurssien osallistujia, osa on saanut tiedon mahdollisuudesta muuta kautta. Ohjaus on avointa ja maksutonta kaikille. Ohjausta on annettu tuntia vuodessa ja ohjauksessa on käynyt arvioilta 200 henkilöä vuosittain. Vastuukysymys on noussut esiin ohjattavien omien koneiden lisääntyessä. Asia on ratkaistu siten, että asiakas ja ohjaaja allekirjoittavat yhdessä sopimuksen (liite 1), jossa mm. todetaan, että vastuu tietokoneesta säilyy neuvonta-ajan asiakkaalla itsellään. Vertaisohjaaja ei lähde tekemään asennuksia ja päivityksiä asiakkaan koneelle yksin, vaan ne tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Kaupunki on vakuuttanut kaikki vertaisohjaajat. Vaikka opistolla on paljon omia opetustiloja, vapaita aikoja atk-luokissa ei liiemmin ole. Aulatiloissa toimivat ohjauspaikat on monin paikoin koettu ohjaustoiminnalle turhan rauhattomiksi. Vertaisohjaajat toimivat jonkin verran apu - opettajina kurssilla. Tämän toiminnan arveltiin olevan lisääntymään päin. Matkapuhelinten käytön ohjauksen järjestämiseen olisi myös tarvetta. Tärkeää yhteiskunnallista työtä, jota ei voi tehdä ilman sydäntä - Mistä nämä ihmiset löydetään? Uusien vertaisohjaajien löytämiseksi opisto on laatinut A4-kokoisen ilmoituksen, jossa kerrotaan lyhyesti vertaisohjaustoiminnasta. Ohjaajiksi ovat tervetulleita kaikki, joilla on jonkin verran tietotekniikan ja internetin tuntemusta, haluavat auttaa muita alkuun tietotekniikan ja tiedonhaun taidoissa ja sitoutuvat toimimaan säännöllisesti ohjaajana. Samassa yhteydessä kun opiston painetussa opetusohjelmassa kerrotaan vertaisohjauksesta, kehotetaan ohjaajana toimimisesta kiinnostuneita ottamaan yhteyttä opistoon. Vertaisohjaajana toimimisesta kiinnostuneille on lomake (liite 2), jossa muutamalla kysymyksellä kartoitetaan ohjaajaksi

19 aikovan motivaatiota ja odotuksia ohjaajana toimimisesta sekä vahvuuksia ja kehittymisen kohteita tietoteknisissä taidoissa. Opiston edustajat haastattelevat kaikki ohjaajiksi hakevat. Opiston suosituksena on, että aloittava vertaisohjaaja sitoutuisi toimintaan vähintään vuodeksi. Ohjenuorana työväenopistolla on, että ohjaajalla on yksi, säännöllinen ohjausaika viikossa. Ohjaajalla voi toki olla useampia ohjausaikoja tai hän voi lisäksi käydä apuohjaajana kursseilla. Sitoutuminen on tärkeää, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan varmistaa ja organisointia helpottaa. Vertaisohjaajat oppijoina Merkittävä osa vertaisohjaajien tietotekniikkakoulutusta tapahtuu opiston omilla kursseilla. Ohjaajat voivat maksutta osallistua opiston kursseille päivittämään omaa osaamistaan. Periaatteena on, että yksi ohjauskerta vastaa kahta opetustuntia. Ainossa järjestetään tietoiskuja tieto- ja viestintätekniikan ajankohtaisista aiheista ja näihin myös vertaisohjaajat voivat osallistua osaamistaan päivittämään. Lisäksi Ainon päivystäjät ovat myös vertaisohjaajien tukena. Kokenut vertaisohjaaja on mainio opastaja uudelle ohjaajalle. Aloittelevalle ohjaajalle tarjotaan mahdollisuutta mennä ohjaustilanteisiin kokeneemman ohjaajan mukaan. tiedottamisen puolesta. Opistolla on tarjota atk-tukea myös vertaisohjaajille. Vertaisohjaus on kehittynyt tunnustetuksi osaksi opiston toimintaa. Vertaisohjaus ja opiston kurssit tukevat toisiaan. Vertaisohjauksen keskeiset tavoitteet on saavutettu, kun ohjattavia on onnistuttu rohkaisemaan uuden oppimiseen, pystytty tarjoamaan onnistumisen kokemuksia ja autettu löytämään mahdollisuuksia, joista on iloa ja hyötyä elämässä. On hyvä muistaa, että ohjaaminen antaa onnistumisen ja auttamisen kokemuksia myös ohjaajalle. Työväenopisto toimi koordinaattorina Opetushallituksen rahoittamassa Sosiaalinen media ja ikäihmiset eli Somedihankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena oli lisätä pilottiryhmänä toimivien vertaisohjaajien sitoutumista vapaaehtoistoimintaan. Somedi-hankkeen puitteissa järjestettyyn koulutukseen osallistuneet vertaisohjaajat kokivat koulutuksen onnistuneen. Toisten vertaisohjaajien tapaaminen ja kokemusten jakaminen koettiin antoisaksi. Tulevaisuudessa vertaisohjauksen kehittämishaasteet liittyvät nimenomaan vertaisohjaajien suunnitelmallisemman koulutuksen järjestämiseen. Lisätiedot: 19 Opiston pitkät perinteet ohjaustoimintaa tukemassa Työväenopistolla on takanaan yli 95 vuoden kokemus koulutuksen järjestäjänä, Se on Helsingin kaupungin ylläpitämä oppilaitos, ja sen taloudellinen tilanne on vakaa. Opisto tarjoaa hyvän taustan vertaisohjaukselle niin tilojen, organisoinnin kuin

20 Imatran työväenopisto Imatran työväenopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa opetusta eri osa-alueilla kaikille kiinnostuneille. Opetustarjontaa on kielten, kädentaitojen ja kuvataiteen opetuksesta tanssiin, liikuntaan, taiteen perusopetukseen ja tieto- ja viestintätekniikkaan. Myös yleissivistävät luennot, ikäihmisten yliopisto, alueellinen yhteistyö muiden oppilaitosten kanssa sekä verkko-opetus ovat osa opiston toimintaa. Vuosittain kursseille osallistuu noin opiskelijaa Imatralta ja lähialueen kunnista. Opistolla on seitsemän vakinaista työntekijää sekä satakunta tuntiopettajaa ja muuta asiantuntijaa. Tietoyhteiskuntataitoja kaikille Tieto- ja viestintätekniikassa toimintaajatuksena on tarjota monipuolista koulutusta, jossa opiskelijalla on mahdollisuus saavuttaa ja ylläpitää tietoyhteiskunnassa vaadittuja tietoja ja taitoja. Tavoitteena on tarjota kaikille tasavertainen mahdollisuus opiskella mm. tietokoneen ja matkapuhelimen käyttöä. Opetuksessa painotetaan tietoteknisten perusvalmiuksien hankkimista aloittelijoille suunnatuilla kursseilla sekä kertaus- ja jatkokursseja perustaidot jo omaaville opiskelijoille. Opetustarjontaa kohdennetaan myös erityisesti senioreille, jotta kynnys opiskelun aloittamiseen madaltuisi. Luokkahuoneessa laitteiden äärellä Koulutusta järjestetään pitkäkestoisina, koko lukuvuoden kursseina (60 oppituntia) sekä tietotekniikan eri osa-alueisiin painottuvina lyhytkursseina (12-20 oppituntia/kurssi). Lisäksi käytössä on verkossa toimiva Moodle-oppimisympäristö, jota käytetään opiskelun tukena pitkäkestoisilla kursseilla. Opistossa on mahdollisuus myös Tietokoneen ajokorttitutkintojen ja osa-alueiden suorittamiseen. Tarvittaessa opiskelijat saavat myös yksilöllistä opinto-ohjausta. Opetuksessa pääpaino on tietojen ja taitojen harjoittelussa. Jokaisella opiskelijalla on käytössään joko opiston tai oma työväline. Opiskelijaa ohjataan ja aktivoidaan itsenäiseen tiedonhakuun ja tiedon hyödyntämiseen erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetustilanteissa ryhmää hyödynnetään pari- ja ryhmätyöskentelymenetelmillä, jolloin päästään jakamaan kokemuksia ja näkemyksiä ja oppimaan myös toisilta. Kaikkiaan vuonna 2010 tieto- ja viestintätekniikan opetusta annettiin noin 800 tuntia. Nimenomaan senioreille suunnattujen kurssien osuus oli yli 50 % eli yli 400 tuntia. Muiden kurssien osallistujista yli 60-vuotiaiden osuus oli noin 60 %. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin verkkokurssit, joiden osallistujista senioreita oli 15 %. Opetusta ja ohjausta yhdistellen - Mediapysäkillä ja kodeissa Opistossa on yhdistetty tietotekniikan opetusta ja ohjausta oman henkilökunnan ja tuntiopettajien voimin. Opettajat antavat henkilökohtaista ohjausta ennen ja jälkeen oppituntien, ja neuvoja voi kysyä myös puhelimitse. Mediapysäkki on syksystä 2010 lähtien opiston tiloissa kerran viikossa toimiva piste, josta saa neuvoja tietokoneen käyttöön liittyviin ongelmiin ja vinkkejä esim. sähköpostin ja kannettavan tietokoneen käyttöön. Mediapysäkille voi tulla harjoittelemaan tietokoneen käyttöä opiston koneella tai oman kannettavan kanssa. Mediapysäkille varataan opettajan kautta aika. Pysäkillä kävijöiltä peritään kertamaksuna 5 euroa. Mediapysäkki on otettu hyvin vastaan.

21 Yksilöohjausta on mahdollista tilata myös kotiin. Ohjaus on maksullista, mutta siitä voi saada verotuksessaan kotitalousvähennyksen. Ylimääräinen silmä näkee ja korva kuulee Tietotekniikan opetus ja ohjaus on lähtenyt liikkeelle tarpeesta. Vuosia takaperin tietotekniikan kursseja järjestettiin kaupungin avustuksella. Kiinnostus on kasvanut ja kurssivalikoima laajentunut. Palautetta ja toiveita saadaan kurssipalautteiden kautta sekä herkällä korvalla kuunnellen. Maksulliset yksilöohjaukset ovat lähteneet asiakkaiden tarpeista. Riittävätkö resurssit kysynnän kasvaessa? Tieto- ja viestintätekniikan opetukseen vaikuttaa tekniikan nopea kehittyminen. Opiston oma tvt-strategia vaikuttaa suunnitteluun. Samoin opiston ylläpitäjän (Imatran kaupungin) rajalliset taloudelliset resurssit ja käytettävissä olevat toimintaympäristöt. Opistolla on parikymmentä opetuspaikkaa, mutta tietotekniikan opetus ja ohjaus on ainakin toistaiseksi keskittynyt etupäässä opistotalolle. Yksilöohjausta on annettu noin 40 tuntia vuodessa. Jos ja kun kysyntä kasvaa, ohjaus resursseja joudutaan miettimään entistä tarkemmin. Opetustyössä opettajalta edellytetään rajanvetoa siinä, että opettaja ei voi kohdistaa rajattomasti huomiota yksittäisen osallistujan tilanteeseen. Nykyisellään opetus ja ohjaus on parin henkilön varassa, ja jatkossa vertaisohjaajille olisi tarvetta. Lisätietoja: tyovaenopisto 8.4 Joen Severi Joen Severi ry on vapaaehtoistoimintaan perustuva sitoutumaton seniorien atkyhdistys, jonka tarkoituksena on kehittää pohjoiskarjalaisten ikäihmisten valmiuksia atk-taitojen oppimisessa. Yhdistys on aloittanut toimintansa vuonna 2010 ja mukana on noin 20 aktiivista vertaisohjaajaa eli tuutoria ja noin 100 ohjattavaa. Koko toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, ja ohjaus on avointa ja maksutonta. Jäsenmaksu on 10 euroa vuodessa, ja jäseniä on ensimmäisen toimintavuoden jälkeen yli 130. Mihinkäs me näiden kanssa mahdutaan? Onnellisten sattumien ja verkostojen kautta aktiiviset, senioreiden atk-osaamisesta huolissaan olevat ihmisten kohtasivat ja päättivät järjestää aiheen tiimoilta keskustelutilaisuuden. Paikallisten lehtien edustajat jututettiin, ja sitä kautta saatiin levitettyä tietoa tulevasta tilaisuudesta. Suosio ylitti kaikkien odotukset. Paikalle odotettiin tulevan parisenkymmentä kiinnostunutta, mutta auditorioon saapui pakkassäällä satakunta senioria. Tilaisuuteen tartuttiin, ja paikallaolijoilta kyseltiin halukkuutta lähteä mukaan toimintaan. Käytännössä kaikki vertaisohjaajat saatiin mukaan tuon tilaisuuden yhteydessä. Yhdistyksen toiminta lähti vauhdilla liikkeelle. Alkumetreillä käytiin vierailulla Kuopion Savonetissä oppia ottamassa. Hyvällä porukalla on saatu vuodessa toiminta käyntiin käytännöllisesti katsoen ilman rahaa. Ohjausta ja kursseja Kymmenen ensimmäisen toimintakuukauden aikana ohjausta järjestettiin jo 20 eri pisteessä. Omia tiloja ei ole, mutta kirjas- 21

22 22 tojen ja koulujen kanssa on saatu sovittua tilojen maksuttomasta käytöstä. Kirjastoissa on järjestetty mm. teemaohjauksia, jotka keskittyivät etukäteen ilmoitetun aiheen ympärille, mutta osallistujilla on mahdollisuus esittää omia toiveitaan. Yhteistyötä tehdään Joensuun kaupungin ja Elisan kanssa, ja suhteita uusiin yhteistyökumppaneihin rakennetaan. Aktiivisten toimijoiden kontaktit ja hyvät suhteet paikallisiin tiedotusvälineisiin ovat auttaneet alusta lähtien. Myös kurssitoiminta käynnistettiin. Tietotekniikan alkeita lähdettiin opettamaan pelko pois -kursseilla, joissa kouluttajina toimivat Joen Severin vertaisohjaajat. Kouluttajan lisäksi mukana on 1-2 vertaisohjaajaa kurssilaisia auttamassa. Oppimateriaalina käytetään kouluttajan itse laatimaa materiaalia. Kymmenessä kuukaudessa ohjausta annettiin yhteensä 678 tuntia, ja ohjaustunneilla kävi 152 ohjattavaa. Laskennallisesti ohjaajilla oli ohjattavanaan kerralla 4,8 henkilöä, josta on vielä matkaa tavoitteena olevaan vierihoitoon, jossa ohjaajalla olisi kerrallaan vain 1-2 ohjattavaa. Vastuiden ja tehtävien jakoa Ohjaustoiminnan lisäksi yhdistyksellä on ollut lukuisia ohjaus-, kokous- ja muita palavereja. Yhdistyksen käytännön toiminta, viestintä, tiedottaminen ja tilaneuvottelut ovat vaatineet hallituksen jäseniltä paljon aikaa. Yhdistyksessä onkin jouduttu miettimään vastuualueita. Hoidettavien asioiden lista on pitkä: tiloista ja laitteiden käytöstä sopiminen, ovien avaamiset, ohjaajien etsiminen, toiminnan suunnittelu ja aikataulutus, tiedotus ohjattaville ja jäsenille, raha-asioiden hoitaminen, jäsenluettelon ylläpito, verkkosivujen päivittäminen, sisäinen tiedotus, koulutusmateriaalista huolehtiminen, yhteistyösuhteiden luominen jne. Näiden lisäksi tulee vielä yhdistyksen hallintoon liittyvät tehtävät. Yhdistykselle on luotu verkkosivut, ja sivustolle on rakennettu vain ohjaajien käyttöön tarkoitettu osio. Vertaisohjaajat ovat jakaneet täällä mm. itse laatimiaan materiaaleja. Järjestelmällistä ohjaajakoulutusta ei vielä ole järjestetty, mutta verkkosivujen voidaan yhteisöllisenä jakamisen alustana katsoa palvelevan myös tätä tarkoitusta. Ei suoraan kuuhun, vaan katajan kautta Innostunut ja osaava toimijoiden joukko ja vapaaehtoistyön hyvä henki ovat vieneet toimintaa eteenpäin. Hyvät kontaktit ja yhteydet paikkakunnalla niin kaupungin kuin tiedotusvälineiden kanssa ovat helpottaneet liikkeellelähtöä. Ulkopuolelta tuleva työn arvostus kannustaa. Talous on ollut haaste, ja tämä heijastuu suoraan toimintaan mm. omien tilojen puuttumisena. Yhdistys ja vertaisohjaajat tarvitsevat yhteisen tilan, jossa voitaisiin pitää omaa ohjauspistettä ja joka toimisi samalla ohjaajien ja yhdistyksen kohtausja kokouspaikkana. Tilan tulisi olla keskustassa helposti asiakkaiden tavoitettavissa. Tarvetta toiminnan koordinoinnille on. Toiveena on, että saataisiin palkattua edes puolipäiväinen työntekijä toimintaa koordinoimaan. On hyvä, että toimintaa on saatu vietyä useisiin pisteisiin saataville ja lähi ympäristöstä on saatu mukaan omat aktiiviset toimijat, mutta hajallaan oleminen ja pirstaleisuus toisaalta lisäävät hallinnointiin tarvittavan työn määrää. Toistaiseksi tilanne on ollut se, että ohjaajille ei ole voitu korvata matkakuluja.

23 Kehittämisen kohteena jatkossa tulee olemaan vertaisohjaajien koulutus. Selkokielisyys, johdonmukaisuus ja yhteinen terminologia ovat aiheita, jotka on koulutusta suunniteltaessa hyvä muistaa. Koulutus ja muut yhteiset tilaisuudet ovat tärkeitä myös yhteisöllisyyden ja työn arvostuksen näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen alueen eri toimijoiden kanssa jatkuu. Yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa on alkamassa. Opiskelija on tekemässä kartoitusta senioreiden tarpeista tieto- ja viestintätekniikan alueella. Jatkossa opiskelijoita voisi ottaa mukaan ohjaustoimintaan ja tarjota foorumin sukupolvien kohtaamiselle. Lisätietoja: 8.5 Mukanetti ATK Seniorit Mukanetti ry on Tampereen alueella toimiva yhdistys, jonka tavoitteena on antaa 50+ seniorikansalaisille tietotekniikan perusvalmiuksia järjestämällä koulutusta sekä ohjausta eri pisteissä. Yhdistys järjestää myös kännykän perusopastusta ja jäsenilleen kotituutorin palveluita. Mukanetti on kymmenen toimintavuotensa aikana kasvanut yli tuhannen jäsenen yhdistykseksi, jonka piirissä toimii noin 60 vertaisohjaajaa. Vuonna 2009 opastustunteja kertyi yli 6 000, ja opastuksissa käytiin yli kertaa. Yhdistyksen jäsenmaksu on 20 euroa. Muuta säännöllistä rahoitusta ei ole, vaan toiminnan ylläpitämiseksi rahoitusta haetaan eri kanavista. Toimintaa ovat tukeneet mm. Raha-automaattiyhdistys, Tampereen kesäyliopisto, Tampereen kaupunki, Elisa ja ATK-opisto-HeP. MukaSurffi on aktiivinen kohtauspaikka Mukanetillä on Tampereen keskustassa nettipiste MukaSurffi, jossa vertaisohjaajat opastavat ja ohjaavat asiakkaita arkisin klo Nettipiste on avoinna lähes 200 päivänä vuodessa. MukaSurffissa päivystää kerralla kahdesta kolmeen ohjaajaa, ja päivystystunteja heille kertyi vuonna 2009 yhteensä lähes MukaSurffissa on käytössä sekä pöytäkoneita että kannettavia tietokoneita. Päivystäville ohjaajille on oma kone. Kaikissa koneissa on verkkoyhteydet ja tavallisimmat työvälineohjelmat. Käytettävissä on myös tulostin ja skanneri. Osalla koneista on webkamera. Neuvontapisteessä on tutustumista varten myös SenioriPC. 23 MukaSurffiin voi tulla myös oman kannettavan kanssa. Pöytäkoneiden määrää Mukasurffissa on vähennetty, kun asiakkaiden

24 24 omien kannettavien osuus on lisääntynyt. Ohjausta saa myös puhelimitse. Neuvonta ja koneiden käyttö on kaikille maksutonta. Ohjausta useissa nettipisteissä MukaSurffin lisäksi vertaisohjausta annetaan useissa pisteissä eri puolilla kaupunkia. Yhteistyötä tehdään mm. yhdistysten ja palvelutalojen kanssa. Myös näissä pisteissä opastus on maksutonta ja kaikille avointa. Vuonna 2009 ohjausta annettiin yli kymmenessä eri pisteessä. Kännykkäopastusta annetaan eri pisteissä tarpeen mukaan. Opastustunteja nettipisteissä ja puhelimessa kertyi vuonna 2009 yli Tuutorit kotikäynneillä Omien kannettavien määrä on lisääntynyt. MukaSurffissa ja muissa ohjauspisteissä annetaan opastusta omalla koneella olevien ohjelmien käyttöön, mutta asennukset ja muut työt tehdään kotituutorityönä tilausten perusteella. Kotikäynneillä on asennettu mm. tietoturva- ja virustorjuntaohjelmia, ratkottu niihin liittyviä ongelmia ja annettu käyttöopastusta. Kotituutorin saaminen edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä. Kotituutorin voi tilata MukaSurffista myös puhelimitse. Käytössä on tilauslomake (liite 3), jonka tilauksen vastaanottava ohjaaja täyttää. Lomakkeelle merkitään mm. koneen käyttöjärjestelmä ja verkkoyhteyden tiedot sekä asia tai ongelma, mitä varten kotituutoria tarvitaan. Kotituutorit sopivat käynnin ajankohdan suoraan asiakkaan kanssa. Kotituutorin käynnistä veloitetaan 10 euron kulukorvaus. Kotituutorointi on osoittautunut tarpeelliseksi. Vuonna 2009 kotiopastusta annettiin yli 500 tuntia. Vastuu- ja luotettavuuskysymykset nousevat esiin varsinkin kotituutoritoiminnassa. Kotituutoreille yhdistys on ottanut vastuuvakuutukset. Yleisenä periaatteena on, että ohjaaja ei saa jäädä yksin asiakkaan koneen kanssa oli kyse sitten kotituutorinnista tai nettipisteessä tapahtuvasta neuvonnasta. Pelko pois kursseilla Mukanetillä on ollut kurssitoimintaa alusta lähtien. Se on tunnettu Pelko pois -kursseistaan. Näillä kursseilla lähdetään alkeista ja edetään rauhallista tahtia. Kursseilla tutustutaan näppäimistön ja hiiren käyttöön, koneen avaamiseen ja sulkemiseen sekä ohjelmien käynnistämiseen ja sulkemiseen. Lisäksi opetellaan tallentamista, tekstinkäsittelyn alkeita sekä sähköpostin ja internetin perusteita. Kurssilla keskustellaan myös tietokoneen hankintaan liittyvistä asioista. Kurssien pituus on 32 oppituntia. Pelko pois -kurssien lisäksi koulutusta järjestetään eri aihepiireistä. Kursseja järjestetään mm. internetin ja selaimen käytöstä, sähköpostista, kuvankäsittelystä ja ohjelmien päivityksistä. Kurssien pituus on 8 tai 16 tuntia. Mukanetti hankkii koulutukset samassa kiinteistössä sijaitsevalta ATK-opisto- HeP:ltä. Kurssit suunnitellaan yhteistyössä Mukanetin toiminnanjohtajan ja opiston kouluttajien kanssa. Opistolla ja Mukanetillä on pitkä yhteinen historia, ja molemmissa tunnetaan senioreiden tarpeet. Ajankohtaista tietoa suunnittelun pohjaksi saadaan sekä ohjattavilta että ohjaajilta. Vertaisohjaajat tapaavat toisiaan pienryhmäpalavereissa, ja tietoa saadaan myös tätä kautta. Kurssit ovat osallistujille maksullisia, ja hinnat vaihtelevat keston ja aiheen mukaan. Jäsenille kurssimaksut ovat edullisempia. Esimerkiksi Pelko pois -peruskurssin kurssimaksu jäsenille on ollut 40 euroa. Vuonna 2009 tietotekniikkakursseja pidettiin 45, ja kurssit keräsivät 605 osallistujaa. Kurssilaisten keski-ikä oli 72 vuotta. Myös

25 kurssimaiselle toiminnalle on siis selvästi kysyntää. Oleellista on, että kaikilla kursseilla on mukana Mukanetin kurssituutoreita. Näin huolehditaan siitä, että osallistujat saavat kurssilla tarvitsemaansa apua ja tukea. Tuutorit toimivat kouluttajan apuna, jotta kurssilaiset pysyvät mukana ja saavat oppimisen iloa. Uusia vertaisohjaajia verkostoista Uusia vertaisohjaajia ei ole aina helppo löytää. Useimmat vertaisohjaajat ovat tulleet toimintaan mukaan kurssien kautta. Kurssilla mukana olleet vertaisohjaajat ovat tutustuneet kurssilaisiin ja tartuttaneet ajatusta vertaisohjaajana toimimisesta. Uusia ohjaajia kutsutaan mukaan myös yhdistyksen verkkosivujen kautta. Sanaa levitetään myös yhteistyökumppaneiden ja kouluttajaverkostojen kautta. Kaikki tulevat vertaisohjaajat haastatellaan Vertaisohjaajat saavat koulutusta sekä nimenomaan heille suunnatuilla kursseilla että osallistumalla Mukanetin yleisiin kursseihin. Uusille ohjaajille järjestetään varsinainen tuutorkoulutus pari kertaa vuodessa. Koulutus sisältää sekä pedagogista näkökulmaa että tietotekniikkakoulutusta, ja sisältöjä voidaan muokata osallistujien tarpeiden mukaan. Vertaisohjaajille järjestetään vuoden mittaan myös jatkokoulutusta, ja ohjaajat voivat vaikuttaa koulutusaiheisiin. Kotituutoreille voidaan järjestää omaa, teknisemmin painottunutta koulutusta. Koulutuksen lisäksi ohjaajille järjestetään työnohjausta ja työnohjauspalavereita. Kaikille ohjaajille yhteisiä kokoontumisia järjestetään vuosittain muutamia ja lisäksi pidetään useita pienryhmäpalavereita. Vertaisohjaajien toiminnan organisoimisesta vastaa toiminnanjohtaja. Lisäksi koti- ja kännykkätuutoreilla on omat ryhmävastaavansa, jotka järjestävät tapaamisia omille ryhmilleen. Vertaisohjaajakoulutusta on päästy toteuttamaan ja kehittämään RAY:n myöntämän avustuksen tuella Ikäihmisten vertaistutorointi -hankkeessa, jolle Mukanetti sai jatkorahoituksen vuosille Hankevastaavana ja koordinaattorina toimii Mukanetin toiminnanjohtaja. Innostusta, avoimuutta ja onnellisia sattumia Mukanetin toiminnan laajuus ja hyvät yhteistyöverkostot ovat vuosien aktiivisen toiminnan tulosta. Mukanetin käynnistäjä ja innoittaja Heikki Pettilä toimi alkuvuosien ajan myös vapaaehtoisena kouluttajana seniorikursseilla. Sekä Mukanetin että opiston toiminnassa on edelleen mukana alkuaikojen pioneereja, ja mukaan on saatu innostettua paljon uusia toimijoita. Avoin ilmapiiri, toisten kannustaminen ja usko omaan asiaan ovat edelleen toiminnan vahvuuksia. Haasteitakin on. Vaikka toiminta on vakiintunutta ja rahoitusta ja tukea on saatu monelta suunnalta, edelleen eletään talouden suhteen epävarmassa tilanteessa. Pysyvää rahoitusta jäsenmaksujen lisäksi ei ole, ja hakemusten laatiminen vie jatkuvasti aikaa ja energiaa. Toiminnanjohtaja on yhdistyksen ainoa palkattu työntekijä, ja hänen ajastaan suurin osa menee vertaistuutoroinnin ja tuutorkoulutuksen koordinointiin ja kehittämiseen. Vertaisohjaajat osallistuvat vapaaehtoisina myös yhdistyksen talous-, hallinto- ja viestintätöiden hoitamiseen. Näitä töitä varten on muodostettu työryhmiä, jotka vastaavat 25

26 omien alueidensa asioista. Jäsenkirjetyöryhmä kokoaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän jäsenkirjeen; kotisivuryhmä huolehtii yhdistyksen verkkosivuista, joilla on oma osionsa tuutoreille; tiedotusryhmä käy mm. esittelemässä toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa ja MukaSurffin koneiden ylläpidosta huolehtii vaihteleva työryhmä. MukaSurffin kanssa samassa osoitteessa on Mukanetin toimisto ja vertaisohjaajien työtila. Omat tilat toimivat samalla kohtauspaikkana ohjaajille. Teknologian kehittyminen tuo vertaisohjaukseen uusia haasteita. Kannettavien tietokoneiden lisääntyminen on mullistanut neuvontaa. Vertaisohjaajat saavat koulutusta, mutta monet perehtyvät uusiin asioihin omalla ajallaan. Tulevaisuudessa olisi hienoa, jos vertaisohjaajille olisi mahdollista tarjota yhdistyksen puolesta työvälineet: tietokone, yhteydet ja puhelin. Nyt vertaisohjaajille korvataan matkakulut julkisen liikenteen taksojen mukaan ja he käyttävät omia laitteitaan. Vertaisohjaajien koulutuksen lisääminen ja laventaminen sekä yhteisten ohjauksessa käytettävien materiaalinen saaminen helpottaisivat uusien ohjaajien mukaan saamista. Vertaisohjaus on ohjaajalle antoisaa, mutta myös vaativaa. Näillä konkreettisilla keinolla voitaisiin osaltaan osoittaa arvostusta vertaisohjaajien antamalle panokselle. Lisätiedot: 26 Mitä olemme oppineet tästä kaikesta: 1. Yksi ihminen voi saada suuria aikaan. 2. Yhteistyö on voimaa. 3. Ikä ei estä oppimasta ja toimimasta kun motivaatio on hyvä ja aivotoiminta pelaa. 4. Omaa asiaa pitää rohkeasti esitellä kaikissa tiedotusvälineissä. 5. Eläkkeellä olevista ihmisistä löytyy kaikki asiantuntemus, ei se mihinkään heistä ole kadonnut eläköitymisen vuoksi. Se pitää vain löytää ja kaivaa esiin. 6. Ja vielä paljon muuta, erityisesti yhteisen harrastuksen tuoma mukava kanssakäyminen. - Tikapuut tietoyhteiskuntaan. ATK Seniorit Mukanetti 10 vuotta.

27 8.6 Sastamalan opisto Sastamalan Opisto on kolmen kunnan - Sastamalan kaupungin sekä Kiikoisten ja Lavian kuntien alueella toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa vuosittain noin 500 kurssia ja opintopiiriä. Opetustarjonta koostuu kädentaidoista, kielistä, tietotekniikasta, taiteesta, liikunnasta, perinneopinnoista, musiikista sekä avoimista yliopistollisista opinnoista. Opistossa opiskelee vuosittain lähemmäs opiskelijaa, keskimäärin ikävuoden väliltä. Opiston toiminta-alue on laaja, ja opetuspisteitä on lähes sata. Vakituista henkilökuntaa rehtorin lisäksi on viisi, tuntiopettajia ja luennoitsijoita noin 270. Näin avaan tietokoneen ei kun miten sen nyt menikään? Rauhallisesti eteneviä tietotekniikan kursseja järjestetään osassa opetuspisteitä. Kaikki kursseille tulijat voidaan yleensä ottaa mukaan, sillä lisäryhmiä on ollut mahdollista perustaa tarpeen mukaan. Kielten opetustarjonnassa on useita internetin kautta toteutettavia opintoja, joista osa nimenomaan senioreille suunnattuja. Kursseilla käytetään mm. Skypeä ja blogeja, ja kurssit tarjoavat mahdollisuuden opiskella myös kotoa käsin. Osallistumisen esteeksi voivat kuitenkin muodostua puutteelliset tietokoneen käyttötaidot ja uskalluksen puute. Kurssien yhteydessä on järjestetty opastusta kurssilla käytettävien ohjelmien käyttöön. Tietotekniikan opetuksessa ohjelmistoratkaisuissa on lähdetty taloudellisuudesta niin opiston kuin kurssilaisten näkökulmasta. Periaatteena on, että opetuksessa käytetään avoimesti saatavilla olevia ohjelmistoja. Näin osallistujilla on mahdollisuus ladata maksutta omalle koneelle samat ohjelmat, jotka ovat opetuksessa ja ohjauksessa tulleet tutuksi. Osallistujia varten ohjelmista on tehty suosituslista, jotta tieto löytyy helposti. VALO-CD on ollut myös suosittu. Vertaisohjaajia haetaan Vertaisohjaus on saanut muotoutua aika vapaasti, ja sen kulttuuri opistossa on muotoutumassa. Vertaisohjaajia on saatu mukaan tietotekniikan ja kielten kursseilta, vuoden 2010 aikana puolenkymmentä. Lisäksi opetusohjelmassa on etsintäkuulutettu vertaisohjaajia senioreille. Vertaisohjaajien löytämisessä on kuitenkin ollut haasteita. Pitkät välimatkat ja julkisen liikenteen vähäisyys ovat yksi haaste sekä vertaisohjaajille että ohjaukseen tulijoille. Vertaisohjaajat saavat tukea ja koulutusta opiston henkilökunnalta. Ohjaajille on järjestetty kuukausipalavereja ja ns. viikkotunteja, joissa on käsitelty etenkin tietoja viestintäteknisen osaamisen asioita ja jonkin verran ohjaustilanteisiin ja ohjaukseen liittyvää. Opiston järjestämillä Kysy mitä haluat -kursseilla myös ohjaajat ovat voineet esittää kysymyksiään. Ohjaustoiminnan tukena on myös blogi, joka on rajattu ohjaajien ja opiston henkilökunnan käyttöön. Opiston henkilökunta on vertaisohjaajien tavoitettavissa myös puhelimitse. Kokeilemista ja kehittämistä Avoin senioriopiskelu alkoi syksyllä Seniorikampus on tarkoitettu ensisijaisesti 55 vuotta täyttäneille. Seniorikampus tarjoaa senioreille mahdollisuuden hankkia tarpeelliseksi katsomiaan tietoja ja taitoja oman valintansa mukaan. Senioriopinnot koostuvat avoimen yliopiston opinnoista ja opiston omasta opetuksesta, johon sisältyy myös tietotekniikan kursseja. Tietotekniikan yhdistäminen muihin opintoihin tarkoittaa vaikkapa virtuaalisia museokäyntejä Second Life -virtuaalimaailmassa. 27

28 Yksinkertaisimmillaan toteutus on tiettyjen kurssien nimeäminen seniorikampukseksi. Idean eteenpäin vieminen vaatii paljon suunnittelua. Kokemukset osoittavat, että senioriopinnoissa on tarvetta siirtää itsenäisiä opintoja lähiopetukseksi ja ylipäätään varata opinnoille enemmän aikaa kuin alun perin oli kaavailtu. Keskeisenä tavoitteena on opetuksen kehittäminen vastaamaan paremmin seniori-ikäisten tarpeisiin. Tietoyhteiskuntaopinnot vaativat jatkuvaa kehitystyötä. Kun joitakin vuosia sitten keskeisin aihe opetuksessa oli tekstinkäsittely, nyt se on internet ja sen arkipäivän sovellukset. Käyttöjärjestelmiä ja niiden versioita on käytössä lukuisia, on pöytäkoneita, kannettavia ja lääppäreitä eli tabletkoneita. Opiston näkökulmasta muutos vaatii suunnittelua, pedagogisia kokeiluja ja laitteita. Vapaan sivistystyön oppilaitoksen toiminta on monimuotoista. Vertaisohjauksen kehittämiselle olisi tarvetta. Kysymys on myös siitä, miten resurssit saadaan riittämään kaikkien tehtävien kesken. Opiston vahvuutena ovat pitkäjänteisen työn tuloksena syntyneet yhteistyösuhteet alueen toimijoiden kanssa. Yhdistysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa osallistutaan koulutusten ja tapahtumien järjestämiseen. Yhteistyö paikallisten tiedotusvälineiden kanssa toimii, ja opisto tavoittaa kuntalaisia paikallismedian kautta. Lisätiedot: 28 Opisto on ollut mukana kansainvälisissä sekä kotimaisissa hankkeissa. EU-hankkeisiin osallistumisen tarkoituksena on ollut kehittää opiston tarjontaa, ja kotimaisissa hankkeissa on haettu verkostoitumista muiden toimijoiden kanssa. Hankkeissa kokeiltuja, käyttökelpoisia ideoita on siirretty osaksi normaalia opetusta, mistä esimerkkinä sosiaalisen median yhdistäminen kielten opetukseen.

29 8.7 Savonetti Seniorien ATK-yhdistys SAVONETTI ry on Kuopion alueella toimiva vapaaehtoistoimintaan perustuva sitoutumaton yhdistys. Toiminnan päämääränä on rohkaista ja auttaa senioreita tietokoneen käytön alkeiden ja perusteiden oppimisessa vertaisohjauksen avulla ja kouluttaa uusia sekä jo olemassa olevia vertaisohjaajia erilaisia vertaisohjaustilanteita ja -tarpeita varten. Kotikäyntien tavoitteena on auttaa senioreita erilaisissa tietoteknisissä ongelmissa ja päivityksissä. Kotikäyntien avulla pystytään neuvomaan tietokoneenkäytön alkeita niille senioreille, joilla ei ole mahdollista tulla ohjauspaikoille esimerkiksi liikuntaesteiden takia. Toiminta on ilmaista kaikille senioreille. Yhdistys on perustettu vuonna 2001, ja jäseniä oli vuoden 2010 lopussa 255. Jäsenmaksu on 15 euroa/vuosi. Toiminnassa oli aktiivisesti mukana 61 vapaaehtoista. Vertaisohjaukseen osallistui vuoden 2010 aikana 3255 senioria. Kotikäyntejä tehtiin Kuopiossa ja Siilinjärvellä 326 kappaletta. Jäsenille pidettiin jäsenkerho talvikaudella kerran kuussa. Ohjenuorana on, että sopeuttamalla oppimistapahtuma ja -ympäristö ikääntyneille soveltuvaksi, voidaan saavuttaa hyvinkin positiivisia tuloksia ja avata kokonaan uusia mahdollisuuksia. Vertaistuella autetaan niitä senioreita, joille kurssimuotoinen opiskelu ei syystä tai toisesta sovi tai aloituskynnys tietotekniikan kurssimuotoiseen opiskeluun on liian korkea. Nettipisteitä useilla paikkakunnilla Toiminta lähti liikkeelle Kuopiosta ja on sittemmin alueellisestikin laajentunut. Vertaisohjausta järjestetään nykyisin myös Iisalmessa, Siilinjärvellä, Suonenjoella ja Varkaudessa. Ohjauspaikkoja on yhteensä kymmenen, joista viisi Kuopiossa. Ohjausta annetaan toiminta-alueen asukastuvissa, kirjastoissa, kansalaisopistojen tiloissa ja Savonetin omassa tietokoneluokassa. Henkilökohtaisista ohjaustuokioista voi sopia eri nettipisteiden tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Paikasta riippuen ohjausta annetaan avoimilla vastaanotoilla tai ajanvarausperiaatteella. Kirjaston kanssa on saatu sovittua parin tunnin ohjausaikoja normaalin aukioloajan ulkopuolelle. Tämä tarve lähti liikkeelle siitä, että ohjausta varten kaivattiin rauhallista ympäristöä. Kotikäyntejä sopimuksen mukaan Kotikäynneistä ei varsinaisesti ilmoitella, vaan niitä tehdään tarpeen ja resurssien mukaan. Kotikäynnit ovat tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa ohjauspaikan ja kodin laite- tai ohjelmistoympäristöt poikkeavat kovin paljon toisistaan. Oppiminen on helpompaa tutussa ympäristössä, ja rauhallinen tila auttaa monia keskittymään paremmin. Kotikäynneillä seniorit saavat neuvontaa tietokoneen ongelmatilanteissa ja ylläpidossa. Tietokoneen vikoja ja ongelmia selvitetään ja korjataan tietojen ja taitojen puitteissa. Kotikäynnit pyritään toteuttamaan viikon sisällä kotikäyntipyynnön saamisesta. Kotikäyntipyyntöjä koordinoidaan yhdistyksen toimiston kautta. Ohjattavia riittää - uusille ohjaajille tarvetta Toimintaa ei ole pystytty mainostamaan, mutta tulijoita riittää niin paljon kuin ohjausta pystytään tarjoamaan. Tieto toiminnasta kulkee puskaradion välityksellä. Uusia ohjaajia sitä vastoin tarvittaisiin lisää. 29

30 30 Uusia vertaisohjaajia rekrytoidaan Siilinjärvellä ja Iisalmessa kansalaisopistojen seniorikursseilta. Muilla paikkakunnilla vertaisohjaajien vinkit ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi löytää uusia ohjaajia. Savonetin taloudellisten resurssien puute on vaikuttanut vertaisohjaajien koulutusten järjestämiseen. Yhdistys on löytänyt kouluttajat vapaaehtoisten vertaisohjaajien keskuudesta. Tämä on vaikuttanut koulutusten määrään ja aiheisiin. Koulutusten keskeinen tavoite on kouluttaa vertaisohjaajia erilaisia ohjaustilanteita ja -tarpeita varten. Savonetti on lähtenyt kouluttamaan vertaisohjaajia selkokielisen tietokoneen käytön ohjaamiseen perustuvan Tikas-mallin käyttöön. Mallin avulla pyritään samaan vertaisohjaajille yhtenäinen ja selkeä etenemismalli tietokoneen käytön alkeiden ohjaamiseen. Vertaisohjaajien jatkokoulutusta suunnitellaan ohjaajien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Tietoteknistä osaamista haasteellisemmaksi alueeksi on osoittautunut pedagogisen osaamisen kehittäminen. Ohjauksellisen osaamisen rooli jää koulutuksessa turhan pieneksi. Savonetti on kahteen otteeseen ostanut vertaisohjauskoulutuksen ulkopuolelta, ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Taloudellisesta tilanteesta johtuen tämä ei valitettavasti ole ollut enää mahdollista. Oppimateriaaleja ohjaajat tuottavat jonkin verran itse. Yhdistys on tehnyt oman senioreille tarkoitetun oppaan, tietotekniikan perusteita senioreille III eli tietokoneen, teksinkäsittelyn ja internetin perusteita sisältävän oppaan, jota myydään omakustannehintaan. Ohjaustilanteessa ohjaajat joutuvat usein kirjoittamaan pikaohjeen eli polun siitä, miten ohjaustilanteessa edettiin. Selkokielisen materiaalin rooli koetaan tärkeäksi. Ohjattavat tarvitsevat mukaan otettavaksi havainnollista, paperimuotoista aineistoa. Hyvälaatuinen, ammattimaisesti tuotettu alkeisoppimateriaali tukisi ohjausta ja oppimista. Yhdistyksen verkkosivuilla ylläpidetään linkkivinkkejä erilaisiin harjoitteisiin ja materiaaleihin sekä tiedotetaan tietokoneen päivityksistä ja tietoturvasta. Projektisihteeri auttaa ohjaajia ja asiakkaita Projektisihteerin työtilat ovat Savonetin oman koulutustilan yhteydessä. Projektisihteerin tehtäviin kuuluu ensisijaisesti vertaisohjaajien tukeminen, ja häneltä voi pyytä apua myös teknisissä kysymyksissä. Teknistä opastusta (päivitykset, asennukset ja teknisissä ongelmissa neuvominen) varten myös asiakkaat voivat varata toimistosta ajan. Ne resurssit Haasteet vertaisohjausta antavilla yhdistyksillä ovat pitkälti yhteisiä, ja keskeisimpänä esiin nousee raha ja sen myötä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Resursseja tarvitaan mm. toiminnan koordinointiin, tiedottamiseen, tilojen ja yhteistyökumppaneiden tavoittamiseen sekä uusien ja nykyisten vertaisohjaajien kouluttamiseen. Savonetillä on ollut mahdollisuus projektisihteerin palkkaamiseen Raha-automaattiyhdistykseltä saadun toiminta-avustuksen turvin. Rahoitus ei kuitenkaan ole pysyvää. Nykyinen kohdennettu toiminta-avustus päättyy vuoden 2011 lopussa, ja jatkosta ei haastatteluhetkellä ollut tietoa. Yhteistyö kansalaisopistojen kanssa on ollut hedelmällistä. Vertaisohjaus täydentää osaltaan opistojen tarjontaa ja auttaa tuomaan ohjausta asiakkaiden saataville.

31 Kansalaisopistoilta on saatu tiloja maksutta ohjaustoiminnan käyttöön. Mukanetin kokemukset vertaisohjaustoiminnasta ovat olleet savonettiläisille tärkeitä. Yhteydet ovat toimivat, ja toisten kokemuksista otetaan oppia. Uusia toimijoita kehotetaankin lämpimästi tutustumaan muiden toimintaan. Uuden toiminnan alku voi itää jo olemassa olevien yhdistysten piirissä. Onnistumisen eväät piilevät myös innostuneissa ihmisissä ja yhteisöllisyydessä. Lisätietoja: 8.8 Vanajaveden Opisto Vanajaveden Opisto on kolmen kunnan alueella toimiva kansalaisopisto. Opistoa ylläpitää Hämeenlinnan seudun kansalaisopiston kuntayhtymä, jonka jäsenkunnat ovat Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala. Opetuspisteitä on yli sata. Opiston järjestämät kurssit on tarkoitettu pääsääntöisesti aikuisille, mutta osallistumiselle ei ole ikärajaa. Vuonna 2009 opistossa opiskeli yli opiskelijaa. Opetusta järjestetään mm. kielissä, kuvataiteissa, käsityössä, liikunnassa, musiikissa, tanssissa, tietotekniikassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Tietotekniikan kursseja järjestettiin vuonna 2009 yli 100 ja niille osallistui yli 800 opiskelijaa. Tietotekniikan kursseista 40 oli suunnattu senioreille. Vertaisohjaajakoulutusta Opisto on järjestänyt tieto- ja viestintätekniikan vertaisohjaajakoulutusta. Koulutuksia järjestettiin vuosina silloisen Etelä-Suomen lääninhallituksen tuella osana opetusministeriön Tietoyhteiskuntataidot kaikille -hanketta. Vertaisohjaajien kouluttamisella haluttiin vastata tietoyhteiskunnassa tarvittavien tietoyhteiskuntataitojen opettajapulaan. Eteläisessä Suomessa koulutusten järjestäjiä oli vuosina yhteensä 18, ja kaikkiaan vertaisohjaajia koulutettiin 754. Järjestäjien määrä vaihteli vuosittain yhdestä kolmeentoista. 31 Tietoyhteiskunta kaikille -hankkeen taustalla oli ajatus, että tietoyhteiskuntataitoja tarvitsivat eniten sellaiset väestöryhmät, jotka olivat syrjäytyneet suhteessa tietoyhteiskuntaan. Kohderyhmään kuuluivat mm. keski-ikäiset aikuiset sekä eläkeläiset ja vanhukset, jotka olivat koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolella. Ajatuksena oli, että vertaisohjaajat tavoittaisivat

32 32 näitä ihmisiä järjestöissä, kirjastoissa, aikuisoppilaitosten kuten työväenopistojen tietotekniikkakursseilla, työttömien toimintakeskuksissa ja nettikahviloissa. Osallistujia vertaisohjaajakoulutukseen etsittiin samoista paikoista. Käytännössä osallistujajoukon heterogeenisyys aiheutti haasteita koulutuksen sisällöille ja järjestelyille. Kaikilla osallistujilla ei ollut valmiina taustayhteisöä, jossa lähteä vertaisohjausta toteuttamaan. (Tietoyhteiskuntataidot kaikille, 2006.) Pääosassa ohjaaminen, ei tietokone Vanajaveden opistossa vertaisohjaajakoulutusta markkinoitiin koteihin jaettavassa opiston esitteessä ja tiedotusta suunnattiin suoraan alueella toimiville yhdistyksille. Tieto levisi myös paikallisissa lehdissä julkaistujen juttujen kautta. Vuoden 2006 koulutuksen aloitti 12 opiskelijaa, joista 11 jatkoi loppuun asti. Syksyn 2007 koulutukseen osallistui 10 opiskelijaa. Koulutus oli osallistujille maksutonta. Vertaisohjaajakoulutukset kestivät noin kaksi kuukautta. Vuoden 2006 toteutuksen runko on liitteenä 4. Lähiopetusta järjestettiin noin 30 tuntia. Lähitapaamisten välillä käytössä oli Moodle-oppimisympäristö. Verkko-opiskelu oli monelle uutta. Koulutuksen painopisteenä oli tietotekniikan ohjaus ja ohjaustapahtuman suunnittelu. Koulutukset toteutettiin pääasiassa opiston oman henkilökunnan voimin. Osallistujat suunnittelivat ja toteuttivat omia ohjaustuokioita parin kanssa mm. Kanta-Hämeen erilaiset oppijat ry:n toiminnan piirissä oleville oppijoille. Opetustilanteet toteutettiin pareittain. Muut ryhmäläiset toimivat tarkkailijoina ja antoivat palautetta työskentelystä. Opiskelijoiden palautteissa todetaan: Kokemukset ohjausja opetustyöstä sekä virheet ja onnistumiset niissä olivat tosi hyödyllisiä jatkossa, kun yritän näitä oppeja viedä eteenpäin. Osallistujat saivat koulutusta mm. esiintymistaidoissa, ohjaamisessa ja oppimateriaalin valmistuksessa. Materiaalin valmistus oli monille uutta ja aikaa vievää. Materiaalia työstettiin pareittain. Uudet ja vanhat vertaisohjaajat kohtasivat Uusien vertaisohjaajien koulutuksen lisäksi järjestettiin täydennyskoulutusta aikaisempiin koulutuksiin osallistuneille. Vanhojen vertaisohjaajien koulutuksessa painotettiin teknisluonteisempia asioita, jotka hankaloittivat varsinaista ohjaustoimintaa. Opiskelijoita perehdytettiin esimerkiksi käyttöjärjestelmän ja ohjelmistojen asennukseen ja verkkoasetusten ja langattoman verkon perusteisiin. Vanhoille ja uusille vertaisohjaajille järjestettiin yhteisiä tapaamisia. Yhteisen tapaamisen aiheena oli esimerkiksi ikäihminen oppijana, ja keskustelua käytiin asiantuntija-alustuksen pohjalta. Vanhat vertaisohjaajat täydensivät osaamistaan opiston normaaleilla kursseilla kiinnostuksensa mukaan ja suorittivat mm. Tietokoneen ajokortti -tutkintoon kuuluvia osioita. Yhtenä päivänä viikossa parin tunnin ajan opistossa oli tietokoneluokka etanaryhmän vapaassa harjoittelukäytössä. Vanhoja opiskelijoita pyydettiin toimimaan vertaisohjaajina, ja he saivat tuoda mukaan myös oman ohjattavan. Tämä järjestely auttoi etanaryhmäläisten etenemistä ja antoi arvokasta ohjauskokemusta ohjaajille. Lisätiedot:

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1

Otsikko. Alaotsikko. Tekijä 23.4.2015 1 Otsikko Alaotsikko Tekijä 23.4.2015 1 100 vuotta oppimisen iloa Helsingin työväenopisto on Helsingin kaupungin omistama oppilaitos yli 16-vuotiaille Perustettu Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä

Lisätiedot

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut

Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Opastusta ja inspiraatiota - Lahden kaupunginkirjaston pedagogiset palvelut Salla Palmi-Felin Johtava informaatikko, Media- ja musiikkipalvelut Lastukirjastot.fi Palvelua kaikenikäisille Ketkä opastavat?

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 19.8.2004 Sivu 1/5 KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 OPTIMA OPPIMISYMPÄRISTÖ -KOULUTUSOHJELMA II Tavoite Hankkeen tavoitteena on edelleen aktivoida ja tukea verkko-opetuksen käynnistämistä

Lisätiedot

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET

Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Ohjelma Tammi-maaliskuu 2016 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa! Asiakaskoulutuksista

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM

Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM Tuula Kontio KAAKKOIS- SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY, SOCOM KOULUTUSSUUNNITELMA Tietotekniikan vertaisohjaajakoulutus järjestöille ja yhdistyksille Kohderyhmä/pääsyvaatimukset Koulutus on tarkoitettu

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Tervetuloa kursseillemme! Kursseista tietoa myös verkkosivulla lastukirjastot.fi/ajankohtaista

Tervetuloa kursseillemme! Kursseista tietoa myös verkkosivulla lastukirjastot.fi/ajankohtaista Lahden kaupunginkirjasto ASIAKASKOULUTUKSET Kurssiohjelma Loka-joulukuu 2015 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, tai tutustu tablettiin. Tervetuloa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto

Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto Etäopiskelun opas 2014-2015 Sisällys 1 Yleiset käytännöt... 3 2 Yhteistyö työpajan tai muun vastaavan tahon kanssa... 4 3 Opintojen toteutus lyhyesti...

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu SVV- luentosarja 2015-2016 Ma= Korolainen, Pilvi Mansikkamäki, Ma= Saari Laki vapaasta sivistystyöstä (21.8.1998/632 ja 29.12.2009/1765) 1 Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi

Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Sosiaalinen media koulutuksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja ohjauksessa 30.8.2010 Sulautuva ohjaus ja neuvonta opiskelijan tueksi Tiina Pyrstöjärvi ja Leila Saramäki Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate,

Lisätiedot

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa

Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Erityisopiskelijoiden työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishanke Verkkoalusta erityisopiskelijan työssäoppimisen ohjaamisessa Pirkko-Liisa Iivari Omnian ammattiopisto 9.11.2006 Työssäoppimisen ohjaus

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Asiakaskoulutukset pääkirjastolla

Asiakaskoulutukset pääkirjastolla Asiakaskoulutukset pääkirjastolla Asiakaskoulutukset pääkirjastossa elo-syyskuu 2015 Opettele käyttämään tietokonetta, ota käyttöön oma sähköpostiosoite, kurkista internetiin, 3 tai tutustu tablettiin.

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10

MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 MIKKELI atk-luokka, I krs, Otto Mannisenkatu 10 340110 TIETOTEKNIIKKA TUTUKSI JATKOKURSSI SENIORIT C ma 13.00-15.15 7.1.2013-11.2.2013, 18 oppituntia Varttuneen aikuisen kattava tietokonekurssi, jolla

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä. 29.10.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä 29.10.2014 Sitra luo edellytyksiä ja tukee tekemistä Sitra on unilukkari, joka herättelee ihmisiä keskustelemaan ikääntyvän

Lisätiedot

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009

Liite nro 4. Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Liite nro 4 Yhdtr. 30.7.2008 223 liite2 Kansalaisopiston kurssimaksuissa noudatettavat periaatteet ja kurssien hinnoittelu lukuvuonna 2008-2009 Kurssihinnoittelun lähtökohtana on oppitunnin tuotantohinta,

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Opastukset KEVÄT 2016. helmet.fi

Opastukset KEVÄT 2016. helmet.fi Opastukset KEVÄT 2016 Helsingin kaupunginkirjasto tarjoaa eri toimipisteissä erilaisia opastuksia tietokoneen, internetin, palvelujen, ohjelmien ja laitteiden käytössä. Opastukset ovat maksuttomia. Tutustu

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

Sastamalan Opisto. Seniorikampus. Kari Kotiranta. Opintovaihtoehtoja senioreille

Sastamalan Opisto. Seniorikampus. Kari Kotiranta. Opintovaihtoehtoja senioreille Kari Kotiranta Seniorikampus Opintovaihtoehtoja senioreille Taustaksi Aktiivinen seniori on voimavara. Liike-elämässä puhutaan bisneskummeista, jotka toimivat yhteistyössä kummiyrityksensä kanssa. Kaikilla

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA 26.5.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA johtreht/4 1 4 POHJOISEN ALUEOPISTON ESITTELY Sto EHDOTUS Merkitään tiedoksi. Lisätiedot: Vattula Kaarina, aluerehtori (pohjoinen alueop.), puhelin 310 88541 ESITTELIJÄ Historiaa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Pihlavan koulun tietostrategia 2008 Pihlavan koulun tietostrategia 2008 1 PIHLAVAN KOULUN TIETOSTRATEGIA 2008 Pihlavan koulussa on toukokuussa 2008 1-6 luokan oppilaita 185 sekä yksi esiopetusluokka. VISIO: Yhtenäinen ja toimiva informaatioteknologia

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014

Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Tutustumismatkalla Kansalaistoiminnankeskus Matarassa 4.2.2014 Matkaraportin kirjoitti Heini Maijanen MontEri-hanke järjesti tutustumismatkan Jyväskylän Kansalaistoiminnankeskus Mataraan tiistaina 4.2.2014.

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään

Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään Nuorisohankkeet - tulevan sukupolven kasvattaminen työelämään Case: HOK-Elanto Ennakointikamari 18.4.2013 Antero Levänen Nuoret oikeille urille! Junnut Jeesaa Hankkeessa mukana olevat nuoret auttavat senioreita

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu

JOSE TOIMINTA 2013 1/7 Joensuun seudun erilaiset oppijat ry 1.10.2013 Puosuntie 1 80170 Joensuu JOSE TOIMINTA 2013 1/7 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Josen jäseninä on erilaisia oppijoita, heidän läheisiään ja työnsä vuoksi oppimisvaikeuksista kiinnostuneita. Josen tarkoituksena on koota edellä mainitut

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT

Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT Vapaa sivistystyö OPINTOSETELIT Pertti Pitkänen 17.11.2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla Taustaa Opintosetelikokeilu 2002, 2003 Laaja lisäselvitys 2003, Pentti Arajärvi (OPM 25:2003) - Aikuisten opintosetelin

Lisätiedot

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI

KURSSIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT JA PAIKALLISTOIMINTA KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI KURSSIT KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN KULTTUURI SEMINAARIT JA KESKUSTELUTILAISUUDET JULKAISUT KESKUSTELU- TILAISUUDET KURSSI- JA KERHOTOIMINNAN TUKEMINEN SEMINAARIT KULTTUURI KURSSIT OPINTOJÄRJESTÖT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari 14.11.2011 MITEN PAIKALLISTA MUISTITYÖTÄ VOI KEHITTÄÄ? Varsinais-Suomen MuistiLuotsi - toiminnan tuloksia Minna Rosendahl ja Sanna

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto

Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä. 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Maakuntaliiton kokemuksia / hyviä käytäntöjä etäpalvelun edistämisestä 17.9.2014 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen keskeinen sisältö - Etelä-Pohjanmaa maakuntana - Etelä-Pohjanmaan etäpalvelupilotti

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen

Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa. 14.2.2011 Helena Liimatainen Miten järjestöt voivat hyödyntää kohtaamispaikkoja omassa viestinnässään? 14.2.2011 Helena Liimatainen Mitä järjestöjen toiminta kohtaamispaikoissa voi olla? Esitteitä, yhteystietoja, oppaita, lomakkeita

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry

Hallituspartnerit Itä-Suomi ry. Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä. 30.10.2014 Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Hallituspartnerit Itä-Suomi ry Itäsuomalainen hallitustyön kehittäjä Hallituspartnerit ry:n toiminta alkoi Tampereella vuonna 2003. Alueellisia yhdistyksiä on sen jälkeen perustettu mm. Turkuun, Ouluun,

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA 2011 2016 Rikas elämä kaiken ikää. 21.2.2011 Sisällysluettelo 1. STRATEGIAN TARKOITUS 3 2. STRATEGIAN TAUSTAA 3 3. STRATEGIAN

Lisätiedot