Äidinkielen uuden yo-kokeen kokeilutehtäviä ja opiskelijoiden tuotoksia

Transkriptio

1 Äidinkielen uuden y-kkeen kkeilutehtäviä ja piskelijiden tutksia Minna Harmanen & Merja Lumijärvi & Sara Rutarinne (ÄOL, YTL, HY) 1. TAUSTAA Äidinkielen kkeen kehittämiskkeilun yhteenvet Sara Rutarinne & Jan Hellgren Opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämissuunnitelma Kulutus ja tutkimus vusina : ylippilastutkinnn tisesta äidinkielen kkeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedn käsittelyä ja pätevyyden arviinnin taitja mittaava ke. Kehittämislinjaus liittyy lukikulutuksesta käytävään keskusteluun ja ylippilastutkinnn kehittämiseen sekä ylippilaskkeen Digabisähköistämishankkeeseen, jnka aikataulut julkistettiin keväällä Samassa yhteydessä päivitettiin äidinkielen kkeen tehtävänanta ja aikataulua: yleissivistys irrtettiin äidinkielen kkeesta ja uudistuksen ajankhta kytkettiin äidinkielen kkeen sähköistämiseen syksyllä Vunna tteutettu kehittämiskkeilu tteutettiin aineistvihkjen varassa kynällä ja paperilla vaikkakin sähköistämistä silmällä pitäen. Tehtävien edellyttämät tiedn käsittelyn ja pätevyyden arviinnin taidt ja sekä abiturienttien sittamat valmiudet tai niiden puute antavat suuntaviivat jatkkehittelylle ja vat svellettavissa sähköiseen keympäristöön. Kehittämisryhmä valitsi kehitettäväksi äidinkielen kkeeksi tekstitaidn kkeen, kska siinä arviidaan kkelaan kriittistä ja kulttuurista lukutaita. Tekstitaidlla tarkitetaan kkelaan taita eritellä, tulkita, arviida, hyödyntää ja tuttaa erilaisia tekstejä tietisena niiden tavitteista, ilmaisukeinista ja knteksteista. (Äidinkielen kkeen määräykset, 2012.) Kkeilussa kehitettiin tekstitaidn kkeen siksi suunniteltu kriittisen lukutaidn tehtävä. Tehtävät suunnattiin krkeatasiseen tiedn käsittelyyn ja arviintiin laajentamalla tarkasteltavaa tekstimaailmaa, edellyttämällä aineistn rajaamista, hyödyntämistä, erittelyä, tulkintaa, arviintia ja kntekstualisintia jättämällä relevanttien tekstien, tietjen ja väitteiden löytäminen piskelijan itsensä harteille sekä khdistamalla tehtäviä tiedn lutettavuuden arviintiin. Kkeilua varten kehitettiin yhteensä 15 sumenkielistä tehtävää, jita kkeiltiin yhdeksässä lukissa. Vastaavaan rutsinkieliseen kkeiluun kehitettiin 16 erilaista tehtävää, jita kkeiltiin kuudessa lukissa. Sekä sumen- että rutsinkieliset lukit livat erilaisia ja eri pulilla Sumea. Kkeiluun sallistui yhteensä 931 abiturienttia. Kkeilun tehtävistä dtuksenmukaisella tavalla nnistuneina vi pitää esimerkiksi tehtäviä ÄC2, ÄD1 ja ÄE3 (ks. jenteen sa 2). Kkeilu ti esiin nnistuneille tehtäville minaisia piirteitä. Ne kehttavat rajaamaan tai valitsemaan tieta tietystä näkökulmasta sekä arviimaan sitä. Ne vat myös susittuja piskelijiden valinnan khteena. Vastaukset sittavat, että piskelijilla n tehtävien edellyttämää saamista, samalla kun tehtävä kuitenkin erttelee vastauksia tehkkaasti. Vaikka tehtävät vat selvästi erilaisia kuin aiemmat tekstitaidn kkeen tehtävät, ne pysyvät kuitenkin äidinkielen kkeen 1

2 määräysten ja äidinkielen ja kirjallisuuden petussuunnitelman puitteissa. Osassa kkeilun tehtäviä havaittiin myös rajituksia, jista keskeiset liittyvät tehtävänannn mutiluun, aineistn vaativuuteen mutta myös sellaisiin abiturienttien tiednkäsittelytaidn ulttuvuuksiin kuin laajan aineistn hallintaan, lukutapjen funktinaaliseen valintaan, tarkituksenmukaisen näkökulman rajaamiseen, vastauksen rakentamiseen ja ajanhallintaan. Opettajien palautteesta ilmenee, että he pitävät täydennyskulutusta uuden kkeen käyttöön ttamisen välttämättömänä sana. Avimessa palautteessa tutiin esiin myös aiheellinen huli syvällisen tekstianalyysin, argumentaatianalyysin sekä vaativien kaunkirjallisten tekstien kulttuurisen lukutaidn khtalsta uudessa kkeessa. Uusi ke ei saa jhtaa saamisen kaventumiseen. Kehittämiskkeilu sitti, että abiturienteilla n valmiuksia käsitellä tieta ja arviida sen pätevyyttä mutta selvästi he vat myös tttumattmia kielentämään näitä havaintjaan. Vastauksista välittyy, ettei piskelijilla le ainakaan kulukntekstissa tttumusta sellaisten lukustrategiiden käyttöön, jiden avulla he pystyisivät tai uskaltaisivat npeasti valita tehtävän kannalta lennaiset ja jättää humitta epälennaiset tekstit. Lisäksi vi humata, että vaikka tiedn käsittelyn valmiuksia n, ne eivät mudsta sellaisia valmiita tulkintakehyksiä, jllaisten maksuminen edellyttää järjestelmällistä ja pitkäjänteistä harjittelua. Myös käsitteitä tarvitaan. Tulevan kkeen kehittämistyössä n myös phdittava, nk nykyjak tekstitaidn ja esseekkeen sekä niihin vakiintuneiden vastaustapjen välillä tarkituksenmukainen. Onk ke jatkssakin kaksisainen ja kaksipäiväinen? Saavatk piskelijat valita tehtävänsä ja miten suuresta valiksta? Millainen paintus tiedn käsittelyllä n tulevassa kkeessa? Onk vaarana, että. ppiaineen nimeenkin kuuluva kaunkirjallisuus ja sen lukeminen jäävät paitsin? Miten tisin sanen käytetään äidinkielen kkeen rajalliset mahdllisuudet järkevällä tavalla? Sähköinen ke mahdllistaa aineistmäärien kasvattamisen, mutta tämän mahdllisuuden käyttöön ttamisessa n phdittava myös aineistmäärän ja mahdllisten avinten aineistjen hetergeenisyyden vaikutusta tisaalta kkelaiden ajankäyttöön mutta myös arviintiin. Kysymys liittyy muun muassa siihen, tarjtaank kkelaille jatkssa pääsy jhnkin tietkantaan vai avimeen internetiin. Kehittelytyössä n myös jllakin tavalla tettava humin erilaiset ppijat. Entistä laajemmat aineistt vivat aiheuttaa esimerkiksi lukemisen ja kirjittamisen erityisvaikeuksista kärsiville piskeluun ennen näkemättömiä kynnyksiä. Kehittämistyö ulttuu äidinkielen ketta laajempaan kntekstiin, ainakin lukin petussuunnitelmauudistukseen, ppimateriaaleihin, petukseen ja pettajien täydennyskulutukseen. Kkeilun tulkset eivät haasta vain nykyistä äidinkielen ketta vaan sittavat, että syksyn 2018 sähköisen äidinkielen kkeen vaikutukset vat mittavat. Kkeilun tteuttajat: Ylippilastutkinnn äidinkielen kkeen kehittämisryhmä: pj. Pirj Sink / Minna- Riitta Luukka; YTL:n äidinkielen jaksen varsinaiset jäsenet; ÄOL:n ja pettajien edustajat Minna Harmanen ja Merja Lumijärvi sekä kaksi SMLF:n edustajaa; tutkijat Sara Rutarinne ja Jan Hellgren (myös jaksen vars. jäsen). Kehittämishankkeen tukiryhmä: YTL:n pj. Juhani Lkki / Patrik Scheinin OKM:n Heikki Blm, OAJ:n Olavi Arra OAJ:sta sekä OPH:n Jrma Kauppinen. Kkeiluhankkeen yksityiskhtainen raprtti julkaistaan alkusyksystä

3 2 Kriittisen lukutaidn tehtävät ja aineistluettelt Kriittisen lukutaidn tehtävä suunniteltiin tekstitaidn kkeen siksi, jssa piskelija jutuu itse valitsemaan aineistnsa ja arviimaan sitä. Yleissivistys samastettiin LOPSin eheyttäviin aihekknaisuuksiin. Sarja A. Sandy-myrsky, LOPSin aihekknaisuus viestintä- ja mediasaaminen Tehtävät: ÄA1. Mikä asema yksilöllä n aineistn uutisten tiednlähteenä. Arvii eri henkilölähteiden merkitystä tiedn lutettavuuden näkökulmasta. ÄA2. Mille khderyhmille aneistn eri uutiset n sunnattu? Miten se näkyy eri uutisissa? ÄA3. Valitse klme Sandy-myrskyä käsittelevää uutista ja aseta ne tärkeysjärjestykseen sisällön merkittävyyden perusteella. Perustele ratkaisusi. : Ramin Talaie; Ilkka Timnen: Killis-USA laski kulleita ja tuhja Sandyn jäljiltä (uutiskuva & uutinenstt: Sandyn tuht riesana vielä pitkään (uutinen) Päivi Sinisal, STT: Tuh näkyy pitkään (uutinen) STT: Nkian Elp jäi jumiin Sandy-myrskyssä (verkkuutinen) Fedin Lckhart: Sandyn tuhja liian aikaista arviida (verkkuutinen) Twitterin pilantek suututti (uutinen) Kuva-aineist (uutiskuva ja pilakuvia Sandy-myrskystä ja sen aiheuttamasta tuhsta). Sarja B. Oksas-keskustelu, LOPSin aihekknaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Tehtävät: ÄB1. Millaista keskustelua Sfi Oksasen Puhdistus-rmaani n herättänyt? Phdi, mistä keskustelun mniäänisyys jhtuu? ÄB2. Arvii Oksasen Puhdistus-rmaanin (-näytelmän ja/tai -elkuvan) yhteiskunnallista merkitystä aineistn ja tietjesi varassa. ÄB3. Lue aineista kriittisesti ja arvii, millaisen kuvan Virn lähihistriasta se antaa. Arvii eri tekstien lutettavuutta tiednlähteenä. Sfi Oksanen: Puhdistus (rmaanikatkelma) Pekka Tarkka: Finlandia-kirjallisuuspalkint (puhekatkelma) Jaan Kaplinski: Sfi Oksasen Puhdistus (blgimerkintä, sum. Matti Laitinen) Kaja Kunnas: Ministeri pulustaa Puhdistusta... (verkkuutinen) Karri Kkk: Sfi Oksanen kaivelee yhä Jaan Kaplinskin mieltä (blgimerkintä) Sirpa Pääkkönen: Virn kirjallisuus tarvitsee Sfi Oksasta (essee) Sarja C. Energiajumat, LOPSin aihekknaisuus hyvintinti ja turvallisuus Tehtävät ÄC1. Kirjita energiajumia kskevasta keskustelusta kmmentiva referaatti, jssa esittelet ja arviit esitettyjä näkemyksiä tiedn lutettavuuden näkökulmasta. ÄC2. Miten asiantuntijiden näkemykset energiajumien terveysvaikutuksista eravat tisistaan? Miten selität näkemyserja? ÄC3. Lue energiajumia kskevaa aineista kriittisesti. Mitä valintja energiajumista kertvissa uutisissa n tehty? Mitä uutisissa kerrtaan, mitä jätetään kertmatta? 3

4 Evira: Ovatk energiajumat turvallisia (ktisivu) Talussanmat: Energiajumat vat huumetta (verkkuutinen) Talussanmat: Evira huumeväitteestä: Liiittelua (verkkuutinen) Marika Lämsä: Energiajumaan jää helpsti kukkuun (verkkuutinen) Meri Niinistö: Nuret etsivät humalaa energiajumista (verkkuutinen) Hikipedia: Energiajuma (verkkartikkeli) Battery energy drink (etiketti) Sarja D. Ilmastnmuuts, LOPSin aihekknaisuus kestävä kehitys Tehtävät ÄD1. Mitkä aineistssa esiintyvät tiedt eivät le ttta? Perustele tekstistä löytyvillä vihjeillä ja tiedillasi. ÄD2. Mitä aineiststa löytyviä faktja ja perusteluja hyödyntäisit, js sinun pitäisi vakuuttaa epäilijä siitä, että ilmastnmuuts n tdellinen ilmiö. Perustele valintasi. ÄD3. Tutki aineista. Mitkä seikat vaikuttavat tdella ihmisen käsitykseen ilmastnmuutksesta? Kulun bilgia Lukikurssi 2 3: Ilman hiilidiksiditasapainn säilyminen (ja muita tteita lukin 1990-luvun ppikirjasta) Tutkijiden usk ilmastnmuutksen pysäyttämiseen hrjuu (verkkuutinen) Dkumenttiprjekti: Uusi näkemys. Vaihtehtja viralliselle ttuudelle (nettisivust) Reasn: Usk ilmastnmuutkseen ei riipu tietämyksen määrästä (verkkuutinen) Rist Ismäki: Jättiläismäinen peili avaruudessa (tietkirjate) Odttelevat sitten uutta hirmumyrskyä sinne ranniklle (FB-viestiketju) Sumi24: Tässä Tieteellinen fakta viesti (nettifrumite) Ilmastnmuuts (Ggle-haku) Sarja E. Mannerheim faktana ja fiktina, LOPSin aihekknaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Tehtävät ÄE1. Erittele eri sukuplvien Mannerheim-kuvaa. Tiivistä lpuksi ydinasiat tietlaatikkn. ÄE2. Mikä tai mitkä aineistn kirjitetuista teksteistä n tai vat fiktita? Perustele tietjesi ja tekstihavaintjesi avulla. ÄE3. Valitse 3 näytettä tarkasteluun. Päättele analyysisi ja tietjesi avulla, millaisessa hist- riallisessa ja kulttuurisessa tilanteessa ne vat syntyneet. Eer Järnefelt, Carl Gustaf Emil Mannerheim (mutkuva) Pyöveli Mannerheim (lentlehtinen) Telley Savalas Otien Sumen marsalkkana (kuva) Katariina Lillqvist, Uralin perhnen -animaatielkuva (kuva) Kurikka (kansilehti). Sepp Virtanen, Marski (run) C. G. Mannerheim, Sumen Marsalkan muistelmat Juha Seppälä, Sumen histria (rmaanikatkelma) Raija Oranen, Metsästäjän sydän (rmaanikatkelma) Hannu Raittila, Marsalkka (rmaanikatkelma) Jukka Lindfrs, Mannerheim miesten mies? (blgimerkintä) Raija Oranen, Mannerheim (blgimerkintä) 4

5 3 Vastausnäytteitä Esim. 1, tehtävä ÄE3, kkelas F157 Mannerheimin pilkkaa ja pulustusta Salanimi Kukryniksyn lentlehtinen Pyöveli Mannerheim esittää Mannerheimin mahdllisimman hunssa valssa. Hänet esitetään tsaarinrenkinä, valkisena pyövelikenraalina, riistäjäkapitalistina ja hänellä n sujeluskuntatunnukset. Lentlehtinen n levitetty sumalaisille hajittamaan yhtenäisyyttä ja lannistamaan taistelutahta. Raija Orasen blgimerkintä Mannerheim pulestaan pulustaa Mannerheimiä. Oranen ei kuitenkaan viittaa tiseen maailmanstaan vaan suurmiehen hmkhuun. Hän kert perehtyneensä Mannerheimin elämään hulellisesti ja valinneensa rmaaniinsa Mannerheimin elämän tärkeimmät naiset. Oranen pulustaa myös Mannerheimin timia sisällissdan yhteydessä. Hän kirjittaa: - nimen maan Mannerheim yritti estää valkisten surittamat tihutyöt ja punavankien kurjan khtelun. Oranen san Mannerheimin lleen ivallinen khde ja saaneen sakseen tyypillistä vihllisen demnisintia. Hän siis vertaa hmseksuaalisuusväitöksiä sisällissdan syyttelyyn, mutta hänen mukaansa väitteet vat selvästi aiheettmia ja sittavat tietämättömyyttä. Juha Seppälän rmaanista Sumen histria (1998) tettu katkelmakin kert sisällissdasta. Rmaanikatkelman sävy n ivallinen, kska siinä tyyli n aika ajin alatyylistä ja Mannerheimia kuvataan hieman välinpitämättömänä sekä ylimielisenä. Rmaanikatkelma ehdttaa, että Mannerheim lisikin melk passiivisesti ja sattumalta nussut sankariksi. Tes ei le nykyaikana aina, jssa kyseenalaistetaan Mannerheimin hhdkkuutta. Nykykulttuurissa hän n juuri sellainen sumalainen, jka jakaa jyrkästi mielipiteitä pulesta ja vastaan. Syistä vähäisin ei le ainakaan hänen asemansa sisällissdassa, jhn aiheisttkin liittyvät. Esim. 2 tehtävä ÄE3, kkelas L763 Mannerheimista n mneksi Eer Järnefeltin maalauksessa valtin hitaja, kenraali Mannerheim, valtineuvst (1922) annetaan Sumen histrian puhuttavasta henkilöstä hyvin knservatiivinen kuva. Siinä missä Juha Seppälä pulestaan pardisi Mannerheimiä Rmaanissaan sumenhistria (1998), phtii Jukka Lindfrsin Mannerheim miesten mies? blgiteksti aikakautemme vaikuttajan seksuaalista suuntautumista. (Alituskappale) Maailman kehittyessä kulttuuri muuttuu ja ttaa vaikutteita muista kulttuureista. Avimuus kasvaa ja vaikeistakin asiista, kuten hmudesta, vidaan puhua ja phtia Lindfrsin tapaan netissä. Seppälä vi kirjittaa Rmaaneja pardisiden. Vimme tulkita Järnefeltin Mannerheim mutkuvaa yhä uudelleen, uusilla silmillä. (Lpetuskappale) Esim. 3, tehtävä ÄC2, kkelas G233 Asiantuntijiden näkemysten eriäväisyys Asiantuntijiden mielipiteet energiajumien haittavaikutuksista terveydelle vaihtelevat laajasti. Näiden lutettavina pidettyjen tahjen perustelut turvaavat niin tieteeseen ja tutkimuksiin, liiitteluun ja järkeen siinä missä suranaiseen peltteluunkin. Vaikka energiajumien haitallisuus herättää useita eriäviä mielipiteitä, asiantuntijiden jukssa, ei mikään tah tunnu löytävän energiajumien terveysvaikutuksista varsinaisesti mitään psitiivistakaan halpaa hintaa ja mahdllista piristävää vaikutusta lukuun ttamatta. (Alituskappale) ( ) Kanadalaislääkärien ammattijärjestö vertaa energiajumia huumeisiin ja lääkäri Paul Hebert parjaa energiajumia täysillä väittäen niiden aiheuttavan muun muassa pahinvintia, rytmihäiriöitä ja ahdistusta (Talussanmat: Energiajumat vat huumetta.) Lääkärien kanta energiajumiin n ymmärrettävästi jyrkän negatiivinen vathan lääkärit terveydensujelijita. Näkemys menee hieman liiittelun pulelle, mutta tisaalta yliampuvuus sai sakseen varmasti humita ja saa ihmiset ajattelemaan energiajumien terveysvaikutuksia, mikä lieneekin kanadalaislääkärien perimmäinen tavite. (3. kappale) Maltillisempaa näkemystä kannattavat niin Evira kuin Kffin viestintäpäällikkö Tim Mikklakin. Sumen elintarviketurvallisuuspäällikkö Tim Mikklakin. Sumen elintarvi- 5

6 keturvallisuusvirastn yksikön jhtaja Arja Kaipnen tyrmää huumeväitteet ja tarjaa faktatieta nurten kfeiininsaannin pääasiallisista lähteistä phjismaisen tutkimuksen perusteella: vutiaiden päivittäisestä kfeiininsaannista vain viisi prsenttia tulee energiajumista, kun taas klajumista ja kahvista tulee 37 prsenttia ja teestä 21 prsenttia. (Talussanmat: Evira huumeväitteestä: Liiittelua) (4. kpl) Asiantuntijiden näkemykset vat siis varsin mninaisia erilaisten tutkimusten ja muiden tekijöiden vuksi. Mielipiteeseen vaikuttavat muun muassa yhteisön dtukset, asenteet ja arvstukset kuten myös asiantuntijan pulueellisuus ja mtiivi. (Lpetuskappale) Eviran Arja Kaipsen mielestä Paul Hebertin väitteet vat liiiteltuja, vaikkei itse puhu energiajumien pulesta. Ei hänkään niitä susittele, etenkään lapsille, mutta tarkastelee niiden vaikutuksia ehkä hieman realistisemmin. Kffin viestintä päällikkö Tim Mikkla n Kaipsen kanssa samilla linjilla, ehkä hieman pulustavalla kannalla Paul Hebertin väitteistä. Mikklan suhtautuminen n varmasti armllisempi, sillä hänen firmansa valmistaa energiajumia. (3. kpl) Energiajumien terveysvaikutuksista llaan aikalailla samaa mieltä kaikkialla, varsinkin lasten khdalla. Suurimmat ert näkyvätkin siinä, että tiset haluaisivat nstaa stajien ikärajja ja tisille nykyinen käytäntö n juuri spiva. (Lpetus) Esim. 4, tehtävä ÄC2, kkelas K712 Lasten terveys tärkeää Asiantuntijiden näkemykset energiajumien terveysvaikutuksista eivät suuresti era tisistaan, lukuun ttamatta yksittäisiä kärjistettyjä mielipiteitä. EU:n elintarvikealan tiedekmitean tutkimusten mukaan energiajumien khtuukäyttö terveille aikuisille ei le haitallista, mutta lapsille niitä ei susitella suuren kfeiinin määrästä ja sen sivuvaikutusten takia. Mnet vatkin sitä mieltä, että lapset ja nuret eivät saisi juda kfeiinipitisia jumia, varmastikin sujellakseen heitä riippuvuudelta ja epäterveellisiltä sivuvaikutuksilta. (Alituskappale) Kanadalaislääkäreiden ammattijärjestön mukaan energiajumien kulutus n vaarallista ja npealle riippuvuudelle altistavaa. Järjestön yhden lääkärin Paul Hebertin kanta n erittäin radikaali ja kärjistetty verratessa energiajumia huumeisiin, mikä kert hänen levan täysin niitä vastaan. Lääkärin ammatissa työskentelevän käsitykset terveydestä saattavat erta muista, hänen llessaan tietisempi siitä. Se n saattanut vaikuttaa Hebertin ankaraan mielipiteeseen, mutta ttaen humin Kanadassa myytävien energiajumien kfeiinipitisuus, humataan, että se n paljn suurempi kuin esimerkiksi Sumessa. (2. kpl) Esim. 5, tehtävä ÄD1, kkelas H435 Ilmastnmuutksen tutkimista kriittisin silmin ssa käsitellään ilmastnmuutsta ja siihen liittyviä ngelmia, kuten hiilidiksidipäästöt, jtka herättävät aktiivista keskustelua ympäri maailmaa. Kaikki näistä tiedista eivät kuitenkaan le ttta, jten n hyvä tarkkailla kriittisesti näitä kyseisiä tekstejä. (Alituskappale) Yksi aineistn sa n Facebk-päivitys, jssa eri ihmiset vat phtineet ilmastnmuutsta. Facebk- päivitys ei le uskttava tiednlähde, kska se perustuu ihmisten miin mielipiteisiin. Kyseisessä Facebk-palstassa henkilöt tietävät ilmastnmuutksesta jtain enemmän, mutta siltikin vastaukset perustuvat heidän miin kkemuksiinsa ja mielipiteisiinsä, jnka takia Facebk-päivitys ei le pätevä tiednlähde. Illuminatien keksimä juttu et saatais ihmiset pelkäämään ja syytävään rahansa kaikkeen ympäristöystävälliseen skeidaan, perustuu täysin naisen (3) miin kkemuksiin asiasta. (2. kpl) Viimeisenä aineistna li Ggle-selain, jssa li haettu ilmastnmuutsta. Alla levat linkit vaikuttavat kaikki melk lutettavilta sivustilta, mutta aina netissä selaillessa täytyy lla kriittinen lukemiansa ja näkemiänsä juttuja khtaan. Eli näihinkään sivuihin ei tule 6

7 luttaa ennen kuin n varmistanut niiden luttavuuden. (6. kpl) Ilmastnmuuts n paljn keskustelua herättävä aihe, jssa tulee esille paljn erilaisia mielipiteitä. Aina kannattaa kiinnittää humita tekstin julkaisupaikkaan ja tekstin perusteluihin ennen kuin luttaa niihin täysin. (Lpetuskappale) Esim. 6, tehtävä ÄD1, kkelas F105 Epättuudet aineistssa sta löytyy useita erityyppisiä vääriä tietja eri teksteistä. Useassa tapauksessa ne jhtuvat vajavaisesta tilanteen hahmttamisesta, jissain tapauksissa täydestä väärinymmärryksestä. Myös epätarkkuuksia ja harhaanjhtavia ilmauksia n löydettävinä aineiststa. (Alituskappale) Dkumenttiprjekti: Uusi näkemys - verkksivustlta löytyy useita virheitä ja epätarkkuuksia, jtka sisältävät implisiittisiä epättuuksia. Sivustlla kerrtaan esimerkiksi IPCC:n tulksia ja metdeja vastustavia tutkijita levan paljn enemmän kuin IPCC:n tutkijita ja nämä jukt samaistetaan ihmisten aiheuttamaan ilmastnmuutkseen epäillen suhtautuviin ja niihin uskviin tutkijihin. Tämä n virheellistä ajattelua, sillä kaikki ilmastnmuutkseen uskvat tutkijat eivät kuulu IPCC:hen tai tee sen kanssa yhteistyötä tutkimuksessa. Tisaalta ilmastnmuutkseen uskva tutkija vi myös perustella mielipiteensä muilla asiilla kuin IPCC ja vastustaa IPCC:n tutkimusmetdeja jstakin syystä. (2. kpl) Facebk-viestiketju sisältää paljn virheitä. Illuminatin lemassalsta sen virallisen lpettamisen kauan aikaa sitten ei le kunnn tdisteita, vaan Illuminati-teriat vat vain salaliittteriita ilman kunnn phjaa, kuten Uusi maailmanjärjestys - ajatuksetkin. Myös puhuttu hirmumyrskyjä ja maanjäristyksiä aiheuttava mekanismi n mahdtn. Myös epäusk esimerkiksi pintalämpötiljen merkityksettömyyteen n perusteetnta timivien säätilamallinnuksien takia. Salaliittteriihin kuuluu myös väite, ettei Kuussa lisi käyty, sillä niin suuri rganisaati lisi varmasti vutanut pitävät tdisteet huijauksesta, ja Neuvstliitt varmasti seurasi kuulentja, sekä radilähetyksetkin vat tulleet sieltä radiamatööritkin vat kuunnelleet niitä suraan. (Lpetuskappale, jatkuu ) Esim. 7, tehtävä ÄA1, kkelas G294 Yksilöt uutisten tiednlähteinä Yhdysvaltja ravistelleesta Sandy-myrskystä kertvat uutiset käyttävät tietlähteinä eri henkilöiden lausuntja aiheesta. Sumalainen media siteeraa niin viranmaisia kuin tavallisia kansalaisiakin. Suria lainauksia käytetään, kska ne rytmittävät uutisia. Samalla uutisesta tulee helpplukuisempi. Asiantuntijan tai silminnäkijän lausunt antaa uutiselle lisää uskttavuutta. Pelkästä timittajan sepustuksesta n helpp ajatella, että timittaja vain hrisee miaan. Myös klumneihin ja esimerkiksi blgikirjituksiin haetaan usein uskttavuutta siteeraamalla sellaisia näkemyksiä, jtka spivat yhteen man teesin kanssa. (Alituskappale) Aamulehdessä julkaistu Ilkka Timsen kirjittama uutinen siteeraa lähinnä yhdysvaltalaisia viranmaistahja. Uutisen sitaatit vat nimenmaan epäsuria lainauksia. Esiin nstetaan sisäministeri Janet Naplitann, New Jerseyn prmestari Chris Christien ja New Yrkin savaltin kuvernööri Andrew Cumn katsaukset kriisin seurauksiin ja jälkihitn. (2. kpl) Päivi Sinisaln kirjittamassa STT:n uutisessa pääasiallinen haastateltava n Sumen YK-lähetystön edustaja Riitta Gerlander. Kuitenkin Gerlander kmmenti myrskyä silminnäkijän tavin, tavallisena newyrkilaisena. Sen sijaan Ilkka Timsen kirjittaman uutisen yhteydessä n pienempi niin santtu kainaljuttu, jssa haastatellaan tavallisia myrskytuht kkeneita amerikkalaisia. Nämä ihmiset esitellään pelkällä nimellä ilman ammattiasemasta kertvia titteleitä. Kysymys kuuluukin: miksi Gerlanderin tapauksessa kerrttiin hänen virka-asemansa, vaikkei hänellä le varsinaista rlia myrskytuhjen selvittelyssä? Js Gerlander lisi esitelty Sumen YK-lähetystön edustajan sijaan esimerkiksi New Yrkissa asuvana sumalaisena, lisivatk hänen kauhistelevat silminnäkijähavaintnsa vähemmän arvkkaita? (3. kpl) (Vastauksessa n vielä 4 kappaletta.) 7