MILLÄ KEINOILLA SANOMALEHTIUUTINEN PALVELEE?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MILLÄ KEINOILLA SANOMALEHTIUUTINEN PALVELEE?"

Transkriptio

1 MILLÄ KEINOILLA SANOMALEHTIUUTINEN PALVELEE? Sanna Pitkänen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Sanna Pitkänen. Millä keinoilla sanomalehtiuutinen palvelee? Turku, kevät 2007, 36 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK), viestintäkasvatuksen suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää sitä, palvelevatko sanomalehtiuutiset lehtien lukijoita sen jälkeen, kun nopeammat tiedotusvälineet ovat julkaisseet uutisen jo omalla kanavallaan. Tutkielmassa käytettiin tutkimusmetodina haastattelututkimusta, joka tehtiin Etelä-Pohjanmaalla työskenteleville paikallis- ja maakuntalehtien toimittajille. Puolistrukturoidusta haastattelututkimuksesta käy ilmi se, millaista uutiskilpailu on tiedotusvälineiden välillä ja se, kuinka sanomalehdet selviävät siitä. Haastattelussa selvitettiin myös sitä, voiko toimittajat saada jo sähköisissä tiedotusvälineissä julkaistusta uutisesta uudenveroisen ja mielenkiintoisen sellaisen, että se kiinnostaa lukijaa seuraavanakin päivänä, vaikka uutisaihe on jo vanha. Haastattelusta saatujen vastausten ja tuoteosaan kirjoitettujen uutisten perusteella voi sanoa, että sanomalehtiuutinen palvelee myös vanhana, jos uutiselle on kirjoitettaessa annettu jotain uutta ja ajankohtaista, kuten esimerkiksi aivan uusi näkökulma. Uuden näkökulman lisäksi täytyy uutisen täyttää myös monia muita uutiskriteereitä. Tutkielmasta käy ilmi myös se, että toimittajat eivät koe nykyistä uutiskilpailutilannetta pahaksi. Sanomalehden uskotaan säilyttävän asemansa tulevaisuudessa ja selviävän uutiskilpailusta uudistamalla uutisointiaan. Asiasanat: sanomalehti, radio, televisio, tiedotusvälineet, toimittaja, uutinen, uutiskilpailu.

3 ABSTRACT Sanna Pitkänen. In which ways does newspaper news serve? Turku, Spring 2007, 36p., 1 appendices. Diaconia University of Applied Sciences, Turku Campus, Degree Programme in Communication and Media Arts, Option of Media Education. The aim of the dissertation was to find out how the news of newspapers serve the reader after the faster medium has already presented the same news on their channels. The research method for this study was interviews that were made for the local newspaper journalists. The dissertation will attempt to discover what kind of competition exists between the mediums and how the newspapers will cope with it? The dissertation will also answer the question whether or not it is possible for newspapers to make fresh and interesting news that will catch the readers attention also the next day even though the news topic is old, having already been published by electric medium? From the investigation it was found that old news could be re-shaped and presented if something fresh and new is added. In addition to the new topic of angle the news must fulfil many other criterions too. The interview research revealed also that nowadays people in newspapers don t see the news competition situation so alarming. It is believed that it will maintain its place in the future and survive in the news competition by reforming its production. Key words: newspaper, radio, television, medium, media, journalist, news, news competition.

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 UUTISKIRJEISTÄ UUTISIKSI Uutisen historia Uutisen määritelmä Uutiskriteerit Uutisen rakenne Uutistyypit 10 3 SANOMALEHDEN, RADION JA TELEVISION KILPAILU UUTISISTA Uutinen eri tiedotusvälineissä Radion, television ja sanomalehden uutiskerronnan eroavuudet Tiedotusvälineiden välinen kilpailu 12 4 UUTISKILPAILU JA UUTISET TARKASTELUN KOHTEENA Haastattelu toimittajille Toimittajat pitävät sanomalehden asemaa vankkana Uutiskilpailuun vastattava reaaliaikaisella uutisoinnilla Vanha uutinen ei palvele 19 5 SANOMALEHTIUUTINEN UUSISSA KANSISSA Kirjoittamieni uutisten lähtökohta Teollisuushallin palosta miljoonavahingot Seinäjoella Tutkijat: Suomen suot on pilattu Vanhanen vaati 141-tuen jatkamista Tuomioja: Suomalaisturvaajia Libanoniin? Palestiinalaisten talous aallonpohjassa 28 6 YHTEENVETO 30 LÄHTEET 31 LIITE 1: Toimittajille tehdyn haastattelun runko 34

5 1 JOHDANTO Päivämme on täynnä erilaisia uutisia, joita tiedotusvälineet jakavat meille tauotta. Sanomalehti kilpailee päivittäin uutisista muiden tiedotusvälineiden kanssa. Se eivät pysty vastaamaan muiden tiedotusvälineiden uutiskerronnan nopeuteen, mutta osallistuu kuitenkin joka päivä yhä kovemmaksi käyvään uutiskilpailuun. Toimittajan työtä jo jonkin aikaa tehneenä tiedän sen, miten turhauttavaa toimittajan on alkaa kirjoittaa uutista sanomalehteen sen jälkeen kuin muut tiedotusvälineet ovat ehtineet julkaisemaan saman uutisen jo muualla. Tämän takia halusin selvittää opinnäytetyössäni eri tiedotusvälineiden välistä uutiskilpailua ja löytää ratkaisun siihen, kuinka toimittaja välttyy turhautumiselta uutista kirjoittaessaan. Opinnäytetyöni kirjallisessa osassa tarkastelen tarkemmin sitä, miten sanomalehtiuutiset pärjäävät muille nopeammille tiedotusvälineille päivittäisessä uutisoinnissa. Haastattelin tutkielmaani Etelä-Pohjanmaalla työskenteleviä paikallis- ja maakuntalehtien toimittajia, jotka kertovat sen, kuinka he näkevät kilpailutilanteen, ja miten heidän mielestään toimittajat saavat rakennettua sellaisen uutisen, joka kiinnostaa lukijaa myöhemminkin. Pohdin myös sitä, millaisen uutisen täytyisi olla, jotta lukija kiinnostuisi uutisesta uudelleen, vaikka hän on kertaalleen kuullut tai lukenut sen jo toisesta tiedotusvälineestä. Lisäksi taustoitan aihetta tarkastamalla tiedotusvälineiden välistä kilpailua uutisista sekä tiedotusvälineiden uutiskerronnan eroavuuksia. Opinnäytetyöni tuoteosa koostuu viidestä kirjoittamastani uutisesta, jotka on julkaistu maakuntalehti Pohjalaisessa vuoden 2006 aikana. Samat uutisaiheet oli kerrottu jo ennen kirjoittamiani uutisia valtakunnan mediassa, eri tiedotusvälineissä. Vertaan opinnäytetyössäni tekemiäni uutisia valtakunnan mediassa julkaistuihin uutisiin. Pohdin sitä, sainko uutisen kerrottua uudelleen

6 6 niin, että se ei vanhennut ja saattoi edelleen herättää kiinnostusta sanomalehden lukijassa.

7 7 2 UUTISKIRJEISTÄ UUTISIKSI 2.1 Uutisen historia Sanomalehdistön esimuotoja havaittiin jo Caesarin aikana Roomassa, jolloin myös uutiset näkivät päivänvalon uutiskirjeiden muodossa. Painettua lehdistöä Roomassa ei kuitenkaan vielä ollut. (Ruusunen 1992, 22.) Vuonna 59 ekr. Julius Caesarin käskystä eri puolilla Roomaa alettiin toimittaa päivittäin pieniä käsinkirjoitettuja uutiskirjeitä. Nämä uutiskirjeet, Acta Diurnat eli Päivittäiset Tapahtumat tai Valtion Sanomat, kertoivat uutisia muun muassa poliittisista tapahtumista, oikeudenkäynneistä ja skandaaleista. (Tähtäimessä uutinen 2006, 4.) Kirjeenvaihtajat kopioivat uutiskirjeiden tekstin ja toimittivat sen eteenpäin Rooman kaduille ja provinsseihin. Tavallisesti teksti asetettiin esille marmoritauluihin hakattuna. Caesar loi näin tärkeän tiedonvälityskanavan poliittisten päätöksentekijöiden sekä muiden kansalaisten välille. (Ruusunen 1992, ) Varsinaista uutiskirjeiden aikakautta elettiin keskiajalla eli 1500-luvulla, jolloin kauppiaat lähettivät uutiskirjeitä toisilleen. Uutiskirjeiden avulla he saivat tietoa muun muassa kadoista, sadoista, hinnoista, kulkutaudeista, sodista ja hovien tapaamisista. Uutiskirjejournalismin ominaispiirteitä olivat tosiasiapohjaisuus, uutisluontoisuus ja epäpoliittisuus. Kauppiaat edellyttivät tosiasiapohjaisuutta eli taattua ja tosiasiallista tietoa. Harhaanjohtava tieto olisi aiheuttanut taloudellisia tappioita kauppiaille ja kauppahuoneille. Uutisluontoisuus tuli ilmi kirjeissä, jotka ilmestyessään olivat viikkoja tai kuukausia vanhoja, mutta sisälsivät uutta ja julkaisematonta tietoa. Uutiskirjejournalismin epäpoliittisuus merkitsi taas sitä, että journalismi ei syntynyt poliittisena ilmiönä. (Karvonen.) 2.2. Uutisen määritelmä Uutisen määritelmiä on määritelty vuosien varrella useita. Määritelmien keskellä asiantuntijat ovat olleet kuitenkin yksimielisiä siitä, että uutinen on selonteko

8 8 uutisarvoisesta tapahtumasta. Täten voimme ajatella, että viisipäisen vasikan syntyminen ei ole uutinen vaan luonnonoikku. Jos tapahtuma kerrotaan tai kuvataan sanomalehdessä tai jossain muussa tiedotusvälineessä, voidaan sitä kutsua muun muassa uutiseksi. (Vehmas 1970, 26.) Yleisesti sanotaan, että uutinen on journalismin tuote, joka kertoo uuden, ennen julkaisemattoman tiedon. Se on juttutyypeistä vanhin ja yleisin. Länsimaisessa uutisjournalismissa ajatellaan, että uutisen tulisi olla puolueeton ja sellainen, joka ei ota kantaa. Sille on tärkeää myös luotettavuus ja todenmukaisuus. (Sanomalehtien Liitto.) Tapani Huovilan (1996, 15) mukaan uutista voidaan pitää ikkunana. Se, mitä ikkunasta nähdään, riippuu siitä, mihin ikkuna yhteiskunnassa on sijoitettu. Uutinen kertoo siis siitä, mihin toimittaja on huomionsa kohdistanut, ja mistä juttunsa tehnyt. Toiseksi saamaamme tietoon vaikuttaa se, minkä kokoinen ikkuna on. Onko se suuri vai pieni, eli onko toimittaja tehnyt lyhyen vai pitkän jutun? Kolmanneksi tietoomme vaikuttaa se, kuinka lähellä ikkuna on tapahtumaa tai asiaa. Onko uutisikkuna sijoitettu kotipaikkakunnallemme vai johonkin muualle maailmaan? Entä kuinka kaukana itse olemme ikkunasta? Jos olemme lähellä sitä, on näkökulmamme asiaan tietenkin suurempi ja näemme ikkunasta enemmän. Jos olemme kaukana ikkunasta, pienenee näkökulma ja näemme asian suppeamman. Uutiseen vaikuttaa myös se, onko ikkuna puhdas vai likainen eli onko jutuntekoprosessissa ollut jotakin, mikä on jätetty, tai jäänyt hämäräksi tai samentaa ikkunasta saamaamme kokonaiskuvaa. (Huovila 1996, ) Klassisen uutisen perustehtävä on tiedon lähettäminen yhteiskunnan kannalta merkittävistä ja tietenkin vastaanottajaa kiinnostavista asioista. Merkityksellistä juttuvalinnassa on se, mikä kertoo yhteiskunnan muutoksesta. Jos uutinen määritellään yhdellä ainoalla sanalla, olisi muutos paras sana kuvaamaan sitä. (Huovila 1996, 47.) 2.3 Uutiskriteerit

9 9 Uutinen kertoo vastaanottajalle uuden, ennen julkaisemattoman tiedon. Uutisen pitää täyttää ainakin kolme eri kriteeriä. Sen tulee olla ajankohtainen ja totta, mutta myös yleisesti kiinnostava tai vaikuttaa jollain tavoin vastaanottajan elämään. (Huovila 2005, 47.) Parhaaksi uutiseksi voidaan sanoa sellaista uutista, joka kiinnostaa suurta lukijakuntaa. Kaikki asiat ja tapahtumat eivät kuitenkaan ylitä uutiskynnystä ja pääse lehtien sivuille. Asioiden ja tapahtumien uutisarvoa voidaan mitata erilaisilla mittareilla, joita ovat muun muassa asian ja tapahtuman tuoreus, paikallisuus, harvinaisuus, laajuus ja voimakkuus. (Sanomalehtien Liitto.) Johan Galtungin ja Mari Holmboe Rugen vuonna 1965 kehittämän listan mukaan uutisarvoon vaikuttavat myös seuraavat uutiskriteerit: tapahtuman toistuvuus, yksiselitteisyys, kulttuurinen merkittävyys, odotettavuus, yllätyksellisyys, jatkuvuus, henkilöitävyys, negatiivisuus ja se, kuuluuko kohde eliittiin. Usein huomataan, että tavallisen ihmisen sanat eivät ole uutisen arvoisia. Jos uutisen kohteen yhteiskunnallinen asema on korkea, syntyy hänestä helpommin uutinen. Yhteiskunnallinen hierarkia heijastuu usein siis myös uutisiin. (Kunelius 1998, ) 2.4 Uutisen rakenne Uutisen rakenteen sanotaan olevan kärjellään seisova kolmio, jonka kärki kertoo aina ensimmäiseksi uutisen tärkeimmän tapahtuman. Tämän jälkeen kärjestä ylöspäin edetessä vuorossa on uutisen sanoman kannalta vähemmän tärkeitä asioita. Uutinen sisältää siis uutisen kärjen tai uutissähkeen, sitten uutisasian ja viimeisenä uutistaustan. Uutisen kärki kertoo lyhyesti muutaman lauseen avulla uutisen pääpiirteet. Siihen otetaan mukaan uutistapahtuman tärkein tai vaihtoehtoisesti kaksi tärkeintä asiaa, jotka kerrotaan siinä lyhyesti. Uutisen kärki vastaa kolmeen kysymykseen, jotka ovat: mitä on tapahtunut, missä ja

10 10 milloin. Lisäksi se kertoo kuka tai ketkä ovat olleet tapahtumassa mukana. Sanomalehdessä uutisasia jatkuu heti uutiskärjen jälkeen omina kappaleinaan. Kolmantena tuleva uutistausta pyrkii kertomaan sen, miksi ja miten uutisessa kerrottu asia on tapahtunut. Se ei kerro uutisen taustaa kattavasti, vaan keskittyy uutisen ymmärtämisen kannalta oleelliseen asiaan. (Huovila 1996, 94.) 2.5 Uutistyypit Perinteistä uutista kutsutaan siis sähkeuutiseksi. Sen lisäksi olemassa on myös monia muita uutistyyppejä. Näitä uutistyyppejä kutsutaan uutisraporteiksi, uutiskommenteiksi ja uutistaustoiksi. Uutissähke koostuu tosiasioista. Se noudattaa asian tai tapahtuman logiikkaa edeten olennaisesta vähemmän olennaiseen. Uutisraportti kuvaa asiaa tai tapahtumaa uutissähkettä laajemmin. Uutistausta liittää asian tai tapahtuman taas johonkin laajempaan kokonaisyhteyteen, asiakontekstiin. Uutiskommentissa ydin on asian tai tapahtuman tulkitseminen mielipidekeskeisesti. (Bruun, Koskimies & Tervonen 1989, 152.)

11 11 3 SANOMALEHDEN, RADION JA TELEVISION KILPAILU UUTISISTA 3.1 Uutinen eri tiedotusvälineissä Radio, televisio ja sanomalehti kertovat uutiset eri tavoin. Ne hahmottavat uutisvuorokauden myös eri tavalla. Radio on nopea ja reaaliaikaan pyrkivä tilanneväline. Radion jutut ovat kansainvälisiä ja valtakunnallisia, mutta myös alueellisia ja paikallisia. Aluelähetyksissä ja paikallisradioissa painottuvat paikalliset uutiset, vaikka paikallisradiot ovat kuitenkin täyden palvelun kanavia uutislähetyksissään. (Huovila 1996, 131.) Televisio on kansainvälinen, ja sen esittämät jutut ovat kaikista lyhyimmät. Päivällä televisio on reaaliaikainen ja illalla pääuutisia kokoava. Televisio käyttää suoria lainauksia ja, sen pääjutut ovat taustoittavia. Television alkuillan uutiset ovat hyvin radiouutisten kaltaiset. (Huovila 2005, 161.) Sanomalehti on kokoava ja hidas, jos sitä vertaa radioon ja televisioon. Sen hitaus antaa lehdelle kuitenkin aikaa muita tiedotusvälineitä enemmän juttujen taustoittamiseen. Sanomalehti on tiedotusvälineistä monipuolisin ja tarjoaa eniten juttuja kaikista uutisaiheista. (Huovila 1996, ) Sanomalehti eroaa radiosta ja televisiosta siis siinä, että sen tarjoama juttumäärä on muihin tiedotusvälineisiin verrattuna hyvin suuri. Esimerkiksi Tapani Huovilan mukaan (2005, 159) ilmestymisalueensa johtava sanomalehti tarjoaa keskimäärin 170 juttuaihetta vuorokaudessa, radiokanava 90 ja televisiokanava 30 juttuaihetta vuorokaudessa. (Huovila 2005, 159.) Sanomalehden etu muihin tiedostusvälineisiin on se, että sen tarjoamat jutut ovat aina helposti saatavana pakettina eivätkä vuorokauden eri ajankohtiin sijoitettuina juttuketjuina. Yksi lehden hyvistä ominaisuuksista on myös se, että lukija voi valita lehden tarjonnasta itse, mihin juttuihin hän haluaa perehtyä tarkemmin. (Huovila 1996, 131.) Yhteisiä juttuja radiossa, televisiossa ja sanomalehdessä on kohtuullisen vähän. Huovilan tarkastellessa Radio Suomen kello 21 uutisia, television kahden kanavan pääuutisia ja aamun kolmen sanomalehden pääuutissivuja

12 12 selvisi, että 50 uutisaiheesta yhteisiä uutisaiheita eri tiedotusvälineissä oli ainoastaan viisi prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että eri tiedotusvälineiden toimittajat valitsevat julkaistavat uutiset eri tavalla omien uutiskriteereidensä ja kohdealueensa perusteella. (Huovila 1996, ) 3.2 Radion, television ja sanomalehden uutiskerronnan eroavuudet Radio, televisio ja sanomalehti käyttävät juttujensa rakenteissa kerrontaa. Eri tiedotusvälineiden välillä on kuitenkin eroavuuksia, kun tarkastellaan kerrontaa, epäsuoraa kerrontaa ja suoraa lainausta. Kerronnassa toimittaja kertoo uutisasian omin sanoin, epäsuorassa kerronnassa hän lähestyy haastateltavan tarkempaa siteeraamista ja suorassa lainauksessa toimittaja kertoo tarkasti juuri sen, mitä haastateltava on sanonut. (Huovila 1996, 132.) Televisio eroaa muista tiedotusvälineistä siinä, että se käyttää selvästi eniten suoraa lainausta. Radio käyttää suoraa lainausta huomattavasti vähemmän ja vastaavasti epäsuoraa kerrontatyyliä sanomalehteä vähemmän. Sanomalehden ominaisuus on taas epäsuora kerronta. Tämä sopii hyvin lehden taustoittavaan luonteeseen. Sanomalehdessä toimittajalla ei ole mahdollisuutta antaa radion ja television tapaan haastateltavalleen suoraa puheenvuoroa, mutta hän voi toistaa sitaateissa tämän lausunnon. Puhekielen ja kirjoitetun teksti erilaisuuden takia täytyy haastateltavan suora lainaus muuttaa pääsääntöisesti kirjalliseen muotoon. Viime kädessä lehti näin ollen siteeraa ajatusta eikä sitä, mitä haastateltava on toimittajalle sanonut. Suoran lainauksen sijaan lehti käyttää mieluimmin epäsuoraa kerrontaa, ja suoraa lainausta käytetään, jos sen avulla halutaan painottaa haastateltavan ajatuksen tärkeintä seikkaa. (Huovila 1996, 132.) 3.3 Tiedotusvälineiden välinen kilpailu Tiedotusvälineet kilpailevat keskenään nopeudesta ja luotettavuudesta. Nopeus ja luotettavuus ovat kuitenkin ristiriitaisia päämääriä. Jos tiedotusväline on

13 13 luotettava, ei se voi yhtä aikaa olla nopea, koska toimitustyössä tieto on aina tarkistettava. Tietoa tarkastettaessa jutun julkaiseminen voi taas helposti myöhästyä. (Huovila 1996, 14.) Lehtialan vanhan viisauden mukaan tarkastaminen on tuhonnut monta loistavaa lehtijuttua. Kun tosiasiat on viimein tarkastettu, ovat monet mahtavat uutiset kuivuneet kasaan. (Kotilainen 2003, 216.) Journalistin ohjeissa journalisteja kehotetaan työssään pyrkimään totuudenmukaisuuteen tiedonvälitykseen ja tarkastamaan tiedot mahdollisimman hyvin myös silloin kuin asia on julkaistu aiemmin. Tietolähteisiin on siis suhtauduttava hyvin kriittisesti. Erityisen tärkeää tämä on varsinkin silloin, jos käsitellään kiistanalaista asiaa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus. Journalistin ohjeiden mukaan uutisen voi julkaista kaikesta poiketen rajallistenkin tietojen perustella. Uutisen raportointia asioista ja tapahtumista tulisi kuitenkin täydentää myöhemmin, kun uutta tietoa on saatavilla. Uutistapahtumia tulisi myös seurata loppuun saakka. (Julkisen sanan neuvosto 2005.) Tietojen tarkastaminen on todella tärkeä tehtävä uutiskilpailun aikana ja varsinkin silloin, jos lähteiden julki antamat tiedot eivät pidä paikkaansa ja kumoavat toisensa. Uutisten ja varsinkin kohu-uutisten kirjoittamisessa kannattaa malttaa hetki ja tarkistaa asia, ennen kuin iloitsee siitä, miltä juttu näyttää huomisessa lehdessä. Harmittavan usein monille toimittajille käy kuitenkin niin, että ajatus tulevasta menestyksestä sokaisee ajattelukyvyn. Tiedotusvälineen on siis parempi painottaa luotettavuutta kuin nopeutta, koska väärä tieto heikentää helposti tiedotusvälineen luotettavuutta ja varsinkin asianosaiset, joita uutinen koskee, muistavat virheen pitkän aikaa. Suomalaiset luottavat kuitenkin sanomalehtien uutisointiin vahvasti. Sanomalehtien Liiton TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta ilmenee, että peräti 92 prosenttia suomalaisista pitää oman sanomalehtensä uutisia luotettavina. Vastaajista 29 prosenttia arvioi sanomalehtensä uutiset erittäin luotettaviksi. Kahden vuoden välein tehdystä tutkimuksesta selviää myös se, että sanomalehden uutisia on tähän saakka pitänyt luotettavina prosenttia vastaajista. (Sanomalehtien Liitto 2007.)

14 14 4 UUTISKILPAILU JA UUTISET TARKASTELUN KOHTEENA 4.1 Haastattelu toimittajille Sanomalehdet jäävät usein toiselle sijalle tiedotusvälineiden uutiskilpailussa sen takia, että lehdet ilmestyvät yleensä vasta seuraavana päivänä, jolloin edellispäivänä tapahtunut uutinen on jo vanha. Tämä tilanne asettaa sanomalehdessä työskentelevän toimittajan suuren haasteen eteen. Toimittajan täytyy löytää joku ratkaisu siihen, kuinka hänen kirjoittamansa uutinen täyttää uutiskriteereistä tärkeimmät eli on ajankohtainen ja lukijaan vaikuttava päivää myöhemminkin, jolloin sanomalehtiuutinen vasta julkaistaan. Tein puolistrukturoidun haastattelun Etelä-Pohjanmaan alueella työskenteleville paikallis- ja maakuntalehtien toimittajille. Lähetin samat avoimet kysymykset sähköpostitse seitsemälle toimittajalle tai toimittajan työtä tekevälle henkilölle. Selvitin erilaisten kysymysten kautta sitä, millä tavoin toimittajat näkevät tiedotusvälineiden tämän hetkisen uutiskilpailutilanteen ja uskovatko he pystyvänsä sanomalehtitoimittajina kilpailemaan kirjoittamillaan uutisilla, jotka julkaistaan nopeita sähköisiä tiedotusvälineitä myöhemmin. Haastattelun avulla otin selvää myös siitä, millaisia ominaisuuksia uudelleenkirjoitetulla uutisella täytyy olla, jotta se palvelee lukijaa. Vastauksia sain viideltä henkilöltä. Vastanneista henkilöistä kolme työskentelee paikallislehdessä ja kaksi maakuntalehdessä. Seuraavaksi selvitän tutkimuksen tuloksia ja pohdin niitä. 4.2 Toimittajat pitävät sanomalehden asemaa vankkana Haastatteluun vastanneiden toimittajien mielestä sanomalehdellä on edelleen vankka asema tiedonvälittäjänä muiden tiedotusvälineiden joukossa, vaikka mediamaailma on muuttunut vuosien aikana paljon ja sähköinen media kasvattaa painoarvoaan. Toimittajien silmissä sanomalehti edustaa perinteistä mediaa, jolla on pitkä historia. Aamukahvipöydässä lehti puoltaa paikkaansa, työmatkalla kuunnellaan radiota ja illalla katsotaan televisiota. Näin ollen kaikilla

15 15 tiedotusvälineillä on edelleen paikkansa. Paikallislehden toimittaja toteaa sanomalehden vahvasta asemasta näin: Sanomalehden asema tiedonvälittäjänä on edelleen merkittävä. Lehtimaailma elää jatkuvassa uudistus- ja muutospaineessa kyetäkseen vastaamaan sähköisten medioiden haasteeseen. Painettu media on kuitenkin lähtenyt rohkeasti mukaan ajan virtaan ja sen asema on tasavertainen muiden medioiden rinnalla. Maakuntalehdessä työskentelevä toimittaja on samoilla linjoilla paikallislehden toimittajan kanssa. Sanomalehden asemaan vaikuttaa myös sen historia. Maakuntalehden toimittaja toteaa: Sanomalehdellä on uskollinen lukijakunta, ja sitä on totuttu tilaamaan. Samaa lehteä tilataan yleensä sukupolvesta toiseen. Sitä mitä lapsuuden kodissa on tottunut lukemaan, lukee moni aikuisena omassa taloudessaankin. Sanomalehden asema pysyy vankkumattomana. Kansallisen mediatutkimuksen vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan 84 prosenttia 12-vuotta täyttäneistä suomalaisista pitää sanomalehteä erittäin tai melko tärkeänä. Vastanneista vain kaksitoista prosenttia pitää sanomalehden asemaa melko yhdentekevänä. Loput neljä prosenttia vastaajista ei osannut määritellä sanomalehden tärkeyttä. (Sanomalehtien Liitto 2006a.) Vaikka suomalaiset pitävät sanomalehteä erittäin tai melko tärkeänä, uskovat haastatteluuni vastanneet toimittajat sen aseman olevan uhattuna tulevaisuudessa. Paikallislehden toimittaja kertoo sanomalehden tulevasta uhkasta näin: Sanomalehdellä on edelleen perinteiseen, arkielämään ja arkirutiineihin nojaava vankka asema, jota kuitenkin uhkaa käyttäjäkunnan keski-iän kohoaminen. Käyttäjäkuntaa voi toimittajan mielestä valua tulevaisuudessa myös sähköisten viestimien käyttäjiksi, kun osa käyttäjistä vieraantuu printtilehdestä. Suuri huoli haastatteluun vastanneilla toimittajilla on nuorista. He pohtivat sitä, katoavatko lehden lukijat ikärakenteen muututtua vai osaavatko nuoret edelleen tulevaisuudessa lukea sanomalehtiä. Maakuntalehden toimittaja epäröi:

16 16 Toisaalta nuoret ja vähän vanhemmatkin alkavat yhä enemmän tyydyttää uutisnälkäänsä internetissä, joten saa nähdä kuinka sanomalehden tulevaisuudessa käy? Tämä on perusteltu pelko, sillä nuoret käyttävät nykypäivänä yhä enemmän tietokonetta. Jos nuoret ovat kiinnostuneita uutisista, lukevat he niitä enemmän internetin kautta kuin paperilehdestä. Nuoret eivät ole kuitenkaan ainoita, jotka ovat kiinnostuneet verkkolehtien lukemisesta. TSN Gallupin Sanomalehtien Liitolle vuonna 2007 tekemän tutkimuksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista lukee internetistä löytyviä verkkosanomalehtiä. Vuonna 2005 verkkosanomalehtiä seurasi vain joka kolmas, kun taas huhtikuun lopulla vuonna 2007 joka kolmas lukee verkkosanomalehtiä jo säännöllisesti eli ainakin muutaman kerran viikossa. Suomalaisista joka viides lukee verkkolehtiä päivittäin tai lähes päivittäin. (Sanomalehtien Liitto 2007.) Internetin käytön kasvu tuli julki jo vuonna 2004, kun Intermediatutkimus selvitti median seuraamisen keskittyneisyyttä. Tällöin 30 prosenttia vastaajista seurasi sanomalehtiä hyvin keskittyneesti. Vastaava prosenttimäärä oli internetin kohdalla 23 prosenttia, televisiolla 19 ja radiolla 8 prosenttia.(sanomalehtien Liitto 2004.) Tutkimuksen tuloksia voi tulkita niin, että sanomalehti pitää asemansa televisioon ja radioon nähden. Internet voi olla kuitenkin sellainen tekijä joka vaikuttaa tulevaisuudessa sanomalehden asemaan. 4.3 Uutiskilpailuun vastattava reaaliaikaisella uutisoinnilla Haastatteluuni vastanneet toimittajat tiedostavat uutiskilpailutilanteen eri tiedotusvälineiden välillä. Paikallislehden toimittajan mielestä lehden toimituksessa päätetään siitä, lähteekö lehti mukaan uutiskilpailuun vai ei. Hän sanoo: Uutiskilpailu on riippuvainen valitusta toimintatavasta. Mutta, jos uutinen kuuluu omalle reviirille, niin kilpaillaan. Silloin aika tai näkökulma ratkaisevat. Kilpailu on tärkeä osa lehden kehittämistä ja kuuluu oleellisesti toimintastrategiaan. Kilpailuun vastataan uudistuksilla ja asiakkaan odotuksiin vastaamalla.

17 17 Toimittajat uskovat siihen, että sanomalehti kykenee tulevaisuudessa haastamaan muut mediat, vaikka uutiskilpailu tiedotusvälineiden välillä ja reaaliaikaisen uutisoinnin vaatimus kasvavat joka päivä. Reaaliaikaiseen uutisointiin tulisi toimittajien mukaan vastata muun muassa kehittyneillä internetpalveluilla. Tiedotusopin lehtori Ari Heinonen (1997, 51) ennakoi tutkimuksessaan myös sitä, miten internet vaikuttaa tulevaisuudessa sanomalehtialaan. Tutkimuksessaan Heinonen uskoi internetin olevan sanomalehdelle enemmänkin mahdollisuus sen vankan aseman säilyttämiseen kuin tulevaisuuden uhka. Tutkimustulokset enteilivät myös sitä, että sanomalehdet kokeilevat tulevaisuudessa internetin hyödyntämistä, koska ne tiedostavat sen, että alalle on odotettavissa kilpailijoita. Isot ja pienet sanomalehdet ovatkin jo huomanneet internetin tuoman edun ja alkaneet hyödyntää sen tarjoamia mahdollisuuksia. Toimittajat huomaavat muutoksen myös lehdissä. Maakuntalehden toimittaja toteaa: Lehdet ovat kehittäneet internetsivustojaan. Uutisia tuodaan yhä enemmän myös nettiin, joten näin lehti on tullut lähemmäs sähköisiä välineitä. Kehityksestä kertovat internetistä löytyvät verkkolehdet ja niiden online-uutiset sekä sanomalehtien näköislehdet. Sanomalehtien Liiton mukaan verkkolehdistä seurataan nykyään eniten online-uutisia ja verkossa julkaistuja juttuja. Suosittuja käyntikohteita ovat myös erilaiset keskustelut, näköislehdet, tv- ja radio-ohjelmatiedot sekä videoklipit. (Sanomalehtien Liitto 2007.) Vaikka sanomalehdet ovat kehittyneet, ja ne osaavat käyttää internetin tarjoamia mahdollisuuksia hyväkseen, pitää toimittajien mielestä niiden tulevaisuudessa hyödyntää vieläkin enemmän internetin antamia mahdollisuuksia ja satsata nopeaan ja ytimekkääseen online-uutisointiin. Nopea uutisointi voi kuitenkin verottaa uusien näkökulmien ja syvyyden tuomista uutisiin. Uudet näkökulmat ja uutisten syvyys ovat juuri niitä asioita, jotka

18 18 voisivat pitää sanomalehden ja varsinkin paikallislehden mukana nopeassa uutiskilpailussa. Paikallislehden toimittajan mielestä nopea ja ytimekäs uutisointi ei ole kuitenkaan tärkein asia tämän hetkisessä toimitustyössä. Hän toteaa: Tärkeintä on tehdä laadukasta peruslehteä. Paikallislehden toimittaja tiedostaa kuitenkin sen, että tarvittaessa sanomalehdellä on kanava olemassa myös nopeaan uutisointiin. Haastatteluun vastanneet toimittajat myöntävät sen, että sanomalehti ei kykene pärjäämään nopeudessa täysin sähköisille tiedotusvälineille, mutta sisällössä se heidän mielestään onnistuu. Paikallislehden toimittaja mainitsee: Sanomalehden etu on sen mahdollisuus tuoda jo uutisoituihinkin juttuaiheisiin uusia näkökulmia ja syvyyttä. Ja kyllä skuuppejakin vielä löytyy myös sanomalehdestä. Tällä en tarkoita keltaisen lehdistön iltapäiväuutisointia ja raflaavia lööppejä vaan aitoja, uusia, todellisia uutisia. Sanomalehti pärjää toimittajien mukaan kovassa uutiskilpailussa ainoastaan, jos se tuo uutisiin uusien näkökulmien lisäksi alueellisuutta ja paikallisuutta. Alueellisuuden ja paikallisuuden painottaminen on hyvä asia, koska se on sitä, mitä valtakunnallinen tv-kanava ei uutisissaan kerro. Television uutisoinnin nopeuteen ja läsnäoloon sanomalehti ei pysty, mutta se voi hyödyntää hitauttaan, paneutua asiaan, mennä syvälle ja käsitellä asiaa laajasti ja taustoittavasti. Sanomalehden etu on myös se, että lukija voi palata lehden pariin myöhemmin ja jatkaa tiedon saamista. Nopeiden tiedostusvälineiden uutiset tulevat ja menevät. Uutiskilpailua käydään tällä hetkellä eniten paikallis- ja maakuntalehtien kesken. Joskus kilpailu lehtien välillä on jopa kovempaa kuin sähköisten viestimien ja sanomalehtien välinen uutiskilpailun. Maakuntalehden toimittaja näkee tilanteen näin: Kilpailu käydään enimmäkseen lehtien välillä, vaikka sähköisiäkin yritetään kampittaa.

19 19 Maakunta- ja paikallislehtien välisen kilpailun lisäksi uutiskilpailua käydään myös paikallislehtien ja ilmaisjakelulehtien kesken. Paikallislehdessä työskentelevä toimittaja kertoo uutiskilpailusta: Kaikki paikallislehdet ovat helposti vaarassa jäädä isojen maakuntalehtien jalkoihin. Myös erilaiset ilmaisjakelulehdet ovat haastajia. Toisaalta, useimpien paikallislehtien asema oman kunnan asioiden tiedottajana on vankkumaton. Paikallislehti kertoo se, mikä isoimmissa medioissa ei saa palstatilaa, ja mikä on paikallisille itselleen merkittävää. Maakuntalehdet, paikallislehdet sekä ilmaisjakelulehdet kilpailevat varsinkin uutisista. Paikallislehtien välisessä uutiskilpailussa uutisten julkistamisen ajankohta ja näkökulma ratkaisevat. Kilpailu vaikuttaa paikallislehden toimittajan mielestä lopulta myös journalismin laatuun. Hän sanoo: Kilpailu on kovaa. Toisaalta voisi kysyä, mihin journalismi on menossa. Samat uutisaiheet lähes samasta lähestymiskulmasta löytyvät jokaisesta lehdestä. Missä on rohkeus tehdä myös täysin omaa, tuoretta uutisointia? Miksi pääasiassa vain negatiiviset uutiset ovat oikeita uutisia? Lehdistö voisi toisinaan pysähtyä miettimää, missä se menee, millaista sen tarjoama tiedonvälitys on? 4.4 Vanha uutinen ei palvele Paikallislehtien toimittajat ovat yhtä mieltä siitä, että vanha uutinen ei palvele lukijaa. Maakuntalehtien toimittajista toinen oli samalla kannalla paikallislehtien toimittajien kanssa. Hän toteaa: Uusintoja on turha painaa. Toinen maakuntalehdessä työtä tekevä toimittaja oli taas eri mieltä muiden vastanneiden toimittajien kanssa. Hänen mielestään vanhat uutiset palvelevat, mutta vain tiettyä kohderyhmää. Hän sanoo:

20 20 Palvelee. Läheskään kaikki eivät lue uutisia esimerkiksi internetistä, etenkään vanhukset. Televisiouutisia katsoo valtaosa ihmisistä, mutta ne ovat nopeita ja menevät helposti ohitse. Lehdestä jutun voi lukea kaikessa rauhassa. Osalle lukijakuntaa vanha uutinen voi antaa tietoa, mutta se ei riitä koko lukijakunnan tarpeen tyydyttämiseen. Jos uutinen kuitenkin sisältää uutta, päivitettyä tietoa tai tuoreen ja oman näkökulman, palvelee se toimittajien mielestä paremmin, vaikka uutisen rakentamiseen olisi käytetty vanhoista uutisista löytynyttä kiinnostavaa taustatietoa. Yksistään tuore näkökulma ei toimittajien mielestä kuitenkaan riitä. Uudelleen julkaistavan uutisen kriteereiksi toimittajat asetettavat muun muassa informatiivisuuden, kattavuuden, läheisyyden, hyvän otsikoinnin, napakkuuden, rohkeuden ja hyväkielisyyden. Paikallislehden toimittajan mielestä uutista kirjoittaessa tulisi ottaa huomioon myös kohderyhmä, jolle uutinen suunnataan. Toimittaja kiteyttää: Kohderyhmän tiedostaminen on tärkeää. Lukija hakee lehdestä hyödyllistä käyttötietoa, elämyksiä ja apua arkeen. Toimittajan mukaan sanomalehtiuutisen voi siis uudistaa pohtimalla sitä, mitä oman lehden kohderyhmä uutiselta odottaa. Tällöin uutinen pitää paikallistaa tai täsmentää ja kohdentaa. On myös tärkeää, että uutinen vastaa lukijan odotuksiin ja on luotettava. Maakuntalehden palveluksessa työskentelevät toimittajat pitävät uutisten merkitystä ihmiselle hyvin tärkeänä. He toteavat: On hyvä pysyä mukana maailman menossa. Uutisten seuraaminen antaa myös paljon puheenaiheita ihmisille. Uutisen avulla ihminen hahmottaa ja ehkä vähän ymmärtääkin ympäröivää yhteiskuntaa. Sanomalehtiuutisten vahvuudeksi paikallislehden toimittaja listaa ylivoimaisen näkyvyyden, pysyvyyden ja korkean lukuarvon. Dramaattiset, koskettavat ja inhimilliset uutiset, mutta toisaalta myös positiiviset onnistumistarinat kiinnostavatkin toimittajien mielestä lukijoita. Paikallislehden toimittajan mielestä uutisen täytyy ylittää kaikki kynnykset. Hän toteaa:

21 21 Uutisen tulee olla koskettava, inhimillinen. Sen tulee jollain tapaa vedota tunteisiin hyvässä ja/tai pahassa. Uutisen täytyy ylittää kaikki kynnykset. Hyvinä esimerkkeinä Myyrmannin ostoskeskuksen pommi tai WTC tai Thaimaan tsunami. Tämänkaltaisissa uutisissa on mahdollisuus etsiä aina uusia haastateltavia, joita asia on koskettanut. Niissä voi tuoda esiin uusia näkökulmia, hakea uusia asiantuntijalausuntoja, ihmiskohtaloita, pohtia jälkiseuraamuksia ja onnettomuuksien yleisiä/yleismaallisia vaikutuksia. Jos näitä edellä mainittuja asioita tuo esiin uutisissa, on mahdollista rakentaa uusi uutinen samasta asiasta, tapahtumasta, jonka jo toinen tiedotusväline on uutisoinut. Uudelleen uutisoivan uutisen kriteerit ovat siis aika kovat. Otin selvää toimittajilta myös sen, mitä lukijat haluavat heidän mielestään nykyään lukea sanomalehdistä. Toimittajien mielestä ihmiset lukevat mieluiten lehdestä rikos-, riita-, onnettomuus- ja kohujuttuja, mutta myös onnistumistarinoita sekä raflaavia uutisia, kuten uutisia irtisanomisia, huonosta vanhustenhoidosta, liian suurista päiväkotiryhmistä, korkojen noususta, ilmaston lämpenemisestä. Maakuntalehdessä työskentelevä toimittaja on huomannut myös sen, että uutiset ihmisistä kiinnostavat toisia ihmisiä. Hän kertoo: Toinen ihminen kiinnostaa aina. Henkilöjuttujen kautta saa vertailla itseään ja elämäänsä muihin tai päin vastoin. Varma lukujuttu syntyy yleensä myös aina eläinaiheista. Kansallisen Mediatutkimuksen vuonna 2006 julkaisema tutkimus vahvistaa osaksi toimittajien ajatukset siitä, mitä ihmiset haluavat lukea sanomalehdestä. Oman paikkakunnan ja kotimaan asiat olivat 12-vuotta täyttäneiden mielestä kiinnostavia aihealueita sanomalehdessä. 76 prosenttia vastanneista lukisi mielellään juttuja kyseisistä aiheista. Oman paikkakunnan ja kotimaan aiheiden jälkeen mieluisimmat aihealueet ovat kansainväliset ja Euroopan asiat. Niitä lukisi lehdestä yli 50 % vastaajista, kun taas onnettomuus- ja rikosaiheisia lehtijuttuja ainoastaan alle 48% prosenttia vastanneista. Onnettomuus- ja rikosaiheisia juttuja mieluimmin vastaajat lukisivat lehtien sivuilta muun muassa luonnosta, ympäristöstä, urheilusta, liikunnasta, vapaa-ajasta, harrastuksista, maakunnasta ja säästä. (Sanomalehtien Liitto 2006b.)

22 22 5 SANOMALEHTIUUTINEN UUSISSA KANSISSA 5.1 Kirjoittamieni uutisten lähtökohta Seuraavien alalukujen uutisissa analysoin sitä, olenko toimittajana onnistunut uutisten tuottamisessa, vaikka valtakunnallinen media oli julkaissut saman uutisen kanavallaan jo päivää tai useampaa aikaisemmin. Pohdin samalla sitä, sainko jo julkaistusta uutisesta uuden veroisen, sellaisen, jonka sanomalehden lukija lukee vielä uudestaan sanomalehdestä, vaikka hän olisi kuullut uutisen jo aiemmin muista tiedotusvälineistä. 5.2 Teollisuushallin palosta miljoonavahingot Seinäjoella MTV3 uutisoi Seinäjoella kesäkuussa tapahtuneen teollisuushallin palon, josta aiheutui miljoonavahingot. Uutinen julkaistiin nettisivuilla aamuyöllä kello 3.30 ja päivitettiin myöhemmin kello (MTV3 2006a.) Itse saavuin palopaikalle aamulla noin kello 9 aikoihin, jolloin ihmiset päästettiin jo lähelle paloaluetta vaarallisten savujen haihduttua. Tiesin, että palo oli syttynyt aamuyöllä, joten monet tiedotusvälineet olivat uutisoineet asian moneen kertaan. Lähdin selvittämään kuitenkin aluksi fakta-asioita, jotka tiedotusvälineet olivat jo uutisoineet, sillä tarkistus ei ole pahitteeksi silloin, kun tietää uutisoivansa merkittävästä asiasta, joka on kerrottu jo valtakunnallisesti. Usein tiedotusvälineet uutisoivat nopean uutisoinnin aikana myös asiavirheitä, kun asioita ei ehditä tarkistaa. Haastattelin palopaikalla Lakeuden Ympäristöhuolto Oy:n toimitusjohtajaa ja yrityksen palveluksessa työskentelevää Joonas Pullia. Myöhemmin sain kommentit uutiseeni vielä Seinäjoen poliisin tutkintaosaston komisario Esa Uusi-Kakkurilta sekä Seinäjoen seudun aluepalopäällikkö Kari Pajuluomalta.

23 23 Tein tapahtuneesta kaksi uutista. Toinen uutinen julkaistiin maakuntalehti Pohjalaisen etusivulla ja toinen sisäsivulla. Kannen uutiseen nostin vahvan epäilyn tuhopoltosta, josta komisario oli iltapäivällä minulle kertonut. Lisäksi kerroin kannen uutisessa laajemmin tapahtuman kulun siitä asti, kun palo oli syttynyt. Käytin uutisessa paikallista näkemystä kertomalla muun muassa sen, missä palo tarkalleen tapahtui. Tätä valtakunnan tiedotusvälineet eivät olleet uutisoineet. Palon tarkempi paikallistaminen oli mahdollista sen takia, että uutinen ei ollut tulossa valtakunnan mediaan vaan maakuntalehteen. Sisäsivun uutisessa kuvailin tapahtumapaikan näkyä sinne saavuttuani, jonka jälkeen siteerasin toimitusjohtajaa ja hänen tuntemuksiaan hänen saatua tiedon palosta ja sen seuraamuksista. Tällä sain uutiseen rakennettua käsin kosketeltavan tunnelman. Tunnelman rakentamisessa minua auttoivat myös työntekijä Joonas Pullin kommentit siitä, miten kaikki toiminta tulee jatkumaan tulevaisuudessa tuhosta välittämättä. Uutisen loppuun kiteytin vielä kommentit epäillystä tuhopoltosta ja kerroin myös sen, että paloviranomaisten mukaan alueella oli nähty ihmisiä palon syttymisaikoihin. MTV3 pystyi nopeana tiedotusvälineenä uutisoimaan uutisen heti kuin se oli ajankohtainen. Hälytyksen jälkeen kello 3.30 se julkaisi jo ensimmäisen uutisen, joka antoi heti paljon ajankohtaista tietoa. Tieto palosta tuli minulle vasta todella myöhään. Pian sen jälkeen, kun olin saapunut palopaikalle, päivitti MTV3 jo uutistaan. Aamupäivällä uuteen uutispäivään herännyt sanomalehti koki jälleen kerran uutistappion. MTV3:n nettisivuilla ollut uutinen vanheni kuitenkin nopeasti, koska sitä ei enää päivitetty kello 9.56 jälkeen. Noin kello kymmenen aikaan päivitetyssä MTV3:n uutisessa kerrottu myrkyllinen savuhaittakin oli tapahtumapaikalla hetkessä jo ohi, kun siitä MTV3:n nettisivuilla uutisoitiin koko päivän ajan. MTV3:n tekemän viimeisen päivityksensä aikaan oli palopaikalla myös tiedossa se, että paloa epäillään tuhopoltoksi. Tämän uutisen MTV3:n nettisivua seuranneet lukijat menettivät.

24 24 MTV3 kiinnostus uutista kohtaan lopahti ehkä siksi, koska kyse oli alueellisesta tapahtumasta, joka oli hetkessä ohi. Valtakunnallisilla uutisilla on nimittäin paljon enemmän seuraajia kuin alueellisilla uutisilla. Pohjanmaalla palo oli kuitenkin iso asia ja molemmat alueella vaikuttavat maakuntalehdet uutisoivat seuraavana päivänä uutisen palosta näyttävästi. MTV3:n uutiskerronta oli hieman erilaista verrattuna kirjoittamaani uutiseen. Suoria sitaatteja MTV3:n uutisessa ei paljon käytetty, kun taas itse pyrin siihen, koska tällä tavalla uutisesta saa ihmisläheisemmän ja luetumman. Seuraavana päivänä julkaistu uutiseni herätti MTV3:n uutiseen verrattuna enemmän tunteita, koska pystyin uutisessani kuvailemaan asioita tarkemmin muun muassa kertomalla monien paikalla olleiden kommentteja tilanteen kulusta. Sanomalehdessä tilaa uutisen uutisointiin oli myös enemmän. 5.3 Tutkijat: Suomen suot on pilattu MTV3 uutisoi nettisivuillaan uutisen kansainvälisten suotukijoiden raportista kello Kirjoitin kansainvälisten suotutkijoiden raportista uutisen MTV3:n ja STT:n uutisesta ja uutispäälliköltä saamani tiedot olivat lähtökohta uudelleen rakentuvalle uutiselleni. Aluksi otin selvää mistä oli kyse lukemalla jo julkaissut uutiset. Faktat tiedettyäni soitin haastateltavalleni. (MTV3 2006b.) Uutisen kärjeksi nostin turpeennoston, sillä Pohjanmaalla turvetyömaita on paljon. Tällöin uutinen koskettaisi monia alueella asuvia. Tavoitin puhelimitse Jyväskylästä Turveteollisuusliiton toimitusjohtaja Jaakko Silpolan, jolta otin kommentteja ylös kansainvälisten suotutkijoiden antamaan raporttiin. Näin koko uutisen lähestymistapani oli erilainen verrattuna MTV3:n uutiseen, mutta käsitteli kuitenkin samaa asiaa eli kansainvälisten suotutkijoiden raporttia. Uutisen otsikkoon nostin turveteollisuusliiton toimitusjohtajan kommentin siitä, että Suomen soiden käyttö ja suojelu on harkittua. Tämä kommentti kumosi suotutkijoiden antamat moitteet, jotka kävivät ilmi MTV3:n ja STT:n uutisesta,

25 25 jossa sanottiin, että Suomen suot olisi pilattu. Jutun ingressissä kerroin vielä, että Silpola kumoaa myös tutkijoiden toteamuksen siitä, että turve ei olisi uusiutuva luonnonvara. Uutiseni alussa annoin Silpolan puolustautua suoralla sitaatilla kansainvälisten tutkijoiden antamaan raporttiin ja perustelin asian hänen sanomanaan. Silpola otti uutisessani kantaa myös metsänhakkuisiin ja turpeen uusiutumiseen. Rakensin koko uutiseni Silpolan varaan tarkoituksella. Silpolan puolustuspuhetta siitä ei kuitenkaan tullut, koska aihevalinta oli tarkoituksen mukainen ja perusteli Silpolan ottamat kannat tarkasti. Vaikka Silpola puolustautui uutisessa harkitusti, oli hän uutisessani myös samaa mieltä suotutkijoiden kanssa. Sanomalehdessä julkaistu uutiseni oli syvempi ja kertoi enemmän asioita kuin MTV3:n ja STT:n tiedoista perustunut uutinen. MTV3:n ja STT:n uutisessa oli kuitenkin hyvin esillä kaikki oleelliset asiat. Vaikka uutiseni meni laajemmalti tutkijoiden antaman raportin sisälle, en kuitenkaan pystynyt siinä käsittelemään kaikkia raportissa esille tulleita epäkohtia ja positiivisiakin asioita, mutta se ei ollutkaan tarkoitus. Toimittajan tulee työssään osata valita oleellinen tieto ja rakentaa uutinen valitsemistaan asioista. Näin tein. Hyvänä oivalluksena pidin sitä, että nostin turpeennoston näkökulmaksi, jolloin uutiseni tavoitti suuren lukijajoukon. MTV3:n ja STT:n tiedoista ei saanut kunnolla irti sitä, mitä raportissa oli todettu ja miksi. Uskon, että tekemäni uutisen kautta ainakin yksi raporttiin liittynyt asia selvisi paremmin, koska käsittelin asiaa monipuolisesti. Harmillista oli kuitenkin se, että uutiseni julkaistiin kaksi päivää sen jälkeen, kun asia oli tullut jo julkisuuteen, mutta toisaalta MTV3:n kautta aluksi julkisuuteen tullut uutinen ei varmastikaan avautunut monille uutisia seuranneille. Monet saivat varmasti lyhyestä MTV3:n uutisesta selville vaan sen, että tutkijat haukkuvat Suomen soita. 5.4 Vanhanen vaati 141-tuen jatkamista

26 26 MTV3 uutisoi nettisivuillaan Farmari-maatalousnäyttelyssä vierailleen pääministeri Matti Vanhasen kommentteja 141-tuen jatkuvuudesta. Uutinen julkaistiin kello (MTV3 2006c.) Olin Farmari-maatalousnäyttelyssä mukana koko viikonlopun ajan. Viikonlopun aikana kirjoitin monia uutisia muun muassa presidentistä, EU:n maatalouskomissaarista, ministeri Korkeaojasta ja pääministeri Matti Vanhasesta. Valtakunnan tiedotusvälineet olivat myös paikalla ja uutisoivat nämä samat uutiset ennen seuraavana päivänä ilmestyneitä alueen maakuntalehtiä. Valitsin tähän vertailun kohteeksi uutiseni, johon sisältyy Matti Vanhasen kommentit 141-tukiasiaan. Koska Seinäjoki on Pohjalaisen levikkialueeseen kuuluva kaupunki, uutisoi Pohjalainen kattavasti Seinäjoen Farmari-maatalousnäyttelyn tapahtumia. Pääministeri Vanhanen ja 141-tuki olivat Farmari-maatalousnäyttelyn kuuma sana Farmarin päätöspäivänä sunnuntaina. MTV3 uutisoi uutisensa heti pääministerin juhlapuheen jälkeen, joten olin jälleen sen ongelman edessä, kuinka saan uutisesta mielekkään ja kiinnostavan televisio- ja radiokanavien jo kerrottua Vanhasen mielipiteen 141-tukiasiasta. Nopeammat tiedotusvälineet olivat jälleen melkein kokonaisen päivän edellä maakuntalehtiä. MTV3:n tekemä uutinen eroaa omastani siinä, että se keskittyy ainoastaan Vanhasen kommentoimaan 141-tukiasiaan, joka on ihan ymmärrettävää valtakunnan tiedotusvälineeltä. Oma lähtökohtani oli heti eri, koska tein uutisen Pohjalaiseen ja maakunnan ihmisille. Tiesin, että 141-tukiasia koskettaa alueella olevia maanviljelijöitä, joten tukiasiaa en voinut jättää kokonaan pois uutisestani. Otin uutiseni näkökulmaksi Farmari-maatalousnäyttelyn viimeisen päivän kävijämäärän ja näyttelyn onnistumisen, josta näyttelyn johtaja Antti Siljamäki kertoi minulle. MTV3 oli uutisessaan lainannut Matti Vanhasta suoraan kommentilla 141- tukiasiasta, jonka hän oli aiemmin kertonut juhlapuheessaan. Tietämättäni siteerasin samaa suoraa lainausta Vanhasen puheesta, mutta lisäsin siihen

27 27 samalla enemmän. Asiaa ei voinut sivuttaa, koska se oli tärkeä. MTV3:n julkaisema uutinen oli asiallinen, mutta siinä oli toistoa. Uskon, että nopeasti tehtyyn uutiseen ei ehditty paljon keskittymään ja tämän takia tekstin lopussa ollut lause oli heitetty uudelleen uutisen alkuun, ingressiin. Koska tiesin, että uutiselleni oli varattu seuraavan päivän lehteen hyvin tilaa, pystyin kirjoittamaan laajemmin pääministerin vierailusta ja hänen kommenteistaan muunkin kuin 141-tuen osalta. Uutiseni oli hyvin taustoittava ja monipuolinen. Taustoittavan ja monipuolisen uutisen mahdollisti se, että juttuni julkaistiin lehdessä eikä muussa tiedotusvälineessä sekä se, että minulla oli aikaa jutun kirjoittamiseen ja julkaisemiseen enemmän kuin muilla tiedotusvälineillä. Valtakunnan tiedotusvälineillä oli jälleen etunsa nopeudessa, mutta sanomalehti voitti kattavuudessa ja kertoi kuitenkin seuraavana päivänä uusia asioita monipuolisen uutisen kautta. 5.5 Tuomioja: Suomalaisturvaajia Libanoniin? MTV3 uutisoi nettisivuillaan Erkki Tuomiojan haastattelun Libanonin lähetettävistä rauhanturvaajista kello Ylen tv-uutiset uutisoi uutisen samasta aiheesta kello (Yle 2006a.) Haastattelin Erkki Tuomiojaa Seinäjoella SDP:n eduskuntaryhmän työvaliokunnan ja ministeriryhmän kesäkokouksessa. Kesäkokouksen yhteydessä sain mahdollisuuden haastatella Tuomiojaa vähän pidemmän aikaa varattuani ajan hänen avustajaltaan. Kokouksen aikaan kuuma asia mediassa oli Libanonin sota, joten siitä aiheesta lähdin tekemään haastattelua ja uutista seuraavan päivän Pohjalaiseen. Poliitikko on poliitikko. Esitin tiukkoja kysymyksiä uutisaiheesta Tuomiojalle, mutta moneenkaan kysymykseen en saanut suoraa vastausta, koska Tuomioja osasi vältellä vastaamasta niihin. Sain häneltä kuitenkin paljon hyvää materiaalia tuoreen ja mielenkiintoisen uutisen tekemiseen.

28 28 Tein Tuomiojan haastattelusta kaksi uutista. Toisessa keskityin Libanoniin lähetettäviin YK-joukkoihin ja toisessa EU:n toimintaan Suomen puheenjohtajakaudella. Jälkimmäisessä uutisessa palasin vielä Lähi-idän tilanteeseen ja siihen, miten Suomi tulee olemaan mukana Libanonin jälleenrakentamisessa ja kuinka EU:n tulisi toimia Lähi-idän tilanteen suhteen. Koska tieto YK-joukkojen lähettämisestä Libanoniin oli uutisoitu jo MTV3:n sekä Ylen tv-uutisten kautta keskityin uutisessani asian etenemiseen eli siihen oliko asiasta tuotu esille uutta. Tilanne oli kolmen päivän sisällä muuttunut jo niin paljon, että Tuomioja totesi haastatteluni aikana sen, että YK-joukoilla on jo kiire Libanoniin. Tästä sain uutiseeni uutiskärjen. YK-joukkojen lähettämistä käsiteltiin jo muutaman päivän kuluttua ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, joten lisäsin tämänkin ajankohtaisen asian uutiseeni. Tuomioja paljasti haastattelussa lisäksi sen, että suunnitelmia YK-joukkojen lähettämisestä on jo tehty. Tv-uutisten uutinen oli sähketyyppinen, jossa haluttiin vain uutisoida nopeasti mahdollisesta YK-joukkojen lähettämisestä. Sanomalehden uutisoinnissa taas, kerrottiin asiasta enemmän ja uutinen sisälsi tuoreempaa tietoa, koska se julkaistiin tv-uutisen jälkeen. Asia oli tietenkin ensimmäisillä kerroilla esillä tvuutisten kautta, jolloin televisio voitti kilpailun nopeudesta, uutisen julkistamisesta, vaikka sisällöllisesti tv-uutisten sähkeuutinen ei paljon kertonut. Eri tiedotusvälineiden uutisointi onkin hyvin erilaista. Radio- ja televisio pyrkivät nopeaan reaaliaikaiseen uutisointiin, kun taas sanomalehti hyvin taustoittavaan uutisointiin. Uutisen rakentamisen lähtökohta on usein eri ja tämä pitää ottaa huomioon uutista tehdessä. 5.6 Palestiinalaisten talous aallonpohjassa YLE 24 uutisoi nettisivuillaan Reutersin ja AFP:n tiedoista kokoaman uutisen palestiinalaisten sen hetkisestä taloudellisesta tilanteesta kello Aihe oli esillä monissa eri tiedotusvälineissä marraskuuhun asti. (Yle 2006b.)

29 29 Pääsin tekemään uutisen samasta aiheesta Ramallahissa, jossa haastattelin alueella Suomen edustuston päällikkönä työskentelevää Heikki Hannikaista. Hän kertoi minulla Palestiinan alueiden taloudellisesta tilanteesta ja siitä, kuinka tähän tilanteeseen oli jouduttu. Alueen asiantuntijaa haastattelemalla sain kirjoittamaani uutiseen uuden näkökulman ja paljon ajankohtaista tietoa. Samaan aikaan oli Palestiinassa monia lakkoja menossa taloudellisen tilanteen takia, joten tämäkin antoi ajankohtaista tietoa uutiseeni. Olin pääkallopaikalla ja pääsin uutisoimaan ajankohtaisesta asiasta. Tämä tilanne oli varmasti poikkeuksellinen myös maakuntalehdelle, jolla ei ole yleensä ulkomailla käytettävissä kirjeenvaihtajia samalla tavoin kuin esimerkiksi televisiolla. YLE24:n uutisoima uutinen oli jälleen sähkeuutisen tyylinen, jossa kerrottiin vain uutiskärki eli se, että talous tilanne on huono. Tämän jälkeen oli myös selitetty lyhyesti, se mikä oli syynä alamäkeen. Uutissähkeen loppuun oli koottu asioita, jotka eivät olleet uutisen kannalta edes kovin oleellisia asioita. Nimittäin uutisen loppuun kirjoitetut irralliset lauseet eivät sellaisinaan voineet avautua ihmiselle, jos hän ei ollut seurannut palestiinalaisten tilannetta aiemmin. Kirjoittamassani uutisessa oli tietenkin sanomalehtiuutisena paljon enemmän tietoa. Uutinen rakentui sekä YLE24:n uutisessa että omassa uutisessani samantapaisesti eli asian ydin oli tuotu ja kerrottu heti kärkeen. Omassa uutisessani keskityin kokonaisuuteen tuomalla esille lisää uusia asioita. Kerroin muun muassa meneillään olevista lakoista. Uutisessani keskityin myös Heikki Hannikaisen kommenttien ja taustojen kertomiseen, kun YLE24:n uutisessa tilannetta ei oltu kerrottu kenenkään asiantuntijan kautta. YLE24:n uutisessa oli sen sijaan kommentti, joka oli kerrottu palestiinalaisten suulla, mutta kommentti jäi uutisen lopussa hyvin irralliseksi. YLE24:n uutisoima uutinen olikin ainoastaan pintariipaisu koko uutisasiasta.

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta

Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta JULKAISTAVISSA.. KLO. JÄLKEEN Kansalaiset: Ylen ja Suomen tietotoimiston uutisointi luotettavinta Median keskinäisessä mittelössä uutisoinnin luotettavuudessa kärkeen asettuvat Ylen TV uutiset ( % arvioi

Lisätiedot

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva

ERKKI HUJANEN MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva MITEN MEDIA TOIMII? Popup Media/Technopolis Oulu 25.8.2015 Erkki Hujanen Kaleva KALEVA Suurin media-alan konserni Pohjois-Suomessa tarjoaa asiakkailleen tuoreita uutisia, kiinnostavia juttuja ja hyödyllisiä

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu

YLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Erja Ruohomaa YLE Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta riippumatta ja mistä lähteistä

Lisätiedot

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla

Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku: lehtijuttu, tiedote ja toimittajan juttusilla Tietoisku median kohtaamisesta Tässä tietoiskussa esitellään lyhyesti: Lehtijutun rakenne ja vinkkejä hyvään lehtijuttuun:» Mitä pitää mielessä,

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen 2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen Muiden viestinten seuraaminen on tärkeä osa kaikkien uutistoimitusten ja etenkin uutistoimiston työtä. Asiakkaat odottavat STT:n tarjonnan kattavan päivän

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL 68 70101 Kuopio asta.tenhunen@savonsanomat.fi

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009 Tutkimusten toteutus 1(2) Tutkimusten tavoitteena on lähinnä selvittää paikallislehtien lukemiseen liittyviä asioita, asemaa paikallisena tietolähteenä ja mielikuvia

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi

KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi KIRJASTOT JA JULKISUUS - MIKÄ MEISSÄ PUHUTTAA? 6.11.2014 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Mitä pohdiskelen tänään? Miksi Suomen Kuvalehden artikkeli (34/14) Sano hei kirjastolle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen Seuran mediaviestintä Suunnitelmallisuutta tekemiseen Sisältö Millaista tietoa media haluaa ja missä muodossa Viestintäsuunnitelman laatiminen seuralle Millaista viestinnän tukea SJAL tarjoaa seuroille

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

AIMO käyttötapauksia

AIMO käyttötapauksia AIMO käyttötapauksia Dialog - mforum Asiakaskontaktit ja asiointipalvelut Case: Ilkka - Ystävänpäivätilaus ILKAN YSTÄVÄNPÄIVÄKAMPANJA Sanomalehti Ilkka toteutti AIMOn Dialog-palvelun avulla näkyvästi ystävänpäivän

Lisätiedot

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen

Nimi. syntymäaika. kotipaikka. Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Nimi syntymäaika kotipaikka Tervetuloa valintakokeen toiseen vaiheeseen Vastaa kysymyksiin ohjeen mukaan. Aikaa on klo 13-16. Poistua saa aikaisintaan klo 13.30. Valintakokeen pisteytys ensimmäinen hakutoive:

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen

Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Hei me tiedotetaan! Vinkkejä hankeviestintään Tuettujen hankkeiden koulutus 7.7.2015 Ilmari Nokkonen Sisältö Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma Mediatiedote Sosiaalisen median hyödyntäminen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen

2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen 2.3 Siteeraukset ja muun median uutisten jatkaminen Muiden viestinten seuraaminen on tärkeä osa kaikkien uutistoimitusten ja etenkin uutistoimiston työtä. Asiakkaat odottavat STT:n tarjonnan kattavan päivän

Lisätiedot

MEDIASTA. katsele, kuuntele, kirjoita... Nakkilan lukio/kh

MEDIASTA. katsele, kuuntele, kirjoita... Nakkilan lukio/kh MEDIASTA katsele, kuuntele, kirjoita... Nakkilan lukio/kh KÄSITTEITÄ MEDIOITUMINEN MEDIAVALTA MEDIALUKUTAITO SOSIAALINEN MEDIA medioituminen... tarkoitetaan prosessia, jossa media yhtäältä itsenäistyy

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy

Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan. Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Sanomalehtitietokannoilla monipuolisuutta kirjastojen ja tietopalveluiden tarjontaan Aleksi Tykkä LM Tietopalvelut Oy Palvelukonsepti Taustaa Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimus

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Sosiaalinen media Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja Eduskuntavaalit käydään vuonna 2011 Facebookissa [ ] puolueet menevät sinne, missä ihmiset jo ovat Helsingin

Lisätiedot

Elintae-lehden lukijatutkimus 2015

Elintae-lehden lukijatutkimus 2015 Elintae-lehden lukijatutkimus 2015 Anna Partanen 22.12.2015 Haluamme tehdä lehteä, joka on odotettu ja luettu liiton jäsenten keskuudessa. Siksi kysymme nyt sinulta, mitä mieltä olet Elintakeesta ja miten

Lisätiedot

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus Yhteenveto Tutkimusten toteutus 1(2) Tutkimusten tavoitteena on lähinnä selvittää paikallislehtien lukemiseen liittyviä asioita, asemaa paikallisena tietolähteenä

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

KYLIEN YHDISTYSTEN VIESTINTÄ

KYLIEN YHDISTYSTEN VIESTINTÄ KYLIEN YHDISTYSTEN VIESTINTÄ VIESTINNÄN KAKSI KENTTÄÄ Sisäinen viestintä Lisää luottamusta, motivoi myös muita kuin aktiivisimpia osallistumaan Vahvistaa jäsenistölle näkemystä siitä, mitä ollaan tekemässä

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista?

Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Onko verkkokaupoista ostaminen turvallista? Miten kuluttajat näkevät verkkokaupan turvallisuuden? Ja mihin kuluttajat perustavat käsityksensä koetusta turvallisuudesta? Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin

Lisätiedot

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston

Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston Kuinka tutkijat hakevat tietoa Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulussa Taloustieteellisten aineistojen sisällönkuvailupäivä Toukokuu 2012 Juha Holopainen email: juha.holopainen@aalto.fi FinELib toteutti syys-lokakuussa

Lisätiedot

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö

Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosten käyttö Kysely tutkijoiden asiantuntijaroolissa saamasta palautteesta. Tulosyhteenveto Tulosten käyttö Julkisen esiintymisen määrä ja kanavat Millä tavoin olet itse esiintynyt julkisuudessa asiantuntijaroolissa?

Lisätiedot

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013

Mediaetiikka Luento 4. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Mediaetiikka Luento 4 Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto, syksy 2013 Suoritus Luennot: 20 t keskiviikkoisin klo 13 16 ajalla 30.10. 11.12.2013 Lyhyt ideapaperi esseeaiheesta, pituus 800-1200 sanaa, palautus

Lisätiedot

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta.

WWW.Janakkala.fi. Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä. paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. WWW.Janakkala.fi Uudet www.janakkala.fi- sivut palvelevat sinua entistä paremmin ja tehokkaammin. Tässä muutamia vinkkejä sivujen tarjonnasta. 5.3.2009 1 Etusivulta löydät: Tekstin suurentaminen Hakutoiminto

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen

FC WILD viestintäsuunnitelma. 12.04.2015 Tapio Keränen FC WILD viestintäsuunnitelma 12.04.2015 Tapio Keränen Sisältö Viestinnän nykytila Viestinnän tavoitteet Viestinnän osapuolet Viestinnän foorumit ja kanavat Viestinnän vuosikello Viestinnän mittarit Tulevat

Lisätiedot

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4.

Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Kuinka saat viestisi perille? Sirpa Mustonen, Motiva LIVE-tilaisuus 17. 18.4. Luontokuvat: Sirpa Mustonen aloitusdiassa Matkalla ylös Muut symbolikuvat: istockphoto Yhteinen kieli, ymmärrettävä viesti!

Lisätiedot

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Lokakuu 2007

Julkisuusraportti. Suomen Kiinteistöliitto. Lokakuu 2007 Julkisuusraportti Suomen Kiinteistöliitto Lokakuu 2007 Oy Cision Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info.fi@cision.com www.cision.com Sivu

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

Mediamainonnan muutosmittari. Elokuu 2010

Mediamainonnan muutosmittari. Elokuu 2010 Mediamainonnan muutosmittari Elokuu 2010 Uutisia Elokuussa mainostettiin 11,6 % enemmän viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna ja kumulatiivisesti päästiin 4,6 % kasvuun. Ilman vaalimainontaa kumulatiivinen

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015

Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015 Aromi- leh* Lukijatutkimus 2015 Taustatietoja tutkimuksesta Tutkimuksen tavoi4eet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoi4eena on selvi4ää Aromi- lehden lukemista ja lukijoiden suhde4a lehteen sekä kerätä

Lisätiedot

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email:

Oy Observer Finland Ab tel: fax: email: Julkisuusraportti Oy Observer Finland Ab Merimiehenkatu 36 D 00150 Helsinki tel: +358 (0)9 686 131 fax: +358 (0)9 6861 3300 email: info@observer.fi www.observer.fi Sivu 2(7) Suomen Kiinteistöliitto Marjukka

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot