Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan"

Transkriptio

1 KUUMA-johtokunta Liite 8a Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Keravan kaupunki Organisaatiotyyppi Kunta Jakeluosoite Kauppakaari 11 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi Paula Latvanen Yhteyshenkilön sähköpostiosoite Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Kerava BIC DABAFIFF Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa vs. liikelaitoksen johtaja ( asti), kuntayhteistyön assistentti ( jälkeen) Yhteyshenkilön puhelinnumero ý Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Tuen siirron saajat Tuen siirronsaajan nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Diakonia ammattikorkeakoulu Oy Ammattikorkeakoulu

2 Perustele, miksi hanke toteutetaan tuen siirto -menettelyä käyttäen. Osatoteuttajana hankkeessa on Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak). Diak vastaa hankkeessa toimenpiteistä, joilla 1) tavoitetaan asukkaat ml. varsinainen kohderyhmä eli työmarkkinoiden ulkopuolella olevat 2) kartoitetaan kohderyhmän tilannetta 3) ohjataan asukkaita ml. kohderyhmän edustajia erilaisten palveluiden ja organisaatioiden tarjoamien palveluiden piiriin hyvinvoinnin ml. työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi 4) osallistetaan asukkaita ml. kohderyhmä sähköisten palveluiden kehittämiseen ns. asiakas- /käyttäjäraatimenetelmän avulla. KUUMA-seutu liikelaitos ja Diak ovat toteuttaneet vuonna 2014 Paikallisen kehittämiseen ja lähidemokratiaan liittyvän ESR-hankkeen, jossa yhteistyö todettiin molemmin puolin onnistuneeksi ja tulokselliseksi. Tämä hanke on syntynyt em. hankkeen tulosten ja johtopäätösten perusteella, ja siksi on luonnollista, että myös KUUMA-seudun ja Diakin kumppanuus jatkuu. Diakilla on valtakunnallista kärkiosaamista osallisuudesta, yhteisötyöstä sekä hyvinvoinnin edistämisestä. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Osallisuus ja digipalvelut Alkamispäivämäärä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hanketyyppi Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Päättymispäivämäärä Aiemman ESR-rahoitteisen Lähidemokratia -hankkeen yhtenä johtopäätöksenä oli, että Keski-Uudenmaan kuntien asukkailla on enemmän halua osallistua ja vaikuttaa kuntien palveluihin ja toimintaan kuin kunnat tarjoavat siihen mahdollisuuksia. Hankkeessa saatiin yli 300 ehdotusta uusista osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista: erityisesti kaivattiin osallistumisen muotojen modernisointia, sähköistämistä ja vuorovaikutteisuutta. 2 (16) Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä (jossa em. Lähidemokratia-hankkeen tuloksia jo hyödynnettiin) keskeisiksi teemoiksi nousivat palveluiden digitalisointi eli sähköistäminen sekä lähidemokratia ja päätöksenteko. Kunnat haluavat nyt tässä uudessa hankkeessa yhdistää nämä kaksi tärkeää teemaa: palveluja halutaan digitalisoida osallistaen kehittämistyöhön mukaan myös asukkaat - ml. hankkeen varsinainen kohderyhmä mielekkäällä tavalla. Hankkeen taustalla on myös KUUMA-kuntien huolestuttava työttömyystilanne (erityisesti nuoret sekä yli 54-vuotiaaat). Yksi keskeisiä tämän hankkeen peruslähtökohtia on asukkaiden tasavertaisuus. Vaikka rahoitusta haetaan ohjelmasta, joka on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville, tässä hankkeessa korostetusti ketään ei leimata tai luokitella esim. työttömiin, työllisiin, päihde- ja mielenterveysongelmaisiin, vammaisiin, nuoriin, ikäihmisiin tms. Hankkeelle halutaan korkea profiili sekä hanketta toteuttavien tahojen että kuntalaisten ja median silmissä. Hankkeessa halutaan löytää moderneja, innovatiivisia, inhimillisiä, mielekkäitä sekä asukkaiden itsensä em. Lähidemokratia-hankkeessa jo ehdottamia tapoja a) vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi b) erityisesti palveluiden digitalisoimiseksi sekä c) hyvinvoinnin ml. työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Hankkeen tavoitteina ovat: 1) asukkaiden ml. kohderyhmän aktiivinen osallistuminen palveluiden ja lähiympäristön kehittämiseen ja sitä kautta

3 3 (16) hyvinvoinnin ml. työ- ja toimintakyvyn parantaminen 2) Keski-Uudenmaan kuntien palveluiden digitalisoinnin tehostaminen 3) innovatiivisten ratkaisujen tuottaminen palveluiden tehostamiseksi ml. halvempien palvelukanavien käyttöönotto sekä tarvittaessa osallistujien ohjaus erilaisten verkostojen (ts. muiden kuin kuntien) palvelukanavien käyttöön. Hankkeen hyöty kuntalaiselle: a) nykyistä asiakaslähtöisimmiksi ja paremmin saavutettavissa oleviksi koetut sähköiset kuntapalvelut b) aktiivisesti palveluiden kehittämiseen osallistuvat hyvinvoivat kuntalaiset c) paremmin asukkaiden eli palveluiden käyttäjien mielipiteet huomioivat kunnat (em. Lähidemokratia-hankkeessa kuntalaiset antoivat Keski-Uudenmaan kunnille kouluarvosanaksi kuntalaisten mielipiteen huomioisessa keskimäärin 7) Hankkeen hyöty kunnalle: a) kustannustehokkaat ja hyvin toimivat sähköiset palvelut b) asukkaiden kokemustietoa sähköisistä palveluista ja tavoista niiden kehittämiseksi yhdessä asukkaiden eli palveluiden käyttäjien kanssa c) tietoa asukkaiden ml. kohderyhmän hyvinvoinnista ja palvelutarpeista. Hankkeessa kokeillaan uutta innovatiivista ja inhimillistä sekä kuntalaisten itsensä em. Lähidemokratia-hankkeessa jo edellyttämää tapaa - löytää varsinaiset osallistujat eli kohderyhmä (työelämän ulkopuolella olevat) - kerätä tietoa osallistujien palvelutarpeista ja elämäntilanteista - ohjata osallistujia polulla eteenpäin ketään osoittelematta sekä - parantaa osallistujien työ- ja toimintakykyä mielekkään ja kaikille tasavertaisen osallistumisen kautta - digitalisoida palveluita osallistamalla kehittämistyöhön palveluiden käyttäjät ml. kohderyhmä - digitalisoida palveluita yhteistyössä usean kunnan kesken olemassa olevaa osaamista jakamalla sekä oppimalla yhdessä. Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Koska hankkeen peruslähtökohtana kuitenkin on, että kaikki ihmiset ovat tasavertaisia ja että ketään asukasta ei luokitella esim. syrjäytyneeksi/ei-syrjäytyneeksi, kohderyhmän lisäksi hanketoimenpiteitä tarjotaan kaikille asukkaille. Varsinaiselle kohderyhmälle tarjotaan kuitenkin ns. extra-toimenpiteitä muihin asukkaisiin verrattuna, mutta heitä luokittelematta ja osoittelematta. Näitä ovat esim. mahdollisuus henkilökohtaiseen haastatteluun sekä tätä kautta ohjaaminen erilaisten palvelujen ja verkostojen piiriin. Erityisesti kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä yli 54-vuotiaat. Hankkeen tulokset: - kohderyhmän saavuttaminen uudella inhimillisellä ja tasavertaisella tavalla - palveluiden käyttäjien saavuttaminen ja osallistaminen palveluiden digitalisointiin ja kehittämiseen - tietoa kohderyhmän (elämän)tilanteesta ja heidän palvelutarpeistaan - tieto uusien osallistumismenetelmien (esim. asiakas-/käyttäjäraati) käyttökelpoisuudesta ja levitettävyydestä muiden palveluiden kehittämiseen - tieto kuntalaisten hyvinvoinnista, mahdollisuus poikkileikkaustietoon jatkossakin esim. vuosittain (ilman erillisen tutkimuksen tekemistä) ja vertailuun hyvinvoinnin kehittymisestä - kokemustieto sähköisistä palveluista ja niihin tyytyväisyydestä sekä mahdollisuus poikkileikkaustietoon jatkossakin

4 4 (16) esim. vuosittain (ilman erillisen tutkimuksen tekemistä) sekä vertailuun sähköisten palveluiden kehittymisestä - asukkaiden ml. kohderyhmän parantunut hyvinvointi ml. työ- ja toimintakyky - aiemmassa Lähidemokratia-hankkeessa asukkaiden ehdottamat uudet modernit ja sähköisetkin osallistumis- ja vaikuttamistavat on otettu kunnissa käyttöön - kotikunnat, jotka ottavat asukkaiden mielipiteet paremmin huomioon kuin nyt (em. Lähidemokratia-hankkeen mukaan kuntalaiset antoivat kunnille arvosanaksi keskimäärin 7). 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Inclusion and Digital Services 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä One of the conclusions of the previous ESF funded "Lähidemokratia" ("Grassroots democracy") project was that the residents in the region of Central Uusimaa have more enthusiasm to participate in and influence the services and activities of municipalities than the municipalities are able to provide them with the opportunities to do so. The project received over 300 proposals concerning new ways of participation and contributing: In particular, for the modernisation, electrification (digitalisation) and interactivity of the forms of participation. The key themes in the consolidation report for the municipalities of Central Uusimaa (in which the results of the previously mentioned "Lähidemokratia" project were used) were the digitalisation of services, i.e. electrification, as well as grassroots democracy and decision-making. In this new project, municipalities now want to combine these two important themes: the aim is to digitalise services while including the residents, including the intended target group, in the development process in a meaningful way. Part of the background of the project is the worrying unemployment situation in the KUUMA municipalities (specifically among young people and persons over 54). These municipalities refer to the 10 municipalities around the greater Helsinki area. Equality between residents is one of the basic premises of the project. Although the funding is being sought from a programme which targets persons outside the labour market, in this project the emphasis is that no-one is labelled or categorised under groups such as unemployed persons, employed persons, substance abusers, persons with mental health problems, persons with disabilities, young people, senior citizens etc. The aim is to attain a high profile for the project both in view of the parties that are implementing it and the residents of the municipalities and the media. The project seeks to find modern, innovative, personal, meaningful ways as well as ways the residents themselves have already identified in the previously mentioned "Lähidemokratia" project to a) improve opportunities to influence and participate, b) specifically digitalise services and c) improve well-being, including working ability and functional capacity. The project aims are: 1) gain active participation of residents, including the target group, to develop services and their immediate surroundings and thus improving well-being, including working ability and functional capacity, 2) enhance the digitalisation of municipal services in the municipalities in Central Uusimaa 3) produce innovative solutions in order to enhance services, including introducing cheaper service channels, and where necessary, signposting the participants to use service channels of other networks (i.e. other than municipalities' service channels). Benefits of the project to the municipal citizens: a) electronic municipal services which users find more customer-oriented and more attainable than currently b) prosperous municipal citizens who actively participate in the development of services c) municipalities which better take into account the views of the residents, i.e. the users of the services (in the

5 5 (16) previously mentioned "Lähidemokratia" project, the municipal citizens on average rated the municipalities of Central Uusimaa with a 7, when asked how their views are taken into account by the municipalities). Benefits of the project to the municipality: a) cost-effective and well-functioning electronic services b) residents' experiential knowledge regarding electronic services and the ways to develop them together with the residents, who are the users of the services c) knowledge about the well-being and service needs of the residents, including the target group The project will test a new, innovative and personal method which the municipal citizens themselves have already requested in the previously mentioned "Lähidemokratia" project and which concerns - finding the intended participants i.e. the target group (persons outside the labour market) - gathering information on the participants' service needs and life situation - guiding the participants forward along the path without singling anyone out and - improving the participants' working ability and functional capacity through meaningful participation that is equally accessible to all - digitalising services by involving the users of the services, including the target group, in the development work - digitalising services in co-operation with several municipalities through sharing existing expertise and mutual learning. The intended target group of the project comprises persons outside the labour market in those municipalities which are participating in the project. However, as the basic premise of the project is that all persons are equal and that no resident is categorised in any way, for example, as excluded or not excluded, the project measures are offered to all residents in addition to the target group. Nevertheless the intended target group will be offered some so-called extra measures compared to the other residents, but without categorising or singling them out. These include, for example, an opportunity for the participant to have a personal interview and be signposted towards different services and networks. Young people and persons over 54 who are outside the labour market are the main target groups. The results of the project: - reaching the target group in a new personal and equal way - reaching the users of the services and involving them in the digitalisation and development of the services - information on the (life) situation of the target group and their service needs - information on the usability and disseminability of the new participation methods (for example, a customer-/user panel) to develop other services - information on the municipal citizens' well-being and the possibility to gain cross-sectional data which can be used in the future, e.g. on an annual basis (without carrying out a separate study), including comparisons on the development of well-being levels - experiential knowledge on electronic services and satisfaction with them, as well as the possibility to gain crosssectional data to be used in the future, e.g. on an annual basis (without carrying out a separate study), and to compare the development of electronic services - improved well-being of residents (including the target group), covering their working ability and functional capacity - the implementation of the new modernised participation and influencing methods, including electronic methods, proposed by residents in the previous "Lähidemokratia" project - residents municipalities take the residents' views more into consideration than currently (in the previously mentioned "Lähidemokratia" project, the municipal citizens rated on average the municipalities with a 7).

6 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 6 (16) 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Aiemman Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratia -hankkeen yhtenä johtopäätöksenä oli, että Keski-Uudenmaan kuntien asukkailla on enemmän halua osallistua ja vaikuttaa kuntien palveluihin ja toimintaan kuin kunnat tarjoavat siihen mahdollisuuksia. Hankkeessa saatiin yli 300 ehdotusta uusista osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista: erityisesti kaivattiin osallistumisen muotojen modernisointia, sähköistämistä ja vuorovaikutteisuutta. Hankkeen taustalla on myös KUUMA-kuntien huolestuttava työttömyystilanne. Alle 25-vuotiaita nuoria oli joulukuussa 2014 hankekunnissa työttöminä yhteensä 1487 henkilöä ja yli 50-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 3701 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä yhteensä 2746 henkilöä. Koko Uudellamaalla nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä lisääntyi vuodessa 22,4%, yli 50-vuotiaiden 14,3% ja pitkäaikaistyöttömien peräti 38,4%. Yksi huolestuttava piirre Uudenmaan työttömyydessä on joukko työttömiä, joilla on erittäin vähän tai ei ollenkaan työkokemusta. Heitä tuli vuonna 2014 lisää yli Lukumäärä on nyt lähes henkilöä eli melkein viidennes kaikista työttömistä. Ryhmästä neljännes on alle 25-vuotiaita, kun kaikista työttömistä alle 25-vuotiaita on vain noin joka kymmenes. Erilaisten uusien toimenpiteiden aikaansaamisksi on perustettu KUUMA-kuntien yhteinen työryhmä syksyllä Siellä asiaa on pohdittu yhdessä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja KELA:n edustajien kanssa. Tämä hanke ohjaa osallistujia myös tässä työryhmässä suunniteltujen toimenpiteiden piiriin. Kuntien taloustilanne on tunnetusti vaikea ja yt-menettelyt on käyty läpi lähes jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa. Näin ollen henkilöstön voimavarat ovat koetuksella, eikä kehittämistoimintaan ole juurikaan resursseja. Tämä näkyy mm. siten, että esim. työmarkkinoiden ulkupuolella olevien nuorten tai pitkäaikaistyöttömien (elämän)tilannetta ja palveluntarpeita ei tunneta riittävästi, eikä niiden selvittäminen ole mahdollisuusta osana normaalityötä. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä (jossa em. Lähidemokratia-hankkeen tuloksia jo hyödynnettiin) keskeisiksi teemoiksi nousivat palveluiden digitalisointi eli sähköistäminen sekä lähidemokratia ja päätöksenteko. Kunnat haluavat nyt yhdistää nämä kaksi tärkeää teemaa: palveluja halutaan digitalisoida osallistaen kehittämistyöhön mukaan myös asukkaat - ml. varsinainen kohderyhmä mielekkäällä tavalla. Yksi keskeisiä hankkeen peruslähtökohtia on myös asukkaiden tasavertaisuus. Vaikka rahoitusta haetaan ohjelmasta, joka on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville, tässä hankkeessa korostetusti ketään ei leimata, osoiteta, nimitetä tai luokitella esim. työttömiin, työllisiin, päihde- ja mielenterveysongelmaisiin, vammaisiin, nuoriin, ikäihmisiin tms. Hankkeelle halutaan korkea profiili sekä hanketta toteuttavien tahojen että kuntalaisten ja median silmissä. Luokittelu on asenteellista, eikä se edusta tämän päivän tapaa toimia. Hankkeessa halutaan löytää moderneja, innovatiivisia, inhimillisiä ja asukkaiden itsensä em. Lähidemokratia-hankkeessa jo ehdottamia tapoja a) vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi b) erityisesti palveluiden digitalisoimiseksi sekä c) hyvinvoinnin ml. työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteina ovat 1)asukkaiden ml. kohderyhmän aktiivinen osallistuminen palveluiden ja lähiympäristön kehittämiseen ja sitä kautta hyvinvoinnin ml. työ- ja toimintakyvyn parantaminen 2)Keski-Uudenmaan kuntien palveluiden digitalisoinnin tehostaminen 3)innovatiivisten ratkaisujen tuottaminen palveluiden tehostamiseksi ml. halvempien palvelukanavien käyttöönotto sekä tarvittaessa osallistujien ohjaus erilaisten verkostojen (ts. muiden kuin kuntien) palvelukanavien käyttöön.

7 7 (16) Hankkeen hyöty kuntalaiselle: a) nykyistä asiakaslähtöisimmiksi ja paremmin saavutettavissa oleviksi KOETUT sähköiset kuntapalvelut, b) aktiivisesti palveluiden kehittämiseen osallistuvat hyvinvoivat kuntalaiset c) paremmin asukkaiden eli palveluiden käyttäjien mielipiteet huomioivat kunnat (em. Lähidemokratia-hankkeessa kuntalaiset antoivat Keski-Uudenmaan kunnille kouluarvosanaksi kuntalaisten mielipiteen huomioisessa keskimäärin 7) Hankkeen hyöty kunnalle: a) kustannustehokkaat ja hyvin toimivat sähköiset palvelut, b) asukkaiden kokemustietoa sähköisistä palveluista ja tavoista niiden kehittämiseksi yhdessä asukkaiden eli palveluiden käyttäjien kanssa, c) tietoa asukkaiden ml. kohderyhmän hyvinvoinnista ja palvelutarpeista 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Hankkeessa kokeillaan uutta innovatiivista ja inhimillistä sekä kuntalaisten itsensä em. Lähidemokratia-hankkeessa jo edellyttämää tapaa - löytää varsinaiset osallistujat eli kohderyhmä (työelämän ulkopuolella olevat) - kerätä tietoa osallistujien palvelutarpeista ja elämäntilanteista - ohjata osallistujia polulla eteenpäin ketään osoittelematta sekä - parantaa osallistujien työ- ja toimintakykyä mielekkään ja kaikille tasavertaisen osallistumisen kautta - digitalisoida palveluita osallistamalla kehittämistyöhön palveluiden käyttäjät ml. kohderyhmä - digitalisoida palveluita yhteistyössä usean kunnan kesken olemassa olevaa osaamista jakamalla sekä oppimalla yhdessä. Samalla tarjotaan kohderyhmälle mahdollisuus myös henkilökohtaiseen keskusteluun ja neuvontaan erilaisista palvelumahdollisuuksista (esim. perussosiaalityö, nuorille suunnattu ohjaamo- ja työpajatoiminta), jos niihin on tarvetta. Hanke ei sisällä perussosiaalityötä eikä ohjaamo- tai työpajatoimintaa, eikä myöskään palveluiden digitalisointiin liittyviä investointeja. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt hankkeeseen osallistuvissa kunnissa. Koska hankkeen peruslähtökohtana kuitenkin on, kaikki ihmiset ovat tasavertaisia ja että ketään asukasta ei luokitella esim. syrjäytyneeksi/ei-syrjäytyneeksi, kohderyhmän lisäksi hanketoimenpiteitä tarjotaan kaikille asukkaille. Varsinaiselle kohderyhmälle on kuitenkin mahdollista tarjota ns. extra-toimenpiteitä muihin asukkaisiin verrattuna, mutta heitä luokittelematta ja osoittelematta. Näitä ovat esim. mahdollisuus henkilökohtaiseen haastatteluun sekä tätä kautta ohjaaminen erilaisten palvelujen ja verkostojen piiriin. Erityisesti kohderyhmänä ovat työelämän ulkopuolella olevat nuoret sekä yli 54-vuotiaat. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välillisen kohderyhmän muodostavat tahot, joiden perustoimintaa on palveluiden tai vapaaehtoistoiminnan tarjoaminen kohderyhmälle: - kunnat - kolmas sektori, erityisesti Keski-Uudenmaan yhdistymisverkosto - seurakunnat - te-toimisto - nuorisovaltuustot ja nuorison edustajat. Lisäksi hankkeen välillisen kohderyhmän muodostavat hankkeeseen valittavien digitalisoitavien palveluiden tuottajat

8 (kuntien henkilöstö sekä johtoryhmät). 8 (16) 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Toimenpiteet hankkeeseen osallistuville: 1) Nettikysely asukkaiden hyvinvoinnista sekä tyytyväisyydestä sähköisiin palveluihin: Diakin erityisasiantuntija Sakari Kainulaisen hyvinvointimittarin soveltaminen ja käyttöönotto - Kyselyn perusteella vastaajat saavat ehdotuksia oman hyvinvointinsa parantamiseksi sen mukaan kuin vastaukset antavat aihetta (esim. koulutus, ohjaamo- tai työpajatoiminta, kurssitoiminta, vapaaehtoistyö) - Kyselyyn kytketään erityiskysymyksiä esim. palveluiden digitalisoinnista 2) Henkilökohtainen haastattelu noin 150 henkilölle, erityisesti kohderyhmälle: Esim. em. nettikyselyn yhteydessä kysytään "Olisitko valmis osallistumaan henkilökohtaiseen haastatteluun hyvinvointisi parantamiseksi?" (haastatteluun osallistujat saavat haastattelun avulla polkuja eteenpäin ja samalla kunnat saavat tietoa kohderyhmästä, jonka tilannetta ja palveluntarvetta ei nyt riittävästi tunneta ja jonka kartoittamiseksi ei ole riittävästi resursseja 3) Asiakas-/käyttäjäraati: Esim. em. nettikyselyn yhteydessä kysytään "Olisitko valmis osallistumaan noin vuoden ajan (yhteensä 2-3 kertaa) palveluiden käyttäjistä muodostuvaan pienryhmään, jossa tarkoituksena on kehittää ja digitalisoida palveluita?" Jatkokysymyksen avulla selvitetään, minkälaisten palveluiden kehittämiseen ja digitalisointiin vastaaja haluaisi osallistua. Vaihtoehdoina ovat kuntien itsensä nimeämät palvelut, jotka ne ovat valinneet kehittämisen ja digitalisoinnin kohteiksi. 4) Alueellinen tilaisuus: Esim. em. nettikyselyn yhteydessä kysytään "Saako sinulle lähettää hlökohtaisen kutsun alueelliseen tilaisuuteen, jossa paneudutaan palveluiden kehittämiseen ja digitalisointiin?" Toimenpiteet kuntapalveluiden digitalisoimiseksi: 1) Kukin kunta tarjoaa muille kunnille omat parhaat, käytössä jo olevat sähköisten palveluiden käytännöt, joiden käyttöönottoa muissa Keski-Uudenmaan kunnissa ko. kunta sitoutuu opastamaan. 2) Kukin kunta valitsee em. joukosta ne käytännöt, joiden käyttöönoton ja kehittämisen kunta sitoutuu toteuttamaan. Jokaiselle osallistuvalle kunnalle win-win tilanne: kukin antaa omaa osaamistaan ja saa lisää tilalle. Välineenä on toimintatavan muuttaminen sekä tiedon jakaminen ja oppiminen. Kukin kunta rahoittaa itse varsinaisen palveluiden digitalisointiin liittyvät laite-, ohjelma- yms. investoinnit sekä omien työntekijöiden palveluiden kehittämiseen ja digitalisointiin käyttämän työajan. Hankkeella rahoitetaan osallistuvien kuntien yhteistyötä, keskitetysti hankittavaa digitalisoinnin asiantuntijapalvelua ml. hyöty-kustannusanalyysi, benchmarkkauspalvelua (eli tiedon saamista ja verkottumista parhaiden käytäntöjen kanssa muualla Suomesta ja maailmalla)sekä digitalisoitavien palveluihin liittyvät ajantasalla olevat nettisivut. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Tulokset kunnan näkökulmasta: - kohderyhmän saavuttaminen uudella inhimillisellä ja tasavertaisella tavalla - palveluiden käyttäjien saavuttaminen ja osallistaminen palveluiden digitalisointiin ja kehittämiseen - tietoa kohderyhmän (elämän)tilanteesta ja heidän palvelutarpeistaan - tietoa palveluiden digitalisointipanostuksista verrattuna saavutettuihin kustannussäästöihin (ml. uusien / halvempien palvelukanavien käyttäminen) - tietoa uusien osallistumismenetelmien (esim. asiakas-/käyttäjäraati) käyttökelpoisuudesta ja levitettävyydestä muiden palveluiden kehittämiseen - tieto kuntalaisten hyvinvoinnista, mahdollisuus poikkileikkaustietoon jatkossakin esim. vuosittain (ilman erillisen tutkimuksen tekemistä) ja vertailuun hyvinvoinnin kehittymisestä - kokemustieto sähköisistä palveluista ja niihin tyytyväisyydestä sekä mahdollisuus poikkileikkaustietoon jatkossakin esim. vuosittain (ilman erillisen tutkimuksen tekemistä) sekä vertailuun sähköisten palveluiden kehittymisestä

9 9 (16) Kuntalaisen näkökulmasta: - parantunut hyvinvointi ml. työ- ja toimintakyky - paremmin saavutettavissa olevat palvelut: koettu hyöty parantuneista palveluista - Lähidemokratia-hankkeessa asukkaiden ehdottamat uudet modernit ja sähköisetkin osallistumis- ja vaikuttamistavat on otettu kunnissa käyttöön - kotikunnat, jotka ottavat asukkaiden mielipiteet paremmin huomioon kuin nyt (em. Lähidemokratia-hankkeen mukaan kuntalaiset antoivat kunnille arvosanaksi keskimäärin 7) 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen tuloksena saatavaa tietoa uusien osallistumismenetelmien sekä kohderyhmän tasa-arvoisen kohtelun käyttökelpoisuudesta voidaan hyödyntää muidenkin kuntapalveluiden kehittämisessä jatkossa. Tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista on jatkossa mahdollista kerätä hankkeessa käytettävän hyvintointimittarin avulla vuosittain poikkileikkaustietona ja verrata hyvinvoinnin kehittymistä. Hyvinvointitiedon yhteydessä kerätään kokemustietoa sähköisistä palveluista ja niihin tyytyväisyydestä. Myös asukkaiden tyytyväisyyttä palveluiden digitalisointiin ja tämän kehittymistä on siis mahdollista seurata samassa yhteydessä. Palveluiden digitalisoinnin (kunnissa) katsotaan etenevän seuraavasti: 1) uuden toimintatavan käyttöönotto 2) toimintavan vakiintuminen, oppiminen, kustannussäästöt ja motivaation kasvu tulosten saavuttamisen seurauksena 3) digitalisointi teknologiaa kehittämällä. Tämä hanke käynnistää Keski-Uudenmaan kunnissa palveluiden digitalisoinnin tehostamisen ja kuntalaisten aktiivisen osallistumisen digitalisointiin (em. vaiheet 1-2). Tämän hankkeen jälkeen on mahdollista käynnistää uusia monipuolisempia digitalisointiprojekteja, kun henkilökunta, johto ja luottamushenkilöt ovat tässä hankkeessa ensin uskaltautuneet tekemään asioita uudella tavalla, oppineet sen seurauksena, nähneet syntyneen kustannushyödyn sekä motivoituneet kokemastaan. Hanke luo myös edellytyksiä mahdollisen Keski-Uudenmaan kaupungin synnylle nykyisten erillisten kuntien toimintatapojen yhtenäistämisen avulla. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 17 % palkkakustannuksista A Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot 0 Nettokustannukset yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu julkinen rahoitus Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta)

10 Kustannukset Yhteensä 6 Kunnat 0 7 Muu julkinen 0 Yhteensä 0 Rahoitus Yhteensä 5 Kuntien rahoitus 0 6 Muu julkinen rahoitus 0 Yhteensä 0 10 (16) Kustannusarvio yhteensä Muilta rahoittajilta haettu rahoitus Rahoitussuunnitelma yhteensä Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Kuntarahoituksesta eli hankkeen omarahoitusosuudesta tehdään päätökset kahdessa vaiheessa: Ensimmäinen päätös, euroa, on tehty joulukuussa 2014 osana KUUMA-seutu liikelaitoksen vuoden 2015 talousarviota (tämä summa on käytettävissä myös jälkeen). Päätöksen on tehnyt KUUMA-seutu liikelaitoksen johtokunta ja sen on vahvistanut liikelaitoksen isäntäkunnan eli Keravan kaupunginvaltuusto osana Keravan kaupungin talousarviota. Toinen päätös tehdään joulukuussa 2015 osana KUUMA-seutu liikelaitoksen vuoden 2016 talousarviota, josta tehdään päätökset KUUMA-seutu liikelaitoksen johtokunnassa ja liikelaitoksen isäntäkunnan eli Keravan kaupunginvaltuustossa. Hankkeen projektipäällikkönä toimii osa-aikaisesti KUUMA-seutu liikelaitoksen johtaja, jonka palkasta on myös tehty päätös em. KUUMA-seutu liikelaitoksen talousarvion yhteydessä. Kuntarahoituksesta on mahdollista saada sitoumus vain vuosittain osana KUUMA-seutu liikelaitoksen talousarviota. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Hankkeeseen ei ole haettu eikä olla hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hanke perustuu KUUMA-seutu liikelaitoksen Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia -hankkeeseen, joka toteutui vuonna Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmasta Hanke liittyy myös 6Aika-ohjelmaan. Hanketta toteuttavat Keski-Uudenmaan kunnat eivät kuitenkaan voi hakea rahoitusta ko. ohjelmasta, koska eivät kuulu sen toiminta-alueeseen. Lisäksi hanke liittyy Keudan (eli Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän) toteuttamaan Ohjaamo - Keski-Uusimaa - hankkeeseen, johon on haettu rahoitusta ESR-ohjelman toimintalinjasta 3, erityistavoitteesta 6.1. Tämän hankkeen toimenpiteillä pyritään osaltaan ohjaamaan nuorta kohderyhmää Ohjaamo-hankkeeseen. 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Hanke perustuu Keski-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä esiin nousseeseen kärkiteemaan eli palvelujen digitalisointiin. Yhdistymisselvitys sai rahoitusta valtionvarainmisteriöltä.

11 11 (16) Hanke perustuu Uusimaa -ohjelmaan: strateginen valinta 2 Toimiva arki ja painopiste 2.5. Paikallisuus, lähidemokratia ja nuorten osallisuus sekä Uusimaa ohjelman toimeenpanosuunnitelma toimenpide 5.2. toimiva arki. Hanke liittyy myös Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla - aluekehittämisen tutkimus- ja innovaatiostrategia kärkikokonaisuuksiin C Arjen hyvinvointikaupunki ja E Internet-aikakauden kansalainen. Lisäksi hankkeella saattaa olla liityntäpintaa THL:n Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeeseen Sokraan Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Maakunnat Uusimaa Seutukunnat Helsingin Kunnat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo, Tuusula Hankkeen toiminta on valtakunnallista Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? KUUMA-seutu liikelaitos (ja sitä edeltänyt seutukokeilun mukainen kuntayhtymäksi tulkittu KUUMA-seutu) on vastannut ja toteuttanut useita erilaisia, ulkopuolista rahoistusta saaneita hankkeita ja ohjelmia 1990-luvulta lähtien. Tämä hanke perustuu Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia -hankkeeseen, joka toteutettiin osatoteuttajana toimineen Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke sai rahoitusta Manner-Suomen ESR-ohjelmasta Lisäksi hanke perustuu Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä nousseisiin kärkiteemoihin: palveluiden digitalisointi sekä lähidemokratia ja päätöksenteko Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Kuntalaiset eivät osallistu palveluiden digitalisointiin Hankkeessa testattavat osallistamismenetelmät eivät vakiinnu Hankehenkilöstön rekrytointi ei onnistu Muut hankekumppanit eivät sitoudu hankkeeseen Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Tehokas hankeviestintä: mm. paikallismedian kiinnostuksen herättäminen, kuntien viestintävastaavien osallistaminen hankeviestintään, kunnan sisäisten viestintäkanavien hyödyntäminen sekä kolmannen sektorin verkostoviestinnän hyödyntäminen Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön vahvistaminen ml. ohjausryhmätyöskentelyyn osallistuminen ja sen kehittäminen aiemman Lähidemokratia-hankkeen ohjausryhmäpalautteen pohjalta Päätoteuttajan ja osatoteuttajan hankehenkilöstön varmistaminen jo ennen mahdollista rahoituspäätöstä sekä hankekumppaneiden dialogisen työotteen turvaaminen Vuonna 2014 toteutuneen Lähidemokratia-hankkeen ohjausryhmäpalautteen hyödyntäminen 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi

12 12 (16) Hankkeen ohjausryhmään esitetään kutsuttavaksi edustaja seuraavista tahoista: - KUUMA-seutu liikelaitoksen johtokunta (luottamushenkilö(t)) - KUUMA-seutu liikelaitoksen johtoryhmä (kuntajohtaja(t)) - KUUMA-seutu liikelaitoksen sote-johtajien työryhmä - KUUMA-seutu liikelaitoksen sivi-johtajien työryhmä - projektipäällikkö (ohjausryhmän esittelijä) - KUUMA-seutu liikelaitoksen kuntayhteistyön assistentti (ohjausryhmän sihteeri) - projektin digipäällikkö - Diakonia-ammattikorkeakoulu - seurakunnat - kolmas sektori - nuorisovaltuustot. Lisäksi ohjausryhmään esitetään kutsuttavaksi asiantuntijaksi rahoittajan edustaja. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista 12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä Henkilöstömäärä Yritysten lukumäärä??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_MIKRO??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_PIENI??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_KESKI_SUURI??? YRITYSTEN_LUKUMÄ ÄRÄ_SUUR Yhteensä Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan, naisten määrä eriteltynä Työttömät (ml. pitkäaikaistyöttö mät) Yleissivistävässä / ammatillisessa koulutuksessa olevat Työssä olevat (ml. yrittäjät) 12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat Yhteensä Alle 25-vuotiaita vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita Yhteensä Joista naisia

13 Yhteensä Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistämispäiviä Ohjaus- tai konsultointipäiviä 65 Muita henkilötyöpäiviä Yhteensä (16) 12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta, naisten määrä eriteltynä Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Osallistujat ilman perusasteen (ISCED 1) koulutusta 12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden lukumäärä, naisten määrä eriteltynä Alemman perusasteen (ISCED 1) ja ylemmän perusasteen (ISCED 2) koulutuksen suorittaneet Toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeisen (ISCED 4) koulutuksen suorittaneet Korkea-asteen koulutuksen (ISCED 5 to 8) suorittaneet Erityistavoite Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Yhteensä Alle 30-vuotiaita vuotiaita 0 Yli 54-vuotiaita 0 Yhteensä joista naisia 0 Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat joista naisia Yhteensä 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo

14 14 (16) Kyllä Ei Perustelu Tämä hanke perustuu vuonna 2014 toteutettuun Lähidemokratia-hankkeeseen. Siinä toteutettiin mm. kuntalaisille avoin nettikysely, johon saatiin n vastausta. Vastaajien sukupuolta tarkasteltaessa vastauksissa ei havaittu merkittäviä eroja. Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý Joulukuun 2014 työttömyystilaston mukaan hankekuntien työttömistä 5697 oli miehiä ja 4307 naisia. Koska Lähidemokratia-hankkeen nettikyselyn vastauksissa ei ollut merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä sekä koska hankealueen työttömyystilastoissa ei ole MERKITTÄVIÄ eroja sukupuolten välillä, tämän hankkeen toimenpiteet kohdistetaan tasa-arvoisesti molemmille sukupuolille. Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan tasaarvoisesti molemmille sukupuolille Kestävä kehitys

15 15 (16) 14 Liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Palvelujen digitalisoinnilla tavoitellaan kuntapalveluiden saavutettavuutta digitaalisesti. Näin ehkäistään liikenteen aiheuttamien Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 päästöjen kasvua pitkällä tähtäimellä. Palvelujen digitalisoinnilla tavoitellaan kuntapalveluiden saavutettavuutta digitaalisesti. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Näin ehkäistään liikenteen aiheuttamien 10 päästöjen kasvua pitkällä tähtäimellä. Liikennepäästöjen väheneminen parantaaa Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus pitkällä tähtäimellä kasvillisuuden, eliöiden ja 3 luonnon monimuotoisuutta. Liikennepäästöjen väheminen parantaa pitkällä Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) tähtäimellä pinta- ja pohjavesiä, maaperään 5 sekä ilmaan (kasvihuonekaasujen väheminen). Hankkeella ei ole vaikutusta Natura Natura ohjelman kohteet ohjelman kohteisiin. Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 0 Palveluiden digitalisoinnilla pyritään myös sähköiseen arkistointiin, jolloin myös materiaalin 3 ja jätteiden käyttö vähenee. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Hankkeella ei ole vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Hankkeella ei ole vaikutusta paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 Hanke kohdistuu PALVELUIDEN digitalisointiin. Liikkuminen ja logistiikka Palvelujen digitalisoinnilla tavoitellaan kuntapalveluiden saavutettavuutta digitaalisesti 10 ja samalla liikkumisen vähentämistä. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 10 Hankkeen tavoitteena on 150 kohderyhmän edustajan hyvinvoinnin ml. työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Lisäksi hyvinvointikyselyllä ja asikasraadeilla tavoitellaan noin 1000 vastajaa. Kaikella em. kertyvän tiedolla toivotaan olevan kumulatiivinen vaikutus alueen väestöön laajemminkin. Kyse on uudenlaisesta lähestymistavasta asukkaiden terveyden ja 10 hyvinvoinnin edistämiseksi. Tasa-arvon edistäminen 10 Hankkeen toimenpiteet kohdistetaan tasaarvoisesti molemmille sukupuolille. 10 Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 Hankkeen lähtökohtana on asukkaiden yhdenvertaisuus. Hankkeessa toimitaan niin, että varsinainen kohderyhmä kohdataan osoittelematta ja tarjoten kunkin tarpeen 10 mukaisia palveluita, toimintaa tai verkostoja. Kulttuuriympäristö Hankealue koostuu sekä urbaaneista että maaseutumaisista alueista. Haasteena on kuntien yhdistymisselvityksen yhteydessä tehty Taloustutkimuksen selvityksen tulos palveluiden saavutettavuudesta. Sen perusteella maaseutumaisilla alueilla asuvat suhtautuvat kriittisemmin sähköisiin palveluihin kuin 10 kaupunkimaisilla alueilla asuvat. Ympäristöosaaminen Hankkeen oheistavoitteena on levittää tietoisuutta sähköisten palveluiden 5 ympäristöystävällisyydestä.

16 16 (16) Ote KUUMA-johtokunnan pöytäkirjasta /TTS hyväksyminen_kuntarahoitus hankkeelle 2015 KUUMA toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 Sopimus Diak ja KUUMA-seutuliikelaitos Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus LATVANEN PAULA vs. liikelaitoksen johtaja (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)

17 Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (8) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Keravan kaupunki Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Kauppakaari 11 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö Paula Latvanen Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Kunta Postitoimipaikka Kerava Yhteyshenkilön sähköpostiosoite 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Aiemman Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratia -hankkeen yhtenä johtopäätöksenä oli, että Keski-Uudenmaan kuntien asukkailla on enemmän halua osallistua ja vaikuttaa kuntien palveluihin ja toimintaan kuin kunnat tarjoavat siihen mahdollisuuksia. Hankkeessa saatiin yli 300 ehdotusta uusista osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista: erityisesti kaivattiin osallistumisen muotojen modernisointia, sähköistämistä ja vuorovaikutteisuutta. Hankkeen taustalla on myös KUUMA-kuntien työttömyystilanne (erityisesti nuoret sekä yli 54-vuotiaat). Erilaisten uusien toimenpiteiden aikaasaamisksi on perustettu kuntien yhteinen työryhmä syksyllä Asiaa on pohdittu myös yhdessä ELY-keskuksen, TE-toimiston ja KELA:n edustajien kanssa. Tämä hanke ohjaa osallistujia myös näiden uusien toimenpiteiden piiriin. Kuntien taloustilanne on tunnetusti vaikea ja yt-menettelyt on käyty läpi lähes jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa kunnassa. Näin ollen henkilöstön voimavarat ovat koetuksella, eikä kehittämistoimintaan ole juurikaan resursseja. Tämä näkyy mm. siten, että esim. työmarkkinoiden ulkupuolella olevien nuorten tai pitkäaikaistyöttömien (elämän)tilannetta ja tarpeita ei tunneta riittävästi, eikä niiden selvittämiseksi ole mahdollisuuksia osana normaalityötä. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä (jossa em. Lähidemokratia-hankkeen tuloksia jo hyödynnettiin) keskeisiksi teemoiksi nousivat palveluiden digitalisointi eli sähköistäminen sekä lähidemokratia ja päätöksenteko. Kunnat haluavat nyt yhdistää nämä kaksi tärkeää huomioita: palveluja halutaan digitalisoida osallistaen kehittämistyöhön mukaan myös asukkaat. Yksi keskeisiä hankkeen peruslähtökohtia ja uutusarvo on myös asukkaiden ja osallistujien tasavertaisuus. Vaikka rahoitusta haetaan ohjelmasta, joka on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville, tässä hankkeessa korostetusti ketään ei leimata, osoiteta, nimetä tai luokitella esim. työttömiin, työllisiin, päihde- ja mielenterveysongelmaisiin, vammaisiin, nuoriin, ikäihmisiin tms. Hankkeelle halutaan korkea profiili sekä hanketta toteuttavien tahojen että kuntalaisten ja median silmissä. Luokittelu on asenteellista, eikä se edusta tämän päivän tapaa toimia. Hankkeessa halutaan löytää moderneja, innovatiivisia, inhimillisiä ja asukkaiden itsensä em. Lähidemokratia-hankkeessa jo ehdottamia tapoja a) vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi b) erityisesti palveluiden digitalisoimiseksi sekä c) hyvinvoinnin ml. työ- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Tulostettu :19:29

18 2 Toteutus ja tulokset 2 (8) Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Toimenpiteet hankkeeseen osallistuville (toteuttajana pääosin tuen siirron saaja Diak): 1) Nettikysely asukkaiden hyvinvoinnista sekä tyytyväisyydestä sähköisiin palveluihin: Diakin tutkija Sakari Kainulaisen hyvinvointimittarin soveltaminen ja käyttöönotto - Kyselyn perusteella vastaajat saavat ehdotuksia oman hyvinvointinsa parantamiseksi sen mukaan kuin vastaukset antavat aihetta (esim. koulutus, ohjaamo- tai työpajatoiminta, kurssitoiminta, vapaaehtoistyö) - Kyselyyn kytketään erityiskysymyksiä esim. palveluiden digitalisoinnista 2) Henkilökohtainen haastattelu noin 150 henkilölle, erityisesti kohderyhmälle: Esim. em. nettikyselyn yhteydessä kysytään "Olisitko valmis osallistumaan henkilökohtaiseen haastatteluun hyvinvointisi parantamiseksi?" (haastatteluun osallistujat saavat haastattelun avulla polkuja eteenpäin ja kunnat saavat tietoa kohderyhmästä, jonka tilannetta ei nyt riittävästi tunneta ja jonka kartoittamiseksi ei ole riittävästi resursseja) 3) Asiakas-/käyttäraati: Esim. em. nettikyselyn yhteydessä kysytään "Olisitko valmis osallistumaan noin vuoden ajan (yhteensä 2-3 kertaa) palveluiden käyttäjistä muodostuvaan pienryhmään, jossa tarkoituksena on kehittää ja digitalisoida palveluita?" Jatkokysymyksen avulla selvitetään, minkälaisten palveluiden kehittämiseen ja digitalisointiin vastaaja haluaisi osallistua. Vaihtoehdoina ovat kuntien itsensä nimeämät palvelut, jotka ne ovat valinneet kehittämisen ja digitalisoinnin kohteiksi. 4) Alueellinen tilaisuus: Esim. em. nettikyselyn yhteydessä kysytään "Saako sinulle lähettää hlökohtaisen kutsun alueelliseen tilaisuuteen, jossa paneudutaan palveluiden kehittämiseen ja digitalisointiin?" Toimenpiteet kuntapalveluiden digitalisoimiseksi (toteuttajana päätoteuttaja KUUMA-seutu liikelaitos ja kunnat): 1) Kukin kunta tarjoaa muille kunnille omat parhaat, käytössä jo olevat sähköisten palveluiden käytännöt, joiden käyttöönottoa muissa Keski-Uudenmaan kunnissa ko. kunta sitoutuu opastamaan. 2) Kukin kunta valitsee em. joukosta ne käytännöt, joiden käyttöönoton ja kehittämisen kunta sitoutuu toteuttamaan. Jokaiselle osallistuvalle kunnalle win-win tilanne: kukin antaa omaa osaamistaan ja saa lisää tilalle. Välineenä on toimintatavan muuttaminen sekä tiedon jakaminen ja oppiminen. Kukin kunta rahoittaa itse varsinaisen palveluiden digitalisointiin liittyvät laite-, ohjelma- yms. investoinnit sekä omien työntekijöiden työajan kehittämiseen ja digitalisointiin. Hankkeella rahoitetaan osallistuvien kuntien yhteistyötä, keskitetysti hankittavaa digitalisoinnin asiantuntijapalvelua ml. hyöty-kustannusanalyysi, benchmarkkauspalvelua (eli tiedon saamista ja verkottumista parhaiden käytäntöjen kanssa muualla Suomesta ja maailmalla)sekä digitalisoitavien palveluihin liittyvät ajantasalla olevat nettisivut. Hankkeen päätoteuttaja (KUUMA-seutu liikelaitos) vastaa päätoteuttajan ja osatoteuttajan toimenpiteiden keskinäisestä synkronoimisesta ja yhteistyöstä sekä projektin viestinnästä. De minimis -tuki-ilmoitus 1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla? Kyllä ý Ei 2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita? Kyllä ý Ei Tulostettu :19:29

19 Hankkeen kustannusarvio 3 (8) Kustannusmalli ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista Flat rate 15 % palkkakustannuksista Flat rate 40 % palkkakustannuksista Kertakorvaus (lump sum) Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan A Hankkeen kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. ý Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina. 1 Palkkakustannukset Tehtävä Kokoaikainen/ osa-aikainen Henkilötyökk projektipäällikkö Osa-aikainen digipäällikkö Kokoaikainen Yhteensä Kustannusten perustelut Hankkeen digipäällikkö johtaa projektissa palveluiden digitalisoimiseeen liittyviä toimenpiteitä sekä raportoi niistä. Digipäällikkö toteuttaa ja vastaa näin ollen muun muassa - hankkeeseen osallistuvien kuntien yhteistyöstä suunnittelemalla kuntien valitsemiin hyviin digikäytäntöihin liittyvän kuntien välisen konsultoinnin ja oppimisen toimintamallin sekä johtamalla sen toteuttamista - ulkopuolisen asiantuntijapalvelun hankinnasta liittyen mm. kehitettävien digipalveluiden hyöty-kustannusanalyysiin ja benchmarkkauspalveluun (ts. tiedon saamisesta ja verkottumisesta parhaiden käytäntöjen kanssa muualla Suomesta ja maailmalla) sekä - digitalisoitaviin kuntapalveluihin liittyvän avoimen ja ajantasalla olevan nettisivuston perustamisesta ja ylläpitämisestä -sivuille. Lisäksi digipäällikkö vastaa digitalisointitoimenpiteiden synkronoimisesta Diakonia-ammattikorkeakoulun toimenpiteiden (erityisesti asiakasraadin) kanssa sekä osallistuu hyvinvointinettikyselyn (erityisesti kokemustieto sähköisistä palveluista) suunnitteluun ja toteuttamiseen yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen projektipäällikkö vastaa ohjausryhmän kokoamisesta ja ohjausryhmän työskentelyn organisoimisesta (aiemman Lähidemokratia-hankkeen ohjausryhmäpalautteen pohjalta), projektin aloitus- ja päätösseminaarien järjestämisestä, projektin viestinnästä ja mediayhteyksistä sekä projektin kokonaisraportoinnista rahoittajalle. Lisäksi projektipäällikkö osallistuu ja varmistaa osaltaan yhteistyön sujuvan toteutumisen tuen siirronsaajan eli Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Tulostettu :19:29

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen logo Hankehakemuksia voi jättää pelkästään sähköisesti EURA 2014 -järjestelmässä, joka avautuu hakijoille toukokuun

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) 1 (7) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 300836 Hakemustyyppi

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN ESR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET (LUONNOS)

EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN ESR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET (LUONNOS) EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN ESR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET (LUONNOS) Täyttöohjetta päivitetään vielä huhti-toukokuussa 2014 rakennerahastoja koskevien valtioneuvoston asetusten valmistelun myötä. Viranomaisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta

RAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta 1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit

Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Rakennerahastohankkeiden toteutus ohjelmakaudella 2014-20 Sähköiset palvelut ja yksinkertaistetut kustannusmallit Jenni Hyvärinen TEM/ALUE/Rakennerahastot Huom! Tässä esityksessä käsiteltäviin asioihin

Lisätiedot

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA

RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA 1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan 1 (11) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 100980 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Keskeneräinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan 1 (12) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Käsittelijä Seija Hämäläinen Hakemusnumero 100584 Hakemustyyppi Uusi Puhelinnumero 0504563213

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

2. Hakijan perustiedot (päätoteuttaja) Jos kyseessä on yhteishanke tai tuen siirto -menettely, kirjoita tähän kohtaan päätoteuttajan perustiedot.

2. Hakijan perustiedot (päätoteuttaja) Jos kyseessä on yhteishanke tai tuen siirto -menettely, kirjoita tähän kohtaan päätoteuttajan perustiedot. EURA 2014+ -JÄRJESTELMÄN EAKR-HAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Täyttöohjetta päivitetään vielä huhti-toukokuussa 2014 rakennerahastoja koskevien valtioneuvoston asetusten valmistelun myötä. 1. Viranomainen,

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

toteutuneet kustannukset

toteutuneet kustannukset ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 1/2015 Aika Torstai 5.2.2015 klo 16.30-17.35 Paikka Tuusulan kunnantalo Valtuustosali Hyryläntie 16, Tuusula 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016. Hakijan ohje KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN AVOIN ESR-HAKU LÄNSI-SUOMESSA 10.6.2016 3.10.2016 Hakijan ohje Sisältö: 1. Yleistä ESR-hausta 2. Haun erityispiirteet 3. Ohjeita hakemuksen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan 1 (11) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Hakemusnumero 101886 Hakemustyyppi

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat

Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat Maakunnan yhteistyöryhmän 41 08.06.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 32 15.06.2015 Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi: Uudenmaan ESR-hakujen teemat MYRS 08.06.2015 41 Kestävää kasvua ja

Lisätiedot

TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE

TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE TUKIHAKEMUS KEHITTÄMIS- JA INVESTOINTIHANKE Lomake 3306A 1 Uusi hakemus Korjaus/täydennys hakemukseen Muutoshakemus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan 1 (11) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 30.9.2015 Käsittelijä Antti Hänninen Hakemusnumero 101886 Hakemustyyppi Uusi

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tunniste S12432.0000 Tila

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Jyrki Tomberg. Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ RAKENNERAHASTO- OHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2014-2020 SÄHKÖINEN EURA 2014 JÄRJESTELMÄ JA YKSINKERTAISTETUT KUSTANNUSRAKENNEMALLIT (EAKR) Jyrki Tomberg Rahoitusinfo 5.6.2014 DIAK Martintalo

Lisätiedot

ESR-hankkeiden hakukäytännöt

ESR-hankkeiden hakukäytännöt ESR-hankkeiden hakukäytännöt Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014 2020 EU-koordinaattori Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö ESR-haun aikataulu Sähköinen asiointi Hakemuslomake Rahoitusosuudet Yksinkertaistetut

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta", 300350 rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta, 300350 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 181 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta", 300350 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 181 Hankkeen julkinen nimi Yrittäjäksi

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle

www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32222 Tunniste A32222.0001 Tila

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE EAKR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi A32477 Tunniste A32477.0000 Tila

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10

Kestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10 Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle

Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Lähde mukaan! Työtä, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä Porin seudulle Tavoitteena parantaa työllisyyttä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI

HAKEMUS KKI-KEHITTÄMISHANKKEEKSI HAKEMUS KKI-KEHITTMISHANKKEEKSI TIEDOT HAKIJASTA Hakijayhteisön nimi: Mallilan Yritys Hakijayhteisön rekisteritunnus: 123456-1 Hakijayhteisön osoite: Mallilankuja 11 a 1 Postinumero: 12340 Postitoimipaikka:

Lisätiedot

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet Hämeen ELY-keskus Merja Rossi 16.4.2015 Suuri tarve työtä ja ohjausta Työllisyyden trendit Hämeessä Työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa 26 241,

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN

ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ESR-HAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN - PROJEKTISUUNNITELMAN LAATIMINEN Hakemuksen/suunnitelman kohdat 6-16 Koulutus Seinäjoella 9.1.2012 Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Hakukoulutus kesäkuu 2014

Hakukoulutus kesäkuu 2014 Hakukoulutus kesäkuu 2014 Eura 2014 ja Katso-tunniste Katso-tunnisteella kirjaudutaan uuteen EURA2014-järjestelmään Rahoituksen hakeminen EURA2014 järjestelmän kautta edellyttää verohallinnon Katso-tunnistautumispalvelun

Lisätiedot

Yksinkertaistetut kustannusmallit

Yksinkertaistetut kustannusmallit Yksinkertaistetut kustannusmallit Jukka Kotro 25.5.2015 Savonlinna 27.5.2015 Mikkeli Sivu 1 28.5.2015 Hankkeiden kustannusmallit Tuen hakija valitsee ja perustelee hakuvaiheessa, minkä kustannusmallin

Lisätiedot

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen.

13. KUSTANNUSARVIO. Kaikki kustannukset ilmoitetaan todellisiin kustannuksiin perustuen. 13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. Kaikki kustannukset ilmoitetaan

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Hakemus koululaisten iltapäivätoimintaan Application for Pupils' Afternoon Activities

Hakemus koululaisten iltapäivätoimintaan Application for Pupils' Afternoon Activities 1/2 Ilmoitus vastaanotettu / 20 Vast.ottaja Hakemus koululaisten iltapäivätoimintaan Application for Pupils' Afternoon Activities 1 Lapsen tiedot Suku- ja etunimet Last and First s Lähiosoite Street Address

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy 1006550-2 Ammattikorkeakoulu Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1523864-4 Muu järjestö tai yhdistys

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy 1006550-2 Ammattikorkeakoulu Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 1523864-4 Muu järjestö tai yhdistys 1 (12) Hankesuunnitelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 29.6.2015 Käsittelijä Eeva Martikainen Hakemusnumero 101516 Hakemustyyppi

Lisätiedot

Valittavat kustannusmallit

Valittavat kustannusmallit Valittavat kustannusmallit 1. Todellisiin kustannuksiin perustuva 2. Kertakorvaus ( lump sum ) Julkinen tuki: enintään 100 000 3. Prosenttiperusteinen yleiskustannusten laskenta ( flat rate ) 24 % palkkakustannusten

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Demokratia-ryhmä 24.8.2011 21.3.2011 Jussi Pajunen Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi on demokraattisen keskustelun ja päätöksenteon

Lisätiedot