Tarja Meristö & Hanna Tuohimaa Naantalin seurakunnan seurakuntalaiskysely Yhteenvetoraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarja Meristö & Hanna Tuohimaa Naantalin seurakunnan seurakuntalaiskysely Yhteenvetoraportti"

Transkriptio

1 Tarja Meristö & Hanna Tuohimaa Naantalin seurakunnan seurakuntalaiskysely Yhteenvetoraportti NASTU - Naantalin seurakunnan strategia ja tulevaisuus Turku maaliskuu

2 Tarja Meristö & Hanna Tuohimaa Naantalin seurakunnan seurakuntalaiskysely. Yhteenvetoraportti Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 4 2. Vastaajien taustatiedot 4 3. Seurakunnan toiminnan kehittäminen Seurakunnan palveluiden kehittäminen: mitä, kenelle? Palvelujen kehittämisen haasteita Lopuksi 41 Kirjoittajat ja Naantalin seurakunta ISBN Turku

3 TIIVISTELMÄ Naantalin seurakunta toteutti osana Naantalin seurakunnan strategia ja tulevaisuus - hanketta (Nastu-) seurakuntalaiskyselyn tammikuussa Satunnaisotantana valitulle 2000:lle seurakunnan 15 vuotta täyttäneelle seurakunnan jäsenelle lähetettiin kysely, johon saatiin vastauksia 662 kpl (33.1%). Vastaajista 63% oli naisia ja 36% miehiä. Vastaajissa oli eniten vuotiaita. Vähiten vastauksia saatiin vuotiailta. Vastaajista 59% eli avioliitossa ja 35%:lla oli lapsia kotona. Vastaajista 81% oli muuttanut muualta Naantaliin. Velkualaisia vastaajia oli reilu 1%, yhteensä 8 henkeä, joista 2 oli syntyperäisiä velkualaisia. Vastaajat suhtautuivat seurakuntaan ja sen palveluihin myönteisesti. Kuitenkin, seurakunta koettiin etäiseksi ja seurakunnan palvelut olivat melko vähän tunnettuja vastaajien keskuudessa. Vastaajista 2% oli tällä hetkellä ja 7% oli ollut aiemmin mukana seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa. Tulevaisuudessa vapaaehtoistoiminnassa haluaisi olla mukana varmasti 5% ja ehkä 29% vastaajista. Eniten halukkuutta osoitettiin haravointitalkoita, lähimmäispalvelua ja kohtaamispaikan kahvilaa kohtaan. Seurakunnan palveluita haluttiin kehittää erityisesti ikäihmisille ja nuorille. Palvelujen toivottiin olevan maksuttomia tai hinnoittelussa toivottiin ainakin harkintaa maksukyvyn mukaan tai palvelukohtaisesti. Kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaus pitäisi seurakunnan jäsenten saada kirkollisverolla, ilman lisämaksua. Palvelujen tärkeimmäksi tekijäksi arvioitiin tasa-arvoisuus kaikkia kohtaan maksuttomuuden ohella. Seurakunnan toimintaa toivottiin kehitettävän tavalla, jossa yhdistyvät matala kynnys tulla, perhekeskeisyys, auttaminen ongelmatilanteissa ja syrjäytymisen ehkäisy. Toteutukselta toivottiin myös rennompaa otetta, jossa hengellinen sisältö yhdistetään uuteen toteutustapaan. Samoin, toivottiin monipuolisempia aukioloaikoja, kuten virastopalvelujen ilta-aikaa, lasten kerhojen jatkumista kesällä tai jumalanpalveluksia iltapäivisin. Sisäpiirimäisyydestä ja ulkokultaisuudesta tuli moitteita, vaikka Naantalin seurakunnan maine ja julkisuuskuva todettiinkin hyväksi. Kiitosta saivat hyvät työntekijät ja runsaat tapahtumat. 3

4 1. Johdanto Naantalin seurakunta on käynnistänyt vuonna 2006 Nastu-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää seurakunnan toimintaa niin, että palvelut vastaavat myös seurakuntalaisten tulevaisuuden tarpeisiin ja seurakunnassa on hyvä olla töissä. Seurakunnan yhteistyökumppanina kehittämistyössä on tutkimusjohtaja Tarja Meristö Åbo Akademin CoFi-ryhmästä ja työlle on saatu taloudellista tukea työministeriön Tykes-ohjelmasta vuosille Nastu-hankkeessa on vuoden 2006 aikana toteutettu seurakunnan henkilöstön haastattelut sekä tehty kysely luottamushenkilöille. Näiden perusteella on laadittu kysely, joka lähetettiin satunnaisotantana valituille 2000:lle 15 vuotta täyttäneelle Naantalin seurakuntalaiselle tammikuussa Kyselystä lähetettiin yksi muistutuskirje. Kysely oli salasanasuojattu, millä varmistettiin se, että vain satunnaisotantaan kuuluvat pääsivät vastaamaan kyselyyn. Kyselyyn vastasi yhteensä 662 henkilöä. Vastausprosentti on siten 33.1 %. Netin kautta saatiin 285 vastausta ja paperilomakkeella 377 vastausta. Kirjeitä palautettiin avaamattomana 23 kappaletta, joista 13 ulkomailta. Lisäksi 12 henkilöä kieltäytyi vastaamasta tai oli vastaamiseen kykenemätön. 2. Vastaajien taustatiedot Vastaajista 63 % oli naisia ja 36 % miehiä. Verrattuna koko seurakunnan ja myös otoksen sukupuolijakaumaan (55 % naisia ja 45 % miehiä) naiset olivat vastaajajoukossa hieman yliedustettuina. Sukupuoli Seurakuntalaiset, sukupuoli Otos, sukupuoli Vastanneet, sukupuoli 1 % 36 % 45 % 63 % 45 % 55 % 662 hlöä 2000 hlöä 55 % hlöä 4

5 Ikä Vastaajissa oli eniten vuotiaita vastaajia. Tämän ikäisiä vastaajia oli suhteessa huomattavasti enemmän kuin otoksessa. Myös vuotiaat ja yli 75-vuotiaat ovat aineistossa hyvin edustettuna. Kaikkein huonoiten kysely tavoitti vuotiaat vastaajat, mikä on yllättävää, kun ottaa huomioon, että kysely suoritettiin nettikyselynä. Seurakuntalaiset, ikäjakauma Otos, ikäjakauma Vastanneet, ikäjakauma 2 % 2 % 9 % 0 % 9 % 9 % 13 % 7 % 14 % 11 % 15 % 26 % 10 % 31 % 43 % 662 hlöä 34 % 2000 hlöä 30 % 35 % hlöä Asuinmuoto Vastaajista 59 prosenttia eli avioliitossa, yksineläjiä oli 19 prosenttia ja 12 prosenttia vastaajista eli avoliitossa. Yksinhuoltajia oli 3 prosenttia vastanneista ja vanhempien kanssa asuvia 4 prosenttia. Prosentin verran vastaajista eli muussa parisuhteessa tai yhden tai useamman aikuisen kanssa. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Avioliitossa Avoliitossa Muussa parisuhteessa Yksin Ainoana aikuisena lasten kanssa Yhden tai useamman muun aikuisen kanssa (ei parisuhde) Vanhempien tai muun huoltajan kanssa Jokin muu 5

6 Lapsiperheet Vastaajista 35 prosenttia edusti lapsiperheitä ja lisäksi 4 prosenttia vanhempia, joiden lapset asuvat pääasiallisesti tai kokonaan muualla. 42 prosentilla vastaajista lapset olivat jo aikuisia ja 19 prosenttia ilmoitti, ettei heidän perheeseen kuulu lapsia. Kysymyksen muotoilu ei huomioinut niitä vastaajia, jotka ovat itse perheen lapsia. Ne vastaajista, jotka tällaisessa tapauksessa valitsivat kohdan jokin muu on jälkikäteen koodattu ryhmään yksi, eli perheeseeni kuuluu lapsia, jotka asuvat kanssani aina tai vähintään puolet ajasta, koska kysymyksen tarkoitus oli nimenomaan kartoittaa lapsiperheet kysymysjoukosta riippumatta siitä, oliko vastaaja perheessä vanhempi vai lapsi. Perheeseeni kuuluu lapsia, jotka asuvat kanssani aina tai vähintään puolet ajasta Perheeseeni kuuluu lapsia, jotka asuvat kanssani osan ajasta, mutta yli puolet ajasta he asuvat muualla Perheeseeni kuuluu lapsia, mutta he eivät asu kanssani Perheeseeni kuuluu lapsia, mutta he ovat jo aikuisia ja asuvat omillaan Perheeseeni ei kuulu lapsia Jokin muu 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% 6

7 Vastaajilta kysyttiin heidän perheeseensä kuuluvien lasten ikiä ja lukumääriä. Vastauksissa tarkastellaan vain perheeseen kuuluvia (alaikäisiä) lapsia, joten vastauksista on poistettu ne, jotka edellisessä kysymyksessä ilmoittivat lastensa olevan aikuisia. Lapsiperheitä oli vastanneissa 37 prosenttia, 10 prosenttia yksilapsisia, 19 prosenttia kaksilapsisia, 7 prosenttia kolmelapsisia ja 1 prosentti useampilapsisia perheitä. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Ei lapsia / lapset aikuisia Yksi lapsi Kaksi lasta Kolme lasta Neljä lasta tai enemmän Vastaajien lapsista suuri osa on 16-vuotiaita tai sitä vanhempia, mikä selittyy sillä, että vastaajajoukko painottui keski-ikäiseen seurakunnan jäsenistöön. Luokalla ei myöskään ole ylärajaa, joten luokkaan kuuluvat myös ne tilanteet, jossa perheessä asuu nuorin lapsi kotona, kun muut ovat jo aikuisia vuotta 4-6 vuotta 7-12 vuotta Yksi Kaksi Kolme vuotta 16 vuotta tai yli 7

8 Asuintausta 16 prosenttia vastanneista ilmoitti olevansa syntyperäinen naantalilainen ja 81prosenttia oli muuttanut Naantaliin muualta. Velkualla asuvia oli aineistossa yhteensä 8 henkilöä eli reilu prosentti vastanneista, syntyperäisiä kaksi henkilöä. Vastausvaihtoehdoissa ei kyselyssä ollut muualla Suomessa asuvia tai ulkomailla asuvia, mutta nämä on jälkikäteen koodattu kommenttien sekä osoitetietojen pohjalta, muualla Suomessa asuvia 2 henkilöä ja ulkomailla asuvia 7 henkilöä. Seurakuntalaiset, asuinpaikka Otos, asuinpaikka Vastaajat, asuinpaikka 0 % 2 % 0 % 3 % 1 % 0 % 2 % 2 % 1 % 97 % 95 % 662 hlöä 2000 hlöä 96 % hlöä Muualta Naantaliin muuttaneista 49 prosenttia oli muuttanut Naantaliin lähikunnista, 24 prosenttia Varsinais-Suomesta ja 26 prosenttia muualta Suomesta. Lähikunnista Varsinais-Suomen alueelta Muualta Suomesta Ulkomailta 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% 8

9 Muualta muuttaneista 67 prosenttia oli asunut Naantalissa yli 10 vuotta. yli 10 vuotta 6-10 vuotta 1-5 vuotta Alle vuoden 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% Muualta muuttaneista lähes puolet ei muistanut, oliko seurakunta ottanut heihin Naantaliin muuttamisen jälkeen yhteyttä. 31 prosenttia vastasi, ettei heihin ole otettu yhteyttä ja 22 prosenttia, että oli otettu yhteyttä. Kyllä Ei En muista 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% 9

10 Pääasiallinen toimeentulo Vastaajista 43 prosenttia oli palkkatyössä ja 35 prosenttia eläkeläisiä. Palkkatyössä Yksityisyrittäjä Työtön Koululainen / opiskelija Eläkkeellä Vanhempainvapaalla tai kotihoidontuella Muuten työvoiman ulkopuolella Jokin muu 0% 10% 20% 30% 40% 50% Seurakunnan luottamus- ja vapaaehtoistoiminta Naantalin seurakunnan luottamustoimessa oli ollut aiemmin mukana kolme prosenttia ja yksi prosentti oli mukana tällä hetkellä. Kyllä, olen tällä hetkellä Kyllä, olen ollut aiemmin En ole ollut 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% Percent 10

11 Kolme prosenttia vastanneista ilmoitti haluavansa olla mukana Naantalin seurakunnan luottamustoimessa tulevaisuudessa. 22 % vastanneista ilmoitti haluavansa ehkä olla mukana luottamustoimessa. Kyllä, haluaisin tulevaisuudessa olla mukana En halua tulevaisuudessa olla mukana Haluaisin tulevaisuudessa ehkä olla mukana 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% Vastaajista 2 % oli tällä hetkellä mukana Naantalin seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa ja 7 % oli ollut mukana aiemmin. Kyllä, olen tällä hetkellä Kyllä, olen ollut aiemmin En ole ollut 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% 80.0% 100.0% 11

12 Naantalin seurakunnan vapaaehtoistoiminnassa halusi tulevaisuudessa olla mukana varmasti 5 % ja ehkä 29 % vastaajista. Kyllä, haluaisin tulevaisuudessa olla mukana En halua tulevaisuudessa olla mukana Haluaisin tulevaisuudessa ehkä olla mukana 0.0% 20.0% 40.0% 60.0% Niiltä vastaajilta, jotka ilmoittivat halukkuutensa osallistua seurakunnan vapaaehtoistoimintaan, kysyttiin, millaisessa toiminnassa he haluaisivat olla mukana. Kysymykseen vastasi 203 henkilöä. Vain paperilomakkeella vastanneet pystyivät antamaan useamman vaihtoehdon. Vastauksia oli yhteensä 232. Eniten kysymykseen vastanneita kiinnostivat haravointitalkoot tms. sekä lähimmäispalvelu ja kohtaamispaikan kahvila. Prosentit on laskettu kysymykseen vastanneista. Kohtaamispaikan kahvila Isoistoiminta % Pyhäkouluopettaja Kerho-ohjaaja Lähimmäispalvelu Ystäväperhe Kuorot Yhteisvastuukerääjä Pienryhmävetäjä Haravointitalkoot tms. Jokin muu, mikä? 12

13 Seurakunnan palvelut/ seurakunnan työmuotojen tunteminen Kyselyssä selvitettiin, miten hyvin seurakuntalaiset tuntevat seurakunnan palveluita. Omana osa-alueenaan kysyttiin seurakunnan työmuotojen, toimitusten sekä huoltopalveluiden tuntemista. Työmuodoista tunnettiin parhaiten lapsityö ja nuorisotyö. Kunkin työmuodon kohdalla prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tunne kyseistä työmuotoa lainkaan. Jokin muu -kohdan pylväs ei ole vertailukelpoinen muiden kanssa, koska kukin sai määritellä työmuodon itse. Lisäksi moni vastasi kysymykseen määrittelemättä lainkaan mistä palvelusta oli kyse. Palvelun määritteli vain neljä vastaajaa. Näissä vastauksissa mainittiin eläkeläisten ja sotaveteraanien kokoustilat, kirkkoherranviraston palvelut, yhteisvastuutilaisuuksien järjestäminen sekä merimiespiiri. Työmuodot, Lapsityö Työmuodot, Nuorisotyö Työmuodot, Diakoniatyö Työmuodot, Perhetyö Työmuodot, Vanhustyö Työmuodot, Vammaistyö Työmuodot, Päihdetyö Työmuodot, Mielenterveystyö Työmuodot, Vapaaehtoistyö Työmuodot, Musiikkityö Työmuodot, Lähetystyö Työmuodot, Julistus- ja evankelioimistyö Työmuodot, Jokin muu, mikä? Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti Tunnen huonosti En tunne lainkaan % 13

14 Seurakunnan palvelut/ seurakunnan toimitusten tunteminen Työmuotoja selvästi paremmin vastaajat tunsivat seurakunnan toimitukset. Toimitukset ovatkin seurakunnan näkyvintä toimintaa ja niihin osallistuvat myös sellaiset henkilöt, jotka muuten ovat etäällä seurakunnan toiminnasta. Jokin muu kysymykseen vastanneista vain neljä määritti, mistä toimituksesta oli kyse. Mainitut muut toimitukset olivat kirkkokonsertit, konsertit, miesten raamattupiiri sekä uurnahautaus. Toimitukset, Jumalanpalvelukset Toimitukset, Kaste Toimitukset, Konfirmaatio Toimitukset, Vihkiminen Toimitukset, Hautaan siunaaminen Toimitukset, Jokin muu, mikä? % Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti Tunnen huonosti En tunne lainkaan 14

15 Seurakunnan palvelut / huoltopalveluiden tunteminen Hautausmaiden hoitoa tunsi vähintään kohtalaisesti noin kolmannes vastaajista. Kiinteistöjen hoitoa ei tunnettu juuri lainkaan. Jokin muu kysymykseen vastanneista yksi ilmoitti, mistä huoltopalvelusta on kyse (Soiniemi). Huoltopalvelut, Hautausmaan hoito Huoltopalvelut, Kiinteistöjen hoito Huoltopalvelut, Jokin muu, mikä? Tunnen hyvin Tunnen kohtalaisesti Tunnen huonosti En tunne lainkaan % Kaikista edellämainituista 19 palvelusta muodostettiin summamuuttuja kuvaamaan yleistä seurakunnan palveluiden tuntemista. Seurakunnan palveluiden tunteminen oli parasta ikäluokissa ja vuotiaat. Huonoiten palveluja tuntevat yli 75- vuotiaat. 60.0% Vastaajan ikä vuotta vuotta vuotta vuotta 75 vuotta tai yli 40.0% 20.0% 0.0% Ei tunne palveluja lainkaan Tuntee palveluja huonosti Tuntee palveluja kohtalaisesti 15

16 3. Seurakunnan toiminnan kehittäminen Kyselyssä haluttiin tietää, kenelle seurakunnan pitäisi palvelujaan ja toimintaansa kehittää. Tätä kysymystä on seuraavassa tarkasteltu sekä vastausten kokonaiskuvan tasolla että jokaisen osa-alueen kohdalta erikseen. Seurakuntalaisilta kysyttiin myös näkemyksiä palvelujen maksullisuudesta, palvelujen valintakriteereistä sekä siitä, kenen kanssa seurakunta voisi tehdä yhteistyötä, kenen/minkä kanssa taas ehkä kilpailla Seurakunnan palveluiden kehittäminen: mitä, kenelle? Jumalanpalvelus Kerhotoiminta Sielunhoitotyö Muu keskusteluapu Taloudellinen apu Vertaistukitoiminta Syrjäytymisen ehkäisy Lapsille Nuorille Aikuisille Perheille Ikäihmisille Jollekin muulle Julistus- ja evankelioimistyö Vapaa-ajan toiminta Musiikkitoiminta Eniten vastauksia annettiin vapaa-ajantoiminnan ja musiikkitoiminnan kohdentamisesta. Osa vastaajista valitsi toimintoja tyyliin kaikille kaikkea, mikä tasoittaa tuloksia. Julistus- ja evankelioimistyö sekä vertaistukitoiminta saivat vähiten kohdentamisehdotuksia. Vertaistukitoiminta oli varmaankin monelle käsitteenä vieras. Seurakunnan toiminnasta syrjässä oleville ymmärrettävästi myös julistus- ja evankelioimistyö tuntuu vieraalta. 16

17 Eniten toimintoja haluttiin kohdentaa ikäihmisille sekä nuorille Lapsille Nuorille Aikuisille Perheille Ikäihmisille Jumalanpalvelus Kerhotoiminta Sielunhoitotyö Muu keskusteluapu Taloudellinen apu Vertaistukitoiminta Syrjäytymisen ehkäisy Julistus- ja evankelioimistyö Vapaa-ajan toiminta Musiikkitoiminta Jollekin muulle Vapaissa vastauksissa tuotiin esille mm. ylistys-, evankeliumi- ja rukousillat aikuisille sekä netinkäyttömahdollisuus ikäihmisille seurakunnan tiloissa. Harrastuksia, jotka liittyvät luontoon ja liikuntaan toivottiin erityisesti lapsille ja nuorille. Huolta kannettiin myös siitä, onko työttömille mitään toimintaa ja mm. työttömien ruokailua toivottiin takaisin. Perheiden jaksamisesta kannettiin huolta ja toivottiin, että erilaiset perhe- ja/tai avioliittokoulut olisivat seurakunnan toiminnan pysyvä osa. Musiikkitoimintaa toivottiin myös lisää, mm. gospel-konsertteja, kauneimmat laulut eri vuodenaikoina, kuorolaulutoimintaa ja puistokonsertteja sekä lapsille ja nuorille musiikkikerhoja. Kaikenikäisille toivottiin myös yleisöluentoja sekä erilaisia yhteisiä retkiä, kuten eräretkiä luontoon, retkiä toisiin seurakuntiin tai muunlaisia päiväretkiä ikäihmisille. Lapsille toivottiin myös satutunteja. 17

18 Seurakunnan palveluiden kohdentaminen yksitellen Jumalanpalvelus Jumalanpalveluksen kohderyhmäksi mainittiin eniten nuoret ja perheet. Jollekin muulle -vastauksissa mainittiin 12 kertaa kaikille ja neljä kertaa vammaisille. Yksittäisiä mainintoja saivat esim. koululaisille, miehille, papeille ja sotaveteraaneille. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lapsille 28% Nuorille 53% Aikuisille 39% Perheille 57% Ikäihmisille 32% Jollekin muulle, kenelle? 4% Kerhotoiminta Kerhotoimintaa toivottiin eniten lapsille ja nuorille. Neljä mainitsi jokin muu - kohdassa vammaiset, lisäksi yksittäismainintoja mm. syrjäytymisuhan alaiset, työttömät ja mielenterveyspotilaat. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Lapsille 59% Nuorille 70% Aikuisille 13% Perheille 17% Ikäihmisille 36% Jollekin muulle, kenelle? 2% 18

19 Sielunhoitotyö Sielunhoitotyötä toivottiin eniten vanhuksille. Joku muu -kohdassa mainittiin kuusi kertaa kaikille, lisäksi oli yksittäismainintoina työttömät, päihderiippuvaiset, papit ja omaiset. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Lapsille 5% Nuorille 24% Aikuisille 45% Perheille 35% Ikäihmisille 67% Jollekin muulle, kenelle? 3% Muu keskusteluapu Keskusteluapua toivottiin tasaisesti kaikille muille paitsi lapsille. Jokin muu - kohdassa mainittiin yhdeksän kertaa kaikille, kolme kertaa päihderiippuvaiset. Lisäksi yksittäismainintoja oli mm. miehille, kehitysvammaisille, työttömille, opiskelijoille, masentuneille ja kriisissä oleville. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Lapsille 10% Nuorille 49% Aikuisille 45% Perheille 57% Ikäihmisille 51% Jollekin muulle, kenelle? 5% 19

20 Taloudellinen apu (kuten ruoka-apu) Taloudellinen apu tulisi enemmistön mielestä kohdentaa perheille ja ikäihmisille. Jokin muu -vastauksissa mainittiin 24 kertaa tarvitseville, 18 kertaa työttömille ja 10 kertaa vähävaraisille. Lisäksi mainittiin asunnottomat, syrjäytyneet, päihdeongelmaiset ja vaikeuksissa olevat. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lapsille 4% Nuorille 12% Aikuisille 16% Perheille 63% Ikäihmisille 60% Jollekin muulle, kenelle? 12% Vertaistukitoiminta Vertaistukitoimintaa toivottiin tasaisesti kaikille muille paitsi lapsille. Jokin muu - vastauksissa mainittiin 12 kertaa sairaat tai surevat, 7 kertaa tarvitsevat. Lisäksi yksittäismainintoina yksinäiset, riippuvuuksista kärsivät sekä työttömät. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Lapsille 6% Nuorille 39% Aikuisille 41% Perheille 46% Ikäihmisille 47% Jollekin muulle, kenelle? 7% 20

21 Syrjäytymisen ehkäisy Syrjäytymisen ehkäisyä haluttaisiin kohdistaa eniten nuorille ja ikäihmisille. Jokin muu -vastauksissa työttömät saivat 13 mainintaa. Viisi vastaajaa ehdotti vertaistukitoimintaa tarpeen mukaan ja kolme kaikille. Lisäksi mainittiin vammaiset ja vanhukset. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lapsille 12% Nuorille 64% Aikuisille 40% Perheille 16% Ikäihmisille 60% Jollekin muulle, kenelle? 6% Julistus- ja evankelioimistyö (kuten seurat, raamattupiirit) Julistustoimintaa suunnattaisiin eniten ikäihmisille ja aikuisille. Kolmen mielestä toiminta pitäisi suunnata kaikille ja kolmen mielestä halukkaille tai tarvitseville. Lisäksi mainittiin papit ja nuoret aikuiset. Yhden vastaajan mielestä ketään ei kiinnosta, yhden mielestä toimintakokonaisuutta on kehitettävä. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lapsille 6% Nuorille 27% Aikuisille 50% Perheille 24% Ikäihmisille 63% Jollekin muulle, kenelle? 3% 21

22 Vapaa-ajan toiminta (kuten leirit) Vapaa-ajantoimintaa toivottiin eniten nuorille ja lapsille. Jollekin muulle - vastauksissa mainittiin kolme kertaa työttömät, yksinäiset tai syrjäytyneet ja kaksi kertaa vammaiset. Yksittäisiä mainintoja saivat avioliitossa olevat, yksinhuoltajat sekä yksin elävät aikuiset. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lapsille 65% Nuorille 85% Aikuisille 11% Perheille 36% Ikäihmisille 25% Jollekin muulle, kenelle? 1% Musiikkitoiminta (kuten virsilauluillat, konsertit) Musiikkitoimintaa toivottiin laajalle kohdejoukolle, kaikkein eniten ikäihmisille. Jollekin muulle -vastauksissa toivottiin musiikkitoimintaa tasapuolisesti kaikille kiinnostuneille yhdeksässä vastauksessa. Lisäksi oli yksittäismainintana kehitysvammaiset. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Lapsille 27% Nuorille 47% Aikuisille 55% Perheille 46% Ikäihmisille 63% Jollekin muulle, kenelle? 2% 22

23 Seurakunnan palveluiden maksullisuus Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että seurakunnan palveluiden tulisi olla ilmaisia. Osa vastaajista halusi korostaa, etteivät palvelut ole ilmaisia vaan ne kustannetaan kirkollisveroilla. Palvelukohtaista maksua kannattavien vastaajien mielestä ainakin kaste, vihkiminen ja hautaus pitäisi saada kirkollisverolla, ilman lisämaksua. Palveluiden tulisi olla ilmaisia Maksullisuus tulisi arvioida käyttäjän maksukyvyn mukaan Palveluiden tulisi olla maksullisia kaikille Maksullisuus tulisi arivoida palvelukohtaisesti Jokin muu 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% 60.0% 23

24 Palveluiden ylivoimatekijät Tärkeimmäksi seurakunnan ylivoimatekijäksi arvioitiin tasa-arvoisuus kaikkia kohtaan. Jokin muu -vastauksissa sai kolme mainintaa se, että seurakuntaa on helppo lähestyä ja seurakunnalla on vahvuutena kristillinen sanoma. Lisäksi seurakunnalla on hyvät tilat ja työntekijät (neljä mainintaa). Traditio vetää myös puoleensa - jo esi-isät turvautuivat hädässä seurakuntaan. Yhden vastaajan mielestä voi olla myös vaarallinen harha seurakunnan kannalta ajatella, että palveluilla on ylivoimatekijä. Sisällön hengellisyys Palvelujen laatu Maksuttomuus Sijainti Hyvät tilat Hyvä viestintä (tiedotus) Hyvät työntekijät Hyvä maine Vapaaehtoistyöntekijöiden mukanaolo Tasa-arvoisuus kaikkia kohtaan Jokin muu, mikä? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 24

25 Kilpailutilanne Seurakunnan tärkeimmäksi kilpailijaksi vastaajat arvioivat ihmisten ajankäytön. Kommentteina esitettiin myös, että ihmisistä ei voi kilpailla ja että kilpailun sanana ei pitäisi kuulua seurakunnan terminologiaan. Mainintoja kilpailijoista saivat mm. muut uskonnot, materialismi, raha, saatana, markkinatalous ja suorituskeskeisyys. Lisäksi mainittiin myös media, tv ja tietotekniikka (pelit ja netti). 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kaupungin kanssa Järjestöjen kanssa Muiden aatevirtausten kanssa Ihmisten ajankäytön kanssa Ei ole kilpailijaa Jokin muu 25

26 Naantalin seurakunnan varteenotettavat yhteistyökumppanit Naantalin seurakunnan yhteistyökumppaneita kartoittavassa kysymyksessä tärkeimmiksi yhteistyötahoiksi nousevat koulut ja kaupunki. Kysymyksessä ei ollut rajoitettu valintojen määrää, minkä seurauksena moni vastaaja valitsi varteenotettaviksi yhteistyökumppaneiksi kaikki tai melkein kaikki listalla olleet tahot, mikä tasoittaa eri vaihtoehtojen välisiä eroja. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi nostettiin esille yhteistyötahoiksi seuraavat neljä: työvoimaviranomaiset, yritykset, päiväkodit sekä merimieskirkko. Vastauksissa tarkennettiin myös yhteistyöhön sopivia järjestöjä ja yhdistyksiä, mm. kyläyhdistykset, urheiluseurat, kulttuuriyhdistykset, lähetysjärjestöt, reumayhdistys sekä partiolaiset. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Järjestöt Koulut Kodit Kaupunki Naapuriseurakunnat Kaukaisemmat seurakunnat kotimaassa/ulkomailla Jokin muu 26

27 3.2. Palvelujen kehittämisen haasteita. Asenneväittämät Kyselyssä esitettiin 22 väittämää, joihin vastaajat ottivat kantaa asteikolla täysin samaa mieltä - jokseenkin samaa mieltä - jokseenkin eri mieltä - täysin eri mieltä - en osaa sanoa. Väittämät koskivat pääasiassa seurakunnan eri toimintamuotoja, mutta myös yleisesti kirkkoa ja sen asemaa. Huomioitavaa on, että vastaajista merkittävä osa ei osannut ottaa väittämiin kantaa vaan vastasi en tiedä. Muista vastaajista suurin osa oli väitteiden kanssa samaa mieltä ainakin osittain. Suurinta erimielisyyttä esiintyi väittämissä, jotka olivat muotoilultaan kielteisiä. Toisin sanoen seurakuntalaiset suhtautuivat väittämissä esitettyihin asioihin hyvin myönteisesti. Eniten hajontaa oli suhtautumisessa sen suhteen, pitäisikö seurakunnan mennä palvelutarjonnassaan viihteelliseen suuntaan sekä sen suhteen, onko lasten virsikasvatus erittäin tarpeellista. Alla on luokiteltu kaikki väittämät sen mukaan, mikä oli yleisin suhtautumistapa väitteisiin. Selkeästi samaa mieltä Kirkko on kovassa kilpailussa nykyisessä elämysyhteiskunnassa Naantalin seurakunta on vahvoilla historiansa ja hyvän palvelutarjontansa takia Naantalin kirkko on parasta koko Naantalin seurakunnassa Naispappeus on Naantalin seurakunnassa toimiva normaali ratkaisu Naantalin seurakunnalla on tarjontaa myös tavallisille ihmisille Seurakunnan viestintä tavoittaa seurakuntalaiset parhaiten oman lehden kautta Lähetystyö on luonnollinen osa julistus- ja evankelioimistyötä Suuri hajonta Kirkkokonsertit ovat Naantalin seurakunnan parasta antia Lasten virsikasvatus on erittäin tarpeellista Seurakunnan palvelut (kuten kerhot ja rippikoulu) ovat liian kalliita Naantalin seurakunta on liian etäinen tavallisista ihmisistä Naantalin seurakunnan ei pidä mennä viihteelliseen suuntaan Suuri epätietoisuus tai samaa mieltä Hautausmaiden hoito on järjestetty hyvin Lapsityö on Naantalin seurakunnan parasta antia Diakoniatyö on Naantalin seurakunnan parasta antia Seurakunnan palvelut Velkualla ovat parantuneet seurakuntaliitoksen jälkeen Naantalin seurakunta palvelee hyvin ikäihmisiä Hengellinen ja maallinen puoli ovat Naantalin seurakunnan toiminnassa sopusoinnussa Seurakunnalla on monipuolista toimintaa myös kesällä Uudet seurakuntalaiset otetaan hyvin vastaan Suuri epätietoisuus tai eri mieltä Seurakunnan palvelut on suunnattu liiaksi hyväosaisille Seurakunnan palvelut on suunnattu liiaksi syrjäytyneille 27

28 Kirkko on kovassa kilpailussa nykyisessä elämysyhteiskunnassa. Naantalin seurakunta on vahvoilla historiansa ja hyvän palvelutarjontansa takia. Naantalin kirkko on parasta koko Naantalin seurakunnassa. Hautausmaiden hoito on järjestetty hyvin Kirkkokonsertit ovat Naantalin seurakunnan parasta antia. Lapsityö on Naantalin seurakunnan parasta antia. Lasten virsikasvatus on erittäin tarpeellista. Diakoniatyö on Naantalin seurakunnan parasta antia. Naispappeus on Naantalin seurakunnassa toimiva normaali ratkaisu. Seurakunnan palvelut (kuten kerhot ja rippikoulu) ovat liian kalliita seurakuntalaisille. Seurakunnan palvelut on suunnattu liiaksi hyväosaisille. Seurakunnan palvelut on suunnattu liiaksi syrjäytyneille Seurakunnan palvelut Velkualla ovat parantuneet seurakuntaliitoksen jälkeen Naantalin seurakunta on liian etäinen tavallisista ihmisistä. Naantalin seurakunnan ei pidä mennä viihteelliseen suuntaan palvelutarjonnassaan. Naantalin seurakunnalla on tarjontaa myös tavallisille ihmisille. Naantalin seurakunta palvelee hyvin ikäihmisiä. Hengellinen ja maallinen puoli ovat Naantalin seurakunnan toiminnassa sopusoinnussa. Seurakunnalla on monipuolista toimintaa myös kesällä. Uudet seurakuntalaiset otetaan hyvin vastaan. Seurakunnan viestintä tavoittaa seurakuntalaiset parhaiten oman lehden kautta. Lähetystyö on luonnollinen osa julistus- ja evankelioimistyötä Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa %

29 Väittämistä muodostettiin summamuuttujat kuvaamaan yleistä myönteistä, kielteistä tai epätietoista suhtautumista seurakunnan toimintaan. Myönteisyyttä ja kielteisyyttä kuvaavista summamuuttujista jätettiin pois ensimmäinen väittämä kirkko on kovassa kilpailussa nykyisessä elämysyhteiskunnassa, koska se arvioitiin myönteisyyden kannalta neutraaliksi. Myös väittämä Naantalin seurakunnan ei pidä mennä viihteelliseen suuntaan palvelutarjonnassaan jätettiin pois, koska viihteellisyyteen suhtautumista on vaikea arvioida myönteisyyden tai kielteisyyden kautta, varsinkaan tietämättä seurakunnan virallista mielipidettä. Väittämiä arvioitiin asteikolla, jolla arvo 4 tarkoitti väitteen kanssa samaa mieltä olemista ja arvo 1 eri mieltä olemista. En osaa sanoa -vastaukset oli koodattu nollaksi. Väittämistä 16 oli muotoiltu myönteisiksi ja väittämistä neljä kielteisiksi. Näiden neljän väittämän kanssa samaa mieltä oleminen tulkittiin siis seurakunnan toimintaan negatiivisesti suhtautumiseksi. Jotta vastaukset kuvastaisivat myönteistä suhtautumista seurakunnan toimintaan, näiden neljän väittämän asteikko käännettiin, jolloin väittämän kanssa samaa mieltä oleminen koodattiin arvoksi 1 ja eri mieltä oleminen arvoksi 4. Nämä neljä kielteistä väittämää olivat: Seurakunnan palvelut (kuten kerhot ja rippikoulu) ovat liian kalliita seurakuntalaiselle Seurakunnan palvelut on suunnattu liiaksi hyväosaisille Seurakunnan palvelut on suunnattu liiaksi syrjäytyneille Naantalin seurakunta on liian etäinen tavallisista ihmisistä Pelkkä annettujen vastausten pisteytys ja yhteenlasku ei olisi vielä erotellut riittävästi toisistaan kielteistä ja epätietoista suhtautumista, koska en tiedä -vastausten ja eri mieltä -vastausten koodaaminen 0:ksi ja 1:ksi aiheuttaa epätietoisten ja erimielisten sekoittumista. Pelkästään annettujen vastausten yhteenlaskettu arvo ei siis kerro, onko vastaaja väittämien kanssa eri mieltä vai johtuuko alhainen arvo epätietoisuudesta. Tämä ongelma korostuu epätietoisten suuren määrän ja negatiivisten vastausten vähäisyyden vuoksi. Myönteisten, kielteisten ja epätietoisten erottelemiseksi muodostettiin tämän vuoksi kolme erillistä summamuuttujaa. Myönteisyyssummamuuttuja muodostettiin koodaamalla myönteiset vastaukset ykkösiksi ja kielteiset vastaukset sekä epätietoiset vastaukset nolliksi. Lopuksi laskettiin yhteen saadut pisteet sen selvittämiseksi, kuinka moneen kysymykseen on vastattu myönteisesti. Vastaukset luokiteltiin neljään luokkaan viiden myönteisen vastauksen portaina. 29

30 Myönteinen suhtautuminen Taulukosta nähdään, että suurin osa vastaajista sijoittuu keskikastiin : 38 % vastaajista vastasi myönteisesti väittämään ja 33 % 6-10 väittämään väittämään myönteisesti vastanneita oli 16 prosenttia ja 0-5 väittämään myönteisesti vastanneita 13 % vastanneista myönteistä myönteistä 6-10 myönteistä 0-5 myönteistä 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% Tämä muuttuja kuvastaa siis vain myönteistä suhtautumista tai sen puuttumista. Pieni arvo ei suoraan kerro kielteisestä suhtautumisesta vaan voi tarkoittaa myös epätietoisuutta. 30

31 Kielteinen suhtautuminen Kielteisesti suhtautuvien vastausten esiin saamiseksi muodostettiin toinen summamuuttuja. Tätä varten väittämien vastaukset koodattiin uudelleen niin, että eri mieltä oleminen sai arvon 1 ja sekä samaa mieltä oleminen että en tiedä -vastaukset saivat arvon 0 mainituissa 16 myönteisessä väittämässä ja lopuissa neljässä kielteisessä väittämässä arvot käännettiin päinvastoin. Lopuksi laskettiin yhteen saadut pisteet. Kielteisesti suhtautuvien saamat pistemäärät luokiteltiin neljään luokkaan. Vastanneista 27 % ei vastannut yhteenkään väittämään kielteisesti. 49 % vastaajista vastasi kielteisesti 1-3 väittämään ja 19 % 4-6 väittämään. 7 tai useampaan väittämän vastasi kielteisesti 6 % vastaajista. Kielteinen vastaaminen oli siis huomattavan vähäistä. Ei pahaa sanaa 1-3 eri mieltä 4-6 eri mieltä 7 tai enemmän eri mieltä 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 50.0% Percent 31

32 Iällä on selvä vaikutus suhtautumisen myönteisyyteen tai kielteisyyteen. Kaikkein kielteisimmin väittämiin suhtautuvat vuotiaat ja mitä vanhempaan ikäluokkaan mennään, sitä vähemmän kielteisiä vastauksia on annettu. Nuorimmilla vastaajilla kielteisiä vastauksia on hivenen vähemmän kuin työikäisillä. Kuten edellisen perusteella on oletettavissa, myönteinen suhtautuminen lisääntyy, mitä vanhempaan ikäluokkaan mennään. Lapsiperheet ovat myös lapsettomia kielteisempiä. On kuitenkin vaikea arvioida, kumpi on kielteisyyden kannalta olennaisempaa, perheellisyys vai ikä. Sukupuolella ei ole vaikutusta kielteiseen suhtautumiseen. 60.0% 50.0% Vastaajan ikä vuotta vuotta vuotta vuotta 75 vuotta tai yli 40.0% 30.0% 20.0% 10.0% 0.0% Ei pahaa sanaa 1-3 eri mieltä 4-6 eri mieltä 7 tai enemmän eri mieltä 32

33 Epätietoisuus Epätietoisuuden määrittelyä varten laskettiin kaikista 22 väittämästä yhteen sekä annetut en tiedä -vastaukset että kokonaan vastaamatta jättäminen, joka tulkittiin myös epätietoisuudeksi. Eniten vastaajissa oli 1-5 ja 6-10 kysymykseen en tiedä vastanneita (37 % kumpiakin). 5 % vastanneista ei ollut käyttänyt kertaakaan en tiedä -vaihtoehtoa. Vastanneista 15 %:lla oli epätietoisuutta vastauksessa ja 7 %:lla vastauksessa. Siis 22 prosenttia oli joko vastannut en tiedä tai jättänyt kokonaan vastaamatta vähintään puoleen väittämistä. Ei yhtään epätietoista vastausta 1-5 epätietoista vastausta 6-10 epätietoista vastausta epätietoista vastausta epätietoista vastausta 0.0% 10.0% 20.0% 30.0% 40.0% 33

34 Epätietoisia on eniten nuorissa ikäluokissa. Lähes kaikkiin kysymyksiin en tiedä vastanneita tai kokonaan vastaamatta jättäneitä oli eniten kaikkein nuorimmissa ja vanhimmissa vastaajissa. Tämä nähdään tarkastelemalla alla olevan kuvion keltaisia pylväitä, jotka ovat nuorimmilla ja vanhimmilla vastaajilla muita pylväitä korkeampia. 50.0% 40.0% Vastaajan ikä vuotta vuotta vuotta vuotta 75 vuotta tai yli 30.0% 20.0% 10.0% 0.0% vastannut kaikkiin 1-5 epätietoista 6-10 epätietoista Naiset olivat hivenen miehiä epätietoisempia. 40.0% epätietoista epätietoista Vastaajan sukupuoli nainen mies 30.0% 20.0% 10.0% 0.0% vastannut kaikkiin 1-5 epätietoista 6-10 epätietoista epätietoista epätietoista 34

35 Muodostettuja summamuuttujia voidaan hyödyntää asennoitumista kuvaavana taustamuuttujana muita kysymyksiä tarkasteltaessa. Näin on mahdollista kartoittaa ainakin seurakunnan toiminnasta etääntyneiden mielipiteitä ( epätietoiset ). Myönteinen suhtautuminen ei tietenkään sinänsä takaa, että henkilö olisi mukana seurakunnan toiminnassa. Kielteisesti suhtautuneiden vastauksia tarkastelemalla saadaan mahdollisesti osviittaa siitä, mistä kielteinen suhtautuminen kumpuaa ja mitä asennoitumisen muuttamiseksi on tehtävissä. On loogista, että mitä kauemmin vastaaja on asunut Naantalissa, sitä vähemmän hänen on tarvinnut turvautua en tiedä vastauksiin. Samalla myönteisten vastausten määrä lisääntyy. Velkualaisia vastaajia oli joukossa niin vähän, että heistä on mahdoton tehdä samansuuntaisia päätelmiä. Mielenkiintoinen seikka on se, että kysymykseen siitä, otettiinko vastaajaan seurakunnan taholta yhteyttä Naantaliin muuton yhteydessä, ovat kielteisesti suhtautuvat vastanneet muita useammin ei ja vähemmän en muista. Onko yhteydenoton puute saanut vastaajan suhtautumaan kielteisesti vai onko kielteinen asenne saanut kiinnittämään huomiota yhteydenoton puutteeseen vai saako kielteinen asenne herkemmin vastaamaan ei? Kyselyyn vastanneista 28 (4%) on nyt tai on ollut aiemmin seurakunnan luottamustoimessa. Heidän keskuudessaan kielteinen suhtautuminen on hivenen yleisempää kuin keskimäärin, mutta tulos ei ole tilastollisesti merkittävä eli se ei ole yleistettävissä koskemaan koko seurakuntaa. Sen sijaan tilastollisesti merkitsevä ero saadaan luottamustoimeen ryhtymisen ja kielteisen asennoitumisen välillä. Kielteisesti asennoituvat kokevat siis muita tärkeämmäksi asioihin vaikuttamisen, mutta toisaalta ehkä toiminnassa mukana olo myös saa huomaamaan epäkohtia. Verrattaessa seurakunnan palveluiden tuntemista ja suhtautumista väittämiin, huomataan odotetusti, että palveluiden huono tunteminen johtaa suureen en tiedä -vastausten määrään. Palveluiden parempi tunteminen sen sijaan lisää sekä myönteistä että kielteistä suhtautumista. Epätietoisten vastausten määrä on myös suorassa suhteessa sen kanssa, kuinka monta vastausta on keskimäärin annettu kysymykseen miksi kannattaa valita juuri seurakunnan tarjoama palvelu. Tämä selittyy osittain sillä, että epätietoiset ovat jättäneet koko kysymyksen väliin muita useammin ja osittain sillä, että he ovat valinneet vähemmän kuin kolme vastausvaihtoehtoa (joka oli enimmäismäärä). Tärkeimmiksi valintakriteereiksi nousevat kuitenkin kaikilla epätietoisuudesta tai myönteisyydestä riippumatta tasa-arvoisuus kaikkia kohtaan sekä maksuttomuus. Vain seitsemään tai useampaan väittämään kielteisesti vastanneiden keskuudessa (6% vastanneista) nousevat tärkeimmiksi maksuttomuus ja hyvät tilat tasa-arvoisuuden jäädessä neljänneksi (sijainnin jälkeen). Mahdollisesti vastaajilla on muita huonompia kokemuksia tasa-arvon toteutumisesta. 35

36 Seurakunnan toiminnan kehittäminen Seurakunnan toimintaa toivottiin kehitettävän tavalla, jossa yhdistyisivät seuraavat asiat: MATALA KYNNYS TULLA PERHEKESKEISYYS AUTTAMINEN ONGELMATILANTEISSA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY Seurakunnan toiminnan kehittämisen esteinä nähtiin mm. henkilöstön ja johdon heikohkot suhteet ja johtamiskulttuurin kehittymätön tila. Seurakunnan johdon pitäisi laskeutua alas korkeuksista maan tasalle ja kohdella ihmisiä ihmisinä. Samoin, tavallisten seurakuntalaisten pitäisi päästä vaikuttamaan asioihin enemmän. Vaikka seurakuntalaiset ovat ns. valinneet valtuuston, ei valtuusto välttämättä osaa ajatella asioita riviseurakuntalaisten näkökulmasta. Seurakuntalaiset toivovat myös parempaa informaatiota koteihin esim. vapaaehtoistyön mahdollisuuksista. Samoin, sekä Naantalin että Velkuan seurakuntatoiminnasta voisi kertoa enemmän ja useammin päivän lehdissä. Myös seurakunnan oma lehti voisi ilmestyä useammin. Myös sähköpostitiedotusta toivottiin. Seurakunnan toiminnan kannattaa panostaa lapsiin ja nuoriin, mikä vastaajien mielestä toimii paitsi syrjäytymisen ehkäisynä ja mielekkäänä tekemisenä nuorille, myös houkuttimena, joka saa vanhemmatkin mukaan seurakunnan toimintaan. Yhteistoimintaa koulujen kanssa kannattaa myös kehittää. Kirkon ja luostarin historiasta voisi julkaista pieniä vihkosia (teema kerrallaan) ja niitä voisi jakaa kirkossa ja seurakuntakeskuksessa, mutta myös opettajat voisivat käyttää niitä koulussa oppimateriaalina. Toimintaa voisi kehittää työssäkäyville aikuisille, myös omaishoitajille jotain mukavaa ja rauhoittavaa. Aina ei seurakuntalaisten tarvitsisi tulla jonnekin vaan myös seurakuntalaisten luokse voitaisiin tulla. Toimintaa haluttiin kehittää sellaiseen suuntaan, jossa hengellinen sisältö yhdistyisi rennompaan toteutustapaan. Tavanomaiselle sunnuntaijumalanpalvelukselle ehdotettiin mm. kansanlaulukirkkoa, tuomasmessutyyppistä musiikkimessua tai iltakirkkoa. Kesällä voisi olla vaikka kauneimmat kesälaulut -tilaisuus. Laadukkaita, hyvällä maulla toteutettuja viihteelliseen suuntaan meneviä tilaisuuksia ei pidä karttaa, koska silloin saadaan toimintaan mukaan uusia kävijöitä ja kävijät saavat hengellistä evästä kotiin vietäväksi. Sisällöstä ei pidä tinkiä, vaan anteeksianto, pelastussanoma, elävän Jumalan palvonta ja aito lähimmäisen rakkaus pitää olla keskeisiä toimintaa ohjaavia tekijöitä. Erityisesti vanhukset ja vammaiset pitäisi paremmin ottaa toiminnassa huomioon, mm. kirkkoon tarvitaan kuulolaitevahvistimet. Samoin, kirkossa olisi hyvä olla jokin opas tai käsiohjelma, josta pystyy seuraamaan, miten kulloinkin toimitaan (istutaan / noustaan seisomaan; lauletaan mukana / ollaan hiljaa) Seurakunnan järjestämä toiminta, johon itse haluaisi osallistua (jos sellaista olisi) Vastaajia pyydettiin kirjaamaan kolme sellaista aluetta, joihin he toivoisivat seurakunnan järjestävän toimintaa. Erityisesti pyydettiin valitsemaan sellaista toimintaa, johon itse haluaisi osallistua. Vastauksissa mainittiin yhteensä 450 erilaista toimintaa, 36

37 kohderyhmää tai aluetta. Mainitut toiminnat luokiteltiin ryhmiin joko toiminnan luonteen tai toiminnan kohteen mukaan, sillä moni oli maininnut pelkästään toiminnan kohderyhmän (nuoret, perheet, ikääntyneet yms.) määrittelemättä sen tarkemmin, millaista toiminnan tulisi olla. Pieni osa luokiteltiin kahteen ryhmään, lähinnä leiri-, kerho- ja musiikkitoimintaan liittyvät vastaukset, joissa mainittiin erikseen kohderyhmä. Osa vastaajista oli myös ymmärtänyt kysymyksen tarkoittavan maantieteellistä aluetta (eikä toiminta-aluetta). Eniten vastauksissa toivottiin toimintaa lapsille ja perheille, joihin liittyvä toiminta sai 77 mainintaa. Toiseksi eniten toivottiin musiikkitoimintaa (61 mainintaa). Erilaiset retket ja leirit saivat 48 mainintaa. Lapsiperheille toivottua toimintaa olivat yleisten mainintojen lisäksi erilaiset kerhot niin lapsille kuin perheillekin, tapahtumat kuten ulkoilutapahtumat, joulujuhla ja perhekirkko sekä perheiden tukeminen ja auttaminen. Musiikkitoimintana toivottiin pääasiassa konsertteja ja yhteislaulua. Erikseen toivottiin kevyempää hengellistä musiikkia. Retkistä mainittiin erityisesti luonto- ja ulkoiluretket (esim. patikka- ja kanoottiretket), vierailut toisiin seurakuntiin sekä eri ikäryhmille tarkoitetut retket ja leirit (lapset, perheet, nuoret, ikääntyneet). Lisäksi toivottiin myös mm. teemaleirejä, lyhyitä päiväretkiä ja lomamahdollisuuksia. Nuorille suuntautuva toiminta sai 36 mainintaa. Nuorille toivottiin mm. konsertteja, leirejä ja kahvilaa Vanhuksille suuntautuva toiminta sai 24 mainintaa. Vanhuksille toivottiin kotikäyntejä, erilaista vapaa-ajantoimintaa (kuten retkiä, kerhoja ja kahvilaa) sekä auttamista, huomioimista ja syrjäytymisen ehkäisyä. Muita erityisryhmiä, joille toivottiin toimintaa (21 mainintaa) olivat mm. vammaiset, työttömät, veteraanit, päihdeongelmaiset, huono-osaiset, huonokuntoiset ja yksinäiset. Toimintaa toivottiin myös yksinhuoltajille, keski-ikäisille, naisille ja sinkuille (yhteensä 9 mainintaa). Pariskunnille toivottiin myös parisuhdekursseja 12 vastauksessa Kriisi- ja vertaistukitoimintaa toivottiin yhdeksässä vastauksessa. Loput toivotut toiminnat olivat yleisiä, kaikille seurakunnan (aikuis)jäsenille suunnattuja. Erilaiset hengelliset tilaisuudet tai tapahtumat saivat 29 mainintaa. Näissä vastauksissa mainittiin mm. hiljaisuuden retriitit, iltamessut, lähetystyö, julistus- ja evankelioimistyö sekä rukous. 14 mainintaa saivat erilaiset luennot, tiedotus tai opetukseen liittyvät tapahtumat (esimerkiksi raamatunopetus, historian esittely, kertomuksia lähetystyöstä, srk-työntekijöiden toiminnan esittely). 17 mainintaa saivat erilaiset toiminnat ja tempaukset, kuten te lat, joulun tapahtumat, unikeonpäivä, kesäillanvietot, kahvilatoiminta, nettimahdollisuus sekä kehitysmaa-projekti. 16 vastauksessa toivottiin nimenomaan keskusteluryhmää ja 10 vastauksessa erilaisia kerhoja (aikuisille) ja 10 vastauksessa muita harrasteita, kuten kirjallisuuspiiriä ja elokuvailtoja. 13 vastauksessa toivottiin liikunnallisia tapahtumia, esim. sauvakävelyä tai golfkurssia. Vapaaehtoistyö mainittiin 12 vastauksessa ja oma henkinen hyvinvointi 4 vastauksessa (itseilmaisu, elämäntaito, ihmisten huomioonottaminen ja henkinen kasvu). Eri maantieteelliset paikat, joihin toivottiin toimintaa mainittiin 33 kertaa, mm. keskusta, 37

38 Luonnonmaa, Nuhjala ja vanhainkodit. 18 henkilöä ilmoitti, ettei osaa vastata kysymykseen lainkaan, tai että on tyytyväinen tämänhetkiseen tarjontaan. Virasto- ja toimistopalveluiden aukioloajat 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Arkisin klo 9-13 (kuten tällä hetkellä) Arkisin klo 8-16 Lisäksi ilta-aika, esim. yhtenä päivänä viikossa klo Lisäksi aamuaika, esim. yhtenä päivänä viikossa klo 6-8 Jokin muu Noin kaksi kolmesta vastaajasta toivoi seurakunnan virasto- ja toimistopalveluja olevan saatavilla myös ilta-aikaan. Mielipiteet sen suhteen, pitäisikö palveluja olla saatavilla klo 9-13 vai klo 8-16, jakaantuivat. Jokin muu -vastauksissa palvelujen toivottiin olevan saatavilla esim. netin kautta, mutta myös useampaa ilta-aikaa toivottiin sekä myös viikonloppupäivystystä. Muiden palvelujen toiminta-aikojen osalta toivottiin mm. lasten kerhojen jatkuvan kesäkuulle ja jumalanpalveluksia sunnuntai-iltapäivisin. Lapsille toivottiin kouluaikoina myös aamukerhoaikoja iltapäiväkerhon lisäksi. Myös kohtaamispaikka voisi olla iltaisin auki. 38

39 Uusien seurakuntalaisten tervetulleeksi toivottaminen 85 prosenttia vastaajista piti kirjettä tai kortti parhaana keinona lähestyä uusia seurakuntalaisia. Kannatusta saivat myös kutsu ja tervetulojuhla. Mainittujen vaihtoehtojen lisäksi ehdotettiin mm. esitettä Naantalin seurakunnasta tai oman lehden lähettämistä. Kirje tai kortti Puhelinsoitto Käynti Kutsu Lahja Tempaus Tervetulojuhla Sähköposti Tekstiviesti Jokin muu 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Naantalin seurakunnan maine ja julkisuuskuva Naantalin seurakunnan julkisuuskuvan arvioi myönteiseksi tai erittäin myönteiseksi 90 prosenttia vastaajista. Kielteisen vastauksen antaneita oli vastanneista vain yksi prosentti, yhdeksän prosenttia ei osannut sanoa. Yksimielisyys Naantalin seurakunnan julkisuuskuvasta on siis todella vahva. Epätietoisten joukko on tässä kysymyksessä selvästi pienempi kuin väittämien kohdalla. Vaikka seurakuntalaisilla ei siis olisikaan tarkkaa tietoa seurakunnan toiminnasta eikä kantaa erilaisiin seurakuntaa koskeviin väittämiin, he näkevät seurakunnan silti julkisuuden kautta myönteisessä valossa. Myös kielteisesti asenneväittämiin vastanneet arvioivat seurakunnan julkisuuskuvan pääasiassa myönteiseksi 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Erittäin myönteinen Myönteinen Kielteinen Erittäin kielteinen En osaa sanoa 39

40 Naantalin seurakunnan maineeseen vaikuttavat tekijät Tärkeimmät Naantalin seurakunnan maineeseen vaikuttavat tekijät olivat vastaajien mielestä: Hyvät työntekijät Kaunis kirkko Historia Lisäksi mainittiin runsas palvelutarjonta, kirkkokonsertit, aktiivinen viestintä sekä ihmisläheisyys ja suvaitsevaisuus. Kritiikkiäkin esitettiin: seurakunta koetaan etäiseksi, se ei vauraudestaan huolimatta halua panostaa ihmisten hyvinvointiin. Lisäksi mainittiin (osittain) henkilökunnan huonot välit ja myös kokouspaikan sisäpiirimäisyys. Vaikka pappeja kiitettiin ihmisläheisyydestä, jotkut pitivät heitä itsekeskeisinä. Samoin, vaikka hyvää taloudenhoitoa kiiteltiin, jotkut pitivät talousjohtoa ylimielisenä. Naantalin seurakunnan julkisuuskuvan poikkeaminen kirkon julkisuuskuvasta yleisesti Suomessa Vastaajista kaksi kolmesta arvioi, ettei Naantalin seurakunnan julkisuuskuva poikkea kirkon julkisuuskuvasta yleisesti. Kolmanneksen mielestä Naantalin seurakunnan julkisuuskuva poikkeaa kirkon julkisuuskuvasta myönteisesti. Kielteiseksi eron arvioi vain reilu prosentti vastaajista. Asenneväittämien suhteen epätietoiset arvioivat muita useammin, ettei julkisuuskuva poikkea yleisestä ja asenneväittämien suhteen myönteiset arvioivat muita useammin että julkisuuskuva poikkeaa myönteisesti. Kielteinen asenne väittämiin ei vaikuta vastauksiin juurikaan. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kyllä, poikkeaa myönteisesti Kyllä, poikkeaa kielteisesti Ei poikkea Myönteisempään julkisuuskuvaan vaikutti mm. tuttuus sekä se, että Naantalissa naispappeus on hoidettu hienosti, ilman ongelmia. Kielteisempään julkisuuskuvaan annettiin selitykseksi mm. se, että joskus saarnoista jää repaleinen, viittä vaille kokoon kyhätty -tunne. Esille nostettiin myös hautausmaanhoitopulmat. 40

41 4. Lopuksi Kommentteja kyselyyn Vastaajista osa koki, että kysely oli selkeä ja hyvä. Joku totesi, että oli ensimmäinen kerta, kun tällainen kysely tuli, mitä hän piti hyvänä asiana. Osa toivoi, että kysely toistettaisiin säännöllisesti 2-3 vuoden välein. Näin toiminnan kehittämiseksi saadaan ajan tasalla olevaa tietoa ja seurakuntalaiset saavat kanavan vaikuttaa asioihin. Osa vastaajista totesi, että kysely ei voi kovinkaan paljon tuoda eväitä seurakunnan pitkän aikavälin kehittämiseen, ellei ensin pureta seurakunnan sisäisiä ristiriitoja. Kysely koettiin osin vaikeaksi vastata. Ainakin ne, jotka eivät itse olleet kovin aktiivisia seurakunnan toiminnassa, kokivat, että kysely oli enemmän suunnattu ns. aktiiveille. Kysymysten sisältöä toivottiin kehitettävän niin, että myös taloudenhoitoon, hallintoon ja kirkollisveroon liittyviä kysymyksiä olisi seuraavalla kerralla mukana. Kyselyä pidettiin myös liian pitkänä jo tällaisenaan. Kyselyn nettimuotoisuutta osa kehui, mutta enemmistö olisi toivonut heti myös paperilomakkeen kirjeen mukana. Kehittämistä toivottiin seuraavissa asioissa: Lähemmäksi arkea. Ihmistä ei saa missään olosuhteissa sivuuttaa. Kirkollisverolle pitäisi laittaa jokin järkevä katto ja/tai varallisuutta voisi käyttää vähäosaisten hyväksi. Seurakunta on aika vieras tavalliselle ihmiselle - lähemmäksi ihmistä pääsisi esim. lisäämällä vanhusten kotikäyntejä. Hautausmaa ja vanhat haudat ovat osa historiaa eikä niitä saisi hävittää. Nuoret pitäisi aktivoida mukaan toimintaan rippikoulun jälkeenkin. Seurakunnan perustehtävä on Jumalan sanoma ja sen tuominen ihmisille tekojen kautta. Ei pidä sortua muotivirtauksiin, vaikka toivottavaa onkin uusien toimintamuotojen kehittäminen. Kiitosta saivat myös monet asiat: Naantali on hyvä ja ihmisystävällinen seurakunta, jossa on turvallista olla. Apua ja lähimmäisrakkautta saa, kun vain muistaa niitä itse hakea. Isot plussat körö-körö -kirkosta ja lasten joulutapahtumasta. Toimintaa on paljon, henkilökunta on ystävällistä. Kauneimmat joululaulut tilaisuus on koskettava tilaisuus ihan kaikille. 41

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Kirjaston asiakastutkimus 2008. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto Kirjaston asiakastutkimus 2008 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyyn vastanneet Porin kaupunginkirjaston vuoden 2008 asiakaskysely toteutettiin kirjaston eri toimipisteisiin jaetuilla

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

KUOPION NUORI -KYSELY

KUOPION NUORI -KYSELY KUOPION NUORI -KYSELY Nuorten Palvelu ry / Kauppakeskusten nuoret -hanke YHTEENVETO VASTAUKSISTA Kyselyn tausta Kuopion nuori -kysely oli Kuopion keskustassa asioiville ja aikaansa viettäville nuorille

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut

Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011. Innovaatiopalvelut Jyväskylän kaupungin yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 Yhteispalvelupisteiden asiakaskysely 2011 - Asiakaskysely toteutettiin Palokan, Säynätsalon, Tikkakosken ja Vaajakosken yhteispalvelupisteissä

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet 14.5.2013 1 Yhtymän työkorit lähtökohtana yhteisten painopisteiden määrittelylle

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA 19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET

Lisätiedot

AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille

AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille ALUKSI Vuoden 2009 maaliskuussa toteutettiin Avustajakeskuksen yhteistyökumppaneille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011

Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet. KVTL Kevät 2011 Teemallinen yhteistyötilaisuus - toteutusperiaatteet KVTL Kevät 2011 Lähtökohta 1/2 Tilaisuus voi olla ennakoiva Halutaan tietää ja keskustella asioista miten kehitysvammaisten / vammaisten ja heidän perheidensä

Lisätiedot

Leipäjonoja vai kynsiä?

Leipäjonoja vai kynsiä? Leipäjonoja vai kynsiä? Tutkimus Lahden leipäjonoissa kävijöistä, heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan. Kirsi Kuusinen-James & Aija-Riitta Saastamoinen Päijät-Hämeen ja itäisen Uudenmaan Sosiaalialan

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta Nettikysely päijäthämäläisille SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 28. joulukuuta 2011 Kyselyllä tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY

1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY 1 18.2.2008 T-8624+9180 rw, Internetpaneel + Omnobusi tammikuu 2008 KUULE OY Terveystutkimus Taloustutkimus 2008 Johdanto Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Kuule Oy:n toimeksiantona. Tutkimuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret. Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus ja nuoret Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat 15.9.2011 Reija Salovaara Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 1003

Lisätiedot

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kokkolan seurakuntayhtymä Julkisuuskuvatutkimus 2013 Tulosten esittely 4.2.2014. Timo Myllymäki Tutkimuspäällikkö, YTM

Kokkolan seurakuntayhtymä Julkisuuskuvatutkimus 2013 Tulosten esittely 4.2.2014. Timo Myllymäki Tutkimuspäällikkö, YTM Kokkolan seurakuntayhtymä Julkisuuskuvatutkimus 2013 Tulosten esittely 4.2.2014 Timo Myllymäki Tutkimuspäällikkö, YTM 29.11.2013 2 Tutkimuksessa tutkitut aiheet 1. Kirkkoon kuuluminen ja kirkosta eroaminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kuntaliiton asiakaskysely 2012

Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Kuntaliiton asiakaskysely 2012 Tuloksia vuoden 2012 kyselystä ja vertailutietoa vuoden 2011 kyselyn tuloksista Marraskuu 2011 tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom KUNTALIITON ASIAKASKYSELY 2012 KENELLE?

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus

Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus Vapaaehtoistoiminnan vuoden tutkimus 2.7.20 Otantatutkimus Oy Toteutettu RAY:n tuella Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisesti seuraavasti: Ensin puhelimitse 003 vastaajalta kysyttiin

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot

TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 Tilitoimistojen ohjelmistot TAL-IT2015 TILITOIMISTOJEN OHJELMISTOT KYSELY TILITOIMISTOAMMATTILAISILLE HEIDÄN KOKEMUKSISTAAN TALOUSHALLINNON OHJELMISTOISTA Taloushallintoliitto halusi selvittää

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2012 Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa. 6.9.2012 Heikki Miettinen Kyselytutkimuksen tulokset 31 kunnassa 20 Heikki Miettinen SISÄLLYS 1 Johdanto Selvityksen taustaa 2 Otos ja vastaukset 3 Vastaajien taustatiedot 4 2 Yhteenveto tuloksista 5 3 Kadut 3 4 Puistojen hoito

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä

Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Tulevaisuuden kirjasto keskustelu Otakantaa.fi:ssä Kooste keskustelun sisällöstä Oili Salminen Oikeusministeriö demokratian vastuualue 3.12.2008 Otakantaa.fi-esittely Verkkofoorumi, jossa kansalaiset voivat

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 Sivu 1(8) ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008 ProCountor tutki syyskuun alussa asiakkaittensa tyytyväisyyttä ProCountor-ohjelmistoon sekä Helpdesk-palveluun. Asiakaskyselyyn vastasi 179 käyttäjää.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013

Metro.fi Kävijäprofiili. Tammikuu 2013 Metro.fi Kävijäprofiili Tammikuu 2013 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Metro.fi-sivustolla 7.1. 20.1.2013. Vastauksia tutkimukseen kerättiin 300 kappaletta, ja vastausprosentti

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot