Reilu Suomi työtä ja välittämistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Reilu Suomi työtä ja välittämistä"

Transkriptio

1 SDP:n puoluevaltuusto , Oulu Vaaliohjelma Reilu Suomi työtä ja välittämistä Sosialidemokraattien tavoitteena on hyvinvointiyhteiskunta, joka tarjoaa kaikille hyvän elämän edellytykset: työtä ja palveluita sekä sosiaaliturvaa. Ketään ei jätetä heitteille. Hyvä talouden kasvu turvaa hyvinvoinnin voimavarat. Yhteiskuntaa on varjeltava ahneudelta ja markkinatalouden väärinkäytöltä. Tarvitsemme demokratiaa ja yhteisiä pelisääntöjä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua hyvinvoinnin rakentamiseen ja sen tulosten jakamiseen. Yhteiskunnan tarjoamien oikeuksien rinnalla on tärkeä muistaa myös ihmisten velvollisuudet yhteiskuntaa ja kanssaihmisiä kohtaan, sekä velvollisuus huolehtia itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Kun sosialidemokraatit tulivat hallitusvastuuseen vuonna 1995, yhteiskuntamme kärsi suurtyöttömyydestä, suuresta valtion velkaantumisesta ja muista syvän laman seurauksista. Porvarien pelkän leikkauspolitiikan tilalle sosialidemokraatit nostivat pääkysymykseksi työllisyyden parantamisen ja rakensivat pitkäjänteisen ohjelman velkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Vakaa talous- ja tulopolitiikka, laajapohjainen koulutus ja tutkimus sekä osaavat ihmiset loivat pohjan suomalaisen tietoyhteiskunnan menestystarinalle. Määrätietoisen työn tuloksena Suomen talous on nyt yksi Euroopan vahvimmista. Päättyvällä hallituskaudella on luotu edellytykset vakaalle talouskasvulle. Tulopoliittisella ratkaisulla on turvattu myönteinen ostovoiman kehitys. Työllisyys kasvaa ja työttömyys on laskusuunnassa. Terveydenhoitoon ja hoitotakuuseen on tehty merkittäviä lisäpanostuksia. Pienten koululaisten iltapäivätoiminta on toteutettu. Perhevapaakustannuksia on tasattu ja lapsilisiin sekä kotihoidon tukeen on tehty korotukset. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien suomalaisten tilanteen helpottamiseksi on tehty useita täsmätoimia. Kansaneläkettä on korotettu kahteen kertaan, ja kuntakalleusluokituksen poisto nostaa osaa niistä edelleen. Opintotukea ja toimeentulotukea on korotettu ja pitkäaikaistyöttömien asumistukea on parannettu. Tästä huolimatta tehtävää riittää. Me jatkamme toimintaa työllisyyden parantamisen, köyhyyden poistamisen ja peruspalveluiden puolesta. Työtä eriarvoisuuden kasvua vastaan ja palkkatasa-arvon puolesta on jatkettava. Suomen viimeaikainen taloudellinen menestys antaa meille mahdollisuuden uusien valintojen tekemiseen. Sosialidemokraatit tavoittelevat edelleenkin sekä kilpailukykyistä taloutta että oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Suomella on todellinen mahdollisuus uudistaa yhteiskuntaansa vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin. Ihmisille on tuota

2 va turvaa muutoksiin kansainvälistyvässä maailmassa. Suomalaisen työn menestyksestä, koulutuksesta ja muusta osaamisen kehittämisestä on jatkossakin huolehdittava. Euroopan unionia on kehitettävä demokraattiseksi ja sosiaaliseksi kansalaisten yhteisöksi ja menestyväksi talousalueeksi. Euroopan sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava. Tämä on keskeinen edellytys Euroopan unionin hyväksyttävyydelle kansalaisten keskuudessa. Suomen ja Euroopan unionin on oltava solidaarinen myös yli rajojen. Toivon tuominen kehitysmaiden köyhille sekä kansainvälisten kriisien ja terrorismin uhkan lieventäminen edellyttävät kansainvälistä solidaarisuutta ja markkinoiden avaamista kehitysmaiden tuotteille. Kansainvälisessä kilpailussa Suomen yksi vahvuus on panostus tietoyhteiskuntakehitykseen. Sähköisten palvelujen lisääntyminen merkitsee ihmisille aikaisempaa helpompaa ja tasa-arvoisempaa pääsyä julkishallinnon ja elinkeinoelämän palveluihin. Se merkitsee myös entistä parempaa alueellista tasa-arvoa sekä elinkeinoelämän parempaa kilpailukykyä ja tuottavuutta. Sivistys, luovuus ja yhteisöllisyys ovat kansallisia vahvuuksiamme. Taiteen ja kulttuurin elinvoimaisuus on yksi hyvinvointimme kulmakivistä. Luovuudelle on annettava tilaa yhteiskunnan moniarvoisuuden turvaamiseksi. Kulttuuri ja taide tarjoavat elämyksiä kaikille ja työtä monille. Erilaisissa järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta ovat demokraattisen ja hyvinvoivan yhteiskunnan tärkeitä voimavaroja. Kansalaistoimintaa on edistettävä ja sen toimintaedellytyksiä parannettava. Tasa-arvoinen julkinen koulumme takaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille kansalaisille ja tuo jokaisen ihmisen kyvyt yhteiseksi hyväksemme. Näistä vahvuuksista on pidettävä kiinni. Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kohtuuhintaisen energian saannin turvaamiseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Tarvitsemme energiaa säästävän teknologian soveltamista ja muita ympäristöä suojaavia toimenpiteitä. Tuotannon on perustuttava aikaisempaa vahvemmin uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Näin säästämme maapalloa tuleville sukupolville. Väestön ikääntyessä terveydenhuollon ja hoivapalvelujen tarpeet kasvavat. Määrätietoista julkisen talouden vahvistamista on jatkettava, jotta tulevina vuosina eläkkeet pystytään maksamaan ja palvelut turvaamaan. Vanhuksista on pystyttävä huolehtimaan. Nuorempien ikäluokkien rasitus ei saa käydä kohtuuttomaksi. Yhteiskunnan kaikista jäsenistä on pidettävä huolta. Me sitoudumme ihmisten hyvinvoinnin kehittämiseen tasapuolisesti koko maassa. Haluamme kehittää sopimiseen perustuvaa suomalaista järjestelmää emme hyväksy porvaripuolueiden eriarvoisuutta lisäävää politiikkaa. Vaaleissa sosialidemokraatit pyytävät kansalta valtakirjaa, jotta - 2 -

3 suomalaisilla on mahdollisuus tehdä yhdessä tarvittavat uudistukset vastauksena seuraaviin haasteisiin. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää täystyöllisyyttä. Kaiken yhteiskunnallisen uudistustyön perustana on oltava edelleen työllisyyden parantaminen. Hyvä työllisyys on parasta politiikkaa köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan. Työllä luodaan edellytykset, joilla myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista voidaan huolehtia. Ympäröivä maailma muuttuu nopeasti. Suomi kansainvälistyy ja rajat madaltuvat. Globalisaatio on merkinnyt köyhyyden vähenemistä maapallolla. Myös Suomi on hyötynyt globalisaatiosta. Se merkitsee kuitenkin jatkuvaa sopeutumisen tarvetta, monille yksilöille se on koitunut tappioksi. Politiikan tehtävänä on huolehtia siitä, että voimme vastata globalisaation haasteisiin tehokkaasti ja sosiaalisesti kestävästi, ja että globalisaation hyödyt jakautuvat kansalaisten kesken oikeudenmukaisesti. Meidän on huolehdittava myös, että kansainvälistyminen tapahtuu yhteisin päätöksin ja pelisäännöin. Tietoyhteiskunnan kehittämisestä on päästävä uuden teknologian hyödyntämiseen ihmisten parhaaksi. Tämä merkitsee myös julkisen vallan vahvaa panostusta sähköisiin palveluihin. Koko väestölle on taattava edellytykset toimia tietoyhteiskunnassa, kaikki on pidettävä mukana. Kansalaisten verkko-osaamisen edistämisessä sivistysjärjestöillä on merkittävä rooli. Ilmastomme lämpenee lähivuosikymmeninä poikkeuksellisen nopeasti. Meidän on sitouduttava toimiin ilmastonmuutosten ehkäisemiseksi. Sosialidemokraattien pitkän tähtäimen tavoitteena on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi vuoteen 2030 mennessä. Palvelujen saatavuuden ja laadun varmistaminen on avainkysymys. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemisessä ja hoidossa avainasemassa ovat toimivat hyvinvointipalvelut. Kansainvälisesti poikkeuksellinen verotuksen hyväksyttävyys voi säilyä jatkossakin, kun palvelut ovat laadukkaita ja kaikkien saatavilla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella ja julkisilla lisäpanostuksilla pyrimme turvaamaan tämän. Vain yhtenäisenä Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Sen turvaamiseksi sekä väestön ikääntymiseen varautumiseksi tarvitsemme sukupolvien välille sopimuksen, joka antaa vanhuuden turvaa niin nykyisille kuin tuleville eläkeläisille. Lisäksi sukupolvisopimus mahdollistaa nuorille palvelut sekä sen, ettei verorasitus nouse kohtuuttomasti

4 Vaaliohjelman keskeiset teemat ovat työllisyys ja turva työelämän muutoksessa, ilmasto- ja ympäristöasiat, palvelut, inhimillinen elämänkaari ikäihmisistä lasten kasvuympäristöön, arjen turvallisuus sekä eurooppalainen ja maailmanlaajuinen yhteistyö. Talouskasvulla työtä ja hyvinvointia Suomen talous on yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Viime vuosikymmenen lamasta on noustu lisäämällä työllisyyttä lähes henkilöllä. Kuluvalla hallituskaudella on luotu jo uutta työpaikkaa. Suomalaista yhteiskuntaa on kehitettävä sopimiseen perustuvana hyvinvointiyhteiskuntana. Suomessa on onnistuneella tavalla yhdistetty joustavuus ja turvallisuus tästä on pidettävä kiinni jatkossakin. Taloudellinen kasvu edellyttää tuottavuuden ja osaamisen vahvistamista. Koulutuksen laatua on parannettava ja pääsyä siihen helpotettava. Yhteiskunnan panostusta tutkimukseen ja tuotekehitykseen on lisättävä 5-7 prosentilla vuodessa. Erityinen huomio on kiinnitettävä tuottavuutta parantavien innovaatioiden synnyttämiseen ja sen vaatimaan yhteistyöhön korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yrityksien välillä. Innovaatioita tarvitaan myös uusien markkinoiden valtaamiseksi. Osaamisen pohjaa on laajennettava uusille teollisuuden aloille ja palveluihin. Niiden avulla syntyy työtä ja toimeliaisuutta mm. matkailu- ja kulttuurialoille myös kasvukeskusten ulkopuolelle. Kaikki mukaan tavoitteena täystyöllisyys Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää täystyöllisyyttä. Kaiken yhteiskunnallisen uudistustyön perustana on oltava työllisyyden parantaminen. Tavoitteenamme on luoda seuraavankin vaalikauden aikana uutta työpaikkaa. Terve talouspolitiikka ja vahva, kestävän kehityksen mukainen kasvupolitiikka ovat sosialidemokraattien lähtökohta myös tulevalla vaalikaudella. Työvoiman saatavuus on turvattava ja työn ja työntekijän kohtaamista on edistettävä. Työvoiman ulkopuolella oleville on tarjottava mahdollisuus työhön. Työelämän on oltava reilua ja työnteon on aina oltava kannattavaa. Työelämän ulkopuolelle pudonneita on aktiivitoimilla tuettava takaisin työelämään. Nuorten yhteiskuntatakuuta on vahvistettava. Tavoitteena on, että jokainen nuori joko opiskelee, työskentelee tai osallistuu muutoin ammattitaitoa vahvistavaan toimintaan. Sairauden tai muun elämäntilanteen vuoksi työelämän ulkopuolelle joutuneiden työkykyä on vahvistettava. Vammaisten ja vajaakuntoisten mahdollisuuksia ansaita toimeentulonsa omalla työllään on tuettava

5 Työelämässä tarvitaan kaikkien panosta. Työpaikoille on luotava sukupolvien silta, jossa vanhempi väki voi siirtää osaamistaan nuoremmille. Työuran pidentyminen vähentää paineita sekä eläkejärjestelmässä että hoivamenoissa, ja lisää ikäihmisten aktiivisuutta. Ikääntyneiden työtehtävät on mitoitettava kohtuullisesti, työkykyä on ylläpidettävä ja motivaatiosta on huolehdittava. Hyvinvointia työelämässä on tuettava. Tarvitsemme työelämään myös maahanmuuttajia, ja maahanmuuttajat tarvitsevat työtä. Paras keino kotoutumiselle on varmistaa jokaiselle paikka työmarkkinoilla. Työpaikka antaa ihmiselle identiteetin ja tunteen, että on mukana yhteisössä. Se antaa yhteisön ja työtoverien verkoston. Työttömyys on köyhyyden suurin syy. Siksi parasta sosiaalipolitiikkaa on uusien työpaikkojen luominen ja vahva työllisyyspolitiikka. Jokaisen työkykyisen on voitava elättää itsensä ja perheensä työnsä tuloksin. Työllä ansaitun ansiosidonnaisen sosiaaliturvan ja sitä täydentävän syyperusteisen vähimmäisturvan tulee mahdollistaa toimeentulo tulonhankintakyvyn heikentyessä. Toimeentulotuki takaa että ketään ei jätetä heitteille. Työllisyyttä tukevaa oikeudenmukaista verolinjaa jatkettava Veropolitiikan päämääränä on myös jatkossa palveluiden ja tulonsiirtojen kestävä rahoittaminen. Siksi veropohja on pyrittävä pitämään laajana ja yhtenäisenä. Verotuksessa tärkeä periaate on että verot suhteutetaan veronmaksukykyyn. Verotuksella voidaan vaikuttaa työllisyyden lisäämiseen, tulonjaon tasaamiseen, ympäristöön, terveyteen sekä talouden kilpailukykyyn. Työllisyyden hoidolle veropolitiikalla on ratkaiseva merkitys. Palkkatulojen verotusta on kevennettävä edelleen maltillisesti osana ostovoiman ja vakaan kehityksen takaavaa tulo- ja talouspolitiikkaa. Tavoitteena on, että palkkoihin kokonaisuudessaan kohdistuva vero- ja maksurasitus ei kiristy eläkemaksujen ja yleisen ansiotason noustessa. Työn verotuksen alentaminen on kohdistettava pieni- ja keskituloisiin. Harmaan talouden torjuntaa on edelleen tehostettava. Tavoitteena on edelleen kehittää verorakennetta työntekoa ja työllisyyttä suosivaksi. Yritysverotus on pidettävä kilpailukykyisenä. Päättyvällä vaalikaudella tehtyjen uudistusten vaikutuksia on seurattava. Työllisyyssyistä työpaikkaruokaloiden ja ravintoloiden ruokatarjoilun arvonlisäveroa on alennettava, mikä edellyttää ratkaisun saamista aikaan EU-tasolla. Euroopan unionissa on pyrittävä ratkaisuihin jotka yhtenäistäisivät yritysveropohjaa. Julkisten palveluiden rahoittamiseksi verojen tuotosta on pidettävä kiinni. Tulevalla hallituskaudella on käytävä läpi sosiaalisten tulonsiirtojen verotus ja korjattava selvät kohtuuttomuudet. Tämä koskee erityisesti eläkeläisten verotusta

6 Suomessa pienten perintöjen verotus on kansainvälisesti vertaillen kireää, kun taas suurten perintöjen verotus on matalaa. Perintöverotusta on alennettu yritysvarallisuuden osalta sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Perintöverotuksen epäkohtia on poistettava ja tavanomaisten pienten perintöjen verotusta helpotettava. Maailmantalouden haasteet kohdattava reiluin pelisäännöin Maailmankaupan vapautuminen, verkostotuotannon lisääntyminen ja osaamistason nousu myös kehitysmaissa on johtanut tuotantojen ja investointien herkkään siirtymiseen maasta toiseen. Tämän muutoksen aiheuttaman epävarmuuden keskellä on huolehdittava ihmisten turvallisuudesta. Työntekijöiden oikeuksien on oltava yhtäläiset eri puolilla maailmaa. Reilut työelämän pelisäännöt kuuluvat niin suomalaiselle kuin kehittyvän maan työntekijällekin. Suomalaisyritysten on kannettava yhteiskuntavastuunsa sekä kotimaassa että toimiessaan ulkomailla. Suomen tulee antaa panoksensa reilun maailmankaupan pelisääntöjen rakentamiseen. Kauppajärjestelmän epäoikeudenmukaisuudet on purettava. Markkinat tulee avata myös kehitysmaiden tuotteille. Suomen kansainvälistymistä on edistettävä yliopistojen tutkijavaihtoa lisäämällä. Tavoitteena on, että jokaisella korkeakouluopiskelijalla on mahdollisuus opiskella osan aikaa myös ulkomailla. Ulkomaisten opiskelijoiden Suomeen jäämistä on helpotettava. Kannattavan ja työllistävän elinkeinotoiminnan laajentumista ja sijoittumista Suomeen tulee edistää. Erityistä huomiota on jatkossakin kiinnitettävä yrittäjyyden edellytyksiin. Paras kilpailuvalttimme on edelleen hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoama koulutus ja muut laadukkaat palvelut kaikille. Suomen houkuttelevuutta sijoittumiskohteena on parannettava huolehtimalla liikenneinfrastruktuurista ja nopeista sekä tehokkaista yhteyksistä maan sisällä ja maasta ulos. Liikenneväylien ja logististen yhteyksien kehittäminen parantaa yritystemme kilpailukykyä ja lisää työpaikkoja. Suomen kilpailukyky vaatii sekä teollisuuden, että palveluiden osalta hyvin toimivat logistisen väylät. Liikenneväylien investointitasoa tulee nostaa nykytasosta ja rahoituspäätöksiä tulee pitkäjänteistää. Pitkäjänteisyyden turvaamiseksi on laadittava erillinen yli hallituskauden ulottuva liikenneinvestointiohjelma. Ulkomaankaupan tarvitsemien liikenneyhteyksien ohella on kehitettävä alueiden menestymisen kannalta ja turvallisen liikkumisen kannalta keskeisiä väyliä. Liikenneverkkomme keskeiset runkoyhteydet on uudistettava vuoteen 2030 mennessä vastaamaan elinkeinoelämän ja ihmisten liikkumistarpeita. Tämä vaatii uusia, nopeaa henkilöliikennettä ja raskasta tavaraliikennettä palvelevia rataosuuksia, keskikaiteellisia ohituskaistateitä sekä moottoriteitä

7 Osaamisella ja tietoyhteiskunnalla turvaa muutokseen Ympäröivä maailma muuttuu tänä päivänä nopeasti. Suomi kansainvälistyy ja rajat madaltuvat. Ammateissa vaaditaan yhä monipuolisempia osaajia sekä jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Suomeen on luotava kattava, työelämälähtöinen aikuiskoulutusjärjestelmä, joka mahdollistaa ammattitaidon ylläpitämisen ja uusimisen. Työntekijöiden ja työnantajien on yhdessä huolehdittava ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Korkea osaaminen ja ammattitaito antavat ihmiselle turvan työelämän muutoksissa. Työntekijöiden kouluttaminen parantaa myös yrityksen tuottavuutta, kun työntekijät pystyvät nopeasti omaksumaan uutta teknologiaa ja uusia toimintatapoja sekä kehittämään omaa työtään. Työaikaa on jatkossa voitava käyttää yhä enemmän työntekijöiden osaamisen päivittämiseen ja kohottamiseen. Työnantajien on kannettava nykyistä suurempi vastuu myös irtisanottavien uudelleenja täydennyskoulutuksesta ja uuden työpaikan löytymisestä. Tavoitteena on, että irtisanomisen kohdatessa voitaisiin turvata mahdollisimman monelle siirtyminen työstä toiseen työhön. Tulevaisuuden tietoyhteiskunnassa sähköiset palvelut helpottavat ihmisten pääsyä palveluihin. Pitkien etäisyyksien Suomessa sähköinen asiointi voi parantaa alueellista tasa-arvoa ja tukea edellytyksiä asumiseen ja työntekoon myös kasvukeskusten ulkopuolella. Yhteiskunnan ja liike-elämän näkökulmasta tietoyhteiskunnan toteuttaminen merkitsee parempaa tuottavuutta ja entistä kilpailukykyisempää toimintaympäristöä. Tietoyhteiskunta voi myös vahvistaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa tarjoamalla kansalaisille uusia keinoja osallistua ja vaikuttaa. Koko väestölle on taattava edellytykset toimia tietoyhteiskunnassa, kaikki on pidettävä mukana. Tämä merkitsee muun muassa laajakaistayhteyksien ulottamista laajasti kotitalouksiin. Verkkoasiointiin tarvittavien laajakaistayhteyksien kortinlukijalaitteineen tulisi olla tarjolla kirjastoissa sekä yhteispalvelupisteissä. Kansalaisten verkko-osaamisen edistämisessä sivistysjärjestöillä on merkittävä rooli. Eroon pätkäelämästä ja työelämän epäkohdista Huoli työn ja toimeentulon jatkumisesta on pahimpia esteitä ihmisten jaksamiselle, ja se vaikuttaa myös tuottavuuteen. Ihmisten suhde työhön on muuttunut. Puolet työntekijöistä tekee ylitöitä - osa ilman korvauksia. Työn ja muun elämän raja hämärtyy. Epäsäännöllisiä työvuoroja tehdään paljon, ja pienten lasten vanhemmat tekevät pitkää työpäivää. Toiset ihmiset puolestaan ovat alityöllistettyjä tai tekevät pätkätöitä. Kokoaikainen työ on ihmisten perusoikeus, osa-aikaisen työn tulee olla mahdollisuus niille, jotka sitä itse toivovat. Kaikilla on oltava oikeus työhön, jolla tulee toimeen. Epätyypillisten työsuhteiden käyttöä on vähennettävä ja pätkätöitä muutettava pysyviksi työsuhteiksi. Julkisen vallan on - 7 -

8 näytettävä tässä esimerkkiä. Kuntien ja valtion on työnantajina pyrittävä kokoaikaisiin ja pysyviin työsuhteisiin. Pätkätöitä ei saa teettää huonommin työsuhteen ehdoin kuin vastaavaa vakituista ja kokoaikaista työtä. Pätkätyöntekijällä on oltava myös käytännössä samanlaiset mahdollisuudet esimerkiksi työterveyshuoltoon kuin vakituisilla kokoaikaisilla työntekijöillä. Vuokratyövoiman käytölle on asetettava selkeät työoikeudellisesti määritellyt ehdot ja rajoitukset. Työpaikkojen luottamushenkilöiden asemaa on vahvistettava. Ihmiset on otettava työpaikoilla huomioon nykyistä paremmin. Ihmisiä kuluttavasta työyhteisöstä on siirryttävä ihmisiä ja heidän vahvuuksiaan tukevaan työyhteisöön. Työaikojen on oltava sellaisia, että ihmiset jaksavat sekä työssä että muussa elämässään. Työn, muun elämän ja levon pitää olla tasapainoisessa suhteessa. Perheen ja työn yhteen sovittamisella työelämään tasa-arvoa Vanhempien on voitava viettää aikaa lastensa kanssa, ja siksi pienten lasten hoito ja työelämä on voitava sovittaa yhteen. Isiä on kannustettava osallistumaan nykyistä enemmän lastenhoitoon ja perhevapaiden käyttöön. Perhevapaiden kustannusten tasaamista kaikkien työnantajien kesken on jatkettava. Myös opiskelun ja perheen yhteensovittamista pitää helpottaa. Julkisia palveluita on edelleen kehitettävä; päivähoito, kouluruokailu ja vanhusten palvelut luovat tasaveroiset työssäkäyntimahdollisuudet niin naisille kuin miehillekin. Toimiva ja laadukas päivähoitojärjestelmä takaa molemmille vanhemmille ja yksinhuoltajille mahdollisuuden osallistua työelämään. Myös vuorotyössä käyvien vanhempien lasten päivähoidon laatuun, hoito-olosuhteisiin ja hoitomuotoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Sosialidemokraatit haluavat kehittää lasten päivähoitoa ja varhaiskasvatusta. Haluamme pitää kiinni päivähoidon hyvästä laadusta. Siihen kuuluu ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta sekä turvallinen hoitoympäristö. Päivähoidolla on tärkeä merkitys myös syrjäytymisen ehkäisyssä. Työelämän tasa-arvoa on syytä edistää eri keinoin, mm. luomalla naisille ja miehille yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen ja uralla etenemiseen. Tasa-arvolain mukaisten tasa-arvosuunnitelmien ja palkkakartoitusten avulla edistetään palkkauksellista tasa-arvoa ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Ilmastonmuutosta torjuttava - puhdas ympäristö kaikille Ilmastomme lämpenee lähivuosikymmeninä poikkeuksellisen nopeasti. Se uhkaa muuttaa koko maapallon ekosysteemiä. Meidän on sitouduttava toimiin ilmastonmuutosten - 8 -

9 ehkäisemiseksi. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan voida pysäyttää Suomen yksipuolisin toimin, vaan tarvitaan myös EU:n ja globaalin tason toimia. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää kasvihuoneilmiötä aiheuttavien päästöjen kasvun pysäyttämistä ja vähentämistä. Vähäpäästöistä tekniikkaa on suosittava taloudellisin keinoin. Sosialidemokraattien pitkän tähtäimen tavoitteena on öljyriippuvuudesta vapaa Suomi; vuoteen 2030 mennessä niin lämmityksessä kuin kuljetuksessakin on aina oltava tarjolla vaihtoehto öljylle. Biopolttoaineiden käyttöä on lisättävä, ja ympäristöystävällisiä autoja sekä uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa lämmitysjärjestelmien kehittämistä on tuettava tutkimus- ja kehityspanostuksilla ja investointituilla. Kohtuuhintaisen ja saatavuudeltaan varman energian saanti on turvattava kotitalouksille ja teollisuudelle. Tämä edellyttää monipuolista energiantuotantoa. Toimiva joukkoliikenne vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää ihmisten tasaveroisia liikkumismahdollisuuksia. Joukkoliikenteen rahoitukseen on tehtävä selkeä tasokorotus. Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantamiseksi on kiinnitettävä huomiota maankäytön suunnitteluun ja työsuhdematkalipun käytön lisäämiseen. Itämeren ja muiden vesistöjemme tila vaatii välittömiä toimenpiteitä. Teollisuuden ja asutuksen jätevesipäästöt on saatu jo varsin hyvin kuriin. Rehevöitymisen suurin kotimainen aiheuttaja on maatalous, jonka päästöjä on vähennettävä aktiivisesti. Laivojen jätevesien laskeminen mereen on saatava loppumaan. Itämeren alueen yhteistyötä tarvitaan edelleen mm. alueen suurkaupunkien jätehuollon ja vedenpuhdistuksen kehittämisessä. Ympäristönäkökohdilla on vahvistettava talouden kilpailukykyä ja luotava edellytykset hyvään työllisyyden kehitykseen. Uutta ympäristöteknologiaa tulee kehittää ja luoda edellytykset myös sen konkreettiselle käyttöönotolle. Eläinsuojeluvalvontaa on tehostettava ja alan lainsäädäntöä on saatettava ajan tasalle. Tavoitteena palvelukykyiset kunnat Kunta- ja palvelurakenneuudistus vahvistaa kuntien kykyä turvata ja kehittää palveluita ja huolehtia elinkeinopolitiikasta ja omasta taloudestaan. Uudistuksen lähtökohtana on kansanvallan vahvistaminen ja kuntalaisten omien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus johtaa kuntarakenteen eheytymiseen. Työssäkäyntialueista tulee keskeinen perusta kuntarakenteen ja palveluiden kehittämiselle. Palveluiden on oltava korkeatasoisia ja kaikkien saatavilla. Julkisesti tuotetut palvelut takaavat parhaiten palvelut molemmilla kotimaisilla kielillä. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttämiä palveluja. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut

10 Jotta haasteisiin voidaan vastata, uudistuksella on pyrittävä vahvempaan kuntarakenteeseen. Yhdyskuntarakennetta on tiivistettävä koko maassa ja eheytettävä kaupunkiseuduilla keskuskaupunkivetoisesti. Tuottavuutta on lisättävä. Uudistus jättää päätösvallan palvelutuotannon järjestämisestä kunnille ja säilyttää demokraattisen päätöksentekojärjestelmän. Henkilöstön asema uudistuksessa on turvattava. Hankkeessa selkiytetään myös valtion kuntapolitiikkaa parantamalla peruspalveluohjelman asemaa sekä vahvistamalla kuntien omaa rahoituspohjaa ja yksinkertaistamalla kuntien valtionosuusjärjestelmää. Ikäihmisille arvostusta ja turvaa Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää hoito- ja hoivapalveluita ikäihmisille ja veteraaneille. Hoitohenkilökunnan riittävyydestä sekä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista on huolehdittava. Hyvinvointipalvelujen saatavuus ja laatu on turvattava yhdenvertaisesti eri puolilla Suomea. Vanhuksille on sosiaali- ja terveyskeskusten yhteistyöllä turvattava riittävät kotipalvelut. On laadittava yli vaalikauden ulottuva suunnitelma, jolla varaudutaan vanhustenhuollon kestävään ja laadukkaaseen kehittämiseen pitkäjänteisesti. Eläkeläisjärjestöjen arvokasta työtä ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi sekä kulttuuri- ja harrastustoiminnan järjestämiseksi on tuettava ja siihen on osoitettava riittävästi varoja. Väestön ikääntymiseen on varauduttava sukupolvisopimuksella. Sitoudutaan nykytasoisten eläkkeiden hoitamiseen, ja sen vaatimaan noin 0,2 prosenttiyksikön vuotuiseen työeläkemaksujen nousuun vaalikauden aikana. Eläkerahastointia lisätään suurten ikäluokkien vielä ollessa työelämässä. Väestön ikääntyessä tarvitsemme kaikkien panosta työelämään. Työnantajien on sitouduttava inhimillisyyteen työelämässä. Sukupolvisopimuksella taataan nuorille kunnollinen koulutus ja sen jälkeen ensimmäinen työ- tai harjoittelupaikka. Eläkkeellä olevilla tulee olla, niin halutessaan, mahdollisuus osallistua työelämään. Eläkeläisille taataan kohtuullinen osuus hyvinvoinnin kasvusta. Sitoudutaan julkisen talouden velan vähentämiseen. Näiden toimien tavoitteena on turvata kaikille toimeentulo, sovitut etuudet sekä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvä asuinympäristö kaikille Sosialidemokraattien tavoitteena on turvata kaikille ihmisille hyvä koti ja kohtuullinen asumistaso. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä kaupunkimaista pientalotuotantoa on lisättävä. Pientaloja on rakennettava sekä omistus- että vuokra-asunnoiksi. Kaupunkipolitiikan avulla on edistettävä kestävää kehitystä ja hyvää asumista, ehkäistävä

11 asuinalueiden eriytymistä ja huolehdittava nykyisen asuntokannan ja alueiden korjaamisesta. Lähiöiden viihtyisyyttä on lisättävä. Kuntien tulee huolehtia kohtuuhintaisen tonttitarjonnan lisäämisestä. Tarvitaan myös kuntien yhteistyötä suurimmilla kaupunkiseuduilla. Rakentamaton tonttimaa on saatava nopeammin tarvetta vastaavaan asuntotuotantoon maapolitiikan ja verotuksen keinoin. Kuntien määräämät luovutusehdot mahdollistavat tonttimaan osoittamisen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon sekä omatoimiseen rakentamiseen. Asunnottomuuden kipeään ongelmaan on tehokkaasti puututtava. Vammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja ikäihmisille on toteutettava toimivat asunnot ja riittävät tukipalvelut kohtuullisin kustannuksin. Erityisryhmille rakennettavien asuntojen investointiavustusjärjestelmän toimivuus on selvitettävä. Hyvää suomalaista terveydenhuoltoa vahvistettava Sosialidemokraattinen terveyspolitiikka nostaa terveydenhuollon päätavoitteeksi väestön terveystason parantamisen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämisen. Tulevalla vaalikaudella on selvitettävä, millä keinolla terveyserojen kasvu voidaan pysäyttää ja kääntää kehityssuunta päinvastaiseksi. Julkista terveydenhuoltoa on edelleen kehitettävä koko maassa. Kansallisten terveys- ja sosiaalihankkeiden vaikutukset ja kehittämistarpeet on arvioitava. Sosialidemokraatit haluavat tarjota suomalaisille entistä toimivammat ja monipuolisemmat terveyspalvelut lähellä ihmistä. Nykyistä vahvemmat peruskunnat kykenevät järjestämään ihmisille nykyistä laadukkaampia ja monipuolisempia terveyspalveluja ilman turhia odotusaikoja ja hoitojonoja. Väestöpohjaltaan riittävän suuriin terveyskeskuksiin voidaan luoda toimivat työyhteisöt, joissa terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien ja hoitajien määrä on nykyistä suurempi. Lasten terveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kouluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on lisättävä. Perheiden tueksi on muodostettava peruspalveluiden tukiverkosto, jossa yhdistyvät terveyden, koulun, sosiaalityön, mielenterveystyön ja varhaiskasvatuksen asiantuntemus. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa liikunta on ratkaisevassa asemassa. Koululiikuntaa ja koulupihojen virikkeellisyyttä on lisättävä ja kannustettava lapsia arkiliikuntaan. Liikuntapaikkojen rakentamiseen ja liikunnan kansalaistoiminnan tukemiseen on suunnattava lisäresursseja. Terveysliikuntaa edistäviä sekä lähiliikuntapaikkoja on rakennettava lisää. Myös vanhuksille ja vammaisille on turvattava mahdollisuudet käyttää liikuntapaikkoja

12 Koulutusta kaikille Vahvalla osaamisella on keskeinen merkitys Suomen menestykselle. Yhteiskunnassa ja työelämässä selviytymisen edellytys on hyvät perustaidot ja vahva ammattiosaaminen. Työelämän muutoksissa vahva osaaminen mahdollistaa työpaikan tai - tehtävien vaihdon ja uudelleen työllistymisen. Siksi on pidettävä huoli, että kaikilla on mahdollisuus oppimiseen ja koulutukseen. Suomen koulutusjärjestelmä, erityisesti peruskoulu, on saanut kansainvälistä tunnustusta. Yhtenäinen peruskoulu luo tasa-arvoa, mutta samalla se on tuottanut kansainvälisessä vertailussa erinomaisia oppimistuloksia. On pidettävä kiinni kaikkien lasten oikeudesta laadukkaaseen koulutukseen taustastaan tai asuinpaikastaan riippumatta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä opintojen ohjaukseen, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseen sekä opettajien työssä jaksamiseen. Maahanmuuttajien opetukseen on kiinnitettävä huomiota. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että kaikki ulkomaalaiset, jotka tulevat suomalaiseen yhteiskuntaan, oppivat kielen mahdollisimman nopeasti. Kielen ja kulttuurin opetus päiväkodeissa ja peruskoulussa varmistavaa sen, että toisenlaisen etnisen taustan omaavat nuoret ovat jo lapsuudesta asti aktiivinen osa yhteisöä. Maahanmuuttajien muuntokoulutusta sekä muualla suoritettujen opintojen tunnustamismenettelyä on kehitettävä. Iltapäivätoiminnasta on siirryttävä eheytettyyn koulupäivään, mikä merkitsee harrastustoiminnan tuomista koulupäivän yhteyteen. Koulupäivän eheyttämisellä voidaan lisätä kouluhyvinvointia, vähentää kiirettä ja antaa mahdollisuus vapaaehtoiseen, aktiiviseen osallistumiseen sekä lisätä koulupäivän aikana tapahtuvaa liikuntaa ja taideharrastuksia. Koulupäivän eheyttäminen vähentää lasten yksinoloa ennen ja jälkeen koulupäivän, luo perustan lasten hyville vapaa-ajanviettotavoille sekä tukee heidän sosiaalista kehitystään. Toiminta on organisoitava koulukeskeisesti hyödyntäen eri toimijoiden resursseja. Toisen asteen koulutusta on kehitettävä, mikä merkitsee lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyön lisäämistä. Niillä voi olla myös yhteinen ylläpitäjä. Koulutuksen tarkoituksena on tarjota oppilaille sivistystä, kätten taitoja, tukea, turvaa ja terveyttä. Samalla ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja arvostusta on lisättävä. Koulutusjärjestelmän on tarjottava kaikille mahdollisuus edetä korkeammalle koulutusasteelle omien valmiuksiensa ja pyrkimyksiensä mukaisesti. Korkeakoulutuksen laatua on parannettava ja korkeakoulujen perusrahoitus on turvattava. Korkeakoulujen on tunnistettava omat vahvuutensa ja panostettava niihin alueelliset erityistarpeet huomioon ottaen. Näin Suomeen saadaan huippuluokan tutkimusta ja opetusta. Suomessa tarvitaan alueellisesti kattava korkeakouluverkko. On vahvistettava korkeakoulujen tutkimuksen tasoa sekä taloudellista osaamista siten, että korkeakoulujen osaamisalueet täydentävät toisiaan

13 Opintotukea on kehitettävä siten, että se mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus hankkia sivistystä. Vapaan sivistystyön toimintaedellytyksiä on parannettava. Turvallisuutta arkeen Turvattomuus on aivan tavallisten suomalaisten arkipäivää. Turvattomuuden tunne rajoittaa erityisesti lasten, vanhusten ja naisten elämää. Työelämässä väkivallan uhkasta kärsitään entistä enemmän hoitoalalla, kaupassa, liikenteessä sekä muissa asiakaspalvelutehtävissä. Toimiva ja tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta takaa parhaiten kaikkien kansalaisten turvallisuuden. Fyysinen turvallisuus kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan sosiaalisen ja taloudellisen turvallisuuden ohella. Turvallisuus on taattava kaduilla, kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Arjen turvallisuutta on varmuus siitä, että jokainen saa tarvitessaan apua. Hyvin toimivat ja koko maan kattavat hätäkeskus sekä palo- ja pelastuspalvelut tuovat turvallisuutta. Katuturvallisuuden lisäämiseksi lähipoliiseja on oltava riittävästi. Sisäinen turvallisuus edellyttää myös sosiaalista turvallisuutta, jolla tarkoitetaan erityisesti niitä syrjäytymistä ehkäiseviä ja elinoloja kohentavia toimia, joilla on mahdollista vähentää ajautumista rikollisuuteen ja rikoskierteeseen. Rikoksiin syyllistyneet on saatettava nopeasti vastuuseen teoistaan. Nopealla puuttumisella voidaan ehkäistä erityisesti nuorisorikollisuutta. Erityisesti nuorten rikoksentekijöiden uusintakierteen katkaisemiseksi ja vapautuvien vankien tukemiseksi on kriminaalihuollon sekä sosiaali- ja terveydenhoidon välistä yhteistyötä tiivistettävä. Onnistunut päihdepolitiikka lisää kansalaisten hyvinvointia, mutta ehkäisee myös rikoksia. Siksi päihdekuntoutukseen sekä huumeiden ja muiden päihteiden vastaiseen työhön on panostettava. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa on määrätietoisesti vähennettävä. Kuntien, poliisin ja sosiaalitoimen tehokas yhteistyö tulee varmistaa. Perheväkivallan uhrin tulisi saada kaikki tarvitsemansa palvelut samasta pisteestä. Perheväkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen on vaikeaa myös ammattilaisille ja tätä varten on järjestettävä koulutusta. Oikeus turvalliseen työelämään kuuluu jokaiselle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä yksin työskentelevien asemaan. Työssä kohdatun väkivallan vähentäminen on toteutettava osana sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Työpaikoilla on varauduttava vaaratilanteisiin sekä huolehdittava työntekijöiden kouluttamisesta toimimaan uhka- ja väkivaltatilanteissa sekä työntekijöiden suojaamiseksi tarvittavista turvalaitteista

14 Kunnollinen oikeusturva on ihmisten perusoikeus. Oikeutta on saatava kohtuullisessa ajassa, asiantuntevasti ja edullisesti. Myös riittävän julkisen oikeusavun, velka- ja talousneuvonnan sekä kuluttajaneuvonnan avulla voidaan ratkoa monia ongelmia jo ennalta. Tuomioistuinten ruuhkat on purettava tehostamalla lainkäyttöä ja huolehtimalla riittävistä resursseista myös oikeusavussa ja syyttäjälaitoksessa. Rauhaa ja hyvinvointia eurooppalaisella ja maailmanlaajuisella yhteistyöllä Sosialidemokratia on kansainvälinen liike. Solidaarisuus, tasa-arvo ja kansanvalta ovat sosialidemokratian arvoja kansainvälisessä yhteistyössä. Niiden puute missä tahansa maailman osassa heijastuu epävakautena ja turvattomuutena myös ulospäin. Siksi rauha, solidaarisuus, oikeudenmukaisuus ja demokratia ovat sekä päämääriä että keinoja paremman maailman luomiseksi. Sosialidemokratia pyrkii aidosti maailman parantamiseen. Tuemme monenkeskisen kansainvälisen yhteistyön vahvistamista. Yhdistyneiden Kansakuntien toimintakykyä on tehostettava ja järjestön uudistustyötä jatkettava ja sen uusien elinten, ihmisoikeusneuvoston ja rauhanrakentamiskomission toimintaedellytysten turvaamiseen on panostettava. Haluamme osallistua aktiivisesti globalisaation kansainvälisten hallintamekanismien kehittämiseen, tavoitteena globalisaation tulosten tasaisempi ja oikeudenmukaisempi jakautuminen. Toimimme kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän tehostamiseksi. Ihmiskauppaa vastaan on taisteltava. Haluamme Suomen osallistuvan aktiivisesti YK:n vuosituhatjulistuksen kehitystavoitteiden toteuttamiseen kasvattamalla kehitysyhteistyöpanostaan ja osallistumalla uusien kehitysrahoitusmuotojen kehittämiseen. Kehitysmaiden asemaa kansainvälisessä kauppapolitiikassa pitää vahvistaa. Euroopan unionia on kehitettävä vahvana globaalina toimijana ja vaikuttajana rauhan, kehityksen ja solidaarisuuden puolesta. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on tehostettava ja erityisesti EU:n siviilikriisinhallinnan valmiuksia vahvistettava. Uskottava oma puolustus, EU:n tiivistyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö sekä läheinen yhteistyö Naton kanssa ja siihen liittyvä mahdollisuus halutessamme harkita Naton jäsenyyttä täyttää nykytilanteessa Suomen turvallisuuspoliittiset tarpeet. Haluamme Suomen sitoutuvan vastedeskin vahvaan pohjoismaiseen yhteistyöhön. Haluamme kehittää sen sisältöä ja muotoja vastaamaan ajan tarpeita. Toimimme EU:n ja Venäjän yhteistyön syventämisen ja laajentamisen puolesta. EU:n mahdollisimman yhtenäinen Venäjä-politiikkaa antaa Suomelle parhaan perustan kehittää omia Venäjä-suhteitaan. Sitoudumme vahvasti pohjoisen ulottuvuuden tavoitteiden käytännön edistämiseen

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011

STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 STTK Mahdollisuuksien Suomi Hallitusohjelmatavoitteet 2011 27.2.2011 Tavoitteet 1. Julkisen talouden kestävyyttä on parannettava 2. Verouudistus on tarpeellinen 2 3. Jokaisella on oikeus koulutukseen 4.

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi:

Lyhyellä aikavälillä tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet opiskelijan toimeentulon parantamiseksi: Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto Opiskelijapoliittinen ohjelma Hyväksytty liittokokouksessa 15.4.2012 YKSILÖ Opiskelijan toimeentulo Opiskelijan toimeentulo turvataan parhaiten siirtymällä perustuloon.

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Reilu. Mänttä-Vilppula

Reilu. Mänttä-Vilppula Reilu Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppulan sosialidemokraattien vaaliohjelma ja ehdokkaat Kunnallisvaalissa 2008 Mänttä-Vilppula sosialidemokraatit vaaliohjelma 2009 2012 Mänttä-Vilppula sosialidemokraatit

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Työ on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Ammatillisen osaamisen kehittäminen

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työmarkkinoilla tarvitaan aikaisempaa monipuolisempaa ja laaja-alaisempaa osaamista. Erityisosaamisen, kielitaidon, yhteistyötaitojen,

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä

Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden näkymiä Hyvinvointi- ja terveyspäivät 22.9.2014 Laura Räty sosiaali- ja terveysministeri 2 indeksi 80 Talous haastaa sopeutumaan indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 8.1.2013

Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Tiedotustilaisuus 8.1.2013 Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti liian korkea kustannustaso Ongelma on todellisen kilpailukyvyn heikentyminen Ei tehdä tuotteita, joita halutaan ostaa Ei tehdä tuotteita,

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot