tuikku syksy 2013 Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry 25 vuotta omaisten tukemista Omainen on aina omainen Taide auttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tuikku syksy 2013 Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry 25 vuotta omaisten tukemista Omainen on aina omainen Taide auttaa"

Transkriptio

1 tuikku Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry syksy vuotta omaisten tukemista Omainen on aina omainen Taide auttaa

2 2 SISÄLTÖ Julkaisija Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs HELSINKI puh www. otu.fi facebook.com/omaisetuusimaa Toimituskunta Pirkko Vuorinen Anne Alakiuttu Kuva: Karoliina Ek 3 Toiminnanjohtajan katsaus 4 Omainen on aina omainen 5 Vahvimmat meistä on tehty sirpaleista - rinnalla kulkijana 25 vuotta 6 Mellunkylän Kylli-tädiksi tyttären ja oman sairauden kautta 8 Pariskunnat yhdessä 10 Pop up! Muodonmuutosten galleriakahvila! 12 Positiivisen kannustamisen vahvuus 14 OPA-hanke Odysseuksen matkalla 16 Yhdistyksen viestintään uutta ilmettä ja toimivuutta 17 Yhteistyötä kunnissa 17 Aluetyössä uutta voimaa 18 Profami Oy:n julkaisuja 20 Yhdistyksen työntekijät esittäytyvät Kuvat Pirkko Vuorinen Marke Heljo Karoliina Ek Taitto Pirkko Vuorinen Painopaikka Oriental xpress Oy 2013

3 3 Valtio on 2000-luvulla vähentänyt osuuttaan noin 50 %:sta 25 %:iin hyvinvointipalvelujen kokonaiskustannuksista. Kuntien, järjestöjen ja kansalaisten vastuu on sen sijaan kasvanut. Vaikka hyvinvointipalvelut on voitu toistaiseksi säilyttää varsin hyvätasoisina, valtion taloudelliset paineet ovat johtaneet leikkauksiin kaikkien palveluiden osalta. Toisia palveluita on vähennetty tuntuvasti ja osasta on kokonaan luovuttu. Kasvaviin sosiaalisiin ongelmiin on kehitetty uusia tukijärjestelmiä varsin hitaasti. Palvelurakennemuutos on vähentänyt sairaalahoitoa enemmän kuin on pystytty lisäämään avohoitopalveluita tukemaan kotona asumista. Yhdistyksen toiminta on vuosien varrella kasvanut ja kehittynyt kuin myös tietyt toiminnot ovat vakiintuneet. Yhdistys tarjoaa omaisille ja perheille tukea, mitä muut tahot eivät ole pystyneet tarjoamaan omaisille ja läheisille sellaisessa muodossa kuin yhdistys toimii. Yhdistys on toiminnassaan, kuten projekteissa kokeillut ja edistänyt sellaisia toimintamalleja, joissa apu kohdistuu sairastuneen omaisiin ja läheisiin. Yhdistyksen perhetyömalleja kehitetään edelleen soveltaen järjestö-, hoito- ja sosiaalityöhön yhdessä kuntien sosiaalija terveydenhuollon kanssa. Yhdistyksen järjestö-, omais-/perhetyö tulee jatkumaan, koska on todettava sen tärkeys omaisten ja perheen tukemiselle ja voimaannuttamiselle. Miksi näin? Yhdistyksen 25 toimintavuoden aikana on psykiatrisessa hoitotyössä tapahtunut paljon hyviäkin muutoksia koskien avo- että sairaalahoitoa. Kuitenkin on todettava, että psykiatrisessa hoidossa tapahtuva rakennemuutostyö on alati vuoristorataa. Välillä suositaan ja rakennetaan suuria yksiköitä, kun taas toisinaan pienet yksiköt tai tietyt työmenetelmät ja mallit ovat saaneet jalansijaa. Ja tämä suuret/pienet vaihtelu näyttää jatkuvan edelleen. Vanhat mallit ja menetelmät ovat vain saaneet uudet ja trendikkäät nimet eli muutoksia tehdään pelkän nimen vuoksi. Valitettavan usein johtoporras ei osaa jalkauttaa tietoja suorittajaportaalle ja uudet mallit sekä työmenetelmät jäävät päivittäisessä hoitotyössä näin toteutumatta, ja sitten uusi johtajasukupolvi tuo taas omat uudet tuulensa mukanaan, sillä jäljen jättäminen on itsetarkoitus, jolloin ikuinen myllerrys hoitotyössä jatkuu. Pakkaa sekoittavat vielä omilla itsenäisillä päätöksillään. Omais- ja perhetyön huomioimisesta puhutaan psykiatrisessa hoitotyössä paljon ja hoitosuosituksissa painotetaan sen tärkeyttä, mutta asiaa tukevista tutkimustuloksista huolimatta omaiset ja perheet jäävät yksin ongelmiensa kanssa. Usein omaiset/perhe jäävät kaiken muun hoidon ja kuntoutustyön jalkoihin ja näin menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tukea omaisia ja läheisiä. Kehittämis- ja kokeiluprojekteista saatu tieto sekä kokemus antavat vankan pohjan yhdistyksen perustehtävälle: omaisten tukemiselle. Kokemuksia päästään juurruttamaan myös mielenterveystyön hoitokäytänteisiin yhteistyössä alueellisten omaistyön neuvottelukuntien kanssa. Oman toiminnan ja projektien tuloksia yhdistys pyrkii tulevaisuudessa hyödyntämään vielä laajemmin ja tehokkaammin sekä yhdistyksen toiminnassa että mielenterveystyössä. Myös jatkossa yhdistyksen yhteistyö terveys- ja sosiaalialan ja muiden alan toimijoiden kanssa tulee olemaan hyvin tärkeä osa yhdistyksen työtä. Yhteistyön kautta voimme jatkaa toimivien mallien kehittelyä ja laajennustyötä niin, että omaiset ja perheet tulevat saamaan sen tuen mihin he ovat oikeutettuja. Loppusanoiksi lainaan yhdistyksen ajatusmaailmaa kuvaavaa, vanhaa, loistavaa, ensimmäistä ja jo välillä unohduksissa ollutta slogania - Yhdessä mieli terveemmäksi. Leif Berg toiminnanjohtaja Kuva: Marke Heljo

4 4 Omainen on aina omainen Suuri määrä suomalaisia kärsii mielenterveyden ongelmista jossain vaiheessa elämäänsä. Jokaisella heistä on omaisia: puolisoita, vanhempia, lapsia, sisaruksia, serkkuja ja ystäviä. Vielä suurempi joukko suomalaisia on siis mielenterveyskuntoutujien omaisia. Myös itse olen mielenterveyskuntoutujan omainen, moninkertainen sellainen. Itse päädyin mukaan Uudenmaan yhdistyksen toimintaan perhekurssin kautta. Olimme perheen kanssa Högsandin rannoilla hyvin järjestetyllä kurssilla. Pidin siitä, että yhdistyksen ote on perhe- ja ongelmanratkaisukeskeinen. Koska olen syntynyt sielultani keski-ikäisenä byrokraattina, oma luonteva vapaaehtoistyön muotoni on hallitustyöskentely. Näkökulmasta omaistyöhön on ollut hyötyä myös politiikan saralla, olin vielä viime vuonna Espoon kaupunginhallituksen jäsen. Omaisjärjestöjen tehtävät voi jakaa karkeasti kahtia: toisaalta yhdistykset pyrkivät tukemaan omaisia ja sairastavia, toisaalta pyritään tekemään omaisten tilanne näkyväksi. Etenkin jälkimmäinen on asia jota kukaan ei pidä esillä, jos me omaiset emme tee sitä itse. Palvelujärjestelmä ei osaa huomioida omaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Ei omaisia erityisesti sivuuteta, mutta omaisia ei myöskään erikseen huomioida. Tämä näkyy enemmänkin pienissä kuin isoissa asioissa. Esimerkiksi hoitohenkilökunnan, kuntoutujan ja omaisten tapaamisajat sovitaan pahimmillaan keskelle päivää. Omaiselle tapaamisajoista kerrotaan usein viimeisenä, ilmoitusasiana. Edellinen voi tuntua pieneltä asialta, mutta kun arki on muutenkin raskasta ja tekemistä riittää, pienetkin asiat kasvavat isoiksi. Liian usein unohdetaan, että myös omaisilla on työ- tai muita menoja, ja että omainen voi tarvita tukea että jaksaa, sen sijaan, että omainen vain auttaa muita jaksamaan. Omainen on omainen vuorokauden jokaisena tuntina. Tämä ei tarkoita sitä, että omainen voi, ehtii ja jaksaa olla tukena vuorokauden jokaisena tuntina. Omaiset kohtaavat ongelmat usein ennen muita, ja valitettavan usein yksin. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uusimaa ry. perustettiin 25 vuotta sitten, ensisijaisena tavoitteena juuri omaisten tukeminen ja heidän asemansa näkyväksi tekeminen. Neljännesvuosisata työtä omaisten aseman parantamiseksi ja omaisten tukemiseksi on auttanut monia. Uskon ja hieman toivonkin, että omaisten asema on vahvistunut myös hoitojärjestelmässä. Vuosien varrella mukana toiminnassa on runsaasti niin työntekijöitä kuin aktiivisia omaisia, joista osa on ollut mukana koko yhdistyksen neljännesvuosisataisen taipaleen. Kiitos kaikille jotka ovat asian eteen työtä tehneet. Tony Hagerlund Omaiset mielenterveystyön tukena, Uusimaa ry:n hallituksen puheenjohtaja puh

5 5 Vahvimmat meistä on tehty sirpaleista rinnalla kulkijana 25 vuotta Oli unohtumaton kokemus yli neljännesvuosisataa sitten kun ensi kertaa tulin samaa kokeneitten ryhmään Lauttasaareen. Ensimmäinen ajatus oli, että onko meitä muitakin, samalla lailla hätääntyneinä ja yhtä pihalla uudessa tilanteessa, kun omainen oli sairastuntut mieleltään. Tästä Suomen Mielenterveysseuran projektista, jonka RAY rahoitti, lähti alulle OTU. Yhdistys on ollut vastaus minun ja kaltaisteni perheiden elämään, sillä sen toiminta on lähtenyt omaisten tarpeista ja on siksi menestystarina. Päällimmäisenä on itselläni kiitollisuus osaavaa henkilökuntaa kohtaan, niin talouden hoidossa kuin ohjelman suunnittelussa. Mikä minut on sitonut yhdistykseen 25 vuodeksi ja mitä näinä vuosina elämässäni on tapahtunut. Se oli työssäoloa samanaikaisesti lapseni sairauden vaikeimman vaiheen ajan. Omien vanhempien vanheneminen ja kuoleminen, oma ikääntyminen ja siihen liittyneet myötäilmiöt. Näissä elämäni eri vaiheissa on yhdistys antanut tietoa, tukea ja vertaisverkoston. Osuva vertaus yhdistyksestä on noutopöytä. Tarjolla olevasta jokainen voi ottaa sen hetkisen tarpeensa mukaan. Kesti kauan ymmärtää, että sairaus on pysyvä olotila ja se, ettei elämää voi hallita. Häpeä, mikä ympäröi tätä sairautta, saa meidät omaiset kasvattamaan itsetuntoamme, sillä se miten kerromme perheestämme uudelle tuttavalle viestittää jotain omasta asenteestamme. Jokainen muistaa miten vaikeaa on sairastuneen hoitoonohjaus alkumetreillä ja matalan kynnyksen avun hakeminen on edelleenkin avainasemassa. Nyt se on paljon helpompaa kuin minulla aikanaan. Hoitotaho ja omaiset ovat tänä päivänä löytämässä yhteisen kielen. Tässä sirpaleisessa elämässä on välähtänyt turvattomuuden tunne. Se, että kuuluu samaa kokeneiden joukkoon, antaa kuitenkin elämälle turvaa, sillä naapurikin on selvinnyt. Yli 65-vuotiaiden vertaisryhmässä jaamme ilot ja puolitamme surut, keksimme tai muistutamme toisiamme miten pidetään huolta itsestämme. Yhdessä teemme kirja- ja teatteriarvosteluja sekä sanomalehtikatsauksia. Pysymme avoimina uudelle. Jokaisella meistä on mielessä taka-alalla ajatus, että kuinka sairastunut omaisemme pärjää, kun meitä ei enää ole. Ei voi antaa, jos ei ole mistä ottaa Voiko meistä omaisista kukaan sanoa, että elämämme on ollut tarkoituksetonta? Voiko vaikea elämä olla myös hyvä elämä? Lehdissä kirjoitetaan paljon onnellisuudesta ja pyysinkin professori Markku Ojaselta hänen luentonsa jälkeen terveisiä meidän senioriryhmäläisille, mitkä olivat seuraavat: Koettakaa saada ystävänne kukoistamaan Sitä me yritämme. Itselleni on auennut keskeneräisyyden onni, jolla tarkoitan hellittämistä pyrkimyksestä tulla valmiiksi. Asiat järjestyvät aina tavalla tai toisella, vaikka ne eivät menisikään aivan suunnitelmien mukaan. On hyvä uskoa, että huominen kantaa. Elämässäni on ollut vaikeuksia eikä niitä voi tulevaisuudessakaan estää, mutta asennetta on opeteltu muuttamaan. Oma vapaus valita asenteensa kasvaa rinnalla kulkijana. Vahvimmat meistä on tehty sirpaleista. Teksti: Raila Saarnila (omainen 25 v)

6 6 Mellunkylän Kylli-tädiksi tyttären ja oman sairauden kautta Elämä on kallisarvoinen lahja, joten tartu hetkeen ja käytä se hyvin. Liisa sairastui syöpään kuutisentoista vuotta sitten, heti perään sairastui mieleltään herkkä tytär psykoosiin ja samaan onnettomaan ajankohtaan mahtui myös läheisen ja rakkaan taiteilijaisän kuolema. Elämä näytti antavan enemmän kuin jaksoi vastaanottaa, mutta taiteesta löytyi Liisan jaksamiselle energia. Tyttären oireilua Liisa oli seurannut jo teini-iästä asti, mutta apu oli tuolloin kortilla ja elämässä porskutettiin omin eväin, kunnes paha psykoosi nosti äidin kädet pystyyn ja tytär joutui sairaalaan. Äidin syöpä saattoi lisätä vielä tyttären tuskaa, sillä äidin ja tyttären välit olivat avoimet ja läheiset. Tytär ahdistui ja päätyi seitsemänä ensimmäisenä sairausvuotenaan aika ajoin psykoosiin. Hoitojaksot olivat äidin mielestä liian lyhyitä eikä tytär saanut niiden jälkeen otetta elämästä millään. Lääkärit vaihtuivat alati, mutta sekaan osui eräs poikkeuskin, sillä vaihtaessaan tointa tuo ulkomainen lääkäri antoi yhteystietonsa jatkotarvetta varten. Poikkeuksellista muttei tavatonta. Kun tytär voi paremmin äidille jäi aikaa toteuttaa itseään. Liisa käytti omaa herkkyyttään voimavarana ja alkoi kuin vimmassa tehdä taidetta, sillä syöpä on arvaamaton tauti ja hänellä oli vielä niin paljon taidetta ja ideoita toteuttamatta. Äidin taideharrastus antoi tarvittavan energian itsensä ja mieleltään sairaan tyttären hoitamiseen. Elettiin päivästä toiseen, mutta yhdessä. Liisa Lall ja ikoneita sekä keramiikkaa Yhdistys tuki minua Aivan heti tyttären sairauden alkuvaiheessa äiti haki vertaistukea yhdistyksestämme ja tapasi toisia samassa tilanteessa olevia vanhempia. Ei tarvinnut olla yksin tuntemattoman ja kaiken hajottavan asian kanssa. Se auttoi minut pahimman yli. Aina olen saanut apua ja tukea, kun olen tarvinnut ja ilman yhdistystänne olisi sairaan tyttären ymmärtäminen ollut paljon vaikeampaa, kuvaili Liisa alkutaivalta tyttären rinnalla.

7 7 Oma taide oli tarvittava henkireikä, sillä ideaa pukkasi ja näyttelyt seurasivat toisiaan. Esimerkiksi juuri naivismin hän löysi tyttären sairauden kautta, sillä vammaisille ja sairaille ne näyttävät tuovan pelkkää hyvää mieltä, joten niitä oli hauska toteuttaa. Liisan taiteiljaisän vielä eläessä kynnys oli ollut kovin suuri omaan taiteiluun, mutta rima madaltui huomattavasti isän kuoltua. Sama ongelma näyttää nyt olevan taiteellisen tyttären ja hänen välillään, sillä Liisa on houkutellut myös tytärtään mukaan taideprojekteihin, mutta nyt rima möllöttää tyttären ja äidin välissä. Ehkä joskus sitten Tyttäressä taiteellisuus jatkaa toivottavasti seuraavaan sukupolveen. Toivoa on aina Tyttärellä menee nyt oikein hyvin, jo viimeiset lähes 10 vuotta, sillä hän on itsenäistynyt ja elää omillaan tuetun asumisen yksikössä. Hän tekee päivittäin ruokaa, pyykkää ja hoitaa itse omat asiansa. Tytär ja äiti toteuttavat yhteistä mottoaan, että jokaiselle päivälle tulee olla toimintaa, vaikka pientäkin, mutta pois kotoa ja muiden ihmisten joukkoon on mentävä. Liisa on tuotteliaana ja monia näyttelyitä pitäneenä saanut kaksi taitelija-apurahaa, joten mahdollisuus taiteen edelleen toteuttamiseen on helpompaa. Lisäksi hyvät tilat kotona mahdollistavat ateljeemaiset olosuhteet. Enkeli ja kissa Äidin ja tyttären yhteinen motto carpe diem - tartu hetkeen - on tuottanut tässä tapauksessa mukavan hedelmän, sillä Liisan mielestä jokaisella vanhemmalla on jotakin tärkeää annettavaa lapselleen ja sitä tulee vaalia. Liisaa kylvetettiin aikoinaan kotona taiteellisessa ilmapiirissä ja tätä perinnettä hän on jatkanut tyttären kanssa. Surut ja vastoinkäymiset kuuluvat jokaisen ihmisen elämään, ja niihin tulee vanhemman lastaan valmistaa. Jokaiselle äidille ja isälle Liisa lähettää terveisiä, että ottakaa energiaa sieltä mikä on teille tärkeää ja toteuttakaa se. Parempi päivä koittaa joskus. Haastattelu/teksti/kuvat: Pipsa Vuorinen Liisan isä oli taitava asetelmien maalari Liisan keramiikkaa...naurava piru

8 8 PARISKUNNAT YHDESSÄ Puoliso sairastuu ja pariskunta kohtaa elämässään uuden ja mullistavan asian. Miten tästä eteenpäin? Mikä auttaa meitä jaksamaan yhdessä? Miksi puoliso sairastui? Mikä on muuttunut? Pariskuntia varten yhdistys on jo aiemmin ottanut käyttöön vain pariskunnille suunnatun kurssin, missä vietetään viikonloppu toisten samassa tilanteessa olevien kanssa ja toteutetaan vertaistukea kokopäiväisesti. Kurssilla haetaan ymmärrystä ja tietoa sekä työskennellään niin koko ryhmänä kuin sairastuneet ja puolisot omina ryhminään. Viikonloppuun kuuluu ensin hiukan alustusta tai teoriaa arjen selviytymiskeinoista, puolisona olemisesta tai siitä miten sairaus vaikuttaa parisuhteeseen. Keskustelu käynnistyy yleensä jo näiden aiheiden jälkeen ja ohjaajamme pitävät huolen siitä, että kaikki haluavat saavat aikaa ja vapauden puhua sekä, että keskustelu pysyy asiallisena ja kaikki voivat saada jotain. Pyrimme välttämään kovin henkilökohtaisia aiheita, emmekä tee varsinaista hoitotyötä, vaan ohjaamme, tuemme ja jaamme tietoa. Tarkoitus on saada jokainen kertomaan omia tuntemuksiaan ja kokemuksiaan oman itsensä kautta, eikä puolison. Ryhmässä voi nousta esille erityisaiheita, kuten huoli lapsista, jolloin ohjaamme keskustelijat esimerkiksi perhekursseille jatkamaan aiheesta keskustelua ja samalla lisätuen saamiseksi. Joskus nousevat myös esille kysymykset seksuaalisuudesta ja läheisyydestä, jolloin olemme varanneet seurantapäivään ulkopuolisen asiantuntijan keskustelemaan esimerkiksi tästä teemasta. Viikonloppukurssille mahtuu myös vapaampaa ohjelmaa, kuten ulkoilua tai muuta virkistävää toimintaa. Suosion on saanut ns. mind fulness harjoittelu, jossa ollaan läsnä tässä ja nyt. Lisäksi saunominen ja leikkimielinen unelmointi kuuluvat kurssien virkistävään osuuteen. Kurssin viimeisenä päivänä keskustellaan yhdessä kurssin annista ja annetaan palaute. Yleensä palaute on tullut erityisen hyvänä, kun vertaistuki on päässyt toteutumaan onnistuneesti eli koko ryhmä on saanut ja antanut kaikille jotain. Myös, jos on viihdytty hyvin, se näkyy palautteessa aina. Erilainen pariskuntaryhmä stressiryhmämalli periaatteella Marraskuun 11. päivänä päättyy ilmoittautuminen uudelle kurssille, jossa jokainen pariskunta on yhden osallistumiskerran päähenkilö. He kertovat oman tilanteensa tai sellaisen tilanteen, mikä on stressannut heitä. Muut kuuntelevat hiirenhiljaa. Kertomuksen jälkeen pääosanesittäjät muuttuvat näkymättömiksi muille, jotka alkavat ruotia ja keskustella kuultua tilannetta ja kertomusta. Pääosassa oleva pariskunta ei kommentoi muiden sanomisia ennen kuin muun ryhmän keskustelu on päättynyt. Sitten seuraavat mahdolliset päähenkilöiden perustelut ja muiden neuvot.

9 9 Kaikki tapahtuu hyvin myönteisessä ja rakentavassa hengessä, ja keskustelua ohjataan hienovaraisesti, mikäli se urautuu väärään suuntaan eikä etene. Tavoitteena on antaa pariskunnalle tuoreita näkökulmia ja ymmärrystä omaan tilanteeseen sekä tarjota vertaistukea. Kaikki kurssille ilmoittautuneet haastatellaan puhelimitse. Kurssin yhtenä tavoitteena on, että kaikki kokevat kurssin jälkeen tulleensa kuulluksi myös ne hiljaisemmat osallistujat. Esiintymistä ei tarvitse jännittää, sillä kaikki ovat samassa tilanteessa. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa maanantaisin kello alkaen Mikäli löysit voimaa ja innostuit juuri tästä kurssista, voit ottaa yhteyttä suoraan ryhmän ohjaajiin: Olli Rauhala puh ) tai Johanna Puranen puh ) Jutun kirjoittanut Johannaa ja Ollia haastattelemalla Pipsa Vuorinen Tietoinen läsnäolo (mindfulness) parisuhteessa Tietoisen läsnäolon opettelu auttaa luomaan parisuhteeseen lisää elinvoimaisuutta. Se auttaa saamaan etäisyyttä omiin ajatusansoihin, tunteisiin ja muistoihin, jotka hämärtävät kykyäsi olla tietoisesti ja tasapainoisesti läsnä tässä hetkessä. Se voi auttaa saamaan paremmin yhteyden toiseen ihmiseen sekä lisätä itsesi ja kumppanin hyväksyntää. Harjoitus: Tietoinen kuunteleminen Kuuntele tietoisesti ja anna huomiosi kohdistua täysin siihen, että kuuntelet. Voit kysyä kumppaniltasi tarkentavia kysymyksiä ja antaa hänen ymmärtää, että se mitä hän sanoo, on sinulle tärkeää. Kuuntele häntä kuin haluaisit ymmärtää syvällisesti hänen sanomansa ja ajatuksiaan. Yritä parhaasi mukaan tavoittaa se, kuinka hän kokee asioita. Kuuntele häntä niin, että viestität olevasi läsnä tässä ja nyt, häntä varten. Jos haluat, voit eläytyä kuin olisit hänen kanssaan ensitreffeillä. Haluat tehdä hyvän vaikutuksen, mutta haluat myös oppia tuntemaan mahdollisimman hyvin treffikumppanisi. Tavoitteesi on vain nähdä sen kuvan taakse, jonka mielesi on maalannut kumppanistasi ja nähdä paljon enemmän. Se onnistuu, kun keskityt vain tähän yhteen asiaan. Lähde: Arto Pietikänen - Joustava mieli parisuhteessa

10 10 Iloista hulinaa ja ihmettelyä, puhetta mielen terveydestä ja muusta, naamioita, maalauksia, Made in Kallion design -käsitöitä, musiikkia, kahvia ja pullaa. Ihmisiä teosten äärellä ja keskusteluissa, iloisina tai vakavoituneina. Ohikulkijoita pikaisesti kääntymässä sekä pitkään viihtyviä kanta-asiakkaita. OTU ry:n MiMi- ja OmaisElvis projektien Pop-up -galleriassa näkyi elämän kirjo ja maku, keskellä värikästä Kallion kaupunginosaa. MiMi ja OmaisElvis projektit järjestivät yhdessä matalan kynnyksen pop-up tapahtuman jo kolmatta kertaa, tällä kertaa teemalla Muodonmuutoksia ohikulkijassa. Tapahtuma pystytettiin Made In Kallio kahvilaan Vaasankadulle Kyseessä oli yhdistetty galleria- ja kohtaamispaikka, jossa korostettiin mielen terveyteen liittyviä positiivisia ilmiöitä taiteen ja yhdessäolon kautta. Muodonmuutosten galleriakahvila! Pyykkärimuija ja äijä (Isa Hänninen ja Ari-Pekka Miettinen) pesivät ja peseytyivät yhä uudelleen Pop-up galleriakahvilassa oli näytteillä MiMi projektin ryhmiin osallistuneiden vuotiaiden nuorten naamioita ja maalauksia sekä Kulttuuripaja Elviksen nuorten aikuisten kuvataidepajassa syntyneitä maalauksia. Mukaan mahtui myös yksi omaisen tekemä perhosteemainen teos, joka kuvasi muodonmuutosta kierrätysmateriaalin keinoin. Rentohenkisellä tapahtumalla haluttiin muistuttaa, että mielen terveyteen liittyvät asiat koskettavat kaikkia. Pop-up galleriassa avauksena toimi taide. Kuvien ja prosessien kuvausten kautta sekä tekijät että aiheet tehtiin näkyviksi, esimerkiksi kiusaamisen vaikutuksia tutkittiin sarjallisesti vähitellen lommoutuvan pullon muodonmuutoksena (Vamos hankkeen nuorten työ). Projektien työntekijät toimivat tapahtuman sisäänheittäjinä ja kertoivat töistä kävijöille. Kiinnostusta ja kiitosta herätti tapahtuman tapa tiedottaa mielen terveyteen liittyvistä ilmiöistä, korostaen taitoa ja terveyttä sairauden sijaan. Muodonmuutoksia ohikulkijassa Pop up tapahtumassa muodonmuutos teema haluttiin tuoda koskettamaan koko tapahtumayleisöä, myös satunnaisia ohikulkijoita kadulla. Millaisia muodonmuutoksia meissä ja muissa tapahtuu, sekä pienessä mittakaavassa että suuremmassa? Voiko kohtaaminen muuttaa? Millä tavalla mielen terveys muuttaa muotoaan, ja millä tavalla voimme tehdä siitä puhumisen helpommaksi? Aihe tuotiin esiin mm. Metropolia AMK:n teatteri-ilmaisun ohjaajaopiskelijoiden tekemässä katuperformanssissa. Pyykkärimuija ja äijä (Isa Hänninen ja Ari-Pekka Miettinen) pesivät ja peseytyivät yhä uudelleen. Kiihtyvätempoinen, loputtoman likaisuuden poistamiseen tähtäävä touhuaminen aiheutti hetkittäisiä romahduksia, mutta toinen toistaan tukien pyykkärit löysivät uudestaan elämänilonsa. Yleisö pääsi osallistumaan performanssiin tuomalla omaa likapyykkiään pestäväksi narulle. Kirjekuoriin sai sulkea toiveensa muutoksesta itsessä tai yhteisössä. Hilpeä ja koskettava performanssi herätti paljon huomiota Vaasankadun ohikulkijoissa. Muodonmuutosaiheeseen pääsi kirjaimellisesti käsiksi kahvilan pöytiin jätettyjen virkkaustöiden kautta. Värikkäät langat houkuttelivat jatkamaan jonkun toisen aloittamaa työtä, ja lopputulos oli jotain mikä synnytettiin yhdessä. MiMi ja OmaisElvis kehittävät toimintaa ja asenteita MiMi projekti on taidelähtöisiä menetelmiä ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön kehittävä projekti vuosille vuotiaille nuorille suunnattuja työpajoja on järjestetty yhteistyössä HDL:n Vamos-hankkeen, peruskoulujen ja Nuorisoasiainkeskuksen Länsiluotsi hankkeen kanssa. Työpajoissa on pohdittu suhdetta itseen ja maailmaan esimerkiksi naamioiden ja kuvien tekemisen kautta sekä teatteri- ja tanssiharjoitteiden kautta. Toiminnan tarkoituksena on Naamiotyöskentelyssä pohdiskeltiin sisäistä muodonmuutosta joko hirviöteeman tai ulkoisista paineista vapautumisen kautta. Entä jos voisin olla mitä tahansa? Millainen olisin?

11 11 Ursula ja Sanni sekä OmaisElviksen Rauni toimivat tapahtuman järjestäjinä ja kohtaajina. ollut herätellä luovuutta ja kriittistä omaan elämään liittyvää, itsetuntemusta lisäävää tutkailua. Toiminnan kautta kannustetaan puhumaan myös mielenterveyteen liittyvistä, mieltä askarruttavista asioista ajoissa. OmaisElvis, myös vuosille , toimii tiiviissä yhteistyössä Niemikotisäätiön Kulttuuripaja Elviksen kanssa järjestämällä Elviksen kävijöille ja omaisille/läheisille yhteistä toimintaa ja yhteisiä hyviä kokemuksia. Pop up galleria oli yksi esimerkki yhteistyön voimasta; omaiset osallistuivat gallerian järjestämiseen, Kulttuuripaja Elviksen Jazz-bändi ihastutti yleisöä taianomaisella musiikillaan ja Elviksen nuorten kuvataideryhmän maalaukset toivat uusia näkökulmia muodonmuutokseen. Sekä MiMi:ssä että OmaisElviksessä lähtökohtana on yhdessä tekeminen, niin yksinkertaiselta kuin se kuulostaakin. Tekeminen voi olla taidetta, kuten MiMi:ssä pääosin, mutta se voi yhtä hyvin olla lautapelin pelaamista, juoksulenkillä käymistä tai leipomista. Keskeistä on yhteisen mielenkiinnon kohteen löytyminen. Tämän perusoivalluksen takia yhteistyö näiden kahden projektin välillä on luontevaa: tiedon jakaminen ja yhdessä tekeminen tuottaa enemmän kuin yksin puurtaminen. Omaisnäkökulma otetaan huomioon yksilöllisesti. Sairastumisen, joko oman tai läheisen, ei tarvitse antaa sävyttää kaikkea omassa elämässä. Elviksessä tekeminen, taito ja taiteellinen ilmaisu antavat mahdollisuuden liittyä maailmaan monin eri tavoin, tuntematta häpeää ja erillisyyttä yhteisöstä. MiMi:n työpajoissa uskotaan että intuition, ilmaisun, mielikuvituksen ja kehollisuuden huomioon ottaminen tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pop-up gallerian aikana nähtiin monia kohtaamisia, joissa syrjäytymisen, sairauden, kuntoutujan, ohikulkijan tai normaaliuden määritelmät hälvenivät; hetkittäisiä, hyväntahtoisia muodonmuutoksia, joista joku voi jättää pysyvänkin jäljen. Teksti: Sanni Sihvola ja Rauni Koikkalainen Kuvat: Karoliina Ek Nimetys. MiMi toimintaan osallistuneen nuoren oma performanssi tapahtui näyttelyvieraiden keskellä. Nimetys -hahmolla on halu kuulua yhteisöön ja tulla lähelle, mutta kostonhimoisen jumalan kirous on tehnyt hänestä kummajaisen. Hahmo häilyy elämän ja kuoleman rajamailla, toivoen jompaa kumpaa.

12 12 Piirros: Tamaya 6 v Positiivisen kannustamisen vahvuus Suomalaiset opettajat ja päivähoidon henkilöstö ja vanhemmat ovat uusien haasteiden edessä, sillä erityistä tukea tarvitsevien lasten osuus suurenee yhä vain kasvavissa esi- ja perusopetusryhmissä. Opettajat ovat voimattomia ja kokevat, ettei heillä ole tarpeeksi konkreettisia keinoja opettaa ja tukea lapsia. Suomalainen pedagogiikka kaipaa lisää uusia ja innovatiivisia toimintamalleja esi- ja perusopetuksen käyttöön. Voidaanko siis positiivisella vahvistamisella edesauttaa erityistä tukea tarvitsevaa lasta, joka on usein häiriöherkkä ja hänen ryhmässä toimimisensa on haasteellista? Yhtenä uutena toimintamallina OTU ry tarjoaa Kasvun eväät - projektissaan suomalaisille esi- ja peruskoulun opettajille yhdysvaltalaisen psykologian tohtori Carolyn Webster- Strattonin kehittämää Ihmeelliset vuodet ryhmänhallintamenetelmää eli TCM -menetelmää (The Teacher Classroom Management). TCM -menetelmä on keskittynyt erityisesti vahvistamaan ja antamaan opettajille konkreettisia ryhmänhallintatekniikoita, kuten lapsen positiivista kannustamista, ennakoivaa opetustapaa, pyrkimällä kehittämään lasten sosiaalisia taitoja, vähentämällä häiritsevää käytöstä ryhmässä sekä lisäämällä oppilaiden ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Menetelmän tarkoituksena on vähentää riskitekijöitä, vahvistaa suojaavia tekijöitä sekä täten ennaltaehkäistä lapsen aggressiivisen käyttäytymisen pahenemista ja lisätä lapsen prososiaalista käyttäytymistä. Samalla pyritään parantamaan erityistä tukea tarvitsevien lasten koulunkäyntiedellytyksiä ja estämään heidän syrjäytymistään sekä alisuoriutumistaan päiväkodissa ja koulussa. Opettajien ja päivähoitohenkilöstön aktiivinen yhteistyö perheiden kanssa auttaa lasta menestymään koulun lisäksi elämän muilla osa-alueilla. Erityistä tukea tarvitseva lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat usein kielteiseen noidankehään. Lapsi hakee huomiota huonolla käytöksellään mikä puolestaan saa vanhemman tai opettajan neuvottomaksi. Nämä antavat tuolloin lapselle kielteistä palautetta, mikä taas helposti ruokkii hänen huonoa käytöstään. Tämän negatiivisen kehän katkaisemiseen Ihmeelliset vuodet ohjelma tarjoaa opettajille TCM-menetelmää sekä vanhempien tueksi vanhemmuusryhmiä. Vanhempien ja opettajien välinen yhteistyö on avainasemassa lapsen käytöksen muuttamisessa parempaan. Muutos lapsen käytöksessä tapahtuu vuorovaikutuksessa vanhempien ja opettajien kanssa. Lasta ei syyllistetä, vaan häneen suhtaudutaan kunnioittavasti. Tutkimustulokset osoittivat, että TCM- menetelmän käytöllä on positiivisia vaikutuksia myös lapsiryhmien vuorovaikutustaitojen paranemisessa. Menetelmä tukee varsinkin erityistä tukea tarvitsevan lapsen itsetunnon vahvistumista. Vuorovaikutustaitojen kehittymisessä ryhmässä lapsen suhteen opettajaan ja kavereihin tulee olla turvallinen, jotta hän uskaltaa kokeilla mielikuvituk-

13 13 sensa rajoja ja uusia ideoitaan, tehdä virheitä, ratkaista ongelmia sekä kertoa toiveistaan että pettymyksistään. (Webster-Stratton 2011: 43). Adoptioperheitä tuetaan Omaisyhdistys on tuonut Suomeen projekteissaan Ihmeelliset vuodet ryhmän-hallintamenetelmän opettajille ja vanhemmuusryhmämenetelmän vanhemmille. Nyt uudessa Kasvun eväät projektissa ( ) koulutetaan lisää pääkaupunkiseudun päivähoidon henkilöstöä TCM menetelmään ja vanhemmuus-ryhmätoimintaa laajennetaan koskemaan adoptiovanhempia. Adoptiovanhemmat valittiin projektin kohderyhmäksi, koska menetelmän toimivuutta erityisryhmille haluttiin kokeilla Suomessa. Lisäksi ulkomaalaistaustaisten lasten määrä Suomessa lisääntyy jatkuvasti adoption ja maahanmuuton kautta tuoden mukanaan haasteita perheille, päivähoitoon ja koulujärjestelmään. Adoptiolapsen tullessa perheeseen, hän tuo mukanaan taustansa ja kokemuksensa. Ulkomailta adoptoitu lapsi tulee vieraasta kulttuurista ja eri kieli-alueelta. Lapsella on melkein aina jonkinlaisia traumakokemuksia ja häiriötä kiintymyssuhteen kehittymisessä. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin 33 % Suomeen ulkomailta adoptoiduilla lapsilla on oppimisvaikeuksia erilaisten sopeutumisvaikeuksien lisäksi. Myös adoptiovanhemmat käyvät läpi oman sopeutumisprosessinsa ja tarvitsevat paljon kasvatuksellista tukea, erityisesti silloin, kun lapsella on häiriökäyttäytymistä ja sopeutumisvaikeuksia perheessä, päivähoidossa ja koulussa. Onnen hetkiä ja takaiskuja, mutta päämääränä selviytyjä Adoptiolapsen käytös, sopeutuminen oireilu, kiintymyssuhteen kehittyminen ja tunteiden säätely ovat vanhemmista, opettajista sekä muusta ympäristöstä usein hämmentäviä. Adoptiolapsen kronologinen ikä vastaa harvoin hänen psykologista ikäänsä. Toisaalta lapsi voi olla hyvinkin pärjäävä, mutta toisaalta hän on jäänyt vaille hoivaa ja huolenpitoa tai joutunut kaltoin kohdelluksi. Näiden asioiden kanssa adoptiovanhemmat sekä päivähoitohenkilöstö ja opettajat elävät yhteistä arkea lapsen kanssa. Onnen, ilon ja rakkaudentäyteisten hetkien lisäksi perheet kohtaavat usein väsymystä, pettymystä, riittämättömyyttä ja keinottomuutta. Positiiviset kasvatuskeinot ja ryhmänhallintakeinot ovat yksi keino pyrkiä hoitamaan tilannetta. Lasten myönteisen kasvuympäristön vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa kasvattaa tämän hetken lapsista vahvan itsetunnon omaavia aikuisia ja tulevaisuuden selviytyjiä. Opettajan ja vanhempien johdonmukainen ja mielekäs kannustus sekä kehuminen lisäävät lapsen itseluottamusta, mikä toisaalta edistää luottavaisten ja kannustavien vuorovaikutussuhteiden syntymistä. Myönteiseen käyttäytymiseen kohdistettu huomio vahvistaa ja tukee lapsen oppimis- ja sosiaalisten taitojen kehitystä (Webster-Stratton 2011: 63). Pohdittaessa millaisten tekijöiden avulla tämän päivän lapsista tulee tulevaisuudessa motivoituneita ja itsetunnoltaan vahvoja, nousee jokaisen opettajan sekä vanhemman lapselle antama positiivinen kannustus ensiarvoisen tärkeäksi. Artikkeli pohjautuu sosionomi Jaana Santosen Metropolia Ammattikorkeakoulun ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyöhön Lisää tietoa Kasvun eväät -projektista ja Ihmeelliset vuodet - ohjelmista OTU:n nettisivuilla ja Lähteet: Raaska, H., Elovainio, M., Sinkkonen, J., Matomäki, J., Mäkipää, S., and Lapinleimu, H. (2012): Internationally adopted children in Finland: parental evaluations of symptoms of reactive attachement disorder and learning dificulties. FINADO study. Child: Care, Health and Development, 38 (5), Carolyn Webster-Stratton (2011): Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja Oriental Xpress, Espoo. Teksti: Tuula Seppänen

14 14 OPA-hanke Odysseyksen matkalla Opastava yhteistyö perheiden kanssa päihde- ja mielenterveystyössä (OPA) on ollut kolmivuotinen matka, joka on muokannut niin omaisia, asiakkaita kuin hankkeen työntekijöitäkin. Me työntekijät olemme joskus verranneet tätä matkaa Odysseian eepokseen, jossa Odysseuksen kotiinpaluumatkalle osui erilaisia mutkia ja houkutuksia. Näiden kolmen vuoden aikana olemme joutuneet alati pohtimaan parempia keinoja tukea perheitä ja lopulta myös kehittämään ja muuttamaan työskentelytapaamme ja suhtautumistamme tiettyihin menetelmiin ja polkuihin. Yksi keskeinen muutos työskentelyssämme on ollut ottaa koko perhe mukaan yhdessä jäsentämään ristiriitaisia tilanteitaan. Vaikka palveluohjauksellisella yksilötyöllä on selkeät etunsa, ei pelkkä yksilötyö anna tarpeeksi kattavaa kuvaa etenkään tilanteissa, joissa ilmenee muiden perheenjäsenten erilaisten toiveiden tai tulkintojen yhteensovittamattomuudesta johtuvia ristiriitoja ja konflikteja. Aivan kuin Odysseuksen kohtaamat kykloopit näkevät maailman rajoitetusti yhdellä silmällä, antaa yksilötyö joskus rajallisen kuvan ihmisen kokonaistilanteesta. Hankkeen alusta alkaen omaisten tukeminen henkilökohtaisesti ja ohjatun vertaistuen avulla sekä kuntoutujien yksilöllinen palveluohjaus on ollut tärkeä osa hankkeen työtä, mutta vasta opastavaan yhteistyöhön ja avoimeen dialogiin perustuvat perhetapaamiset ovat laajentaneet tukivalikoimaamme ja monipuolistaneet keinoja pureutua perheenjäsenten välisiin pulmallisiin suhteisiin. Tulla kuulluksi tasavertaisena Hankkeella on kolmannen sektorin projektiluonteisena toimijana ollut hyvin vapaat kädet toimia sekä reagoida nopeastikin asiakkaiden huoliin. Kun julkisen puolen hoitotahoissa ihmistä lähestytään ongelmakeskeisesti ja paikannetaan ongelmat pään sisältä kumpuaviksi, on OPA keskittynyt enemmän ihmisten välisten suhteiden ja vuorovaikutusten ilmiöihin, jolloin asiakkaat, omaiset ja perheet on kohdattu ilman tiukasti diagnoosiin sidottua ajattelutapaa, jokaisen omaa persoonallisuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittaen ja korostaen. Tasavertainen ja molemminpuolinen dialogi on tuonut sekä omaisille että kuntoutujille merkityksellisen tunteen kuulluksi tulemisesta, mitä kokemusten mukaan ei aina julkisen puolen palveluissa tapahdu. Muiden samassa tilanteessa olevien omaisten kokemuksista, kannustuksista ja tuesta on ollut merkittävä apu omaisille. Vaikka tieto tietystä sairaudesta lisää ymmärrystä, keskeisin voimaannuttava elementti ryhmissä ovat olleet vertaistuen voima ja ammattilaisten tarjoamat konkreettiset arjen neuvot. Omaisten jaksamiseen ennakoimattomassa ja muuttuvassa elämässä kolmivuotinen projekti on järjestänyt pitkäkestoisia ja säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä, joissa on voinut puhua luontevasti läheisensä päihde- sekä mielenterveysongelmasta. Työntekijöiden tuntemusten ja omaisilta saadun palautteen perusteella hankkeen tapa toteuttaa vertaistukiryhmiä näyttää tuoneen positiivisia tuloksia.

15 15 Visioidaan koko perheen huomioivasta työtavasta Hankkeen tähtäimessä on ollut lopulta valmistuva visio hyvin toimivasta, koko perheen huomioivasta työtavasta päihde- ja mielenterveystyössä. Julkaisun tavoitteena on rohkaista jokaista päihde- ja mielenterveystyötä tekevää työntekijää ja tahoa ottamaan paremmin huomioon koko perheen, kun jokin perheenjäsenistä kohtaa mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä ongelmia. Julkaisu ei pyri antamaan ylhäältä käsin absoluuttisen oikeita tapoja työskennellä vaan haluaa ammattilaisten punnitsevan ja ajattelevan vaihtoehtoisia tapoja tehdä auttamistyötään. Julkaisu on muodostunut hankkeen työntekijöiden aktiivisesta ajatustenvaihdosta ja pohdinnasta sekä muiden alan asiantuntijoiden näkemyksistä. On kuitenkin mahdotonta kuvitella, että julkaisusta tulisi käytäntöön soveltuva, asiakasta ja perhettä huomioiva malli ilman yhteistyökumppaneiden sekä etenkin omaisten ja kuntoutujien panosta. Omaiset ja asiakkaat ovat siis projektin aikana siirtyneen yhä enemmän asiakkaan roolista toiminnan kehittäjiksi ja voimavaraksi, jota hyödyntää mallissa paremmasta tavasta tukea perhettä vaikeissa elämäntilanteissa. Hankkeen työntekijät haluavatkin kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet mukana taittamassa pientä pätkää matkasta, joka tavalla tai toisella, reitistä tai ilmansuunnasta riippumatta jatkuu läpi elämän! Teksti: OPA-tiimi - Sauli Suominen, Karri Blommila, Merja Tuominen Antiikin purjevene: Denis Barbulat

16 16 Yhdistyksen viestintään uutta ilmettä ja toimivuutta ja tykkäämisiä facebookissa Yhdistyksen www-sivut ovat uudistumassa ja ne julkaistaan lokakuun 2013 aikana. Sivuille haetaan toimivuutta ja raikasta uutta ilmettä. Sisällöt päivittyvät samalla. Pääperiaatteena sivuilla on, että jo etusivu palvelee mahdollisimman helposti ja ohjaa oikeaan jatkolinkkiin. Sivun keskiössä ovat toiminnot: tukea ja apua, kunnat/alueellinen toiminta ja projektit. Toiminnoilla on kaikilla omat tarkentavat ja löytämistä helpottavat alalinkkinsä. Lisäksi etusivulta linkataan palautelomakkeelle, toimintakalenteriin, ilmoittautumisiin sekä tarjolla oleviin linkkeihin, joissa ensiavusta löytyvät ns. kriisilinkit eli mistä haen apua omaiselleni juuri tässä ja nyt akuutissa tilanteessa. Ajankohtaiset asiat on jaettu kahteen kategoriaan: tapahtumat omaisille ja ammattilaisille. Yläpalkkista löytyvät ns. pysyvämmät linkit. Perustietoa yhdistyksestä, oppaista, Tuikku-lehdet PDF-versioina ja materiaalipankki, jossa myös arkisto sijaitsee. Yhdistyksemme vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille on myös, linkki jo etusivulta. Toivomme, että uudet sivut palvelevat paremmin käyttäjiä. Nopeaan tiedottamiseen käytämme facebook-sivujamme. Huomatkaa myös, että vaikka ette olisikaan itse facebookissa pääsette lukemaan facebook-päivityksiämme. Kädessänne oleva Tuikku-lehti on myös saanut uuden luettavamman ilmeen. Tavoitteena on tehdä lehteä kiinnostavasti ihmisistä ihmisille -periaatteella, mutta siten, että lehti antaa tietoa jokapäiväisestä toiminnastamme joko omaisten tai tapahtumiemme kautta. Tuikun voi jatkossa lukea myös PDF-versiona uudistuvilta nettisivuiltamme. Päivitämme samalla myös yhdistyksen esitteet uuteen raikkaaseen ja tehokkaaseen ilmeeseen, sitä mukaa kun vanhat loppuvat. Pipsa Vuorinen tiedottaja

17 17 YHTEISTYÖTÄ KUNNISSA Kuntayhteistyö kokoaa mielenterveystyössä mukana olevia ammattilaisia, luottamushenkilöitä, kokemusasiantuntijoita omaisia ja kuntoutujia paikallisiksi verkostoiksi mm. neuvottelukunniksi, jotka kokoontuvat säännöllisesti kehittäen alueen mielenterveys- ja päihdepuolen palvelutarjontaa omaisille ja perheille. Neuvottelukunnat tuovat tietoa ja näkemyksiä eri tahoilta, joihin haasteisiin sitten pyritään etsimään ratkaisuja. Omaisnäkökulma on korostetusti esillä. Erilaisissa kunnissa on hyvin erilaiset tarpeet ja nämä tulevat esille neuvottelukuntatyöskentelyssä ja kokemuksia jaetaan kuntien kesken. Vertaisryhmätyöskentelyn lisäksi kunnissa järjestetään luentoja, seminaareja ja tiedotuspäiviä, jotka ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Neuvottelukunnissa keskeinen synergiaetu on sen jäsenten hyvin laaja oman alansa asiantuntijuus. Lisäksi kustannustehokkuus toteutuu hyvin vastavuoroisin tilajärjestelyin. Neuvottelukunnat toimivat hyvin kevyin rakentein ja kokoukset järjestyvät myös vastavuoroisuusperiaatteella. Kokousten puheenjohtaja tulee kunnasta ja sihteerinä toimii yhdistyksemme työntekijä, joka jakaa muistiot laajalla jakelulla. Neuvottelukuntatyöskentely on pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa, johon kuuluu jatkuva suunnittelu, arviointi ja reagointi alueellisiin tarpeisiin. Tärkein kehittämisen kohde kaikkialla on kuntien luottamusjohdon, työntekijöiden ja kuntalaisten välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Neuvottelukuntapaikkakunnat ovat Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää/Tuusula, Kerava, Kirkkonummi, Lohja/ympäristökunnat, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo/ympäristökunnat, Raasepori/Hanko, Riihimäki/Loppi/Hausjärvi, Sipoo, Vantaa ja Vihti. ALUETYÖSSÄ UUTTA VOIMAA Aloitin Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry:ssä omaistyön aluekoordinaattorina Tulen alun perin Etelä-Savosta ja ikää minulle on kertynyt 38 vuotta. Uusimaalaistuin vuonna 1996 opintojen perässä ja valmistuin vuonna 2000 sairaanhoitajaksi Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Työskentelin ensin Hesperian sairaalassa päihdepsykiatrian osastolla ja päivystyspsykiatriassa. Sitten koitti lähes yhdeksän vuoden rupeama mielenterveys- ja päihdehoitotyössä Kisahallin poliisiputkassa ja selviämishoitoasemalla. Edellinen työpaikkani oli neljän vuoden ajan Auroran sairaalassa päivystyspsykiatriassa ja erityishoidonosastolla. Työ oli kyllä mielekästä, mutta hakeuduin tähän omaistyöhön uusien haasteiden perässä. Edellisten työpaikkojen tarjoama koulutus ja työkokemus on arvokas lisä minulle omaistyöhön. Omaisryhmät ovat tarkoitettuja mielenterveyskuntoutujien perheenjäsenille ja läheisille. Omaisryhmissä on mahdollisuus keskustella toisten samantyyppisessä elämäntilanteessa olevien kanssa. Ryhmät ovat ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä, maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Yhdistyksellämme on ryhmävastaavia Uudenmaan alueella noin 50. Ryhmän ohjaajalla on tärkeä ja vastuullinen rooli omaisryhmissä. Ohjaajan toiminnan lähtökohtana on tieto siitä, että jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Alueellisia omaisryhmiä toimii Uudellamaalla seuraavilla paikkakunnilla: Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Järvenpää, Kellokosken sairaala, Lohja, Nurmijärvi, Porvoo, Riihimäki, Tuusula, Loviisa ja Vihti. Aluekoordinaattorin työssä olen yhteydessä Uudellamaalla toimiviin omaisryhmiin, ryhmän ohjaajiin ja neuvottelukuntiin. Työssäni aluekoordinaattorina tuen ryhmäohjaajia ryhmien vetämisessä, osallistun ryhmiin, järjestän ryhmävastaavien koulutuspäiviä, olen mukana omaisille ja suurelle yleisölle järjestettävissä tiedotustapahtumissa ja annan tukeani ja apuani kun sitä ollaan vailla. Koen olevani edelleen palveluammatissa, joten ottakaa reippaasti yhteyttä. Teksti: Petteri Liikanen Kuva: Marke Heljo

18 18 Profami Oy:n julkaisuja Carolyn Webster-Stratton IHMEELLISET VUODET Ongelmaratkaisupas 2-8- vuotiaiden lasten vanhemmille (2010) Kaikki lapset käyttäytyvät huonosti mitä erilaisimmista syistä. Toiset lapset ovat temperamentiltaan vaikeampia kasvatettavia kuin toiset, koska he ovat impulsiivisia, ylivilkkaita tai tarkkaamattomia tai heidän kehityksensä on jollakin tavalla viivästynyttä. Tämä korvaamaton käsikirja antaa vanhemmille ja ammattilaisille paitsi ohjeita, joiden avulla he voivat estää käytösongelmien syntyä, myös keinoja lasten sosiaalisen, emotionaalisen ja akateemisen osaamisen edistämiseksi. Hinta 31,00 (sis.alv) Carolyn Webster-Stratton KUINKA EDISTÄÄ LASTEN SOSIAALISIA JA EMOTIONAALISIA TAITOJA (2011) Kirja on suunnattu alakouluikäisten lasten opettajille. Kirja ohjeistaa opettajia tekemään yksilöllisiä suunnitelmia oppilaille, joilla on sosiaalisia ja emotionaalisia erityistarpeita. Nämä lapset voivat kärsiä oppimisvaikeuksista, ylivilkkaudesta, impulsiivisuudesta, tarkkaavuushäiriöstä, kielen tai lukemisen oppimisen viivästymästä ja aggressiivisesta käytöksestä. Kirjan kirjoittaja osoittaa, kuinka opettaja voi tehdä yksilöllisiä suunnitelmia oppilaille samalla pyrkien edistämään koko luokan sosiaalisia taitoja. Hinta 39,00 (sis.alv) Bitta Söderblom LAPSI MASENTUNEEN VANHEMPANSA KANSSA VERTAISRYHMÄSSÄ - KOMMUNIKAATION JA YMMÄRRYKSEN MERKITYS (2005) Kyseessä on pro gradu tutkielmaan perustuva kirja. Tutkielma tehtiin Helsingin yliopiston, Valtiotieteiden tiedekunnan sosiaalipsykologian laitokselle. Tutkielman tekijä, kirjan kirjoittaja, työskenteli Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry:ssä, Lapsi omaisena -hankkeessa. Hän on ollut mukana kehittämässä tutkielmassa arvioitavaa vertaisryhmäinterventiota. Saatavana myös ruotsinkielisenä. Hinta 17,15 (sis.alv) Liz Kuipers, Julian Leff, Dominic Lam KOULUTUKSELLINEN PERHETYÖ (2005) Psykoosien uusiutumismahdollisuuksia voidaan vähentää psykoeduedukatiivisella perheohjauksella, jossa tuetaan koko perhettä. Tämä kirja on yksi psykoedukatiivisen perheohjauksen perusteoksia, jossa käsitellään perheen kohtaamista hoitotyössä. Kirja on suunnattu hoito- ja sosiaalialan ammattilaisille. Hinta 15,15 (sis.alv)

19 19 Monica Johansson, Leif Berg OPASTAVA YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA (2011) Kirja on Suomessa ensimmäinen perhetyön kirja, jossa kuvataan kattavasti niitä ajankohtaisia tutkimuksia sekä perheiden ja työntekijöiden kokemuksia, joiden tietämystä tarvitaan kaikessa perhetyössä. Kirjassa esitellään psykoedukatiivisia ja preventiivisiä perhetyönmenetelmiä, joilla on tutkimusten mukaan vaikuttavuutta perheiden selviytymiseen silloin, kun läheinen sairastuu. Menetelmät vastaavat perheiden tarpeisiin tiedosta, tuesta ja opastuksesta. Kirjassa keskitytään mielenterveydellisiin ongelmiin, mutta työmenetelmät soveltuvat rakenteeltaan, viitekehykseltään sekä auttamisalueiltaan käytettäviksi myös perheissä, joissa on päihteiden käyttöön tai somaattiseen sairauteen liittyviä ongelmia. Kirja on kirjoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille, päättäjille sekä perheille eli kaikille niille, joita perheen hyvinvointi puhuttaa, kun joku perheenjäsen sairastuu. Hinta 32,00 (sis.alv) Sauli Suominen, Merja Tuominen PALVELUOHJAUS- PORTTI ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN (2007) Suoritekeskeinen ja pitkälle erikoistunut hyvinvointijärjestelmämme toimii heikosti niiden asiakasryhmien kanssa, jotka eivät kykene puolustamaan omia etujaan. Nämä asiakkaat tarvitsevat palveluohjaajan tukea. Palveluohjauskirja on ensimmäinen palveluohjaajan työtä laaja-alaisesti pohtiva kotimainen julkaisu. Kirja sopii peruslukemistoksi jokaiselle palveluohjauksen menetelmistä kiinnostuneelle - asiakasryhmästä riippumatta. Hinta 22,20 (sis.alv) Matti Inkinen, Bitta Söderblom LAPSET JA VANHEMMAT VERTAISRYHMÄSSÄ, KUN VANHEMMILLA ON MIELENTERVEYDEN ONGELMIA (2005) Käsikirja ryhmäohjaajille. Käytännönläheisessä käsikirjassa kirjoittajat esittävät kehittämäänsä vertaisryhmämallia, jossa lapset ja vanhemmat osallistuvat toimintaan yhdessä. Käsikirjassa esitetään lyhyesti työmallin teoreettinen viitekehys, pohdintoja uuden toiminnan aloittamisesta sekä 10 tapaamiskerran mallia teemoineen ja harjoituksineen. Hinta 20,20 (sis.alv) Bitta Söderblom PIKKULAPSIVERTTI-RYHMÄTOIMINTA (2012) Leikki-ikäiset lapset ja heidän mielialahäiriötä sairastavat vanhempansa yhdessä ryhmätoiminnassa. Vertti-työmalli on ollut uuden toiminnan innostuksen lähde. Tämä käsikirja on tarkoitettu toimijoille, jotka kohtaavat työssään 3-6-vuotiaita lapsia ja heidän vanhempiaan. Toiminta tarjoaa tukea vanhemmuuteen ja antaa vanhemmille eväitä lapsen kehityksen tukemiseen. Hinta 21,00 (sis.alv) Tilaukset:

20 20 yhdistyksen työntekijät esittäytyvät Kuvassa: Alarivi oikealta: Tuula Seppänen (Kasvun eväät -projekti), Anne Alakiuttu (tuki ja neuvonta), Leif Berg (toiminnanjohtaja), Sauli Suominen (OPA-projekti), Sirpa Hirvonen (Kasvun eväät -projekti), Pirkko Vuorinen (tiedottaja/sihteeri) Keskellä oikealta: Merja Tuominen (OPA-projekti), Johanna Puranen (tuki ja neuvonta), Sanni Sihvola (MiMi -projekti), Rauni Koikkalainen (OmaisElvis -projekti), Liisa Hietala (Kasvun eväät -projekti), Eija Suominen (aluetyö) Takarivissä oikealta: Ursula Hallas (MiMi -projekti), Riikka Ranta (tuki ja neuvonta), Petteri Liikanen (aluetyö), Karri Blommila (OPA-projekti), Pirjo Haapamäki (talouspäällikkö) Kuvasta puuttuu Olli Rauhala (tuki ja neuvonta). Tehdään yhdessä parempi mieli kaikille omaisille.

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. menetyksen kokeneille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille 2013 Sisällysluettelo Ohjatut vertaistukiryhmät traumaattisen menetyksen kokeneille... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio

PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa. Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio PAAVO Verkostonkehittäjät Uudistuva ammatillisuus Asunto ensin: arjen haasteet asumispalveluissa Yksikönjohtaja Heli Alkila ja ohjaaja Juha Soivio Helsingin Diakonissalaitos Heli Alkila Pohdittavaksi kuinka

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot