Tampereen. Tampereen kaupungin liikuntatoimen UUTIS- ja AJANKOHTAISLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen. Tampereen kaupungin liikuntatoimen UUTIS- ja AJANKOHTAISLEHTI"

Transkriptio

1 Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT Tampereen kaupungin liikuntatoimen UUTIS- ja AJANKOHTAISLEHTI TVS:n Maarit Teuronen tyrmää naisnyrkkeilyn ennakkoluuloja Hervannan vapaa-aikakeskuksessa liikunta ja kulttuuri kohtaavat Liikuntatoimen ja seurakunnan yhteistyö tiivistyy TEEMANA: LIIKUNTA TORJUU SYRJÄYTYMISTÄ

2 Vammaisurheilu: Esikuvia ja roolimalleja tarvitaan Suomen Invalidien Urheiluliiton (SIU) Futuurinkerhot, leirit ja tapahtumat pyörähtivät käyntiin 17 vuotta sitten. Ensimmäisten vuosien futuurilaisten joukossa oli myös 7-vuotias uintileiriläinen, pellavapää Porista. Sisukas pikkumies Leo-Pekka Tähti liikkui istumapallokentän takareunaa edestakaisin peffallaan SMtason pelaajien pallojen palauttajana välillä piti pyyhkiä hihalla hikeä otsalta. Lapsena Lepe liikkui monipuolisesti koulussa ja vapaa-aikana, kerhoissa ja leireillä. Kotiväkikin kannusti monipuolisuuteen ja tuki nuoren lajivalintoja. Pyörätuolikelaus avautui, kun Mojtahedin Mina opasti lajiin ja lahjoitti vanhan tuolinsa lahjakkaalle nuorelle. Urheilun kirjon toinen pää oli esillä Espoossa yleisurheilun EM-kilpailuissa elokuussa Elämyksiä, itsensä voittamista, pettymyksiä, mainetta ja kunniaa. Huippu-urheilijan ura avautuu vain harvoille. Osalle meistä tahto itsensä voittamiseen, rajojensa etsimiseen ja parhaaksi omassa lajissaan ja luokassaan on luja. Lepen ohella muutkin Espoon mitalistit Markku Niinimäki, Tiina Ala-aho ja Marjaana Väre toimivat nyt vuorostaan urheilijan roolimallina ja esikuvana tuleville kelaajille, heittäjille ja juoksijoille ja saavat uusia lapsia ja nuoria innostumaan liikunnasta. Tuhannet koululaiset ja päiväkotiväki tulivat Suomi-lippuineen kannustamaan urheilijoita ja tutustumaan vammaisurheiluun ja sen sovelluksiin ESPOO 2005 kisojen yhteydessä järjestetyllä Sporttitorilla. Sporttitorista muodostui monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden työpaja. Sporttitori todisti jälleen kerran, kuinka vammaisurheilun lajit tai käänteinen integraatio, kuten me koulutuksellisesti kutsumme, ovat käytännöllinen ja hauska työkalu suvaitsevaisuuden eteenpäin viemiseen vammattomien lasten ja aikuisten keskuudessa. Puoliväkisin kisoihin raahatut yrmeät lukiolaiset innostuivat kisatunnelmasta ja lajikokeiluista. Päiväkoti- ja koululaisryhmät Suomi-lippuineen hurrasivat urheilijoille, jahtasivat nimikirjoituksia ja pääsivät välissä liikkumaan ja leikkimään Sporttitorille. Erilaisuutta ymmärtävästä lapsesta kasvaa suvaitseva ja avarakatseinen aikuinen. Yhteistyö avaa mahdollisuuksia Kotikisojen innoittamana Sporttitori sai tänä vuonna jatkoa, sillä syksyn 2006 aikana toteutettu Sporttitorikiertue rantautui kaikkiaan kolmelletoista paikkakunnalle tuoden soveltavan liikunnan esimerkit jokaisen ulottuville. Ympäri Suomea luotiin pohjaa yhteistyölle, joka kattoi paikallisyhdistysten toimijat, liikuntaalan ammattilaiset, urheiluseurojen edustajat ja jokaisen asiasta kiinnostuneen. Esillä olivat vammaisurheilujärjestöjen yhteistyöhankkeet, lajikokeilut ja soveltavan liikunnan esimerkit. Samalla koottiin paikallistason ideat ja ajatukset, joilla liikuntatoimintaa kehitetään eteenpäin. Kokemukset olivat kaikin puolin positiiviset. Sporttitorikiertue sai yhteistyötahot saman pöydän ääreen ja konkreettiset jatkotoimenpiteet ovat monella paikkakunnalla jo edenneet eteenpäin. Keskustelun avaus onnistui, sillä yhteistyö eri tahojen kanssa avaa mahdollisuuksia jokaiselle! Vammaisurheilun näkökulmasta katsoen tasaarvoiseen urheiluun kuuluu mahdollisuus valita missä, milloin, kenen kanssa ja mitä lajia harrastaa. Harrastaja valitsee itse sen haluaako liikkua toisten vammaisten henkilöiden kanssa vertaisryhmässä vai yhdessä ikätovereidensa kanssa tavallisessa urheiluseurassa tai muussa ryhmässä. Harrastaja itse valitsee myös sen haluaako tähdätä huipulle vai hakeeko liikunnasta muita arvoja. Vammaisurheilun lajitoiminnan pyörittämisen lisäksi meidän tehtävämme SIU: ssa on tuoda esille vaihtoehtoja, ideoita ja keinoja siitä, miten sellaistenkin lajien harrastaminen on mahdollista, joita on perinteisesti pidetty mahdottomana yleensä vammaisille tai tietyn vamman omaavalle henkilöille sekä innostaa liikkumaan. Liikunnallinen elämäntapa auttaa jaksamaan arjessa, kun vuodet karttuvat ja rempat ja kolotukset vaivaavat. Urheilu ja liikunta antavat iloa, elämyksiä, ystävyyttä ja sisältöä elämään ja opettavat toimimaan omien rajoitustensa kanssa. Vammaiset vertaisohjaajat, urheilijat ja muut roolimallit kannustavat omalla esimerkillään liikkumaan myös paikallisyhdistyksissä ja seuroissa. Lajivaihtoehtoja enemmän kuin koskaan Liikuntavammaisen harrastajan lajivaihtoehtoja ja niksejä liikkumiseen on enemmän kuin koskaan. Kansainvälisestikin laaja lajitarjotin vammaisurheilua ja soveltavaa liikuntaa on jälleen ensi vuonna esillä Tampereella Apuvälinemessujen yhteydessä toteutettavassa Liikuntamaassa marraskuuta. Satsaamme tulevassa Liikuntamaassa erityisesti harrasteliikuntaan koko ikähaitarin osalta, joten kokeiltavaa riittää jokaiselle lajien asiantuntijoiden opastamana. Liikuntamaa on samalla huippu-urheilun ja ruohonjuuritason liikkujien kohtauspaikka, jossa voi bongata nykyiset ja tulevat tähdet. Liikuntamaan tekee erityiseksi myös se laaja ammattilais- ja järjestöverkosto, jolla tapahtuma toteutetaan. Jokainen löytää takuuvarmasti Liikuntamaasta jotakin! AIJA SAARI kehityspäällikkö, Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU) Pyörätuolikoripalloilun kansainvälinen turnaus järjestettiin Hervannan vapaa-aikakeskuksessa Paralympialaisten kultamitalivoittajalla Leo-Pekka Tähdellä (nro 4) täydennetty tamperelainen TSI / TaNMKY:n joukkue kohtaa Venäjän mestarin, pietarilaisen Nevski Alliance -joukkueen. NINA JAKONEN tiedottaja, Suomen Invalidien Urheiluliitto (SIU) 2 Tampereen Liikuntasanomat 4/2006

3 Pääkirjoitus Tukahtuuko seuratoiminta yhteiskunnan paineiden alla? Urheiluseuratoimintaa on perinteisesti pyöritetty arvokkaan vapaaehtoistyön voimin. Seuraan on liitytty yleensä oman tai perheen mielenkiinnon vuoksi. Tavoitteena on oma tai perheenjäsenen menestyminen joko urheilijana, harrastajana, valmentajana tai muuna aktiivisena seuratoimitsijana. Viime vuosien aikana yhteiskunta on muuttunut ja kasvattanut painetta myös urheiluseuratoimintaa kohtaan. Perinteinen urheiluseuratoiminta hyvine tavoitteineen välittäminen, huolehtiminen, hyvät tavat, menestyvä urheilija ja opiskelija, yhteiskuntakelpoinen kuntalainen on osittain joutunut väistymään yhteiskunnan asettamien paineiden edessä. Tällä hetkellä urheiluseurojen niskoille ollaan sysäämässä entistä enemmän niitä toimintoja, jotka perinteisesti ovat olleet koulujen, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden kunnallisten toimijoiden vastuulla. On väärin, että seurojen tekemä vapaaehtoistyö hyvine tavoitteineen joutuu alistumaan yhteiskunnan paineiden vuoksi. Kaikki se toiminta, mitä sysätään urheiluseuroille, on pois perinteisestä urheiluseuran perustoiminnasta. Kestävätkö urheiluseurat tämän paineen, on iso kysymys. Nykyisinkin on jo vaikeaa saada vapaaehtoisia ihmisiä talkootöihin urheiluseuran vetäjiksi, valmentajiksi, puheenjohtajiksi, sihteereiksi tai rahastonhoitajiksi. Mielestäni urheiluseuran perustehtävän tulee olla se, että seura tuottaa kansallisesti ja kansainvälisesti menestyviä urheilijoita, jotka ovat lasten ja nuorten idoleita ja antavat kannustavan esimerkin menestymisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Idoleiden merkitystä lasten ja nuorten terveen itsetunnon ja arvomaailman kehittymiselle ei pidä aliarvioida. Jos ei ole urheilun tekijöitä, pian jää lapsilta ja nuorilta puuttumaan myös hyvät esimerkit. Lisäksi urheilu saattaa olla monelle ainoa tie yhteiskunnallisen arvostuksen saavuttamiseen. Antakaamme urheiluseurojen edelleen tehdä menestyviä urheilijoita yhteiskuntaamme. Toivotan kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja Liikunnallista Uutta Vuotta! PEKKA P. PAAVOLA liikuntatoimenjohtaja Tampereen kaupunki Tampereen LIIKUNTA- SANOMAT 4/2006 Julkaisija Tampereen kaupungin liikuntatoimi Suvantokatu TAMPERE Päätoimittaja Pekka P. Paavola p Toimitussihteeri Kari Vilkko p Liikuntatoimen yhdyshenkilö Leila Lahti p Tuottaja Idea-Tampere Petri Vilkko Oy p. (03) Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Painosmäärä kpl ISSN X Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on Lehti ilmestyy Kannen kuvassa: Maarit Teuronen ja Shipra Nilsson Tammer-Turnauksessa KUVA: TVS Lehti on luettavissa myös internetissä: liikuntasanomat.html Anna lehdestä palautetta: tai Tampereen kaupunki, liikuntatoimi Suvantokatu TAMPERE 3

4 TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO Uusia uria avaava pelinavaus koko Suomen mittakaavassa Liikuntatoimi ja seurakunnan diakoniakeskus yhteistyössä syrjäytymistä vastaan Elämässä sivuraiteelle suistuneelle tai maahanmuuttajalle liikuntaharrastus saattaa olla ainoa väylä kiinnittyä yhteiskuntaan. Tampereen kaupungin liikuntatoimelle ja Tampereen ev. lut. seurakuntien diakoniakeskukselle yhteiskunnallisen syrjäytymisen estäminen on selvästi yhteinen tavoite. Siksi ei ole yllättävää, että ne paiskaavat nyt Suomen mittakaavassa ainutlaatuista rajat ylittävää yhteistyön kättä. 4 Tampereen Liikuntasanomat 4/2006

5 Tampereen ev. lut. seurakuntien diakoniajohtajalle Matti Helinille (vas.) ja Tampereen kaupungin liikuntatoimenjohtajalle Pekka P. Paavolalle yhteiskunnallisen syrjäytymisen estäminen on selvästi yhteinen tavoite. Siksi he paiskaavat nyt Suomen mittakaavassa ainutlaatuista rajat ylittävää yhteistyön kättä. Kun koti on rikkonainen, liikunta ja urheiluharrastus saattaa olla monelle nuorelle lähes ainoa väylä elämässä eteenpäin. Liikunnan avulla - elämysten ja onnistumisen kokemusten kautta - nuori saattaa löytää itselleen uuden roolimallin, joka kantaa myös muussa elämässä. Tätä mieltä ovat Tampereen kaupungin liikuntatoimenjohtaja, liikuntatieteiden maisteri Pekka P. Paavola ja Tampereen ev.lut. seurakuntien diakoniajohtaja, valtiotieteiden tohtori ja pastori Matti Helin. - Esimerkiksi maahanmuuttajanuorille urheiluharrastus on luonteva keino päästä mukaan yhteisöön. On ollut ilo seurata, kuinka maahanmuuttajanuoren koko perhe on kentän laidalta vähitellen osallistunut seuran toimintaan ja sitä kautta kiinnittynyt yhteiskuntaan, liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola sanoo. Joukkuelajit opettavat sääntöjä ja sosiaalisuutta - Jos nuori ei saa kotoaan riittävästi eväitä polkujen rakentamiseksi yhteiskuntaan, diakoniatyön avulla pyrimme niitä polkuja rakentamaan. Liikunta vaikuttaa ihmisen psyykeen ja sosiaalisuuteen edullisesti. Liikunta on tehokas väline, jolla pyrimme korjaavaan työotteeseen. Esimerkiksi joukkuelajit opettavat nuorille sosiaalisuutta ja sääntöjä, koska joukkueissa yhteiskunta on tavallaan pienoiskoossa, kasvatuksen asiantuntijana myös Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin palveluksessa työskennellyt Matti Helin toteaa. FC Mooseksen Potku joukkueessa opiskeluaikanaan jalkapalloa pelannut ja juniorivuosina myös yleisurheilua harrastanut Helin muistuttaa, ettei liikunta suinkaan ole vierasta kirkon toiminnassa. - Kautta aikojen mm. rippikoululeireillä on pelailtu pallopelejä. Samoin löytyy lukuisia esimerkkejä seurakunnan nuorisotyön ja urheiluseurojen välisestä yhteistyöstä, mm. jääkiekon kummitoiminnasta. Sen sijaan diakoniatyössä liikunta on aivan uusia uria avaava työkalu. Sama kenttä, sama kohderyhmä Eritysliikunnan järjestämisen lakisääteinen vastuu on kunnilla. Tampereen liikuntatoimi toteuttaa tehtäväänsä tiiviissä yhteistyössä urheiluseurojen kanssa niitä taloudellisesti tukemalla sekä luomalla erityisliikunnan olosuhteita. Paavolan mukaan saattaa olla vain ajan kysymys, milloin myös maahanmuuttajien ja yhteiskunnasta syrjäytyneiden liikuntapalveluiden järjestämisestä säädetään lailla. Kirkon diakoniatyö on perinteisesti ollut pitkälti vierellä kulkemista ja kuuntelemista. Mutta nyt passiivinen vaihe on tullut tiensä päähän. - Diakoniatyöstä on vauhdilla tulossa huomattavasti tavoitteellisempaa kuin aikaisemmin, diakoniajohtaja Matti Helin toteaa. Liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola ja diakoniajohtaja Matti Helin ovat oivaltaneet molempien organisaatioiden varsin yhteneväiset tavoitteet. - Tämä on osoitus, että yhteistyökumppaneita löytyy yllättävistä paikoista. Selvästi toimimme diakoniatyön kanssa samoilla kentillä samojen asioiden parissa, joten yhteistyön lämmittäminen on erittäin hyvä asia. Uusia näkökulmia pitääkin jatkuvasti löytää, jotta niin kaupungin, seurakunnan kuin järjestöjen rajalliset voimavarat saadaan mahdollisimman tehokkaasti käyttöön, Paavola toteaa. - Yhteistä näkemystä selvästi on, ja konkreettiselle yhteistyölle oikeastaan vain mielikuvitus asettaa rajat. Jo se että liikuntatoimi tukee henkisesti liikunnan avulla toteutettavaa diakoniatyötä, on osoitus liikuntatoimen modernista yhteiskuntavastuullisesta ajattelutavasta, Helin kiittelee. Perhe- ja nuorisodiakonian yksikkö ensimmäinen yhteistyön kohde Ensimmäinen yhteistyön käytännön hedelmä liittyy keväällä 2007 avattavaan diakoniakeskuksen Perhe- ja nuorisodiakonian yksikköön. Yksikön tärkeimmät kohderyhmät ovat vuotiaat nuoret sekä nuoret perheet. Osaston toimipiste sijoittuu Tampereen NMKY:n tiloihin Hämeenpuistossa. Toimitilat tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen pienryhmä- ja vertaistukitoimintaan. Siellä on muun muassa nettikahvila, opetuskeittiö, iso liikuntasali sekä kiipeilyseinä. Yksikkö tulee tekemään tiivistä yhteistyötä NMKY:n tekemän sosiaalisen nuorisotyön kanssa. Toiminnan tarkempi sisältö on suunnitteluvaiheessa. Pekka P. Paavola ja Matti Helin istuvat alkutalven mittaan uudelleen alas tavoitteenaan syventää yhteistyön käytännön muotoja. - Kun yksikön toiminnan sisältö selkenee, kysymykseen voi tulla esimerkiksi osittain yhteisten ohjaajien palkkaaminen, osallistuminen liikuntavälineiden hankkimiseen tai toimintaan osallistuminen liikunnan yhteistyöprojektirahoituksella, Paavola kaavailee. Nuorten liikunnallisten palveluiden kehittämisen jälkeen Paavola ja Helin maalailevat jo seuraavaa yhteistoiminnallista leikkauspintaa: Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoon liittyvistä haasteista selviytyminen on molempien organisaatioiden yhteisiä isoja tulevaisuuden kysymyksiä. Nuorten liikunnallisten palveluiden kehittämisen jälkeen Pekka. P. Paavola (vas.) ja Matti Helin maalailevat jo seuraavaa yhteistoiminnallista leikkauspintaa: ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitoon liittyvät haasteet. 5

6 TEKSTI: KARI VILKKO Nyrkkeilyharrastuksessa opitaan itsehillintää, sääntöjen kunnioittamista ja reilun pelin henkeä Seuratoiminta pitää nuoren oikealla tiellä ja kokoaa harhapoluille eksyneet Lajista riippumatta urheiluseurat tekevät urheilullisten tavoitteiden lisäksi arvokasta yhteiskunnallista työtä kootessaan nuoret urheilukasvatuksen pariin. Yksi merkittävä tamperelainen nuorten parissa puurtanut seura on vastikään 75 vuotta täyttänyt Tampereen Voimailuseura ry eli TVS, jonka perustaminen lähti liikkeelle osaltaan nuorten lähtökohdista: jo 75 vuotta sitten oltiin huolissaan nuorten vapaa-ajan käytöstä ja hyvinvoinnista. TVS:n puheenjohtajan Aarno Laukkasen mukaan seuran perusidea on edelleen sama. - Kaikki nuoremme eivät ehkä ole edenneet urheilullisesti huipulle, mutta elämäntielleen he ovat meiltä saaneet hyviä eväitä. Olemme yksi Tampereen suurimmista seuroista ja jo sen kautta tiedostamme yhteiskunnalliset velvoitteemme, Laukkanen toteaa. Laukkasen mukaan kouluikäinen oppii nopeasti maantiedon tunnilla ulkoa eteläamerikkalaisten maiden pääkaupungit ja elinkeinot, mutta tärkeimmästä - miten pitää päälaen ja jalkapohjien välisen alueen fyysisesti ja psyykkisesti kunnossa - he eivät välttämättä tiedä mitään. - Jos eväitä ei saa kotoakaan, me seuratoiminnassa pyrimme heitä opastamaan tämän kaikkein tärkeimmän pääomansa hallitsemisessa, Laukkanen lupaa. Itsehillintää, harkitsevaisuutta, sääntöjä Nyrkkeilyharrastuksella on pitkät perinteet vetää nuoria pois kaduilta maleksimasta. Puheenjohtaja Laukkasen mukaan lajin fyysinen luonne, tiukat säännöt ja erityinen Fair play eli reilun pelin ilmapiiri ovat monesti saaneet aikaan sen, ettei lajin löytäneellä enää ole kiinnostusta palata rähisemään kulmille. Ruotsissa yhteiskunta ja sosiaalitoimi suorastaan satsaavat nyrkkeilyseuroihin palkkaamalla erityisiä nyrkkeilyvalmentajia nuorille, jotta nämä voisivat iskeä pahaa oloaan säkkeihin. Laukkasen mukaan nyrkkeilyssä nuori kokee, että hän saa purkaa jotakin ja että hänet hyväksytään mukaan tasavertaisena ihmisenä. - Laji opettaa erityisesti sääntöjen oppimista, itsehillintää, harkitsevaisuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Jos nämä ominaisuudet nyrkkeilijältä puuttuvat, hän ei voi pärjätä. Kun päreet ottelussa palavat, puolustus pettää ja neniin tulee kirjaimellisesti, Laukkanen kuvailee. Nyrkkeilyharrastuksessa opittu itsehillintä, sääntöjen kunnioittaminen ja Fair play heijastuvat Laukkasen mukaan suoraan nuoren muuhun elämään. Silloin tällöin entisiä TVS:läisiä pysäyttää hänet kadulla ja kiittelee siitä, että harrastuksen avulla hän oli päässyt eroon vaikeuksistaan ja löytänyt hyvän elämänpolun. - Vaikka he olisivat kulkeneet mukanamme vain vähän aikaa, tällaista palautetta on todella palkitsevaa kuulla. Tiedän etteivät monen lähtökohdat tai kotoa saadut eväät ole olleet kovinkaan hyvät. Joillekin kasvateistamme on jäänyt jopa niin hyvä maku harrastuksesta, että he ovat ryhtyneet toimintamme tukijoiksi, Laukkanen sanoo. - Olen nähnyt myös, että maahanmuuttajanuorille nyrkkeilyharrastus on ollut hyvä keino päästä mukaan yhteisöön. Aloittaminen ei maksa maltaita Nyrkkeilyharrastuksella on Laukkasen mukaan vielä muitakin hyviä puolia: se on rahan puolesta varsin edullinen laji aloittaa. - Vain t-paita, sortsit tai verkkarit sekä tossut riittävät aluksi. Muut varusteet saa käyttöönsä seuran puolesta, Laukkanen sanoo. TVS:n seuralisenssi maksaa 75 euroa kaudessa, mikä kattaa harjoitukset, vakuutukset, kilpailulisenssit ja pääsääntöisesti myös kilpailumatkat. Jos kodin taloudelliset voimavarat eivät riitä, seura on tapauskohtaisesti voinut tukea nuoren harrastusta myös taloudellisesti. Kuntonyrkkeilyn ja erityisesti naisnyrkkeilyn suosion lisääntyminen on lisännyt myös TVS: n jäsenten määrää. Tällä hetkellä seurassa on jäsentä, joista lähes puolet on aktiivisia nyrkkeilyn harrastajia. Lajituntemuksen lisääntyminen on Laukkasen mukaan tuonut lisää harrastajia. Silti hän vielä usein joutuu torjumaan ennakkoluuloisia mitä järkeä lyödä toista -kommentteja. Monella vanhemmalla kun edelleen on väärä mielikuva, että nuorelle isketään ensimmäisenä hanskat käteen ja laitetaan nyrkkeilemään toisiaan vastaan. - Nyrkkeilyn perusharjoittelu on kaikkea muuta kuin ottelemista. Se on kehon hallinnan harjoittelemista, lihaskestävyyden ja kunnon lisäämistä, perustekniikkaa, liikeratojen ja ennen kaikkea itsehillinnän opettelua. Ottelut ja kilpailu ovat asia erikseen, Laukkanen muistuttaa. Hän toivottaa vanhemmat tervetulleiksi tutustumaan monipuoliseen ja tehokkaaseen harjoitteluun, joka kuntouttaa ihmiskehoa monipuolisesti ja tasapuolisesti jalkapohjista sormenpäihin. TVS:n puheenjohtaja Aarno Laukkanen lupaa, että seuratoiminnassa annetaan nuorille opastusta miten pitää päälaen ja jalkapohjien välisen alueen fyysisesti ja psyykkisesti kunnossa. KUVA: KARI VILKKO 6 Tampereen Liikuntasanomat 4/2006

7 TVS:n treenit Kaukajärven vapaa-aikatalolla vetävät runsaasti eri-ikäisiä junioreita nyrkkeilyharrastuksen pariin. KUVA: TVS - Onneksi kuntonyrkkeilyn suosion kasvun kautta lajin positiiviset piirteet ovat päässeet yhä enemmän esille. Kuntonyrkkeilyn kautta saamme myös kilpailutoimintaamme uusia harrastajia ja toimitsijoita, Laukkanen toteaa. Kasvava seura lisääntyvä tilantarve Kasvavan seuran suurimmat haasteet liittyvät harjoittelutiloihin. - Harjoittelutilojen puute on suurin ongelmamme. Tilojen puutteen vuoksi emme pysty tarjoamaan nuorille niin paljon mahdollisuuksia, kuin itsellämme olisi resursseja järjestää. Esimerkiksi maahanmuuttajille suunniteltua omaa harjoitteluryhmää emme ole voineet toteuttaa tilojen puutteen vuoksi, Laukkanen harmittelee. Lokakuuhun asti TVS:n junioreiden treenipaikkana oli myös Tesoman koulu. KUVA: TVS Irakista 16-vuotiaana Tampereelle vuonna 2002 perheensä mukana muuttanut Wael Al Khaghani liittyi heti TVS:n valmennusrinkiin. Ahkera harjoittelija palkittiin tänä vuonna pronssilla sekä SM-kisoissa että Tammer-Turnauksessa. KUVA: TVS TVS harjoittelee Nääshallissa, Kaukajärven vapaa-aikatalossa sekä Hervannan vapaa-aikakeskuksessa. Lokakuuhun asti treenejä oli myös Tesoman koululla. - Nääshallin nyrkkeilytilat ovat käyneet ahtaaksi, koska jaamme ne kolme ison ja muutaman pienemmänkin nyrkkeilyseuran kanssa, Laukkanen toteaa. - Tesoman koulun remontti jätti alueen nuoret harrastajamme tyhjän päälle. Heidän pitäisi nyt kulkea Nääshalliin, mikä ei ole vuotiaille nuorille helppoa. Pelkään että he siirtyvät muihin lajeihin tai voi käydä niinkin, että he jättävät urheilun kokonaan. 7

8 TSI/NMKY tavoittelee tänä vuonna SM-kultaa. Viime vuonna tuli hopeaa. TSI/NMKY:n joukkueenjohtaja Aila Peräjoki ja valmentaja Pekka Pesonen toivovat lisää liikuntasaleja pyörätuolikoripalloilun harrastajille. TEKSTI JA KUVAT: SIRPA SEPPI Liikunta kutsuu Koripallot tömisevät Hervannan vapaaaikakeskuksen salin lattiaan ja pyörät viuhuvat kovaa vauhtia kohti koria. Pyörätuolikoripalloilun kilpakausi on paraikaa käynnissä ja Tampereen Seudun Invalidit ry/ Tampereen NMKY:n Urheilijat ry treenaa kolme kertaa viikossa. Joukkueen kapteeni Juha Luukkonen on harrastanut pyörätuolikoripalloa seuran perustamisesta eli vuodesta 1982 lähtien vuotiaana lähdin lajiin mukaan ja siitä se lajiin innostuminen alkoi. Pidin joukkuepelistä ja täällä tutustui myös uusiin kavereihin, hän kertoo. Luukkonen oli kolme vuotta lajin ammattilaisena ulkomailla. Lajin tärkeyttä Luukkonen ei osaa sanoin juuri kuvailla. - Kyllä tämä harrastus merkitsee erittäin paljon, ei täältä osaa olla pois. Tämä on kuin työtä, hän naurahtaa. Lajin harrastamista ovat vaikeuttaneet puutteelliset liikuntatilat. Kaikissa liikuntahalleissa ei ole pyörätuoliliuskoja tai sähköovia. Nämä pienet korjaukset lisäisivät eri tavoin vammaisten liikkumismahdollisuuksia. - Täälläkään ei päästä joka saliin rappusten takia. Kyllä harjoituspaikkoja pitäisi saada lisää, Luukkonen tuumii. Toinen ongelma on se, että pyörätuolikoripalloiluun tarvittavat tuolit ovat arvokkaita, harva kunta myöntää välineitä. Pelituolit maksavat eurosta ylöspäin. Tampereella kunta kustantaa ainoastaan käyttötuolin ja suihkutuolin. Lisätukea on yritettävä löytää muiden väylien kautta esimerkiksi lahjoituksina. - Pyörätuolikoripalloilijoille pelituoli on yhtä tärkeä kuin hyvät kengät juoksijalle. Ei kukaan oleta, että koripalloilijat pelaisivat saappaissa, joukkueenjohtaja Aila Peräjoki vertaa. Joukkueen pelaajat kykenevät hyvin liikkumaan itsekseenkin, jos lumi ei ole esteenä, mutta suuri osa vammautuneista ei pysty matkustamaan yksin ilman apua. He ovat myös vaarassa syrjäytyä. - Eri tavoin vammaiset saavat yhdeksän edestakaista matkaa kuukaudessa eikä siitä paljon riitä harrastuksille. Lisäksi matalalattiabussit ja avustajat olisivat monessa tilanteessa tarpeen, Peräjoki kertoo. Pelaaja Harri Tuomaala miettii, miten vammaisurheiluun mukaan lähteminen on ihmisluonteesta kiinni. - Itse heittelin aluksi salissa koripalloa, mutta en lähtenyt aivan heti mukaan. Aika jännä juttu, miten loppujen lopuksi sitten lähteekin. Liikunta yhdistää vammaisurheilijoita, mutta vielä urheilussa erotellaan vammaisurheilijat ja ns. tavalliset urheilijat. Peräjoen mielestä kaikki urheilijat voisivat pelata samassa seurassa. Joukkueen kapteeni Juha Luukkonen on harrastanut pyörätuolikoripalloilua jo 24 vuotta. 8 Tampereen Liikuntasanomat 4/2006

9 Monikulttuurisuus ja suvaitsevaisuus kuuluvat Tampereen Pyrinnön arvoihin. Vuonna 1993 syntyneiden poikien koripallojoukkueesta neljäsosa on ulkomaalaistaustaisia. Kuva: Mikko Alarotu / Tampereen Pyrinnön koripallon kausijulkaisu Atanas Aleksovski uskoo, että 90-luvulla maahanmuuttajilla oli vielä vaikeampaa sopeutua suomalaiseen kulttuuriin. Nykyisin asiat ovat paremmin, seurat ottavat hyvin lapsia mukaan lajeihin. kaikki mukaan Liikunta väylänä uuteen kulttuuriin - Urheilu on aina ollut minulle erittäin tärkeää. Urheiluseuran kautta tutustuin ihmisiin ja uuteen kulttuuriin, kertoo Atanas Aleksovski, joka muutti Suomeen entisestä Jugoslaviasta vuonna Nykyisin hän työskentelee maahanmuuttajakoulutuksen koulutuspäällikkönä ja valmentaa koripalloa Tampereen Pyrinnössä. Hän on pitkään toiminut myös lajin erotuomarina. Aleksovski muistelee, miten hänet otettiin vastaan Pyrinnössä erittäin hyvin. Seura antoi tukea, kun hänellä oli vielä ongelmia kieliosaamisessa. - Ilman tätä joukkuetta en varmaan olisi niin hyvin sopeutunut yhteiskuntaan. Aleksovski kiittää erityisesti urheiluseuroja, jotka ovat tehneet kovasti töitä informoidakseen lapsia ja nuoria koulujen kautta. - Tampereen urheiluseuroissa on mielestäni menty hyvin eteenpäin. Liikunnan kautta etenkin Suomeen muuttaneet lapset tutustuvat uuteen kulttuuriin, toisiin lapsiin ja sitä kautta oppivat nopeasti uuden kielen. Mutta parantamisen varaa löytyy vieläkin. Kaikki pitäisi saada mukaan yhteiskuntaan. - Urheilijana minua huolestuttaa se, että koululiikunta vähenee päivästä toiseen. Liikuntakerhojen määrä on vähentynyt. Koulun ja urheiluseurojen olisi tärkeää tulevaisuudessa toimia yhteistyössä. Yksi ongelma on se, että suurilapsisilla perheillä ei ole rahaa kustantaa kaikkien lasten harrastuksia. Aleksovski muistuttaa, että monessa maassa urheilukulttuuri on aivan erilainen kulttuuri kuin Suomessa. Hän toivoisi, että maahanmuuttajille tiedotettaisiin enemmän harrastuksista. - Pitää myös muistaa, että maahan muuttaneet ammattilaisurheilijat rikastuttavat Suomen urheilukulttuuria. He tuovat omia taitojaan Suomeen. Tampereen kaupunginvaltuustossakin vaikuttava Aleksovski rohkaisee maahanmuuttajia urheilutoimintaan mukaan. - Suomessa on hyvät mahdollisuudet harrastaa ja kaikki ovat tervetulleita. Kotiin ei kannata jäädä miettimään, paljonko osaa kieltä. Seuroille vielä lisää rohkeutta ottamaan uusia urheilijoita vastaan, vaikka moni ei osaa suomea niin monia muita kieliä kylläkin. Useissa seuroissa valmennetaankin englanniksi. Liikunnan parista löytää ystäviä - Liikunta on hauskaa ja parantaa kuntoa, mutta se on tärkeää myös siksi, että urheilemisen parissa lapset, aikuiset ja ikäihmiset tapaavat muita ikäisiään, kertoo Tampereen liikuntatoimen johtava liikunnanohjaaja Anne Lahtinen. Tampereen kaupunki järjestää ohjattua liikuntaa erityisryhmille, niin aikuisille kuin lapsillekin. Muun muassa aikuisista eri tavoin vammautuneet, reuma-, sydän-, mielenterveys- ja työkyvyttömyysryhmät harrastavat viikoittain esimerkiksi voimistelua, palloilua ja uintia. Lapsiryhmille järjestetään ratsastusta, judoa, laskettelua ja uintia. - Suosituinta on uinti, niin kehitysvammaisille kuin allergikoille. Vesi vie kaikki jännitteet, Lahtinen sanoo. Varsinkin lapset saavat paljon ystäviä liikuntaryhmissä, mutta syrjäytymisen vaarakin on olemassa. - Ohjaajien on oltava tarkkana, jos syrjään vetäytymistä ilmenee. Olisi tärkeää, että kaikki kokevat onnistumisia ja ryhmässä täytyy tehdä sellaista, mitä kaikki osaavat. Lasten täytyy saada olla lapsia eikä ryhmissä tulisi olla kilpailua siitä, kuka on paras. Lahtinen on huomannut, ettei liikuntaryhmistä informoiminen koulujen kautta enää riitä. - Vanhempien kannattaa seurata elokuussa lehti-ilmoituksia. Internetissä voi ilmoittautua eri ryhmiin. Ikäihmisille kursseista tiedottaa Ikäpiste. 9

10 Nyrkkeilijän löytää harjoittelemasta TEKSTI:VARPU KIVIRANTA TVS:n Maarit Teuronen on nähnyt suomalaisen naisnyrkkeilyn koko kehityksen Kaikki alkoi siitä, että ystävä suorastaan raahasi vastahakoisen Maarit Teurosen mukanaan kuntonyrkkeilytreeneihin vuonna Tuolloin Teuronen ei tiennyt nyrkkeilystä oikeastaan mitään ja oli ennakkoluuloinen. - Mutta se kolahti kerralla, hän kertoo nyt Nääshallilla. Tuolloin naisten kilpanyrkkeilyä vasta aloiteltiin Suomessa. Teurosta kysyttiin mukaan. - Vastasin, että en varmaan rupee kilpaileen, hän naurahtaa. Mutta toisin kävi. Ensimmäiset Suomen mestaruuskisat järjestettiin 1995 ja Tampereen Voimailuseuran Maarit Teuronenhan ne voitti. Teuronen kehuu tamperelaisia harjoittelumahdollisuuksia. - Täällä Nääshallissa on tilaa ja riittävästi säkkejä ja Ratinassa pääsee tekemään punttitreeniä, hän valottaa. Ja missäpä olisi parempia lenkkipaikkoja kuin Pyynikillä ja Kaupissa. Nyrkkeilijä harjoittelee ja pitää kuntoaan yllä monipuolisesti. Hän juoksee aitoja, tekee lajinomaista harjoittelua kuten räjähtävän voiman punttitreenejä. Peruskaudella hän keskittyy kestävyyteen. Kesällä hankitaan pohjakuntoa ja kilpailukau- 10 Tampereen Liikuntasanomat 4/2006

11 Maarit Teuronen aloittaa treenit käärimällä kädet siteisiin. KUVA: VARPU KIVIRANTA Maarit Teuronen (oik.) urakoimassa Tammer-Turnauksessa Hammassuojat ja kypärä ovat tarpeen. KUVA: TVS Nikolai Kukharehik valmentaa Maarit Teurosta. KUVA: VARPU KIVIRANTA della nyrkkeilijältä vaadittavia ominaisuuksia. Kisojen lähestyessä hän harjoittelee kaksi kertaa päivässä. Työpäivinä hän käy aamulla lenkillä ja illalla treeneissä. Viikonloppuisin Teuronen treenaa myös kahdesti päivässä. Työ Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tuo rutiinia elämään ja tasapainottaa urheilua. Luonnollinen naisnyrkkeilyn puolestapuhuja Teuroselle naisten lajin esille tuominen, heidän puolestaan puhuminen ja esimerkkinä oleminen tulevat luonnostaan. Näin on ollut alusta alkaen ja on edelleen. - Aina koitetaan saada turnauksiin naisten matseja sekaan, Teuronen kertoo. Reilun vuosikymmenen aikana moni asia on muuttunut. Aluksi suhtautuminen naisiin oli hieman epäilevää, mutta nykyään Teuronen ei näe ongelmia. Tätä nykyä tyttökin voi aloittaa nyrkkeilyn jo ala-asteikäisenä. - Mehän oltiin jo aika vanhoja aloittaessamme, 31-vuotias Teuronen muistelee. Nyt tytöille on junnukoulu. Tarjolla on myös leirejä ja SM-kisoja vastaava Suomi Cup. Ovatpa tamperelaistytöt jo käyneet Suomen rajojen ulkopuolellakin kilpailemassa, turnauksessa Ruotsissa. Laji on saanut näkyvyyttä vaikkapa juuri Teurosen ja Eva Wahlströmin ansiosta. - Mutta kovasti on töitä tehty, Teuronen muistuttaa. Intiassa kilpailemassa Tämän lehden ilmestyessä Teuronen on jo palannut Intiasta MM-kisoista. - Syksy on aika rankka, Euroopan mestaruuskisojen ja näiden Maailman mestaruuskilpailujen välissä oli vain lyhyt aika, hän huokaisee. MM-kisoissa osanottajia on noin 120:sta maasta. - Pääosin taso on todella korkea, Teuronen kertoo. Nyrkkeilijä suunnittelee elämäänsä pääkilpailujen mukaan. Seuraavat kisat ovat mielessä ja tähtäyksessä. Suurten kisojen välissä on pienempiä turnauksia ja leirejä, joiden ympärille elämä rakentuu. Suomalaisessa naisnyrkkeilyssä alusta asti mukana ollut Teuronen on nähnyt lajin koko kehityksen. Alussa kilpailtiin tekniikkasääntöjen mukaan, nyt kriteereinä ovat osumasäännöt. - Sinänsä hyvä näin; ensin opittiin ja sitten alettiin ryskäämiseen, hän hymähtää mutta huomauttaa, että ensimmäisissä kisoissa suomalaiset olivat hiukan ulkona. - Nyt tehdään siinä missä muutkin, mutta esimerkiksi ensimmäisessä Suomi-Kanada ottelussa oltiin aika ihmeissämme. Loukkaantumisia on piisannut Loukkaantumisia on matkan varrella sattunut ja paljon. - Siitä on tullut suorastaan vitsi, että jos jollakulla kosahtaa, niin Teurosella, hän hymähtää. Akillesjänne, olka, kylki, niska Kaikki mahdollinen ja mahdoton on tapahtunut. Teurosen uralla onkin ollut loukkaantumisten takia jopa vuoden taukoja. - Mutta näillä hermoilla ei voi olla treenaamatta, hän naurahtaa. Kuntoa on kuitenkin pidettävä yllä ja kehityttävä tavalla tai toisella. - Onhan tuota kyselty, että oletko hullu kun jatkat vaan vaikka koko ajan jotain sattuu ja tapahtuu. Mutta Teuronen on periksiantamaton. Hän kertoo pitävänsä nyrkkeilystä niin paljon, ettei osaa olla salilta pois. Treenaamisesta tuleva hyvä olo saa tulemaan salille väsyneenäkin. Teuronen kertoo aina oppivansa jotakin uutta. - Se itsensä ylittämisen tunne on hieno, hän perustelee. Mieli, pää ja kroppa on hallittava, jotta nyrkkeilyssä pärjää. Teuronen suosittelee lajia ihan kaikille. - Toisaalta kyllä nyrkkeily luonnetta vaatii, mutta eriluonteiset ihmiset pärjäävät kyllä. Ei ole mitään nyrkkeilijän prototyyppiä, meitäkin on lääkäristä hitsariin, hän kannustaa. 11

12 TEKSTI JA KUVAT: KARI VILKKO Hervannan vapaa-aikakeskuksessa liikunta ja kulttuuri kohtaavat sulassa sovussa Liikuntatoimen isännöimä Hervannan vapaa-aikakeskus on todellinen kulttuuritarjonnan runsaudensarvi. Päivittäin talo täyttyy niin kuorolaulajista, pianonsoittajista, kuvataiteen harrastajista, kielikurssilaisista, savenvalajista, tanssijoista kuin pitsinnyplääjistä. Samaan aikaan liikuntatiloissa kolistellaan puntteja, kalistellaan sapeleita, pelataan pyörätuolikoripalloa, petankkia tai vaikka biljardia. Pääkirjasto Metson suunnitelleet Reima ja Raili Pietilä jatkoivat omaleimaista ja normeista poikkeavaa rakennustaidetta suunnitellessaan vuonna 1979 valmistuneen ja 1980 käyttöön vihityn Hervannan vapaaaikakeskuksen. Ei ole ihme, että metsomaista pyöreyttä viestivän talon sisällä sekä ruumiin, hengen kuin kädentaidon kulttuurit kohtaavat toisensa sulassa sovussa. - Hyvin persoonallinen talo tämä on. Erikoista on etenkin se, että kirkko ja vapaa-aikakeskus ovat samaa rakennusta. Vain sisäseinä erottaa meidät ja seurakunnan tilat. Joskus talossa ensimmäistä kertaa käyvät kysyvät ristin katolla nähdessään, ovatko he tulleet oikeaan paikkaan, urheilulaitoksenhoitaja Harri Tuusa hymyilee. - Melkeinpä voisin sanoa, että täällä on Tampereen paras kulttuuritarjonta, 20 vuotta talossa työskennellyt Tuusa toteaa. - Isossa salissa on pidetty suuria tapahtumia kissanäyttelystä nyrkkeilykisoihin sekä ylioppilaskirjoituksista armeijan kutsuntoihin, urheilulaitoksenhoitaja Merja Nieminen lisää. Talossa on aikanaan toiminut jopa kokonaisia koululuokkia, mutta nyt huoneet ovat harrasteryhmien tai järjestöjen käytössä. Monipuolista työtä moniilmeisessä talossa Jos kenellä, niin juuri urheilulaitoksenhoitajilla on jokapäiväinen näköalapaikka vapaa-aikatalon käyttäjätarpeisiin. - Näemme päivittäin hyvin monenlaista toimintaa ja monenlaisia ihmisiä. Monipuolisuus Huoneissa toimii monenlaisia ryhmiä. Tämä lattia on suunniteltu fl amenco-tanssin kestäväksi. Urheilulaitoksenhoitaja Merja Niemisellä on aina hetki aikaa jutella liikuntavuorojen käyttäjien kanssa. Marita Laitisen vapaa-aikaan kuuluvat savityöt. Hervannan vapaa-aikakeskuksessa hän on käynyt askareissaan jo yli kuuden vuoden ajan. 12 Tampereen Liikuntasanomat 4/2006

13 Hervannan vapaa-aikakeskuksen rakennuksen ovat suunnitelleet Reima ja Raili Pietilä. Koko rakennuksen pinta-ala on 8600 neliömetriä, josta Hervannan vapaa-aikakeskuksen osuus on 5615 neliötä. Pallosalissa lattiapintaalaa löytyy 740 m 2. Urheilulaitoksenhoitajat Harri Tuusa ja Merja Nieminen toimistossaan vaihtamassa työvuoroa. on ilman muuta homman suola, Tuusa ja Nieminen tuumailevat. Tuusan ja Niemisen lisäksi talossa työskentelevät urheilulaitoksenhoitajat Kai Jokinen ja Kimmo Ponki. Tiimiä vahvistaa 2006 vuoden loppuun asti myös Kari Ervasti. Tiimi pyörittää taloa kahdessa vuorossa arkisin aamuseitsemästä iltakymmeneen, viikonloppuisin aamun puoli kymmenestä illansuuhun puoli kuuteen. - Tämä on perusrytmi, mutta vuorot kellotetaan sen mukaan mitä talossa tapahtuu. Esimerkiksi viikonloppuisin täällä on usein tapahtumia ja leirejä, Tuusa huomauttaa. Aamuvuorolaiset avaavat toimiston tietokoneet ja tarkastavat iltavuorolaisten viestit ja varaukset alkavalle päivälle. Kun on selvillä minkälaisia ryhmiä ja toimintaa on tiedossa, urheilulaitoksenhoitajat järjestävät tilat sellaiseen kuntoon, että ne ovat käytettävissä siten kuin on suunniteltukin. - Olemme pitkälti järjestäjiä, asiakaspalvelijoita ja opastajia. Yleensä meille tulee paljon kysymyksiä, joihin kaikkiin sitten yritämme tarjota vastauksen. Palvelemme asiakkaita ja tapahtumien järjestäjiä niin, että eteen tuleva ongelma ratkeaa toivottavasti nopeasti, Tuusa lupaa. Valvontatehtävissä tilannetaju tarpeen Iltavuorolaiset jatkavat aamuvuorolaisten työtä ja varmistavat, että iltakäyttäjien olosuhteet ovat kunnossa. Lisäksi he huolehtivat valvonnasta. Vapaa-aikakeskus sijaitsee keskellä Hervannan katuvilinää. Ei ole harvinaista, että henkilökunta joutuu ohjaamaan ulos talosta kadulta kulkeutunutta asiatonta väkeä. Valvontatehtävän ja talon käytön iltapainotteisuuden vuoksi juuri iltavuoro on miehitetty mielellään aina kahdella urheilulaitoksenhoitajalla. Valvontatehtävät kysyvätkin urheilulaitoksenhoitajilta psykologista pelisilmää. He tarkistelevat kuntosalimaksuja pistokokein ja säännöllisesti joukosta löytyy maksun laiminlyöneitä pinnareita. Harri Tuusa toteaa, ettei lipuntarkastustilanne tai asiattoman henkilön poistaminen ole aina helppoa. - Kun ystävällisesti pyytää henkilöitä poistumaan, ei välttämättä tapahdu mitään. Homma on omasta pokasta kiinni ja vaatii tilanneälyä. Aina ei kuitenkaan kannata alkaa leikkiä sankaria, Tuusa sanoo. - Uhkaavista tilanteista huolimatta mitään vakavampaa ei kuitenkaan onneksi ole sattunut. Vapaa-aikakeskuksen ulkomuoto ja värit ovat pysyneet koko neljännesvuosisadan ennallaan, mutta esimerkiksi 1970-luvun kokolattiamatot ovat saaneet kyytiä. Samoin pallosalin lattia on remontoitu ja penkit vaihdettu. - Jos me saisimme päättää, niin ehkä jo alkaisimme suunnitella tänne hieman suurempaa remonttia. Esimerkiksi siirtäisimme muutaman väliseinän toiseen paikkaan, jotta tiloista tulisi toimivampia yhä suurempien harrastusryhmien käyttää, Tuusa ja Nieminen visioivat talon kehitysnäkymiä entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan. Punttisali on ahkerassa käytössä aamusta iltaan. Vastaava neuvoja Raija Niemi Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n Hervannan käsityökeskuksesta ja urheilulaitoksenhoitaja Harri Tuusa vaihtavat päivittäin kuulumisia. Sotaveteraanit kokoontuvat pari kertaa viikossa boccian pariin. 13

14 Asukkaiden toive toteutui: TEKSTI JA KUVAT: PETRI VILKKO Kämmenniemen uusi valaistu kuntoilureitti kutsuu kaikenikäisiä liikkumaan Marraskuun alussa Tampereen laduilla päästiin jo hetkeksi nauttimaan upeista hiihtokeleistä. tin varrella ole. Koko perheen kuntohiihtoon erinomaisesti soveltuvalla reitillä ylä- ja alamäet vuorottelevat toistensa kanssa miellyttävään tahtiin. Asukasluvultaan vahvassa kasvussa olevaan Tampereen Kämmenniemeen on syksyn 2006 aikana valmistunut uusi lenkkeilyja hiihtoreitti. Pituudeltaan 2,3 kilometriä pitkä reitti kulkee vaihtelevassa maastossa ja se on kokonaan valaistu. Kesäisin reitillä on hyväpohjainen kivituhkalla pinnoitettu kuntopolku, jonka kova ja tasainen pohja mahdollistaa latujen tekemisen jo varsin pienillä alkutalven lumimäärillä. Asukkaiden omasta aktiivisuudesta alkunsa saanut idea turvallisen kuntoreitin saamiseksi Kämmenniemeen eteni kaupungin eri portaissa varsin vikkelästi. Ideaa valittiin jalostamaan erillinen 10-henkinen latutoimikunta, joka omalta osaltaan sai kiirehdittyä projektia siten, että reitin rakennus- ja valaisutyöt pääsivät hyvään vauhtiin kesän ja syksyn 2006 aikana. Projektin etenemistä vauhditti se seikka, että reitti kulkee kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin omistamalla maalla, Kokemusta riittää. Tapani Hietaranta on huoltoautoineen tuttu näky Kämmenniemessä ja muilla Teiskon alueen kuntoilureiteillä. Laadukkaat ladut syntyvät 30 vuoden kokemuksella heti kun lumitilanne on suosiollinen. joten usein aikaa vieviä neuvottelukierroksia maanomistajien kanssa ei tällä kertaa tarvittu. Reitti sijaitsee keskeisellä paikalla aivan Kämmenniemen asutuksen kupeessa Näsijärven rannan tuntumassa. Kuntoilureitin suurin käyttäjä, lähes 500 oppilaan Kämmenniemen koulu sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä. Profiilinsa puolesta reitti sopii erinomaisesti kaikenikäisten kuntoilijoiden käyttöön, sillä yhtään vaarallista laskua tai tien ylitystä ei rei- Reitin pääasiallisesta kunnossapidosta huolehtii liikuntatoimen pitkän linjan latuammattilainen Tapani Hietaranta, jolle joulukuussa 2006 täyttyy kunnioitettavat 30 vuotta yhtäjaksoisesti kaupungin liikuntatoimen palveluksessa. Tapani Hietaranta asuu myös itse Teiskon suunnalla muutaman kilometrin päässä avatusta reitistä. Hietarannan vastuualueeseen kuuluvat Kämmenniemen reitin lisäksi myös Maisansalon, Kaanaan, Terälahden ja Sorilan hiihtoladut, joiden ensiluokkainen kunnossapito on Teiskon Urheilijoiden puuhamiehen ja SM-tason hiihtäjien valmentajanakin tunnetun Hietarannan sydämen asia. Laji- ja olosuhdetuntemusta kilpahiihtoa itsekin harrastaneella ammattilaisella siis löytyy. Kiinteän toimipisteen sijaan Hietarannan fyysisenä työtilana on jo pitkään toiminut vankkarakenteinen sininen pakettiauto, jonka uumenista löytyvät kaikki työpäivään kuuluvat tärkeät tarvikkeet moottorikelkkoineen, latuhöylineen ja eväsreppuineen. - Vuodessa huoltoauton matkamittariin kertyy kilometriä. Lisäksi moottorikelkalla tulee ajeltua latureittejä yli tuhannen kilometrin verran talvessa, Hietaranta kuvailee laajaa työkenttäänsä Teiskon alueen latumestarina. Marraskuun lumimyräköiden myötä Kämmenniemen kuntoreitti ehti jo muutaman viikon ajan olla hiihtäjien käytössä. Sään lauhtumisen myötä jo luistaviksi kunnostetut ladut ehtivät kuitenkin jo kertaalleen sulaa. Uusia hiihtokelejä ja pakkasia odotellessa niin Kämmenniemessä kuin muillakin Tampereen ulkoilureiteillä toistaiseksi vielä hölkkäillään ja kävellään. 14 Tampereen Liikuntasanomat 4/2006

15 Uinnin nuorten PM-kisat järjestettiin Tampereella Tampereen uintikeskuksessa järjestettiin uinnin nuorten pohjoismaiset mestaruuskilpailut. Monen vuoden tauon jälkeen Suomessa pidetty kisa kokosi yli 100 nuorta uimaria Suomen lisäksi Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Islannista, Färsaarilta ja Virosta. Joukkueisiin oli jokaiselle matkalle valittu kaksi parasta uimaria kustakin maasta. Mestaruusuinnit toteutettiin Tampereen liikuntatoimen ja Suomen Uimaliiton yhteistyöprojektina. Käytännön järjestelyvastuun kantoi Tampereen Uinnin Tuki ry. Valmistelut käynnistyivät kesällä Parhaasta suomalaissaavutuksesta vastasi Tampereen Työväen Uimareiden Riku Karhu, joka voitti kultaa 100 m:n rintauinnissa sekä hopeaa 200 metrillä ja viestissä. mski kertoo latutiedot Tampereen latukarttapalvelu kertoo latujen reaaliaikaiset kunto- ja huoltotiedot sekä hiihtotyylin, pituuden ja valaistuksen. Palvelu löytyy verkossa osoitteessa: Seurat huomio! Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää kokouksessaan tammikuussa vuoden 2007 avustusten hakumenettelystä ja käsittelyaikataulusta. Lehti-ilmoitus julkaistaan Liikuntatoimi onnittelee kaikkia vuoden 2006 aikana merkkivuosiaan täyttäneitä seuroja! Liikuntatoimi Suvantokatu avoinna arkisin fax Tiedustelut ja varaukset Asiakaspalvelu Sisäliikuntapaikat, ulkoliikuntapaikat, jäähallit, uimahallit, ampumaradat, tenniskentät, vesiurheilualueet, ulkoilu- ja retkeilyalueet Hiihtolomaviikolla ilo irti liikunnasta Hiihtolomaviikolla kannattaa ottaa ilo irti liikunnasta. Liikuntatoimi järjestää yhdessä yhteistyötahojensa kanssa liikunnanohjausta peruskouluikäisille lapsille ja nuorille mm. hiihdon, luistelun ja palloilun merkeissä. Tarkemmin ohjauspaikoista ja ajoista tiedotetaan koulujen kautta sekä liikuntatoimen verkkosivuilla: Tulevia liikuntatapahtumia: Rock`n swing-tanssien GP-kilpailut klo 18, Hervannan vapaa-aikakeskus Järjestää: Tanssiseura Swing Team ry Lentopallon 50-vuotisjuhlaturnaus , Kaukajärven vapaa-aikatalo Järjestää: Kalevan Lentopallo ry Yleisurheilun Hippo-hallikilpailut , Pirkkahalli Järjestää: Tampereen Pyrintö ry calendar.php?year=2007 Veteraanien SM-hiihdot , Kaupin urheilupuisto Järjestää: Kunto-Pirkat ry Judon Ice Power kilpailut , Hervannan vapaa-aikakeskus Järjestää: Tampereen Judo ry Tähtien Kisat , Pirkkahalli Järjestää: Tampereen Pyrintö ry tahtienkisat/index.htm Penkkipunnerruksen SM-kilpailut , Hervannan vapaa-aikakeskus Järjestää: Tampereen Voimanostajat ry HämsY:n hallihuipentuma , Pirkkahalli Järjestää: Tampereen Pyrintö ry calendar.php?year=2007 Yleisurheilun nuorten SM-hallikisat , Pirkkahalli Järjestää: Tampereen Pyrintö ry calendar.php?year=2007 Junioreiden voimannoston SM-kilpailut , Nääshalli Järjestää: Tampereen Voimanostajat ry Tampere Junior Indoor Games , Pirkkahalli Järjestää: Tampereen Pyrintö ry tjig2007/index.htm Aamulehden nuorisohiihtoviesti , Kaupin urheilupuisto Järjestää: Tampereen Hiihtoseura ry 15

16 Tampereen Liikuntasanomat 4/2006 Mietteitä! KOLUMNI Meillä ihmisillä on todella vähän tosi ystäviä. Morjens-tuttuja ja heihei-kavereita riittää, mutta niitä joiden kanssa voi kokea luottamusta ja todellista ystävyyttä on vähän. Mietipä asiaa omalta kohdaltasi. Vanha tarina kertoo että kun aurinko paistaa, ihmistä seuraa varjo. Kun aurinko menee pilveen, varjo katoaa. Tosi ystävä on sellainen, joka on vierellä silloinkin, kun aurinko on pilvessä. Kun olen saanut pitkään olla mukana moninaisessa nuorisotyössä erilaisten järjestöjen palveluksessa olen tullut yhä vakuuttuneemmaksi ensimmäisen tamperelaisen nuorisotyöntekijän opetusneuvos Tuure Tute Laitisen opeista. Hänen eräs lauseensa jäi Isosaaren leireiltä lähtemättömästi mieleeni: Elämässä pitää ponnistella. Kenestä tahansa tulee minkälainen roikale hyvänsä, jos ottaa asenteen `antaa mennä, mutta tehdä itsestänsä mies tai nainen, joka vielä vanhanakin katsoo suoraan silmiin ja puristaa lujasti kättä... Se vaatii ponnistelua. parissa kaikki ovat voittajia, päättyi peli miten tahansa. Sillä kaikki ovat saaneet kokea ponnistelun aiheuttamaa vaivaa ja myös saavutuksen tuottamaa iloa. Voittaessaan itsensä. Valitettavasti nuorisotyön parissa on sellaisiakin henkilöitä, jotka ovat häpeäksi nuorisotyölle. Heillä ei ole alkeellistakaan käsitystä nuorisourheilusta tai nuorisotyöstä. Oikea nuorisotyöntekijä on aina harjoittelija, joka ei tule koskaan valmiiksi. Hänen ainoa työvälineensä on hänen oma persoonansa. Sitä paitsi nuorisotyötä pitää tehdä ensisijaisesti kentällä nuorten parissa eikä toimistossa virka-aikana kuten jotkut luulevat. Painopiste nuorisotyössä on valitettavasti siirtynyt perustyöstä ns. korjaavaan työhön. Tästä on kärsinyt muun muassa jalkapallotoiminta. Vaikka hyvä fyysinen kunto onkin ihmiselle tarpeellinen, se ei ole itseisarvo. Esimerkiksi kulttuuri ja urheilu eivät ole toisilleen vastakkaisia arvoja. Elämänkirjo on moninainen. Nyt kun syrjäytyminen on muotisana, ja seikkailuteollisuus tarjoaa suurella rahalla elämyksiä, me liikunnan ystävät, valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat niin kentillä kuin seuraorganisaatioissakin voimme ylpeänä sanoa; Tervetuloa terveelliseen, leikinomaiseen, yhdistävään ja rakentavaan hauskanpitoon. Nyt kun huumeet ovat tulleet jäädäkseen ja katkaisuhoito maksaa yhden nuoren kohdalla euroa kuukaudessa - hoitopaikasta riippuen näen tärkeäksi korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Rajat ovat auki. Viina virtaa ja muut päihteet kasvatetaan kotona nettiohjeiden mukaan. Pitää saada kokea uusia fiiliksiä kun elämä on niin tylsää. Suurin osa nuoristamme on kuitenkin vastuullisia! Käyvät koulua ja harrastavat, jotkut liiankin kanssa mitä moninaisempia asioita. Tampereen Pallo-Veikkojen puheenjohtajana totean että jalkapallo on halvin ja yksi merkittävimmistä ennakoivan työn metodeista. Jalkapallon Kiitän kohteliaalla kumarruksella lukijoita. Kiitän koko Liikuntatoimea jokaista erikseen ja kaikkia yhdessä. Olen aika ylpeä ja iloinen ja onnellinen kun saan olla teidän kanssanne rakentamassa huomista lapsillemme ja nuorillemme. Monien lämpimien ja kauniiden ajatusten myötä, luja kädenpuristus, katse silmiin - ja joulun odotuksen toivotus. MATTI ASSERI NYBERG Kirjoittaja on Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kaikille avoin liikunta - ohjelma

Kaikille avoin liikunta - ohjelma Kaikille avoin liikunta - ohjelma Suomessa on jo kauan tehty nk. erityisryhmien, vammaisurheilun ja lajiliittojen välistä yhteistyötä: A. Perinteinen tiettyä vammaryhmää/ vammaisurheilulajia koskeva yhteistyö.

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja

Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta. Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Liikuntajärjestöt osana palvelurakennetta Salon Kättä Päälle -ratkaisupaja Riikka Juntunen, Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry 9.11.2015 Suomalaiset liikuntajärjestöt Suomalaisia valtakunnallisia

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Syksy 2014 TERVETULOA!

Syksy 2014 TERVETULOA! Syksy 2014 TERVETULOA! Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilua ajassa perinteitä kunnioittaen Vuonna

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneet) 31.5.2010 Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä parantamaan informointia

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa

UIMARIN POLKU AURAJOEN UINTI. Vesitaituriksi Turussa AURAJOEN UINTI Vesitaituriksi Turussa UIMARIN POLKU Uimarin polun tarkoituksena on selvittää uimarille ja vanhemmille uintiharrastuksen kulkua uimakoulusta aina kilpauintiin asti. Aurajoen Uinti ry haluaa

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi

Lisätietoja: www.shorinjiryu.fi Vantaan Jukara KARATE JUDO AIKIDO KARATE Kausitiedote Syksy 2006 SHORINJIRYU KARATEN SM KILPAILUT Kokusai Shorinjiryu karaten avoimet SM-kilpailut järjestetään 28.10.2006 Espoossa. Jukarasta kisoihin lähtee

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Nuori urheilija - tutkimus

Nuori urheilija - tutkimus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuori urheilija - tutkimus Nuorisourheilun verkostotapaaminen 24.5.2012 Helsinki Outi Aarresola www.kihu.fi Esityksen kulku Tutkimusprojektin tausta

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Syksy 2013 TERVETULOA!

Syksy 2013 TERVETULOA! Syksy 2013 TERVETULOA! Avaus Yleiskatsaus seuran toimintaan Junioritoiminnan esittely ja toimintatavat Vanhempien toimintamahdollisuudet Ajankohtaiset asiat Yleisurheilun erikoisseura Sinettiseura Kaksi

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1 Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1.1.2015 Swimming Team Nurmijärvi Kevään aikaansaannoksia Seurojen yhdistämistoimikunta on käynyt neuvotteluja vuoden 2014 alusta lähtien Timo Koivuniemi, Mauri

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

JOUKKUEEN- JOHTAJA 5.12.2013

JOUKKUEEN- JOHTAJA 5.12.2013 JOUKKUEEN- JOHTAJA JOUKKUEENJOHTAJA Seuratoiminta on kaiken sydän Joukkueenjohtaja on joukkueen johtaja Joukkue on aina tiimi Vanhemmat ovat suurin voimavara Turnaus- ja ottelujärjestelyt Miksi tieto kulkee

Lisätiedot

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014

SC VANTAA. Jäsenkirje 3/2014 SC VANTAA Jäsenkirje 3/2014 1. Katsaus joukkuevoimistelijoiden kevääseen... 2 2. Mukaan joukkuevoimisteluun... 3 3. Harrasteliikuntaryhmiin ilmoittautuminen alkanut... 3 4. Valmentajaksi tai ohjaajaksi

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet

Liikuntajärjestöjen avustusohjeet HEINOLAN KAUPUNKI LIIKUNTAPALVELUT Liikuntajärjestöjen avustusohjeet Heinolan liikunta- ja kulttuurilautakunta 12.2.2013 (4.11.2014 74 säännöt urheiluasioiden palkitsemisesta, 3.6.2015 33 3. Kohdeavustukset)

Lisätiedot

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu

Vihreä kirja. Toimintamme, tavoitteemme, arvomme. Yleisurheilu Porvoon Akilles Akilles yleisurheilu Vihreä kirja Toimintamme, tavoitteemme, arvomme Yleisurheilu Vihreä kirja Kädessäsi on Vihreä kirja, Akilleen yleisurheilun Vihreä kirja. Tai kenties luet kirjaa näytöltä.

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE

TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE 01.04.2009 LAIHIAN LUJA LENTOPALLOJAOSTO TIETOPAKETTI UUSILLE JA VANHOILLE PELAAJILLE, VALMENTAJILLE SEKÄ LASTEN VANHEMMILLE Tämän kirjan omistaa : Joukkueeni : Valmentaja : Valmentaja puhelinnumero: Joukkueen

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura

400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura 400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Kaudenaloitusinfo 2014-2015

Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Kaudenaloitusinfo 2014-2015 Valmennuspäällikkö Toni Taipale Valmennuksen johtaminen Salivuorojen jakaminen Leirit ja tapahtumat EBT:n henkilöstö Seurasihteeri Liisa Korkiakoski Tiedotus Laskutus MyClub

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK

Lisätiedot

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA

GOLF. Harrastuksena. Tietoa vanhemmille. Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA GOLF Harrastuksena Tietoa vanhemmille Kansallinen JUNIORIGOLFOHJELMA 2 SisälTÖ Golf on edullinen harrastus Golfia voi mennä kokeilemaan Miksi golf on hyvä harrastus? Golf Hieno harrastus koko perheelle

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN!

TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN! TERVETULOA PUHU JUNIOREIHIN! TERVETULOA HUKKALAUMAAN! PuHu Juniorit on vuonna 2008 perustettu vantaalainen koripalloseura, jonka toiminta-ajatuksena on mahdollistaa koripallon pelaaminen kilpa- ja harrastusmielessä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille- Ilves, ringette Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves, ringette 1. Joukkue, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Ringettekoulu Fjuniorit Ejuniorit Djuniorit Cnuoret Bnuoret 2. Vastaaja

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014

SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014 SC VANTAAN JÄSENKIRJE 2 / 2014 1. SC Vantaa ja Tapanilan Erä ovat aloittaneet seurayhteistyön 2. Koko perhe liikkumaan! 3. Syksyn kuulumisia 4. Leiristipendit kesäksi 2015 5. Seuran jäsenten syyskokous

Lisätiedot

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo

DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo DHTornarit ry toimintasuunnitelma kaudelle 2011 Sisällysluettelo Yleistä...2 Kausi 2010 yhteenveto...2 Painopisteet toiminnan kehittämisessä kaudelle 2011...2 Tiedottaminen...2 Yhteistyökumppanit...3 Kilpailutoiminta...4

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL

Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi. Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi suunnistajaksi Ohjauksesta valmennukseen Suunnistajanpolku S-JKL Suunta Jyväskylä ry. suunnistuksen erikoisseura Jyväskylässä Periaatteita ovat: - suunnistusseura, joka

Lisätiedot

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 -

Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015 - Lentopallojaoston sinettiseurakriteerit ja yleiset toimintalinjat 2015-1 Yleiset sinettiseurakriteerit Seuralla on kirjallinen toimintalinja seuran toimintaperiaatteista ja -tavoista. Seura pitää huolta

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Kysymys ka. 1 2 3 4 5

Kysymys ka. 1 2 3 4 5 Kausikyselyn tarkoituksena oli selvittää pelaajien kehitystarpeita ja tavoitteita. Lisäksi kysyttiin osallistumisinnkuutta turnauksiin ja Eerikkilän leirille. Vastausten pohjalta kehitetään joukkueen toimintaa

Lisätiedot

Unelma hyvästä urheilusta

Unelma hyvästä urheilusta Unelma hyvästä urheilusta Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset Kuva: Suomen Palloliitto Miksi tarvitaan eettisiä linjauksia? Yhteiskunnallinen huoli lapsista ja nuorista Urheilun lisääntyvät

Lisätiedot

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko

Alppikoulujen terveiset. Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Alppikoulujen terveiset Mitä Alppikouluun pyrkivän tulisi hallita. Ruka ja Tahko Rukan Alppikoulu lyhyesti Toiminta aloitettu 1995 Tavoite on kilpaurheilun ja koulun yhdistäminen Joka vuosi noin 20-25

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Jaguars Spirit Athletes ry

Jaguars Spirit Athletes ry Jaguars Spirit Athletes ry +',-'%"!"!#!$!%!$!&!!!!'!&!(!)!*!&!*!" Jäsentiedote 5/2013 Syysterveisiä Hyvä jäsenemme, tässä on vuoden 2013 viides jäsentiedote. Jäsentiedotteesta saat paljon tärkeää tietoa

Lisätiedot

Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014

Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014 Tervetuloa Hipposuunnistuskouluun! Info vanhemmille 7.4.2014 Rastivarsat ry Suunnistuksen erikoisseura Orimattilasta Suunnistuskoulua 80-luvun alkupuolelta asti Vuoden suunnistusseura Suomessa 2008 Sinettiseura

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

LAPSET JA NUORET Tiia Murtonen Anna-Elina Pekonen HALISKO Tänä päivänä Halisko on paljon muutakin kuin vihreä lisko, Halisko on TUL:n nuorisotoiminnan näkyvin tunnus Se on nuorisotoiminnan lippulaiva yhdessä

Lisätiedot

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä

KOTKA. Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä Kuvat: Kotkan kaupunki KOTKA Kotka on Suomen merellisimpiä kaupunkeja. Se sijaitsee Suomenlahden rannikolla Helsingistä itään puolentoista tunnin ajomatkan päässä. Kotka on Kymijoen ja meren yhdyskohtaan

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 1/2014

Jalkapallojaoston tiedote 1/2014 1 SISÄLTÖ 1) Jalkapallojaosto 2014 3 2) Jotain uutta kotisivulle? 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Tulevia tapahtumia 5 5) OTO-valmennuspäälliköksi? 5 6) Tulevia koulutuksia alkuvuodesta 6 7) Lopuksi 6 2 1)

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

2. luento hallinnollinen näkökulma

2. luento hallinnollinen näkökulma JOHDATUS ERITYISLIIKUNTAAN (LPE.A007) Pauli Rintala, erityisliikunnan professori 2. luento hallinnollinen näkökulma erityisryhmien väestöosuudet liikunnan merkitys eri erityisryhmille erityisliikunnan

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

*Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja

*Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja Perustettu vuonna 1956 *Vuonna 2013 noin 1300 lapsi- ja aikuisharrastajaa. *Salon suurin seura; jalkapallo, taitoluistelu, salibandy ja koripallo. *Toimisto sijaitsee Salossa Helsingintiellä, seuran omistamissa

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot