NRO yhteisö KANSAINVÄLISET TYÖLEIRIT SIVU4 & SAUNA UNKARIIN SIVU6 & HAIKKU KERHO SIVU12

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 2 2013. yhteisö KANSAINVÄLISET TYÖLEIRIT SIVU4 & SAUNA UNKARIIN SIVU6 & HAIKKU KERHO SIVU12"

Transkriptio

1 NRO yhteisö KANSAINVÄLISET TYÖLEIRIT SIVU4 & SAUNA UNKARIIN SIVU6 & HAIKKU KERHO SIVU12

2 2 Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmät yhteisellä opintomatkalla Kuusamossa YHTEISÖhautomo-hanke on Pohjois-Pohjanmaan viiden toimintaryhmän yhteinen maaseudun kehittämishanke, jota toteutetaan 33 kunnan alueella vuosina Hanketta hallinnoi Keskipiste-Leader ry. Hankkeen kolme päätavoitetta ovat toimivat paikallisyhteisöt, lähipalvelut ja viestintä. Hanke tarjoaa apua ja neuvontaa yhdistyksille ja yhteisöille yhteistyöverkostojen luomisessa, kansainvälistymisessä, palveluiden kehittämisessä ja toiminnan markkinoinnissa. Kädessäsi on julkaisu, jonka avulla haluamme tuoda esiin hyviä käytäntöjä sekä hanketoteutuksia toiminta-alueeltamme. Tiedottamalla toteutuneista hankkeista haluamme kannustaa yhteisöjä kehittämään omaa toimintaansa ja löytämään uusia ratkaisumalleja olemassa oleviin ongelmiin. Ota yhteyttä alueesi hankkeen työntekijään: JoMMa ry Ritva Sauvola Keskipiste-Leader ry Päivi Vähäaho Mimmi Seppä Myötäle ry Marjo Kämäräinen Rieska-Leader ry Asko Eerola KV-koordinaattori Kristian Nagy Nouseva Rannikkoseutu ry Nina Kurunlahti Harri Kontio sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Kansainvälisyyttä & talkoovoimaa 5 European Voluntary Service 6 Sauna Unkariin 7 Sopimuksellisuus 8 Yhteiskunnallinen yrittäjyys 9 Näkki-hahmosta vetoapua 10 Äijäbaletti liikuttaa korvenkyläläisiä 11 Juoksukaruselli 12 Haikkuihin hurahtaneet 14 Toimiva viestintä YHTEISÖLEHTI YHTEISÖhautomo-hankkeen tiedotuslehti Päätoimittaja: Ilkka Peltola Toimituskunta: YHTEISÖhautomo-hanke Toimituksen osoite: Pajatie 5, Nivala puh Ulkoasu ja taitto: Harri Kontio Kannen kuva: Olavi Alatalo Painopaikka: Erweko Oy Oulu 2013

3 pääkirjoitus 3 somelainen maaseutu pääkirjoitus: Kirsti Oulasmaa, toiminnanjohtaja, Rieska-Leader ry Perinteisessä ja modernissa yhteisöllisyydessä keskeistä on kuitenkin vuorovaikutus yhteisöön kuuluvien yksilöiden välillä. Luet parhaillaan Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien Yhteisöhautomo hankkeen toista tiedotuslehteä. Hankkeen tarkoituksena on edistää yhteisöllisyyttä niin pienissä kuin suurissakin yhteisöissä. Perinteisesti yhteisöt ovat ihmisryhmiä, jonka jäsenet tuntevat toisensa ja joita yhdistää jokin tekijä, kuten asuminen, työ, koulu tai harrastus. Nykyään yhteisöjä syntyy monin eri tavoin ja yhteisö voi myös toimia virtuaaliyhteisönä Internetissä. Tuossa yhteisössä jäsenet eivät välttämättä koskaan tapaa toisiaan kasvotusten, mutta samat kiinnostuksen kohteet ylläpitävät keskustelua verkossa. Perinteisessä ja modernissa yhteisöllisyydessä keskeistä on kuitenkin vuorovaikutus yhteisöön kuuluvien yksilöiden välillä. Maaseudun kehittämisessä tarvitaan molempia yhteisöllisyyden muotoja. Monille yhteisöllisyys tarkoittaa yhteistyötä, yhteisiä tapaamisia ja muuta yhdessä olemista. Pitkät etäisyydet, huonosti sopivat aikataulut ja kulkemisen vaikeudet toimivat valitettavan tehokkaina esteinä yhteisille tapaamisille. Näitä ongelmia ei verkkoyhteisöillä ole. Verkossa on helppo jakaa tietoa, osallistua avoimeen keskusteluun, sopia asioista ja huomioida mielipiteitä. Toisaalta pelkällä virtuaalisuudella ei saada aikaan fyysisiä toimenpiteitä, kuten yhteistä kokoontumistilaa tai luontopolkua. Ihanteellista olisikin, jos yhteisön kehittämisessä voitaisiin hyödyntää molempia yhteisöllisyyden muotoja. Yhteisöhautomo hankkeessa yhtenä tavoitteena on toimiva viestintä. Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmien nettisivut onkin jo uudistettu ja niin meitä Leader-työntekijöitä kuin alueen toimijoitakin on koulutettu sosiaalisen median käyttäjiksi ja hyödyntäjiksi. Jokainen Leader-ryhmä löytyy myös facebookista ja liittymällä kaveriksi saa hyvin ajankohtaista tietoa siitä, mitä omalla alueella tapahtuu. Tiedon vastaanottamisen lisäksi sosiaalinen media antaa jokaiselle käyttäjälle mahdollisuuden olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja. Naamakirjan kautta meille voi siis antaa nyt helposti palautetta ja jakaa tietoa oman yhteisön tapahtumista. Nettiyhteisöjen suosio kasvaa jatkuvasti ja Suomi ei olekaan enää pelkästään yhdistysten luvattu maa. Uusyhteisöllisyys on loistava mahdollisuus maaseudun kehittämisessä perinteisen yhteisöllisyyden rinnalla. Some on siis tullut jäädäkseen! Kerhoyllätys

4 kvhankkeet 4 kansainvälisyyttä & talkoovoimaa teksti: Anssi Juntto KUVAT: Oksana Domina Kansainväliset työleirit kokoavat eri-ikäisiä nuoria kaikkialta maailmasta. Leirit ovat yleensä erinäisten yhdistysten ylläpitämiä, ja niihin osallistuvat nuoret tekevät yleishyödyllistä talkootyötä majoitusta ja ruokaa vastaan. Työtehtävät vaihtelevat kulloisenkin leirinjärjestäjän mukaan. Siikalatvan Piippolassa leiriläiset osallistuivat viime kesänä Laulumaratonin ja Piippolan vaarin lastenfestivaalin valmisteluihin, kuten teltanpystytykseen ja koristeluun. Kuulimme erään toisen yhdistyksen kokemuksia kansainvälisestä työleiristä, ja ajattelimme, että se voisi olla meille hyvä vaihtoehto, koska talkootyövoimasta on aina pulaa, projektiassistentti Johanna Juntunen Piippolan vaarin lastenfestivaali ja nuorten kansainvälinen työleiri -hankkeesta kertoo. Kuusaan kylällä Haapajärvellä työleirejä järjestettiin 2000-luvun alussa peräjälkeen puolenkymmentä. Siellä leiriläiset auttoivat Kuusaan maratonin järjestelyissä, polttivat sysimiilua ja tervahautaa, ja keittivät punamultaa. Työnteko ei kuitenkaan ollut pääasia. Siihen aikaan meille oli tärkeintä kylämaineen tuottaminen. Kyläkoulumme oli lakkautusuhan alla, ja tarvitsimme julkisuutta. Nämä leirit sopivat siihen hyvin. Ihmiset kiinnostuivat touhustamme, pääsimme ihan televisioon, kyläpäällikkö Heikki Kumpula Kuusaa-Jokelan kyläyhdistyksestä toteaa. Kuusaalaiset ja piippolalaiset järjestivät leirinsä Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry:n kautta. Samainen uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton ruohonjuuritason rauhanjärjestö sekä rekrytoi leiriläiset maailmalta että järjesti tarvittavat ohjaajat. Piippolan työleirin seitsemän nuorta olivat kotoisin Japanista, Etiopiasta, Angolasta, Tshekistä, Puolasta, Venäjältä ja Ukrainasta. Kuusaalla leiriläisiä ehti käydä kymmeniä Afrikkaa ja Kanadaa myöten. Järjestäjien mukaan kaikki sujui hyvin, mitään suurempia yhteentörmäyksiä tai ongelmia ei ollut. Ensin he tietysti hieman ihmettelivät, kuinka pieni Piippola on. Vaikka vapaa-ajan harrastuksia ei hirveästi ollutkaan, he olivat tyytyväisiä siitä, että pääsivät näkemään oikeasti suomalaista kulttuuria ja elämäntapaa, Juntunen sanoo. Pohjanmaalle leiriläisistä on jäänyt paljon mukavia muistoja. Piippolassa leirin yhteydessä pidettiin kansainvälinen musiikki-ilta, jossa esitettiin perinteisiä lauluja ja leikkejä niin leiriläisten kotimaista kuin Suomestakin. Kuusaalla taas opeteltiin tansseja ja herkuteltiin kansainvälisten ruokapäivien merkeissä. Juntunen näkee leiriläisten tuoneen kansainvälistä ilmapiiriä Piippolaan. Varsinkin paikalliset lapset olivat kiinnostuneita leiriläisistä ja viettivät paljon aikaa heidän kanssaan. Se oli heille hyvin opettavainen kokemus, hän toteaa. Myös Kuusaalla kylän nuoret olivat tiiviissä tekemisissä vieraiden kanssa. Monet jopa vaihtoivat osoitteita, ja onpa joku ehtinyt jo käydä vastavierailuillakin. Ensin he tietysti hieman ihmettelivät, kuinka pieni Piippola on

5 kvhankkeet 5 european voluntary service teksti: Anssi Juntto KUVAT: Keijo Makkonen Kansainväliset vapaaehtoiset tuovat lisäkäsiä ja väriä EU-maissa, Islannissa, Norjassa ja Turkissa asuville nuorille sekä paikallisille yleishyödyllisille organisaatioille suunnatun European Voluntary Servicen (EVS) eli eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tarkoituksena on antaa nuorille elämänkokemuksia. Keskipiste-Leaderin ja Rieska-Leaderin osalta EVS on käynnistynyt varsin aktiivisesti. Kahden ensimmäisen vuoden aikana niiden alueelle on tullut viisi vapaaehtoista nuorta eri puolilta Eurooppaa. Sen sijaan vielä ei ole löytynyt yhtään paikallista nuorta, joka olisi ollut kiinnostunut lähtemään vapaaehtoistyöhön jonnekin muualle Eurooppaan. Keskipiste-Leader ja Rieska-Leader ovat vapaaehtoistyöohjelmassa niin sanottuina vastaanottavina ja lähettävinä tahoina, eli ne voivat sekä vastaanottaa nuoria muualta että lähettää suomalaisia nuoria maailmalle. Ajatuksena on, että koska vapaaehtoisvoimia tarvitsevilla yhdistyksillä ja organisaatioilla on rajalliset resurssit, leader-yhdistykset hoitavat paperityöt heidän puolestaan. Hankeaktivaattori Johanna Kiviniemi Keskipiste-Leaderistä luonnehtii omaa rooliaan kaksitahoiseksi. Sen lisäksi, että Kiviniemi kirjoittaa EVS-hakemuksia, hän ottaa ensikontaktin Suomeen vapaaehtoisiksi tuleviin nuoriin ja tekee yhteistyötä heidät lähettäneiden tahojen kanssa. Hän myös etsii paikallisia organisaatioita, jotka ovat valmiita ottamaan vapaaehtoisia. Lisäksi Kiviniemi ohjaa ja opastaa vapaaehtoisten nuorten paikallisia työnohjaajia ja mentoreita. Samalla tavalla hän pitää yhteyttä vapaaehtoisiin. EU:n Youth in Action -ohjelmaan kuuluvan EVS:n kohderyhmää ovat vuotiaat, ja projekti kestää 2-12 kuukautta. Herkimmin vapaaehtoiseksi lähtevät sellaiset, joilla ei ole työ- tai opiskelupaikkaa, tai jotka haluavat pitää välivuoden. EVS-todistuksesta myös toivotaan olevan hyötyä tulevaisuudessa. Se, mitä vapaaehtoiset tekevät, riippuu kulloisestakin projektista. Viime keväänä ukrainalainen Oksana auttoi Nivalassa sekä kunnan nuorisotoimea että ammattiopiston asuntolavalvojia, kun taas saksalainen Sarah puuhasteli Reisjärven 4H-yhdistyksessä. Tällä hetkellä kreikkalainen Panagiotis avustaa Kärsämäen kulttuuritointa ja espanjalainen Astrid Haapaveden Opiston vapaa-ajan ohjaajaa. Vapaaehtoisten työtä värittää heidän muu osaamisensa. Panagiotis esimerkiksi osaa soittaa kitaraa, niinpä hänen taitojaan on hyödynnetty jopa tapahtumien ohjelmanumerona. Pienten yhdistysten ja maaseudun organisaatioiden kannattaa oikeasti tarttua tähän tilaisuuteen. Siitä ei tule yhdistykselle kustannuksia, vaan kustannukset katetaan projektin kautta lähes sataprosenttisesti, Kiviniemi kannustaa. Sen lisäksi, että siitä saa kaivattuja apukäsiä tekemiseen, se tuo uutta väriä omalle kylälle tai omaan yhdistykseen. Vastaavasti Kiviniemi toivoo paikallisten yhdistysten, joilla on paljon nuoria vapaaehtoisia esimerkiksi kerho-ohjaajina, tarjoavan nuorille mahdollisuuden käydä vapaaehtoistyössä ulkomailla. Aiempaa työkokemusta tai koulutusta vastaavaan työhön ei tarvita.

6 KVHANKKEET 6 sauna unkariin TEKSTI: Anssi Juntto kuvat: Kankaan nuorisoseura HIRRENVEISTOKURSSILLA TEHTIIN SAUNA UNKARIIN Kansainvälisyys on värittänyt ylivieskalaisen Kankaan kylän eloa jo yli vuosikymmenen ajan. Viime keväänä Kankaan Nuorisoseura ry isännöi hirrenveistokurssia, johon osallistui väkeä kolmesta maasta. Kurssin konkreettisena tuloksena vietiin hirsisauna Unkariin. Kansainvälinen yhteistyötoiminta juontaa juurensa 2000-luvun alun selvityshankkeeseen, jonka kautta Kankaan Nuorisoseura löysi kumppanikseen unkarilaisen Bodan kylän. Vuosien varrella kylät ovat tehneet monenlaista yhteistyötä nuortenvaihdosta ruokakulttuuriin ja matkailuun. Unkarista on myös tuotu kaivattua työvoimaa ylivieskalaisille metallialan yrityksille. Rieska-Leaderin rahoittama Sauna Unkariin -hanke sai alkunsa huolesta hirrenveistotaidon hiipumisesta. Hankkeen perimmäisenä tarkoituksena oli oppia perinteistä hirrenveistotekniikkaa nykyaikaisin menetelmin. Sen lisäksi, että veistotaito haluttiin siirtää Kankaan kylän tuleville polville, sitä päätettiin jakaa myös unkarilaiselle kumppanille. Hanke kansainvälistyi entisestään, kun kurssilaisia tuli myös Bodan romanialaisesta ystävyyskunnasta Csíkrakosista. Myös itävaltalainen Ottnang oli Bodan kumppanina projektissa, vaikka sieltä ei ketään Ylivieskaan asti tullutkaan. Kaikkiaan veisto-oppilaita oli 14. Hankkeen aikana kommunikoitiin pääasiassa unkarin kielellä. Projektipäällikkö Seppo Niskala kertoo opetelleensa unkaria vuosien varrella sen verran, että perusasiat hoituvat. Unkari oli luonteva kieli myös romanialaisille. Transilvanian Csíkrakos on täysin unkarinkielinen kylä. Se on aikoinaan vain jäänyt toiselle puolen rajaa, Niskala tietää. Opettajiksi saatujen ylivieskalaisten Pekka Hautamäen ja Heikki Pinolan vetämä varsinainen kurssiosuus vietiin läpi maalis-huhtikuussa. Opetuksen ohessa syntynyt sauna pakattiin rekkaan elokuun lopulla. Bodaan sauna pystytettiin niin ikään opetustyönä. Ylivieskalaiset urakoivat Unkarissa syyskuun alussa reilun kahden viikon ajan. Kylpykunnossa sauna oli syyskuun lopulla, kun se luovutettiin bodalaisille. Paikallisen elonkorjuujuhlan yhteydessä järjestetyssä luovutustilaisuudessa oli vieraita Suomen Unkarin suurlähettilästä Pasi Tuomisesta lähtien. Niskalan mukaan kurssilaiset ovat omaksuneen hirrenveistotaidon hyvin. Kaksi hirsisaunaa on jo rakennettu, toinen Unkariin ja toinen Suomeen. Vielä useampi rakennus on suunnitteilla. Hanke on ollut tärkeä myös Kankaan kylän asukkaille. Siihen on osallistunut kaikkiaan 46 talkoolaista. Elämää on muuallakin kuin omalla kylässä. Kyllä tällaisesta kanssakäymisestä saa lisää virtaa muuhunkin tekemiseen, Niskala toteaa.

7 toimivatlähipalvelut 7 SOPIMUKSELLISUUS...ja kylän kehittäjät TEKSTI: Simo Palviainen On ryhdyttävä politikoimaan eli ihmisten on sekaannuttava omiin asioihinsa. Euroopan maaseutumaisemman maan, suomalaisen yhteiskunnan (ei siis vain maaseudun) ja kehittämispolitiikkojen nykytila pakottaa etsimään uusia välineitä perushaasteisiin vastaamiseen. Erityisesti palveluiden säilyttäminen on Suomen maaseudulla nykyvälineillä haasteellista, miltei mahdotonta. Foucaultlainen ajattelu vallan keskittämisestä ja yhteiskunnallisen ohjauksen tarpeen täyttämisestä ei riitä, vaikka vallanpitäjät eivät näytä tätä vielä oivaltaneenkaan. Todellista valtaa on hajautettava ja siten etsittävä myös uusia vastuunkantajia joiden tulee voida aidosti osallistua kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun ja suuntaamiseen. Maaseudun ihmisten, ehkä voitaisiin sanoa kyläläisten, on lähdettävä viemään eteenpäin omia intressejään. On ryhdyttävä politikoimaan eli ihmisten on sekaannuttava omiin asioihinsa. Sopimuksellisuuden idea lähtee vastuun ja aloitteellisuuden ottamisesta omiin käsiin. Se edellyttää myös luottamusta ja todellista vuorovaikutusta osapuolten välille. Kommunikatiiviset eli vuorovaikutteiset prosessit ovat tässä merkittäviä ja niiden perusteella yhteiskunnassa laajemminkin järjestetään valtakysymyksiä uudelleen. Todellinen kommunikatiivisuus yhdessä luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden kokemuksen kanssa johtaa siihen, että halutaan rakentaa yhteisymmärrystä ja harmonisoidaan omat pyrkimykset toisten toimijoiden suunnitelmien kanssa. Tällaiset vuorovaikutteiset ja kehittyvät prosessit mahdollistavat kestävät eli hyväksytyt ratkaisut ja ovat omiaan viemään myös maaseudun kehitystyötä eteenpäin. Paikallistasolla sopimuksellisuudessa keskeistä on, että kaikki sektorit (julkinen, yksityinen ja ns. kolmas sektori) ovat yhteistyössä. Sopimuksellisuudella pyritään joustavien ratkaisujen avulla järjestämään esimerkiksi palveluntarjontaa sinnekin, missä julkinen sektori on jo voimaton. Sopimuksellisuutta on kokeiltu mm. matkailussa, naisten työllistämisessä, palveluiden kehittämisessä, perinnebiotooppien hoidossa, siivoustyössä tai työvoimahallinnon toiminnan kehittämisessä, myös kylätoiminnassa mm. työllistämiskokeiluina ja mitä erilaisimpina palvelukonsepteina. Luonto- ja maisemapalvelut, koti- ja hoivapalvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä hallinnointija talouspalvelut ovat olleet maaseudun keskeisiä sopimuksellisia toimintoja. Kirjo on laaja myös taloudellisessa mielessä ulottuen aivan pienistä (mutta silti tärkeistä) hankkeista miljoonaluokan ratkaisuihin. Eräs suurimmista on Someron Liikunta ry, jossa toimintaa on toteutettu jo yli 15 vuotta ja jossa kaupunki avustaa paikallisten kulttuuri- ja liikuntaseurojen muodostamaa yhdistystä, mikä taas järjestää koko Someron liikuntapalvelut ja -tilat. Yhdistys ostaa osan palveluistaan urheiluseuroilta, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Kunta asioi ainoastaan Someron Liikunta ry:n kanssa ja seurauksena on ollut liikuntapalveluiden ja -paikkojen selvä kasvu. Synergia ja asioista uudella tavalla sopiminen on lisännyt tehokkuutta ja säästöjä sekä toiminnan mielekkyyttä. Asioita on siis mahdollista tehdä uudella tavalla.

8 yhteiskunnallinenyrittäjyys 8 Yritysten tuottama yhteiskunnallinen hyvä näkyväksi TEKSTI: Saila Tykkyläinen, Suomalaisen Työn Liitto onko yrityksesi yhteiskunnallinen yritys? Yhteiskunnallinen yritys -merkin myöntämisperusteet ovat: Yrityksen ensisijainen tarkoitus on liiketoiminnallaan ratkoa yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Suurin osa voitosta käytetään yrityksen toiminta-ajatuksen mukaisen yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Voitonjakoa omistajille on rajoitettu. Liiketoiminta on läpinäkyvää. Yrityksen tulee mm. kirjata kaksi ensimmäistä kriteeriä yhtiöjärjestykseensä. Suomalaisen Työn Liitto julkisti vuoden 2011 lopulla Yhteiskunnallinen yritys -merkin, jonka tarkoitus on edistää yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuutta ja arvostusta Suomessa. Merkki viestii yrityksistä, jotka liiketoiminnallaan ratkovat yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia aiheuttamatta niitä lisää toisaalla, ja käyttävät pääosan voitostaan yhteiskunnallisten tavoitteidensa edistämiseen. Yhteiskunnallisia yrityksiä ja niiden tuottamia positiivisia vaikutuksia ei meillä vielä kovin hyvin tunnisteta, vaikka maassamme arvioidaan olevan tuhatmäärin yhteiskunnallisia yrityksiä. Niitä löytyy hoiva- ja hyvinvointipalveluita ihmislähtöisesti tuottavien yritysten joukosta. Lisäksi monet maaseudun elinvoimaisuutta rakentavat yritykset, taide- ja kulttuurialalla liiketoimintaa harjoittavat tahot sekä ympäristön kestävää kehitystä edistävät yritykset noudattavat yhteiskunnallisen yrityksen liiketoimintamallia. Yhteiskunnallinen yritys -merkistä halutaankin rakentaa tunnistettava ja luotettava tunnus, jolla on lisäarvoa sen saaneelle yritykselle ja johon ihmiset osaavat liittää tärkeimmät liiketoimintamallia määrittelevät piirteet. Näiden kaikille välttämättömien kriteerien lisäksi merkin säännöissä on ominaispiirrelista, joista vähintään yhden piirteen tulee sopia merkkiä hakevan yrityksen toimintaan. Yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa on muutosvoimaa! Yhteiskunnallisissa yrityksissä liiketoiminnan tehokkuus saadaan valjastettua positiivisten yhteiskunnallisten vaikutusten rikastamiseen ja levittämiseen - ihmisrakkaan yritystoiminnan polttoaineeksi.

9 toimivatpaikallisyhteisöt 9 Näkki-hahmosta vetoapua Järvelänjärvelle TEKSTI: Anssi Juntto KUVAT: Olavi Alatalo Valtatie 8:n varrella, vajaat kymmenen kilometriä Raahesta etelään avautuu idyllinen Järvelänjärvi. Järvimaisemaa komistaa 2000-luvun puolivälissä talkoovoimin rakennettu oranssinruskea kyläpirtti. Nyt Järvelänjärven alueesta kaavaillaan uutta matkailuvalttia. Järvelänjärvi on ainut 8-tien varressa oleva järvikohde. Lähistöllä ei muutenkaan ole kovin paljoa matkailupuolta, niinpä tästä on tarkoitus luoda myös Raahelle sellainen vetonaula, joka pysäyttää ohikulkijoita, projektipäällikkö Jorma Romppanen toteaa. Romppanen vetää Haapajoki-Arkkukari -kyläyhdistyksen Myötätuuli-hanketta, jonka luo pohjaa alueen kehitykselle ja ympäristösuunnittelulle. Järvelänjärven kyläpirtin ympäristön vetovoimaisuuden kasvattamisen ohessa on tarkoitus tuotteistaa oma Näkki-hahmo. Meidän Näkkimme ei ole sellainen, joka nykäisee kaivoon, vaan se esitellään vesilläliikkujien suojelijaksi. Lähtökohtana on turvallisuus, Romppanen tähdentää. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on, että ensi kesänä kahvilassamme olisi jo jotain Näkki-tuotteita myytävänä. Näkki-tuotteet voivat olla eri materiaaleista valmistettuja muisto- tai käyttöesineitä, samoin luomuelintarvikkeet ovat mahdollisia. Myyntiartikkelien lisäksi paikalle on tarkoitus hankkia Näkki-aiheista välineistöä, kuten leluja, pihaleikkikalustoa, vene ja erilaisia liikuntavälineitä. Romppanen korostaa kaikenlaisten ideoiden ja ehdotusten olevan tervetulleita. Viime vuoden lokakuussa alkaneen ja vuoden 2013 loppuun kestävän Myötätuuli-hankkeen ensimmäisten kuukausien aikana on etsitty yhteistyökumppaneita kehittelemään Näkki-hahmoa, suunniteltu patikointireitistöä järven ympäristöön ja ideoitu niin omia tapahtumia kuin kuntarajat ylittäviä tapahtumakokonaisuuksiakin. Haapajoki-Arkkukari -kyläyhdistyksen kyläpirtissä ja sen tapahtumissa on ollut vuosittain noin kävijää. Pirtti alkaa kuitenkin olla liian pieni niin kylätapahtumille kuin kahvilatoiminnallekin. Rakennusta onkin tarkoitus laajentaa lähiaikoina. Mahdollisesti sinne tulee myös rantasauna, jota myös tapahtumajärjestäjät ja yhdistykset voivat vuokrata omaan käyttöönsä, Romppanen valottaa. Hankkeen tiimoilta kyläyhdistys aikoo myös uusia kotisivunsa. Samalla on tarkoitus kerätä alueelta osaamisrekisteri ja kehittää sähköistä tiedotusta. Hankkeen aikana on myös määrä synnyttää investointihanke, jonka avulla asioita saadaan vietyä eteenpäin. Aikanaan kyläpirtin rakentamiseen osallistui toistasataa henkeä. Yhtä lailla kyläläiset ovat olleet aktiivisesti mukana myös Myötätuuli-hankkeessa. Ihan kaikkea ei kuitenkaan voida tehdä talkoovoimin. Hankkeisiin toivomme saavamme Leader-rahoitusta. Samoin toivomme, että Raahen kaupunki, matkailu- ja muut yritykset Raahesta ja koko Suomesta tulevat mukaan rahoittajina tai yhteistyökumppaneina, Romppanen sanoo. Meidän Näkkimme ei ole sellainen, joka nykäisee kaivoon, vaan se esitellään vesilläliikkujien suojelijaksi. jorma romppanen projektipäällikkö Raahen kylät ry:n kv-hanke Rannikkoseutujen kylät kohtaavat toi paljut Järvelänjärvelle. Haapajoki-Arkkukarin kyläyhdistys sai idean Porkunijärven kuuluista paljusoutukisoista. Virosta ostettiin ensimmäiset paljut ja saatiin vielä paljujen valmistajakin opettamaan soudun saloja raahelaisille.

10 toimivatpaikallisyhteisöt 10 Äijäbaletti liikuttaa korvenkyläläisiä TEKSTI: Anssi Juntto Korvenkylän nuorisoseurantalolla Oulussa toistakymmentä raavasta miestä vetävät viikoittain tossut jalkoihinsa ja tanssivat balettia. Omien sanojensa mukaan miehet suhtautuvat balettiin lajin vaatimalla hartaudella mutta pilke silmäkulmassa. Idea äijäbaletista tuli harrastajilta itseltään kolmisen vuotta sitten. Äijäbaletti alkoi Korvenkylän Nuorisoseuran Valon Säde ry:n omana toimintana, mutta tällä hetkellä se toimii tilapäisesti Oulun kansalaisopiston alaisuudessa, koska ryhmän varsinainen vetäjä on vanhempainvapaalla. Muutenkin Korvenkylän Nuorisoseuran toiminnassa on huomioitu kaikenikäiset. Suosi- KUVAT: Sanna-Maija Karjalainen, Päivi Mettovaara tuilla tanssikursseilla on omat ryhmänsä niin lapsille kuin senioreillekin. Parin viikon välein kokoontuvassa vanhempi-lapsi -kerhossa nuorin osallistuja on ollut viikon ikäinen. Nuorisoseurantalon harrasteryhmiin osallistuu noin 110 henkilöä viikossa. Kaikki kävijät eivät ole nuorisoseuran jäseniä, vaan ryhmät ovat avoimia kaikille. Korvenkylän Nuorisoseuralla on yli satavuotinen historia, mutta nykyisellään toiminta on ollut aktiivista 1990-luvun puolivälistä alkaen. Harrasteryhmiä on tullut koko ajan lisää, ja ne ovat vaihdelleet alueen asukkaiden tarpeiden ja kiinnostusten mukaan kankaan- painannasta äijäbalettiin ja zumbaan, varapuheenjohtaja Sanna Lehto kertoo. Korvenkylän Nuorisoseuralla on ollut vireää teatteritoiminta aiemminkin, mutta nykyinen Koppero-teatteri on saanut alkunsa kymmenisen vuotta sitten. Koppero-teatterin ohjelmistoon on kuulunut komedioita ja koko perheen näytelmiä, joita on esitetty keväisin kymmenen näytöksen verran. Vuosittain olemme myös osallistuneet nuorisoseurojen Tolari-katselmukseen, josta on joka vuosi tullut vähintään kunniamaininta. Toimintaa on rahoitettu avustuksilla, joita on saatu esimerkiksi Oulun kaupungin kulttuurilautakunnalta. Ohjaajaan palkkakustannuksissa on auttanut Kansalaisfoorumi, Lehto selvittää. Myös lapsille on omia näytelmäryhmiä. Teatteri Sähikäiset on tarkoitettu pienille pojille, kun Kopperon Junioriteatteriin pääsevät yli 9-vuotiaat lapset ja nuoret. Ryhmät esiintyvät pääasiassa Kopperon omissa tapahtumissa. Muita nuorisoseuran tapahtumia ovat Korpirock Winter -minifestivaali, aikuisten ja lasten diskot, kirpputori ja koko perheen kevätrieha. Tapahtumapaikkana olevan nuorisoseurantalon vanhin osa on perua 1900-luvun alusta. Toiminnan hiljennyttyä ja 1970-luvuilla rakennus ehti päästä huonoon kuntoon, kunnes se kunnostettiin 1980-luvun alussa. Samalla rakennettiin uusi kahviopuoli takahuoneineen ja wc:ineen. Sen jälkeen rakennukseen on tehty vain pintaremonttia ja uusittu keittiökalusteet. Paikkoja on pidetty kunnossa talkoovoimin. Nyt rakennuksen käyttöikää pidennetään ja viihtyvyyttä parannetaan peruskorjauksella, joka toteutetaan hankerahoituksen avulla.

11 toimivatpaikallisyhteisöt 11 juoksukaruselli kannustaa lapsia liikkumaan teksti: Anssi Juntto kuvat: Anna-Maija Klemets, Ossi Peltoniemi Oulun ympäristökunnissa on vastattu huoleen suomalaisten lasten ja nuorten liikunnan määrän vähentymisestä. Virpiniemen liikuntaopiston vetämän Juoksukaruselli-hankkeen tavoitteena on aktivoida vähän liikkuvia lapsia liikunnan pariin. Ongelmaa on lähestytty tarkoituksella nimenomaan juoksuvetoisesti, sillä vuonna 2010 julkaistun nuorten liikuntatutkimuksen mukaan lasten ja nuorten kiinnostus juoksemista kohtaan on lisääntynyt. Juoksukarusellissa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään juoksusta ja yleisurheilusta vaan monipuolisesti lasten liikunnasta. Lumessa leikkiminenkin on liikuntaa. Koska hankkeelle haettiin rahoitusta Oulun ympäristökunnissa toimivan Jokivarsien Modernin Maaseutuyhdistyksen JoMMa ry:n kautta, sen alueeksi rajautuivat luontevasti JoMMan kunnat. Varsinaisen hankkeen päätyttyä Juoksukaruselli-toimintaa on tarkoitus laajentaa isommalle alueelle. lasten määrä on kasvanut koko ajan. Yleensä lapsia on muutamia Ajatuksena on ollut, että kymmeniä, koulutapahtumissa saataisiin luotua pysyviä toimintamalleja, jotka jatkaisivat yhteistyötahojen jopa satoja. Suurempi haaste onkin ollut vetäjien aktivoiminen. kautta, projektipäällikkö Suurin osa tapahtumista Juha Tarsa kertoo. on suunnattu ala-asteikäisille, Juoksukarusellin yhteistyökumppaneiksi on haalittu alueen urheiluseuroja. Ihan alkuun mukaan tuli nimenomaan yleisurheiluun mutta hieman vanhempiakaan ei ole tyystin unohdettu. Haaveena on, että nuoret vetävät toimintaa lapsille ja nuorille. Keväällä 2012 keskittyneitä seuroja, mutta sittemmin hanke on kiinnostanut myös palloilu- ja yleisseuroja. Viimeisten puolentoista vuoden ajan yhteistyötä on laajennettu kouluihin. Juoksukarusellissa mennään lasten ehdoilla ja tärkeintä on, että kaikilla on hauskaa. Taitotasolla tai lapsen kuntotasolla ei ole mitään merkitystä. Toiminnan ytimessä ovat liikuntakerhot. Lisäksi on järjestetty vuodenaikojen mukaan teemoitettuja tapahtumia, syyskaruselleja, talvikaruselleja, kevätkaruselleja ja kesän liikuntaleirejä. Erityisillä juoksuklinikoilla taas on kiinnitetty huomiota juoksutekniikoihin maajoukkuetason juoksijoiden järjestettyyn ohjaajakoulutukseen osallistui yhdeksän lukioikäistä nuorta. Tarsan mielestä Juoksukaruselli-hanke Janne Ukonmaanahon ja Rami Oravakankaan johdolla. on sujunut hyvin. Palaute on ollut positiivista, ja Tapahtumiin osallistuvien muuallakin lähialueilla on ollut kiinnostusta toimintaa kohtaan. Kolmivuotinen hanke päättyy heinäkuun lopussa. Viimeisen vuoden tavoitteena on siirtää toimintaa yhä enemmän seurojen harteille. Tosiasiahan on, että jos kaikki tapahtumat järjestetään Virpiniemi-vetoisesti, elokuussa 2013 ei ole mitään toimintaa, hän toteaa.

12 toimivatpaikallisyhteisöt 12 haikkuihin hurahtaneet teksti: Seija Raudaskoski kuvat: Sydänmaan kyläläiset Mikä ihmeen haikku? Haikku on lempinimi eläimestä, jonka emo on Ay-rotuinen lehmä ja isä on Highland Cattle sonni Olvi. Haikut siis syntyivät, kun Olvi-sonni oli saanut viettää kesälomaa lypsylehmien laitumella Raudaskosken tilalla kesällä Ajatus Haikkukerhosta syntyi, kun ystävykset Lotta ja Jutta päättivät alkaa kesyttää ja kouluttaa näitä kevättalvella syntyneitä vasikoita. Vasikat osoittautuivat pieniksi, suloisiksi ja yhteistyökykyisiksi. Kärsämäellä Sydänmaan-, Miilurannan- ja Saviselän kylillä oli juuri alkamassa Keskipiste Leader ry:n rahoittama Syrjäkylillä enemmän kuin missään nuorille! hanke, ja tytöt halusivat aloittaa hankkeen puitteissa Haikkukerhon pitämisen. Tytöt valmistelivat asiaa ja menivät kyläseuran kokoukseen esittämään toiveensa kerhosta. Muutamien tarkentavien ja osin hämmentyneiden puheenvuorojen jälkeen tytöt tietenkin saivat Sydänmaankylän Kyläseuran lämpimän tuen asialle. Tyttöjen omatoiminen ote vakuutti ja kerhotoiminta saattoi alkaa. Huhtikuussa 2012 alkoi Haikkukerhotoiminta. Jutta ja Lotta vetivät 7-15 vuotiaille tarkoitettua kerhoa kerran viikossa. Alun perin kerhoon oli ajateltu ottaa mukaan vain 4-8 osallistujaa, mutta lopulta mukana oli 8 Haikkuvasikkaa ja jokaisella vasikalla useampi hoitaja. Kerhossa opeteltiin Haikkujen kesyttämistä, harjaamista, hoitamista ja taluttamista. Jokaisella oli oma nimikkovasikka, jonka käsittelyä harjoiteltiin. Haikkukerhon ensimmäinen esiintyminen oli vappuna. Vasikoiden Vappumarssi toi yhteen n. 30 lasta ja aikuista. Kesän ajan Haikkukerho kokoontui viikottain ja lisäksi mukaan tulivat Haikkuleirit. Heinäkuussa tytöt pitivät useamman päivän leirit, jotka huipentuivat viimeisenä päivänä leirikisoihin. Kesällä Haikkukerho osallistui myös Sydänmaankylän Kyläseuran juhliin omalla numerollaan. Syyskuussa Haikkukerholla oli oma osasto Kärsämäellä Lasten Maatalousnäyttelyssä. Osasto oli tupaten täynnä eläimistä kiinnostuneita lapsia, nuoria ja aikuisia; vasikoita sai mennä silittelemään, harjaamaan ja taluttamaan. Haikut edustivat, pussailivat ja olivat todellisia linssiluteita. Päivä oli varmasti raskas sekä eläimille että nuorille, mutta muistot

13 toimivatpaikallisyhteisöt 13 olivat vähintään tuplasti väsymyksen vertaiset. Syksyllä vasikoista oli kasvanut kohtuullisen kokoisia mullikoita. Lotta ja Jutta saivat uuden idean sonnien käyttämisestä kärryajoon. Niinpä Nuoriso Leaderin tuella hankittiin kärryt sekä valjaat. Vetokoulutus alkoi, jota jatkettiin lumien tultua hankivetona ja ahkiovetona. Ja pian sonnit vetivät lapsia suksilla pitkin peltoa ja toimivat polttopuiden haussa vetojuhtina. Viimeisimpänä valloituksena Haikuilla oli toimiminen Joulupukin vetojuhtina. Joulupukki oli ihan myyty, kun pääsi Lotan ja Prinssi Henrikin kyydissä koeajolle. Vuosi 2013 alkaa sitten ratsastuskoulutuksen ja ajo-ohjastuksen opettelun merkeissä. Ja pian syntyvät taas uudet Haikut, ja ensikesän Haikkukerhossa onkin sitten sekä nuorempia että jo kokeneita Haikkuja. Ja tytöt ovat suunnittelemassa ensikesän entistä hurjempia kerhoja Sydänmaankylällä nuorten harrastuksesta tuli oikea koko kylän Brändi! HAIKKUKUISKAAJAT Lotta Hyvönen ja Jutta Kumpulainen ovat Sydänmaankylän Haikkukerhon vetäjät. Tytöt ovat itseoppineita vasikankouluttajia. Lotta sai kipinän asiaan Kärsämäen 4H Junior Handler kurssilta, jossa opeteltiin käsittelyn perusteita. Haikkujen koulutus on Suomessa aivan ainutlaatuista ja tytöt ovatkin joutuneet auraamaan uutta latua alalle. Tässä Lotan vinkkejä sinulle, joka olet kiinnostunut vastaavantyyppisestä toiminnasta: Kannattaa mennä rohkeasti kokeilemaan. Vietä aikaa vasikoiden kanssa mahdollisimman paljon ja luo aluksi niihin hyvä suhde. Haikkukoulutuksen salaiseksi aseeksi on osoittautunut ruisleipä. Eläinten kanssa tarvitset hyvät hermot ja oma asenne on oltava kohdallaan. Aluksi lähdimme kokeilemaan kaikkea, mihin vasikat pystyisivät. Eläimissä on eroja, joku on parempi esteissä ja joku talutuksessa. Ensi kesälle suunnitellaan isompaa Haikkuleiriä, joten jos kiinnostuit asiasta, niin ota yhteyttä Lottaan: Sydänmaankylällä nuorten harrastuksesta tuli oikea koko kylän Brändi! Seija raudaskoski

14 toimivaviestintä 14 [Toimintaryhmillä uudet nettisivut] Popleader.fi on viiden pohjoispohjalaisen toimintaryhmän yhteinen nettisivusto, josta saat kaiken LEADER-toimintaan liittyvän informaation ja pääset linkkien kautta valtakunnallisiin sivustoihin maaseudun kehittämiseen liittyen. Etusivulla olevan kartan avulla voit löytää oman alueesi ja tutustua tarkemmin alueesi LEADER-ryhmän toimintaan. Ajankohtaiset asiat löytyvät samoin heti etusivulta ja tarkemmat aluekohtaiset tapahtumat oman toimintaryhmäsi sivustosta. Jokaisen toimintaryhmän löydät myös Facebookista. Tykkäämällä oman alueesi ryhmästä, saat ajankohtaista tietoa myös Facebookissa etusivullesi.

15 toimivaviestintä 15 [yhteisöhautomo-hanke facebookissa] Yhteisöhautomo-hankkeella on myös oma Facebook-sivu, jossa ilmoitamme kaikista ajankohtaisista tapahtumista kylissä, tarjolla olevista kursseista ja opintomatkoista ja herättelemme keskustelua tärkeistä aihepiireistä ja ongelmia tuottavista asioista maaseudulla. Sivustolla jaetaan hyväksi todettuja kokemuksia ja käytäntöjä. Tule mukaan keskusteluun ja toimintaan yhteisöhautomossa, sieltä löydät mahdollisuuksia verkostoitua muiden yhteisöjen kanssa. Yhteisöhautomo-hanke järjestää tarvittaessa myös sosiaaliseen mediaan ja viestintään sekä nettisivujen laadintaan liittyviä työpajoja ja kursseja. Alapuolella muutama esimerkki ilmaisista työkaluista, joilla pääset alkuun sähköisessä viestinnässä: yhteisohautomo hyödyllisiä linkkejä Nettisivuja ja blogipohjia: [ ] [ sites.google.com ] Aikataulujen sopiminen: [ ] Tiedottamiseen työkaluja: [ ] [ ] [ groups.google.com ] Tiedostojen jakaminen sekä lomakkeiden laatiminen: [ docs.google.com ] [ drive.google.com ] [ ] Muuta hyödyllistä: [ ]

16 leader toiminta ryhmät Posio Kuusamo Leader-toimintaryhmä on rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys, jonka toimintaa rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Suomessa toimii yhteensä 55 toimintaryhmää. Ryhmän toiminta-alue on kooltaan seutukunnan luokkaa ja asukasmäärä vaihtelee reilusta asukkaasta lähes asukkaaseen. Pyhäjoki Hailuoto Raahe Ii Haukipudas Yli-Ii Kiiminki Oulu Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Siikajoki Vihanti Rantsila Leaderin kantavia ajatuksia ovat: Alhaalta ylöspäin -periaate Kalajoki Merijärvi Oulainen Siikalatva ja menetelmien Uusien toimintatapojen Himanka Alavieska Haapavesi kokeilu Lohtaja Ylivieska Resurssien kokoaminen verkostoitumalla Kannus NIvala Kärsämäki Pyhäntä Kälviä Sievi Erityisesti naisten ja nuorten Haapajärvi työmahdollisuuksien ja elinolosuhteiden parantaminen Reisjärvi Pyhäjärvi Kestävä kehitys Kansainvälistyminen sekä alueiden välinen yhteistyö Pudasjärvi Utajärvi Taivalkoski Myötäle ry Jokivarsien Moderni Maaseutuyhdistys JoMMa ry Nouseva rannikkoseutu ry Rieska-Leader ry Keskipiste-Leader ry km Leader toimintaryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa edistäviä hankkeita sekä yritystukia. Ryhmän toimintaan voi osallistua kuka tahansa alueen asukas toteuttamalla hankkeen, olemalla mukana hankkeessa tai liittymällä yhdistyksen jäseneksi. Kerran vuodessa toimintaryhmä kokoontuu yleiskokoukseen, jossa yhdistyksen jäsenet äänestävät uudet jäsenet hallitukseen. Kolmasosa hallituksen jäsenistä valitaan kuntien edustajista, kolmasosa yritysten ja yhteisöjen edustajista ja kolmasosa alueen asukkaista, jotka eivät ole mukana kuntien tai yhteisöjen päättävissä elimissä. Pohjois-Pohjanmaalla toimii viisi toimintaryhmää, jotka osittain ulottuvat myös Keski-Pohjanmaan ja Lapin alueille. JoMMa ry Ii, Kempele, Muhos, Pudasjärvi, Utajärvi ja Oulun maaseutualueet. Keskipiste-Leader ry Haapajärvi, Haapavesi, Kärsämäki, Nivala, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi ja Siikalatva (poislukien entisen Rantsilan alue). Myötäle ry Kuusamo, Posio ja Taivalkoski. Nouseva Rannikkoseutu ry Hailuoto, Liminka, Lumijoki, Pyhäjoki, Raahe, Rantsila, Siikajoki ja Tyrnävä. Rieska-Leader ry Alavieska, Himanka, Kalajoki, Kannus, Kälviä, Lohtaja, Merijärvi, Oulainen, Sievi ja Ylivieska. Pohjois-Pohjanmaan Leader-toimintaryhmien yhteiset internetsivut Nouseva Rannikkoseutu ry

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja

Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2.2013. Pauli Harju maakuntajohtaja Keskustelu- ja koulutustilaisuus Pohjois- Pohjanmaan uusille kunnan- /kaupunginvaltuustoille 7.2. Pauli Harju maakuntajohtaja Pohjois-Pohjanmaan liiton organisaatio 29+1 jäsenkuntaa TOIMIKUNNAT Matkailutoimikunta

Lisätiedot

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE (DRG:n hyödyntäminen, kustannuslaskenta, tuotteistus, laskutus, toiminnan ohjaus) IX DRG -KÄYTTÄJÄPÄIVÄT 24.11.2011 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja, PPSHP OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra

LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA. Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra LEADER TUET LIIKUNNAN NÄKÖKULMASTA KYMENLAAKSOSSA Sini Immonen Leader Pohjois-Kymen Kasvu Marja Sorvo Leader Sepra Sivu 1 8.10.2014 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 21.9.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden

Lisätiedot

Uuden ohjelmakauden kynnyksellä

Uuden ohjelmakauden kynnyksellä J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 2 / 2 0 1 4 Uuden ohjelmakauden kynnyksellä T ä s s ä o s a s s a : Vuoden paikallinen kehittäjä Hanke ja yritystukien haku säh- Tulevan ohjelmakauden

Lisätiedot

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta

PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta PPSHP:n ensihoitopalvelun suunnittelua Th-lain ja ensihoitoasetuksen pohjalta Iiro Anttila projektityöntekijä Matti Martikainen vastuualuejohtaja, ensihoito ja päivystys OYS/PPSHP Taustaa Apulaisoikeuskanslerin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu 31.10.2012 ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi-lokakuu 31.10.2012 Q{ttgtngrroz{y 76.78.8678 7

Lisätiedot

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015

SILLANRAKENTAJA PROJEKTI. Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA PROJEKTI Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö 23.9.2015 SILLANRAKENTAJA -PROJEKTI LYHYESTI Tekee TE-palveluita tunnetuksi 2500 pk-yrityksille ajalla 1.8.2015 30.6.2016. Kerää tietoa yritysten

Lisätiedot

LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja

LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä. Heidi Pasanen, Leader-neuvoja LEADER-tuki maaseutualueiden kehittämisessä Heidi Pasanen, Leader-neuvoja Leader - yleisperiaatteita Läheisyysperiaatteeseen perustuva toimintatapa alueiden kehittämisessä Paikallista, alueiden välistä,

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

KÄRSÄMÄKI. Asukasluku(8/2013): 2 745. Kulttuuritoimen budjetti 2013 (netto): 23 280. / asukas: 8,5 sis. museotoimi ja kotiseututyö

KÄRSÄMÄKI. Asukasluku(8/2013): 2 745. Kulttuuritoimen budjetti 2013 (netto): 23 280. / asukas: 8,5 sis. museotoimi ja kotiseututyö KÄRSÄMÄKI Asukasluku(8/2013): 2 745 Kulttuuritoimen budjetti 2013 (netto): 23 280 / asukas: 8,5 sis. museotoimi ja kotiseututyö KULTTUURITOIMEN HISTORIAA Yhdistetty kirjastotoimenjohtaja ja kulttuurisihteeri

Lisätiedot

Savuton kunta 2012 2015

Savuton kunta 2012 2015 Tukimateriaalia ammattilaisille ja potilaille Pohjois Pohjanmaan Sydänpiiri ry Savuton kunta 2012 2015 27.04.12 1 PÄÄMÄÄRÄKSI SAVUTON SUOMI 2040 MIKSI? Tupakointi on suomalaisten terveyden suurin yksittäinen

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Pohjoisen sote-alueen valmistelu

Pohjoisen sote-alueen valmistelu Pohjoisen sote-alueen valmistelu Kuntakokous 5.2.2015 Apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana

Voimistelu-ja urheiluseura Kilpi ry. YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI. Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana 2010 Voimistelu-ja urheiluseura YTY-HANKKEEN VUOSIRAPORTTI Kehittämishanke yhteistoiminnallisuuden kehittämiseksi maaseudun voimavarana YTY-hanke Vuosiraportti 10.4.2010 2 Sisältö HANKKEEN VUOSIRAPORTTI...

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan esittely

Yhdistyksen toiminnan esittely Yhdistyksen toiminnan esittely Oulun Seudun yhden Vanhemman Perheet ry on valtakunnallisen Yhden Vanhemman Perheiden liitto ry:n jäsenyhdistys joka toimii Oulun seudulla, pitäen sisällään seuraavat kunnat

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille

Markkuun koulu. Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille Markkuun koulu Tärkeä sekä Tyrnävän kunnalle että Markkuun kyläläisille MAHDOLLISUUKSIEN MARKKUU V. 2025 VISIO SIITÄ MITÄ VOISI OLLA TYRNÄVÄN KALTAISESSA KUNNASSA, MARKKUUN KALTAISELLA KYLÄLLÄ, JOS LÖYTYY

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 %

Suomussalmen kunta. Perustettu vuonna 1867. Pinta-ala km 2 5 879. josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Suomussalmen kunta Perustettu vuonna 1867 Pinta-ala km 2 5 879 josta vesialuetta km 2 602 Väestö 31.12.13 8 661 Veroprosentti 20,5 % Historiaa Yli 9500 vuotta vanhoja kivikautisia asuinsijoja Kalliomaalaukset

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat

Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (7) Toimintasuunnitelma vuodelle 2013 Toiminnan painopisteet ovat nuoret +15 nuorten yrittäjyyden tukeminen ja heidän keskinäinen verkottuminen nuorten työllistäminen yhdistyksen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen

Yhteiskunnallinen yritys -merkki. 24.4.2012 Saila Tykkyläinen Yhteiskunnallinen yritys -merkki 24.4.2012 Saila Tykkyläinen YHTEISKUNNALLINEN YRITYS -MERKKI Yhteiskunnallinen yritys -merkki viestii yrityksistä, jotka kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Pohjois-Pohjanmaan maistraatti Henkikirjoittaja Anu Annala 14.4.2011 Mikä on edunvalvontavaltuutus? Holhousoikeuden periaatteena on päämiehen ihmisoikeuksien ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Terveysakatemia Oulu 20.9.2010

Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 Terveysakatemia Oulu 20.9.2010 Hannu Leskinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin johtaja, TtT OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2010 UTSJOKI Vaasa TYKS TAYS HYKS OYS

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusien työpaikkojen määrä

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula

Merkillisiä hyväntekijöitä. 7.10.2014 Kimmo Nekkula Merkillisiä hyväntekijöitä 7.10.2014 Kimmo Nekkula Suomalaisen Työn Liitto 102 vuotta suomalaisen työn puolesta Suomalaisen työn arvostuksen ja menestyksen puheenjohtaja ja Suomessa tehdyn työn aktiivinen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin talous

Sairaanhoitopiirin talous POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoitopiirin talous Valtuustoinfo 29.5.2013 Talousjohtaja Jarkko Raatikainen S ERVA 2013 OLEMME PUOLI SUOMEA UTSJOKI Vaasa Pohjois- Pohjanmaa Etelä- Pohjanmaa

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA

RYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke

Hankkeen esittely. 2 Nuoret oman kylän kehittäjinä -hanke Hankkeen esittely Nuoret oman kylän kehittäjinä Nuoret oman kylän kehittäjinähankkeessa kehitettiin Etelä-Savoon haja- asutus -alueille toimintamalleja ja verkostoja nuorten toiminnan tukemiseksi. Hanke

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen

Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Nostoja selvitystyöstä kansainvälisyys ja paikalliskehittäminen Kansainvälisten hankkeiden kavalkadiin..0 Päivi Pylkkänen..0 Tausta MMM:n kilpailuttama tehtävänanto Selvitystyö kansainvälisistä Leader

Lisätiedot

Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa

Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa J ä s e n t i e d o t e Oulun Seudun Leader N u m e r o 1 / 2 0 1 5 Oulun Seudun Leaderin rahoituskehys noin 9 miljoonaa T ä s s ä o s a s s a : Rahoitus-Infot 2 Vuosikokous 2 Sähköinen hankehaku Yritys

Lisätiedot

PalveluSantran perustehtävät:

PalveluSantran perustehtävät: palveluneuvontaa ikääntyville Päijät-Hämeessä ( - ja paljon muuta) 27.5.2014 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry PalveluSantran perustehtävät: Tarjota palveluneuvontaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Katsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Katsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto TE-toimiston tehtävät 1) edistää työvoiman saatavuuden turvaamista ja työllisyyden parantamista;

Lisätiedot

Kotona asumisen tuen konseptit. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kyllien bisneskeissit -hanke Raahe 12.2. 2014

Kotona asumisen tuen konseptit. Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kyllien bisneskeissit -hanke Raahe 12.2. 2014 Kotona asumisen tuen konseptit Juha Kuisma, SYTY ry Kylien liiketoiminta-asiamies Kyllien bisneskeissit -hanke Raahe 12.2. 2014 Kylä toimii Suomessa 4000 kylää 3100 rekisteröitynyttä kyläyhdistystä tms

Lisätiedot

Sosiaalinen media markkinointivälineenä

Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media markkinointivälineenä Sosiaalinen media on hyvä apuväline brändin kannatuksen kasvattamiseksi ja tietoisuuden levittämiseksi. B2B-yrityksessä, jossa sosiaalista mediaa edelleen vain ihmetellään

Lisätiedot

1. ohjaa, tukee ja seuraa kerhojen ja muiden vastaavien omaan toimintaansa kuuluvien ryhmien toimintaa,

1. ohjaa, tukee ja seuraa kerhojen ja muiden vastaavien omaan toimintaansa kuuluvien ryhmien toimintaa, Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: 109.435 Merkitty rekisteriin: 7.4.1972 Säännöt rekisteröity: 21.7.2015 Pohjois-Pohjanmaan neuroyhdistys ry Ylivieska Juvani Jouko Kalevi Vihiluodontie 443 90440Kempele

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus

Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Paikallisen kehittämisen toimintamalli ja paikallinen kehittämispolku Helsingissä ehdotus Eeva Kuuluvainen, Pirjo Tulikukka Helsingin kaupunginosayhdistykset ry Helka eeva@kuuluvainen.fi pirjo.tulikukka@helka.net

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke. Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTEhanke . Pohjois-Pohjanmaan sote- hanke Tavoitteena on yhdessä maakunnan alueen keskeisten toimijoiden

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7.

Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti 14.7. Keskipohjanmaa julkaisee 14.7.2011 Asuntomessujen virallisen messulehden. Keskipohjanmaan Asuntomessulehti Keskipohjanmaan Asuntomessulehti kertoo kiehtovalla tavalla

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot