Kokemuksena Etvo. Selvitys Etelän vapaaehtoisohjelman merkityksestä palanneiden vapaaehtoisten kansalaisaktiivisuuteen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokemuksena Etvo. Selvitys Etelän vapaaehtoisohjelman merkityksestä palanneiden vapaaehtoisten kansalaisaktiivisuuteen"

Transkriptio

1 Kokemuksena Etvo Selvitys Etelän vapaaehtoisohjelman merkityksestä palanneiden vapaaehtoisten kansalaisaktiivisuuteen Sara Mäkäräinen Kepa/Etvo 2014

2 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Taustaa ja käsitteet Muutosagentti Aktiivinen kansalaisuus 4 3. Selvityksen tavoitteet 5 4. Tutkimusmetodit 5 5. Maailmankuvan avartuminen ja uuden oppiminen 6 6. Monta tapaa vaikuttaa Vapaaehtoistyö ennen ja nyt Lähettävän järjestön rooli Työelämässä Vapaaehtoistyön ja palkkatyön välissä Kansalaisvaikuttamisen haasteet Haasteena helsinkikeskeisyys Yksilölliset tarinat Lähdön motiivit Muutos prosessina Johtopäätökset Lopuksi Liite 2

3 1 Johdanto Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo on Kepan vapaaehtoisohjelma, jonka kautta voi tehdävapaaehtoistyötä Kepan jäsenjärjestöjen paikallisissa yhteistyöjärjestöissä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo perustettiin vuonna 1995 nimellä Nuorten kehitysmaavaihtoohjelma. Ohjelmaa koordinoitiin aluksi Maailmanvaihto-järjestössä, josta se siirtyi Kepan hallinnoitavaksi vuonna Ohjelman nimi vaihdettiin vuonna Vuoteen 2015 mennessä Aasiaan, Afrikkaan ja Latinalaiseen Amerikkaan on lähtenyt Etvon kautta noin 660 vapaaehtoista. Ohjelma evaluoitiin perusteellisesti vuonna Arvioinnin pohjalta Etvoa lähdettiin kehittämään tavoitteellisempaan suuntaan. Tarkoituksena on, että vapaaehtoisuus hyödyttäisi entistä enemmän sekä vastaanottavia järjestöjä kohdemaissa, että kehityskysymysten kanssa työskenteleviä järjestöjä Suomessa. Vapaaehtoisia lähetetään nykyisin järjestöihin, joilla on suomalainen yhteistyökumppani. Vapaaehtoiset toimivat linkkinä yhteistyökumppaneiden välillä ja hyödyttävät siten molempien työtä. Ohjelman tavoitteena on edistää yhteistyösuhteita ja parantaa dialogia etelän ja pohjoisen välillä. Suomalaisten järjestöjen ja näiden kehitysyhteistyöhankkeiden tiiviimpi sitoutuminen Etvoon helpottaa myös maailmalta palaavan vapaaehtoisen osallistumista suomalaiseen järjestötoimintaan. Hankkeiden seuraaminen tarjoaa vapaaehtoiselle entistä syvemmän ymmärryksen kehitysyhteistyön ja kulttuurien kohtaamisen haasteista ja onnistumisista. Etvon tavoitteena on Kepan jäsenjärjestöjen ja niiden kumppanijärjestöjen välisen yhteistyön vahvistamisen ohella vahvistaa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa sekä tukea globaalikasvatusta ja asennevaikuttamistyötä Suomessa. Palanneita vapaaehtoisia rohkaistaan toimimaan suomalaisjärjestöissä myös varsinaisen vapaaehtoistyöjaksonsa jälkeen. Näin varmistetaan vapaaehtoistyössä saatujen kokemusten laajempi hyödyntäminen suomalaisessa järjestökentässä. 1 Tämän selvityksen tarkoituksena on hahmottaa niitä tekijöitä, jotka kannustavat ohjelmaan osallistuneita toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta myös vapaaehtoistyöjaksonsa jälkeen. Selvityksessä keskitytään ohjelmaan osallistuneiden omiin kokemuksiin Etvon vaikuttavuudesta. Onko Etvo muuttanut osallistujiensa ymmärrystä maailmasta? Onko kokemus vaikuttanut toimintaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta Etvo-ajan jälkeen? 2 Tausta ja käsitteet Kepan strategiassa ( ) 2 nostetaan esiin tarve vaikuttaa suomalaiseen asenneilmapiiriin. Strategian toisen tavoitteen mukaan Kepa ja sen jäsenistö vaikuttavat yhteistyössä suomalaiseen asenneilmapiiriin ja lisäävät suomalaisten toimintaa oikeudenmukaisen maailman puolesta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Kepan kolmevuotiseen ohjelmaan ( ) 3 kirjattiin ensimmäistä kertaa ajatuksia muutosagenteista. Ohjelman linjauksen mukaan Kepa pyrkii tarjoamaan työkaluja ja vaikutusmahdollisuuksia globaalikysymyksistä kiinnostuneille ihmisille, jotta he voivat toimia muutosagentteina globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. 1. Etvon tavoitteet: 2. Kepan strategia : 3. Kepan ohjelma : 3

4 Etvo on yksi asennevaikuttamisen päätoiminnoista. Muita asennevaikuttamista tukevia toimintoja ovat muun muassa Maailma kylässä -festivaali, Mahdollisuuksien tori-tapahtumien paikallisten järjestäjien tukeminen, globaalikasvatusjärjestöjen yhteistyön edistäminen sekä Globbariverkosto. Kepan edellisellä ohjelmakaudella Etvo oli määritelty vahvasti Kepan jäsenjärjestöille tarjottavaksi palveluksi, jonka tavoitteena oli vahvistaa jäsenjärjestöjen kehitysyhteistyöosaamista sekä ymmärrystä kehitysyhteistyön muutosvoimasta 4. Strategisen ajattelutavan muutos mahdollistaakin huomion suuntaamisen järjestöjen kapasiteetin vahvistamisen lisäksi myös yksilöön sekä hänen toimintapotentiaalinsa tukemiseen. 2.1 Muutosagentti Kepa viittaa muutosagentti-termillä henkilöön, joka toimii tietoisesti yhteiskunnallisen ja poliittisen muutoksen edistämiseksi Suomessa. Muutosagentin tehtävänä on toimia kannustavana esimerkkinä aktiivisesta kansalaisesta, joka toiminnallaan pyrkii edistämään muutosta. Muutosagentit ovat osa Kepan tekemää globaalikasvatusta. Yksilöön keskittyvän termin taustalla on laajemmin ajatus aktiivisesta kansalaisuudesta sekä Kepan roolista tämän tukijana. 2.2 Aktiivinen kansalaisuus Globaalikasvatuksen tavoitteena on muuttaa asenteita ja käyttäytymistä ja siten vaikuttaa pitkällä tähtäimellä rakenteisiin, jotka ylläpitävät köyhyyttä, globaalia epätasa-arvoa sekä kestämätöntä luonnonvarojen käyttöä. Kepan globaalikasvatusmietinnön 5 mukaan yksilön ymmärrys globaaleista kehityskysymyksistä ja riippuvuussuhteista on muutoksen edellytys. Sitoutuminen toimintaan globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta vaatii monipuolista tietoa maailmanlaajuisista kehityskysymyksistä. Henkilökohtaisten, esimerkiksi matkailun tai kehitysmaissa tehdyn vapaaehtoistyön kautta muodostuneiden kokemusten katsotaan vaikuttavan globaalin maailmankatsomuksen kehittymiseen. Etvon tavoitteena on tukea aktiivista kansalaisuutta eli toimintaa, joka edistää muutosta kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisestä kestävää maailmaa. Vaikka Etvoon osallistuneiden motiivit osallistua ohjelmaan ovat moninaiset, lähtijöitä yhdistää halu oppia uutta ja tehdä vapaaehtoistyötä. Tämä on yksi ohjelmaan valituksi tulemisen ehdoista. Hakijat myös suhtautuvat jo lähtökohtaisesti myönteisesti maailmanlaajuiseen oikeudenmukaisuuteen, mikä on globaalikasvatusmietinnön mukaan ominaista myös muutosagenteille. Etvo tarjoaa osallistujilleen henkilökohtaisen ikkunan kehityskysymyksiin ja kansalaisjärjestöjen maailmaan. Kehitysmaiden arjen jakaminen auttaa vapaaehtoisia ymmärtämään konkreettisesti kehitysmaiden todellisuutta ja köyhdyttäviä mekanismeja, mikä saattaa puolestaan rohkaista osallistujia pitkäaikaiseen vaikuttamiseen itselle tärkeiden asioiden puolesta. 4. Kepan ohjelma : 5. Kepan globaalikasvatusmietintö (2013): Globaalikasvatus ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen (saatavissa Kepasta kysyttäessä) 4

5 3 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on tutkia, tukeeko Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo ohjelmaan osallistuneiden muutosagenttiutta. Selvitys tarjoaa tietoa siitä, kokevatko ohjelmaan osallistuneet henkilöt Etvo-ajan vaikuttaneen heidän ajatteluunsa ja toimintaansa. Tarkoituksena on siis selvittää, saavuttaako Etelän vapaaehtoisohjelma sille asetetut, globaalikasvatuksen ja asennevaikuttamisen vahvistamiseen tähtäävät tavoitteet. 4 Tutkimusmetodit Haastattelin selvitystä varten kahtakymmentä vuosien aikana etvo-vapaaehtoiseksi lähtenyttä henkilöä. Tavoitteena oli, että Etvo-kokemuksesta olisi jo hetki aikaa, jolloin haastateltava voisi helpommin reflektoida kokemuksen vaikutusta omaan elämäänsä. Kepan viimeisin ohjelma, jossa muutosagenttiajattelu on vahvasti esillä, tuli voimaan vuonna Haastateltavat on siis valikoitu tätä edeltäviltä vuosilta, jolloin strategiseen ajatteluun liittyvä painotus on siirtynyt jälleen järjestöjen kapasiteetin vahvistamisesta kohti yksilön kansalaisaktiivisuuden tukemista. Vaikka Etvo-ohjelma on perustamisvuodestaan lähtien nojannut kansainvälisyyskasvatuksen ideaan, mahdollistaa muutosagenttiajattelu yksilön roolin huomioimisen entistä kattavammin. Etvon kautta on lähtenyt vuosien aikana maailmalle yhteensä 69 henkilöä - 22 henkilöä Afrikkaan, 13 Aasiaan ja 34 Latinalaiseen Amerikkaan. Haastateltavat valittiin näiden joukosta satunnaisesti, kuitenkin niin, että kukin maanosa ja lähtövuosi olivat edustettuina. Haastattelukutsu lähetettiin sähköpostitse yhteensä 38 henkilölle, joista 20 vastasi haastattelupyyntöön. Yksi henkilö kieltäytyi haastattelusta, loput eivät vastanneet sähköpostiviestiin. Tämä selittyy luultavasti pääosin sillä, että hakulomakkeisiin kirjatut yhteystiedot ovat vanhentuneet. Mahdollinen kielteinen Etvo-kokemus saattaa myös olla syynä vastaamattomuuteen, mikä puolestaan saattaa vaikuttaa saatujen vastausten jonkinlaiseen vinoutumiseen. Haastateltavista kahdeksan henkilöä oli ollut etvona Afrikassa, kolme Aasiassa ja yhdeksän Latinalaisessa Amerikassa. Seitsemän henkilöä oli lähtenyt etvoksi vuonna 2010, viisi vuonna 2011 ja kahdeksan vuonna Vastaajat ovat iältään vuotiaita. Haastateltavista kolme asui tällä hetkellä ulkomailla, seitsemän Helsingissä ja kymmenen muilla paikkakunnilla. Tein haastattelut puhelimitse. Puheluiden kesto vaihteli 20 minuutista 45 minuuttiin. Haastatteluiden taustalla oli kysymysrunko, jota kuitenkin sovelsin hyvin löyhästi. Tarkoitus oli antaa haastateltaville tilaa esittää omia ajatuksiaan mahdollisimman luontevasti. Kirjoitin haastatteluiden aikana muistiinpanoja, joten käytetyt sitaatit on kirjoitettu muistiinpanojen perusteella. Lauseita on myös tarvittaessa muokattu tunnistettavuussyistä. Pääkysymyksiä oli kolme, joiden lisäksi esitin tarkentavia lisäkysymyksiä. Ennen jokaista haastattelua tutustuin kunkin haastateltavan hakulomakkeeseen sekä vapaaehtoistyöjakson jälkeen kirjoitettuun loppuraporttiin, joten muotoilin kysymyksiä jonkin verran suhteessa ennakkotietoihin. Haastattelun aluksi selitin haastateltavalle, miksi selvitystä tehdään ja mitä sen avulla pyritään saamaan selville. Kerroin myös, että olen itse ollut etvo-vapaaehtoisena Sambiassa vuonna Haastattelurunko on liitteenä. 5

6 5 Maailmankuvan avartuminen ja uuden oppiminen Haastattelun aluksi haastateltavia pyydettiin palauttamaan mieleensä Etvo-aika sekä nimeämään kolme tärkeintä asiaa, jotka tästä kokemuksesta on päällimmäisenä jäänyt mieleen. Kysymyksen avulla haastateltava pääsi hyvin käsiksi haastattelun tematiikkaan ja vastauksista nousi esiin monia selvityksen kannalta oleellisia asioita. Vaikka onkin matkustellut paljon, on eri asia asua ja työskennellä jossain pidemmän aikaa, se vaikuttaa omaan ajatteluun. Sellaista vaikutusta ei voi saada mitään muuta kautta, kuin olemalla paikan päällä pidemmän aikaa. Tärkeintä oli yksinkertaisesti töiden tekeminen toisessa kulttuurissa, minkä kautta oppi itsestä ja elämästä. Etvo-aika näyttäytyi kaikille haastateltaville jollain tapaa merkityksellisenä kokemuksena. Erityisesti vastauksissa korostettiin uuden oppimista, kulttuurisen ymmärryksen syvenemistä, työkokemuksen kertymistä, kehitysyhteistyöhön perehtymistä, maailmankatsomuksen avartumista sekä paikallisiin ihmisiin tutustumista. Muutamalle vastaajalle Etvo-aika oli ensimmäinen kerta Euroopan ulkopuolella ja suurimmalle osalle vastaajista Etvo mahdollisti ensimmäisen työkokemuksen kehitysmaassa. Muutamalla vastaajalla oli aikaisempaa työkokemusta kehitysmaasta, mutta näissäkin tapauksissa vastaajat kertoivat Etvo-ajan syventäneen entisestään erityisesti heidän kulttuurista ymmärrystään. Useat vastaajat tekivät eron matkustelun ja vapaaehtoistyöjakson välille. Vieraassa kulttuurissa työskenteleminen sekä pidempiaikainen asuminen kohdemaassa näyttäytyivät oppimisen kannalta erityisen merkityksellisenä. Työkokemus sekä ammatillinen kehittyminen mainittiin vastauksissa useamman kerran. Yhtä usein mainittiin kehitysyhteistyökokemuksen tärkeys sekä kokemus ruohonjuuritason hankkeesta. Kehitysyhteistyön toiminnan ymmärtäminen oli myös uutta, yhteistyöprojektimme lisäksi tutustuin työtehtävieni kautta muihin tahoihin, jotka tekevät samojen aiheiden parissa töitä. Sain kokonaiskuvaa ja ymmärsin, kuinka paljon ja monenlaista kehitysyhteistyötä tehdään ja kuinka sekavaa kokonaisuus on. Sain olla mukana ruohonjuuritason kehitysyhteistyöhankkeessa, nähdä miten asiat toimivat ja mitä hankaluuksia hanketyöhön kuuluu. Ensimmäinen kansalaisjärjestö, jossa työskentelin ulkomailla, ensiaskel tälle alalle. Kehitti erityisesti omia osaamisalueita, mikä tietenkin ammatillisen kehittymisen näkökulmasta tärkeää. Ammatillisen kehittymisen sekä kehitysyhteistyöstä oppimisen lisäksi muutama haastateltava mainitsi oppineensa uuden kielen ja yksi mainitsi oppineensa uutta itsestä. Neljäsosa haastateltavista mainitsi tärkeänä mieleen jääneenä asiana ihmiset, joiden kanssa oli tehnyt töitä ja joihin oli tutustunut. Kaksi haastateltavaa mainitsi vastaanottavan järjestön tekemän työn sekä ammattimaisuuden. Oli mielettömän avartavaa työskennellä paikallisten ammattilaisten kanssa ja nähdä näiden ihmisten ammattitaitoa. Neljäsosa haastateltavista kertoi Etvon myös avartaneen heidän ymmärrystään maailmasta ja muutama kertoi suhteellisuudentajunsa kasvaneen. Muutama haastateltava kertoi huomanneensa, että ihmiset ovat samanlaisia eroista huolimatta. Muutama haastateltava kertoi, kuinka arvokasta oli nähdä arjen ongelmat tai elämän epätasa-arvoisuus läheltä. Muutama nosti tärkeäksi vahvistuneen motivaation muuttaa asioita, sekä kasvaneen rohkeuden tarttua asioihin. 6

7 Tärkein asia, joka etvoilusta jäi, on maailmankuvan avartuminen ja avautuminen. Sain myös motivaation tehdä asioita, jotka kiinnostavat ja joilla koen olevan merkitystä. Sellainen uskallus tehdä ja heittäytyä. Selvisin siitä, selviän muustakin. 6 Monta tapaa vaikuttaa Tämän jälkeen haastateltavia pyydettiin miettimään aikaa ennen etvoilua sekä vertaamaan sitä aikaan etvoilun jälkeen. Haastateltavia pyydettiin miettimään, onko Etvo-kokemus vaikuttanut siihen, miten he suhtautuvat maailmaan. Tämän lisäksi kysyttiin haastateltavan näkemystä siitä, onko juuri Etvo-kokemuksella ollut merkitystä siihen, mitä he tällä hetkellä tekevät. Osa haastateltavista vastasi kysymykseen osittain jo ensimmäisen kysymyksen kohdalla. Tarkoituksena oli kuitenkin selvittää konkreettisemmin sitä, mikä haastateltavan oma kokemus Etvo-ajan merkittävyydestä omalle elämälle on ja näkyvätkö koetut asiat muuttuneena toimintana suhteessa aikaan ennen etvoksi lähtemistä. Tarvittaessa kysyin jatkokysymyksenä, toimiko haastateltava tällä hetkellä jossain järjestössä ja minkälaiset suhteet haastateltavalla on ollut lähettävään suomalaiseen järjestöön paluun jälkeen. Suhtautuminen esimerkiksi siihen, miten kehitysongelmia voisi ratkaista, ei varmaan muuttunut pikemminkin sanoisin, että tieto asioista lisääntyi, etvoilun ansiosta tiedän asioista enemmän. Arvopohja ei sinänsä ole muuttunut, vahvistunut kyllä. Tämä näkyy myös siinä työssä ja vapaaehtoistyössä, mitä teen. Järjestötoiminta sekä vapaaehtoistyö korostuivat selvityksessä muiden vaikuttamistapojen kustannuksella. Osittain painotus johtui haastattelurungon kysymyksistä, joita oli välttämätöntä rajata, koska haastatteluihin käytetty aika koettiin tarpeelliseksi pitää lyhyenä. Toisaalta painotus tuli haastateltavilta itseltään. Yli puolet haastateltavista korosti, että Etvo-kokemus on vahvistanut omaa arvopohjaa sekä ymmärrystä ja suhtautumista maailmaan. Kuten ensimmäisen kysymyksen kohdalla tuli ilmi, monelle haastateltavalle kokemus oli ollut silmiä avaava. Yksikään haastateltava ei kuitenkaan kertonut kokemuksen muuttaneen täysin maailmankatsomustaan, lähinnä vahvistaneen aikaisempia käsityksiä asioista. Sen sijaan suurimmalle osalle vastaajista Etvo-aika oli tuonut uusia toimintatapoja. Haastateltavat kokivat muun muassa olevan sitoutuneempia vapaaehtoistyöhön ja kansalaisjärjestötoimintaan verrattuna aikaan ennen etvoksi lähtemistä. Osa haastateltavista mainitsi aktiivisuuden kansalaisjärjestökentällä kasvaneen ja osa koki löytäneensä oman juttunsa etvona ollessaan. Palattuani tajusin, ettei työ ole sitä mitä haluan tehdä. Etvo-aika muutti siis todella tapaani käyttää aikaa ja aloin toimia hyvinkin eri tavalla kuin mitä toimin ennen lähtöäni. Puolet vastaajista oli vähintäänkin ollut suomalaisen lähettävän järjestön toiminnassa mukana jollain tavalla Suomeen paluun jälkeen ja muutama oli työllistynyt alalle muutaman etsiessä töitä alalta. Muutamilla haastateltavilla oli myös omia projekteja globaaleihin kehityskysymyksiin liittyen. Vapaaehtoistyötä tehtiin myös muiden kuin kehitysyhteistyökysymysten parissa. Neljä haastateltavaa kertoi, ettei tee minkäänlaista vapaaehtoistyötä. Etvo-ohjelman tavoitteena on rohkaista ohjelmaan osallistuneita toimimaan myös suomalaisella järjestökentällä. Toiminta voi olla vapaaehtoistyöhön tai palkkatyöhön perustuvaa, minkä takia tarkastelen vastauksia tämän jaottelun kautta. Erityisesti kiinnitän vastauksissa huomiota siihen, 7

8 minkä painoarvon haastateltavat antavat juuri Etvo-kokemukselle toimintatapojen mahdollisessa muutoksessa. Vapaaehtoistyöstä puhuttaessa useat haastateltavat pohtivat suomalaisen järjestön roolia, jota tarkastelen erikseen. Lopuksi tarkastelen palkkatyön ja vapaaehtoistyön välistä harmaata aluetta, mikä myös nousi esiin haastatteluissa. 6.1 Vapaaehtoistyö ennen ja jälkeen Vapaaehtoistyö on tärkeä voimavara suomalaisten kansalaisjärjestöjen työssä 6. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden hallinnointi sekä Suomessa toteutettava globaalikasvatustyö toimivat usein ainakin osittain vapaaehtoispohjalta. Vapaaehtoistyötä on monenlaista ja motiivit vapaaehtoistyölle ovat moninaiset. Etelän vapaaehtoisohjelma sisältää vapaaehtoistyötä Etelän kansalaisjärjestössä, minkä takia on mielekästä tarkastella ohjelmaan osallistuneiden tekemää vapaaehtoistyötä myös Suomessa. Tarkastelu ei kuitenkaan rajaudu ainoastaan kehitysyhteistyöhön tai globaalikasvatukseen liittyvään vapaaehtoistyöhön, vaikka sen rooli korostuukin. Ilman Etvo-aikaa en olisi ikinä päätynyt mukaan lähettävän järjestön toimintaan. Puolet vastaajista oli lähettävän suomalaisen järjestön toiminnassa mukana edes jossain määrin ja neljäsosalla vastaajista oli tällä hetkellä omia, kehitysyhteistyöhön tai kulttuurivaihtoon liittyviä projekteja käynnissä tai suunnitteilla. Näissä tapauksissa henkilökohtaiset suhteet kohdemaan toimijoihin korostuivat suomalaisen järjestön roolin jäädessä vähäiseksi tai olemattomaksi. Suurin osa vapaaehtoistyötä tekevistä vastaajista oli tehnyt vapaaehtoistyötä jo ennen etvoksi lähtöä. Muutama haastateltava kertoi aktiivisuutensa lisääntyneen kansalaisjärjestökentällä ja neljä kertoi olevansa huomattavasti sitoutuneempi vapaaehtoistyöhön, kuin ennen etvoksi lähtöä. Neljä vastaajaa kertoi tekevänsä vapaaehtoistyötä, mutta ei varsinaisesti kehitysyhteistyön tai globaalikasvatuksen parissa. Neljä haastateltavaa kertoi, ettei tee minkäänlaista vapaaehtoistyötä. Omakohtaisuus on ollut tärkeää. Arvot ovat samat, kuin ennenkin, mutta ne vahvistuivat kokemuksen kautta, osaan argumentoida niiden puolesta paremmin. Asiat ovat jotenkin todellisempia, niillä on enemmän merkitystä, mikä vahvistaa tietenkin halua toimia hyvien asioiden puolesta. Ennen etvoilua olin aika aktiivinen, lähinnä globaalikasvatushankkeissa, en ollut kuitenkaan järin sitoutunut. Kokemuksen myötä tuli tunne, että oli jotenkin velkaa niille ihmisille, jotka auttoivat Etvo-aikana ja joiden kanssa teki töitä. Ei ikään kuin halua hylätä heitä, vaan olla mukana. Kokemuksen omakohtaisuus näyttäytyi merkittävänä tekijänä, joka sai haastateltavat sitoutumaan vapaaehtoistyöhön myös paluun jälkeen. Haastateltavien mukaan pidempiaikainen asuminen kohdemaassa sekä työskentely paikallisessa kansalaisjärjestössä mahdollistivat asioiden kokemisen läheltä, mikä on vaikuttanut haluun toimia. Suurin osa vastaajista tekikin vapaaehtoistyötä nimenomaan oman Etvo-maansa asioiden parissa, joko suomalaisessa lähettävässä järjestössä tai muissa yhteistyöprojekteissa. Ennen etvoilua haaveilin kyllä järjestötoiminnasta ja olin mukana vähän siellä täällä, mutta en ollut löytänyt omaa paikkaani. Sama juttu se on kuin etelässäkin, omistajuus on tärkeää. Omistajuuteni vapaaehtoistyöhön oli aivan eri luokkaa, kun olin työskennellyt kyseisessä maassa. Omakohtaisuuden ohella haastatteluissa nousi esiin omistajuus. Pidempiaikainen sitoutuminen kyseiseen maahan sitoutti toimimaan samojen asioiden parissa myös Etvo-ajan jälkeen. Useampi 6. Hakkarainen & Kontinen (toim.) 2010: Vapaaehtoisuus kehitysyhteistyössä, Kepan raporttisarja. 8

9 haastateltava kertoi löytäneensä tapansa vaikuttaa etvona ollessaan ja eroa tehtiin nimenomaan sitoutumisen kautta. Ennen etvona olemista moni oli omien sanojensa mukaan ollut mukana vähän siellä täällä, ilman varsinaista omistajuutta. Tärkeänä näyttäytyi myös kokemus siitä, että omalle vapaaehtoistyölle oli tarvetta. Toisaalta tärkeänä pidettiin tunnetta siitä, että Etvo-kokemuksen myötä oli jonkin järjestön toimintaan mahdollista antaa enemmän. Vapaaehtoistyölle oltiin valmiita myös uhraamaan paljon aikaa. Noin kolme vuotta käytin opintojeni ohella suunnilleen puolet ajastani järjestön hyväksi. Että oli se sellainen kanava, josta pääsi järjestötoimintaan kunnolla mukaan. Tärkeä oli myös kokemus, että mua tarvitaan tässä hommassa, jotta se toimii. Olen aina osallistunut jonkin verran aktivistitoimintaan kotipaikkakunnallani, mutta kyllä se aktiivisuus on lisääntynyt etvoilun jälkeen. Karttuneita taitoja on mahdollista hyödyntää, tuntuu että voi antaa enemmän. Tyypillisimmin haastateltavat olivat jääneet suomalaisen lähettävän järjestön toimintaan mukaan, esimerkiksi kouluvierailijoiksi. Suurin osa näistä henkilöistä teki vapaaehtoistyötä kuitenkin myös muualla. Monipuolinen ja monenlainen vapaaehtoistyö näyttää osalle haastateltavista olevan elämäntapa, joka on ollut tuttua jo ennen etvoksi lähtemistä. Lukiosta asti olen ollut mukana erilaisissa vapaaehtoistöissä, joten ei se olemisen tapa miksikään muuttunut. Jäin myös lähettävän järjestön toimintaan mukaan Suomeen palattuani. Olen ollut pitkään yhdistysaktiivi ja haluan vaikuttaa asioihin tekemällä. Lähettävän järjestön toiminannassa olen mukana jonkin verran. Kokemus on kantanut paljon hedelmää ja varsinkin henkilökohtaisesti antanut perspektiiviä. Haaveilen myös pienestä projektista suoraan paikallisen koulun kanssa, omia henkilökohtaisia suhteitani hyödyntäen. Etvo-aika oli myös antanut useammalle konkreettista järjestötoiminnan ja hankehallinnon kokemusta, jota oli mahdollista hyödyntää joko suomalaisen järjestön toiminnassa tai muualla. Minulla ei juurikaan ollut järjestökokemusta ennen lähtöä ja kyllähän siitä maailmasta oppi paljon. Vuosi sitten perustimme oman järjestön. Vaikka kehitysyhteistyöhön ja hankehallintoon liittyvä vapaaehtoistyö korostuikin haastateltavien vastauksissa, vapaaehtoistyötä tehtiin myös muiden kysymysten parissa. Tällaisia olivat esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon liittyvä tai vanhusten parissa tehtävä vapaaehtoistyö. Vastaavanlaista vapaaehtoistyötä vastaajat olivat yleensä tehneet jo ennen etvoksi lähtemistä. Merkittävät muutokset toiminnassa tai sitoutumisessa näyttävätkin haastatteluiden perusteella liittyvän juuri kehitysyhteistyöhön liittyvään vapaaehtoistyöhön. Haastateltavat, jotka eivät tehneet vapaaehtoistyötä suoraan kehitysyhteistyön parissa, kokivat Etvokokemuksen kuitenkin joko lisänneen aktiivisuutta muihin asioihin liittyen, mahdollistaneen mielipidevaikuttamisen omassa lähipiirissä tai esimerkiksi antaneen näkemystä yleisellä tasolla. Aktivoituminen ei liity ainoastaan kehitysyhteistyöhön. Toimintani ei kyllä ole pahemmin tuttavapiirini ulkopuolella muuttunut paluun jälkeen. Olen edelleen mukana niissä järjestöissä, joissa olin ennen lähtöä. Yleisemmällä tasolla Etvo kokemuksena vaikuttaa kaikessa kanssakäymisessä ja Etvosta on ollut apua siihen, miten maailmaa katsoo ja miten asioista voi muiden kanssa keskustella, muokata ehkä jopa muiden mielipiteitä. 9

10 6.2 Lähettävän järjestön rooli Lähettävän suomalaisen järjestön rooli nousi vahvasti esiin selvitettäessä haastateltavien järjestöaktiivisuutta. Varsinkin sitoutuminen lähettävän järjestön toimintaan näyttää ainakin osittain olevan kiinni järjestön omasta kyvystä hyödyntää palanneen vapaaehtoisen kentällä kertynyttä osaamista ja kokemusta. Haastateltavat, jotka olivat suomalaisen järjestön toiminnassa mukana, kiittelivät järjestön mahdollistamia vapaaehtoistyön kanavia. Oleellinen sitoutumista vahvistava tekijä oli haastateltavan tunne siitä, että hänen kokemukselleen ja osaamiselleen oli tarvetta suomalaisen järjestön toiminnassa. Lähettävän järjestön toimintaan on ollut helppo jäädä ja heillä on mahdollisuuksia vapaaehtoistyölle. Suomalainen järjestö sitoutti minut toimintaansa hyvin tehokkaasti paluuni jälkeen. Muualla ei ollut niin voimakasta pyyntöä tulla mukaan toimintaan. Ilman Etvoa en olisi ryhtynyt kansalaisjärjestöaktiiviksi. Suomalaisen järjestön rooli on tosin korostunut tapauksessani, koska sitouttaminen tuli vahvasti sieltä. Ajatusta voisi kehittää eteenpäin esimerkiksi niin, että palanneelle mietitään jokin rooli jo vapaaehtoisjakson suunnitteluvaiheessa. Etvo on voimavara monille järjestöille ja sitä tulisi hyödyntää. Useampi haastateltava kertoi puolestaan pettyneensä suomalaisen järjestön epäaktiivisuuteen paluun jälkeen. Näissä kommenteissa tuli esille kokemus siitä, että palanneen vapaaehtoisen osaamiselle tai työpanokselle ei ollut tarvetta. Toivoin suomalaisen järjestön puolelta enemmän aktiivisuutta ja aloitteellisuutta. Tuntuu, ettei järjestöllä ole ollut tarvetta osaamiselleni. En ole löytänyt sitä, mitä siellä voisin tehdä, koska haluan käyttää ammattitaitoani, sitä vastaamattomaan työhön tuntuu turhalta juuri tällä hetkellä laittaa aikaa. Kaikki haastateltavat eivät myöskään olleet itse halukkaita toimimaan lähettävässä järjestössä tai kehitysyhteistyökysymysten parissa. Muutama haastateltava puolestaan kertoi etsineensä erilaisia toiminnan muotoja muiden järjestöjen parista, mutta kokeneensa, ettei omalle osaamiselle ollut kysyntää. Lähettävältä järjestöltä toivottiin myös apua vapaaehtoistyöhön tai palkkatyöhön liittyvien kontaktien löytymiseen. Lähettävä järjestöni ei ota varsinaisesti ulkopuolisia toimijoita, asuin myös eri paikkakunnalla. Suomalainen järjestö voisi auttaa etvoa löytämään kontakteja ja ideoita Suomeen paluun jälkeen, varsinkin jos järjestön omaan toimintaan on vaikea päästä mukaan tai jos järjestö toimii täysin eri puolella Suomea. Olisin toivonut, että olisin päässyt paremmin mukaan kehitysyhteistyön hanketyöhön paluun jälkeen Suomessa. 6.3 Työelämässä Neljä haastateltavaa oli työllistynyt alalle ja muutama haastateltava puolestaan etsi haastatteluhetkellä työtä globaalien kehityskysymysten parista. Etvo-aika näyttäytyi näissä tapauksissa erityisesti työllistymisen kannalta tärkeänä kenttäkokemuksena sekä ammatillisena kehityksenä. Kuitenkin myös useampi muun alan työntekijä, esimerkiksi opettaja, tutkija ja taiteilija kokivat hyötyneensä kokemuksesta ammatillisesti Katso myös selvitys palanneiden etvojen työllistymisestä (2012): 10

11 Erityisesti niille haastateltaville, jotka joko olivat työllistyneet alalle tai etsivät työtä alalta, yksi merkittävä motiivi hakea etvo-vapaaehtoiseksi oli ollut kenttäkokemuksen kerääminen sekä ammatillinen kehittyminen. Muutamille haastateltaville Etvo näyttäytyi siis ennen kaikkea ponnahduslautana kansainväliselle uralle, mikä oli ollut suunnitelmissa jo ennen etvoksi lähtemistä. Tutkintoni on kansainvälisistä suhteista ja etsiskelin aikoinaan harjoittelupaikkoja ympäri maailmaa, sitä kautta löysin Etvon. Sain mitä lähdin hakemaan. Kokemuksen perusteella pystyin tarkemmin miettimään, mikä kiinnostaa tällä kentällä enemmän ja mikä vähemmän. Osalle kokemus oli vahvistanut näkemyksiä ja toiveita tulevasta työurasta ja suunnannut työuralla uuteen suuntaan. Muutama haastateltava korosti, kuinka tärkeä väylä Etvo on ensimmäisen kansainvälisen työkokemuksen tarjoajana. Muutama haastateltava puolestaan kertoi Etvo-ajan selventäneen merkittävästi heidän tulevaisuudensuunnitelmiaan. Etvona sain selkeämmän käsityksen mistä on kyse, kokemus toi lähemmäksi niitä arjen ongelmia, joihin ylemmillä tasoilla sitten yrittää vaikuttaa. Ehdottomasti avainkokemus, jonka perustalle kaikki työ sen jälkeen on perustunut. Ennen ei ollut konkreettista osaamista, jota olisi voinut antaa järjestöille. Toivottavasti tällä tiellä pysynkin ja ura tästä vielä urkenee todella. 6.4 Vapaaehtoistyön ja palkkatyön välissä Useamman haastateltavan vastauksissa raja palkkatyön ja vapaaehtoistyön välillä näyttäytyi häilyvänä ja osittain ongelmallisena. Näin oli erityisesti tapauksissa, joissa haastateltavalla oli alan koulutustausta ja halu työllistyä järjestökentälle tai esimerkiksi kansainvälisiin tehtäviin. Minulla on alan tutkinto, joten en mielelläni tee puhtaasti vapaaehtoistyötä tällä hetkellä. Tulevaisuudessa ihannetilanne olisi, että voi tehdä sekä että, palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyöllä on itselleni tällä hetkellä ristiriitainen rooli liittyen juuri työtilanteeseen. Ymmärrän vapaaehtoistyön arvon, mutta jostain on saatava tuloja. Vaikka näin työttömänä cv-merkinnät ovat toki tärkeitä ja aina voisi tehdä enemmän, haluan myös tehdä ihan vapaaehtoistyötä. Kaipaan oikeaa sitoutumista, vaikka siihen meneekin aikaa ja se on välillä kuluttavaa. Vapaaehtoistyö koettiin mielekkääksi ja itselle tärkeäksi tavaksi toimia myös niissä tapauksissa, joissa haastateltava oli suuntautunut alalle. Kuitenkin työllistymiseen liittyvät haasteet saivat useamman haastateltavan miettimään palkkatyön ja vapaaehtoistyön välistä rajanvetoa. Paluun jälkeen toiveissa oli, että pääsisin johonkin järjestöön töihin, mutta kotipaikkakunnallani ei ole paljoa vaihtoehtoja. On täällä jotain vapaaehtoisvoimin toimivia järjestöjä jos oikein etsii, mutta että saisi sellaisesta hommasta edes puolipäiväpalkan, niin ei ole helppoa. Etvo pyrkii olemaan ammattimainen vapaaehtoisohjelma, jossa vapaaehtoinen voi hyödyntää osaamistaan sekä kehittää osaamistaan edelleen, ja jossa vastaanottava järjestö hyötyy vapaaehtoisen osaamisesta. Vapaaehtoistyöstä saatu kokemus olikin monelle haastateltavalle merkittävää työkokemusta koulutustaustasta riippumatta. Muutama haastateltava mainitsi Etvon ammatillisuuden haastattelun aikana. Etvo on erilainen vapaaehtoistyöohjelma juuri ammatillisuutensa takia. On palkitsevaa tehdä omaa ammattitaitoa vastaavaa vapaaehtoistyöstä, mikä onkin Etvossa hyvä asia verrattuna moniin muihin vapaaehtoistyöohjelmiin. 11

12 Uravalinnan ja vapaaehtoistyön taustalla olevat toiveet olivat myös useammalla haastateltavalla yhtenevät. Omalla työllä halutaan vaikuttaa johonkin epäoikeudenmukaisena koettuun asiaan. Vapaaehtoisena tehty työ kulki useamman haastateltavan kerronnassa palkkatyön rinnalla ja lomittain, välillä korostuen enemmän, välillä vähemmän. Olen aina halunnut, että työlläni olisi merkitys ja että voin sitä kautta tehdä maailmasta paremman paikan. Haluan vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja edistää ihmisoikeuksia. Nykyisessä työssäni hyödynnän paljonkin sitä tietoa, joka on kerääntynyt Etvo-aikana. Ensisijaisesti etsin tällä hetkellä arvojeni mukaista työtä. Sellaista, että voisin vaikuttaa työlläni johonkin kehityskysymykseen. Järjestökenttä on se kenttä, jolla haluan tehdä töitä. Aina vapaaehtoistyön ja palkkatyön välille ei edes yritetty tehdä selkeää eroa. Kokemus kansainvälisestä ruohonjuuritason vapaaehtoistyöstä katsottiin voimavaraksi ja resurssiksi, jota tulisi hyödyntää suomalaisessa yhteiskunnassa laajasti. Etvot ovat myös ainutlaatuinen resurssi. Työskenneltyään kohdemaassa kansalaisjärjestössä, monilla etvoilla on hyvä käsitys todellisuudesta siellä ja resursseja olisi hyvä saada käyttöön laajemminkin. Osaamista voisi hyödyntää niin järjestö- kuin yksityiselläkin puolella. Myös suomalaiselle medialle tällainen maatiedon ja kulttuuritiedon kokemusasiantuntijuus olisi hyödyksi. Evo-kokemus vaikuttaa myös meidän yhteiskuntaamme, esimerkiksi olemalla arvokasta työkokemusta. 7 Kansalaisvaikuttamisen haasteet Selvityksen tavoitteena oli hahmottaa niitä tekijöitä, jotka kannustavat ohjelmaan osallistuneita toimimaan oikeudenmukaisemman maailman puolesta myös vapaaehtoisjaksonsa jälkeen. Selvityksessä on keskitytty erityisesti vapaaehtois- ja järjestötyöhön, vaikka kansalaisvaikuttamista voi tehdä monella muullakin tavalla. Haastatteluissa nousi esiin myös joitakin aktiiviseen kansalaisuuteen liittyviä haasteita. Haaste käsitteenä kuvaa haastateltavien pohdintaa osallistumattomuudesta, jolle harvemmin löytyi yksiselitteistä estettä tai syytä. Ainoastaan kaksi haastateltavaa nimesi ajan puutteen selkeäksi syyksi vähäisemmälle osallistumiselleen muiden haastateltavien pohtiessa laajemmin monenlaisia syitä ja haasteita. Myös ne haastateltavat, jotka olivat esimerkiksi lähettävän järjestön toiminnassa jollain tavalla mukana, erittelivät haasteita mahdollisesti vähäisemmälle sitoutumiselleen. Aikaisemmissa luvuissa käsittelin suomalaisen järjestön roolia sekä vapaaehtoistyön ja palkkatyön välisen rajan häilyvyyttä, jotka joissain tapauksissa näyttävät vaikuttavan sitoutumiseen sekä motivaatioon tehdä vapaaehtoistyötä. Muita haastatteluissa nousseita teemoja olivat arki sekä järjestötoiminnan keskittyminen Helsinkiin. Muutama haastateltava kertoi, että perheen ja työelämän tai työelämän ja opiskelun ohella vapaaehtoistoiminnalle ei ole aikaa. Haastateltavien mukaan arki oli palautunut jokseenkin samoille urille, kuin ennen etvoksi lähtemistä. Samanaikaisesti haastateltavat korostivat, että kokemus oli ollut merkittävä esimerkiksi kulttuurisen ymmärryksen lisäämisen kautta. 12

13 En ole toiminut aktiivisesti missään järjestössä paluun jälkeen. Palasin pian työelämään ja arki urautui ja palasi uomiinsa aika pian. Sain kyllä nykyisen työpaikkani Etvo-kokemuksen takia. Työkuvioiden takia järjestötoiminnalle ei ole aikaa, mutta esimerkiksi monikulttuurisessa työympäristössämme etvona opituista asioista on ollut hyötyä. Sitä ymmärtää eri tavalla eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Lähettävän järjestön toiminnassa en ole mukana, joskus he pyytävät valokuvia tai ovat kysyneet jotain jälkeenpäin. En toisaalta ole liiaksi kaivannutkaan tällaista, aika menee pitkälti työn ja opiskelun parissa. Sen sijaan aloin kyllä opiskelemaan uutta alaa, mitä en varmasti olisi tehnyt ilman Etvo-kokemustani. Palasin vanhaan työhöni ja viihdyn siellä hyvin, opiskelen enemmän harrastuksena. Epävarma työtilanne tai työelämän rasittavuus sai miettimään vapaaehtoistyöhön käytettyä aikaa ja voimia. Muutama haastateltava myös mainitsi, ettei koe tällä hetkellä varsinaisesti paloa järjestötoimintaa kohtaan. Valmistuin vuonna 2008, minkä jälkeen minulla on ollut varmaan seitsemän eri työnantajaa ja kymmenen eri toiminimikettä. Työ on siis vienyt kaikki mehut ja vapaa-aika on pakko rauhoittaa, jotta jaksaa. Aika lailla sitä on sujahtanut takaisin omaan elämään, eikä paloa ole niinkään, että pitäisi toimia. Ehkä aika vähän olen hyödyntänyt kokemustani paluun jälkeen. Elämässä on muutakin ja tällä hetkellä olen esimerkiksi äitiyslomalla. 7.1 Haasteena helsinkikeskeisyys Lähes puolet haastateltavista mainitsi järjestötoiminnan helsinkikeskeisyyden jollain tavalla. Osa näistä vastaajista koki lähettävän järjestön toiminnan keskittymisen Helsinkiin vaikuttaneen etenkin vapaaehtoistyöhön sitoutumiseen. Helsinkikeskeisyys näyttäytyi haasteena siitä huolimatta, että lähettävän järjestön toimintaan on ollut mahdollista osallistua esimerkiksi Skypen välityksellä. Erilaisia osallistumismahdollisuuksia tarjoavia järjestöjä kuitenkin samalla kiiteltiin. Osalle kyse on järjestötoiminnan keskittymisestä Helsinkiin yleisemmällä tasolla, ei ainoastaan lähettävän järjestön tapauksessa. Muutama haastateltava mainitsi haasteeksi oman paikkakunnan toimintakentän sisäänpäinkääntyneisyyden ja kokemukset siitä, että toimintaan on vaikea päästä mukaan. Olisin lähettävän järjestön toiminnassa varmasti enemmänkin mukana, jos asuisin Helsingissä. Nykyisellä kotipaikkakunnallani en ole löytänyt paikkaani, jossa olla vahvasti mukana kun taas Helsingissä niitä olisi lähettävän järjestön lisäksi muitakin. Lähettävä järjestö tekee mielestäni hienoa työtä ja he kutsuvat minua tapahtumiinsa, mutta järjestö toimii Helsingissä ja tapaamiset ovat yleensä arki-iltaisin. Kotipaikkakunnallani olisi varmasti toimintaa, johon voisi mennä mukaan, mutta itse olisi pitänyt olla paljon aktiivisempi ja otettava ensin selvää mahdollisuuksista. Työssä saan sitten kuitenkin hyödyntää etvona kerättyä osaamista. Kukaan haastateltavista ei kuitenkaan kokenut, että järjestötoiminnan keskittyminen Helsinkiin olisi ainoa syy vähäisempään osallistumiseen. Järjestötoiminnan läheisyys ei myöskään aina takaa motivaatiota toimia. Vaikka helsinkikeskeisyys nousikin haastatteluissa esiin, on osallistumiselle ja sitoutumiselle myös muita syitä tai esteitä, kuin tapahtumien keskittyminen kotipaikkakunnan ulkopuolelle. 13

14 Vähän kyllä harmittaa, kun Helsingissä tapahtuu kaikkea kehitysyhteistyöhön liittyen. Varmaan jos asuisin Helsingissä, niin kävisin enemmän tällaisissa tilaisuuksissa. Toisaalta en kyllä tiedä, että tulisiko sitä osallistuttua, vaikka täällä enemmän mahdollisuuksia olisikin. 8 Yksilölliset tarinat Tyypillisimmät motiivit vapaaehtoistyön taustalla ovat tutkimusten mukaan halu auttaa muita sekä halu kehittää itseään oppimalla uusia asioita ja tutustumalla uusiin ihmisiin 8. Vaikka kaikilta haastateltavilta löytyi yhteneviä ajatuksia vapaaehtoistyöajastaan ulkomailla, on jokainen tarina yksilöllinen. Etvo-ajan vaikutusta haastateltavien tämänhetkiseen elämään tai maailmankatsomukseen on siis jossain määrin mahdotonta selvittää, saati yleistää koskemaan laajempaa joukkoa. Oma elämäntilanne vaikutti tietenkin todella paljon kokemukseeni. Ei voi suoraan sanoa, että mikä on juuri Etvon rooli missäkin tuntemuksessa. Elämäntilanne, koulutustausta, aikaisemmin tehty vapaaehtoistyö, nykyinen asuinpaikkakunta, työllisyystilanne, lähettävä järjestö, vastaanottava järjestö, yhteistyön toimivuus järjestöjen välillä, työtehtävien mielekkyys vastaanottavassa järjestössä, henkilökemiat, kohdemaa ja esimerkiksi ikä vaikuttavat haastatteluiden mukaan siihen, miten Etvo-aika on vaikuttanut haastateltavan elämään, ajatteluun ja toimintaan. Erityisen vahvasti haastatteluissa tulivat kuitenkin ilmi haastateltavan lähtömotiivit suhteessa kokemuksen merkittävyyteen nykyisessä elämässä ja kansalaisaktiivisuudessa. Vaikka alkuperäinen tarkoitus haastatteluissa ei ollutkaan keskittyä lähdön motiiveihin, näyttäytyivät ne lopulta merkittävänä tarkasteltaessa kansalaisaktiivisuutta. Haastateltavat kertoivat lähtömotiiveistaan useasti myös oma-aloitteisesti, kysymättä. Lähtömotiivit tietenkin vaikuttavat siihen, mitä kokemuksesta saa irti. Lähtömotiivit myös kertovat paljon henkilön elämäntilanteesta, koulutustaustasta sekä muista taustatekijöistä, joilla näyttäisi haastatteluiden perusteella olevan vaikutusta vastaajien toimintaan Etvo-ajan jälkeen. Motiivit eivät myöskään ole yksiselitteisiä tai pelkistettävissä yhteen motiiviin. Jonkin yksittäisen motiivin korostuminen ei tarkoita, etteikö haastateltavalla olisi ollut muitakin syitä etvoksi lähtemisen taustalla. 8.1 Lähdön motiivit Halu kehittyä ammatillisesti, oppia kehitysyhteistyöstä sekä kansalaisjärjestöistä ja saada kenttäkokemusta korostuivat motiiveina erityisesti niillä haastateltavilla, joilla oli alan koulutusta. Useampi haastateltava toivoi Etvo-ajan helpottavan työllistymistä Suomeen paluun jälkeen. Haastateltavat korostivat, että vastaavanlaista kokemusta ei ole mahdollista saada muita teitä ja työllistymisen kannalta käytännön kenttäkokemus oli muutamalle haastateltavalle lähes välttämättömyys. Opiskelin alaa, mutta en ollut varsinaisesti hallinnoinut kehitysyhteistyöhanketta. Tämä oli yksi vahvimmista syistä, miksi päätin lähteä etvoksi. Motiivi lähteä oli ensisijaisesti kenttäkokemuksen tarve. Sain siis ehdottomasti sen, mitä Etvo- 8. Hakkarainen & Kontinen (toim.) 2010: Vapaaehtoisuus kehitysyhteistyössä, Kepan raporttisarja. 14

15 ajalta lähdin hakemaan. Suurin osa haastateltavista toivoi Etvo-ajaltaan kokemusta ruohonjuuritason työstä sekä yleisesti lisääntynyttä ymmärrystä esimerkiksi erilaisista kulttuureista tai toimintatavoista. Kokemus nähtiin näissä tapauksissa silmiä avaavana sekä omaa ajattelua kehittävänä. Myös esimerkiksi kehitysyhteistyöhankkeen sisältökysymyksistä haettiin uutta näkemystä siihen työhön tai alaan, jolle oli suuntautunut jo ennen etvoksi lähtemistä. Motiivina oli halu nähdä läheltä tärkeää työtä tekevän pienen kansalaisjärjestön arkea, saada kokemusta ruohonjuuritason työstä. En ole sinänsä ollut kehitysyhteistyöorientoitunut kuten monet lähtijät, mutta mielestäni yhteiskunnan toimintaa on kuitenkin hyvä nähdä laajemminkin. Kehitysyhteistyöasiat ovat tulleet tutuksi Etvon kautta, mutta kiinnostus oli enemmänkin kyseisen hankkeen sisältökysymyksissä. Koen, ettei kehitysyhteistyö sinänsä ole ehkä vahvinta osaamisaluettani. Muutama haastateltava oli muuttanut toimintatapojaan radikaalimmin Etvo-ajan jälkeen esimerkiksi vaihtamalla alaa tai palaamalla maahan, jossa oli ollut vapaaehtoisena. Näissä tapauksissa haastateltavat kokivat, ettei muutos kuitenkaan tullut täysin yllätyksenä, vaan halu muutokselle oli ollut jo ennen etvoksi lähtemistä, se oli osittain jopa syy lähteä etvoksi. Palattuani olin vielä vuoden töissä samalla alalla, missä olin ennen lähtöä. Pian kuitenkin ymmärsin, että tämä ei ole sitä mitä haluan tehdä, työ tuntui turhalta. Vaikea sinänsä sanoa, mikä rooli juuri Etvolla on ollut, koska kyllä minulla oli jo halu muuttaa elämän suuntaa, siksi lähdin etvoksi. Halusin tehdä jotain, millä on merkitystä. Vaihdoinkin lopulta alaa ja palasin opiskelijaksi. 9 Muutos prosessina Haastatteluissa tuli vahvasti esille ajatusmaailman sekä toimintatapojen muutosten prosessimaisuus. Yksikään haastateltava ei kokenut muuttaneensa täysin suhtautumistaan maailmaan juuri Etvokokemuksen myötä. Sen sijaan suurin osa koki, että kyse on pidemmästä prosessista ja monet asiat vaikuttavat lopputulokseen. Kyllä oma suhtautuminen ja ymmärrys maailmasta ovat muuttuneet radikaalisti. Ei ole mitään yllättävää käännettä tai yksittäistä asiaa, mikä olisi muuttanut maailmankuvaa, enemmänkin monien asioiden summa ja pidempi prosessi. Kokemus on rohkaissut ja suunnannut omaa mielenkiintoa. Haastatteluissa korostettiin myös kokemuksen kokonaisvaltaisuutta, jolloin on vaikea sanoa, mikä osa kokemuksesta on vaikuttanut esimerkiksi juuri motivaatioon tai maailmankuvan avartumiseen, mikä aktiivisuuden lisääntymiseen ja mikä työllistymiseen. Useampi haastateltava korosti, että kiinnostus esimerkiksi tiettyyn maahan tai kehityskysymykseen oli ollut vahva jo ennen lähtöä, monella oli myös kokemusta jo joko ulkomailla asumisesta, kansalaisjärjestöistä tai esimerkiksi vapaaehtoistyöstä. Tasa-arvoasiat olivat itselleni tärkeitä jo ennen lähtöä ja olen pitkään tehnyt vapaaehtoistöitä näiden asioiden parissa. Ehkä kokemus vahvisti suuntautumistani alalle entisestään ja kyllä se varmaan auttoi saamaan sen työn, johon päädyin Suomeen palattuani. On se kansalaisaktiivisuus ennen etvoiluakin ollut olemassa, mutta kyllä tietynlainen aktiivisuus on myös lisääntynyt. Kokemus takaa laaja-alaisemman ymmärryksen asioista. Olen kyllä vaihtanut vähän niitä töitä, joita teen Suomessa nykyisin, mutta kyse on ehkä enemmän pidemmästä prosessista, näkökulma ei sinänsä ole täysin uusi. 15

16 10 Johtopäätöksiä Tavoitteena oli selvittää, tukeeko Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo ohjelmaan osallistuneiden muutosagenttiutta eli toimintaa, joka edistää muutosta kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisestä kestävää maailmaa. Toiminta voi olla melkein mitä tahansa vapaaehtoisuuteen tai palkkatyöhön perustuvaa, mielipidevaikuttamista lähipiirissä tai esimerkiksi kestävämpiä kulutusvalintoja. Selvitys pyrki tarjoamaan tietoa siitä, kokevatko ohjelmaan osallistuneet henkilöt Etvo-ajan vaikuttaneen heidän ajatteluunsa ja toimintaansa ja jos kokevat, niin miten. Haastatteluiden perusteella Etvo-aika on ollut merkittävä kokemus ohjelmaan osallistuneille. Kokemus on vahvistanut ymmärrystä globaalista epäoikeudenmukaisuudesta, kehitysyhteistyöstä sekä kulttuurien ja ihmisten yhtäläisyyksistä ja eroista. Osalle kokemus on vahvistanut myös halua toimia globaalin epäoikeudenmukaisuuden vähentämiseksi joko vapaaehtoisena, palkattuna työntekijänä tai yrittäjänä. Osalle kokemus on ollut enemmän ajatuksia herättävä uusi näkökulma omaan elämään ja työhön. Pidempiaikainen työskentely ruohonjuuritason kansalaisjärjestössä on luonut omakohtaisen kokemuksen sekä vahvistanut motivaatiota toimia. Suurin osa haastateltavista teki tällä hetkellä vapaaehtoistyötä. Osa oli tehnyt vapaaehtoistyötä jo ennen etvoksi lähtemistä, osalle toiminta järjestökentällä oli uutta tai lisääntynyt merkittävästi. Haastatteluissa nousi esiin etenkin sitoutumisen vahvistuminen Etvo-kokemuksen myötä sekä omakohtaisuus, joka motivoi tekemään vapaaehtoistyötä myös Suomeen paluun jälkeen. Etvona tehdyn vapaaehtoistyön tapa ja kesto nähtiin erityisen merkityksellisinä. Pidempiaikainen asuminen vieraassa kulttuurissa sekä työskentely ruohonjuuritason kansalaisjärjestössä näyttäytyivät merkittävinä kokemuksina niin oppimisen kuin motivaation ja sitoutumisenkin kannalta. Suomalaisen järjestön rooli sitouttajana korostui haastatteluissa. Puolet haastateltavista kertoi tehneensä tai tekevänsä vapaaehtoistyötä lähettävälle järjestölle. Osa heistä oli päätynyt vastuullisiin vapaaehtoistöihin ja he kokivat osaamiselleen olevan tarvetta. Kokemus oman työn tarpeellisuudesta motivoi ja sitoutti myös toimintaan. Osa haastateltavista, jotka eivät olleet lähettävän järjestön toiminnassa mukana, oli pettyneitä lähettävän järjestön epäaktiivisuuteen. He kokivat, ettei palanneen etvo-vapaaehtoisen kokemustiedolle ollut käyttöä. Osa puolestaan ei halunnut toimia lähettävässä järjestössä, teki vapaaehtoistyöstä muiden kuin kehitysyhteistyökysymysten kanssa tai ei kaivannut elämäänsä vapaaehtoistyötä. Järjestötoiminnan keskittyminen Helsinkiin mainittiin useaan kertaan. Myös, jos esimerkiksi oma työ koettiin sisältönsä puolesta raskaaksi, vapaa-ajalta haettiin ennen kaikkea lepoa ja vastapainoa työlle. Lähtömotiiveilla sekä elämäntilanteella näyttäisi haastatteluiden perusteella olla vaikutusta monen muun asian rinnalla myös paluun jälkeiseen kansalaisaktiivisuuteen. Etvoksi lähtemisen taustalla voi olla monenlaisia motiiveja ja toiveita työkokemuksesta välivuoteen ja kielikylvystä uuden suunnan löytämiseen elämälle. Palkkatyön ja vapaaehtoistyön välinen rajanveto nousi haastatteluissa esiin, mikä saa miettimään vapaaehtoistyön roolia suomalaisessa yhteiskunnassa. Useampi haastateltava nosti esiin Etvon ammattimaisuuden ja sen, että omaa ammattitaitoa voi hyödyntää vapaaehtoistyössä. Tämä saattaa kuitenkin etenkin epävarmassa työtilanteessa tuntua hankalalta tulokulmalta vapaaehtoistyölle Suomeen paluun jälkeen. Haaste korostui etenkin henkilöillä, jotka toivoivat työllistyvänsä järjestökentälle tai muihin vastaaviin työtehtäviin. Toisaalta useat haastateltavat näkivät Etvokokemuksen olleen hyödyllinen tai jopa välttämätön nykyisen työn saannissa Katso myös CIMO:n teettämä tutkimus kansainvälisyyden merkityksestä muuttuvassa yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä (2013): 16

17 11 Lopuksi Vaikutuksen mittaaminen ei ole yksiselitteistä, eikä selvityksen tulosten yleistettävyydestä voida esittää kuin varovaisia arvauksia. Haastatteluiden perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että Etelän vapaaehtoisohjelma saavuttaa sille asetetut, globaalikasvatuksen ja asennevaikuttamisen vahvistamiseen tähtäävät tavoitteet. Uuden oppiminen nousi haastatteluissa erityisen vahvasti esiin ja pidempiaikainen asuminen ja työskentely vieraassa kulttuurissa ja paikallisessa kansalaisjärjestössä nähtiin ainutlaatuiseksi alustaksi uuden oppimiselle. Omakohtainen kokemus sekä kokemuksen myötä vahvistuneet arvot lisäävät omistajuutta sekä sitoutumista vapaaehtoistyöhön myös Etvo-ajan jälkeen. Ajattelun ja toimintatapojen muutokset näyttäytyvät kuitenkin haastateltavien kokemuksissa prosessimaisina, jolloin on mahdotonta sanoa täsmällisesti, mikä osa muutoksessaon juuri Etvon ansiota. Jo kiinnostus lähteä etvoksi on monesti osa tätä muutosta. Kiinnostavaa olisikin tutkia lisää vapaaehtoiseksi lähtevien motiiveja suhteessa toimintaan Etvo-ajan jälkeen, samoin kuin tarkastella lähemmin vapaaehtoistyön ja palkkatyön välisiä kytköksiä sekä vapaaehtoistyön ja työllistymisen välistä yhteyttä. Selvitys osoittaa, että suomalaisten, sekä lähettävien että muiden suomalaisten järjestöjen roolia voisi kehittää entisestään. Jos järjestön toimintaan on vaikea päästä mukaan eikä osaamiselle koeta olevan tarvetta, sitoutuminen ja motivaatio jäävät heikoiksi. Järjestöjen tulisi myös tunnistaa palanneiden vapaaehtoisten kokemukset resurssina, jolle uskoisi olevan käyttöä enemmänkin. Kyse ei myöskään ole vain järjestöistä, vaan myös muusta vapaaehtoistoiminnasta, työnantajista, yrityksistä ja esimerkiksi mediasta. 17

18 LIITE Haastattelurunko Mistä tässä selvityksessä on kyse: Kepassa olemme kiinnostuneita siitä, tukeeko Etvo ohjelmana ns. aktiivista kansalaisuutta ja ihmisten osallistumista kansalaisyhteiskunnan toimintaan (järjestö- ja vapaaehtoistyö, asennevaikuttaminen). Selvityksessä on siis tarkoitus kartoittaa sitä, toimivatko entiset etvot esimerkiksi järjestöissä ja mikä oma kokemus on, onko etvoilulla ollut mahdollisesti jotain vaikutusta siihen, miten suhtautuu maailmaan, mitä pitää tärkeänä tai mitä tekee nykyään. Oikeita vastauksia kysymyksiin ei ole ja kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisesti. Raportissa ei tulla mainitsemaan haastateltujen nimiä, kohdemaita tai järjestöjä. Haastattelun aikana haastattelija kirjoittaa muistiinpanoja. Selvitys tulee etvo.fi -sivulle sekä Kepan oman ohjelmasuunnittelun tueksi. Kysymyksiä? Haastattelukysymykset (suuntaa antavat muotoilut) 1. Paikkakunta 2. (Palautetaan mieleen oma Etvo-aika) Mitkä kolme asiaa Etvo-ajasta on jäänyt päällimmäisenä mieleen? 3. (Jos mietit aikaa ennen etvoilua ja aikaa etvoilun jälkeen) Onko etvona oleminen muuttanut suhtautumistasi maailmaan? Entä mikä on oma kokemuksesi, onko Etvo-aika vaikuttanut siihen, miten toimit tai teet nykyisin? (Lisäkysymyksiä: Osaatko sanoa, mikä kokemuksessa erityisesti vaikutti tähän muutokseen? Mikä sai lähtemään etvoksi?...) 4. (Tällä hetkellä) Toimitko jossain kansalaisjärjestössä tai teetkö vapaaehtoistyötä? (Lisäkysymyksiä: Oletko ollut lähettävän järjestön toiminnassa mukana Suomeen paluun jälkeen?...) 5. Onko jotain mitä haluaisit lisätä tai kertoa liittyen Etvo-ohjelmaan tai kansalaisjärjestötoimintaan? 18

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012

Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä. Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Ulkomaille lähtevä vapaaehtoistyöntekijä Anni Vihriälä Etvo-koordinaattori 13/02/2012 Miksi lähettää vapaaehtoisia? Mikä on järjestäjän motiivi? Kenen tarpeeseen halutaan vastata? Mitkä ovat tavoitteet?

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kepan tavoite ja tehtävät

Kepan tavoite ja tehtävät www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää järjestöä Marttaliitosta Maan ystäviin

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Etelän vapaaehtoisohjelman vaikutukset vuosina 2006-2010 vapaaehtoisena olleiden työllistymiseen ja järjestötoimintaan

Etelän vapaaehtoisohjelman vaikutukset vuosina 2006-2010 vapaaehtoisena olleiden työllistymiseen ja järjestötoimintaan Etelän vapaaehtoisohjelman vaikutukset vuosina 2006-2010 vapaaehtoisena olleiden työllistymiseen ja järjestötoimintaan Tammikuu 2012 Kepa ry Johanna Harjunpää Sisällysluettelo 1.Tiivistelmä...3 2.Johdanto...4

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus

www.okry.fi KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus KOULUTUS VAIKUTTAMISTYÖN RAKENTAJANA OTSIKKO Tilaisuuden pitäjä CP-LIITON KEVÄTPÄIVÄT VANTAA, 29.3. 2008 Marion Fields Suunnittelija, OK-opintokeskus JÄRJESTÖT VAIKUTTAJINA 1(2) Järjestöissä kaikki ovat

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat

Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Teema: Työyhteisöjen vapaaehtoisohjelmat Työnantajan tukemaa työntekijöiden vapaaehtoistoimintaa yhteisöissä ja yhdistyksissä Kolmikantayhteistyötä: 1) työnantaja 2) työntekijä 3) vapaaehtoisorganisaatiot/lähiyhteisö

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013

Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 Helvi Sipilä seminaari 24.4.2013 n näkökulma Maahanmuuttajien järjestötoimintaan Matti Forsberg järjestökonsultti n toiminnot Avoimia koulutuksia yhdistystoiminnasta Henkilökohtaista neuvontaa puhelimitse

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Maailmalle lähtijän muistilista

Maailmalle lähtijän muistilista Maailmalle lähtijän muistilista Ulkomaille lähtöön tarvitaan rohkeutta ja sisukkuutta. Arki rullaa ulkomailla helpommin, kun lähtöä suunnittelee jo ennakkoon. Muistilista auttaa ulkomaille opiskelemaan

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN

MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN 1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana

Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Kulttuuri hyvinvoinnin edistäjänä ja aikuisen naisen voimapaikkana Maritta Pohlsin (Suomalainen Naisliitto) ja Paula Syväniemen (Kalevalaisten Naisten Liitto) vetämässä teematyöpajassa Kulttuuri hyvinvoinnin

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I

Osaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot