KANSANOPISTO. Folkhögskolan. Vapaaehtoistoiminta Frivillig verksamhet 1/2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSANOPISTO. Folkhögskolan. Vapaaehtoistoiminta Frivillig verksamhet 1/2011"

Transkriptio

1 ,. I KANSANOPISTO Folkhögskolan 1/2011 Vapaaehtoistoiminta Frivillig verksamhet

2 ⁸³ Folkhögskolan - 1/ vuosikerta/årgång 1/2011 VAPAAEHTOISTOIMINTA FRIVILLIG VERKSAMHET / Suomen Kansanopistoyhdistys Finlands Folkhögskolförening Pääkirjoitus Jari Valtari Suomalainen vapaaehtoistoiminta 2010-luvulla Aaro Harju Koulutuksella laatua vapaaehtoistyöhön Paula Ilén Ajankohtaista Kansanopistoissa kotiudutaan Jyrki Ijäs Kansanopistolaiset ja vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisesti Taina Törmä Tervetuloa Kansanopistopäiville Karstulan Ev. Opistolle Maallikkokoulu vapaaehtoisten kouluttajana Sten Varila Quo vadis KEHO Ville Marjomäki Machilipatnamista Haapaveden Opistoon Päivi Moilanen En resa i folkhögskolornas landskap Renata Svedlin Puoluepolitiikka eksyksissä Kari Kinnunen Tekeekö kristinusko ihmiselle hyvää? Jussi Pikkusaari Vapaaehtoisseniorina ulkomaille Sari Virtanen Kirjallisuutta ja keskustelua Kansanopisto Folkhögskolan -lehden sisällöt vuonna 2010 Resumé 1/2011 Kuukauden ruokaohje / Jari Valtari, päätoimittaja saakka Rehtori Raseborg-opisto Päätoimittaja alkaen Teemu Kakkuri / puh. (09) / Annankatu 12 A Helsinki Puh. (09) Fax (09) kansanopistolehti / Jari Valtari, päätoimittaja saakka Kirsi Blomberg Leena Mattila Karin Nyström Hannu Patamaa Timo Sinivuori Aarni Tuominen Minna Vähämäki Sari Virtanen /. 15 euroa vuosikerta/årgång / Sari Virtanen puh./tel. (09) ISSN : Marika Tuomela, valokuvauksen opiskelija , Limingan Kansanopisto : Marja-Liisa Laitala : Oriveden Kirjapaino * Seuraavan numeron teema on nuoret ja demokratia. Lehti ilmestyy Temat för nästa nummer är unga och demokrati. Tidskriften utkommer

3 Vapaaehtoistoiminta pääkirjoitus Vuosi 2011 on virallisesti Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. Teemavuoden aikana pyritään luomaan suotuisa toimintaympäristö vapaaehtoistyölle EU:ssa, lisäämään vapaaehtoistyön järjestäjien vaikutusvaltaa vapaaehtoistyön laadun parantamisessa, edistämään vapaaehtoistyön tunnustamista sekä tekemään vapaaehtoistyön arvoa ja merkitystä paremmin tunnetuksi. Mitä vapaaehtoistoiminta oikein on? Lähtökohtaisesti se määritellään omaehtoiseksi ja palkattomaksi toiminnaksi. Esimerkiksi taloustieteen teorioille ja ihmiskuvalle on ollut vaikeaa määritellä tällaisten motiivien merkitystä. Jos homo economicus lähtökohtaisesti tekee töitä saadakseen siitä palkkaa niin miksi joku tekee sitten vapaaehtoistyötä? Miksi joku menee vapaa-aikanaan kadunkulmaan vesisateessa jakamaan keittoa huonompiosaisille? Vapaaehtoistoimintaa tehdään siksi, että sen avulla ihmiset pyrkivät parantamaan elämänlaatuaan ja voittamaan vaikeuksiaan. Talkoot ovat erinomainen esimerkki juuri tällaisesta työstä. Monesti kuulee moitetta siitä, että nuoret eivät enää ole kiinnostuneet talkoista ja vapaaehtoistyöstä. Tai ehkä voisi sanoa niin, että talkootöiden foorumit ovat siirtyneet muualle. Nuori ei ehkä osallistu taloyhtiön pihatalkoisiin mutta saattaa jakaa tietoa ja osaamistaan vastikkeetta sosiaalisessa mediassa. Vapaaehtoistyötä tehdään varsinkin sosiaali- ja terveystyössä, mutta myös esimerkiksi urheilu- ja liikuntajärjestöissä, vanhempainyhdistyksissä, nuorisotyössä, maanpuolustustyössä, kehitysyhteistyössä, järjestötyössä, politiikassa ja myös sivistystyössä. Esimerkiksi opetusalalta mieleeni on jäänyt elävästi esimerkki Dominikaanisessa tasavallassa työskennelleestä yli 70-vuotiaasta eläkeläisestä, joka vapaaehtoistyönä opetti taivasalla kaatopaikalla peltipurkkien päällä istuville slummin lapsille lukutaitoa. Lasten vanhemmilla ei ollut varaa maksaa lukukausimaksuja, kouluasuja, varusteita eikä pulpetteja. Sateen ajaksi opetus jouduttiin aina keskeyttämään. Järjestimme vapaaehtoisen keräyksen ja hankimme eräältä suomalaiselta järjestöltä riittävästi dollareita, jotta koululle saatiin rakennettua katto ja opetustyö saattoi jatkua myös sateiden aikana. Lopputuloksena oli, että sekä avun antajat että avun saajat olivat erittäin tyytyväisiä. Vapaaehtoistyön tekijöitä yhdistää se, että ihmiset osallistuvat siihen omasta vapaasta tahdostaan ja he ovat toimintaympäristössään täysivaltaisia toimijoita. Työtä tehdään tavallisen ihmisen ehdoilla, tiedoilla ja taidoilla. Keneltäkään ei voida vaatia liikoja mutta toisaalta myös liian vaatimattomien tehtävien tekeminen voi vieraannuttaa vapaaehtoistyöstä. Innostuminen vapaaehtoistyöstä edellyttää merkityksellisiä tehtäviä, toimivallan täsmällistä määrittelyä sekä luottamusta. Vapaaehtoistyön johtaminen on aivan erityisen haastavaa johtamista. Itse en esimerkiksi ole koskaan ymmärtänyt, miksi minun pitäisi leipoa pullaa ja myydä sitä toisten lasten vanhemmille, että luokka saisi rahaa luokkaretkeen. Olen niitä tylsiä tyyppejä, jotka mieluummin tekevät jotain muuta vapaa-aikanaan, ostavat pullat kaupasta ja maksavat rahaa luokan tilille. Työn tekijöitä motivoi yleensä jonkin aatteen edistäminen, tarve auttaa ja kuulua johonkin ryhmään. Näillä motiiveilla voidaan saada ihmisiä tekemään sellaistakin työtä josta normaalisti maksetaan palkkaa. Erityisesti julkisen sektorin näkökulmasta tullaan joskus hankalaan tilanteeseen, jos vapaaehtoistyöllä yritetään korvata ammattilaisten työpanosta. Angloamerikkalaisessa liberaalissa yhteiskuntamallissa monia meikäläisittäin julkisen sektorin tehtäviä erityisesti sosiaali- ja vanhustyössä hoidetaan vapaaehtoistoiminnalla. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos toteaa että sama trendi on meilläkin tulossa: ensin leikataan veroja, sitten julkisia palveluja ja toivotaan, että jostain ilmaantuu sosiaalisen omantunnon omaavia vapaaehtoistyöntekijöitä hoitamaan homman. Esimerkiksi kotikaupunkini Espoo hakee vapaaehtoisverkoston sivuilla palvelukeskusten tapahtumien järjestämisapua, lasten viikonlopputoiminnan ohjaajaa sekä masentuneiden vertaistukiryhmän ohjaajaa. Ei siinä mitään, tärkeitä tehtäviä kaikki mutta näissä tehtävissä liikutaan jo ammattilaisten palkkatyön ja vapaaehtoistyön harmaalla raja-alueella. Toisaalta joidenkin tehtävien osalta muutos on ollut aivan luontevaa: esimerkiksi tietosanakirjojen tekeminen on siirtynyt käytännössä ammattilaisilta vapaaehtoistyöksi verkkoon (mm. Wikipedia). Kuluvan vuoden aikana tullaan epäilemättä tekemään tutkimuksia vapaaehtoistyöstä, levittämään kokemuksia ja hyviä toimintatapoja sekä järjestämään teemaan liittyviä konferensseja ja tapahtumia. Meillä on Suomessa perinteisesti ollut melko vahva vapaaehtoistyön kulttuuri toivottavasti se tulee myös jatkumaan ja kehittymään verkossa ja sen ulkopuolella. Kansanopistoissa vapaaehtoistyöllä on erityisen kunniakkaat perinteet ja itse asiassa tätä lehteäkin tehdään melko pitkälle juuri vapaaehtoistyönä. Jari Valtari * 3

4 vapaaehtoistoiminta Anna niin saat suomalainen vapaaehtoistoiminta 2010-luvulla Vapaa sivistystyö on keskeinen osa suomalaista ja pohjoismaista kansalaisyhteiskuntaa. Kansalaisyhteiskuntakontekstiimme kuuluu ihmisten vapaaehtoinen työ läheisten ja itselle tärkeiden yhteisten asioiden hyväksi. Vapaaehtoistyö on auttamista ja yhteisen hyvän puolesta toimimista. Samalla se on itsensä voimaannuttamista ja merkitykselliseksi tekemistä. Lähes miljoona suomalaista kokee näin säännöllisesti kansalaisyhteiskunnan puitteissa. Työtunteja kertyy reilusti yli 100 miljoona vuodessa. Satunnaisten vapaaehtoisten määrää ei tiedä kukaan. Vapaaehtoistyötä tehdään monessa kontekstissa. Eniten sitä tehdään ydinperheen sisällä. Sukupolvien ketju -tutkimuksen mukaan esimerkiksi suuret ikäluokat tekevät paljon vapaaehtoistyötä ja auttavat merkittävästi lapsiaan, lastenlapsiaan ja omia vanhempiaan. Valtaosa isovanhemmista hoitaa aika ajoin lapsenlapsiaan, hakee heitä päivähoidosta, käyttää kulttuuritapahtumissa, kuljettaa harrastuksiin ja ottaa yökylään, jotta vanhemmat saavat hengähtää hetken. Toinen keskeinen vapaaehtoistyön muoto on omista lähisukulaisista ja lähituttavista huolehtiminen. Naisilla se on hoivatyötä ja miehillä erilaisissa askareissa ja asioiden hoidossa auttamista (kuljetus- ja remonttiapu). Moni vanhus ja sairas jäisi paitsi seuraa, asiointiapua ja kotitalon ympäristön hoitoa ilman sukulaisen tai ystävän apua. Kolmas keskeinen vapaaehtoistyön paikka on yhdistys- ja järjestötoiminta. 4 * Vapaaehtoiset ohjaavat poikien ja tyttöjen liikuntaryhmiä, ovat vertaistukena sairaille ja organisoivat suomalaisen kulttuurikesän paikallisjuhlat. Yhdistystoiminta hoidetaan paikallistasolla lähes puhtaasti vapaaehtoisten järjestöaktiivien voimin. Eniten järjestöllistä vapaaehtoistyötä tehdään liikunnan parissa. Sitten tulevat sosiaali- ja terveysjärjestöt sekä erilaiset kulttuuri- ja harrastusjärjestöt. Keskeisin motiivi tehdä vapaaehtoistyötä on tutkimusten mukaan halu auttaa. Seuraavina, mutta kaukana jäljessä tulevat mukaan lähteminen tuttavan pyynnöstä, toive tavata uusia, samanhenkisiä ihmisiä, halu saada uusia elämänkokemuksia ja oppia uutta sekä yleinen kiinnostus vapaaehtoisuuteen. Suomalaisissa on edelleen altruistista mieltä itsekkyyspuheista huolimatta. Toinen tutkimusten havainto on, että kaikki kokevat saavansa paljon, kun he auttavat muita tai tekevät muuten hyviksi luettavia tekoja yhteiseksi hyväksi. Antaessaan saa, toteutuu vapaaehtoistyön kohdalla täydellisesti. Liioittelematta voi sanoa, että Suomi ei olisi nykyisen kaltainen maa ilman ihmisten valtavaa vapaaehtoispanosta läheisten ja yhteisten asioiden hyväksi. Kansalaisuuden hienoin ja kannatettavin ilmentymä on aktiivinen kansalaisuus. Se voidaan ymmärtää ihmisen laajana, kaikenlaisena osallistumisena, toimintana ja vaikuttamisena omassa yhteisössään tai laajemmin yhteiskunnassa. Tällöin mukana on ihmisen aktiivisuus yksityiselämässä, työelämässä, järjestötoiminnassa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Asiakkuus ja kuluttajuus voidaan sisällyttää tähän laajaan aktiiviseen kansalaisuuteen. Tarkemmin määriteltynä aktiivinen kansalaisuus tarkoittaa ihmisen identiteettiä, osallistumista, kohtaamista ja välittämistä. Identiteetti pitää sisällään aktiivisen kansalaisuuden ydinajatuksen. Se antaa ihmiselle viitekehyksen hahmottaa oma paikkansa ihmisyhteisöissä ja yhteiskunnassa. Ilman omaa identiteettiä ihminen ei ole ihminen eikä varsinkaan kansalainen. Ellei ihmisellä ole selkeää arvomaailmaa, jonka varaan hän elämänsä rakentaa, hänen on vaikea olla myöskään aktiivinen kansalainen, joka tietää mitä haluaa, joka tavoittelee yhteistä hyvää ja joka toimii yhteisöjen energisoivana jäsenenä. Osallistuminen konkretisoi aktiivisen kansalaisuuden. Kun ihminen on mukana sosiaalisissa aktiviteeteissa (harrastukset, yhdistystoiminta, lähiyhteisön toiminnot jne.) tai yhteiskunnallisissa toiminnoissa (ammatti- ja poliittinen yhdistystoiminta, mielipiteen julkinen ilmaisu jne.), hän elää keskellä yhteiskuntatodellisuutta osallistuen ja vaikuttaen. Osallistuminen tuottaa osallisuuden kokemuksen ja myös mahdollisuuden vaikuttaa. Kun ihminen tekee ilmaista työtä toisten ihmisten ja oman yhteisönsä hyväksi, hän toimii silloin kiistatta aktiivisena kansalaisena. Hän on mukana omana persoonanaan (identiteetti), hän osallistuu ja toimii (osallistuminen), hän tapaa muita ihmisiä (kohtaaminen) ja hän välittää toisista ihmisistä ja yhteisistä asioista (välittäminen). Sen paremmin aktiivinen kansalaisuus ei voi toteutua kuin se ilmenee vapaaehtoistoiminnassa.

5 Naapurikontaktien vähetessä yhteisöjen kasvamisen seurauksena suomalaisten perinteinen naapuriapu väistämättä vähenee. Kuva: Sakari Niemi Toisin päin nähtynä vapaaehtoistoiminta jalostaa ihmistä. Se kehittää eettistä arvomaailmaa ja syventää ihmisen identiteettiä. Se parantaa ihmisen taitoja osallistua, toimia ja vaikuttaa sekä kohdata muita ihmisiä ja kommunikoida heidän kanssaan. Se myös jalostaa ihmisen sosiaalista mieltä. Ihminen kaipaa sosiaalisena olentona toisen ihmisen läheisyyttä, keskustelua ja mielipiteiden vaihtamista hänen kanssaan. Ihminen tarvitsee yhteisiä kokemuksia, joita hän voi jakaa toisten kanssa. Vapaaehtoistyössä ilmenee välittäminen, toisesta huolehtiminen ja vastuunkanto yhteisestä hyvästä. Välittäminen lähtee omasta itsestä. Sitä seuraa toisista välittäminen. Ihmisyhteisöt voivat hyvin vain, jos niissä tunnetaan mielenkiintoa kanssaihmisistä, heidän kohtaloistaan, heidän hyvän elämän edellytyksistään. Välittämisen filosofia tuo vapaaehtoisuuteen empaattisuuden, humaanisuuden ja sosiaalisen vastuun. Se vahvistaa oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden näkökulmaa. Alussa totesin, että vapaaehtoistoiminta tapahtuu aina jossakin kontekstissa. Tämä tuo vapaaehtoistoimintaan vahvan yhteisöllisen ulottuvuuden. Perinteinen yhteisöllisyys on Suomesta hävinnyt ja tilalle on tullut väljempi ja moniulotteisempi yhteisöllisyys. Millä tavalla vapaaehtoistoiminta muuttuu yksilöllisen yhteisöllisyyden vahvistuessa ja symbolisen yhteisöllisyyden lisääntyessä? Todennäköinen kehityssuunta on, että työavun osuus perinteisessä talkoomielessä vähenee. Paikkoja sille on aikaisempaa vähemmän, ja ihmisillä on halua korvata rahalla oma työpanos. Tätä havainnollistaa hyvin yhden vanhemman menettely, kun peruskoulun oppilaat keräsivät rahaa luokkaretkeä varten. Hän halusi antaa mieluummin kaksikymmentä euroa oppilaiden matkatilille kuin ostaa luokan myyjäisistä vanhempien toisilleen leipomia pullia. Hänestä se oli kätevämpi ja vaivattomampi tapa. Näin varmasti olikin, mutta samalla katosi työpanos ja kokemus yhteisestä työskentelystä lasten luokkaretken mahdollistamiseksi. Naapurikontaktien vähetessä yhteisöjen kasvamisen seurauksena suomalaisten perinteinen naapuriapu väistämättä vähenee. Avun tarpeessa olevaa naapuria tai läheistä ei auteta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Maksamalla verot katsotaan oman osuuden lähimmäisavusta tulevan hoidetuksi. Uutena ilmiönä auttamisen sfääriin tulee sairaista ja vanhuksista huolenpito kotona tai laitoksissa. Kuntien varat eivät mahdollista sellaisen palveluverkon ja -tason ylläpitämistä, johon me suomalaiset olemme tottuneet. Ihmiset joutuvat auttamaan hoitohenkilökuntaa omalla työpanoksellaan. Ihmisten vapaaehtoista työpanosta tarvitaan siksi nykyistä enemmän ydinperheissä, potilasjärjestöissä ja kunnallisissa laitoksissa. Se on pois esimerkiksi yhdistysaktiviteeteista. u Teksti: Aaro Harju filosofian tohtori, pääsihteeri Sivistysliitto Kansalaisfoorumi * 5

6 Vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys. Suomalaisista 37 % käyttää aikaansa vapaaehtoistoimintaan ja keskimäärin vapaaehtoistyötä tehdään 18 tuntia kuukaudessa. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, organisointi ja ohjaus edellyttävät hyvin toimivaa koulutusjärjestelmää. Vapaaehtoisia on koulutettava järjestöjen vapaaehtoistehtäviin ja samalla on huolehdittava vapaaehtoisvapaaehtoistoiminta Kuva on Porissa vuonna 2009 järjestetyistä ensiavun SM-kisoista. työn laadusta ja toiminnan organisoitumisesta järkevällä tavalla. Myös palkkahenkilökuntaa on koulutettava säännöllisesti. Tärkeitä taitoja ovat muun muassa järjestötyön osaaminen, kehittäminen ja organisointi sekä vapaaehtoisten rekrytointi, motivointi ja ohjaus. Suomen Punainen Risti on merkittävä koulutusjärjestö, joka järjestää yksin ja yhteistyössä eri tahojen kanssa väestökoulutusta, vapaaehtoiskoulutusta sekä henkilöstökoulutusta. Koulutuksella laatua vapaaehtoistyöhön Monet vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa koskevat tutkimukset osoittavat, että ihmiset haluavat auttaa ja toimia. Koulutuksen avulla järjestöt voivat saada lisää innokkaita vapaaehtoistoimijoita ja pitää yllä vapaaehtoistoiminnan laatua. 6 * Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistykset ja niiden vapaaehtoiset muodostavat kansainvälisen vapaaehtoisten verkoston, jonka tehtävänä on auttaa avun tarpeessa olevia kanssaihmisiä. Suomen lainsäädäntökin ohjaa Punaisen Ristin tehtäviä. Asetuksen (811/2005) mukaan Suomen Punaisen Ristin (SPR) tehtävänä on muun muassa suojella elämää ja terveyttä, puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, tukea ja avustaa viranomaisia, edistää yhteisvastuuta ja auttamismieltä sekä lisätä auttamisvalmiutta ja humanitaarista avustustoimintaa. SPR:n vapaaehtoistoiminta on moninaista ja sen auttamistyön toimintamuodot muuttavat muotoaan yhteiskunnan muuttuessa. Tunnetuimmat auttamismuodot ovat ensiapu- ja ystävätoiminta, katastrofiapu kotimaassa ja ulkomailla sekä varainkeruu keräysten muodossa katastrofirahastoon. Kahden viime vuoden aikana mediassa ovat olleet esillä vapaaehtoisten järjestämä henkinen ensiapu kriisitilanteissa, omaishoitajien tukitoiminta sekä pakolaistyö ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta. Suomen Punainen Risti kehittää jatkuvasti omaa koulutusjärjestelmäänsä.

7 V Pääyhteistyökumppanina on OK-opintokeskus, jonka tuella SPR järjestää sekä vapaan sivistystyön koulutusta että ammatillista lisäkoulutusta. Järjestö jakaa koulutuksensa väestö- ja vapaaehtoiskoulutukseen, jotka linkittyvät perustehtävän toteutukseen. Väestön koulutuksen tavoitteena on auttamisvalmiuden parantaminen sekä auttamishalun ja inhimillisten arvojen vahvistaminen. Vapaaehtoisten kouluttamisen tavoitteena on järjestön auttamisvalmiuden parantaminen, vapaaehtoisten rekrytointi sekä vapaaehtoisten tuki, ohjaus ja innostaminen. Koulutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan sekä autettavien, vapaaehtoisten että kouluttajien tarpeita. Uusia kurssisisältöjä on juuri tuotettu ystävä- ja vapaaehtoiskoulutukseen sekä henkisen tuen koulutukseen. Verkko-opintoja kehittämällä on pyritty helpottamaan eri puolilla maata asuvien vapaaehtoisten osallistumista esimerkiksi kouluttajakoulutukseen. Koulutus jakaantuu eri toimintamuotojen sisällä heräte-, perus, jatko- ja täydennyskursseihin. Kurssivalikoimaan kuuluvat eritasoiset ja eri kohderyhmille suunnatut ensiapu- ja turvapassikurssit, valmiuskoulutukset, sosiaalipalveluja monikulttuurisuuskoulutukset, terveyden edistämiseen tähtäävät koulutukset sekä nuoriso- ja järjestökoulutukset. Vuositasolla Punainen Risti järjestää noin kurssia, joihin osallistuu ihmistä. Eri tahojen järjestämille ensiapukursseille osallistuu vuosittain noin kurssilaista. Lisäksi työntekijöille ja kansainväliseen reserviin kuuluville avustustyöntekijöille järjestetään täydennyskoulutusta ammatillisena lisäkoulutuksena. Vapaaehtoistoiminnan tutkimukset osoittavat, että kansalaisilla on auttamishalua. Kaikki halukkaat eivät jostakin syystä pääse auttamistoimintaan mukaan tai halukkaille ei tunnu löytyvän sopivaa auttamistyön muotoa. Mukaan tulon esteinä voivat olla muun muassa tiedonpuute, haluttomuus sitoutua säännölliseen toimintaan tai perhesyyt. Vapaaehtoistyön organisointi edellyttää monipuolista osaamista. Pessin ja Oravasaaren (2010) tutkimuksessa tuli esiin, että järjestöissä kaivataan koulutusta vapaaehtoisten motivointiin, rekrytointiin sekä vapaaehtoistyön tehokkaaseen ja systemaattiseen organisointiin. Koulutusta tarvitaan myös vuorovaikutustaidoissa ja ongelmatilanteiden hoidossa. SPR on alkanut aktiivisesti kehittää ja kouluttaa työntekijöidensä järjestöja vapaaehtoistoiminnan osaamista. Palkattujen työntekijöiden toimenkuvaa on muutettu järjestöosaajien suuntaan. Piiritason työntekijät toimivat paikallisten osastojen kummeina ja tehtävänä on ohjata ja tukea paikallisosastojen ja vapaaehtoisten toimintaa. Vapaaehtoisten rekrytoinnin pohjana on kiinnostava toiminta ja auttamistyön todellinen tarve. SPR:n Satakunnan piirin alueella on kahden viime vuoden aikana saatu mukaan uusia vapaaehtoisia omaishoitajien tueksi, pakolaisten tukihenkilöiksi sekä henkisen ensiavun valmiusryhmäläisiksi aktiivisen koulutuksen avulla. Satakunnan piiri järjesti maahanmuuttajatyöhön orientoivan täydennyskurssin, jonne saatiin 20 asiasta kiinnostunutta. Puolet kurssilaisista oli uusia toimijoita ja kurssilta jäi 15 henkilöä pakolaisten tukihenkilöksi. Tukihenkilöt auttavat Poriin muuttaneita pakolaisia kotoutumisessa opastamalla suomalaiseen elämään sekä auttamalla arkisissa ongelmatilanteissa kuten bussiaikataulujen selvittämisessä tai viranomaisten luona asioimisessa. Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat ovat vauhdittaneet henkisen tuen koulutuksen ja valmiustoiminnan kehittämistä. Satakunnan piiri alkoi organisoida runsas vuosi sitten henkisen ensiavun kursseja. Koulutukset ovat olleet suosittuja. Kurssilaisten joukosta on valittu tarkoin kriteerein noin 80 vapaaehtoista henkisen tuen valmiusryhmiin, jotka nyt toimivat osana vapaaehtoisen pelastuspalvelun (vapepa) hälytys- ja auttamisketjua. Järjestö on laatinut toiminnalle laatukriteerit, joita ylläpidetään säännöllisen ryhmätoiminnan ja koulutuksen avulla. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjälle on tärkeää, että vapaaehtoiset ovat tehtäviinsä koulutettuja ja vapaaehtoiset tuntevat oikeutensa ja velvollisuutensa. Hyvin organisoidulla vapaaehtoistyöllä on myös laatukriteerit. Vapaaehtoistyöllä itselläänkin on kriteerinsä. Se on vapaaehtoista ja palkatonta toimintaa, josta on voitava saada hyvä mieli. Sitä tulee myös voida osata tehdä tavallisen ihmisen taidoin. Moni vapaaehtoistyöntekijä haluaa oppia uusia asioita ja kehittyä ihmisenä. Monet haluavat myös edistää osallisuutta yhteiskunnassa. Auttamistyön iloa ja motivaatiota pitää ruokkia viisaasti, niin että motivaatio ja halu auttaa säilyvät. u Teksti: Paula Ilén, toiminnanjohtaja, Suomen Punainen Risti, Satakunnan piiri Kuva: Jukka Partanen, Suomen Punainen Risti Lisätietoja: www. punainenristi.fi Lähteet: Anne Birgitta Pessi ja Tomi Oravasaari Kansalaisjärjestötoiminnan ytimessä. Tutkimus RAY:n avustamien sosiaali- ja terveysjärjestöjen vapaaehtoistoiminnasta. Avustustoiminnan raportteja 23. RAY. Suomen Punaisen Ristin oma lähdeaineisto vapaaehtoistoiminta * 7

8 ajankohtaista Ilmasto pääteema Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakaudella 2011 Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna Kauden johtoteemakseen Suomi on nostanut ilmastonmuutoksen hallinnan kaikilla tasoilla. Tavoitteena on Pohjoismaiden entistä näkyvämpi rooli vahvana ja yhtenäisenä ilmastovaikuttajana. Ohjelmassa nostetaan esille kolme painopistealuetta, joihin Suomi aikoo erityisesti panostaa: ilmastonmuutoksen hallinta, pohjoismaisten globalisaatioaloitteiden jalkauttaminen sekä ruohonjuuritason toiminta pohjoismaisen yhteistyön perustana. Ohjelmaan on koottu myös sektorikohtaiset ohjelmat ja tavoitteet. Koulutuksen ja tutkimuksen sektoriohjelman teemat ovat Monikulttuurinen ja kansainvälinen Pohjola sekä Osaava Pohjola. Ne edistävät koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin perustuvaa osaamista ja luovat edellytyksiä ja tavoitteita vihreälle kasvulle. Puheenjohtajuuskausi tavoittelee pohjoismaiselle yhteistyölle laajaa näkyvyyttä. Erityinen kohderyhmä on nuoret suomalaislasta saa perinnöksi köyhyyden Suomen Mielenterveysseura on huolestunut köyhyyden, terveyserojen ja huonoosaisuuden kasvusta suomalaisessa yhteiskunnassa. Tuore tutkimus kertoo, että nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto ja heistä 40 prosentilla on mielenterveydellisiä ongelmia. Joka viides vuonna 1987 syntyneistä on 21 ikävuoteen mennessä saanut hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Jo pitkään on tiedetty, että köyhyys on merkittävin mielenterveyden riski, toteaa Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Perheen toimeentuloongelmat kaventavat lasten selviytymismahdollisuuksia ja johtavat pahimmillaan huostaanottoihin, mielenterveysongelmiin Folkhögskolan Axxell tas ett nytt steg i folkhögskolhistoria. Fram till nu har våra väl etablerade, men förhållandevis små folkhögskolor verkat var och en för sig framgångsrikt och självständigt. Samtidigt har skolnätverket i andra skolformer förändrats: skolsammanslagningar inom yrkesutbildningen och yrkeshögskolutbildningen samt nedläggning av små lågstadier. Nu har också förändringens vindar blåst in över fria bildningen med ett budskap om att samordna verksamheten till färre enheter. Först ut i landet i denna riktning är Axxell Utbildning Ab genom att sammanslå sina tidigare folkhögskolor Lapp ärds folkhögskola, Åbolands folkhögskola, Finns folkhögskola, Cityfolkhögskolan och Östra Nylands folkhögskola till Folkhögskolan Axxell. Folkhögskolan Axxell ordnar fri bildning i fölkhögskolform på samtliga orter där de tidigare skolorna verkat och dessutom har man nu möjlighet att också förlägga folkhögskolutbildning till Kimitoön. Annika Bussman, rektor, Folkhögskolan Axxell ja syrjäytymiseen. Vanhemmat eivät yksinkertaisesti jaksa tukea lapsiaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijan Reija Paanasen mukaan pienituloisissa kotitalouksissa asuvien lasten osuus on kolminkertaistunut 15 vuodessa. Vuonna 2008 noin 14 prosenttia, siis yli lasta asui köyhässä perheessä. Köyhyyden riskirajalla elää nyt noin suomalaista. Ruohonen huomauttaa, että Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen vuosi meni jättämättä juuri muita jälkiä kuin suuren määrän tilaisuuksia ja seminaareja. Sekin on tietysti jo jotakin. Kuitenkin on aistittavissa, että väestön kahtiajakautuminen on saanut hiljaisen hyväksynnän. On hälyttävää, jos tällaiseen tilanteeseen totutaan, eikä kelkasta pudonneita enää halutakaan mukaan. Kuva: Antero Saarivirta Jaakko Mäkinen Etelä-Pohjanmaan opistolta on käärinyt hihansa ja on valmiina kertomaan OPO-päivillä kansanopisto-opiskelusta G-Laatuopistot - osastolla. Kansanopistot mukana OPO-päivillä Valtakunnallisia OPO-päiviä vietettiin Helsingin Marina Congress Centerissä. Tämän vuoden päivistä vastasivat Uudenmaan opinto-ohjaajat ry ja Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijat. Päivien osallistujaluettelo täyttyi jo viime vuoden marraskuussa ja niinpä järjestäjät iloitsivat historian suurimmasta tapahtumasta, johon osallistui noin 800 henkeä. Näytteilleasettajia päivien yhteydessä oli noin 70 ja mukana oli myös Suomen Kansanopistoyhdistys sekä yksittäisiä opistoja ja opistoryhmittymiä. Juuri painosta tullut kansanopistojen linjaesite otettiin halukkaasti vastaan. Paikalla olleet opot mainitsivat kertovansa oppilailleen myös kansanopistosta, jonka näkivät hyödyllisenä opinväylänä. Tapahtuman järjestäjät kiittelivät näytteilleasettajia vielä jälkikäteen: Olemme iloisia suuresta osallistujamäärästä sekä teidän näytteilleasettajien laadukkaasta panoksesta. Olemme saaneet jo nyt paljon kiitosta tapahtumasta, tunnelmasta sekä erityisesti myös hyvistä näytteilleasettajien tiloista ja laadukkaasti toteutuneista näyttelyistänne.

9 Suomesta tuli viimeisenä länsieurooppalaisena maana maahanmuuttomaa vuonna Silloin alkanut inkerinsuomalaisten muutto käänsi muuttajien suunnan maastamuutosta maahanmuutoksi. Lainsäädäntö tunsi vain (ulkosuomalaisten) paluumuuton sekä pakolaiset ja kotivävyt. Hallitus linjasi vasta vuonna 1997 maahanmuuttopolitiikan tavoitteeksi kotoutumisen. Käsitteenä se on oivaltava ja kuvaa akkulturaation prosessia erinomaisesti. Kotoutumisen lähtökohtana oli, että koko yhteiskunnan ja maahanmuuttajien oman edun mukaista on, että (kaikki) maahanmuuttajat voivat ylläpitää äidinkieltään ja vaalia alkuperäistä kulttuuriaan. Tätä koskeva kotoutumislaki säädettiin vuonna Kansanopistot ovat järjestäneet maahanmuuttajille ja pakolaisille tarkoitettua koulutusta koko itsenäisen Suomen historian ajan. Viimeisin esimerkki kansanopistojen kyvystä vastata nopeasti ja ammattitaitoisesti uuden maahantulijaryhmän koulutustarpeeseen oli alaikäisille turvapaikanhakijoille yhdessä sisäministeriön kanssa järjestetty koulutusja vastaanotto-ohjelma. Kansanopistojen rooli uusien suomalaisten kotoutumisen järjestäjänä ja kansalaisuuden tukijana on tunnistettu useissa selvityksissä ja toimen pide-esityksissä. Viime syksynä Eduskunnassa käsitellyssä hallituksen esityksessä kotoutumislain täydentämiseksi vapaan sivistystyön oppilaitosten merkitys oli kuitenkin jäämässä vaille ansaitsemaansa huomiota. Maahanmuuttajakoulutus on ollut usealle kansanopistolle keskeinen strateginen painopiste koko kotoutumislain voimassaolon ajan. Lukuvuonna maahanmuuttajille tarkoitettua omaa kokopäiväistä koulutusta järjestää 34 kansanopistoa eri puolilla Suomea. Näiden yli 50 erilaisella, koko lukuvuoden mittaisella linjalla opiskelee lähes maahanmuuttajaopiskelijaa. Valtaosa koulutuksesta toteutetaan rinnasteisena, omaehtoisena vapaan sivistystyön koulutuksena (64 %), valmentavan ja valmistavan koulutuksen sekä perus- ja lisäopetuksen osuus on yhteensä 36 %. Osa koulutuksesta on jo nyt suunnattu sellaisille opiskelijoille, jotka eivät vielä ole olleet kotoutumislain piirissä kuten turvapaikanhakijat, kotiäidit tai ikääntyneet. Koulutusten opiskelijamaksut on voitu pitää alhaisina opinto seteli avustusten avulla. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita on myös kansan opistojen muissa kokopäiväisissä koulutuksissa sekä erilaisilla lyhytkursseilla. Maahanmuuttajien koulutuksiin on ollut opiskelijapaikkoja enemmän hakijoita, erityisesti kaupunkiseuduilla. Turvapaikkapäätöksen saaneiden, mutta vailla kotikuntaa olevien pakolaisnuorten suuri määrä on lisännyt opiskelija- ja sisä oppilaitos paikkojen kysyntää myös pienemmillä paikkakunnilla. Lakiesityksen perusteluissa todettiin, että erityisen haastava ryhmä kotoutumisen kannalta ovat ne vasta vähän aikaa Suomessa asuneet nuoret, joilla on heikko koulutausta ja jotka eivät enää ole oppivelvollisuusikäisiä. Näillä nuorilla ei ole riittävää kielitaitoa jatko-opintoihin ja he tarvitsevat erityisen voimakasta ohjausta ja opastusta. Kansanopistoyhdistys katsoi lausunnossaan, että näitä nuoria varten voitaisiin kehittää oma koulutusväylä, jolla he voisivat vahvistaa suomen kielen taitoaan, suorittaa / korottaa perus opetuksen arvosanoja ja valmistautua jatko-opintoihin. Tällainen koulutus voisi olla kansanopiston (ylläpitämisluvassa) erityinen tehtävä, jolloin siihen voitaisiin soveltaa korotettuja yksikköhinnan porrastusperusteita. Lisäksi opiskelumaksuja tulisi voida kattaa opintoseteleillä. Tällainen koulutus voitaisiin toteuttaa myös erityisesti nuorille maahanmuuttajille tarkoitettuna perusopetuksen lisäopetuksena. Ennen kuin vapaan sivistystyön opintojen hyväksilukeminen saadaan asianmukaisesti järjestettyä, olisikin mamu-kymppi nuorten ja heidän jatko-opintojensa kannalta parempi ratkaisu. Lukiokoulutuksen kehittämistä koskevassa, viime vuoden lopulla valmistuneessa raportissa esitetään, että meillä tulisi käynnistää maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus. Koulutuksen laajuus olisi vuosi. Kansanopistot ovat valmiita tällaisen koulutusväylän kehittämiseen. Hyväksyessään hallituksen esityksen laiksi kotoutumisen edistämisestä Eduskunta edellytti mm., että hallitus antaa vuoden 2011 loppuun mennessä selvityksen, jossa arvioidaan onko syytä ohjata maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaiheen koulutusta nykyistä suuremmassa määrin ja pitkäjänteisemmin kansalais-, työväen- ja kansanopistojen tehtäväksi. Eduskunnan kanta perustui hallintovaliokunnan lausuntoon, jonka syntyyn kansanopistoväki oli vaikuttamassa. u Jyrki Ijäs, pääsihteeri, Suomen Kansanopistoyhdistys ajankohtaista Suomen Kansanopistoyhdistyksestä * 9

10 V vapaaehtoistoiminta Kansanopistolaiset ja vapaaehtoistoiminta Kirsi Blomberg toimii kurssisihteerinä Savonlinnan kristillisessä opistossa. Marika Hellstedt valmistuu tänä keväänä nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi Etelä- Pohjanmaan Opistosta. intialaiselle Gayatri-tytölle World Visionin kautta. Olen sitoutunut maksamaan kuukausittaisen pienen kummimaksun, joka ohjataan aluekehitysohjelmalle sille alueelle missä kummityttöni asuu. Kummimaksulla edistetään kummilapseni oikeuksien toteutumista mm. puhtaaseen juomaveteen, riittävään ravintoon, terveyteen, koulutukseen ja oikeuteen lapsen olla lapsi. Käyn hänen kanssaan myös kirjeenvaihtoa ja lähetän hänelle usein pienen lahjan: tarroja, kyniä ym. Saan häneltä vastaukseksi piirustuksia ja pienen kirjeen, jossa hän kertoo kuinka hänen perheensä voi. Päätös ottaa kummilapsi tuli yhdessä lasteni kanssa. Tällä tavoin voimme pikkusummalla tuntea vaikuttavamme yhden lapsen elämään ja samalla opetan omia lapsiani näkemään, että kaikkialla maapallolla elinolosuhteet eivät ole samat kuin meillä Suomessa. Toiminta ei velvoita minua kovinkaan suureen ajan tai rahan käyttöön, mutta kummilapsen kirje piristää päivää kummasti ja tiedän että apuni ilahduttaa siellä jossain. Terveiset alueelta, jonne tuki menee ja kummilapsen kirjeet tuovat minulle hyvän mielen. Kummimaksu menee suoraan tililtäni, joten toiminta ei vaadi minulta pakosti juuri mitään, mikäli en itse halua olla aktiivinen. vapaaehtoistoiminnassa 90- luvulta lähtien. Aloitin vapaaehtoistyön lähihoitajaopintojen yhteydessä: kävin terveyskeskuksessa syöttämässä ja kävelyttämässä ikäihmisiä. Viime vuonna olin tukihenkilönä kolmelle syrjäytymisuhan alla olevalle nuorelle ja sitä ennen muutamalle yksinhuoltajalle. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on aina ollut osa elämääni ja SPR tuntuu enemmän harrastukselta, jolle jää opiskelujen ja lasten takia valitettavan vähän aikaa. Jo peruskoulussa olin tukioppilastoiminnassa mukana, joten vapaaehtoistyö on ollut osa elämääni. Eivätkö kaikki ihmiset tee vapaaehtoistyötä jollain tavalla? Joku käy luovuttamassa verta, toinen käy pitämässä treenejä. Minä käyn kahvilla nuoren kanssa, jolle koulu ei maistu tai haen autottoman yksihuoltajakaverin mukaan kirpputorille. Vapaaehtoistyöstä tulee hyvä mieli itselle ja minusta on tärkeätä osallistua. Vapaaehtoistyön kautta saadaan esimerkiksi järjestetyksi asioita ja tapahtumia, jotka eivät muuten toteutuisi. Itselläni on ollut vapaaehtoistoiminnan kautta varavaari omalle pojalleni. Minusta tuntuu, että tehtäväni on myös omalta osaltani olla tukena muille ja pitää saamani tuki liikkeessä. Myös monia hyviä kavereita ja ystäviä on vapaaehtoistyön kautta tullut ja koulutuksen myötä osaaminen on kehittynyt.

11 V Lähes miljoona suomalaista on mukana vapaaehtoistyössä ja vuodessa työtunteja kertyy yli 100 miljoonaa. Kansanopistojen työntekijät ja opiskelijat osallistuvat myös tahoillaan erilaiseen vapaaehtoistoimintaan, ja seuraavassa muutamat heistä kertovat missä ja miksi ovat mukana sekä mitä vapaaehtoistoiminta heille itselleen antaa. vapaaehtoistoiminta Heikki Holopainen on Partaharjun Opiston rehtori. Sini Juutilainen on kuvajournalismin opiskelija Helsingin Evankelisessa Opistossa. Kuva : Aku Häyrynen 1988 lähtien vahvasti lentopalloilun junioritoiminnassa. Silloin aloitimme ystäväni Juha Korhosen kanssa lentopalloseura Pieksämäen Tsemppi -82:n juniorityön lähinnä omien lasten kanssa. Tänään seura on noin 500 jäsenen seura, jossa pyörii 0 20-vuotiaita junioreja vuodesta riippuen kappaletta. Näiden vuosien aikana seura on valittu usein Suomen parhaaksi lentopallon junioriseuraksi ja minut on valittu vuoden lentopallovaikuttajaksi sekä Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n toimesta valtakunnallisesti vuoden seurajohtajaksi. 22 vuoden aikana olen toiminut 13 vuotta valmentajana, junioripäällikkönä, varapuheenjohtajana, talkoolaisena, grillimakkaran myyjänä jne. Nyt olen seuran puheenjohtaja ja yhden juniorijoukkueen kolmosvalmentaja ja joukkueenjohtaja. Harrastus on antanut minulle mahdollisuuden toimia nuorten parissa myös työn ulkopuolella. Näkökulma nuorten elämään ja kasvuun on erilainen kuin kansanopistotyössä. Lentopallon juniorityössä yhdistyvät luontevasti kaksi rakkauttani, rakkaus nuorisotyöhön ja rakkaus maailman parhaaseen palloilulajiin. Vapaaehtoistoiminta antaa minulle mahdollisuuden toimintaan sellaisten ihmisten parissa, joiden kanssa toimimiseen minulla pappina ja kansanopiston rehtorina ei olisi mahdollisuutta eli toiminta on antanut hienoja ystävyys- ja kaveruussuhteita. On saanut tunteen, että on ollut mukana jossakin tosi tärkeässä: kulkemassa nuorten rinnalla kappaleen matkaa heidän tärkeää elämänvaihettaan. Olen pyrkinyt antamaan harrastukselle eettistä toimintamallia sekä kasvualustaa pieksämäkeläisille nuorille hyvän harrastuksen parissa (noin lasta ja nuorta on kulkenut nuoruutensa seuramme toiminnan läpi). Olen varmaan myös muutaman muun kanssa antanut kasvot tsemppiläiselle juniorityölle. enimmäkseen SPR:n ja Greenpeacen pienissä tempauksissa. Greenpeacen puolella osallistun enimmäkseen konkreettisesti tapahtumien kasaan pistämiseen, kojujen kokoamiseen ja vetoomusten levittämiseen. Punaisella Ristillä olen ollut vasta vähän aikaa, mutta mieleen on jäänyt vastaanottokeskuksen lapsiperheille järjestetty joulujuhla. Partioharrastuksen kautta olemme myös olleet mukana keräyksissä ja tempauksissa hyvän asian puolesta. Siitä, mistä into vapaaehtoistoimintaan on lähtenyt, en ole ihan varma. Muistan yläasteikäisenä meuhkanneeni siitä, kuinka tahdon Afrikkaan pelastamaan lapsia ja eläimiä. Olen kasvanut aika tietoisena maailman epäreiluudesta. Nykyisin asiat ovat kuitenkin asettuneet oikeisiin mittasuhteisiin ja tiedän, etten voi pelastaa koko maailmaa yksin. Vapaaehtoisjärjestöt tarjoavat yllättävän erilaista ja monipuolista toimintaa - valitset vain itse miten haluat auttaa. Omat vapaa- * 11

12 vapaaehtoistoiminta ehtoisjärjestöni sekä lahjoituskohteeni valitsen pitkälti järjestön ulosannin perusteella, eli jos arvostan heidän pyrkimyksiään ja saavutuksiaan ja arvopohja vastaa omaani. Vapaaehtoistoiminta on useimmiten työtä, mutta äärimmäisen voimauttavaa. Vaikka toimin ruohonjuuritasolta ja pienenä ihmisenä suurien tavoitteiden eteen tiedän, etten ole siinä joukossa turha: jokainen ihminen vie eteenpäin. Pienetkin välionnistumiset matkalla kohti jotain suurempaa tuottavat suunnattoman riemun. Hienoimpia onnistumisia on esimerkiksi se, kun näkee jonkun pitkään järjestellyn tapahtuman pyörivän, ja niiden ihmisten ilon, joita varten tapahtuma on. Valma Hiltunen toimii opettajana Helsingin kristillisessä opistossa. SPR:n Helsingin Ensihuoltoyksikössä, joka toimii viranomaisten apuna katastrofi- ja kriisitilanteissa. Olen ollut mukana vuodesta 1996 ja toiminut henkisenä tukena kriisipuhelimessa mm. Konginkankaan bussiturmassa, tsunamin aiheuttamassa jälkitilanteessa, Myyrmannin räjähdystapahtumassa sekä Jokelan, Kauhajoen ja kauppakeskus Sellon ampumavälikohtauksissa. Olen koulutukseltani sekä psykologi että aikuiskouluttaja ja olen vuosien aikana hankkinut tietoa ja kokemusta, josta on hyötyä vapaaehtoistoiminnassa. Toiminta on puolueetonta ja yleismaailmallista. Meillä on säännöllistä ensihuollon ja henkisen tuen koulutusta, joka auttaa pitämään valmiuksia yllä. Olen myös lähiaikoina osallistumassa sosiaalija terveysministeriön järjestämille Kriisityön päiville. Koen vapaaehtoistoiminnassa, että voin olla avuksi, kuunnella ihmisiä hädän hetkellä ja saan siitä tyydytystä. Olen nyt osa-aikaeläkkeellä ja aikaakin on nyt enemmän vapaaehtoistyölle. Sari Kämäräinen opiskelee Rovala- Opistossa koulunkäyntiavustajaksi. Neuvokkaassa, joka on Rovaniemen seudun vapaaehtoistyön keskus. Olen käynyt Neuvokkaan tukihenkilökurssin. Käyn tällä hetkellä kerran viikossa erään iäkkään henkilön luona, ja olen lähinnä seurana hänelle. Kiinnostuin vapaaehtoistoiminnasta, kun olin työttömänä. Halusin käyttää aikaani hyödylliseen, koska nykyään on paljon yksinäisiä ihmisiä, joille pienikin hetki merkitsee paljon. Yksilötuen kautta pääsee myös tutustumaan toiseen lähemmin. Toiminta antaa hyvän mielen ja tuntee tekevänsä pienellä teolla ihmisen iloiseksi. Annan itse omaa aikaani ja korvaparin, jolle ihminen voi kertoa omia asioitaan ja jakaa viikon tapahtumat. u 12 *

13 kolumni Vapaaehtoisesti Kuva: Erkki Seiro 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Nyt ei tavoitella rahaa vaan jotakin paljon arvokkaampaa: aikaa vapaaehtoistoimintaan. Järjestöt ja muut yhteisöt saavat uusia vapaaehtoisia, ja uusi vapaaehtoinen saa elämänsisältöä ja elämyksiä. Näin julistetaan vapaaehtoistoiminnan vuoden nettisivulla, jonne tulin kurkistaneeksi luvattuani kirjoittaa aiheesta jutun. Kirjoitan tätä juttua vapaaehtoisesti ja talkoilla, sunnuntaina. Tämäkö on oma vapaaehtoistyön muotoni? Ja onko sitä ollut myös opiskeluaikainen ainejärjestötyö, lapseni koulun vanhempainyhdistys, Kansalais- (ja työväen) opistojen liiton hallituksessa toimiminen tai erilainen työhön liittyvä, mutta vapaaehtoinen tai ylimääräinen toiminta, vaikkapa tamperelaisten nettiseniorien tutor-koulutus 1990-luvulla? Vai onko omassa elämässäni työ ollut niin keskeistä, että sitä vähänkin sivuavat lisätoiminnat tuntuvat työn vapaaehtoisilta piristysruiskeilta, joista päätyö on saanut hyvän lisämausteen. Missä menee työn ja vapaaehtoistyön raja? Olen iloinen, että olen kaikkeen tähän lähtenyt ja pääni pistänyt, koska ilman näitä lisämausteita elämäni ja työni olisi ollut tylsempää ja olen saanut myös upeita ihmisiä elämääni näiden sukellusten kautta. Kysyin kollegoiltani Helsingin työväenopistossa kokemuksia ja ajatuksia vapaaehtoistyöstä. Sain upean kertomuksen varaisänä toimimisesta omaa isäänsä harvoin näkevälle pojalle sekä muiston taksvärkkityöpaikkojen organisoimisesta muille. Joku oli toiminut ainejärjestön hallituksessa, oman alan opettajaliiton hallituksessa ja toimittanut lehteä, osallistunut aktiivisesti golfseuran naistoimikuntaan, pihatalkoisiin, taloyhtiön hallitukseen ja toiminut luottamusmiehenä ja henkilöstötoimikunnassa. Tuotiin myös esille, että oman työn ohessa voidaan tehdä vapaaehtoistyötä, kun ollaan keskimääräistä innostuneempia ylimääräisiin tehtäviin. Vapaaehtoistyön tekemiseen motivoi yleensä tarve tehdä jotakin muille. Eräs vastaaja sanoi, että en kai malta olla pistämättä lusikkaani yhteiseen soppaan. Tiedän myös, että mitkään asiat eivät hoidu itsestään, vaan jonkun ne aina täytyy tehdä. Jos siis on asioita, joiden haluan hoituvan, minusta on vähintään kohtuullista, että teen oman osuuteni ja ehkä vähän jonkun muunkin puolesta, jos kaikki eivät jostain syystä voi tai pysty. Vapaaehtoinen tekeminen on myös hyvä keino vaikuttaa asioihin. Varaisä totesi, että nyt poika on jo 20-vuotias, armeijan käynyt nuorimies, ja hän on elämässäni kiinteästi edelleen, monella tapaa lähes kuin oma poika minulle, vaikkemme aina välttämättä kovin tiiviisti hänen kanssaan näekään. Juuri eläkkeelle jäänyt insinööri otti opistoon yhteyttä ja kertoi haluavansa alkaa vapaaehtoiseksi, vaikka suomen kieltä puhumaan maahanmuuttajien kanssa. Hän oli lukenut, että maahanmuuttajien on vaikea saada puhekumppaneita meistä hiljaisista suomalaisista. Samaa ideaa on kehitelty löydä puhekumppani -teemalla: jotakin kieltä opistossa opiskeleva saisi syntyperäisen puhekumppanin. Helsingin laajan kielikirjon turvin tämän luulisi onnistuvan. Työväenopiston opiskelijat puhuvat äidinkielinään noin 60 kieltä ja opistossa opiskellaan yli 20 kieltä. Tietoyhteiskuntataitojen vertaistutoreina toimii henkilöitä, joista monet ovat työssään käyttäneet tietotekniikkaa ja nyt eläkkeellä tai muista syistä työelämästä poissa ollessaan haluavat tukea muiden oppimista. Heidän parhaat hetkensä tutoreina ovat syntyneet, kun aidosti näkee jonkun saavan elämyksen, että eihän tämä vaikeaa ole. Ohjattava on antanut palautetta vertaisohjaajalle: Opettaja ei saa olla liian viisas, se on hyvä, että ohjaajana on henkilö, joka on samanlainen kuin minä itse, hidas ja yksinkertainen. Voisivatko vapaaehtoistyö ja järjestetty opintotoiminta olla systemaattisemmin tekemisissä toistensa kanssa, vaikka tutortyön mallilla? Veisikö vapaaehtoistyö leivän joiltakin ammatikseen ja elannokseen opettavilta? Kansalaisopistoissa on opiskelijoiden yhteistoiminnalla pitkät perinteet, mutta toiminta on hiipunut tai muuttunut paljolti perinnetoiminnaksi. Olisi huikea elämys nähdä opiskelijoiden roolin muutos maksavasta asiakkaasta opistojen arjen toimijaksi olisimmeko opistoissa valmiina siihen? Niin Helsingissä kuin monissa muissa kaupungeissa moni asuu yksin. Opiskelun parissa voi kohdata muita ihmisiä, tulla tutuksi. Vapaaehtoistyö, yhdistystoiminta tai auttaminen, tuo elämään tapahtumia, ihmisiä, keskustelua. Kun antaa, niin myös itse saa. u Taina Törmä Johtava rehtori, Helsingin työväenopisto * 13

14 Kansanopistopäivät Karstulan Evankelisessa Opistossa Tällä porukalla ne ihmeetkin tehdään Karstulan kunta sijaitsee Suomenselällä, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien rajalla eli Pohjanmaan portilla. Kunta on pieni (vain asukasta), mutta vireä ja elinkeinorakenteeltaan monipuolinen. Karstulasta on lähdetty edeltävinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina milloin summassa vaan kuin karstuset Amerikkaan, milloin naapurimaahan Ruotsiin. Viime vuosina on ollut nähtävissä myös paluumuuttoa, varsinkin eläkeläiset ovat palaamassa syntymäkuntaansa. Karstulan kunta ja Karstulan Evankelinen Opisto odottavat tulijoita myös ensi kesäkuussa, jolloin Karstula on Kansanopistopäivien isäntänä. Opistossa alkoivat päivien valmistelut jo viime elokuussa ja kesäkuussa pitäisi kaiken olla kunnossa. Päivien aihe on Tällä porukalla ne ihmeetkin tehdään. Päivien yleisaiheessa tulee esille työyhteisö laadun ja tuloksen tekijänä, pienenkin työyhteisön yhteisen työpanoksen merkitys, tasa-arvo ja sosiaalisuus ja työyhteisön jäsenistä löytyvän hiljaisen tiedon esilletulo ja sen avulla pärjääminen. Karstulan kansanopistopäivillä on mahdollisuus kuulla perinteistä elävää sanaa eri asiantuntijoilta, keskustella rauhassa kollegoiden kanssa ja tutustua Karstulaan ja sen monipuoliseen yritys- ja kulttuurielämään. Tutustumiskohteina ovat esim. Honkarakenteen Karstulan pyöröhirsitehdas (suurin konsernin yksikkö), Finn-Savotan retkeilyvälinetehdas (valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2010), Ahosen Taimisto (Pohjoismaiden suurimpia puutarhamyymälöitä) ja Meteco (valtakunnallinen konepajateollisuuden huippuyksikkö). Kansanopistopäivien kulttuuritarjonnasta vastaa mm. Karstulan Mieslaulajat uudella esityksellään, joka paneutuu 1960-kuvun iskelmämusiikkiin ja elämänmenoon. Kansanopistopäivät järjestetään yhteistyössä Karstulan kunnan ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen kanssa. Tervetuloa Karstulaan, yhdessä tutustumaan, oppimaan ja virkistymään! Pekka Knuutti, rehtori, Karstulan Evankelinen Opisto 14 *

15 12.00 Lounas Tällä porukalla ne ihmeetkin tehdään! Kansanopistopäivät Karstulan Evankelisessa Opistossa MAANANTAI Ilmoittautuminen ja lounas Tervetuloa Kansanopistopäiville Hannu Salvi, puheenjohtaja, Suomen Kansanopistoyhdistys Pekka Knuutti, rehtori, Karstulan Evankelinen Opisto Yhteisöllisyys ja ihmisen kohtaaminen Aino Suhola, toimittaja, kirjailija Työalatapaamiset Juuret maassa elämä maailmalla Harri Koskinen, muotoilija Päivällinen Musiikkinäytelmä Kesäpäivän seisaus, Karstulan Mieskuoro Illanvietto Wanhat Wehkeet - automuseo ja ravintola, keilahalli Täyskaato The Periferia Blues Band vastaa musiikista TIISTAI * Tutustumisvaihtoehdot: Ahosen Taimisto, Honkarakenne, Finn-Savotta ja Meteco * Luontoretkivaihtoehto kävellen tai meloen Karstulan uudelle näkötornille Kahvi Pienuus strategisena valintana Jukka Hiltunen, kunnanjohtaja, Karstula Kommenttipuheenvuoro Hannu Patamaa, rehtori, Oriveden Opisto Konsertti Karstulan kirkossa Selloduo Varonen Buffet -illallinen kunnantalo Himmelissä isäntänä Karstulan kunta Sauna ja uinti KESKIVIIKKO Aamiainen Aamuhartaus Kari Pokela, kirkkoherra (eläk.), Mäntyharju Ajankohtaista opetusalalta Leena Nissilä, opetusneuvos, Opetushallitus Ajankohtaista kansanopistoista Kansanopistoyhdistyksen edustajat Kansanopistopäivien päätössanat Pekka Knuutti ja Hannu Salvi Tervetuloa vuoden 2012 Kansanopistopäiville! Lounas Aamiainen Aamuhartaus Seppo Tiainen, kirkkoherra, Karstulan seurakunta Henkilöstön jaksaminen / Työyhteisön jaettu asiantuntijuus Eija Jaakola, vuorovaikutuskouluttaja Henkilöstön jaksaminen muutoksessa Mikael Palola, toimitusjohtaja, Sote kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka Vahvuudet, joiden varassa kansanopistot menevät tulevaisuuteen ja uhat, joita kansanopistot kohtaavat Jukka Koro, dosentti

16 V vapaaehtoistoiminta Maallikkokoulu vapaaehtoisten kouluttajana Kaustisen Evankelinen Opisto on kouluttanut pitkään seurakunnan maallikoita. Koulutuksen nimi on Maallikkokoulu, jota on yhteistyössä Kokkolan rovastikunnan kanssa ohjattu yli 20 vuotta vuodesta 1989 lukien. Maallikkokoulu palvelee yksityistä kristittyä, seurakuntia, herätysliikkeitä ja opistoa. Koulu koostuu 15 erillisestä 15 tunnin osiosta kahden vuoden aikana ja päätöstilaisuudesta. Koulutus oli aiemmin kolmivuotinen, joka on tiivistetty kaksivuotiseksi. Maallikkokoulun tavoitteena on saada seurakunnalle eri alojen maallikkoavustajia. Kurssin tavoitteena voi luonnollisesti olla myös oma hengellinen kasvu. Maallikkokoulun käyneet saavat oman rintamerkkinsä, jossa on Tuomaan risti, avattu Raamattu ja sydän. Maallikkokoulun aiheita ovat muun muassa kristillisen uskon perusteet, miten löydän uskon aarteen, kristitty koti, jumalanpalveluselämä, raamatun hengellinen lukeminen, kristillinen moraali, sielunhoito = viikonloppuretki, nykyajan maailma onko Jumalaa, maallikkous, harjoittelujakso, hartauden pitäjän kurssi ja seminaarityö. Kurssi sisältää paljon keskustelua, joka on koettu vertaistukena ja paljon antavana. Maallikkokoulun johtokuntaan kuuluu lääninrovasti ja rovastikunnan pappeja sekä opiston edustus. Puhetta johtaa Halsuan seurakunnan kirkkoherra, TT, Jouko Heikkinen, joka on koulutuksen keskeinen asiantuntija ja maallikkokoulun rehtori. Maallikkokoulun VIII kurssi alkoi syksyllä 2009 ja päättyy helatorstaina 2011, jolloin piispa Samuel Salmi tulee siunaamaan valmistuvat työhön. Siunaaminen on perinteinen tapa. Tähän mennessä koulutuksen piirissä on ollut noin 230 osanottajaa. Opiskelijat ovat olleet pääosin Kokkolan rovastikunnan alueelta mutta viime vuosina kurssilaisia on tullut myös naapurirovastikunnista. Tarkoitus onkin nyt laajentaa toimintaa valtakunnalliseksi. Maallikkopuhujakoulutus on aloitettu tuoreeltaan siten, että yksi kurssi on pidetty, ja toinen alkaa helmikuussa Tämä kurssi on vuoden mittainen ja sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneet pitämään hengellisiä puheita etenkin oman suvun juhlilla ja vaativimmissakin tilaisuuksissa. Uutena koulutusmuotona alkaa pilottikurssina luostarikoulu 9. viikon jälkimmäisenä viikonloppuna. Pilottikoulutus on nimeltään hengellinen matkakumppani , jossa opetus jäsentyy retriitin päiväohjelmaan. Tällöin säännölliset rukous- ja opetushetket vuorottelevat. Tämän kurssin jälkeen on tarkoitus tuottaa varsinaista luostarikoulu -ohjelmaa, jonka kesto vaihtelee viikon pituisista aina useamman viikon mittaisiin. Maallikkokoulu julkaisee kirjallisuutta ja sillä on oma lehti: Maallikkolehti, jota ilmestyy kerran vuodessa.u Sten Varila, Kaustisen Evankelisen Opiston rehtori, maallikkokoulun johtokunnan sihteeri Vuoden 2009 maallikkokoululaistenvalmistujaiset Vetelin kirkossa, jossa Piispa Samuel Salmi siunasi maallikot töihin. 16 *

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Sivistystyö osallisuuden vahvistajana

Sivistystyö osallisuuden vahvistajana Sivistystyö osallisuuden vahvistajana Kansanopistokokous 21.9.2010 Lapuan kristillinen opisto Paula Ilén Toiminnanjohtaja SPR:n Satakunnan piiri - Yksinäinen vanhus - Turvapaikanhakijoiden määrän nopea

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta

(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta (Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju

Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Vapaaehtoiset ja perheet - neuvoja, apua, tukea Petri Paju Emma & Elias Tuhti-ryhmän kysely Tavoitteena kerätä keskitetysti raportointiin tarvittavat tiedot vapaaehtoisilta Kerätä aineisto, joka tarjoaa

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY

Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Mikä ihmeen kansanopisto? SUOMEN KANSANOPISTOYHDISTYS FINLANDS FOLKHÖGSKOLFÖRENING RY Yleistä avoin kaikille joustava, kokonaisvaltainen ja kokopäiväopiskelu yhteisöllisyys sosiaalisuus läheinen kansainvälinen

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014

Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Sosiaalihuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen haaste vai mahdollisuus Seinäjoki 4.9.2014 Järjestön ja julkisen dialogi uudistuvassa sosiaalihuollossa Marita Ruohonen Valtuuston varapj, SOSTE

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto

Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa. Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaaehtoistoiminta sosiaali- ja terveysvirastossa Miia Pulkkinen Vs. Vapaaehtoistyön koordinaattori Sosiaali- ja terveysvirasto Virastopäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut Terveys- ja päihdepalvelut Sairaala-,

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Pidämme puolta pidämme huolta

Pidämme puolta pidämme huolta Pidämme puolta pidämme huolta Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea 22.10.2013 Pia Järnstedt Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Mihin yhdistykseen kuulut?

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 PÖYTÄKIRJA 1 (6) MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 4/2016 Aika Tiistai 12.4.2016, kello 17.42-20.05 Paikka Osallistujat Espoon valtuustotalo, Vihreän liiton ryhmähuone Luottamushenkilöjäsenet:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa

Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa Vapaaehtoistoiminta Vihdin seurakunnassa ANNA AIKAASI VAIKKA VAIN TUNNIKSI KERRALLAAN Vihdin seurakunnassa on monipuoliset mahdollisuudet osallistua vapaaehtoistoimintaan. Voit tulla esim. mummiystäväksi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012

Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia. Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen tuloksia Kristina Kaihari opetusneuvos YL 17.4.2012 Demokratiakasvatusselvityksen (PK, LU, AM) tavoitteet saada konkreettista tietoa koulujen ja oppilaitosten osallistumista

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ

PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ Tuula Antola, Kaipaus Finland Oy Tuula Colliander, Suomen Punainen Risti ry 17.9.2009 PK-YRITYKSEN JA JÄRJESTÖN YHTEISTYÖ PK-YRITYS & JÄRJESTÖ MIKSI MITÄ MITEN Kaipauksen kumppaneita! Logonet B2C!

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku

Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Teema 2. työpaja Opiskelija vapaaehtoisena - opiskelijavapaaehtoisen polku Työpajan vetäjät: Petri Tani, Laurea & Meeri Kuikka, Helsingin kaupunki Luokkatila: B302 Opiskelijan roolit Toimii vapaaehtoisena

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka Maahanmuuttajien työllisyydellä ja osallisuudella hyvinvointia 24.10.2013 Sannasirkku Autio 25.10.2013 Sannasirkku Autio

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit KAMU -yhteistyö Suomen Punainen Risti Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot