MESTOILTA MAAILMALLE! Kansainvälisyystietoutta nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden keinoin Etelä-Savossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MESTOILTA MAAILMALLE! Kansainvälisyystietoutta nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden keinoin Etelä-Savossa"

Transkriptio

1 Riikka Aho MESTOILTA MAAILMALLE! Kansainvälisyystietoutta nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden keinoin Etelä-Savossa Opinnäytetyö Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma Marraskuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Riikka Aho Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, sosiaalipedagoginen nuorisotyö Nimeke Mestoilta maailmalle! Kansainvälisyystietoutta nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden keinoin Etelä-Savossa Tiivistelmä Opinnäytetyönäni suunnittelin ja toteutin kansainvälisyystapahtumien sarjan kolmessa Etelä-Savon kunnassa. Tapahtumat toteutettiin yhteistyössä Mikkelin kaupungin nuorisotyön sekä Etelä-Savon nuorisotiedotus Po1ntin kanssa. Tapahtumissa esiteltiin nuorille suunnatut keskeiset mahdollisuudet lähteä ulkomaille. Vaihtoehdoista kerrottiin sekä asiantuntijan että ulkomailla olleiden nuorten näkökulmista, lisäksi saatavilla oli esitteitä eri kansainvälisyysmahdollisuuksista. Tapahtumien tavoitteena oli tarjota tiiviissä ja kiinnostavassa muodossa kansainvälisyystietoutta Etelä-Savon nuorille ja kannustaa heitä lähtemään ulkomaille. Lisäksi haluttiin tehdä tunnetuksi uutta nuorten tieto- ja neuvontapalvelu Po1ntia. Tapahtumat toteutettiin Mikkelissä, Haukivuorella ja Mäntyharjulla keväällä Opinnäytetyö sisältää raportin tapahtumien suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Lisäksi työhön kuuluu taustateoriaosuus, jossa paneudutaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden periaatteisiin, suosituksiin, käsitteisiin ja tulevaisuuden näkymiin sekä Mestoilta maailmalle! -tapahtumiin liittyvien kansainvälisyyskäsitteiden määrittelyyn. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut ovat ilmaisia, ajantasaisia ja perustuvat paikallisten nuorten tiedontarpeisiin. Näiden periaatteiden mukaisesti suunnittelin ja toteutin myös Mestoilta maailmalle! -tapahtumat. Nuoret ovat kiinnostuneita kansainvälisyydestä, mutta tutkimusten ja nuorisotyöntekijöiden mukaan heillä on melko vähän tietoa aiheesta, joten kansainvälisyyttä esittelevät tapahtumat tulivat tarpeeseen. Tästä huolimatta Mestoilta maailmalle! -kiertue tavoitti melko vähän yleisöä, mutta tapahtumissa paikalla olleiden mielestä sisältö oli kuitenkin hyvä ja kiinnostava. Asiasanat (avainsanat) nuorisotiedotus, kansainvälisyys, nuorisovaihto, tapahtumat, nuoret, opinnäytteet Sivumäärä Kieli URN 42 s. + liitteet 11 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Helena Timonen Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon nuorisotiedotus Po1nt

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis November 30th 2007 Author(s) Riikka Aho Degree programme and option Civic Activities and Youth Work, Social Pedagogical Youth Work Name of the bachelor's thesis Mestoilta maailmalle! Information on Internationality Through Youth Information Abstract As my bachelor s thesis, I planned and organised an event dealing with internationality. Mestoilta maailmalle! was carried out in co-operation with youth work of Mikkeli and a youth information service Po1nt, and taken to three municipalities in South-Savo. The youth were introduced to the main channels to help them go international according to the viewpoints of specialists in the field and young people that had spent time abroad. They were also given different brochures on the subject. The event Mestoilta maailmalle! was aimed to give the youth of South-Savo an interesting, comprehensive information package on internationality and encourage them to go abroad. Also, it was meant to familiarise people with Po1nt, the new youth information and counselling service. Mestoilta maailmalle! took place in Mikkeli, Haukivuori and Mäntyharju during spring The thesis includes reports on planning, organising and evaluating the events. In addition, I have included a chapter on background information examining the policies, references, concepts and future prospects of youth information and counselling services. It will define the concepts of internationality used in and related to the event, as well. Youth information and counselling services are free of charge, topical and based on local young people s need for information. I used these principles to create Mestoilta maailmalle! According to research work and youth workers interviews, the youth are interested in going abroad, but seem to lack in information. Thus, the event became an answer to many questions on the issue. In spite of this, Mestoilta maailmalle! did not gain much public attention. Those who did make it to the event thought the content was comprehensive and interesting. Subject headings, (keywords) Youth Information, Internationality, Youth Exchange, Events, Youth, Bachelor s Thesis Pages Language URN 42 p. + appendices 11 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Helena Timonen Bachelor s thesis assigned by Youth Information Po1nt

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA AIHEEN VALINTA Nuorisovaltuuston haastattelu Tavoitteena innostaa kansainvälisyyteen TEOREETTINEN VIITEKEHYS Lait ja suositukset nuorten neuvonnasta ja tiedottamisesta Kunta- ja nuorisolaki Euroopan nuorisotiedotussuositus ja opetusministeriön suositus nuorisotiedotuksesta kunnissa Valkoinen kirja Kansallinen koordinointi Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden työntekijän rooli ja etiikka Nuorten neuvonnan tulevaisuus KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut Nuorisotiedotuskeskus ja -piste Nuorisovaltuusto Youth in Action Nuorten ryhmätapaamiset Nuorisoaloitteet Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu Au pair Kielikurssi Vaihto-oppilas SUUNNITTELUPROSESSI Vuoropuhelua Mikkelin kaupungin nuorisotyön kanssa Nuorisovaltuuston rooli Asiantuntijat Käytännön kokemuksia nuorten kertomana Sketsi nuorisoaloitteesta Esitemateriaalien hankkiminen Markkinointi... 24

5 6 TAPAHTUMIEN TOTEUTUS Mikkeli Haukivuori Mäntyharju PALAUTE Ennakko-odotukset tapahtumasta Lähinnä olin kiinnostunut ja odotin mielenkiintoista & rentoa iltaa Tapahtuman sisältö Tyypit jotka puhui oli letkeitä! Risuja ja ruusuja Helmi sketsi! ARVIOINTI Mitä hyvää? Mitä parannettavaa? LOPUKSI LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Euroopan nuorisotiedotussuositus Liite 2 Opetusministeriön suositus nuorisotiedotuksesta kunnissa Liite 3 Tapahtumien juliste Liite 4 Infopaperi Liite 5 Lehdistötiedote Liite 6 Palautekysely Liite 7 Lehtileike Viikkosista Liite 8 Lehtileike Länsi-Savosta Liite 9 Lehtileike Pitäjänuutisista

6 1 JOHDANTO 1 Nuorten tieto- ja neuvontatyötä on tehty Suomessa jo 1980-luvulta lähtien. Työmuoto on kehittynyt ja laajentunut vuosien varrella siten, että kansallinen verkosto käsittää vuonna 2007 jo noin 80 paikallista nuorten tieto- ja neuvontakeskusta tai -pistettä sekä seudullisia, maakunnallisia ja lääninlaajuisia vuorovaikutteisia verkkopalveluja. (Fedotoff 2007b, 414.) Lisää toimintoja perustetaan jatkuvasti, sillä vuonna 2006 voimaan tullut nuorisolaki velvoittaa kunnat järjestämään nuorten tieto- ja neuvontapalveluja yhtenä nuorisotoimen peruspalveluna. Tieto- ja neuvontapalveluiden tehtävänä on antaa nuorille tietoa, ohjausta ja neuvontaa kaikissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä. Palvelut on perustettu vastaamaan paikallisten nuorten tiedontarpeisiin, ne ovat maksuttomia sekä saatavilla ilman ajanvarausta ja kaikille tasapuolisesti. Tieto- ja neuvontatyö on suunnattu ensisijaisesti vuotiaille nuorille, mutta myös heidän vanhemmilleen, opettajille, nuorisotyöntekijöille ja muille nuorten parissa toimiville. (Timonen-Verma 2003, 113.) Työmuodolla pyritään ennaltaehkäisemään nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä lisäämällä osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia nuorten keskuudessa. Parhaimmillaan tieto- ja neuvontapalvelut voivatkin muodostua vaikuttamiskanavaksi nuorten ja päättäjien välillä. (Fedotoff 2007b, 424.) Nuorisolain ja jatkuvasti kasvavan tietotulvan vuoksi nuorille kohdennettu tiedotus- ja neuvontatyö on koko ajan lisääntyvä työmuoto, johon kannattaa panostaa. Siitä ei vielä ole julkaistu kovinkaan paljon kirjallisuutta saati tutkimusta, mutta tästä huolimatta näen tieto- ja neuvontapalveluiden tuottamisen nuorisolle tärkeänä, haastavana ja ennen kaikkea mielenkiintoisena työkenttänä. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden ajankohtaisuus ja työmuodon monipuolisuus saivat kiinnostukseni aihetta kohtaan heräämään jo opintojeni puolivälissä. Syvensin osaamistani aiheesta koulutehtävien ohessa myös yhdessä harjoittelussa. Tietojen kartuttua olin entistä varmempi, että haluan tehdä opinnäytetyöni tästä mielenkiintoisesta nuorisotyön muodosta. Otettuani yhteyttä Etelä-Savon nuorisotiedotus Po1ntiin alkoi suunnittelu tieto- ja neuvontapalveluiden keinoin tehtävästä työstä alueen nuorten hyväksi. Nuoria ja heidän parissaan työskenteleviä henkilöitä haastatellessani kävi ilmi,

7 2 että paikallista nuorisoa kiinnostaa kansainvälisyys ja sen eri mahdollisuudet, mutta heillä ei juurikaan ole tietoa, miten päästä ulkomaille tai mistä saada rahoitus monikansalliseen projektiin. Eri kaupunkien nuorisotiedotuspisteiden verkkokysymyspalstoja selailemalla huomaa, miten kansainvälisyys mietityttää maan laajuisestikin lukuisia nuoria. Sivustoilta löytyy satoja nuorten liikkuvuutta käsitteleviä kysymyksiä. Niin koko Suomessa kuin Etelä-Savossakin siis on selkeä tarve kertoa nuorille kansainvälisyyden mahdollisuuksista ja paikallisista tahoista, joihin ottaa yhteyttä asian tiimoilta. Globalisoituvassa maailmassa vieraiden kielten ja kulttuurien hallinta on ensiarvoisen tärkeää ja se korostuu tulevaisuudessa entisestään. Siksi nuoria pitäisi kannustaa tulevaa työelämääkin ajatellen jo varhain hankkimaan kansainvälisiä kokemuksia ja uskallusta monikansallisiin kontakteihin. Näillä taidoilla voi taata aikuisiällä monta työpaikkaa ja hienoa kokemusta itselleen. Opinnäytteeni tavoitteena oli järjestää paikallisille nuorille tieto- ja neuvontapalveluiden keinoin mielekästä ja hyödyllistä toimintaa. Lisäksi työllä pyrittiin lisäämään Etelä-Savon nuorisotiedotus Po1ntin tunnettuutta ja näkyvyyttä. Tämän tavoitteen pohjalta suunnittelin ja toteutin kolmen kansainvälisyystapahtuman sarjan Mikkelissä, Haukivuorella ja Mäntyharjulla. Tapahtumat kantoivat nimeä Mestoilta maailmalle! ja niiden tarjoama tieto pyrittiin esittämään yleisölle uusin, mielekkäin keinoin perinteistä luentomaisuutta välttäen. Tapahtumat oli suunnattu kaikille kansainvälistymisestä kiinnostuneille eteläsavolaisille nuorille. Aloitan opinnäytetyöni raportin esittelemällä työn lähtökohdat ja aiheen valintaan vaikuttaneet seikat. Niiden jälkeen avaan työn teoriapohjaa nuorten tieto- ja neuvontapalveluista sekä määrittelen työssä esiintyvät keskeiset käsitteet. Olen rajannut teoriaosuuden käsittelemään pelkästään tieto- ja neuvontapalveluita, koska kansainvälisyysteemasta huolimatta se toimii koko työn lähtökohtana ja perusajatuksena. Mielestäni kansainvälisyyttä tulee käsiteltyä tarpeeksi selventävästi aiheeseen liittyvien käsitteiden määrittelyjen kautta. Teoriaosuuden jälkeen avaan tapahtumien suunnitteluprosessin kulkua esiintyjien sopimisesta aina esitteiden hankkimiseen ja tapahtumien markkinointiin. Suunnitteluosuuden perään on kuvattu kaikkien kolmen tapahtuman kulku omissa luvuissaan

8 3 sekä käyty läpi kustakin tapahtumasta saadut yleisöpalautteet. Lopuksi esitän omat arvioni tapahtumien hyvistä ja huonoista puolista sekä mitä pitää huomioida vastaavia tapahtumia myöhemmin järjestettäessä. 2 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA AIHEEN VALINTA Opinnäytteeni aihe alkoi hahmottua jo keväällä 2006 tehdessäni proseminaarityötäni nuorten tieto- ja neuvontapalveluista. Teema kiinnosti minua, sillä siinä keskitytään ryhmänohjausta enemmän yksilöohjaukseen sekä päästään tuottamaan ja levittämään nuorille hyödyllistä tietoa eri osa-alueilta. Ajatuksenani oli jo ennen proseminaarin aloittamista, että samaa aihetta voisi jatkaa opinnäytteessäkin ja idea vahvistui työtä tehdessä entisestään. Lopullinen silaus aiheen valinnalle tuli syksyllä 2006, kun tein harjoittelua Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosastolla. Siellä perehdyin nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden periaatteisiin ja käytännön toimintaan syvällisemmin ja kartoitin miten ne käytännössä Itä-Suomen kunnissa toteutuvat. Opinnäytteen lopullisen aiheen valinnan ollessa ajankohtainen myöhemmin syksyllä otin yhteyttä Etelä-Savon nuorisotiedotus Po1ntin projektityöntekijä Sami Romppaiseen, jonka tiesin koordinoivan nuorten tieto- ja neuvontapalveluja Mikkelin alueella. Hänen kanssaan keskusteltuani sain vahvistuksen sille, että työn tekeminen yhteistyössä Mikkelin kaupungin nuorisotyön kanssa on mahdollista. Tässä vaiheessa minulla ei kuitenkaan ollut vielä tietoa siitä, mitä käytännössä tekisin. Tapasimme Samin kanssa useasti syksyn aikana ja pohdimme mikä olisi kiinnostava ja hyödyllinen aihe niin minulle, Po1ntille kuin alueen nuorillekin. Itseäni kiinnosti käytännön tekeminen tutkimusta enemmän, joten lähdimme tästä lähtökohdasta liikkeelle. Sami esitti pitkän listan vaihtoehtoja aina nuorisotiedotuspisteen perustamisesta tapahtuman järjestämiseen ja tietomateriaalin tuottamiseen. Tästä listasta aloin karsia pois itseäni kiinnostamattomia sekä opinnäytteeksi liian työläitä aiheita. Lopulta jäljelle jäi tietomateriaalin tuottaminen sekä jonkinlainen ekstrajuttu perustoimintojen lisäksi tiedotuspisteessä. Myöhemmin totesin, että tietomateriaalia on jo niin paljon valmiina, että on turha alkaa tehdä jo kertaalleen tehtyä uudestaan. Näin jäljelle jäi jonkin ekstrajutun toteuttaminen. Oma kiinnostukseni tapahtumien järjestämistä kohtaan antoi sy-

9 4 säyksen sille, että lopulliseksi aiheeksi muodostui teematapahtuman järjestäminen tiedotuspisteen yhteydessä. Tapahtuman järjestämisessä pääsisi tekemään monipuolisesti erilaisia asioita sisällön pohtimisesta mainostamiseen ja esiintyjien etsimiseen. Lisäksi Mikkelin seudulla on tilausta nuorille suunnatuille tapahtumille, joten tällaisesta työstä hyötyisi kohderyhmäni eli alueen nuoriso. Tavatessamme jälleen Samin kanssa hän luetteli minulle eri aihealueita, joita tiedotuspisteessä on esillä. Näitä ovat kansainvälisyys, asuminen, koulutus, työnhaku, terveys, rahan käyttö, seksuaalisuus sekä vapaa-aika ja harrastukset. Mietin, olisiko joku niistä hyvä aihe teematapahtumalle, mutta tulin siihen tulokseen, että koska tapahtuma suunnataan nuorille, olisi aiheen oltava sellainen, joka oikeasti kiinnostaisi heitä ja houkuttelisi tulemaan paikalle. Kuten Jaana Fedotoffkin (2007a) toteaa, nuorten aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen on edellytys sille, että palvelut kohtaavat nuorten tarpeet. Niinpä sain idean jututtaa nuoria ja kysellä heidän mielipiteitään hyvästä tapahtuman aiheesta. Alun perin ajattelin haastatella suurta joukkoa nuoria, esimerkiksi nuorisotiloilla kävijöitä sekä mahdollisesti muutamaa koululuokkaa. Huomasin kuitenkin, että aikaa on rajallisesti ja opinnäytteeni päätarkoitus on tuottaa teematapahtuma nuorille, ei tehdä laajaa tutkimusta tapahtuman aiheesta. Näin päädyin haastattelemaan pelkästään Mikkelin nuorisovaltuuston jäseniä, jotka edustavat melko kattavasti alueen nuoria. 2.1 Nuorisovaltuuston haastattelu Sovin nuorisovaltuuston kanssa haastattelun joulukuulle, jolloin heidät oli mahdollista tavata yhdessä. Tavoitteenani oli saada nuorisovaltuustolta ideoita ja mielipiteitä siitä, minkä teeman ympärille tapahtuma kannattaisi järjestää, mikä nuoria kiinnostaa ja millä heitä saa houkuteltua paikalle. Teeman lisäksi suunnittelin kysyväni valtuustolta heidän mielipiteitään hyvästä tapahtumapaikasta ja -ajasta sekä toteutustavasta. Lisäksi halusin selvittää heidän halukkuutensa tapahtuman järjestelyihin ja ovatko he valmiita sitoutumaan siihen. Suunnittelin selvittäväni valtuustolaisten mielipiteitä tapahtuman aiheesta sekä mahdollisesta yhteistyöstä järjestelyjen osalta ryhmähaastattelulla. Valitsin ryhmähaastatte-

10 5 lun, koska sillä keinolla saan kaikki nuoret kerralla kasaan ja yhdessä keskustellessa saattaa tulla esille mielipiteitä ja hyödyllisiä seikkoja, joita ei välttämättä yksinään tulisi ajatelleeksi. Tavoitteenani oli virittää avoin, idearikas ja rento keskustelu, jossa on piirteitä sekä keskustelusta että teemahaastattelusta. (Hirsjärvi ym. 2004, ) Vapaan keskustelun lomassa pidin huolen siitä, että sain vastaukset omiin kysymyksiini. Keskustelun aikana kirjoitin muistiinpanoja esille tulevista teemoista. Menin sovittuna aikana sovittuun haastattelupaikkaan, mutta pettymyksekseni paikalla oli vain kaksi nuorta, koska kyseessä olikin nuorisovaltuuston kokousta valmisteleva kokoontuminen eikä varsinainen kokous, jossa koko valtuusto olisi paikalla. Olosuhteiden pakosta haastatteluni typistyi siis kahden nuoren ja heitä ohjanneen nuorisosihteeri Antti Liukkosen kanssa keskustelemiseen. Sopivaa tapahtuman aihetta pohtiessamme keskustelimme muun muassa seksuaalisuudesta ja työnhausta, mutta hyvin nopeasti esille nousi kansainvälisyys, joka todettiin parhaaksi aiheeksi teematapahtumalle, koska se on haastateltavieni mielestä ajankohtainen ja nuoria kiinnostava kokonaisuus. Totesimme myös Antin ja nuorten itsensä vahvistaessa käsitykseni, että nuoret ovat kiinnostuneita erilaisista kansainvälistymisen mahdollisuuksista, mutta heillä on kovin vähän tietoa niistä. Tätä tukee myös Päivi Timonen-Verman (2003, 131) lista nuorisotiedotuskeskusten ja -pisteiden kysytyimmistä aihealueista. Hän nimeää 16 teemaa, joista nuoret yleisimmin haluavat tietoa. Näistä reilu neljännes liittyy kansainvälisyyteen, esimerkiksi työskentely ja opiskelu ulkomailla sekä nuorten liikkuvuus. Juttelimme Antin ja nuorten kanssa aiheen valitsemisen jälkeen hieman jo tapahtuman sisällöstäkin. Totesimme, että käytännön kokemukset ovat aina kiinnostavia, joten asiantuntijan lisäksi paikalle voisi pyytää itse ulkomailla olleita nuoria kertomaan kokemuksistaan ja kommelluksistaan. Mietimme myös, että tapahtumia voisi olla useampi kuin yksi, näin tavoitettaisiin paremmin eri alueiden nuoria. Kysyin nuorisovaltuuston kiinnostusta tapahtuman järjestelyjä kohtaan ja he olivat sitä mieltä, että innostusta kyllä löytyy, kunhan hahmottelen hieman heidän rooliaan tapahtumassa. Nuorisovaltuustolaisten haastattelu sujui siis tuloksekkaasti vähästä osallistujamäärästä huolimatta. Päätimme järjestää kansainvälisyystapahtuman, jossa esiintyy sekä asi-

11 antuntijoita että nuoria kertomassa omista kokemuksistaan. Nuorisovaltuusto lupasi olla mukana järjestelyissä mahdollisesti useammassakin tapahtumassa Tavoitteena innostaa kansainvälisyyteen Nuorisovaltuuston haastattelun jälkeen totesimme Samin kanssa, että kansainvälisyys teematapahtuman aiheena on erittäin hyvä, sillä se on globalisoituvassa maailmassa hyvin ajankohtainen ja tärkeä asia. Jaana Fedotoffkin (2007b, 415) toteaa, että nuorten tieto- ja neuvontapalveluissa pitäisi panostaa kansainvälisyysteemaan, sillä nuorisotiedotuksen tulisi myös avartaa nuorten mahdollisuuksia sekä edistää nuorten itsenäistymistä ja liikkuvuutta, jotta Euroopasta tulisi osa heidän jokapäiväistä elämäänsä. Nuoret ovatkin kiinnostuneita kansainvälisyydestä ja haluavat tietoa mahdollisuuksistaan lähteä ulkomaille, koska heillä ei usein ole käsitystä eri vaihtoehdoista ja käytänteistä. Kansainvälisyystapahtuma saattaisi myös houkutella paikalle nuoria, jotka eivät tavallisesti käy nuorisotiloilla. Kansainvälisyysteeman hyödyllisyyttä ja kysyntää paikallisten nuorten keskuudessa tukee myös Janne Tepon vuonna 2001 tekemä opinnäytetyö Kiinnostaako kansainvälistyminen nuoria? Tutkimus nuorten suhtautumisesta kansainvälisyyteen. Tutkimuksessa 120 Keuruun lukion 1. ja 2. vuosiluokan opiskelijaa vastasi kansainvälisyyttä käsitteleviin kysymyksiin. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla. Vastanneista nuorista 81,6 % oli kiinnostunut kansainvälistymisestä. Heidän mielestään kiinnostavin tapa kansainvälistymiseen oli työskentely ulkomailla. Tätä mieltä oli 39,1 % vastanneista. Opiskelu ulkomailla kiinnosti 26,6 %, ryhmätapaaminen 18,3 %, au pair -toiminta 10 %, vapaaehtoistyö ulkomailla 4,1 % sekä eri kansalaisuuksien tapaaminen ja asuminen ulkomailla 1,6 % nuorista. 63,3% vastaajista ei mielestään tiennyt juurikaan EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmista. Kuitenkin 20,8 % vastanneista osoitti kiinnostuksensa ohjelmia kohtaan haluamalla niistä tietoa. Lisäksi 60,8 % kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kuntien tulisi tarjota nuorisolle enemmän mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Janne Tepon tutkimuksen sekä nuorisotyöntekijöiden ja nuorisovaltuuston kanssa käymieni keskustelujen pohjalta syntyi tapahtumille tavoitteeksi tehdä tiivis ja kiinnostava paketti eteläsavolaisille nuorille eri kansainvälisyysmahdollisuuksista sekä innostaa ja

12 madaltaa kynnystä lähteä ulkomaille. Lisäksi tapahtumalla haluttiin mainostaa uutta nuorten tiedotuspalvelua ja lisätä sen tunnettuutta ja mainetta aktiivisena tahona. 7 3 TEOREETTINEN VIITEKEHYS Nuorten kokemukset ja taidot yhteiskunnallisesta elämästä eivät ole vielä kovin vahvoja, joten he ovat vasta hahmottamassa yhteiskuntaa ja sen rakenteita. He tarvitsevat tukea ja ohjausta selvitäkseen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Nuoret tietävät varmasti monista asioista enemmän kuin vanhempansa ja etenkin internetin ja muun nykytekniikan käytössä he ovat muita ikäluokkia selvästi edellä. Heillä ei kuitenkaan välttämättä ole riittävän kokonaisvaltaista ymmärrystä tiedon luonteesta ja merkityksestä. Etenkin nuorilla, mutta myös muilla ikäryhmillä tiedon jäsentäminen, tulkitseminen ja sisäistäminen on yhä suurempi ongelma, sillä tiedon määrä maailmassa kasvaa jatkuvasti. Yhä helpompi on käyttää valmiita ratkaisuja, etenkin nuorten, joilla ei vielä ole taitoa erottaa olennaista tietoa epäolennaisesta. Siksi yhteiskuntaelämän monimutkaistuessa nuorten tieto- ja neuvontatyöllä onkin yhä tärkeämpi merkitys nuorten kasvussa itsenäisiksi aikuisiksi. (Fedotoff 2007b, 410, 414.) Nuorten tieto- ja neuvontatyötä on tehty Suomessa jossain muodossa osana kunnallista nuorisotyötä jo 1980-luvulta lähtien. Kansallinen verkosto käsittää vuonna 2007 noin 80 paikallista nuorten tieto- ja neuvontakeskusta tai -pistettä sekä seudullisia, maakunnallisia ja lääninlaajuisia vuorovaikutteisia verkkopalveluja. Seudulliset verkkohankkeet ovat tärkeitä, koska Suomessa on pitkät välimatkat ja merkittävä osa nuorista asuu syrjäseuduilla kaukana muista nuorille suunnatuista palveluista. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden periaatteiden mukaisesti tieto tulee kuitenkin taata tasapuolisesti kaikille nuorille asuinpaikasta riippumatta. Siksi etenkin seudullisia hankkeita rakennetaan jatkuvasti ja tavoitteena onkin saada 200 kuntaa mukaan vuoden 2007 aikana. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden jatkuvaa kasvua Euroopassa kuvaa se, että vuonna Euroopan maassa oli noin nuorisotiedotusammattilaista. Vuonna 2007 vastaavan luvun arvioidaan olevan jo noin (Mt ) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tehtävänä on antaa nuorille tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ilman ajanvarausta ja

13 8 kaikille tasapuolisesti. Palvelut on suunnattu ensisijaisesti vuotiaille nuorille, mutta myös heidän vanhemmilleen, opettajille, nuorisotyöntekijöille ja muille nuorten parissa toimiville. (Timonen-Verma 2003, 113.) Toiminnan tulee olla asiakaskeskeistä, sillä tiedotus- ja neuvontapalvelut muodostuvat ensisijaisesti käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Ammattitaitoisten työntekijöiden välittämällä luotettavalla, ajantasaisella, monipuolisella ja objektiivisella tiedolla pyritään tukemaan nuorten itsenäistymistä ja vastuullisuutta sekä omatoimista selviytymistä elämässä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut työmuotona on tunnustettu useimmissa Euroopan maissa osaksi perusnuorisotyötä. Palvelun keskeisenä periaatteena on taata kaikki nuoren tarvitsema tieto yhdestä paikasta. Lähtökohtana on nuori itse ja häntä kannustetaan tekemään itse omat päätöksensä, neuvoja on vain tukemassa näitä valintatilanteita. (ERYICA 2004b; Fedotoff 2007b, 415.) Periaatteena nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyölle on, että palvelu mahdollistetaan kaikille nuorille riippumatta heidän etnisestä taustastaan, sukupuolestaan, elämäntilanteestaan tai yhteiskunnallisesta asemastaan. Palveluiden tulee olla maksuttomia ja mahdollisimman helposti käytettävissä ilman ajanvarausta. Tiedon tulee perustua ensisijaisesti nuorten tiedontarpeisiin ja kysymykseen annettavan vastauksen on oltava yksilöllinen. (ERYICA 2004a; Fedotoff 2007b, 418.) Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut on perustettu vastaamaan juuri paikallisten nuorten tarpeisiin, jotka on kartoitettu erilaisilla kyselyillä ja tutkimuksilla. Nuoren tullessa nuorisotiedotuspisteeseen tai -keskukseen hän voi etsiä tarvitsemaansa tietoa omatoimisesti oppaista, esitteistä, internetistä, tietokannoista tai muista tarjolla olevista tietolähteistä. Monissa keskuksissa ja pisteissä nuorella on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen neuvontaan paikanpäällä tai vaihtoehtoisesti puhelimitse ja sähköpostitse. (Fedotoff 2007b, 415.) Koska Suomessa on varsin kattavasti nuorille suunnattuja palveluja, kuten ammatinvalinnanohjausta, sosiaali- ja terveyspalveluja sekä koulutus- ja vapaaajanviettomahdollisuuksia, ovat nuorisotiedotuskeskukset ja -pisteet keskittyneet yleiseen nuorisotiedotustyöhön, eli tiedot, opastus ja neuvonta perustuvat käyttäjien kysymyksiin ja tiedontarpeeseen kaikilta elämänalueilta. Työntekijöiden täytyy siis osata etsiä tietoa kaikista nuoria kiinnostavista aihealueista, jotta niin sanottu yhden luukun

14 9 periaate toteutuu, eli nuori saa kaiken tarvitsemansa tiedon samasta paikasta. Tämän vuoksi nuorten parissa toimivien työntekijöiden tulisi tehdä yhteistyötä, jotta nuorten tiedon ja ohjauksen saanti olisi mahdollisimman helppoa ja lähellä nuorta sekä kynnys tulla asiantuntijan pakeille olisi matala. (Mt. 416.) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden yhtenä pääperiaatteena on antaa nuorille tietoa tasapuolisesti kaikista nuorten elämään liittyvistä aihealueista, myös vähemmän suosituista. Tietoa tulee siis olla laajasti eri teemoista, vaikka selkeästi kysytyimmät aihealueet nuorisotiedotuskeskuksissa ja -pisteissä Päivi Timonen-Verman (2003, 131) mukaan ovat opiskelu, opiskelu ulkomailla, asuminen, työ, työskentely ulkomailla, vapaaehtoistyö ulkomailla, erilaiset tukipalvelut, sosiaaliturva, terveys, ihmissuhteet, seksuaalisuus, ehkäisy, liikkuvuus (esimerkiksi nuorisomatkailu), varusmies- ja siviilipalvelu sekä vapaa-aika. Myös vuodenajoilla on merkitystä kysytyimpien aiheiden kirjoon. Vuodenvaihteesta liki kesään asti työntekijöitä työllistävät nuorten kesätöiden hakuun liittyvät kysymykset, syksyllä ja keväällä pinnalla on yhteishaku, kesällä matkailu ja turismi sekä loppukesästä uusien mahdollisuuksien kartoittaminen ilman opiskelupaikkaa jääneiden kanssa. (Härmä 2003b, 70.) Paikalliset nuorisotiedotuskeskukset kuuluvat Allianssin välityksellä kansainväliseen ERYICA-verkostoon ja ne ovat yleensä kuntien ylläpitämiä ja rahoittamia sekä täysin itsenäisiä. Ne ovat myös osa kunnan perusnuorisotyötä ja työntekijät ovat nuorisotoimen palkkaamia. Nuorisotiedotuskeskukset ja -palvelut ovat hyväksyneet Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n jäsenjärjestöjen luomat ammattiperiaatteet eli Euroopan nuorisotiedotussuosituksen (Liite 1). Jokainen paikallinen nuorisotiedotuskeskus, joka pääsee kansallisen verkoston jäseneksi saa käyttää ERYICA:n logoa. Logon käyttäminen edellyttää eurooppalaisen nuorisotiedotustyön periaatteiden noudattamista. (Timonen-Verma 2003, ) 3.1 Lait ja suositukset nuorten neuvonnasta ja tiedottamisesta Nuorisotyöstä ja -tiedotuksesta on säädetty monella lailla ja suosituksella. Suomessa keskeisimpiä ovat Euroopan nuorisotiedotussuositus (Liite 1), opetusministeriön suositus nuorisotiedotuksesta kunnissa (Liite 2), Euroopan komission valkoinen kirja (2001) sekä kuntalaki (N:o 365/1995) ja nuorisolaki (N:o 72/2006), jotka molemmat

15 ottavat kantaa nuorten elinoloihin, vaikuttamismahdollisuuksiin sekä nuorille tiedottamiseen Kunta- ja nuorisolaki Kuntalain (N:o 365/1995) 29 :ssä todetaan, että kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Vuoden 2006 maaliskuussa voimaan tullut nuorisolaki vaikutti merkittävästi nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyöhön Suomessa. Laki vahvistaa työmuodon asemaa yhtenä kunnallisena nuorisotyön peruspalveluna. Se antaa myös tuen ja perustelut palvelujen kehittämisen tarpeelle sekä eri toimijoiden yhteistyölle. (Fedotoff 2007b, 417.) Nuorisolain (72/2006) kolmannen luvun 7 määrää, että nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. -- Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot Euroopan nuorisotiedotussuositus ja opetusministeriön suositus nuorisotiedotuksesta kunnissa Lakipykälien lisäksi Euroopan nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyötä ohjaa Euroopan nuorisotiedotus- ja -neuvontajärjestö ERYICA:n jäsenjärjestöjen hyväksymä Euroopan nuorisotiedotussuositus (Liite 1). Tätä suositusta pidetään laajasti nuorisotiedotuksen perusasiakirjana. Joissakin Euroopan maissa suositus on otettu käyttöön sellaisenaan, toisissa siitä on mukailtu kansalliset periaatteet. (Alexander 2003, 6.) Suomessakin nuorten tieto- ja neuvontapalvelut toimivat eurooppalaisen suosituksen mukaisesti. Periaatteet suuntaavat palveluiden kattavuutta, johdonmukaisuutta ja nuorisotiedotustyön koordinointia (Fedotoff 2007b, 418). Niiden avulla on helppo määrittää kunkin tiedotuspisteen ja -keskuksen toiminnan suunta ja palveluiden laatu.

16 11 Opetusministeriö antoi vuonna 1990 oman suosituksensa (Nro 11/700/90) nuorisotiedotuksesta kunnissa (Liite 2). Suositus koskee ensisijaisesti kuntien nuorisolautakuntia ja muita nuorisotoimesta vastaavia toimijoita. Se antaa suositukset nuorisotiedotuksen tavoitteista ja muodoista sekä muita ohjeita toiminnan järjestämisestä kunnan nuorisotyöstä vastaaville tahoille Valkoinen kirja Merkittävänä vaikuttajana nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyön kehittymiselle on toiminut myös Euroopan komission Valkoinen kirja EU:n nuorisopolitiikan uudet tuulet (2001), joka korostaa nuorten oikeutta saada tietoa ja tulla kuulluksi, nuorten omaa osallistumista tiedon tuottamiseen, vertaistiedottamiseen sekä tiedon luotettavuutta ja selkokielisyyttä. Valkoisen kirjan toteutumisen seurannassa on nostettu erityisesti esille nuorten mahdollisuudet käyttää tietopalveluita, kysymys tarjottavan tiedon laadusta sekä nuorten osallistuminen tiedon tuottamiseen ja levitykseen. (Fedotoff 2007b, 418.) Kirjassa on erityinen maininta tiedotuksen tärkeydestä: Aktiivisena kansalaisena toimimisen edistäminen edellyttää tiedottamista, ja nuoret odottavat tiedotukselta paljon. -- He odottavatkin ennen kaikkea sitä, että tiedotuksen tarve tunnustetaan. -- Lisäksi on pidetty tärkeänä, että tiedotuksella on kasvot ja että nuoret otetaan mukaan sisällön suunnitteluun ja tiedon levitykseen. (Euroopan komissio 2001.) 3.2 Kansallinen koordinointi Suomessa nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kansallista koordinointia on kaivattu jo pitkään, sillä kenttä on ollut hajanainen, työntekijät ovat hankkineet koulutuksensa sekalaisesti eri tahoilta eikä kukaan ole tarkkaan tiennyt missä kotimaisen nuorisotiedotuksen saralla mennään. Niinpä vuoden 2006 alusta alkanut kansallinen koordinointi on tullut tarpeeseen. Tehtävää hoitaa Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus opetusministeriön rahoituksella. Tarkoituksena on muodostaa valtakunnallinen koordinaatioja konsultointijärjestelmä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden tuottamiseksi. Koordinoinnilla pyritään muun muassa toimimaan tukipalveluna jo olemassa oleville ja vasta kehitteillä oleville nuorisotiedotushankkeille, kehittämään palveluja kansallisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa, takaamaan laadukkaat ja tasa-arvoiset lähipalvelut kaikille nuorille sekä tukemaan nuorten osallisuutta ja kuulemista. Kansallinen

17 koordinointi takaa myös vahvan ammatillisen verkoston työmuodon kehittäjänä. (Opetusministeriö.) Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden työntekijän rooli ja etiikka Jaana Fedotoff (2007b, ) toteaa työntekijöiden vahvan ammatillisen ja pedagogisen osaamisen olevan laadukkaiden palveluiden edellytys. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelutyöntekijällä on vastuu annettavan tiedon oikeellisuudesta ja käyttökelpoisuudesta. Nuorille annetun tiedon pitää olla paikkansapitävää, helppokäyttöistä ja ajantasaista sekä puolueetonta ja sitoutumatonta. Työntekijä varmistaa tiedot useista eri lähteistä ja samalla arvioi niiden luotettavuutta. Hänellä tulee olla maalaisjärjen ja tilanneherkkyyden lisäksi hyvät sosiaaliset taidot, jotta hän pystyy käsittelemään arkojakin aiheita nuorten kanssa. Työntekijän on oltava myös hyvä kuuntelija, jotta hän voi esittää nuorelle tarkentavia kysymyksiä ja varmistaa lopuksi, että nuori on saanut haluamansa tiedot. Neuvoja ei kuitenkaan tee päätöksiä asiakkaiden puolesta, vaan ohjaa heitä tiedon lähteille. Työntekijän tulee aina säilyttää puolueettomuus vaikeissakin tilanteissa, jotta hän on nuorelle ammattitaitoinen aikuinen, jolta saa yksilöllisiä ja luotettavia vastauksia. Milla Härmä (2003a, 27) on pohtinut nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden etiikkaa ja todennut, että se ei ole yksiselitteistä, vaan muodostuu kahdesta tasosta; yleisestä ammattietiikasta ja nuorisotiedotuksen sisäisestä etiikasta. Yleinen ammattietiikka koskee kaikkia ammatteja, se kertoo miten ammattien maailmassa etiikkaa sovelletaan ja ymmärretään. Nuorisotiedotuksen sisäiseen etiikkaan kuuluu muun muassa erilaiset valintatilanteet, asiantuntijan vastuu, nuoren ja työntekijän kohtaamiseen liittyvät valinnat, tiedottaminen sekä mainonta. Se ei kuitenkaan koostu pelkästään muiden ammattien etiikkaa yhdistelemällä, vaan siihen vaikuttavat myös nuorisotiedotuksen kansainväliset periaatteet sekä nuorisotiedotuspistettä tai -keskusta hallinnoivan kunnan arvot ja päämäärät. 3.4 Nuorten neuvonnan tulevaisuus Tämän luvun tulevaisuuden visiot perustuvat Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Napin (2003, 66) esittämiin pohdintoihin. Niiden mukaan tulevaisuuden muutokset tuovat uusia haasteita muun yhteiskunnan lisäksi myös nuorten tieto- ja neuvontapal-

18 13 velutyöhön. Koska neuvonta on osa yhteiskunnan kulttuuria, siinä heijastuvat yleiset tavat, asenteet, arvostukset, normit ja uskomukset. Tietoliikenneverkot ovat muuttaneet valtavasti koko yhteiskuntaa viime vuosikymmenien aikana. Tämä muokkaa huomattavasti myös neuvojien työnkuvaa, sillä tiedonhaku on nopeutunut ja helpottunut esimerkiksi internetin myötä. Nuoretkin ovat oppineet elämään tietoyhteiskunnassa ja he löytävät nykyisin entistä helpommin tarvitsemansa tiedot itse; neuvojan rooliksi jää enää opastaminen ja kouluttaminen. Myös erilaiset mobiilipalvelut lisääntyvät koko ajan ja niiden käyttöä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden saralla lisätään jatkuvasti esimerkiksi tapahtumista tiedottamisessa. Tulevaisuudessa lähes kaikki yhteiskunnan palvelut ovat maksullisia, mutta tämän muutoksen ei pitäisi vaikuttaa nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kohdalla, sillä se on aina perustunut maksuttomuuteen, jotta kaikilla nuorilla ikään, varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta olisi tasavertaiset mahdollisuudet saada palvelua. Tämä vaatimus on kirjoitettu nuorisotiedotuksen ja -neuvonnan eurooppalaisiin periaatteisiin. Kansainvälisyyden jatkuva lisääntyminen sekä tietoteknisten taitojen korostuminen johtavat siihen, että tieto- ja neuvontapalvelutyöntekijöiden on koko ajan koulutettava itseään ja pidettävä itsensä ajan tasalla nuorten asioista ja elämästä yhteiskunnassa. Myös uusia sidos- ja asiakasryhmiä tulee jatkuvasti lisää, ja niiden kanssa on osattava toimia oikein. 4 KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin sekä kansainvälisyyteen ja liikkuvuuteen liittyy paljon eri käsitteitä, joita on syytä selventää. Avaan tässä luvussa ensin nuorten tietoja neuvontapalveluiden, nuorisotiedotuskeskusten ja -pisteiden sekä nuorisovaltuuston määritelmät. Niiden jälkeen selvitän opinnäytetyössäni esiintyvät kansainvälisyyteen liittyvät käsitteet.

19 4.1 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut 14 Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut on yksi nuorisotyön kasvava työmuoto, jossa annetaan ammattitaitoista apua, tukea ja tietoa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä (Opetusministeriö). Työmuodosta käytetään yleisesti myös lyhyempää termiä nuorisotiedotus. Nuorten tieto- ja neuvontatyö kulkevat usein käsikädessä ja niitä pidetään yhtenä ja samana asiana. Tiedottaminen ei kuitenkaan ole välttämättä henkilökohtaista vaan se voi koostua nuorten saatavilla olevista kansioista, infolehtisistä, internetsivustoista ja muista itsenäiseen tiedonhakuun soveltuvista välineistä. Tiedottaminen on usein myös yksisuuntaista eikä se sisällä suoranaista vuorovaikutusta nuoren kanssa. (Nuorten tiedotus- ja neuvontakeskus Nappi 2003, 64.) Neuvonnan lähtökohtana puolestaan on asiakas. Nuori tekee itse omat päätöksensä ja valintansa, vaikka neuvojat osallistuvatkin aktiivisesti neuvontatilanteeseen sekä auttavat ja opastavat nuorta löytämään omat mielenkiinnon lähteensä. Neuvonnan tavoitteena on tarjota ymmärrettävässä muodossa, tarpeeksi ajoissa ja riittävästi niitä tietoja, joita nuori tarvitsee. Nuorisotyössä neuvonta tarkoittaa lähinnä sitä, että tiedotustyöntekijä ohjaa nuorta tiedon lähteille. Neuvoja auttaa nuorta löytämään tietoa häntä kiinnostavista teemoista antamalla hänelle objektiivista tietoa niistä sekä auttamalla myös käytännön toimissa, kuten hakemusten täyttämisessä. (Mt. 64.) 4.2 Nuorisotiedotuskeskus ja -piste Nuorisotiedotuskeskusten ja -pisteiden ero on siinä, että keskukset ovat kokonaisvaltaisia neuvontapaikkoja, joihin nuoret voivat tulla halutessaan joko etsimään itsenäisesti tietoa tai juttelemaan neuvontatyöntekijän kanssa. Tiedotuspiste puolestaan voi olla oma nurkkauksensa jonkin muun palvelun tiloissa, esimerkiksi koulussa tai kirjastossa. Keskusten lähestymistapa on asiakaskeskeistä, niissä pyritään etsimään vastauksia nuorten tarpeista lähtien. Toiminta on luottamuksellista, maksutonta ja keskuksilla on oma itsenäinen rooli. Niiden toiminta on ennaltaehkäisevää, sillä on tärkeää, että nuori saa ajoissa tietoa ja tukea omille valinnoilleen. (Faché 1991, 55.)

20 4.3 Nuorisovaltuusto 15 Nuorisovaltuusto on vaaleilla valittava nuorten ryhmä, joka toimii kaupungin- tai kunnanvaltuuston rinnalla (Valtikka.fi 2004). Valtuuston tarkoituksena on edistää nuorten vaikuttamis-, osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia, opettaa nuoria osallistumaan yhteiskunnallisiin asioihin sekä olla nuorten vaikuttamiskanavana. Lisäksi nuorisovaltuusto toimii kaupungin nuorten asiantuntija- ja yhteistyöelimenä ja tuo nuorten näkökulman esille kaupungin päätöksenteossa. Valtuusto myös toimii aktiivisesti vuorovaikutuksessa nuorten kanssa ja luo toimintamallinsa ja määrittelee tehtävänsä itse. (Etelä-Savon nuorisotiedotus Po1nt 2006.) 4.4 Youth in Action Uusi Youth in Action -ohjelma vuosille on seurausta aiemmista EU:n nuoriso-ohjelmista. Ohjelmassa osallisina ovat EU:n 27 jäsenmaata, kolme EFTA/ETA maata ja yksi ehdokasmaa sekä 21 EU:n naapurina olevaa kumppanuusmaata. Ohjelmaan kuuluu lukuisia alaohjelmia, esimerkiksi nuorten ryhmätapaamiset, nuorisoaloitteet ja eurooppalainen vapaaehtoispalvelu. (Uusilehto 2007.) Youth in Action on suunnattu vuotiaille nuorille, nuorten parissa toimiville sekä yleishyödyllisille organisaatioille EU:n jäsenmaissa ja kumppanuusmaissa. Painopiste on kuitenkin vuotiaissa sekä nuorissa, joilla on vaikeuksia osallistua ohjelmaan koulutuksellisista, sosiaalisista, fyysisistä, psyykkisistä, taloudellisista, kulttuurisista tai maantieteellisistä syistä. (Mt.) Ohjelman tavoitteena on tukea ja edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta, kehittää yhteisvastuullisuutta ja edistää suvaitsevaisuutta nuorten keskuudessa erityisesti EU:n sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamiseksi ja edistää eri maiden nuorten keskinäistä ymmärtämystä. Lisäksi ohjelman avulla pyritään kehittämään nuorten toimintaa tukevien järjestelmien laadun ja nuorisoalalla toimivien kansalaisjärjestöjen edellytyksiä ja eurooppalaisen nuorisoalan yhteistyötä. (Mt.) Youth in Action -ohjelman tunnusmerkkejä ovat non-formaali oppiminen ja sen tunnustaminen, kulttuurienvälistä oppimista edistävät menettelytavat, syrjinnän vastai-

21 suus, sukupuolten välinen tasa-arvo, riskien hallinta, monikielisyys, näkyvyys ja hyvien kokemusten levittäminen sekä hankkeita tukeva toimintamalli ja koulutus. (Mt.) Nuorten ryhmätapaamiset Nuorten ryhmätapaamisten tavoitteena on muun muassa edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja keskinäistä ymmärtämystä, kehittää nuorten monikulttuurista oppimista sekä tukea nuorison liikkuvuutta. Tapaamisella on oltava jokin teema, jota ohjelma tukee eikä se voi olla esimerkiksi lomamatka, kielikurssi, urheilukilpailu tai säännöllisesti toistuva kokous. (Uusilehto 2007.) Ryhmätapaamiset on suunnattu yleishyödyllisille organisaatioille ja nuorten vapaille ryhmille, osallistujat ovat pääasiassa vuotiaita. Osallistujia on oltava vähintään kahdesta maasta ja tapaamisen kesto on 6 21 päivää hankkeen kokonaiskeston ollessa korkeintaan 15 kuukautta. (Mt.) Nuorisoaloitteet Nuorisoaloite on nuorten itse suunnittelema ja toteuttama hanke, jossa tavoitteena on positiivinen muutos. Hankkeessa on oltava jokin teema, esimerkiksi ympäristö, sosiaalinen vahvistaminen tai tasa-arvon edistäminen. Aloitteen idea on toteuttajilleen uusi. Hankkeen kesto on 3 18 kuukautta. (Uusilehto 2007.) Nuorisoaloitteiden tavoitteena on muun muassa lisätä nuorten oma-aloitteisuutta, luovuutta ja yritteliäisyyttä, kehittää omaa aktiivisuutta ja vastuuta yhteisistä asioista sekä toimia nonformaalin oppimisen kokemuksena ja välineenä. Hankkeeseen voi osallistua vähintään neljä vuotiasta nuorta. Mikäli osallistujissa on alaikäisiä, on mukana oltava joku nuorten parissa toimiva aikuinen. (Mt.) Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun tavoitteena on nuorten yhteisvastuullisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja nuorten keskinäisen yhteisymmärryksen edistäminen ja lisääminen. Lisäksi vapaaehtoispalvelulla pyritän tukemaan paikallisyhteisöjen kehi-

22 tystä sekä tarjoamaan nuorille monikulttuurisia, vapaamuotoisia sekä positiivisia työ- ja oppimiskokemuksia. (Uusilehto 2007.) 17 Vapaaehtoispalvelu on maksutonta osallistujalle, joka on vuotias. Toiminta toteutetaan muualla kuin osallistujan asuinmaassa ja siitä tulee olla hyötyä paikallisyhteisölle, jossa nuori työskentelee. Ohjelma ei vaadi nuorelta kokemusta, koulutusta eikä erikoista kielitaitoa ja työpanosta vastaan hän saa ylläpidon, matkat, vakuutuksen ja taskurahaa. Toiminta ei korvaa siviilipalvelua tai työharjoittelua ja se kestää vain tietyn ajan, yleensä 2 12 kuukautta. (Mt.) 4.5 Au pair Au pair on ulkomaisessa perheessä perheenjäsenenä, jonka tehtäviin kuuluu lastenhoitaminen ja kotitaloustöiden tekeminen. Korvaukseksi työstään hän saa oman huoneen, ruoat ja hieman taskurahaa. Kohdemaasta riippuen au pairiksi toivotaan yleensä vuotiaita tyttöjä, jotka työskentelevät perheessä noin tuntia viikossa puolesta vuodesta vuoteen kerrallaan. Heillä on yleensä useimmiten yhdestä kahteen vapaapäivää viikossa sekä mahdollisuus kielikurssiin ja kohdemaassa vietettyyn lomaan. Au pairiksi lähtevän nuoren tavoitteena on parantaa kielitaitoaan ja hankkia työkokemusta. (Lehikoinen 1993, ) Au pairiksi voi lähteä au paireja välittävän toimiston tai organisaation kautta, laittamalla ilmoituksen lehteen tai seuraamalla työvoimatoimistojen ja lehtien ilmoituksia vapaista paikoista. 4.6 Kielikurssi Kielikurssi on lyhytkestoinen, yleensä 3 5 viikon mittainen opintomatka noin vuotiaille. Kurssilla opiskellaan kohdemaan kieltä kansainvälisissä ryhmissä ja vietetään monipuolista vapaa-aikaa joko ryhmän kanssa tai itsenäisesti. Näin taataan käytännön kielitaidon karttuminen. Kurssilaiset majoitetaan joko paikallisiin perheisiin tai oppilasasuntoloihin. Opettajina toimii sekä paikallisia että suomalaisia opettajia. (Lehikoinen 1993, 87.)

23 4.7 Vaihto-oppilas 18 Vaihto-oppilaalla tarkoitetaan yleensä peruskoulun, lukion tai ammatillisen oppilaitoksen oppilasta, joka lähtee lukuvuodeksi tai muuksi sovituksi ajaksi ulkomaille opiskelemaan. Vaihto-oppilas viettää normaalia nuoren arkea; hän asuu isäntäperheessä yhtenä perheenjäsenenä, opiskelee paikallisessa koulussa ja harrastaa mahdollisesti jotain. Vaihto-oppilasvuosi ei korvaa Suomessa väliin jäänyttä lukuvuotta, vaan takaisin tullessa on jatkettava siitä mihin lähtiessä jäi. Vaihto-oppilaaksi voi lähteä eri järjestöjen, esimerkiksi Rotaryjen kautta. (CIMO 2004; Timonen-Verma & Storlund 2002, 56.) 5 SUUNNITTELUPROSESSI Kansainvälisyystapahtumia päätettiin järjestää useampia, jotta tavoitettaisiin enemmän alueen nuoria. Tapahtumien suunnittelu ei kuitenkaan ollut aivan yksinkertaista, koska mukana prosessissa oli itseni lisäksi kiireisiä kaupungin nuorisotyöntekijöitä. Myös kansainvälisyysteeman laajuus aiheutti päänvaivaa, kun yritin miettiä sopivaa rajausta, mitä mahdollisuuksia kannattaisi ottaa mukaan, mitä esitellä vain kirjallisesti ja mitä jättää kokonaan pois. Eri vaihtoehtojen ikärajat puhuttivat suunnittelutyössä itseni lisäksi myös nuorisotyöntekijöitä, mutta loppujen lopuksi totesimme, että ei ole väliä, ovatko esiteltävät mahdollisuudet yli vai alle 18-vuotiaille, koska kuulijakunnasta löytyy varmasti tuon rajapyykin molemmin puolin olevia ihmisiä. Eikä siitä ole haittaa, vaikka alaikäisille kerrottaisiin jo ajoissa mitä voi tehdä parin vuoden päästä. Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden lähtökohtana ovat aina paikallisten nuorten tiedontarpeet (Timonen-Verma 2003, 113; Fedotoff 2007b, 415), joten ikärajoja tärkeämpää on pitää huoli, että tiedotus palvelee juuri oman alueen nuoria. Tämän otin huomioon niin, että kaikki esiteltävät vaihtoehdot on kerrottu Mikkelin seudun nuoria ajatellen ja heille tulee selväksi, minne heidän tulee olla yhteydessä missäkin asiassa, jos haluavat lähteä ulkomaille. Tapahtumapaikkojen sijaintia mietin paljon. Ensin ajattelin, että tapahtumaa voisi kierrättää Mikkelin eri nuorisotiloilla, mutta tämän ajatuksen hylkäsin, koska yleisöä

24 19 ei välttämättä riitä kaupungin sisällä moneen eri tapahtumaan. Totesin myös, että muut tilat voidaan sulkea silloin kun tapahtuma on keskustan nuorisokahvila Starlightissa, jolloin eri kaupunginosien kaikki halukkaat nuoret voisivat tulla keskustan tilaan. Koska nuorisotiedotus Po1nt kattaa koko Etelä-Savon, pohdin mahdollisuuksia viedä tapahtumia Mikkelin ulkopuolelle. Haukivuori liittyi vuoden 2007 alusta Mikkeliin, joten paikkakunnan nuorisotyökin on nykyisin Mikkelin alaisuudessa. Tästä johtuen päätimme yhdessä nuorisotyön kanssa, että Haukivuorella olisi helppo toteuttaa tapahtuma omin voimin. Lisäksi kävimme keskusteluja Mäntyharjun nuorisotyöntekijöiden kanssa ja he olivat erittäin innokkaita järjestämään omille nuorilleen mahdollisuuden kuulla kansainvälisyystietoutta. Näin olivat tapahtumapaikat selvillä. Ennen mainonnan aloittamista tapahtumalle oli keksittävä iskevä, kiinnostava ja samalla sisältöä kuvaava nimi. Koska tapahtumia järjestettiin eri paikkakunnilla, ei nimi voinut viitata pelkästään Mikkelistä maailmalle lähtemiseen. Tapahtumien sisällön ollessa monipuolisesti eri vaihtoehtoja esittelevä, ei kysymykseen tullut myöskään mihinkään tiettyyn mahdollisuuteen viittaava nimi. Kävin mielessäni läpi vaihtoehtoja, mutta kaikki kuulostivat enemmän tai vähemmän tylsiltä ja kuluneilta. Pelastuksekseni koitui eräs keskustelu kaverini kanssa, kun pohdimme yhdessä kuvaavaa nimeä tapahtumasarjalle. Listasimme paljon eri vaihtoehtoja, mutta ylivoimaiseksi suosikikseni nousi Mestoilta maailmalle!. Nimi on sekä nuorekas että informatiivinen, siinä on käytetty nuorten slangia ja viitattu ulkomaille lähtemisen mahdollisuuteen. Mesta-sana viittaa myös kunkin paikkakunnan omaan ympäristöön, joten nimi on osuva useassa eri paikassa toteutettavalle tapahtumalle. 5.1 Vuoropuhelua Mikkelin kaupungin nuorisotyön kanssa Tapahtuman ajankohdan ja rajauksen tiimoilta tarvittiin monta tapaamista nuorisotyön työntekijöiden kanssa ennen kuin asioita pystyttiin lyömään lukkoon. Kävimme keskustelua muun muassa siitä, millä aikataululla tapahtumat on mahdollista toteuttaa. Itselläni oli paljon tekemistä muiden koulutöiden kanssa, mutta toisaalta ajankohtaa ei voinut venyttää kovin pitkälle kevääseen, sillä nuorisotiloilla väki vähenee toukokuussa jo selvästi. Löysimme kompromissiksi huhtikuun lopun ja mahdollisesti toukokuun

25 alun, siihen mennessä ehdin suunnitella ja koota tapahtumat eivätkä koululaiset kuitenkaan vielä ole aivan kesätunnelmissa. 20 Kansainvälisyys on niin laaja kokonaisuus, että oli tarkkaan mietittävä mitä kaikkea siitä halutaan esitellä. Koska tavoitteena oli tehdä juuri paikallisille nuorille suunnattuja tapahtumia, oli mietittävä mitkä vaihtoehdot on mahdollista toteuttaa Etelä-Savosta käsin. Tässäkin asiassa teimme nuorisotyön kanssa yhteistyötä, sillä heillä on vankka näkemys siitä, mitä ohjelmia paikallisesti pyörii. Myös oma mielenkiintoni ja tuttavapiirini, josta esiintyjiä hain vaikuttivat osaltaan sisällön valintaan. Nuorisotyön johtajan kanssa oli puhetta myös tapahtumien rahoituksesta. Nuorisotiedotushankkeella oli oma budjettinsa, josta rahaa oli mahdollista käyttää. Hankkeelle oli tehty jatkorahoitushakemus, jonka läpimenemisestä ei vielä tässä vaiheessa ollut tietoa. Jos hakemus menisi läpi, olisi siinä tarjolla kohdennettua rahaa juuri tämän tyyliseen toimintaan. Jos hakemus ei menisi läpi, sovimme, että nuorisotyön muista rahoista voidaan lohkaista pieni määrä tapahtumille. 5.2 Nuorisovaltuuston rooli Mikkelin nuorisovaltuuston kanssa oli tarkoitus tehdä yhteistyötä muutenkin kuin aiheen valinnan tiimoilta. He eivät kuitenkaan uskaltautuneet lupautumaan mukaan, ennen kuin osaisin kertoa heille tarkasti mitä tehtäviä olisi tarjolla. Kerroin heille, että tapahtuman markkinointi, juontaminen, dokumentointi ja palautteen kerääminen voisivat olla heidän vastuullaan, mikäli innokkaita apureita löytyy. Myöhemmin kävi ilmi, että valtuustolaiset ovat niin kiireisiä, ettei heistä kukaan ehdi tapahtumaan mukaan. He lupasivat silti viedä mainoksia kouluilleen ja levittää sanaa tapahtumista puskaradion kautta. Myöhemmin kuitenkin erään nuorisotyöntekijöiden kanssa käymäni palaverin aikaan valtuuston nuoria sattui olemaan paikalla ja kun juontoasioista tuli puhetta, heistä kaksi lupautui tulemaan paikalle, toinen Mikkelin tapahtumaan ja toinen Haukivuorelle. Tämä oli hienoa, koska tapahtumista tuli näin entistä enemmän nuorten ehdoilla tehty. Mäntyharjulle en saanut tässä vaiheessa vielä juontajaa, mutta annoin sen etsinnän paikallisten nuorisotyöntekijöiden vastuulle.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action

Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Kaiken maailman nuorille Erasmus+ Youth in Action Erasmus+ Youth in Action koulutukselle Kansainvälinen nuorisotyö on kiinnostusta maailman moninaisiin kysymyksiin. Se herättää uteliaisuuden uusia asioita

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa

Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Nuorten tieto ja neuvontapalvelut Kanuunakunnissa Mika Pietilä, suunnittelija, Oulu Monday, May 10, 2010 1 Kyselyn taustaa Kyselyllä pyrittiin selvittämään nuorten tieto ja neuvontapalveluiden nykytilaa

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014

Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Uusi Kansalaisten Eurooppa ohjelma 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 21.2.2014 Tilanne tällä hetkellä Ohjelmasta Euroopan parlamentin päätös19.11.2013, ministerineuvoston päätös lähipäivinä?

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA

KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA KANSAINVÄLISYYS KPEDU:N OSASTRATEGIANA 2012 1 STRATEGIA Koulutusyhtymän kansainvälisen toiminnan tarkoituksena on, että opiskelijalla on meiltä valmistuessaan oikea asenne erilaisia kulttuureita, eri kieliä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille. Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Maailmalle Nyt! Opiskelijaksi ulkomaille Sari Rehèll Helsinki 31.3.2011 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Nuori? Lhbtiq*? Innokas?

Nuori? Lhbtiq*? Innokas? Nuori? Lhbtiq*? Innokas? *) Lhbtiq lesbo, homo, biseksuaali, transihminen, intersukupuolinen tai queer Lähde mukaan tekemään Suomesta yhdenvertaisempi maa! Viime syksynä suomalaisille lhbtiq-nuorille vakuutettiin,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa Tomi Kiilakoski Oulu 16.4.2013 Seutukunnan nuorten näkemyksiä vanhemmista Vanhempien ohjeistaminen siitä, miten oma käyttäytyminen

Lisätiedot

Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011.

Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011. Operaatio Pulssi! Operaatio Pulssi! syntyi Lähiöprojektin rahoittamana hankkeena kaudella 2008-2011. Toiminta-alue: Länsi-Helsinki: Kannelmäen, Malminkartanon ja Haagojen alue Kohderyhmä: 12-18-vuotiaat

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla

Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kv-viikot Metropolian terveys- ja hoitoalalla Kajaanin kielten ja viestinnän opettajien vastuuopettajapäivät 10.-11.2.2015 Katja Hämäläinen, Metropolia amk Kansainvälisyysviikot terveys-ja hoitoalalla:milloin?

Lisätiedot

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset

Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Ammattipätevyysdirektiivin (2005/36/EY) muutokset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus keskustelutilaisuus ammattikorkeakouluille 11.3.2014 Hallitusneuvos Maiju Tuominen Ammattipätevyysdirektiivi

Lisätiedot

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija

Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle. Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle Terhi Liintola Ohjelma-asiantuntija Erasmus+ tarjoaa Mahdollisuuden pienimuotoisiin kansainvälisiin hankkeisiin, joissa opitaan liikunnasta ja urheilusta nuorisotyön

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot