SUOMEN RAITIOTIESEURA RY

Transkriptio

1 ;Yr#\llif "1.. 1 "t ; 'i,&- 1;,.' I

2 2 1t2006 ftrurrof ftnnr{ rssn vuosikeda Lehti ilmestyy nejästi vuodessa ja jaetaan SRS:n jåsenlehtenä PÄÄTorMlr-raJA Juhana Nordlund TAITTAJA Eero Laaksonen TOIMITUKSEN OSOITE Juhana Nodlund Orapihlaiatie Helsinki KUSTANTAJA Suomen Raitiotieseura ry PAINOPAIKKA Edita Prima Oy Suomen Raitiotieseura ry Tekijänoikeusmääräysien perusteella mitään osaa lehdestä ei saa kä),ltää ilman toimituksen lupaa. SUOMEN RAITIOTIESEURA RY PL He sinki Sampo IBANr F Sampo Bank pc BIC, WFIPSPBFIHH Jäsenmaksu 20 euroa Perlstetiu Jäsenillå ilrnainen sisäänpääsy Helsingin Raitioliikennemuseoon sekä pohjoismaisten raitioiieseurojen yllåpilämille museorailioteille ja museolhin. Tiedustele lipunmyynnislä. JOHTOKUNTAVUONNA2006 PUHEENJOHTAJA puh. kot (09) puh. työ tai joma.lauhala@vr.fi SIHTEERI Juhana Nordlund puh. koti (09) j.nordlund@kolumbus.fi VARAPUHEENJOHTAJA Daniel Federley puh. koti (09) daniel@fede ey.com Helsingin Raitioliikennemuseo MHASTON HOITAJA Kimmo Säteri puh kirnmo.sateri@kdumbus.fi ARKISTON HOITAJA Pertti Leinomäki puh JÄSEN Teemu Collln puh lcollin@cc.hut.fi VARAJASEN Timo KantoLa puh. koti puh. työ (09) timo.kantola@helb.fi Töölönvaunuhalleilla on avoinnakeskiviikosrasunnunråihin klo Vanhoja laitiovaunuja sekä iohdinauto, valokuvia Helsingin julkisen liikenten hlslo asta. l',lyynnisså poslikodleja, vaununrakennussadoja, opaskirjasia ja video tä. TÖÖLÖNKA-IU 51 A. OO25O HELSINKI Tieioja Suomen iiioieistä,johdinautoisia metrosta ja såhköjunaliikenteestä Raii olinjojen ja -vaunujsn iletoja sekå uusimat uulisel. lvåailrnånlåatu nen linkkikokoelma. Sivuilla olevan jäsenhakemuskaavakkeen tåyteityäsi Råitio-lehtitu ee a na iuoreena kol isi. Kannen kuva RAITIOITA 1/2002: srs n åjelut jä rltusiu m 3vierailu t, srs 30 luotra, Ko mikymppiset ralikåt, Hesingin rå t oliel tålå vuosikymmenelå. oså 2 2/2002rHelsingn melro 20 vuona. 4/2002r Kaksijärtestelmårå tiovaunul, Jyvåskylän L ikenne Oy:n busseta, Vänlaån sisäinen linjä-auioiikenne l/2003r Oson railioteiden akkaulus sulnnite nal Taulut, Sinsel bussll vlodestå oså 1 2/2003: Vauut 1 30 e äkkeelie Kabus kaupunkiauroja, Rosrock si.iser 3/2003: Joukkoikenleen itlisuunnihelu Poryoon liikenne Sniser blsst osa 3 Tåulul Barcelona 1/2004: Tunis Lrlpekk, Oy LikenneAbn bu$eja, Sinisei bfsit osa 5 d 6 euroo 3/2004: Kilpaillrusra 10 v, Raitioter suo messa oså 1 Scandiai hevosraliovaunut Rennes. sinsel bfsit osa 7 1/2005: He singin Eitollet tällä vuos kymmenellå osa 3 Delal Siniset 22005: Råitiotet Suome$a oså 2 Pikkukakkonen hsroiaan. Klpaillrusra osa 3 Siiiset bu$lt, oså 10 3/2005: Räiliotet Suomessa osa 3, Saksan S-Bahn osa I, Kilpalllusla 6a 4 Siniset blssit, osa 11 4/2005: Kåpylåi iiiotel 30 v Norftöp ng n råiliovåunuja, Hämpurin Hochbahn, Slnisel bussl osa 12 Tilaukset SRS:n maksu iiketilir Sanpo kautia, merk le riedonåntokohlaan ii aanasi tuot et Kannenkuvateksti HKL-Railioliikentellåon kåynnissä laaia vanhojen n velraiuovaunujen korjå!sohjelma. Vallilan pajalla va mistuu låhos viikoltain uudenvercisla nivelvahuja. Osa koiausiiiistå leeleräån Talgo Oyj å ja Telarek Oyllä. HKL 109 sa samånlalsen lipan kuin vaunutt2ja 95. KuvaJuhana

3 11 tietstt\r I L f/rl il' I I Rllilaupunkisoudulla on selvitoily l980luvun lopuha lähtisn useitoerilaisi. pikorailioliehankkeita niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaellakin. lällä hslhllä Helsinki laatii sslvilyksiä hhdosla linj,ste, rinittäir pikitiaisosta Jofteristo ja Viikki-LNt0hda0o0 je kesk{stan v'dlisestä linjasta, Molernpia ha0kkeile 0n su0nritellu jo yli vuosikymrnenon verran, mutta mielipideilmaslon hiljalloen rnuultuessa niidon lole{tuskelpohuus 0n alef lu nihdä Gnlisl'd posiliivisennasse {aloss.. Tässä arlikkslissa kuvalaar, mistä näissä lohdessa hankkesssa on kyss, j0 missä voiheeseo suulnitteluposesli lällä hetkellä 00. Ensin l0itsnldn 0n syytä m{i lollä sok likarailiolio sltä pikaråitiovauru. Kun våhiniåän kaksi mooto vaunuakytkelåån yhieen pitkåksl junaksi, puhutaan mullippeliajosta Mullippel ajossa kaksinkedaisle laan vaunukapas teetli kasvattamailå henkiöstöku ula. Pikarairioiiei lä ajetaan usein våhinläan kahden vaunun junilla mulia multip pel atoa käyteiåån myrjs katuraiiiotei lå muun muas Ziirich ssä Tässä kuvassa mlltippeliajossa on kaksi WS-vaunua Munkkiniemessä. Linjan4 kaikki vaklovuoroiåjetti n vuonnå m!lt ppeliajossa. Kokeilun taft oituksena oliperehiyälti-helslnkinslunnilelunpkå itiotien kalusiohankinro hln Kuva lho lkonen MIKA ON PIKARAITIOTIE? Pikaraitiotien määdtelmä ei ole yksinkertai nen. silläpikaraitiotiellävoidaantarkoittaa hyv enhisiajäiestelmiä.ylrteiståniillekaikille od suuri matkanopeus, joka on Hehinsin nykyisiin raitiolinjoihin vcrattuna vahif täån kaksinkertåincn, noin 3 5 kn/fi. Kaikkein yksinkertaisinlnillaa pikaråiliotie on alvan la!ållinen råiliotie. jolla voidaai saavunaa korkea markanopeus. Tåmän å.jatrksen mrkaan esimerkiksi Paciuksenkadun rataa voitaisiin krtsua pikaraitiotieksi vminkin senjälkeen, ku surmnitelmissa oleva nollaviive etu6eli salaprosenttiset liikenne!aloetuudel toteutetaan lämän vuoden aikana. Vaunu pysiibty] senjälkeen laii pysåkeillä. Viikkiin ja Malmille esitetlyä Viin-pikarailiotietä suunniteuaan junri lältä pohjälta. Pikaraitiotiellä voidaan siis liikennöidä mer rir raideleveydellå ja esimerkiksi Helsinsin Våriotrånlraitiovaunuilla. ltse asiassa variotnm soveltuisikin paremmin pikamitio tietyypp;cen liikedteeseen kuin Hehingin keskustarr rutkaiseen ja vaihteiseen rata Railiolleslå lekee siis pikåmitioticn j uuri radan rakenleellisesti korkea malkaropeus verattuna muun liikenleeiloukossa kulkevaan rataan. Hieman yksinkertaisleltuna se cåå!uler,ån sermr!in kein.in' Måhdollisimman suuri osa radasla eroletäan muusta liikenteestä. mielellään lylsisesti csim. rcunakivin tai Keskimäåråinen pysäkkiväli on pilkä (Helsinkiin suunnitelluilla lidjoilla keskinäärin metriå, kun nykylinjaslon keskimäåråinen pysäkki- Rara lin jåt.an siten. etlå jyrkkiä kaafteita vältetääntai niitåon vain aiva pysäkkien 1uona, iolloin aionopeuson ioka lapauksesa alhainen. Railiovaunulle rarjotmn sataprosenttisct liikennevaloetuudet. eli vaunu plsåhtyy vain pysäkeillä. Risteyksissä ftnmof 1/2006 3

4 ftrurrof ja srcjatievaloissa railiovaunu saa åinå vihreän valon ja muu liikenne odonaa. - Kuljenaja ei hoida aikaa vievåä lipunmyyntiä. Kyse on siis pitkålti samoista toinista, joitå käytelåån jo nykylinjaston nopeuttamiseen. Muun muasså Häneentielläja Runeberginkadulla raitio!aunukaistat on kiskojen uusimisen rhteydessä Blcnnettu koroetuina. Liikennevaloetuisuuksia pyritään tehostamaan ia nollaviive-etuuksia eli sataprosenltisia valoetuukiatoteutetaan sen nahdollistavilla rataosuuksilla. Tänä vuonna selvitelåån nollaviive'etuuksien toleutusmahdollisuudel ja mahdollisesti ioteutelaankin eluudet linjoilla 4 ia l0 Töölön tullin pohioispuolellå. Kuljettajdahastus on näillä näkymin suunniteltu lopeletravaksi vuoteen 2009mennerså. Pikarailiotie voi kunenkin olla paljon enemnän kuin edellå kuvaluilla loimenpileillä nopeulettu katumiliolie. Pikaraitiotielle voi daan erottaa neljå olomuoloa, ja tyypillisesli yhdellä pnkdh pikalinjalla esiinlyy useampianäistä. Ensinnåkin pikalinjasta osa voi kulkea ka dullamuun liikenteen joukossa kuten on laita esnnerkiksi Bule!aJdillå. Våikka osuudella ei saavuteta korkeita nopeuksia, etuna on se, KADULLA (RAITIOVAUNU). Lähellä. Nopeahko. Halpa TUNNELTSSA (r\4etro). Kallis e1tä matkuståja voidan täuä tavalla viedä mahdollhimman låhelle todellista määränpååtä. Nåin kävelymalka pysäkiltii määrän paähån jää lyhyeksi ja kokonahmatka-aika ovelta ovelle nopeutuu. Toiseksi linja voi kulkea kadullaomalla kaistauaån. kulen or lailavaikkapamanner heimintiella. Miel llään kaista klrilenkin erotelaån tehokkaåmmin, esimerkiksi Paciuksen kadun tapaan, jotla autoliikenne ei håirilse Kolmanneksi pika.aitiotie voi kulkeå åivan omalla våylåuä. Hehingissä tällaisia osuuksia eij uurikaan ole, mutta Rädånmkentajanlien pätkå ltå-pasilassa voisi käydå esimerkiksi tästt. Pikaratikka voidaan titä periaatetta kåytläen ohjata myös puisro- ja viheralueille, jolloin nurmkatana toleutettu pikaråtikka ei luhoa viheraluetla eikå kohlaå asuk ka ide n vastustusta. Nelj änneksi pikårailiotie voidaan sijoitlaa metromaisesti tmneliin tai sillalle. Koska pikarailiovaunua ei tanitse eriståä mskaasti. samalle sillalle voidaan sijoittaa helposti esi merkiksikevyen liikenteen väylå. kuten on suunnitehu tehlåvåksi Krunn raitioliesillallå Katajdokalta Laajsaloon. KÄVELYALUEELLA (RAITIOVAUNU). U:hellä. Rauhallinen OMALLA VÄYLÄLLÄ (KAUPUNKIJUNA) a Junaliik nleen kanssa Juuri monipuolisuus on pikdaitionen etu, kun silä verrataan muihin joukkoliikennemuotoihin. Toisaaha suu.in osa linjasta kulkee erilläiin muusta liikenteesri, jolloin liikenne on nopeaja metroa muistutlavaa, toisaalta tawinae$å pikafitioväunu voidaån!iedä katualueelle, asuinah en keskelle jå ihmisten låhelle loisin kuin rnetro tai junå. jolka eivåt voi kulkeakalualueella. Pikalinjan mkentamlnen tulee 1ästå syystä myös raskasta nideliikennetni huomattavasti halvemmaksi. MIKA ON PIKARAITIOVAUNU? Erillhtii pikamiliovaunua ei 01e olemasa; siihenhän koko pikaraitiotie perustuu. Pikaniliotiellä kulkee lavallinen.aitiovaunu. vaikkapa vuoden I 959 neliakselinen vaunul Itse asi6sa ltii-hehinkiin suunniteltiinkin tillaista pika.aitiodetä. ja sitä silmällä pitäen tilåhiin neliåkelisia vaunuja. ioita voitiin kytkeå yhteen monen vaunun junaksi. Kå)tånnÖsså kuitenkin pikaradålla kulkee yleenså hyvin suuriå vaunujå. Suurilla vaunuillå saavutehan edulliset liikennöintikustannuksett yhteen pilkäln vaunuun mahtuu yhdei kuljetajan kuljetettavaksi jopa lähes 400 matkustajaå. Vaunuia voidaån myös yhdistrå useamman vaunun j uniksi. Myös pikalinjan matkustajamäiråt ovat u$in sellaisi4 ettli pienellä!auukooua vuoroväliå olisi tihennenävä niin, etlä mdan välilyskyky tulee v6ta. Jokerinsuunitteluperiatleissvaraudu taan siihen. että launut ovat metriä pilkiä, ja taninaesa l0 metrin mitlaisia vaunujavoidaan ajaa kahden vaunun mitlaisina j unina. YhdeD judan pituus olisi siis 60 neti,i. Tällä hetkellä HehingiD pisin.åitiovaunu on välipaladivelvaunu,.jonka pituudeksi tulee 26,5 metriä. Neliakselinen våunujatelipe.ävaunumuodostivat 1950 I980luvlil' lanoin 28 nelriåpitkånyksikön. Pidemmll' låkin våunuillå!oi loki nykyverkollakin lii kennöidå. muna tällöin pysäkkikorokkeita olisi monin paikoin pidennettåvä. Riippuen siitä. kuinka pitkiä matkoja pikaraitiovåunulla on tarkoitns kulkeå, voidaan vaunun sisustus iehdä korkealuokkaisemmaksi kuin keskustalinjojen vaunuissa. Esimerkiksi isiumapaikkojen miiärä maksimoidaan. Tällöin vaununleveys on yleensä suuempi kuin Hehingissä kä)tösä oleva 2,3 m. Tyypillisesti pikanitiovaunu on 2,4-2,65 netiä leveä, jolloin molemmin puolin käyliivää sadaan.iinäväntilavasti neljäistuinlå. Pikaraitiolien neljä olonruoioa. Juui monipuolisuuson p kaeiuolien valtli. Piinoksen

5 ftnrrrof jt Pika.ailiovaonu on r)jpilliseni kaksi {ttrnr!aui r,i osa on oh ielm iio lennn issa pål*äle o!et inte nilla si!trille. liilliiin launtr el larvilse kääntösilmlkkaa päå1e pisteesd. Myös lirj.r rakedltuninenon hel pompaa ja voi tapahtua!aikk.yksi plsäkki väli kcnailaad, kun pålilcpysäkillc ci las,ita kuincri$urticnfdallhdisläräv!ihdc.s! ma! pciaatctlahan käytctliin I Ick jngissä!ira 19,10-luvLrllc v,\t, vuofnr l9l9 s,aiinr cn sinmeiset Ikslsuuf taraunut. Ll lwrr pcrävaunusariallroi5l -i?il. l_loootassa.aitiotcilli kåyteläair Dtiil drotuilio!auiuta. l)uo!aunu ni\lriä lavalll- \ellardilio!aunuhd, durld se!.ikulked nvii\ dur.relllä iå se tyslly slis kii!llåniiin sekä dltiolarnoi (600 ' 750 V) etlii r.urareiden lännitetti(15 li kv). Duo!autrui h!lpp!- nopens on 100 km/h. kun nykyaikaisen rai liovarnun huippunopeuson )leersäenintään E0 knrft. Duovaunuten käytrö edelllträä sitä. ertämitiotiejarautalieontoteute usanralla nidelcreldellii.!rikä useid orrkn laira Euroo SiisrrcLliriivisret!sri: pikanir'otie on ni liotlc,.ioka $Mnitclldar j! rakcnnct.ad si lcf. clti scn malkanopcus!oj olh r.!.llist. iaitiotietå hu!rnalldrasli suucnrpi ia *nr. k uh netron ropeus (L l0-50 krn,h). Ylccf sä plkaraitiotie kuikee oilrlld, illsiscsti nru!la LlikenLees1å c.olel!llla kaislallaaf. fir r1å hrvnlåe\ri \e v.i vf\inllf k.\[r + ra alueilla polkera kadulle'noun lilkenteei sekaan taloisaalta osa radasta loiolla llmne- JOKERI Scudullisenbussil'qjan550. bussijokeri'f. rc jtli suuf nitchiir alurpcir r jtiolintana 1980 lulur lopulla. Vuonn! 1992 valnristuneessa nr uistiossa Jokci -ldnk kccn (JOukko liikcd reci KFhinaiiicr RunkoLinja) jatkotoinrcnplteisle todcttlid. cui r didciokci on jr!cstoin rlfa noi,r nriljd.din silloisen nrarkan hdnkc i. enri\!ai\ia. cnn$ sil.i lolcurctla! la rutota oval kauprnknädat piindalla ja EntaedaLla. vuosaaren metro leki Länsin.l.o lidcllccr bdelriin.erläjokeri radanrakenramineno.airikohmlslaslltrii vaihee$a. k!n Viikin-Kivlkon anllnalueel ji Leppä!aaran liikekeskus (Sello) sekä. ordikoliikenretennlnaali rakenneraai. EdelLä loerellulna hankkelnå oi nr"t rg teutett! liinsiderroa lukuun onanatla kaik kr. Llinsinenosla on nräiirärehdä piiiilös Iä!rän!!oden aikana. M]ös!roden l00,1lo pulla vrlnrrslunccssa YTV:r selvrf ksessä ''Poikittriscn joukkohikentccn vuio 2010' esilcuiii r aidcjokcrin $unrittchn.lornamis ra. Sanra sc vrl)stotcaa.cträjokerion pika,aitiotieh!nkkcina "sclyi lkköncd'. Ser!uoksi I lelsingi,r kauf uf kisuunnlttcllrvtras to on nll ki\nriståfll.aidciokcnr!lusta!an yleissuuniileinrn laatifr isen. Suurnllelmassaselviteliiän lokerln La.kka lilja Dukaar lukien ptsäkklen paikal. Laadilaan taf kat natkrslajamääriiennnreet, Lehdaiin kuslanduslaskelma sekä oteldn kanlaa.didcja raununleve)teen ja inlegroinlimahdolli- $uksiinn'uhunaideliikenleeseen.kaonunkisuunnittellrlaulakunta or pää äntr srunnittclun lähtökohduta.ia periaaneisra lähinnä k!aroitukscn tilaramunarpeita ajarellen Re itli Jtljkcskukscn. OulLlrkylän jr Haagar kautta I-cppäulraania cdcllccn Taprolaan kulkevan Iii jan rcilli lröliin lukkoon jo riiriscnroista vuollå silten. Myös p)saikit on alustalasri sj joilcllu oheisellc kdftallc. nrunacsinerkik si Vemossa pvsåkki siircråårr Vcmofriftccr p jcnrabaluecltd Pcrkkdan kcrost!lorllrcclle Mrju.lnkaduf ia Pcrkkadnticn istc) ksccn. Roihupellon alueella reirlii on nrli's urkoitl6 vielil rurkir rlueer kaavoitllkscf )htc)- desii. Relulja Fysåkkiei taikirt suurnitclliinjo!iislloisra vuoua sltlenj mrlta n]l on a.-<.1-- \g_j., a-2",-:':-.-*.' Kå.tassa näkyy Jokeri-radan linjals pysäkkeineen Pysäkkien pa kkota lul aan v e ä iarklstamaan mm Perkkaålå

6 InmoI Vllkin RAlikan on måäfti haa utuaviikin jälkeen kahdeksi haaraksi, joisla toinen kulke Malmin lentokentin kautia lvlahin as malle. Linja iarjoaa suoen yhteyden Malmin javikin våljlle sekå Viikisiä keskustaan. Viralinjalle va otkin soveltuvat melko hy' vin, kun suunniiieluvaiheessa våltelåån wkoitu suunnitella rådan sijoittelu katutilaan ja larkat paikat pysåkkikorokkeille. Jokenlinjaa voi seurata hyvinkin tarkkaan, kun verlaa oheislå karnaaj a vaikkapå puhelinluettelon karrlåa. Esimerkiksi Oulunkylässä.atå tulee idåstli karttan merkittyå metron yhdysraidettamaaheranlielle. Rata jatkuu Nonlåljentielå, Käskynhaltijanlietå ja Pakilåntieut Pirkkolåntielle ja edelleen Eliel Saårisen tielle Haagaan. Tällå osuudellaon kahdeksanpysåkkiå: v r4älaakson pysåkki Otto Bråndtin tien kobdalla, Oulunkylån åseman pysåkki Maaherantiellå. Nontåljentien pysåkki Teinitien ja Harj antekijåntien vålisså. Kåskynhahijantiellåkaksi pysäkkiämes lårintien ja Tuusulanväylån kohdallå, Maunulan pysäkki Rajametsåntien risleyksessä, Pirkkol pysäkkimetsåpurontienrhteyksessä, Hiimeenlinnanväylån pysåkki väylän alla.ja Pohjois-Haasån pysåkki Eliel Sadhen Vielå ei ole suunniieliu Edm tarkk@ paikkåaja sijoittelua katualueelle. Radalle tulevat kolme tunnelia on kuitenkin sijoitettu maåstoon. Ainoa tunnelipysäkki on Huopalahden asenm alapuolella oleva, n),tkin bnsipysäkkinä käytössä oleva pysäkki. Muutoin tunneleihin eiole sijoitettu pysäkkejå, siuå tmelipysåkin saavutetlavuus on åina naånpiallislå pysiiktiä huonompija pysåkkien råkentaminen tunneliin tulee myös kauiiksi- Muultunnelit ovat Pajamäesså ns. Patterinm&n allajå Espoon puolella Laåjalahdessa. Roideleveys Jokeri onjärkevää toteuttaa joko Helsingin raitioteiden ( I 000 mm) tai råutateiden ( I 524 mm) raideleveydellå. Euroopassa skä raitie teiden etti mutåleiden mideleveys on yleisimmin sama 1435 mm, mutla meilläjoudutan tekemään pååtös siilä, halutaanko kiiyttää raitiolien våi rautatien raideleveyttai jå kumpaan Iiikennemuotoon Jokeri mahdollisesli halutaan inteeroida. Nykyishsä suunnitelmissa Jokeri on kokona muusta mideliikeft estå erillinen linja, mutta tulevaisuulta ajatellen on hyvä ldautua pikaratikkaverkon laajentumismahdollisuulsiin. Jos mideleveydeksi valitamraitioteiden.aideleveys. mahdollistetaan yhdiståminen.åitiotievertkoon, Hagasa Pikku-Huopålåhden mtaan, Oulunkyliisså Käpylän rataan j a Lahdedvåylän kohdalla Kuståa Vaasån tien mtaån. Täuöin nykykiå.aitiolinjoja voidaan jåtkaa Jokerin pysäkeille ja rajoitetusti Jokeri-rådan kapasiteetti huonioiden myös sitä pitkin. YTV on wonna 2004 esittån),t raitiolinjan l0 iarkmista Vihdintieråja Eliel Sadisen tietä pitkid Huopalahden asemalle,jolloin osa radasta olisi yhteinen Jokerin kms sa. Tämä linjan lojatke ei kuitenkan sisålly länä vuonna vålmisluvaan Raitioliikent en kehiltämissuunnitelmåan. Vaihtoyhleydet kantakaupungin suuntaan pamnevat oleellisesti, kun såmalta pysäkillä lähtevät Jokeri. raitiolinja l0 Töölön kautla keskustaan ja nopeajunapasilån kautta keskustaan. MyÖs Jokeri-vuoroja voidam ajaa Haågasta Töölön tåi Oulunkylästä Sörnäkten kaurh keskustaan,jos Jokenn vauul miloitetaån leveydeltäån japituudeltan sopiviksi. Helsingin nykyisellårataverkolla on tehly kokeiluiia 2,4 m leveiden vauujen käyttåmisestå. jå näyr läa siltå, että vaunu! mahtuvat radoille vaf sinkin, jos kori on pysåkkikorokkeen t6oua hiukan kapeampi. Tållåhån ei ole vaikutusta matkbtxsmukavuuteen, Viiran vaunul kulkeval Kuståå Vaasån tien pikamtaa kohti Lahdenlielå, jonka reunaa ne jaikavaledelleen Viikkiin. Auloliik nne seisoo iltaruuhr.assa, kun omalla reunakivin (a lalvella myös lumikinoksin) erclelulla våylållå kulkeva pikaraitiovåunu pyyhåltåå ohi 60 km/h nopeudellaaulojen håiitsemättri Muitå 1000 mm raideleveyden etuja ovat synergiaedul railioliikenteen varikkotilojen kanssa. Edut mjoinuvål låhinnä Vallilan vdikon korjååjno- ja maalaanoliloihi'. Jokerin våunujen såilytykseue eioletilaa nykyisillävarikoilla. Kapeåmpi raideleveys ei vaikuta vaunun nopeuteen eikä turvallisuuteen. Sen haitaksi jää kuitenkin se, enä liikennöinri duovaunuin mulatieverkosa ei onnistu. Jos raide leveyd eksi val itaan raui.ate iden ja merion nideleveys, mahdollislelaan yhdis- (lminen jompaankumpaan tai molempiin. Duoniriovauuilla on helppoa siidyå RHK:n råraverkolle, kun vaunut täyttåvät RHK:n lömäyskestävyysehdo!. Tällöin voitaisiin esimerkiksi a.jaa Jokeri-vuoroja lläkeskuksesta Leppävaamn kautia Espoon keskukseen rai Tikkurilasta Oulunkylä. kautta ltäkeskukseen / L ppävaåraån. Myös yhdistäminen metroon on teo.iassa mahdollista, sillå duovauu voi myös ottaå virtåå siwkiskosta- onaelmaksi muodostuu kuitenkin melroradan kapasiteetli sekå etrolaitureiden srjoitus. Metron laituri on liian korkeajolloin kaikille Nmille olisi råkennettåva sekå korkea metro-osuus ettå matala rartiovauuosuus. Mehojunien huomatiåvasti suuempi leveys (3,2 m ) aiheuttåå myös sen, että laiturin ja raitiovaunun våliin i;ili ioka tapauksessa leveå kuilu. Yhdistininen metrcon edellyttåisi kåytånnössä silä, efiä nykyhet metrovaunut koruattaisiin kapeanmalla ja ma lammallå kalustolla, mikli

7 voi tielenkin olla mahdollistå siinä vaiheessa, kun nykyiset junal Joka tapauksessa joudutaan korvaamaan uusillå. Leveaimmån nideleveyden haittana on se, että yhdistiminen raitiolieverkkoon on hankalaa. Rata loidan rakentaa kolmi- tainelikiskoiseksi siltä osin kuniokerija keskuslalinjat käytläväl yhreistå osuuttå, mutta mutatieintegroimiskelpoinen Jokeri-vallnu on Iiian leveä raitiotielle. Rautatiekelpoinen vaunu on 2,65 m leveä,ja sen kåyttäminen nykyverkos edelllttti miteiden ja pys:ikkien siirtoaja aiheuttaisi sen, elti kapeampien kes kuslåvaunujen ja pysäkkikorokkeiden väliin iäisi levefikö kuilu. Sama onselma on edessä mulateillå.jos Jokeri-vaununleve]'siva litaan 2.4 netriäja sitä halunaisii ryttää Metrovarikon kånsså on måhdollis.a saavutlaå jonkinlåisia slnergiaetuja. mutta Jokerin kalnto on metrojunia huomatlavåsti kevyempää. Leveällåmideleveydellåeiole vaikutusta vamun kulknominaisuuksiin. kulen nopeuteen råi kaarcsäleisiin. Tän:in vuoden aikana laadittavassa suunnitelmassa otetam kantaa myös siihen, kumpi.aideleveys on kokonaisuuden kannaha pa- Rodon siioittelu- io suunnitteluperioolleet io nopeus Vaikka Jokeri-radalle tulee sekä lyhyitä tunneliosuuksiå etlå lodennäköisesti lyhyirå katuosuuksia, joilla vaunu kulkee autoliikenteen joukosa. ylivoimaisesti suurin osa linjaasumitellad siten, ettå vaunu kulkeejoko kadn keskellä tai laidalla omallå kaislållajoka erotetaan auloliikenteen kaistoista esin. viherkaisioin tai rcmakiveyksin ja korotuksin. Mukanå on myös osuuksia, joiua vaunu kulkee kokonaån omaa väyltiänsii, näin mm. Espoon jå Kaikki neljä pikamitiovaunun olomuoloa ovat siis edustettui na. Risleyksisså mitiovaunulla on tiydet, sa, taprosenttiset liikennevaloetuudet eli se py, såhtyy vain pysåkeillä. Ralaa vanen tehdäån tåssä vaiheesa kavan metrin levyinen tilava.aus, joka mahdollisiaa2.65 metriä leveiden vaunujen Jokerin mddla pidetäån minimik@resäteenä metriå (Hehingin katumitiotiellä l5 m), muttånäinjyrkkiäkåarteita!ullaan suunnittelusa vålttämåån. sillåne våikuttavat vaunun enibnäisnopeuteen ja jossain mäiirin myös tu allisuuteenjårneluun. Tavoitteellinen malkånopeus Jokerilla on Puislojsn ja vihena ueiden äpieiuovaunu voidaanviedå siien, eltå alueen Luonne såil,,y elki 6la sen vuoksi kohiaå asukkaiden vastustustå. Tässå nurmirata on eroieltu maialalla pensasaidal a omaks våylåkseen. Kuva on Fr iburgista, vain 1,5 kilometdå kaupungin ydinkeskuslasla. Kuva Anlerc 41ku Vounukolusto, pysökil io motkustoiomöö röl Jokeria varlen hankitam omaå, uutta matalalattiaista jå todem:iköisimmin katsisuuntaista vaunukålustoa. Sen vaatiijo kaluston måärå. Kåluslon leveydeksi oletelan tijsså vaiheessa metriä,jolloinvaunussaon rinnakkain neljä istumapaikl<a,ja pituudeksi melriå kuilenkin niin, eträ 30 m pituisia våunuja voidaan kytkeä yhteen kahden vaununjunaksi. Siksi kaavassa varataan pysåkeille rila 60 melrin mittaisille laitureille. Kapasiteerlirarkasteluissa on kuirenkin pää, dytty siihen, e1tå noin 45 meain mittainen vaunu sopii linjalle parhaiten jajos tähän mr kahuun piedytliän, niin pysåkit loleutelad vastaavasti lyhyempinå. Vertåilun vuoksi voidaan todeta, että Lasipalalsin pysåktion suurin piirtein siä kokoluokkåa. nihin Jokerissa varaudutaan. Esimerkki noin 45-neF riseslå pysäkistai vohi olla vaikkåpå Töölön hallin pysäkki Mannerheiminliellå. Pysäkkikorokkeen leveydeksi onnääritelty 2,5 met.iäja korkeudeksi0.3 m. mikå våslåa suurin piirtein nykyisiä vilkkaimpia keskustan.aitiovaunupysdkkejä. Vaikkånyt vtråuduiaankin 2,5 leveisiin laitueihin, tämå ei tarkoilå silä, että kaikki pysäkil lopulta toteulehaisiin näin Ieveinä. Osåa pysåkeistä kåyträä myös bussi liikenne. jolloin vaihlo Jokerisra bussiin sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Jokeri on 1inja, jolle ja jolratehdään paljon vaihrojasekä junisra eträ poikinaisilta ja säteiltäisihä Tnrunof 1t2006 7

8 bussilinjoilta, usein matkakelj uun sisältyy kakikin vaihtoa. Siksi pysiil*eihinjå esteer tömåån, mahdollisimman vaivåttomaan vaihtotapåhtumaan kiihnitetaiän jo suunig teluvaiheessa huomiota- Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli on 900 meiriä. Linjalla on taajarnien vålillä muutama hyvin pitkå pysäkkivåli.ja toisaalla joillain osuuksilla pysäkkivåli on jopa 400 m eli sdaa luokkaa kuin råitiol;njastossanyt Jokerinmatkustajamaldksi onennustettu jopa malkustajaa arkivuorokåudessa, mikå on kolme kenåa linjan 6 tai låies kaksi kertåa linjan 4 nykyinen måtkustajåmää.å. Tåltli pohjaltå on helppo ymmårlåä, että vaunun kapasiteetin on oltava riittävä Jokeri-mdallavoidaan liikennöidåtiheimmilläännoin kolmen ninuutin vuorovålillä 1ii_ kenleen siiännöllisyyden kä6imåttå. Tämä johluu p?iäasi6sa siitä, etti vaunu kulkee osin åjorådalla ja risleä1i muun liikenteen kanssa Kokonaan omaua radålla kulkevan linjan ninimivuo.ovåli voisi olla jopa puolitohh rninuuttia. Måtkustajåennusteen mukakesti rlruhka-aikoinåon tarjottava 45 metin vaunuiua4-5 minuutinja päivällä l0 minuutin vuoroväli. Jos liikennöidään 60 metrin vaunuilla, worovåli on ruuhka-aikoina 6-8 min Tiheå vuorcväli on lårkeä, jotta runsaåt vaih_ do!sujuisivatmahdollisimmm vaivattomdti Vo rikko Raitiovaunuvårikoista Koskelå srjaitse lähinnä Jokerin rataå, mutta Koskelåssa ei ole laajeffamismahdollisuuksia niin, että Jokerin koko vaunusto voitaisiin säilyttää siellä. Pelkistään uudet välipalat vaativat jo lähes 300 meiriä midetlå saha-alueiden uusien mitiolinjoj n vaunuista puhumattakaan. Myös liikennöintikustdnusten eli nahdollisimman lyhyen hållireilin vuoksi Jokeri tanilsee uudet vårikkolilat,joiden olisi sylaä staila reitin keskivaiheilla. Vånkon sijoituspaikkaåtullaan vielå tutkimaån yleissuunnitelmassa tar_ kemmin. muna Pirkkolaja Patolaå on mietilty varikon sijoituspaikoiksi. Patolan varikko sijaitsisi melko lähellå Viimlinja ja mahdollistaisi myös viiran vaunujen sijoitta- Kuslonnuksel io loieutusoikoloulu Poikinaisen joukkoliikeft een visio 2030 sel vitys totea hyvin aluslavanå arvionajoke_ rin hinnaksi Tapiolasta ltåkeskukseen 307 miljoonaa euroa. Toisaltå PääkauPutkiseudun liikennejärjestelmåruunnitelmassa (PU 2002) hinnalsi sioitiin I09 milj@naå euroa. Nyt kåymissä olevån yleissumitelman valmistuttu s@daan huomattavasti tårkempia klstannusl6kelmia, joissayksilöidäån radd. pysäkkien. varikon ja kaluston klrstannukset. Bussilinjan 5 50 liikennettå laajennetaan syksyllå 2006, jolloin "bussijokerin" liikenne varsinåisesti alkaa. Linjallaonjo nytjopa I natkurtaja arkivuorokaudessa. Virallisesli råidejokeri sisåltyy PLJ 2002:ssa niihin hankkeisiin,jotka on måårå loteffåa vuoden 2030 jälkeen. mutia voitmeen pilåä melko todemiiköisenä etlä päivitetysså vef siossa (PLJ 2007) sen loteunlsta aikaistetaån. Vielå on kuilenkin aivån liian aikai$a ennustaå mitioliikenteen alkamisåjankohba. VIIRA Viikin ja Lalokafi anon uusien asuinalueiden loteutus oli oså kantakauputgin itärannan rakent mista. Uusille alueille Junalien pohjoispuolelta aina Latokanmoon asti stoittuu lopputilmreessa yli asukastaja yli työpaikkaa. Viikille luo liikkumislrnetta myös alueen rooli yliopkrokampuksena. Railioliikenleelle on suunnileltu merkinävää roolia alueiden joukkoliikenteen hoidosa. LS L,semåkåavatartassa nåkyysekåviiran sttajokein raialinjaus. Tåmånvuoden aikana lullaantulkimaanvlelå mahdollisuudetviedäviic osifian Jokeni rciitiå pitkiniolloin se srjojttuisi aluesn asuluksen ksskelle 8 1/2006

9 Kolmlkiskoisel datovai arkipåiväå Euroopass. Tässå kulkevatsamalla nadalla sekä vasemmånpuoleinen metin ideleveytlä kä!.ttrivå etlå oikeanpuoleinen eurooppalaisla slandadileveytlä 1435 mm kå!.ttrivå vau, nu. Jos Joke loteuluu junien Eideleveydellä, voidaan esim. Haagassajohiaa raitiolinja l0jokein reitliå Huopalahden asmalle kolmikisko tåa kåytlåen. Kuva Anlero Alku, Siuitgart Linjaa 6 pidemmiinarabianrantaan vuonnå 2004ja vuoden 2015jälkeen tulee ajankohtaiseksi ainakin yhden mitiolinjånjohtaminen Kalas$aman alu elle- Myös laitioliniaå Her mannista Kumpulm halki Palilaan suunnilellaån. Viikin ja Latokartmon alueilla varåuduttiin vuoden 1994 joukkoliikennej:iieslelmien vertailussa myös VIIkin Ratikkaån eli Viiraan. joka toteutetlaisiin pikalinjanå. \4iraå vanen varattiin kaavassa tila, joten reitti on tiedossa. Kaavoiftajia kuilenkin kilisoidaan siitå, ettei råitiolinjaån suhlauduttu riinåvån valavasti. vaån se vedettiin Viikissä slrjäiselle rcitille Låhdentien reunaan eikä,sunrksen Kaupunkisuunnitteluvirastossa tullaan tämän vuoden aikånå lekemään Viira,Unjm toimivuustarkåstelu, sillå matkuslajamäärät Mikin sul]mua kåsvavatja Lalokanaron alue alkaa mkentuå pajin vuoden påästii. Lkåksi yleiskaava vdattiin vuonna2002 nahdollisuus haarcittaa ViiE Malmin lentokentånja Omuspellor uuden asuinålueen kauttå Malmin asemalle- Toimivuustarkastelussa etsilåltn linjalle parempa muna kuitenkin nopeaa linjausta Viikissä ja Latokartanon alueellå sekå tehdään ålustavia kusrmnus-ja matkuslajamåäråennusteita. Toimivuusiarkastelu ei kuitenkaan ole luonteeltan yhtti tarkka kuin Jokerin ålustavayleissuunnitelma- Reilti Viimn reitti.japysåkit on suunniteltu alustavdti vuonnå 1994 vålmhtuneessaselvilyksessä "viikin joukkoliikennejäieslelmien ver, tailu". Reittiå tutkittiin luolloin linjm 6ja! keem, jokaroteutettaisiin pikalinjana Söminsten melroasenålta poh.joiseed. Kurista alkaen linjan matkanopeus on 30 knlft, ku kdtlkaupunkjlinioien keskimååråinen matkånopeus on alle puoler tästå. Tämä edellyttiiä pysäkkivälin hdentmista ja suutu telm6e Lautatarhankadun, Hauhon puiston, Påavalin kirkonja Toukoniiirn pysäkeistå on luovuttt!. Linja kulkee suunnitelman mukaan H:imeentielåaina Viikintielle dti, jaambjanrannm kohdalle tulisi uusi pysäkki Muoroi- Iia*adun kohdalle. Siltemmin linjåa 6 on jatkettu Ambiånrantm. Annalan lunneli eli auroyhteys Hå, meenlielti Kustaa Vaasan fielle eiole roteutunut. Se olisiollut edellltys suunniteuulle Viirm reitille, sillå Håmeentien pohjoispiiä on sjinä mii:irin ahda- enå åutoliikenne oli Minsuunnitelmassa ohjåttu tunnelin kautta KustaaVaas tielle,jottapikaraitiotieolisitoiminut hlain H:imeentien pohjoispiitir*i. Näis, ti syktä Viiran suunnitelmia kehitettiin kui lenkin l990luvulla niin, että reitti kulkeekin Ku$aa Vaasan tietå Hämeentien asemesta. Reitti on näin nopempijå myös helpommin toteutettavissa, ja linja 6 voijiiådå nykyisel- Tållähetkellä linjaus kulkee siis keskustastå Håkaniemenja Hiimeentien kåuth Kustaa Vaasån tielleja sieftä Lahdenväylån eteläpuolta seurålen Viikin paikauiskeskukseen. joka on rakenteilla Lahdenväylån, Pihlajamåenlienjå Viikintien nsteykseen. Linjån on sumniteltu sivuavan keskusta niin, ettå se kulkee Viikinpoftinkadun kautta Larokartånonkaanlleja käåntyy Von Daehnin kadulle, jolla on kitintösilmukka. Viikin paikålliskeskuskorttelien kohdalla Viim risteää Jokerjn kanssa,ja uillä kohdin on ta.koitus tull(ia linjåusta, jossa Vira kä)ttiisi keskeisembin,ijoittuvaa Jokeri-rataa ja kiunryisi Tildhoitajånkaarelle ja sieft ä delleen Lalokartanoon. Tilanhoitajankäåri on kui, tenkin ahdd,ja raitiolinjan täyb/isi kulkea päåosin kadulla, mikå luonnollisesli laskee Malmin lentokenrtialueen råkentamksuunnitelmien myötä yleiskaåvåan vamttiin myös mahdollisuus hdoitaa ViirB siten, ettii t^ttoi se kulkisikehå I:n alijå Tanariharju sivuitserai läpi lentokennitalueellejatullivuoentietä ja Teerisuontieti Målninkaarelle Malmin.auhtisseman kohdålle. Tällöin Omuspellon ja Mdmin lentokentän åsuinalueiden joukkoliikeme hoidettåisiin mitiolinjalla, joka toinisi myös liiqr älinjanaj unaan- Mdmin linjå voitoteutua myös itsenåisenå linjma, jolla ei kuitenkan tiillöin olisi yhteyttii muuhun rataverkkoon. Omuspellon uuden alu, een havainnekuvassa iåkyy rådan sijoitus ja Ormuspellon pysåkki Teerisuontiellä. Roideleveys Koska Viira kulkee keskustaan reittiå, jolla on olemåssa oieva raitiotie, on sen råideleveydeksikaavailturåitioteidennykyislämetrin raideleveyttå. Jos Jokeri roleuteraan l veänpainå, voi mahdollinen yhteinen osuus olla kolmi- tai nelikiskoista rata. Viiraolisi myös måhdollista toteuttaa rautateiden råideleveydeuå mikåkuitenkin nostaa kustannuksia merkittlivä6ti, kun rata olisi Ekennettava kolmi- tai nelikiskoisena keskustaan as!i. Teoriassa låmå måhdollistaisi Malmin haamnliikenteenjåtkamisenmdatietäpi&in keskustaa, jolloih Malmin lentokentilti saa, taisiin suora duovaunuyhleys keskustaan liilynnän sten. Toimivuustarkasteluothnee näihin mahdollisuukiin kantåa. Sanar Jok rin kohdallå esille tull et vaununleveysseikat koskevai Iuonnollisesti yhullailla Mi.aakin. Tilanne, jossa sama linja toisaålta kulkee kapeavaunuisena (2,4 m) katuråitiotienä Häneentielä keskustaan ja toisaålia leveåvaunuisena (2,65 m) mutatienä Malmilta keskustaån. ei ole relistinen. Rautåtiellä sen sijaån voitåisiin ajaa kapeallakin vauull4 kun kåyteuiiin.iiaäviin leveä4 vaunu alla u10s tulevaå astinlautaa. l/2005 I

10 Rodon siioitlelu io suunnitleluperioolteel Viikin-Latokadanon alueen kaavoituksessa vmuduttiin Viirålinjad reitillämikinportinkatu-larokårtänonkeri. Reifii on nopea jå kulkee koko ajan omalla osuudella, joten se noudattaå siten pikarailiotien suunnitteluperiaatteitå. silloin ajateltu reitti on kuiten kin liian syrjäin n, pikålinja olisi syytt viedä paremmin asunrksen jatyöpaikkoien liihelle. Siksi nyl tulkitan muila linjausvaihtoehtoja, jolloin kuitenkin joudultaneen tyytymäån kompromissiratkaisuihin radån sijoitlelun osalra. Ensiwonna saamme tarkempaa tietoå uusisra linjaussuunnitelmista- Pys:ikkivåli Haväinnekuvassa nåkyy omuspellon uusi asuinalue, jonkå ioukkoliikenne on ta*oitus hoilaa raitiovaunulla ell Viiran l\,lalminhaarålla rcitliå Målmin asema- Malmin lentokentiå - viikki - keskustå Raitiovaunukaista on me*ilty tummanvihreål å. Sömåisten ja Laiokartanon välisellä osuudellåon pikånitiolinjalle sopivå. n. 800 melriä. Tällöin Viim kulkee pysähtymåtlå åiemmin lueteltujen Håmeentien pysåkkien ohi. jå åikataulut linjojen 6 ja 8 kansså slnkronoidam sjten, etti niiden vaunut eivåt kuljejuuri \4itu vauujen edellä hidastamassa ämän kulkua. Smajfiestelmå on kåytörrå Zijrichiss:i, missä linja I I ja esikåupunkinta Forchbahn kulkeval smalla osuudella,ja Forchbahn pysähtry vain osalla yhleisen osuuden Pysäkeistä. Viiman kuuluu myös osue kmtakaupunkiaitiotiellä. Håmeentiellä on kuitenkin nahdollisb vapauttaa kapditettia sii.tiimållå linja 7 Kalasalåmån alueeue ja kehiniiå liikennevaloeluisuuksiå nykyisestå, jolloin liikenne sujuvoituu. Linjan 6 liikenne ei tule kovinkaan paljon lihenrymään, sillä Jålkåsaaren suunnålletutkira parhaillaan Railioliikenleen kehitttnissuunnitelman yhteydesså rar kaisuja, jossa alueelle liikennöisi linjån 6 si jåan keskustastajokinnuu linjå. Tåuöin Hämeenrien kapasiteetti riittåisi sekä linjålle 6 ettå Viiraue. Hämeentiellåon io påikoinkhkoien uusimistöid n yhleydessä erotettu rata kadusta reunakivin ja korotuksin. Malmin haarållå linjan on tarkoitus kulkea p:iäosin omallå kaistalla. Rade ldkempi Vounukoluslo lo molkusloiomöö röl Nykyinen vaunlrmåårå ei riiti Vinan liikennöintiin varsinkaån ku. linj6ra ei tulisi Iinjån 6jatketta vaan ona linjanså. Koskasillåkuitenkin on pitkå yhteinen osuus muiden.ailiolinjojen kånssa. hankitaan sille rodennäköisimnin samaå kalustoå kuin kmtakaupunkilinjoillekin. Kantakaupurkilinjojen vaunukåluslo on huippunopeutensa ja kiihtyvyytenså puolesta nytkin "pikarairioriekelpoista", eli tåmå ei aiheuta Miralle ongelmiå. Vaunut olisivat siis 2,3-2,4 m leveitä, enintåån 27 m pitkiå maralalattiakia yksisuuntavaunuja. On toki mahdollisb hanlkia Viirålle myös omaa, esimerkiksi kaksisuuntaista vaunukalustoa. Vaununleveys ja pituus olal kuitenkin nykyvaunujen luokkåa. Tiissä esiteq.t matkustajamäliriiennuteet perustuvatwoden 1994 jtujestelmåveftailusa saatuihin lukuihin. Linjan 6 on oletettu kul- O R M US PELTO H MUUIOSEHDOTUS AVAINNEKUVA 10 i/2006 Tnnrnof

11 kevan vålillä Jätkäsari Viikki, Latokanano. Vuoroväli linjalla on ruulrkdsa 6 minla päiväliikcnteessä l0 min e1i$rurin piirlein nykyinen. Linjan pituusjätkäsaaresta Viikkiin on 14.5 km iå keskimää.äinen vaunussaoloaika Viikisiåkeskuståån 22 5 nrin Liikennöirri.ikå onklo6-24. Matkustajamåårålisäys (viikin ja Lato kananon osalta) on 800 rnatkusrajaa tudnissa. jolloin ntuhkatunnin nousevien matkusta jien miiärå nousee vuoden 1994 tilanteessa I 150 markuslajasla 1950 malkusuiaän. Tållöin 4l% pidennetyn linjan 6 nåtkustajista olisi tullut uudelta palvelualueelta. Nykyäår lidialla 6 on noin matkustajaavuorokaude$a, ioten Viikkiin Bti knlkevan linjån 6 oletettu malkuslajmäfi olisi vuoro- Uuden reitin mukaisla. keskunaan asli kulkevan Viimn matkunajanä:ir:iä ei ole vielä årvioitu. Vånhoia lukuja käyttäen voidaan kuitenkin larkea ettå viikin-l.atoka.tån.n,h F eeltåsaadaan malkustajaa vuorckaudessa. Lisåksi tuleval Kustaa Vaasan tien v - ren asukkaal,jollle viira on bussiliikenteen vaihtoehto. Uudessa lilanteessa lidja saa myös jonkin veran matkuslåj iå liniålra 6ja Haka niemen ja Sörnäislen melroasenran väliltä poissi jrtyväft ä linjalta 7. Vorikko Jos Viira olisitoteutettu linjan 6 pidennyksenä. olisivat nykyiset varikkotilal riiltåieet liniån launuja varten. Tilanteessa. jossa Viirasta tulee oma linjansa Latokartånon / Malmin ja keskustan!ä1ille, kåsvaa vaunutarve sellaheksi- etlä Koskelan vårikon laåjenlamincn Mimn vauuja vajten ei vältlilnäft:i ole rnahdollista. kun 1isää varikkolilåa tarvilaanloka tåpåukscssa myös satama-aluelden uusien railioliniojen taryeisiin. Varikkoriloja ei ole vrodei I 994 selvityksessä aryioitu erik- Viiian on mahdoilista käyttää Jokerille rakennettavaa varikkoå, Jos Viira toteutlu ennen Jokeriå, on Palolån va.ikko lulevaa Jokeri linjaa semaavine varikkoratoireen mahdollinen. Pitkäja kallis varikkorata voi olla kuslannnssyistä lksiraileincn. ja se kaksiraiteistetaan vasta Joke.in loleutuessa. Viiralle on mahdouistae$iå myös omat varikkotilat Malmin alueelta. Eråisså kaavailuissa Målmin nitiolievälillämalmin asemå - Ormuspelto - Malmin lentokentäloleuluisijo ennen tåi ilman viraajolloin oma vaiikko olisi ilman nuuta liikenteen edell]'t!'s. sillå linjalla ei olisi yhtefd muubu rataverkkoon. Malmin lentokenuin suinalueeksi mluttaminen on kuitenkin kohdannut vastnsrusta, joten t?illainen mtkaisu ei airakaan täl1ä hetkellä tunnu lodennåköiseltä. Kuslonnuksel io loleulusoikotoulu Viiran rakennuskustannukset vuodei I994 selvilykscn ja kuslannustason mlkaan oval undelle rådålle välillä Hiimeentie, Latokariano 172 Mmk eli29 Me. Råkenn,Fkxrr,rnuksi, uuden linjarksen mukaiselle radalleja sen jatkolle Malm ille ei oic vielä aflioitu. Vuonna 1994 arvioitiir, enä Viira olisi ajankohlainen vuoslen 20l0ja 2020 välillä. Tämä aikaväli saåttaå hyvinkid pitää edelleen paikkansa. Se, toteutuuko rata ylipäätään, on pa!olti kiidni siitä, m illainen uusi rei i sille lö)detäån viikissä nyr rehlä!än loimivuus tarkåslelun yhteydesä. Jos uusi reitti kulkee siten. et1ä se kerää vaikutusalueelleer $nr rimman osån asukkaisra ja työpaikoista ja se voidaån toleunaa riinäv:in nopean4 viim saaltaa loleulua nopcammallakin aikalåululla. Latokananon asukasluku lähes kalsinkerlaislun nykyisestä vuoteen 2012 neinesså.jolloin pelk:isdån Lålokartanosa dun noin 9000 benkeä. Viikin - Lalokartanon a$rkasluku nousee selkeåsti sellåiseksi. ettii raitiotie on perustelta!issa. Raitiotie nyös nosraa alueen imagoaja maan arvoa Optimistisimpien anioiden mukaan radåna voitaisiin rehdä fiankepäätös jo ensi!uonna. Viinnjatke Malmille tai mafidollircn eril, linen Malmin raitiotie riippuu paljoltimal, min lentokenän rakentumisesla.losin rata on mahdollinen myös ilman lenlokentän asuin aluetla. Se ei kuitenkaån ole yhta åiankohtai nen klin Latokafanon rata. MalrniD raitiotiesd voimyös tulla osa niin sanoltuajokeri ll-linjåa. visioissa esiintyväå poikittåisyhteyla Leppävaara - Myyrmäki -Hakuninmaa - Paloheinå- Malmi - Kontula, Mellunrnäki - Ma*ku Nummelinin kevään 2(n6 u utuusk i 4a! I,lani wd I re n 4 i U s a i karau t o M o k a i se n Mtkus ajatiikenteeh keh yksestä Kuvia autatre haanne., vesi. ja tenlatiikqteestä. Yhteenn lahes 2AA kuvaa havannalhsin kovareksrein. I ln e s\n i n en n a a h s kuu s sa,4l4-l' -----r--zj'\3 I tr- e q o. laa kn n e n i k k e ne d i a h M. n ikk a m e d ia litla a ks.h eh Akateednen knjaka)ppa frmnof 1t

12 ttli\tt lttt) lt.l! tt, tt.ltn,ttt R'tltlLIltt ldr,tt.lt, "tt Rrttlttlt lnnldt.lt1t) llrllttt'rt NAKAIfiA tlf q*r-'u seur0ovo PYsökki - Lcittticr Lyh!4 iohdolus Liepcrjon. Ri on ctvoinön innor roiilolellrlf r\f ti.,l/4\ d N' KT4SU 22,1vuodeta r98.1klr u! kau pufg na krpera see.tatra va!n!len sårlåan Lelå ea KT4D 237 wodelta 1979 on hank itu wonnå 2000 Cotlb0s sla lossa sr a o n!me.o3 Leåea )-.:'_.'- ' II ;'f.4 r.=-."-,-

13 E NITROTMIIVAJS 2t stflni0tull Liepäjan, Våinånlinnan ja Rlian kenalippujå kesållå IÄ 0,20 Latvia on rneitå låhellä sijaitseva mielenkiintoinen mitiotiemaa, vaikkei s uorana inen n aapu.imaamne olekäan. Matkustaminen sinne on yksinkena jsta eikä vaadi sen monimft kaisempaa menettelyå kuid Tallinnassa käyninenkään. MaakuulLru Euroopan UnioniiD j a on turvallinen liikkua myös yksinäiscn joukkoliikennemaikl'siajan ja -hanastajan kannalla- Ihmiset ovat ystivällisiå ja åv!liaitå. Matkailijaengldnilla selviiiä pieninmilläkin påikkakunnilla. Ulkomåan kieiislå myös venäjä11ä pårjåisi e.ittäin hyvin. Artikkelin laatijoiden nratkareitti oli Suomi Riika Liepäja Riika VäiMnlinna Culben+Alnksn*Riika Suoni. Jos unohdamne lentoliikenteen, on påäkåupunki Riika malka-aiallhesli lähempänå k!in vaikkapa Tukholma- Hehingislä matkataan ensin I % tudtia Tallinnan pika-aluksella (esimerkkihintoja viime kesältä: menopaluu 4l e)ja Tallinnasta (nryös satamaleminalissa kä)vä) Eurolines-bussi vie suoraan Riikaan viidesä tunnissa (menopåluu 3 I e). Kun läh tee Suomestaaamulla. onperillä Riiasa ilta piiivållä. EL'ro lines-bussiliput voi ostaa elu käteen Matkahuollosla ja åikataulut Iaivoille ja näil1e busseille löytyvåt esime.kiksi Suo men Kulkuneuvoisla. Latviån ki lcsä on muutamianeilleouiojåkiriaimia- Kunvok@lin pää11ä on viiva, se larkoittaa pilkäå vokaalia. Kun konsonantin al1å on pilkku. kir.jåin liu- KT4D 239 vuodelta 1983 on osleit! Gerasia 2001jå sie lä silä olinumero 319. Koska Liepåjassa or vair yksi il olinja,linjaa ei ole tatuinnut numercida. Vaunuissaeiole måårånpååtekslejåkään. Lielå iela KT4D 242 vuodelta 1983on entinen ErfurUn n!mero482. DDR-väu'ru hankitliir tånne2003. Sivukadula Baseina lelala seisooailo neuvostolåtv alainen KT4SU vaunu 22svuodelta Baseina ielalta rata onjåtkunul muinoin eteenpåinja kiedånyttotsla kautra keskuslaan. Nyl raidenaonjåljeljåvain muutamia satoja metrejä Vaunuhälli n ajaminen on edkoi*n monimulkaista Vaikko on heii kuvaajan selän iakåna. Keskuslasia elj kuvan vasemmasta suunnasla piiåå kåärtyåvaunun 225tapaan sivukadule. Slellå pååsee peruutt mallå hallialueeile. Ku'r vadko ta lähdelåån linjalle piläåensin ajaa sivukadu levaunun 225iapaanja sitlen peruutlaa vaslaavast vasemma le ja jatkaa matkaa oikeaile uiatie- ja iinja-autoasemalle sekå edelleen pohjoiselle pååtepysäkllle Aiemminvarkolta on ollutsuora yhteys myös pohjoisen påälepysäkin suunlaan. Rr- as ie a Kolmessa intensiivisessä påiv&så kåy helposti läpi kaikki Riid Eitiolinjat. Liepåjaan ja Väinånlirnaan riittäii kunnon päivå kumpaankin. Riiasla matka Liepäjaan ja takaisin onnistuu Dykyäån vain pikavuorobussilla (meno6 e), muttå Riiasta Väinänlinnanpääsee nyösiunålla (meno 3,10 e). Vastaava noin 220 kilomelrin rninairen junamatka mal<saisi suomalaisella lähij unalla yli 20 e. Kaukolii' kenteen bussil ovat korkeatasoisia pikavuo, rcjaja kaluslona on llnnehuja länsimaisia alus ta-ja korimerkke.jå. Junal oyat siistiä taajama junalasoa. Bussiliikenne on Lålviasa hy!in jär.jestä)tynynii ja aikataulut pilåvät paikkansa. Pienissåkin kaupungeissa on loimiva linja-auloasena (Auloosta), jonkå lipunmyynti loimii myös viikonloppuisin. Toki kuljetlajallekin voi maksaa suoråan. Tånittåvat hotellimajoitukset kannatraa varalå ennen malkaa hotellien kotisivuilta- Riialsa on luonnollisesti lukematlomasti erihintaisia maioitusväihtoehroja, Liepajassa tadontaa on hlromattåvasti vähemmän ja Väiniinlinnassa oikeaslaan vain yksi, muna sitäkin kelvollisempi hotelli. Malkakuumetta saaville dnanme lopussa esimerkinonaisesti muutamia hyödyllisiåwww-osoitteita. Omatoiminenkesälonaviikko Latviåsså ei ole lainkaan hullu ajatusl Tulee sitå pai$i hålvenmaksi kuin lomaihr ftnmof 1/

14 14 1t2006 ftnrrrof T3-väu.u irla alobauskasiea amalka åanb5!muiåan Yks ra ielsella osulde la on rin na la malklslåj sta kilpa eva l\,lercedes BenzCiaro I T6 vaunupari injå å 2 målkalla Tapes! e åle Jnrmalås galven si alaporhallaa4 lnlånt3 va!n!pår lmanlasta kesk!slåan Oikeal a salamaralaa jä lonompara häämöltåvät Zasulauksin risteysaseman opasl met Rail o-ja räulåten ra deristeys Hoyrykädln e Tva ka elan pysäki ä Viilos inlan T3 vaun! onmaika a Milgrävis siå keskusiaan Kur L.r!i!f lo e.xirloritkohdclr oli l]elin1]ohjaiscsri tu1kr11!. hrlusl\rr r il,kelin kirioi.jat viclli.io kokcnraf sa tälille \ leuiii hlenr.n lonr.r". hlkoinnnc r iifreisesd piiii kohteesra Vii iniin lidndsla fikavuonbus ill. GuLbenccn (nrcno 6e)- kun kemtr to nelko' llihcilii olinnr (i!lbeneså or BallLan!iho ylirrclscn \ leisel]t,nrlkusra].liikenrecllc ar.runku cr.rileiserraulariento renplililc- Ac r (iulhen+alnksne r.utarellli.ll Ii. 7i0 nnn. iikef nilidr:tu pil!iiriiii uselta nr.t k!s1!,i! uivrorcla. A o.ik. or lrl luflia lnrcno i).90 e). \eu!osto!.lnristcincf dicscl- \ctu i. i{,lo kaksidria.moiref TU: trl) ksioliiremoirer TLl7A. yclliai DrrNlanrasla rerlisiiill,usriia!.unust. koonuyrn iuf!f\a iti k!unliii lrt!l.laisen nraasc!dur i! lunrchna on orerkln kiislttänraröf. lli olh kllloler$sa m$eojumsa.!r.n Nrkana ui!ar olkeasa liikernetuot!fnoss!..lufaa llitlläii Liet)sti l)aik.llinen r$lj! irnislo tokanå!! iilsessä nral kustukscss&f laurungin la mnler louk koliikoncctr0 len kr"lien yälillä. Konduk Iöörin nr)tf li\'!likoidiin kuulu!.1 m.rka lipp{jcr llsaiksi r!trisreia aiarellen nr}ös nrar IrmLLnrorNra kurci,ddan historiikki. Vuor na lt)98 riidi raul ic liilertlin L.tri.n katr' s.lliscstl nrc, kirlin ien k!lliltr'likohtcidcf iouk}ioof (n,lbenei \arikolla Dai.ilcc\ilnrc!!ofM rihus!j. Liikerrellii!.r1en knroslcltu Ka l-höi.]\eluri. 'folren päätcascma Alakirc(as 9 i00) or viehäträväi a nuh.llifcn pikkuk!uurnki. ionk. siiannijdr\cn rdnfxn lldunassa arm. sillc vlclii odr.n Nlell!11a\air1 llsiipiiileensä. R.!t.tic of!iineiici ole\ ios. aikaisedn.sla B! liaa l l- ililtell:i koneesh nff est. ltrpc.nidc\ cr koslonr,ioka! oiulroiinhmdsa 1800 Lu\ulLa raialliihf r(r Lise$a Lii!rnraan liiiinissli orrc.oiriii tol dinl rellii L1n1rnu.n Apurauulle!htiö. vlm LiiinrissiininrclllivcniiiinLn!lnnnäiner Af!raulalL+ hlrij. JiilkrNDaiselLä _aprriula tiellii eli siis krpc.r.itcisclh \hliöllii oli ra loj. motriss. uis!kln Veiiiiinr keisarik!n la.nkuuluncis! D!issa eli Läiineissii. Rrlr iarkri aikoina!f Ali,l!re\Lr kohri pohjoisla Valk.rn. Plirruun. VIL janliii j. peräti Tallinm.r saikk!. Rrul rien N\!\' si!uilleonkoottu runsrosri rlelor rrd.n histonasra. ^Lnk$ nesso of lr!!ila$iiei plkk$otelli. cikli siclrai kanf.ldk!u liihleä!as1a kuu scuncran Faiillif Iikaruo,obusiiL. la p.lal. csincrkiksl l,k,isir liihriirtrllurr I{iik.ar (nrcf o 6 e) l$j$ irurireiden ystävinr kdlnlikohde on I ltl idn.nrirlertrseo R iior kcskueasr. Siirlf rl.n Väiniloen elelli nrlella,rjtntlt ioten!.ne!la VentspLlsin ulkoililanneos. of ll\iil,si k.pe.nitc rcn pikaaljnr.llatie. tolh kesiarkana hlkcf niii hi't,!!elft um. 14ilkuslanrncn Lu1!ian.eltiolelllä on heltnoa kurut p)slilrlr'!il ioka p)säkillii

15 ja kaikkloveta!auan. VauDUlhin nounaan. a vaunuisla poisxlraan kaikista ovisra. Kaksl oyiaukkoisissa launuissa ViiDånlidrasa kui lenkil etrovea suo\itaan poistunlsolena. oyien a!aukseii. sulkcnriscd hoitaa kuljer taia. Rahasrajien ainoa tehrt!a on rahasta.. Tariiit!ulLrkoita ei tar!irse lurk ia. M arkaili-.tallc nrlee klslnykseen vai,r ketunrak$. Ja se on siis kefiamaknr. ioka nakseban iokd kerta kun!aunuur noustaar. Mi1äån vaihtoia ci ole. Kaikissa varntrissa on ralusraja. Rahaltata on ns. liikkura rahasraja, nulla hånellåon n)ösonra nnnikoittr islrin. Kolnloviaukkoisiss!!aunuissa rahastalan påikka on yleensaj heli keskiovien etupuolella. Rahaslajan tlmnistaa rahanushukusra. Vlrkaa$ra ioko on tal ci olc. Ainakin lr.srirf ulkopoolellaihånfcnratkustatanrer.har raian hokse eikå påinvano in. A nta 1D li pun nralkuslaialle. rahastata rcpiiis J sen loppuunkä)lön nierkiksi I-icpaii tekee Ehastuksesa poikkeoksen, sille slellå ciole Ehasta.tia. Lipul D)y krljetbia ohjarnron unrpiolessa oleyan pienen luukur klutta. Matkusraja leinraa lippunsa kår råvli llii ole rlssa lcinrauskoneiss.. Niinä lip uta!oi rryös oslaa enndkkoon.ioko kuljernialra rai kjos- T6-vaunupa.irnjalla T.Aspazjas bu väis Mainirtakoon!ieli. efti Itiias\. oli,ahasdralon aika yuosna r97. I linn!t olirar viide!uonia: Liepåia ll sailiimia (lchrikioskisra I 0 santilnia. ci kokellru). Vairrårl jrna I 5 santiidia ja lailkal0 santiiinia. Raltiordunun kertalipp! niaksaa siis nolt :0 :l(j srntilä meidnr rnhrscrnnf Rahasrajalle kånratta! plrkiä nraksam.ai n.hdollisim nan låsa isella sumnralla. M trtr, toir otr vaaraia saada uihtolahana koumlllnenrtden. kahden ia riidcf santiimil kolikoira Latvian raha lati (100 santiimia) on koyenpaa valuuraåkuir curo. Lall od 1..t alla. R!hrnraihto toinristojen. akame l0 lalir sctcli on liian iso raha piii!irtäiseen kä)rij0n. N4airirtikoon viclä.iohdinaotoharastalil e. euä Rirassa on hyrir haia iohdinauo!elkosto, yli koinresa laå trollikkaa. ja t.riti seki råhåstustlpa on aivan s!ma kuin raitloteillä. nautatcided såhk0istctt\' Lähiliikerne or rn\ös vilkast! ja reilleiå on ncljään suuntaan. Itailio!aunuhenkilökuf ta suhtautur myiitäfr ielisesti!aloku!aajiinja hlvin usein rn!ös kulictaia lervehlli merkkinä molernminpuo lise5u r)) - Ko moslinjan T3-vaun ul Ropa.u ie a a \ Riiko SIA Rigös sotlksme Pääkaupungin (as ) raitioliikennealkoi helosveroisena vuonra Rigaer Pterdebahngeselkchali sckä sen edelräjät lnnrrrd 1/2006 l5

16 16 1/2006 ftnrrrof Relroiramvats li ker nöi uudempien lajitovereidenså seurassa lnjaa 11 Vå!n!n numeroks on merkiliy jona vlonna aloitettin säh kö sretry ikenne Våununoikeaa kääian!- meroa or vaikeaarvioidä Sisälåor ptktiäsit!. n{ \ penkijapåätysillåtovåiavoimel elivarsin va.hå se on. Nykysin kujettäjån saåsuo laksion lisäliy pleks Vauhdikkaastivaunu seviååreiiilåån eikaju! jåaludempien våliujenla koihin Radio le a T6-mooilor p rävau nu n u koås!sså koros tuulyypn aål kkomaisuus Vaunljen leveys on 2 48 melriä 13 lånvära ela laslasir.l Liikenreenii Vo koslo sihköistettiif!uoina I 901. jolloin ruiridielrirtkser ni'ne Da oli _Soci6r anonlnc dc! l'r.ni*ays de Rigr". Periirreikkään I Iafsa-kaopurgi'r krn såin!iilisestä ilnapiiristå saå Lisäkisitlksen. kun todetaan. ettå l9:0 lu!!llelhliönninrcn.iolll)eläti'elcdricltiet IranN.)sdel Lsl de l Europe cli $oheks i sanonun. Iiii-[uroopan Slihköia Railjdiel. Laitoksel kurnal lisleltiir ruonn! l{aldepitrn on f)- kyääd 1:3 krn. Raideleveys on rnm,!i,niisr.n trrkovliroilh hiililaahainrclla-!aihteetolattiiosin yksikielisiäja!ain rkij!nla-ascnreun nåkiiid."n kakslkiclircn!åihde huonrattiir!iifi e kesiikursr. Rliassa oi!k' snolsta rajtioliiiaa eliliual I ll.l-ii!a9on ma-pc tunsosaikelin ia LiDiojlh l,3 ia 8 on hcih liijailmrne.ianiiläliikcnröidäanhar \.ksclraai ioin trnn ir vuorovåleii. l'l-!eu nulh on etdnmerokllven pohiarårjnå tunn$ yä, i: l.l.?ja 8 =!alkca; l.6.ia l0= sitrinen:.1= punainenr 5 = kcltliren.iå ll = vihreä. Li i ana 9 ei huon[ttu tchda ]u!ri ker iies!alkoiren Lirjrt o!al yleiserri $rhie lli sen pnkiä. VaihdealLrcildjajt i kempiä kaaf rcllå llkumonanr.na lauuien lauhri onhel \iikiläisittäin nrclko ko!a. l åstä huolinratti ki1!nli jorkin lirian pålilen)sdkillä ei ole Dlkliän piipahdus. P)såkeillå k!!luretran nauhaha tysäkin sckii scura.rlan ptsäkin nini (nekama pienm...). RaiLideiLlåor kolnrc v!- rikkoa eli numcdt I Frid laiela..ltipogduias ielaia 5 eli Bri!ibas iele, jotka kaikkj on pensrettu.io 1900 luvunalkrpuolella.vlunun lisärunrcrcna ilkee nllle!arikollcsc kuul!u (esinr.i 10.13). Sanra asja kerotaat!a.ikon puhclidnunre.oineen miös!aunun slsiillii. Kalusto kooslu! kahdesla lickkoslovakla- Iaiscnd laui!rty)pisld elitatru TISU (neuvonoliiuolainen tl) ppinrerkinti TIA), joi ra on y toinirerlrta l:11klppalccf saria\la n\k!iii jiil ellä vlclli l9l kpl. Krikki!ios\i ole!.r vaunur on sanccratlu \ uoslt!lhanien kahta prolen. Toif cn!auiusrli! or T6lliSU (NL q yppitim)id koko rihuslllaeli6l kplon ) hd kli) tiissli. RaiLiG jufr\$ on haksl!.unur. ioisla vain elutu nruiiei \ iffoinai A inrkir T6r T6-tuni\sa iil kirnnlliir)en vrun! on rntos o!lllain rils!ltrl cikii iäin ollen ole IksinliäI aiole poitretr. l.iqan l0 vuoroisi (\.if TiSIJ)oliktrirer kii $rrrntan..ir rrki-lltar.r k:ir rinsii \iitr rkslvauru. Erilaisia lt inrunq. näk)) lari kolden.ldar(nlna ja liikkeellä harailtiin neliakselisi0 mdunkr\1.luralnuia. jotka o!rl edrisiä lat\ ialal\rrliiisrelsl. RVZ l! ppisli linjavaunqr.linjal al I Liikermöitonnaalief luoror cf toukos!.r n) ijs 'RelrotrrN,aj s. eli kaksiaksclincn lrci,nre!auru rno l90l.iof ka kuljeftoa )l ke.t.lip!1:5sarrii'nilh. Kaste uvåuru 302lMargrietas iea a Våununiäyllåäs!ur vesisä iö. Riian ralaverkostå or huomaiiava osa h ekkaratapohjaa,joka ku vänå pölyäahelposl Sks kaslel!vaunuiovailullu iakyympår kaup!nka ja myöskeskuslassa kun neovat matkålå hiekkapohlais lle es kaupunkosluks le Vaunul ovå1vår holå T3

17 lrri r.rli Lli (\\ t)trr[!.1. r: \.. fi\. \r!1r. I nultflrrrfu. rrur.i. r.ii(l.f tr.liis\li o\r(1i [ilil\ \ rr ail r!] \ n n.rlir. ll \.: 'r rf(iiurr r.r rji lrl \llll. i- ior r.\.\\:.i D. \Ll Nl l)=l)l)lt Lhlorton$1r lli\ rr. rirrji\ i.,11 - I r x l) \.ri,i. +:ltii ll i.!rrl..i I O\LtrAL,r\1. rx lc f.f \I o oh rr'si.(f. r aililli.rr Lolnc LLrlrL:(Arri(1r11... oiu l{ kl'i. li\1.r.i:i.i LruLrcr n!( f \r u.l.\isl I i r 11l i.r N lrfr\ illr \lxl nr I I'lilirr t\\iil.ir fri..r\\r frulr.r\rtr\lfxrrcrlrri. trrii..r.ir tlr r urrrl.rl r,/rl\!li Ir nr.r.]. inn..rllfr r 1!,1ir.i nti.a.h\t]i\r,,r i. f..r \ i.r.\ilit!r.rr(rlifr\f rn Lrn i i \ligrti\ \.1 ir r.ir [,ilrr\iir,ri o1 tr I oli.f rrnul.llit,r (r\.i!.\\ r \ fnc! \r li tt slill \lil ii rlirr'{trtirii[-ro.rr' L nlan I KTNI-s launu 102 yksråiie se aväsamtr! ea a nalka la Stroo.!r 6 20as Vöinönlinno Tromvoiu uznömumsas L.d\ lr, ri, \!,\i j!r rnnr r lii!f! rg I ri\. I I I ( ) I ) I r r!. r i L i t, 1.]r 10\.f r f. ] \.r \ f!r. lor nri!l]11\irl,r,irr i,i\1ltrn L r\...f\i n nii r.r {\rr\ r\.rtli r llil.fr.r c \!o.rr l,)16 l\.rrt\dliri!rtl1,.irhi.1(!irr\rrrlir fx iul\t tlr fr\ii\ \rlir[\ i)ia br r! tr re fiijlil.i l)\ir\. lll\ r,,i!l,rr. I n, ni l)rr!tr\t,ll\. oh li![ltrr,]r l!rl \llllrf. Lr n l.l.rxf i\lnrl{ir\iij,rlr irr. rirri'rii lir!rrrgiihinorrof \rfli:rrriirliiiro Ld r nci\.rril l,.ii\rfrtr ii\il.ki..to\..,\l li Itr irli. r rrlc ll!\of n\ \\iiliir lj I ii It.ri(L.i.rrt'or 511rrfr.l.nio\ nltlr I L lllrrflirrr! r r\,fr!.1,\. \lisi.rc \li \iii rir i r.\.r.f [,, fr rrtilrti.l r[.li ] \'xuririsr LI r r.rr.]r \\rili llll s.ini.\ii lrulrrltr,ru'nr\r f\\i,lr. f,rr1\ K l\t i \r!trlisr. \,rlu idlrir i!rll!lllrr.ri!\. n n 1.1r1 lurr.1. :i.rr k[\i\ r,]l,lir. i. 'L.r I fj'i.n I jrl t)iilil.l]\\llll Li. r\r 9!l) ll \ r lir \r r]i(r ul o, \ r\lf,l frf ii,\rri\lo IL)ir.r.l. Lufoii.rf \r il,.rr({lc LrL!16 \rrluur.lriltr {.1r. i\lc lf \i! nf. riiiijslillli!il trlxl!\lo 'urlro nur!ll\d ]L.L \L\lr 1.(lc ]r n..]]i irlljj\ \1r lttt.i\lii hl\rlrrfcf ltvl 6Nl: 1rr Lt)L). \.iriltii,.l (lnl 51 I ltll. KlNl I (l lt r\!iii ri..l.\li\xllrli(.1tilril lllx l(6lt I r l il)( l1(,lf I Jrlr11.f hrfllllr,ii\r.rl\ rilis. r\. lr nii \l!nnrrn.rn.fvilfiin I fnrrr \rrdurrrin r nijrnij \rli\ilii\.t l rl)(' \r!.rltj \rt lllifrn ri(lc $!\( cllli. NlL r r(\l\iil! r rr fl L ll irr lt\ lt \iull.lrdr\ \.]1i iii\.f I ii l\.r1r\ irl.rl rrlcurirkl\t \rrrul orrl L,i r\r ri,r,r, f(lr \L,rrL l:l l rll..lr l\l\l ir \rni.ltl1rif \!.. rj [! [[,[, ruf Talran T3DC vå!ndt fja a r A!n pern nåmaolvåi Schwer n ssät3 vå!n!la.r mero ]a407ja,108 va m stusvlosi1983 Va!nll n.dem soit nt3dc (Vypprunrlkse e pa ka rsessa t\4an kå GnrbH n konepalassa r932 lo o naeg!!s såhkö a tleetlalå k mmaisesiå vå!nlståtehl n nootlorperava!n! U!s ks S.hwefln I f!neroiksianfettr.l5l+251 L nlan 2 RVZ valfula mm 063 ra novembr.ieå å Fysak aonhyvapalelltåsöersera on krosk ja katetulodotlrsl ai Nå.lenvåLin len eleyson kufn o tettavåt2 6 metfla /

18 Rvz-vaunu 063 linjalla 2 Veca Forsiaien isossa kåånlösilmukassa A. Pumpu ie alla s!unlana keskusk runsaasliyli vaunuaja ne levisivät ynpä.i laajaå Neuvosroliittoa. KTM'8:atin valmisteniin vuosina I reilusti yli vaunua. Samoin Väinänlinnassa Iiikennöivät Riian våunutehlaan (RVR Rr_gas Vagonblves Rnpn_rca) valn]istamat Rvz-launut oval åinoal EU:n alueella linjaliikenteesså Iiikennöivät yksilöt. Tämä vaunusarja oli aikoinaan Neuvostoliitossa hyvin yleinen ja niitäkin valmhretriin vuosina runsaåt kappaletta_ Klseisen md1in valmistus loppui siis hiemån ennen Latvian itsenäisyyden palautuslå sitenj eftå uusimmal vaunut vuodelra 1988 ovat juurilåällå. Riiassa RVZ-Vaunuja voi nähdä vielä lyövaunuiksi muuleltuina venioina. Våinånlinna tejoaa siis ikåän kuin hopeataf jottinellå sellaisia erikoisia vaunukalusrokokemuksia,joita ei voi kokea muuallå kuin venäjållä jå nuissa "ltsenåisten valrioiden yhteisön" jäsenmaissa. Linjan I vuoroissa havaittiin: 2 x Talra T]DC (eli T3DC l+t3dc2), johta etummainen moottorivaunu vinoihaa, takimmåinen moottoriperävaunu on riisurtu esim. ohjåamon osalta, eikå vaunussa ole - 2 x RVZ 6M2. joista takimmainen Linjan 3 KTl'/-vaunu 111 yksiraitoisen Cietoks0a ielan varcttaotevatta kohkuseitee a mat kallå Cietokinisiin. Kohiausiaileen kåyltrj on hieman epålooglsta ajojohdinten kannattå, kulen kuvasia voidaån havaita.alun perin on mitå lodennåköisimmin kutjeitu raiteita påin vastoin kuin milen nyt tehdåän. Toise n suuntaän kuljetaan sivurailaen kautå, muita ajotanka menee suoean. r\lyötivaihieel oval jousivaihieila ja tankovirroilin 'joustaa" hyvin pidemmåtlekii, /2006 ftnmof Iltaruunkånjälk en vuorcise oli I x RVZ 6M2 sekä I x KTM 5. Linjan 2 vuoroissa oli I x RVZ 6M2.jå linjan3 vuorcissa I x KTM-5. Linja I on ainoa kokonaån kaksiraiteinen. Linja 2 VecaFodiatesta"pääradaue" oh yksiniteinen lyh)atiikeskivaiheillåolevaaosuu! rå lukuun ottamana. Lailellå "påärataa" olevåa kohtauspaikkaa myös käytetiiän vaunujen kohtaamisiin. Veca Forstalesta tullaessa ei ole mideyhteyttä keskustån suuntåan. Linjojen I ja 2 yhteisellå påälepysäkiuå (4./S Dautex) vaunut käljnryvät varikkoaluella. Matkustajien odotetaan poistuvan vårikkoa edeltävållä pysäkillä. Linja 3 onomilta osuulsillåan yksimileinen. Cieroksnisin puolellaolevållakohtaus.aiteellavaunutkåyhäväi kulkusuuntansa mukaistå raidetla. Va6inaista vaunujen kohtåusta ei voida kuilenkaån järjestää, si11ä åjojohdin on "vas mman puo- 1en" liikenteen m ukainen. Niin Riiassa kuin tii.iilliikin, vaikka råta on yksiniteinen, on molemmille ajosuunnille usein oma ajolmkansa jolloin vältelitån våihde åjolansssa. Tankovinoitinta käytettäessåhån piuiä myös ajojohtimessa ylhäällå olla "vaihde". Strcpin påässä ensimmåistå kohtausråidena kåyretäån vaunujen kohtaukiin. Sen sijaån kauim, måisen kohlauyaiteen sivuraid oli aivan ruosleinen. Strcpin osuuden pitkå loppuosa kulkee månrymetsän keskellå maatuien laidalsa. Se on melkoisen erikoinen rålaosuus

19 ,ulull ri( o\ir nl Il. Lin r r )lilissli i.n!c rljilri.,xut\!fl li n. r \ it,!,'ii r\ i.ll{i frlllortr\d,li lli\ i l- i oilhor klitrin\lirrrnrniir L o 1.r ili\l.lliiif rliril) cn rrnc r! LLlfur l,o ji\ii.lrli I \r ioif.f. l oru\\i Liepoio Liepoioslr0mvo s 5 A L dr ir. L.l rr.f.l\ n lrin' fun L\ru uf! 1r. 161)l)1r)\ililiiril(,lLLl(n...i1.111 \Lol nr ln()l) \ rria '.S..icri (LirL r.rtrl. r. Lrrtltrni.r ( l.liiri!. )r"l.l..f i.la cli {unr$ olllrirlirnlirn.r nifcrslihlii Lli n'r li \i[trtr:\l]t ij. li.trr!fliiro. 1 liin h il(rr.fr\i r \rri \Ll\!11! nrtin \r[- :.[LL. L\.l li r n..i l ib.! l{,rir or cl ir! lt n.rilrjr r):.) ttrrt.irirr!\ or n\l\:i:i. 1 id. ltril..\ ct on llrl)lr Dm. \ ' iriollir 5.rl\i\Jnl.r ril \,\if,il\ r.n. i. Lrl\ir tr:il,lilir lirli'i.\r rl.rl.rxr(ri(,lt,\ik. i.:i Lit.rrr\.,onrr f\,\iirili.ri. i, r sr rll.r Lr rrf,r,,i rll., rrjr-ru1() r,.urr1i.r{dn,rl,1lr ir.r,!\,uni r jr &1.]1.. r LiuLrd\ nn.nr jrorr.1\iirilii. \. hh ilifrlr.lo ot I r] ltrrlirni.l:irirr Llirn,idrirf fr\ii\ Lo'i\ Llirihri\ r \ r!rri (rrtr!f gli'rll,iill lliinris o\\r on hr\10ri litlojr Lr lr)rtr\lii. Liri rh ti tr. 1 r \x.l frrl,iilrrju. (.n.sitl.l\ lli lift.lli or,,\ \u\ko. lfnn \xrfur ili\it f)lirliiirr,i r ullr nillr. \riufull Lf r Nrl]i\ Li,cr 1!.r r o rr \rlilti li, \str\ uo\l\erlir. Nl.ifi 1r ii tr'inl.\llr..$li n r \ril. l'1 i,,i\ orcrm. 1!r\itlrl! \\ r ]i\ir \d ion \r tilc i.r \i'rn!l.lun. e)nl u li.l.fn!\x( rh!in,i L!Nrnri llur lil i\(. o Li.r r Lr Fii. rirrr!lllrl.rr o\\iof thii I rhrl.[-.rf lil 1l) \rl.!,i.liill.innr,ii.cl.\rl rrlr ).,rn\rl\xhlsrrji.clir rr, \ 1L! \,i\rrllrri (.11t r'in.r. l rlilrli\l.l r (ioi.1r WWW]inkkelci lli!r...nil{n! I ill!rrf. rlli\ lrr(rl.rt Ll \i\rl Lr,1r1 ir hin.iirr.,,!lrir.,l\ lrf): hrlf \r\, {r$rtllnn.l\ (irlb.ri.\,\ln$irr. llrtili\ (]ltrl.r 1.1 r0r:lrllf \sr b riri\lr Lrtrir\ d/rl/.rl\ (.rrlrl.l) hlrt]l \r\ [/ L\ I rx! r\ Lt. rqi \.\l!r!s \'1ur'ls I x! l.rli.rir,..r:hrl.r tr\{ ri ltri\frus.un l\ Lrl\ r \\Liir\r.erLil o$r nn inrr rul(i\ rljii rl.1 L rltkr.ili): lrlr,: r\\. t=-- lmil 'I"EFJ.JJ IT Vasemmala fjan3ktm våln! 111C etoksfa elaiac etokins n paates mukassa O kea a nlan 3 KTM va!nu 107 on ahtemassåc elokan s n paåtes mukastayksrcite se eösulde e Vaunr ssaon hlomätlåvån sot ketjlkäyttö sel ukuovet Rata injån k!nma lak nalosuun na a oevateri selajojohi m l nakyvåtmyosse keasl LnJanr RVZ-I!.å I/alzesiea amenossarartaleasemänpååtepysak le / lln;'l I 1 Esimerkkihote leia It l,r:hllt rrrlhirl \ l.!!ix!\ \',i n.rr frr rrrjr: r\r r!!arllgr\fl\ r I qriiir lrllrr tr\\ llrr \ \lnt nr. lllrrlll r Lr l.1r fn L nlan 2 RVZ varnr 06r A P!dp!rä ean yksi.alle se la oswde a våstivanhenllneet k aika set atvra a slalot I jola reunustavatvehältå 1/2006 l9

20 lälrr0ndlflho;l,,,il[l$l{u0 Y äkuvassa Helsing nkaupunglnl kennea_ los3l0 Scan a-vabis 87158I He ko vm Nåisså aulolssä måaränpåateksi toli valhyv n vähala käytd ä Kuva Nasakuva (Pertt Leinomåe. kokoe mat) Helsing n kå!pungrn lrkefneläilos 315. S s! BT-69CR/5850/Wimavm 1973 lin)a la 92I Kuva PerltiLe namåk He s nk 2A LRArrol