SUOMEN RAITIOTIESEURA RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN RAITIOTIESEURA RY"

Transkriptio

1 ;Yr#\llif "1.. 1 "t ; 'i,&- 1;,.' I

2 2 1t2006 ftrurrof ftnnr{ rssn vuosikeda Lehti ilmestyy nejästi vuodessa ja jaetaan SRS:n jåsenlehtenä PÄÄTorMlr-raJA Juhana Nordlund TAITTAJA Eero Laaksonen TOIMITUKSEN OSOITE Juhana Nodlund Orapihlaiatie Helsinki KUSTANTAJA Suomen Raitiotieseura ry PAINOPAIKKA Edita Prima Oy Suomen Raitiotieseura ry Tekijänoikeusmääräysien perusteella mitään osaa lehdestä ei saa kä),ltää ilman toimituksen lupaa. SUOMEN RAITIOTIESEURA RY PL He sinki Sampo IBANr F Sampo Bank pc BIC, WFIPSPBFIHH Jäsenmaksu 20 euroa Perlstetiu Jäsenillå ilrnainen sisäänpääsy Helsingin Raitioliikennemuseoon sekä pohjoismaisten raitioiieseurojen yllåpilämille museorailioteille ja museolhin. Tiedustele lipunmyynnislä. JOHTOKUNTAVUONNA2006 PUHEENJOHTAJA puh. kot (09) puh. työ tai SIHTEERI Juhana Nordlund puh. koti (09) VARAPUHEENJOHTAJA Daniel Federley puh. koti (09) ey.com Helsingin Raitioliikennemuseo MHASTON HOITAJA Kimmo Säteri puh ARKISTON HOITAJA Pertti Leinomäki puh JÄSEN Teemu Collln puh VARAJASEN Timo KantoLa puh. koti puh. työ (09) Töölönvaunuhalleilla on avoinnakeskiviikosrasunnunråihin klo Vanhoja laitiovaunuja sekä iohdinauto, valokuvia Helsingin julkisen liikenten hlslo asta. l',lyynnisså poslikodleja, vaununrakennussadoja, opaskirjasia ja video tä. TÖÖLÖNKA-IU 51 A. OO25O HELSINKI Tieioja Suomen iiioieistä,johdinautoisia metrosta ja såhköjunaliikenteestä Raii olinjojen ja -vaunujsn iletoja sekå uusimat uulisel. lvåailrnånlåatu nen linkkikokoelma. Sivuilla olevan jäsenhakemuskaavakkeen tåyteityäsi Råitio-lehtitu ee a na iuoreena kol isi. Kannen kuva RAITIOITA 1/2002: srs n åjelut jä rltusiu m 3vierailu t, srs 30 luotra, Ko mikymppiset ralikåt, Hesingin rå t oliel tålå vuosikymmenelå. oså 2 2/2002rHelsingn melro 20 vuona. 4/2002r Kaksijärtestelmårå tiovaunul, Jyvåskylän L ikenne Oy:n busseta, Vänlaån sisäinen linjä-auioiikenne l/2003r Oson railioteiden akkaulus sulnnite nal Taulut, Sinsel bussll vlodestå oså 1 2/2003: Vauut 1 30 e äkkeelie Kabus kaupunkiauroja, Rosrock si.iser 3/2003: Joukkoikenleen itlisuunnihelu Poryoon liikenne Sniser blsst osa 3 Tåulul Barcelona 1/2004: Tunis Lrlpekk, Oy LikenneAbn bu$eja, Sinisei bfsit osa 5 d 6 euroo 3/2004: Kilpaillrusra 10 v, Raitioter suo messa oså 1 Scandiai hevosraliovaunut Rennes. sinsel bfsit osa 7 1/2005: He singin Eitollet tällä vuos kymmenellå osa 3 Delal Siniset 22005: Råitiotet Suome$a oså 2 Pikkukakkonen hsroiaan. Klpaillrusra osa 3 Siiiset bu$lt, oså 10 3/2005: Räiliotet Suomessa osa 3, Saksan S-Bahn osa I, Kilpalllusla 6a 4 Siniset blssit, osa 11 4/2005: Kåpylåi iiiotel 30 v Norftöp ng n råiliovåunuja, Hämpurin Hochbahn, Slnisel bussl osa 12 Tilaukset SRS:n maksu iiketilir Sanpo kautia, merk le riedonåntokohlaan ii aanasi tuot et Kannenkuvateksti HKL-Railioliikentellåon kåynnissä laaia vanhojen n velraiuovaunujen korjå!sohjelma. Vallilan pajalla va mistuu låhos viikoltain uudenvercisla nivelvahuja. Osa koiausiiiistå leeleräån Talgo Oyj å ja Telarek Oyllä. HKL 109 sa samånlalsen lipan kuin vaunutt2ja 95. KuvaJuhana

3 11 tietstt\r I L f/rl il' I I Rllilaupunkisoudulla on selvitoily l980luvun lopuha lähtisn useitoerilaisi. pikorailioliehankkeita niin Helsingissä, Espoossa kuin Vantaellakin. lällä hslhllä Helsinki laatii sslvilyksiä hhdosla linj,ste, rinittäir pikitiaisosta Jofteristo ja Viikki-LNt0hda0o0 je kesk{stan v'dlisestä linjasta, Molernpia ha0kkeile 0n su0nritellu jo yli vuosikymrnenon verran, mutta mielipideilmaslon hiljalloen rnuultuessa niidon lole{tuskelpohuus 0n alef lu nihdä Gnlisl'd posiliivisennasse {aloss.. Tässä arlikkslissa kuvalaar, mistä näissä lohdessa hankkesssa on kyss, j0 missä voiheeseo suulnitteluposesli lällä hetkellä 00. Ensin l0itsnldn 0n syytä m{i lollä sok likarailiolio sltä pikaråitiovauru. Kun våhiniåän kaksi mooto vaunuakytkelåån yhieen pitkåksl junaksi, puhutaan mullippeliajosta Mullippel ajossa kaksinkedaisle laan vaunukapas teetli kasvattamailå henkiöstöku ula. Pikarairioiiei lä ajetaan usein våhinläan kahden vaunun junilla mulia multip pel atoa käyteiåån myrjs katuraiiiotei lå muun muas Ziirich ssä Tässä kuvassa mlltippeliajossa on kaksi WS-vaunua Munkkiniemessä. Linjan4 kaikki vaklovuoroiåjetti n vuonnå m!lt ppeliajossa. Kokeilun taft oituksena oliperehiyälti-helslnkinslunnilelunpkå itiotien kalusiohankinro hln Kuva lho lkonen MIKA ON PIKARAITIOTIE? Pikaraitiotien määdtelmä ei ole yksinkertai nen. silläpikaraitiotiellävoidaantarkoittaa hyv enhisiajäiestelmiä.ylrteiståniillekaikille od suuri matkanopeus, joka on Hehinsin nykyisiin raitiolinjoihin vcrattuna vahif täån kaksinkertåincn, noin 3 5 kn/fi. Kaikkein yksinkertaisinlnillaa pikaråiliotie on alvan la!ållinen råiliotie. jolla voidaai saavunaa korkea markanopeus. Tåmän å.jatrksen mrkaan esimerkiksi Paciuksenkadun rataa voitaisiin krtsua pikaraitiotieksi vminkin senjälkeen, ku surmnitelmissa oleva nollaviive etu6eli salaprosenttiset liikenne!aloetuudel toteutetaan lämän vuoden aikana. Vaunu pysiibty] senjälkeen laii pysåkeillä. Viikkiin ja Malmille esitetlyä Viin-pikarailiotietä suunniteuaan junri lältä pohjälta. Pikaraitiotiellä voidaan siis liikennöidä mer rir raideleveydellå ja esimerkiksi Helsinsin Våriotrånlraitiovaunuilla. ltse asiassa variotnm soveltuisikin paremmin pikamitio tietyypp;cen liikedteeseen kuin Hehingin keskustarr rutkaiseen ja vaihteiseen rata Railiolleslå lekee siis pikåmitioticn j uuri radan rakenleellisesti korkea malkaropeus verattuna muun liikenleeiloukossa kulkevaan rataan. Hieman yksinkertaisleltuna se cåå!uler,ån sermr!in kein.in' Måhdollisimman suuri osa radasla eroletäan muusta liikenteestä. mielellään lylsisesti csim. rcunakivin tai Keskimäåråinen pysäkkiväli on pilkä (Helsinkiin suunnitelluilla lidjoilla keskinäärin metriå, kun nykylinjaslon keskimäåråinen pysäkki- Rara lin jåt.an siten. etlå jyrkkiä kaafteita vältetääntai niitåon vain aiva pysäkkien 1uona, iolloin aionopeuson ioka lapauksesa alhainen. Railiovaunulle rarjotmn sataprosenttisct liikennevaloetuudet. eli vaunu plsåhtyy vain pysäkeillä. Risteyksissä ftnmof 1/2006 3

4 ftrurrof ja srcjatievaloissa railiovaunu saa åinå vihreän valon ja muu liikenne odonaa. - Kuljenaja ei hoida aikaa vievåä lipunmyyntiä. Kyse on siis pitkålti samoista toinista, joitå käytelåån jo nykylinjaston nopeuttamiseen. Muun muasså Häneentielläja Runeberginkadulla raitio!aunukaistat on kiskojen uusimisen rhteydessä Blcnnettu koroetuina. Liikennevaloetuisuuksia pyritään tehostamaan ia nollaviive-etuuksia eli sataprosenltisia valoetuukiatoteutetaan sen nahdollistavilla rataosuuksilla. Tänä vuonna selvitelåån nollaviive'etuuksien toleutusmahdollisuudel ja mahdollisesti ioteutelaankin eluudet linjoilla 4 ia l0 Töölön tullin pohioispuolellå. Kuljettajdahastus on näillä näkymin suunniteltu lopeletravaksi vuoteen 2009mennerså. Pikarailiotie voi kunenkin olla paljon enemnän kuin edellå kuvaluilla loimenpileillä nopeulettu katumiliolie. Pikaraitiotielle voi daan erottaa neljå olomuoloa, ja tyypillisesli yhdellä pnkdh pikalinjalla esiinlyy useampianäistä. Ensinnåkin pikalinjasta osa voi kulkea ka dullamuun liikenteen joukossa kuten on laita esnnerkiksi Bule!aJdillå. Våikka osuudella ei saavuteta korkeita nopeuksia, etuna on se, KADULLA (RAITIOVAUNU). Lähellä. Nopeahko. Halpa TUNNELTSSA (r\4etro). Kallis e1tä matkuståja voidan täuä tavalla viedä mahdollhimman låhelle todellista määränpååtä. Nåin kävelymalka pysäkiltii määrän paähån jää lyhyeksi ja kokonahmatka-aika ovelta ovelle nopeutuu. Toiseksi linja voi kulkea kadullaomalla kaistauaån. kulen or lailavaikkapamanner heimintiella. Miel llään kaista klrilenkin erotelaån tehokkaåmmin, esimerkiksi Paciuksen kadun tapaan, jotla autoliikenne ei håirilse Kolmanneksi pika.aitiotie voi kulkeå åivan omalla våylåuä. Hehingissä tällaisia osuuksia eij uurikaan ole, mutta Rädånmkentajanlien pätkå ltå-pasilassa voisi käydå esimerkiksi tästt. Pikaratikka voidaan titä periaatetta kåytläen ohjata myös puisro- ja viheralueille, jolloin nurmkatana toleutettu pikaråtikka ei luhoa viheraluetla eikå kohlaå asuk ka ide n vastustusta. Nelj änneksi pikårailiotie voidaan sijoitlaa metromaisesti tmneliin tai sillalle. Koska pikarailiovaunua ei tanitse eriståä mskaasti. samalle sillalle voidaan sijoittaa helposti esi merkiksikevyen liikenteen väylå. kuten on suunnitehu tehlåvåksi Krunn raitioliesillallå Katajdokalta Laajsaloon. KÄVELYALUEELLA (RAITIOVAUNU). U:hellä. Rauhallinen OMALLA VÄYLÄLLÄ (KAUPUNKIJUNA) a Junaliik nleen kanssa Juuri monipuolisuus on pikdaitionen etu, kun silä verrataan muihin joukkoliikennemuotoihin. Toisaaha suu.in osa linjasta kulkee erilläiin muusta liikenteesri, jolloin liikenne on nopeaja metroa muistutlavaa, toisaalta tawinae$å pikafitioväunu voidaån!iedä katualueelle, asuinah en keskelle jå ihmisten låhelle loisin kuin rnetro tai junå. jolka eivåt voi kulkeakalualueella. Pikalinjan mkentamlnen tulee 1ästå syystä myös raskasta nideliikennetni huomattavasti halvemmaksi. MIKA ON PIKARAITIOVAUNU? Erillhtii pikamiliovaunua ei 01e olemasa; siihenhän koko pikaraitiotie perustuu. Pikaniliotiellä kulkee lavallinen.aitiovaunu. vaikkapa vuoden I 959 neliakselinen vaunul Itse asi6sa ltii-hehinkiin suunniteltiinkin tillaista pika.aitiodetä. ja sitä silmällä pitäen tilåhiin neliåkelisia vaunuja. ioita voitiin kytkeå yhteen monen vaunun junaksi. Kå)tånnÖsså kuitenkin pikaradålla kulkee yleenså hyvin suuriå vaunujå. Suurilla vaunuillå saavutehan edulliset liikennöintikustannuksett yhteen pilkäln vaunuun mahtuu yhdei kuljetajan kuljetettavaksi jopa lähes 400 matkustajaå. Vaunuia voidaån myös yhdistrå useamman vaunun j uniksi. Myös pikalinjan matkustajamäiråt ovat u$in sellaisi4 ettli pienellä!auukooua vuoroväliå olisi tihennenävä niin, etlä mdan välilyskyky tulee v6ta. Jokerinsuunitteluperiatleissvaraudu taan siihen. että launut ovat metriä pilkiä, ja taninaesa l0 metrin mitlaisia vaunujavoidaan ajaa kahden vaunun mitlaisina j unina. YhdeD judan pituus olisi siis 60 neti,i. Tällä hetkellä HehingiD pisin.åitiovaunu on välipaladivelvaunu,.jonka pituudeksi tulee 26,5 metriä. Neliakselinen våunujatelipe.ävaunumuodostivat 1950 I980luvlil' lanoin 28 nelriåpitkånyksikön. Pidemmll' låkin våunuillå!oi loki nykyverkollakin lii kennöidå. muna tällöin pysäkkikorokkeita olisi monin paikoin pidennettåvä. Riippuen siitä. kuinka pitkiä matkoja pikaraitiovåunulla on tarkoitns kulkeå, voidaan vaunun sisustus iehdä korkealuokkaisemmaksi kuin keskustalinjojen vaunuissa. Esimerkiksi isiumapaikkojen miiärä maksimoidaan. Tällöin vaununleveys on yleensä suuempi kuin Hehingissä kä)tösä oleva 2,3 m. Tyypillisesti pikanitiovaunu on 2,4-2,65 netiä leveä, jolloin molemmin puolin käyliivää sadaan.iinäväntilavasti neljäistuinlå. Pikaraitiolien neljä olonruoioa. Juui monipuolisuuson p kaeiuolien valtli. Piinoksen

5 ftnrrrof jt Pika.ailiovaonu on r)jpilliseni kaksi {ttrnr!aui r,i osa on oh ielm iio lennn issa pål*äle o!et inte nilla si!trille. liilliiin launtr el larvilse kääntösilmlkkaa päå1e pisteesd. Myös lirj.r rakedltuninenon hel pompaa ja voi tapahtua!aikk.yksi plsäkki väli kcnailaad, kun pålilcpysäkillc ci las,ita kuincri$urticnfdallhdisläräv!ihdc.s! ma! pciaatctlahan käytctliin I Ick jngissä!ira 19,10-luvLrllc v,\t, vuofnr l9l9 s,aiinr cn sinmeiset Ikslsuuf taraunut. Ll lwrr pcrävaunusariallroi5l -i?il. l_loootassa.aitiotcilli kåyteläair Dtiil drotuilio!auiuta. l)uo!aunu ni\lriä lavalll- \ellardilio!aunuhd, durld se!.ikulked nvii\ dur.relllä iå se tyslly slis kii!llåniiin sekä dltiolarnoi (600 ' 750 V) etlii r.urareiden lännitetti(15 li kv). Duo!autrui h!lpp!- nopens on 100 km/h. kun nykyaikaisen rai liovarnun huippunopeuson )leersäenintään E0 knrft. Duovaunuten käytrö edelllträä sitä. ertämitiotiejarautalieontoteute usanralla nidelcreldellii.!rikä useid orrkn laira Euroo SiisrrcLliriivisret!sri: pikanir'otie on ni liotlc,.ioka $Mnitclldar j! rakcnnct.ad si lcf. clti scn malkanopcus!oj olh r.!.llist. iaitiotietå hu!rnalldrasli suucnrpi ia *nr. k uh netron ropeus (L l0-50 krn,h). Ylccf sä plkaraitiotie kuikee oilrlld, illsiscsti nru!la LlikenLees1å c.olel!llla kaislallaaf. fir r1å hrvnlåe\ri \e v.i vf\inllf k.\[r + ra alueilla polkera kadulle'noun lilkenteei sekaan taloisaalta osa radasta loiolla llmne- JOKERI Scudullisenbussil'qjan550. bussijokeri'f. rc jtli suuf nitchiir alurpcir r jtiolintana 1980 lulur lopulla. Vuonn! 1992 valnristuneessa nr uistiossa Jokci -ldnk kccn (JOukko liikcd reci KFhinaiiicr RunkoLinja) jatkotoinrcnplteisle todcttlid. cui r didciokci on jr!cstoin rlfa noi,r nriljd.din silloisen nrarkan hdnkc i. enri\!ai\ia. cnn$ sil.i lolcurctla! la rutota oval kauprnknädat piindalla ja EntaedaLla. vuosaaren metro leki Länsin.l.o lidcllccr bdelriin.erläjokeri radanrakenramineno.airikohmlslaslltrii vaihee$a. k!n Viikin-Kivlkon anllnalueel ji Leppä!aaran liikekeskus (Sello) sekä. ordikoliikenretennlnaali rakenneraai. EdelLä loerellulna hankkelnå oi nr"t rg teutett! liinsiderroa lukuun onanatla kaik kr. Llinsinenosla on nräiirärehdä piiiilös Iä!rän!!oden aikana. M]ös!roden l00,1lo pulla vrlnrrslunccssa YTV:r selvrf ksessä ''Poikittriscn joukkohikentccn vuio 2010' esilcuiii r aidcjokcrin $unrittchn.lornamis ra. Sanra sc vrl)stotcaa.cträjokerion pika,aitiotieh!nkkcina "sclyi lkköncd'. Ser!uoksi I lelsingi,r kauf uf kisuunnlttcllrvtras to on nll ki\nriståfll.aidciokcnr!lusta!an yleissuuniileinrn laatifr isen. Suurnllelmassaselviteliiän lokerln La.kka lilja Dukaar lukien ptsäkklen paikal. Laadilaan taf kat natkrslajamääriiennnreet, Lehdaiin kuslanduslaskelma sekä oteldn kanlaa.didcja raununleve)teen ja inlegroinlimahdolli- $uksiinn'uhunaideliikenleeseen.kaonunkisuunnittellrlaulakunta or pää äntr srunnittclun lähtökohduta.ia periaaneisra lähinnä k!aroitukscn tilaramunarpeita ajarellen Re itli Jtljkcskukscn. OulLlrkylän jr Haagar kautta I-cppäulraania cdcllccn Taprolaan kulkevan Iii jan rcilli lröliin lukkoon jo riiriscnroista vuollå silten. Myös p)saikit on alustalasri sj joilcllu oheisellc kdftallc. nrunacsinerkik si Vemossa pvsåkki siircråårr Vcmofriftccr p jcnrabaluecltd Pcrkkdan kcrost!lorllrcclle Mrju.lnkaduf ia Pcrkkadnticn istc) ksccn. Roihupellon alueella reirlii on nrli's urkoitl6 vielil rurkir rlueer kaavoitllkscf )htc)- desii. Relulja Fysåkkiei taikirt suurnitclliinjo!iislloisra vuoua sltlenj mrlta n]l on a.-<.1-- \g_j., a-2",-:':-.-*.' Kå.tassa näkyy Jokeri-radan linjals pysäkkeineen Pysäkkien pa kkota lul aan v e ä iarklstamaan mm Perkkaålå

6 InmoI Vllkin RAlikan on måäfti haa utuaviikin jälkeen kahdeksi haaraksi, joisla toinen kulke Malmin lentokentin kautia lvlahin as malle. Linja iarjoaa suoen yhteyden Malmin javikin våljlle sekå Viikisiä keskustaan. Viralinjalle va otkin soveltuvat melko hy' vin, kun suunniiieluvaiheessa våltelåån wkoitu suunnitella rådan sijoittelu katutilaan ja larkat paikat pysåkkikorokkeille. Jokenlinjaa voi seurata hyvinkin tarkkaan, kun verlaa oheislå karnaaj a vaikkapå puhelinluettelon karrlåa. Esimerkiksi Oulunkylässä.atå tulee idåstli karttan merkittyå metron yhdysraidettamaaheranlielle. Rata jatkuu Nonlåljentielå, Käskynhaltijanlietå ja Pakilåntieut Pirkkolåntielle ja edelleen Eliel Saårisen tielle Haagaan. Tällå osuudellaon kahdeksanpysåkkiå: v r4älaakson pysåkki Otto Bråndtin tien kobdalla, Oulunkylån åseman pysåkki Maaherantiellå. Nontåljentien pysåkki Teinitien ja Harj antekijåntien vålisså. Kåskynhahijantiellåkaksi pysäkkiämes lårintien ja Tuusulanväylån kohdallå, Maunulan pysäkki Rajametsåntien risleyksessä, Pirkkol pysäkkimetsåpurontienrhteyksessä, Hiimeenlinnanväylån pysåkki väylän alla.ja Pohjois-Haasån pysåkki Eliel Sadhen Vielå ei ole suunniieliu Edm paikkåaja sijoittelua katualueelle. Radalle tulevat kolme tunnelia on kuitenkin sijoitettu maåstoon. Ainoa tunnelipysäkki on Huopalahden asenm alapuolella oleva, n),tkin bnsipysäkkinä käytössä oleva pysäkki. Muutoin tunneleihin eiole sijoitettu pysäkkejå, siuå tmelipysåkin saavutetlavuus on åina naånpiallislå pysiiktiä huonompija pysåkkien råkentaminen tunneliin tulee myös kauiiksi- Muultunnelit ovat Pajamäesså ns. Patterinm&n allajå Espoon puolella Laåjalahdessa. Roideleveys Jokeri onjärkevää toteuttaa joko Helsingin raitioteiden ( I 000 mm) tai råutateiden ( I 524 mm) raideleveydellå. Euroopassa skä raitie teiden etti mutåleiden mideleveys on yleisimmin sama 1435 mm, mutla meilläjoudutan tekemään pååtös siilä, halutaanko kiiyttää raitiolien våi rautatien raideleveyttai jå kumpaan Iiikennemuotoon Jokeri mahdollisesli halutaan inteeroida. Nykyishsä suunnitelmissa Jokeri on kokona muusta mideliikeft estå erillinen linja, mutta tulevaisuulta ajatellen on hyvä ldautua pikaratikkaverkon laajentumismahdollisuulsiin. Jos mideleveydeksi valitamraitioteiden.aideleveys. mahdollistetaan yhdiståminen.åitiotievertkoon, Hagasa Pikku-Huopålåhden mtaan, Oulunkyliisså Käpylän rataan j a Lahdedvåylän kohdalla Kuståa Vaasån tien mtaån. Täuöin nykykiå.aitiolinjoja voidaan jåtkaa Jokerin pysäkeille ja rajoitetusti Jokeri-rådan kapasiteetti huonioiden myös sitä pitkin. YTV on wonna 2004 esittån),t raitiolinjan l0 iarkmista Vihdintieråja Eliel Sadisen tietä pitkid Huopalahden asemalle,jolloin osa radasta olisi yhteinen Jokerin kms sa. Tämä linjan lojatke ei kuitenkan sisålly länä vuonna vålmisluvaan Raitioliikent en kehiltämissuunnitelmåan. Vaihtoyhleydet kantakaupungin suuntaan pamnevat oleellisesti, kun såmalta pysäkillä lähtevät Jokeri. raitiolinja l0 Töölön kautla keskustaan ja nopeajunapasilån kautta keskustaan. MyÖs Jokeri-vuoroja voidam ajaa Haågasta Töölön tåi Oulunkylästä Sörnäkten kaurh keskustaan,jos Jokenn vauul miloitetaån leveydeltäån japituudeltan sopiviksi. Helsingin nykyisellårataverkolla on tehly kokeiluiia 2,4 m leveiden vauujen käyttåmisestå. jå näyr läa siltå, että vaunu! mahtuvat radoille vaf sinkin, jos kori on pysåkkikorokkeen t6oua hiukan kapeampi. Tållåhån ei ole vaikutusta matkbtxsmukavuuteen, Viiran vaunul kulkeval Kuståå Vaasån tien pikamtaa kohti Lahdenlielå, jonka reunaa ne jaikavaledelleen Viikkiin. Auloliik nne seisoo iltaruuhr.assa, kun omalla reunakivin (a lalvella myös lumikinoksin) erclelulla våylållå kulkeva pikaraitiovåunu pyyhåltåå ohi 60 km/h nopeudellaaulojen håiitsemättri Muitå 1000 mm raideleveyden etuja ovat synergiaedul railioliikenteen varikkotilojen kanssa. Edut mjoinuvål låhinnä Vallilan vdikon korjååjno- ja maalaanoliloihi'. Jokerin våunujen såilytykseue eioletilaa nykyisillävarikoilla. Kapeåmpi raideleveys ei vaikuta vaunun nopeuteen eikä turvallisuuteen. Sen haitaksi jää kuitenkin se, enä liikennöinri duovaunuin mulatieverkosa ei onnistu. Jos raide leveyd eksi val itaan raui.ate iden ja merion nideleveys, mahdollislelaan yhdis- (lminen jompaankumpaan tai molempiin. Duoniriovauuilla on helppoa siidyå RHK:n råraverkolle, kun vaunut täyttåvät RHK:n lömäyskestävyysehdo!. Tällöin voitaisiin esimerkiksi a.jaa Jokeri-vuoroja lläkeskuksesta Leppävaamn kautia Espoon keskukseen rai Tikkurilasta Oulunkylä. kautta ltäkeskukseen / L ppävaåraån. Myös yhdistäminen metroon on teo.iassa mahdollista, sillå duovauu voi myös ottaå virtåå siwkiskosta- onaelmaksi muodostuu kuitenkin melroradan kapasiteetli sekå etrolaitureiden srjoitus. Metron laituri on liian korkeajolloin kaikille Nmille olisi råkennettåva sekå korkea metro-osuus ettå matala rartiovauuosuus. Mehojunien huomatiåvasti suuempi leveys (3,2 m ) aiheuttåå myös sen, että laiturin ja raitiovaunun våliin i;ili ioka tapauksessa leveå kuilu. Yhdistininen metrcon edellyttåisi kåytånnössä silä, efiä nykyhet metrovaunut koruattaisiin kapeanmalla ja ma lammallå kalustolla, mikli

7 voi tielenkin olla mahdollistå siinä vaiheessa, kun nykyiset junal Joka tapauksessa joudutaan korvaamaan uusillå. Leveaimmån nideleveyden haittana on se, että yhdistiminen raitiolieverkkoon on hankalaa. Rata loidan rakentaa kolmi- tainelikiskoiseksi siltä osin kuniokerija keskuslalinjat käytläväl yhreistå osuuttå, mutta mutatieintegroimiskelpoinen Jokeri-vallnu on Iiian leveä raitiotielle. Rautatiekelpoinen vaunu on 2,65 m leveä,ja sen kåyttäminen nykyverkos edelllttti miteiden ja pys:ikkien siirtoaja aiheuttaisi sen, elti kapeampien kes kuslåvaunujen ja pysäkkikorokkeiden väliin iäisi levefikö kuilu. Sama onselma on edessä mulateillå.jos Jokeri-vaununleve]'siva litaan 2.4 netriäja sitä halunaisii ryttää Metrovarikon kånsså on måhdollis.a saavutlaå jonkinlåisia slnergiaetuja. mutta Jokerin kalnto on metrojunia huomatlavåsti kevyempää. Leveällåmideleveydellåeiole vaikutusta vamun kulknominaisuuksiin. kulen nopeuteen råi kaarcsäleisiin. Tän:in vuoden aikana laadittavassa suunnitelmassa otetam kantaa myös siihen, kumpi.aideleveys on kokonaisuuden kannaha pa- Rodon siioittelu- io suunnitteluperioolleet io nopeus Vaikka Jokeri-radalle tulee sekä lyhyitä tunneliosuuksiå etlå lodennäköisesti lyhyirå katuosuuksia, joilla vaunu kulkee autoliikenteen joukosa. ylivoimaisesti suurin osa linjaasumitellad siten, ettå vaunu kulkeejoko kadn keskellä tai laidalla omallå kaislållajoka erotetaan auloliikenteen kaistoista esin. viherkaisioin tai rcmakiveyksin ja korotuksin. Mukanå on myös osuuksia, joiua vaunu kulkee kokonaån omaa väyltiänsii, näin mm. Espoon jå Kaikki neljä pikamitiovaunun olomuoloa ovat siis edustettui na. Risleyksisså mitiovaunulla on tiydet, sa, taprosenttiset liikennevaloetuudet eli se py, såhtyy vain pysåkeillä. Ralaa vanen tehdäån tåssä vaiheesa kavan metrin levyinen tilava.aus, joka mahdollisiaa2.65 metriä leveiden vaunujen Jokerin mddla pidetäån metriå (Hehingin katumitiotiellä l5 m), muttånäinjyrkkiäkåarteita!ullaan suunnittelusa vålttämåån. sillåne våikuttavat vaunun enibnäisnopeuteen ja jossain mäiirin myös tu allisuuteenjårneluun. Tavoitteellinen malkånopeus Jokerilla on Puislojsn ja vihena ueiden äpieiuovaunu voidaanviedå siien, eltå alueen Luonne såil,,y elki 6la sen vuoksi kohiaå asukkaiden vastustustå. Tässå nurmirata on eroieltu maialalla pensasaidal a omaks våylåkseen. Kuva on Fr iburgista, vain 1,5 kilometdå kaupungin ydinkeskuslasla. Kuva Anlerc 41ku Vounukolusto, pysökil io motkustoiomöö röl Jokeria varlen hankitam omaå, uutta matalalattiaista jå todem:iköisimmin katsisuuntaista vaunukålustoa. Sen vaatiijo kaluston måärå. Kåluslon leveydeksi oletelan tijsså vaiheessa metriä,jolloinvaunussaon rinnakkain neljä istumapaikl<a,ja pituudeksi melriå kuilenkin niin, eträ 30 m pituisia våunuja voidaan kytkeä yhteen kahden vaununjunaksi. Siksi kaavassa varataan pysåkeille rila 60 melrin mittaisille laitureille. Kapasiteerlirarkasteluissa on kuirenkin pää, dytty siihen, e1tå noin 45 meain mittainen vaunu sopii linjalle parhaiten jajos tähän mr kahuun piedytliän, niin pysåkit loleutelad vastaavasti lyhyempinå. Vertåilun vuoksi voidaan todeta, että Lasipalalsin pysåktion suurin piirtein siä kokoluokkåa. nihin Jokerissa varaudutaan. Esimerkki noin 45-neF riseslå pysäkistai vohi olla vaikkåpå Töölön hallin pysäkki Mannerheiminliellå. Pysäkkikorokkeen leveydeksi onnääritelty 2,5 met.iäja korkeudeksi0.3 m. mikå våslåa suurin piirtein nykyisiä vilkkaimpia keskustan.aitiovaunupysdkkejä. Vaikkånyt vtråuduiaankin 2,5 leveisiin laitueihin, tämå ei tarkoilå silä, että kaikki pysäkil lopulta toteulehaisiin näin Ieveinä. Osåa pysåkeistä kåyträä myös bussi liikenne. jolloin vaihlo Jokerisra bussiin sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Jokeri on 1inja, jolle ja jolratehdään paljon vaihrojasekä junisra eträ poikinaisilta ja säteiltäisihä Tnrunof 1t2006 7

8 bussilinjoilta, usein matkakelj uun sisältyy kakikin vaihtoa. Siksi pysiil*eihinjå esteer tömåån, mahdollisimman vaivåttomaan vaihtotapåhtumaan kiihnitetaiän jo suunig teluvaiheessa huomiota- Jokerin keskimääräinen pysäkkiväli on 900 meiriä. Linjalla on taajarnien vålillä muutama hyvin pitkå pysäkkivåli.ja toisaalla joillain osuuksilla pysäkkivåli on jopa 400 m eli sdaa luokkaa kuin råitiol;njastossanyt Jokerinmatkustajamaldksi onennustettu jopa malkustajaa arkivuorokåudessa, mikå on kolme kenåa linjan 6 tai låies kaksi kertåa linjan 4 nykyinen måtkustajåmää.å. Tåltli pohjaltå on helppo ymmårlåä, että vaunun kapasiteetin on oltava riittävä Jokeri-mdallavoidaan liikennöidåtiheimmilläännoin kolmen ninuutin vuorovålillä 1ii_ kenleen siiännöllisyyden kä6imåttå. Tämä johluu p?iäasi6sa siitä, etti vaunu kulkee osin åjorådalla ja risleä1i muun liikenteen kanssa Kokonaan omaua radålla kulkevan linjan ninimivuo.ovåli voisi olla jopa puolitohh rninuuttia. Måtkustajåennusteen mukakesti rlruhka-aikoinåon tarjottava 45 metin vaunuiua4-5 minuutinja päivällä l0 minuutin vuoroväli. Jos liikennöidään 60 metrin vaunuilla, worovåli on ruuhka-aikoina 6-8 min Tiheå vuorcväli on lårkeä, jotta runsaåt vaih_ do!sujuisivatmahdollisimmm vaivattomdti Vo rikko Raitiovaunuvårikoista Koskelå srjaitse lähinnä Jokerin rataå, mutta Koskelåssa ei ole laajeffamismahdollisuuksia niin, että Jokerin koko vaunusto voitaisiin säilyttää siellä. Pelkistään uudet välipalat vaativat jo lähes 300 meiriä midetlå saha-alueiden uusien mitiolinjoj n vaunuista puhumattakaan. Myös liikennöintikustdnusten eli nahdollisimman lyhyen hållireilin vuoksi Jokeri tanilsee uudet vårikkolilat,joiden olisi sylaä staila reitin keskivaiheilla. Vånkon sijoituspaikkaåtullaan vielå tutkimaån yleissuunnitelmassa tar_ kemmin. muna Pirkkolaja Patolaå on mietilty varikon sijoituspaikoiksi. Patolan varikko sijaitsisi melko lähellå Viimlinja ja mahdollistaisi myös viiran vaunujen sijoitta- Kuslonnuksel io loieutusoikoloulu Poikinaisen joukkoliikeft een visio 2030 sel vitys totea hyvin aluslavanå arvionajoke_ rin hinnaksi Tapiolasta ltåkeskukseen 307 miljoonaa euroa. Toisaltå PääkauPutkiseudun liikennejärjestelmåruunnitelmassa (PU 2002) hinnalsi sioitiin I09 euroa. Nyt kåymissä olevån yleissumitelman valmistuttu huomattavasti tårkempia klstannusl6kelmia, joissayksilöidäån radd. pysäkkien. varikon ja kaluston klrstannukset. Bussilinjan 5 50 liikennettå laajennetaan syksyllå 2006, jolloin "bussijokerin" liikenne varsinåisesti alkaa. Linjallaonjo nytjopa I natkurtaja arkivuorokaudessa. Virallisesli råidejokeri sisåltyy PLJ 2002:ssa niihin hankkeisiin,jotka on måårå loteffåa vuoden 2030 jälkeen. mutia voitmeen pilåä melko todemiiköisenä etlä päivitetysså vef siossa (PLJ 2007) sen loteunlsta aikaistetaån. Vielå on kuilenkin aivån liian aikai$a ennustaå mitioliikenteen alkamisåjankohba. VIIRA Viikin ja Lalokafi anon uusien asuinalueiden loteutus oli oså kantakauputgin itärannan rakent mista. Uusille alueille Junalien pohjoispuolelta aina Latokanmoon asti stoittuu lopputilmreessa yli asukastaja yli työpaikkaa. Viikille luo liikkumislrnetta myös alueen rooli yliopkrokampuksena. Railioliikenleelle on suunnileltu merkinävää roolia alueiden joukkoliikenteen hoidosa. LS L,semåkåavatartassa nåkyysekåviiran sttajokein raialinjaus. Tåmånvuoden aikana lullaantulkimaanvlelå mahdollisuudetviedäviic osifian Jokeni rciitiå pitkiniolloin se srjojttuisi aluesn asuluksen ksskelle 8 1/2006

9 Kolmlkiskoisel datovai arkipåiväå Euroopass. Tässå kulkevatsamalla nadalla sekä vasemmånpuoleinen metin ideleveytlä kä!.ttrivå etlå oikeanpuoleinen eurooppalaisla slandadileveytlä 1435 mm kå!.ttrivå vau, nu. Jos Joke loteuluu junien Eideleveydellä, voidaan esim. Haagassajohiaa raitiolinja l0jokein reitliå Huopalahden asmalle kolmikisko tåa kåytlåen. Kuva Anlero Alku, Siuitgart Linjaa 6 pidemmiinarabianrantaan vuonnå 2004ja vuoden 2015jälkeen tulee ajankohtaiseksi ainakin yhden mitiolinjånjohtaminen Kalas$aman alu elle- Myös laitioliniaå Her mannista Kumpulm halki Palilaan suunnilellaån. Viikin ja Latokartmon alueilla varåuduttiin vuoden 1994 joukkoliikennej:iieslelmien vertailussa myös VIIkin Ratikkaån eli Viiraan. joka toteutetlaisiin pikalinjanå. \4iraå vanen varattiin kaavassa tila, joten reitti on tiedossa. Kaavoiftajia kuilenkin kilisoidaan siitå, ettei råitiolinjaån suhlauduttu riinåvån valavasti. vaån se vedettiin Viikissä slrjäiselle rcitille Låhdentien reunaan eikä,sunrksen Kaupunkisuunnitteluvirastossa tullaan tämän vuoden aikånå lekemään Viira,Unjm toimivuustarkåstelu, sillå matkuslajamäärät Mikin sul]mua kåsvavatja Lalokanaron alue alkaa mkentuå pajin vuoden påästii. Lkåksi yleiskaava vdattiin vuonna2002 nahdollisuus haarcittaa ViiE Malmin lentokentånja Omuspellor uuden asuinålueen kauttå Malmin asemalle- Toimivuustarkastelussa etsilåltn linjalle parempa muna kuitenkin nopeaa linjausta Viikissä ja Latokartanon alueellå sekå tehdään ålustavia kusrmnus-ja matkuslajamåäråennusteita. Toimivuusiarkastelu ei kuitenkaan ole luonteeltan yhtti tarkka kuin Jokerin ålustavayleissuunnitelma- Reilti Viimn reitti.japysåkit on suunniteltu alustavdti vuonnå 1994 vålmhtuneessaselvilyksessä "viikin joukkoliikennejäieslelmien ver, tailu". Reittiå tutkittiin luolloin linjm 6ja! keem, jokaroteutettaisiin pikalinjana Söminsten melroasenålta poh.joiseed. Kurista alkaen linjan matkanopeus on 30 knlft, ku kdtlkaupunkjlinioien keskimååråinen matkånopeus on alle puoler tästå. Tämä edellyttiiä pysäkkivälin hdentmista ja suutu telm6e Lautatarhankadun, Hauhon puiston, Påavalin kirkonja Toukoniiirn pysäkeistå on luovuttt!. Linja kulkee suunnitelman mukaan H:imeentielåaina Viikintielle dti, jaambjanrannm kohdalle tulisi uusi pysäkki Muoroi- Iia*adun kohdalle. Siltemmin linjåa 6 on jatkettu Ambiånrantm. Annalan lunneli eli auroyhteys Hå, meenlielti Kustaa Vaasan fielle eiole roteutunut. Se olisiollut edellltys suunniteuulle Viirm reitille, sillå Håmeentien pohjoispiiä on sjinä mii:irin ahda- enå åutoliikenne oli Minsuunnitelmassa ohjåttu tunnelin kautta KustaaVaas tielle,jottapikaraitiotieolisitoiminut hlain H:imeentien pohjoispiitir*i. Näis, ti syktä Viiran suunnitelmia kehitettiin kui lenkin l990luvulla niin, että reitti kulkeekin Ku$aa Vaasan tietå Hämeentien asemesta. Reitti on näin nopempijå myös helpommin toteutettavissa, ja linja 6 voijiiådå nykyisel- Tållähetkellä linjaus kulkee siis keskustastå Håkaniemenja Hiimeentien kåuth Kustaa Vaasån tielleja sieftä Lahdenväylån eteläpuolta seurålen Viikin paikauiskeskukseen. joka on rakenteilla Lahdenväylån, Pihlajamåenlienjå Viikintien nsteykseen. Linjån on sumniteltu sivuavan keskusta niin, ettå se kulkee Viikinpoftinkadun kautta Larokartånonkaanlleja käåntyy Von Daehnin kadulle, jolla on kitintösilmukka. Viikin paikålliskeskuskorttelien kohdalla Viim risteää Jokerjn kanssa,ja uillä kohdin on ta.koitus tull(ia linjåusta, jossa Vira kä)ttiisi keskeisembin,ijoittuvaa Jokeri-rataa ja kiunryisi Tildhoitajånkaarelle ja sieft ä delleen Lalokartanoon. Tilanhoitajankäåri on kui, tenkin ahdd,ja raitiolinjan täyb/isi kulkea päåosin kadulla, mikå luonnollisesli laskee Malmin lentokenrtialueen råkentamksuunnitelmien myötä yleiskaåvåan vamttiin myös mahdollisuus hdoitaa ViirB siten, ettii t^ttoi se kulkisikehå I:n alijå Tanariharju sivuitserai läpi lentokennitalueellejatullivuoentietä ja Teerisuontieti Målninkaarelle Malmin.auhtisseman kohdålle. Tällöin Omuspellon ja Mdmin lentokentän åsuinalueiden joukkoliikeme hoidettåisiin mitiolinjalla, joka toinisi myös liiqr älinjanaj unaan- Mdmin linjå voitoteutua myös itsenåisenå linjma, jolla ei kuitenkan tiillöin olisi yhteyttii muuhun rataverkkoon. Omuspellon uuden alu, een havainnekuvassa iåkyy rådan sijoitus ja Ormuspellon pysåkki Teerisuontiellä. Roideleveys Koska Viira kulkee keskustaan reittiå, jolla on olemåssa oieva raitiotie, on sen råideleveydeksikaavailturåitioteidennykyislämetrin raideleveyttå. Jos Jokeri roleuteraan l veänpainå, voi mahdollinen yhteinen osuus olla kolmi- tai nelikiskoista rata. Viiraolisi myös måhdollista toteuttaa rautateiden råideleveydeuå mikåkuitenkin nostaa kustannuksia merkittlivä6ti, kun rata olisi Ekennettava kolmi- tai nelikiskoisena keskustaan as!i. Teoriassa låmå måhdollistaisi Malmin haamnliikenteenjåtkamisenmdatietäpi&in keskustaa, jolloih Malmin lentokentilti saa, taisiin suora duovaunuyhleys keskustaan liilynnän sten. Toimivuustarkasteluothnee näihin mahdollisuukiin kantåa. Sanar Jok rin kohdallå esille tull et vaununleveysseikat koskevai Iuonnollisesti yhullailla Mi.aakin. Tilanne, jossa sama linja toisaålta kulkee kapeavaunuisena (2,4 m) katuråitiotienä Häneentielä keskustaan ja toisaålia leveåvaunuisena (2,65 m) mutatienä Malmilta keskustaån. ei ole relistinen. Rautåtiellä sen sijaån voitåisiin ajaa kapeallakin vauull4 kun kåyteuiiin.iiaäviin leveä4 vaunu alla u10s tulevaå astinlautaa. l/2005 I

10 Rodon siioitlelu io suunnitleluperioolteel Viikin-Latokadanon alueen kaavoituksessa vmuduttiin Viirålinjad reitillämikinportinkatu-larokårtänonkeri. Reifii on nopea jå kulkee koko ajan omalla osuudella, joten se noudattaå siten pikarailiotien suunnitteluperiaatteitå. silloin ajateltu reitti on kuiten kin liian syrjäin n, pikålinja olisi syytt viedä paremmin asunrksen jatyöpaikkoien liihelle. Siksi nyl tulkitan muila linjausvaihtoehtoja, jolloin kuitenkin joudultaneen tyytymäån kompromissiratkaisuihin radån sijoitlelun osalra. Ensiwonna saamme tarkempaa tietoå uusisra linjaussuunnitelmista- Pys:ikkivåli Haväinnekuvassa nåkyy omuspellon uusi asuinalue, jonkå ioukkoliikenne on ta*oitus hoilaa raitiovaunulla ell Viiran l\,lalminhaarålla rcitliå Målmin asema- Malmin lentokentiå - viikki - keskustå Raitiovaunukaista on me*ilty tummanvihreål å. Sömåisten ja Laiokartanon välisellä osuudellåon pikånitiolinjalle sopivå. n. 800 melriä. Tällöin Viim kulkee pysähtymåtlå åiemmin lueteltujen Håmeentien pysåkkien ohi. jå åikataulut linjojen 6 ja 8 kansså slnkronoidam sjten, etti niiden vaunut eivåt kuljejuuri \4itu vauujen edellä hidastamassa ämän kulkua. Smajfiestelmå on kåytörrå Zijrichiss:i, missä linja I I ja esikåupunkinta Forchbahn kulkeval smalla osuudella,ja Forchbahn pysähtry vain osalla yhleisen osuuden Pysäkeistä. Viiman kuuluu myös osue kmtakaupunkiaitiotiellä. Håmeentiellä on kuitenkin nahdollisb vapauttaa kapditettia sii.tiimållå linja 7 Kalasalåmån alueeue ja kehiniiå liikennevaloeluisuuksiå nykyisestå, jolloin liikenne sujuvoituu. Linjan 6 liikenne ei tule kovinkaan paljon lihenrymään, sillä Jålkåsaaren suunnålletutkira parhaillaan Railioliikenleen kehitttnissuunnitelman yhteydesså rar kaisuja, jossa alueelle liikennöisi linjån 6 si jåan keskustastajokinnuu linjå. Tåuöin Hämeenrien kapasiteetti riittåisi sekä linjålle 6 ettå Viiraue. Hämeentiellåon io påikoinkhkoien uusimistöid n yhleydessä erotettu rata kadusta reunakivin ja korotuksin. Malmin haarållå linjan on tarkoitus kulkea p:iäosin omallå kaistalla. Rade ldkempi Vounukoluslo lo molkusloiomöö röl Nykyinen vaunlrmåårå ei riiti Vinan liikennöintiin varsinkaån ku. linj6ra ei tulisi Iinjån 6jatketta vaan ona linjanså. Koskasillåkuitenkin on pitkå yhteinen osuus muiden.ailiolinjojen kånssa. hankitaan sille rodennäköisimnin samaå kalustoå kuin kmtakaupunkilinjoillekin. Kantakaupurkilinjojen vaunukåluslo on huippunopeutensa ja kiihtyvyytenså puolesta nytkin "pikarairioriekelpoista", eli tåmå ei aiheuta Miralle ongelmiå. Vaunut olisivat siis 2,3-2,4 m leveitä, enintåån 27 m pitkiå maralalattiakia yksisuuntavaunuja. On toki mahdollisb hanlkia Viirålle myös omaa, esimerkiksi kaksisuuntaista vaunukalustoa. Vaununleveys ja pituus olal kuitenkin nykyvaunujen luokkåa. Tiissä esiteq.t matkustajamäliriiennuteet perustuvatwoden 1994 jtujestelmåveftailusa saatuihin lukuihin. Linjan 6 on oletettu kul- O R M US PELTO H MUUIOSEHDOTUS AVAINNEKUVA 10 i/2006 Tnnrnof

11 kevan vålillä Jätkäsari Viikki, Latokanano. Vuoroväli linjalla on ruulrkdsa 6 minla päiväliikcnteessä l0 min e1i$rurin piirlein nykyinen. Linjan pituusjätkäsaaresta Viikkiin on 14.5 km iå keskimää.äinen vaunussaoloaika Viikisiåkeskuståån 22 5 nrin Liikennöirri.ikå onklo6-24. Matkustajamåårålisäys (viikin ja Lato kananon osalta) on 800 rnatkusrajaa tudnissa. jolloin ntuhkatunnin nousevien matkusta jien miiärå nousee vuoden 1994 tilanteessa I 150 markuslajasla 1950 malkusuiaän. Tållöin 4l% pidennetyn linjan 6 nåtkustajista olisi tullut uudelta palvelualueelta. Nykyäår lidialla 6 on noin matkustajaavuorokaude$a, ioten Viikkiin Bti knlkevan linjån 6 oletettu malkuslajmäfi olisi vuoro- Uuden reitin mukaisla. keskunaan asli kulkevan Viimn matkunajanä:ir:iä ei ole vielä årvioitu. Vånhoia lukuja käyttäen voidaan kuitenkin larkea ettå viikin-l.atoka.tån.n,h F eeltåsaadaan malkustajaa vuorckaudessa. Lisåksi tuleval Kustaa Vaasan tien v - ren asukkaal,jollle viira on bussiliikenteen vaihtoehto. Uudessa lilanteessa lidja saa myös jonkin veran matkuslåj iå liniålra 6ja Haka niemen ja Sörnäislen melroasenran väliltä poissi jrtyväft ä linjalta 7. Vorikko Jos Viira olisitoteutettu linjan 6 pidennyksenä. olisivat nykyiset varikkotilal riiltåieet liniån launuja varten. Tilanteessa. jossa Viirasta tulee oma linjansa Latokartånon / Malmin ja keskustan!ä1ille, kåsvaa vaunutarve sellaheksi- etlä Koskelan vårikon laåjenlamincn Mimn vauuja vajten ei vältlilnäft:i ole rnahdollista. kun 1isää varikkolilåa tarvilaanloka tåpåukscssa myös satama-aluelden uusien railioliniojen taryeisiin. Varikkoriloja ei ole vrodei I 994 selvityksessä aryioitu erik- Viiian on mahdoilista käyttää Jokerille rakennettavaa varikkoå, Jos Viira toteutlu ennen Jokeriå, on Palolån va.ikko lulevaa Jokeri linjaa semaavine varikkoratoireen mahdollinen. Pitkäja kallis varikkorata voi olla kuslannnssyistä lksiraileincn. ja se kaksiraiteistetaan vasta Joke.in loleutuessa. Viiralle on mahdouistae$iå myös omat varikkotilat Malmin alueelta. Eråisså kaavailuissa Målmin nitiolievälillämalmin asemå - Ormuspelto - Malmin lentokentäloleuluisijo ennen tåi ilman viraajolloin oma vaiikko olisi ilman nuuta liikenteen edell]'t!'s. sillå linjalla ei olisi yhtefd muubu rataverkkoon. Malmin lentokenuin suinalueeksi mluttaminen on kuitenkin kohdannut vastnsrusta, joten t?illainen mtkaisu ei airakaan täl1ä hetkellä tunnu lodennåköiseltä. Kuslonnuksel io loleulusoikotoulu Viiran rakennuskustannukset vuodei I994 selvilykscn ja kuslannustason mlkaan oval undelle rådålle välillä Hiimeentie, Latokariano 172 Mmk eli29 Me. Råkenn,Fkxrr,rnuksi, uuden linjarksen mukaiselle radalleja sen jatkolle Malm ille ei oic vielä aflioitu. Vuonna 1994 arvioitiir, enä Viira olisi ajankohlainen vuoslen 20l0ja 2020 välillä. Tämä aikaväli saåttaå hyvinkid pitää edelleen paikkansa. Se, toteutuuko rata ylipäätään, on pa!olti kiidni siitä, m illainen uusi rei i sille lö)detäån viikissä nyr rehlä!än loimivuus tarkåslelun yhteydesä. Jos uusi reitti kulkee siten. et1ä se kerää vaikutusalueelleer $nr rimman osån asukkaisra ja työpaikoista ja se voidaån toleunaa riinäv:in nopean4 viim saaltaa loleulua nopcammallakin aikalåululla. Latokananon asukasluku lähes kalsinkerlaislun nykyisestä vuoteen 2012 neinesså.jolloin pelk:isdån Lålokartanosa dun noin 9000 benkeä. Viikin - Lalokartanon a$rkasluku nousee selkeåsti sellåiseksi. ettii raitiotie on perustelta!issa. Raitiotie nyös nosraa alueen imagoaja maan arvoa Optimistisimpien anioiden mukaan radåna voitaisiin rehdä fiankepäätös jo ensi!uonna. Viinnjatke Malmille tai mafidollircn eril, linen Malmin raitiotie riippuu paljoltimal, min lentokenän rakentumisesla.losin rata on mahdollinen myös ilman lenlokentän asuin aluetla. Se ei kuitenkaån ole yhta åiankohtai nen klin Latokafanon rata. MalrniD raitiotiesd voimyös tulla osa niin sanoltuajokeri ll-linjåa. visioissa esiintyväå poikittåisyhteyla Leppävaara - Myyrmäki -Hakuninmaa - Paloheinå- Malmi - Kontula, Mellunrnäki - Ma*ku Nummelinin kevään 2(n6 u utuusk i 4a! I,lani wd I re n 4 i U s a i karau t o M o k a i se n Mtkus ajatiikenteeh keh yksestä Kuvia autatre haanne., vesi. ja tenlatiikqteestä. Yhteenn lahes 2AA kuvaa havannalhsin kovareksrein. I ln e s\n i n en n a a h s kuu s sa,4l4-l' -----r--zj'\3 I tr- e q o. laa kn n e n i k k e ne d i a h M. n ikk a m e d ia litla a ks.h eh Akateednen knjaka)ppa frmnof 1t

12 ttli\tt lttt) lt.l! tt, tt.ltn,ttt R'tltlLIltt ldr,tt.lt, "tt Rrttlttlt lnnldt.lt1t) llrllttt'rt NAKAIfiA tlf q*r-'u seur0ovo PYsökki - Lcittticr Lyh!4 iohdolus Liepcrjon. Ri on ctvoinön innor roiilolellrlf r\f ti.,l/4\ d N' KT4SU 22,1vuodeta r98.1klr u! kau pufg na krpera see.tatra va!n!len sårlåan Lelå ea KT4D 237 wodelta 1979 on hank itu wonnå 2000 Cotlb0s sla lossa sr a o n!me.o3 Leåea )-.:'_.'- ' II ;'f.4 r.=-."-,-

13 E NITROTMIIVAJS 2t stflni0tull Liepäjan, Våinånlinnan ja Rlian kenalippujå kesållå IÄ 0,20 Latvia on rneitå låhellä sijaitseva mielenkiintoinen mitiotiemaa, vaikkei s uorana inen n aapu.imaamne olekäan. Matkustaminen sinne on yksinkena jsta eikä vaadi sen monimft kaisempaa menettelyå kuid Tallinnassa käyninenkään. MaakuulLru Euroopan UnioniiD j a on turvallinen liikkua myös yksinäiscn joukkoliikennemaikl'siajan ja -hanastajan kannalla- Ihmiset ovat ystivällisiå ja åv!liaitå. Matkailijaengldnilla selviiiä pieninmilläkin påikkakunnilla. Ulkomåan kieiislå myös venäjä11ä pårjåisi e.ittäin hyvin. Artikkelin laatijoiden nratkareitti oli Suomi Riika Liepäja Riika VäiMnlinna Culben+Alnksn*Riika Suoni. Jos unohdamne lentoliikenteen, on påäkåupunki Riika malka-aiallhesli lähempänå k!in vaikkapa Tukholma- Hehingislä matkataan ensin I % tudtia Tallinnan pika-aluksella (esimerkkihintoja viime kesältä: menopaluu 4l e)ja Tallinnasta (nryös satamaleminalissa kä)vä) Eurolines-bussi vie suoraan Riikaan viidesä tunnissa (menopåluu 3 I e). Kun läh tee Suomestaaamulla. onperillä Riiasa ilta piiivållä. EL'ro lines-bussiliput voi ostaa elu käteen Matkahuollosla ja åikataulut Iaivoille ja näil1e busseille löytyvåt esime.kiksi Suo men Kulkuneuvoisla. Latviån ki lcsä on muutamianeilleouiojåkiriaimia- pää11ä on viiva, se larkoittaa pilkäå vokaalia. Kun konsonantin al1å on pilkku. kir.jåin liu- KT4D 239 vuodelta 1983 on osleit! Gerasia 2001jå sie lä silä olinumero 319. Koska Liepåjassa or vair yksi il olinja,linjaa ei ole tatuinnut numercida. Vaunuissaeiole måårånpååtekslejåkään. Lielå iela KT4D 242 vuodelta 1983on entinen ErfurUn n!mero482. DDR-väu'ru hankitliir tånne2003. Sivukadula Baseina lelala seisooailo neuvostolåtv alainen KT4SU vaunu 22svuodelta Baseina ielalta rata onjåtkunul muinoin eteenpåinja kiedånyttotsla kautra keskuslaan. Nyl raidenaonjåljeljåvain muutamia satoja metrejä Vaunuhälli n ajaminen on edkoi*n monimulkaista Vaikko on heii kuvaajan selän iakåna. Keskuslasia elj kuvan vasemmasta suunnasla piiåå kåärtyåvaunun 225tapaan sivukadule. Slellå pååsee peruutt mallå hallialueeile. Ku'r vadko ta lähdelåån linjalle piläåensin ajaa sivukadu levaunun 225iapaanja sitlen peruutlaa vaslaavast vasemma le ja jatkaa matkaa oikeaile uiatie- ja iinja-autoasemalle sekå edelleen pohjoiselle pååtepysäkllle Aiemminvarkolta on ollutsuora yhteys myös pohjoisen påälepysäkin suunlaan. Rr- as ie a Kolmessa intensiivisessä påiv&så kåy helposti läpi kaikki Riid Eitiolinjat. Liepåjaan ja Väinånlirnaan riittäii kunnon päivå kumpaankin. Riiasla matka Liepäjaan ja takaisin onnistuu Dykyäån vain pikavuorobussilla (meno6 e), muttå Riiasta Väinänlinnanpääsee nyösiunålla (meno 3,10 e). Vastaava noin 220 kilomelrin rninairen junamatka mal<saisi suomalaisella lähij unalla yli 20 e. Kaukolii' kenteen bussil ovat korkeatasoisia pikavuo, rcjaja kaluslona on llnnehuja länsimaisia alus ta-ja korimerkke.jå. Junal oyat siistiä taajama junalasoa. Bussiliikenne on Lålviasa hy!in jär.jestä)tynynii ja aikataulut pilåvät paikkansa. Pienissåkin kaupungeissa on loimiva linja-auloasena (Auloosta), jonkå lipunmyynti loimii myös viikonloppuisin. Toki kuljetlajallekin voi maksaa suoråan. Tånittåvat hotellimajoitukset kannatraa varalå ennen malkaa hotellien kotisivuilta- Riialsa on luonnollisesti lukematlomasti erihintaisia maioitusväihtoehroja, Liepajassa tadontaa on hlromattåvasti vähemmän ja Väiniinlinnassa oikeaslaan vain yksi, muna sitäkin kelvollisempi hotelli. Malkakuumetta saaville dnanme lopussa esimerkinonaisesti muutamia hyödyllisiåwww-osoitteita. Omatoiminenkesälonaviikko Latviåsså ei ole lainkaan hullu ajatusl Tulee sitå pai$i hålvenmaksi kuin lomaihr ftnmof 1/

14 14 1t2006 ftnrrrof T3-väu.u irla alobauskasiea amalka åanb5!muiåan Yks ra ielsella osulde la on rin na la malklslåj sta kilpa eva l\,lercedes BenzCiaro I T6 vaunupari injå å 2 målkalla Tapes! e åle Jnrmalås galven si alaporhallaa4 lnlånt3 va!n!pår lmanlasta kesk!slåan Oikeal a salamaralaa jä lonompara häämöltåvät Zasulauksin risteysaseman opasl met Rail o-ja räulåten ra deristeys Hoyrykädln e Tva ka elan pysäki ä Viilos inlan T3 vaun! onmaika a Milgrävis siå keskusiaan Kur L.r!i!f lo e.xirloritkohdclr oli l]elin1]ohjaiscsri tu1kr11!. hrlusl\rr r il,kelin kirioi.jat viclli.io kokcnraf sa tälille \ leuiii hlenr.n lonr.r". hlkoinnnc r iifreisesd piiii kohteesra Vii iniin lidndsla fikavuonbus ill. GuLbenccn (nrcno 6e)- kun kemtr to nelko' llihcilii olinnr (i!lbeneså or BallLan!iho ylirrclscn \ leisel]t,nrlkusra].liikenrecllc ar.runku cr.rileiserraulariento renplililc- Ac r (iulhen+alnksne r.utarellli.ll Ii. 7i0 nnn. iikef nilidr:tu pil!iiriiii uselta nr.t k!s1!,i! uivrorcla. A o.ik. or lrl luflia lnrcno i).90 e). \eu!osto!.lnristcincf dicscl- \ctu i. i{,lo kaksidria.moiref TU: trl) ksioliiremoirer TLl7A. yclliai DrrNlanrasla rerlisiiill,usriia!.unust. koonuyrn iuf!f\a iti k!unliii lrt!l.laisen nraasc!dur i! lunrchna on orerkln kiislttänraröf. lli olh kllloler$sa m$eojumsa.!r.n Nrkana ui!ar olkeasa liikernetuot!fnoss!..lufaa llitlläii Liet)sti l)aik.llinen r$lj! irnislo tokanå!! iilsessä nral kustukscss&f laurungin la mnler louk koliikoncctr0 len kr"lien yälillä. Konduk Iöörin nr)tf li\'!likoidiin kuulu!.1 m.rka lipp{jcr llsaiksi r!trisreia aiarellen nr}ös nrar IrmLLnrorNra kurci,ddan historiikki. Vuor na lt)98 riidi raul ic liilertlin L.tri.n katr' s.lliscstl nrc, kirlin ien k!lliltr'likohtcidcf iouk}ioof (n,lbenei \arikolla Dai.ilcc\ilnrc!!ofM rihus!j. Liikerrellii!.r1en knroslcltu Ka l-höi.]\eluri. 'folren päätcascma Alakirc(as 9 i00) or viehäträväi a nuh.llifcn pikkuk!uurnki. ionk. siiannijdr\cn rdnfxn lldunassa arm. sillc vlclii odr.n Nlell!11a\air1 llsiipiiileensä. R.!t.tic of!iineiici ole\ ios. aikaisedn.sla B! liaa l l- ililtell:i koneesh nff est. ltrpc.nidc\ cr koslonr,ioka! oiulroiinhmdsa 1800 Lu\ulLa raialliihf r(r Lise$a Lii!rnraan liiiinissli orrc.oiriii tol dinl rellii L1n1rnu.n Apurauulle!htiö. vlm LiiinrissiininrclllivcniiiinLn!lnnnäiner Af!raulalL+ hlrij. JiilkrNDaiselLä _aprriula tiellii eli siis krpc.r.itcisclh \hliöllii oli ra loj. motriss. uis!kln Veiiiiinr keisarik!n la.nkuuluncis! D!issa eli Läiineissii. Rrlr iarkri aikoina!f Ali,l!re\Lr kohri pohjoisla Valk.rn. Plirruun. VIL janliii j. peräti Tallinm.r saikk!. Rrul rien N\!\' si!uilleonkoottu runsrosri rlelor rrd.n histonasra. ^Lnk$ nesso of lr!!ila$iiei plkk$otelli. cikli siclrai kanf.ldk!u liihleä!as1a kuu scuncran Faiillif Iikaruo,obusiiL. la p.lal. csincrkiksl l,k,isir liihriirtrllurr I{iik.ar (nrcf o 6 e) l$j$ irurireiden ystävinr kdlnlikohde on I ltl idn.nrirlertrseo R iior kcskueasr. Siirlf rl.n Väiniloen elelli nrlella,rjtntlt ioten!.ne!la VentspLlsin ulkoililanneos. of ll\iil,si k.pe.nitc rcn pikaaljnr.llatie. tolh kesiarkana hlkcf niii hi't,!!elft um. 14ilkuslanrncn Lu1!ian.eltiolelllä on heltnoa kurut p)slilrlr'!il ioka p)säkillii

15 ja kaikkloveta!auan. VauDUlhin nounaan. a vaunuisla poisxlraan kaikista ovisra. Kaksl oyiaukkoisissa launuissa ViiDånlidrasa kui lenkil etrovea suo\itaan poistunlsolena. oyien a!aukseii. sulkcnriscd hoitaa kuljer taia. Rahasrajien ainoa tehrt!a on rahasta.. Tariiit!ulLrkoita ei tar!irse lurk ia. M arkaili-.tallc nrlee klslnykseen vai,r ketunrak$. Ja se on siis kefiamaknr. ioka nakseban iokd kerta kun!aunuur noustaar. Mi1äån vaihtoia ci ole. Kaikissa varntrissa on ralusraja. Rahaltata on ns. liikkura rahasraja, nulla hånellåon n)ösonra nnnikoittr islrin. Kolnloviaukkoisiss!!aunuissa rahastalan påikka on yleensaj heli keskiovien etupuolella. Rahaslajan tlmnistaa rahanushukusra. Vlrkaa$ra ioko on tal ci olc. Ainakin lr.srirf ulkopoolellaihånfcnratkustatanrer.har raian hokse eikå påinvano in. A nta 1D li pun nralkuslaialle. rahastata rcpiiis J sen loppuunkä)lön nierkiksi I-icpaii tekee Ehastuksesa poikkeoksen, sille slellå ciole Ehasta.tia. Lipul D)y krljetbia ohjarnron unrpiolessa oleyan pienen luukur klutta. Matkusraja leinraa lippunsa kår råvli llii ole rlssa lcinrauskoneiss.. Niinä lip uta!oi rryös oslaa enndkkoon.ioko kuljernialra rai kjos- T6-vaunupa.irnjalla T.Aspazjas bu väis Mainirtakoon!ieli. efti Itiias\. oli,ahasdralon aika yuosna r97. I linn!t olirar viide!uonia: Liepåia ll sailiimia (lchrikioskisra I 0 santilnia. ci kokellru). Vairrårl jrna I 5 santiidia ja lailkal0 santiiinia. Raltiordunun kertalipp! niaksaa siis nolt :0 :l(j srntilä meidnr rnhrscrnnf Rahasrajalle kånratta! plrkiä nraksam.ai n.hdollisim nan låsa isella sumnralla. M trtr, toir otr vaaraia saada uihtolahana koumlllnenrtden. kahden ia riidcf santiimil kolikoira Latvian raha lati (100 santiimia) on koyenpaa valuuraåkuir curo. Lall od 1..t alla. R!hrnraihto toinristojen. akame l0 lalir sctcli on liian iso raha piii!irtäiseen kä)rij0n. N4airirtikoon viclä.iohdinaotoharastalil e. euä Rirassa on hyrir haia iohdinauo!elkosto, yli koinresa laå trollikkaa. ja t.riti seki råhåstustlpa on aivan s!ma kuin raitloteillä. nautatcided såhk0istctt\' Lähiliikerne or rn\ös vilkast! ja reilleiå on ncljään suuntaan. Itailio!aunuhenkilökuf ta suhtautur myiitäfr ielisesti!aloku!aajiinja hlvin usein rn!ös kulictaia lervehlli merkkinä molernminpuo lise5u r)) - Ko moslinjan T3-vaun ul Ropa.u ie a a \ Riiko SIA Rigös sotlksme Pääkaupungin (as ) raitioliikennealkoi helosveroisena vuonra Rigaer Pterdebahngeselkchali sckä sen edelräjät lnnrrrd 1/2006 l5

16 16 1/2006 ftnrrrof Relroiramvats li ker nöi uudempien lajitovereidenså seurassa lnjaa 11 Vå!n!n numeroks on merkiliy jona vlonna aloitettin säh kö sretry ikenne Våununoikeaa kääian!- meroa or vaikeaarvioidä Sisälåor ptktiäsit!. n{ \ penkijapåätysillåtovåiavoimel elivarsin va.hå se on. Nykysin kujettäjån saåsuo laksion lisäliy pleks Vauhdikkaastivaunu seviååreiiilåån eikaju! jåaludempien våliujenla koihin Radio le a T6-mooilor p rävau nu n u koås!sså koros tuulyypn aål kkomaisuus Vaunljen leveys on 2 48 melriä 13 lånvära ela laslasir.l Liikenreenii Vo koslo sihköistettiif!uoina I 901. jolloin ruiridielrirtkser ni'ne Da oli _Soci6r anonlnc dc! l'r.ni*ays de Rigr". Periirreikkään I Iafsa-kaopurgi'r krn såin!iilisestä ilnapiiristå saå Lisäkisitlksen. kun todetaan. ettå l9:0 lu!!llelhliönninrcn.iolll)eläti'elcdricltiet IranN.)sdel Lsl de l Europe cli $oheks i sanonun. Iiii-[uroopan Slihköia Railjdiel. Laitoksel kurnal lisleltiir ruonn! l{aldepitrn on f)- kyääd 1:3 krn. Raideleveys on rnm,!i,niisr.n trrkovliroilh hiililaahainrclla-!aihteetolattiiosin yksikielisiäja!ain rkij!nla-ascnreun nåkiiid."n kakslkiclircn!åihde huonrattiir!iifi e kesiikursr. Rliassa oi!k' snolsta rajtioliiiaa eliliual I ll.l-ii!a9on ma-pc tunsosaikelin ia LiDiojlh l,3 ia 8 on hcih liijailmrne.ianiiläliikcnröidäanhar \.ksclraai ioin trnn ir vuorovåleii. l'l-!eu nulh on etdnmerokllven pohiarårjnå tunn$ yä, i: l.l.?ja 8 =!alkca; l.6.ia l0= sitrinen:.1= punainenr 5 = kcltliren.iå ll = vihreä. Li i ana 9 ei huon[ttu tchda ]u!ri ker iies!alkoiren Lirjrt o!al yleiserri $rhie lli sen pnkiä. VaihdealLrcildjajt i kempiä kaaf rcllå llkumonanr.na lauuien lauhri onhel \iikiläisittäin nrclko ko!a. l åstä huolinratti ki1!nli jorkin lirian pålilen)sdkillä ei ole Dlkliän piipahdus. P)såkeillå k!!luretran nauhaha tysäkin sckii scura.rlan ptsäkin nini (nekama pienm...). RaiLideiLlåor kolnrc v!- rikkoa eli numcdt I Frid laiela..ltipogduias ielaia 5 eli Bri!ibas iele, jotka kaikkj on pensrettu.io 1900 luvunalkrpuolella.vlunun lisärunrcrcna ilkee nllle!arikollcsc kuul!u (esinr.i 10.13). Sanra asja kerotaat!a.ikon puhclidnunre.oineen miös!aunun slsiillii. Kalusto kooslu! kahdesla lickkoslovakla- Iaiscnd laui!rty)pisld elitatru TISU (neuvonoliiuolainen tl) ppinrerkinti TIA), joi ra on y toinirerlrta l:11klppalccf saria\la n\k!iii jiil ellä vlclli l9l kpl. Krikki!ios\i ole!.r vaunur on sanccratlu \ uoslt!lhanien kahta prolen. Toif cn!auiusrli! or T6lliSU (NL q yppitim)id koko rihuslllaeli6l kplon ) hd kli) tiissli. RaiLiG jufr\$ on haksl!.unur. ioisla vain elutu nruiiei \ iffoinai A inrkir T6r T6-tuni\sa iil kirnnlliir)en vrun! on rntos o!lllain rils!ltrl cikii iäin ollen ole IksinliäI aiole poitretr. l.iqan l0 vuoroisi (\.if TiSIJ)oliktrirer kii $rrrntan..ir rrki-lltar.r k:ir rinsii \iitr rkslvauru. Erilaisia lt inrunq. näk)) lari kolden.ldar(nlna ja liikkeellä harailtiin neliakselisi0 mdunkr\1.luralnuia. jotka o!rl edrisiä lat\ ialal\rrliiisrelsl. RVZ l! ppisli linjavaunqr.linjal al I Liikermöitonnaalief luoror cf toukos!.r n) ijs 'RelrotrrN,aj s. eli kaksiaksclincn lrci,nre!auru rno l90l.iof ka kuljeftoa )l ke.t.lip!1:5sarrii'nilh. Kaste uvåuru 302lMargrietas iea a Våununiäyllåäs!ur vesisä iö. Riian ralaverkostå or huomaiiava osa h ekkaratapohjaa,joka ku vänå pölyäahelposl Sks kaslel!vaunuiovailullu iakyympår kaup!nka ja myöskeskuslassa kun neovat matkålå hiekkapohlais lle es kaupunkosluks le Vaunul ovå1vår holå T3

17 lrri r.rli Lli (\\ t)trr[!.1. r: \.. fi\. \r!1r. I nultflrrrfu. rrur.i. r.ii(l.f tr.liis\li o\r(1i [ilil\ \ rr ail r!] \ n n.rlir. ll \.: 'r rf(iiurr r.r rji lrl \llll. i- ior r.\.\\:.i D. \Ll Nl l)=l)l)lt Lhlorton$1r lli\ rr. rirrji\ i.,11 - I r x l) \.ri,i. +:ltii ll i.!rrl..i I O\LtrAL,r\1. rx lc f.f \I o oh rr'si.(f. r aililli.rr Lolnc LLrlrL:(Arri(1r11... oiu l{ kl'i. li\1.r.i:i.i LruLrcr n!( f \r u.l.\isl I i r 11l i.r N lrfr\ illr \lxl nr I I'lilirr t\\iil.ir fri..r\\r frulr.r\rtr\lfxrrcrlrri. trrii..r.ir tlr r urrrl.rl r,/rl\!li Ir nr.r.]. inn..rllfr r 1!,1ir.i nti.a.h\t]i\r,,r i. f..r \ i.r.\ilit!r.rr(rlifr\f rn Lrn i i \ligrti\ \.1 ir r.ir [,ilrr\iir,ri o1 tr I oli.f rrnul.llit,r (r\.i!.\\ r \ fnc! \r li tt slill \lil ii rlirr'{trtirii[-ro.rr' L nlan I KTNI-s launu 102 yksråiie se aväsamtr! ea a nalka la Stroo.!r 6 20as Vöinönlinno Tromvoiu uznömumsas L.d\ lr, ri, \!,\i j!r rnnr r lii!f! rg I ri\. I I I ( ) I ) I r r!. r i L i t, 1.]r 10\.f r f. ] \.r \ f!r. lor nri!l]11\irl,r,irr i,i\1ltrn L r\...f\i n nii r.r {\rr\ r\.rtli r llil.fr.r c \!o.rr l,)16 l\.rrt\dliri!rtl1,.irhi.1(!irr\rrrlir fx iul\t tlr fr\ii\ \rlir[\ i)ia br r! tr re fiijlil.i l)\ir\. lll\ r,,i!l,rr. I n, ni l)rr!tr\t,ll\. oh li![ltrr,]r l!rl \llllrf. Lr n l.l.rxf i\lnrl{ir\iij,rlr irr. rirri'rii lir!rrrgiihinorrof \rfli:rrriirliiiro Ld r nci\.rril l,.ii\rfrtr ii\il.ki..to\..,\l li Itr irli. r rrlc ll!\of n\ \\iiliir lj I ii It.ri(L.i.rrt'or 511rrfr.l.nio\ nltlr I L lllrrflirrr! r r\,fr!.1,\. \lisi.rc \li \iii rir i r.\.r.f [,, fr rrtilrti.l r[.li ] \'xuririsr LI r r.rr.]r \\rili llll s.ini.\ii lrulrrltr,ru'nr\r f\\i,lr. f,rr1\ K l\t i \r!trlisr. \,rlu idlrir i!rll!lllrr.ri!\. n n 1.1r1 lurr.1. :i.rr k[\i\ r,]l,lir. i. 'L.r I fj'i.n I jrl t)iilil.l]\\llll Li. r\r 9!l) ll \ r lir \r r]i(r ul o, \ r\lf,l frf ii,\rri\lo IL)ir.r.l. Lufoii.rf \r il,.rr({lc LrL!16 \rrluur.lriltr {.1r. i\lc lf \i! nf. riiiijslillli!il trlxl!\lo 'urlro nur!ll\d ]L.L \L\lr 1.(lc ]r n..]]i irlljj\ \1r lttt.i\lii hl\rlrrfcf ltvl 6Nl: 1rr Lt)L). \.iriltii,.l (lnl 51 I ltll. KlNl I (l lt r\!iii ri..l.\li\xllrli(.1tilril lllx l(6lt I r l il)( l1(,lf I Jrlr11.f hrfllllr,ii\r.rl\ rilis. r\. lr nii \l!nnrrn.rn.fvilfiin I fnrrr \rrdurrrin r nijrnij \rli\ilii\.t l rl)(' \r!.rltj \rt lllifrn ri(lc $!\( cllli. NlL r r(\l\iil! r rr fl L ll irr lt\ lt \iull.lrdr\ \.]1i iii\.f I ii l\.r1r\ irl.rl rrlcurirkl\t \rrrul orrl L,i r\r ri,r,r, f(lr \L,rrL l:l l rll..lr l\l\l ir \rni.ltl1rif \!.. rj [! [[,[, ruf Talran T3DC vå!ndt fja a r A!n pern nåmaolvåi Schwer n ssät3 vå!n!la.r mero ]a407ja,108 va m stusvlosi1983 Va!nll n.dem soit nt3dc (Vypprunrlkse e pa ka rsessa t\4an kå GnrbH n konepalassa r932 lo o naeg!!s såhkö a tleetlalå k mmaisesiå vå!nlståtehl n nootlorperava!n! U!s ks S.hwefln I f!neroiksianfettr.l5l+251 L nlan 2 RVZ valfula mm 063 ra novembr.ieå å Fysak aonhyvapalelltåsöersera on krosk ja katetulodotlrsl ai Nå.lenvåLin len eleyson kufn o tettavåt2 6 metfla /

18 Rvz-vaunu 063 linjalla 2 Veca Forsiaien isossa kåånlösilmukassa A. Pumpu ie alla s!unlana keskusk runsaasliyli vaunuaja ne levisivät ynpä.i laajaå Neuvosroliittoa. KTM'8:atin valmisteniin vuosina I reilusti yli vaunua. Samoin Väinänlinnassa Iiikennöivät Riian våunutehlaan (RVR Rr_gas Vagonblves Rnpn_rca) valn]istamat Rvz-launut oval åinoal EU:n alueella linjaliikenteesså Iiikennöivät yksilöt. Tämä vaunusarja oli aikoinaan Neuvostoliitossa hyvin yleinen ja niitäkin valmhretriin vuosina runsaåt kappaletta_ Klseisen md1in valmistus loppui siis hiemån ennen Latvian itsenäisyyden palautuslå sitenj eftå uusimmal vaunut vuodelra 1988 ovat juurilåällå. Riiassa RVZ-Vaunuja voi nähdä vielä lyövaunuiksi muuleltuina venioina. Våinånlinna tejoaa siis ikåän kuin hopeataf jottinellå sellaisia erikoisia vaunukalusrokokemuksia,joita ei voi kokea muuallå kuin venäjållä jå nuissa "ltsenåisten valrioiden yhteisön" jäsenmaissa. Linjan I vuoroissa havaittiin: 2 x Talra T]DC (eli T3DC l+t3dc2), johta etummainen moottorivaunu vinoihaa, takimmåinen moottoriperävaunu on riisurtu esim. ohjåamon osalta, eikå vaunussa ole - 2 x RVZ 6M2. joista takimmainen Linjan 3 KTl'/-vaunu 111 yksiraitoisen Cietoks0a ielan varcttaotevatta kohkuseitee a mat kallå Cietokinisiin. Kohiausiaileen kåyltrj on hieman epålooglsta ajojohdinten kannattå, kulen kuvasia voidaån havaita.alun perin on mitå lodennåköisimmin kutjeitu raiteita påin vastoin kuin milen nyt tehdåän. Toise n suuntaän kuljetaan sivurailaen kautå, muita ajotanka menee suoean. r\lyötivaihieel oval jousivaihieila ja tankovirroilin 'joustaa" hyvin pidemmåtlekii, /2006 ftnmof Iltaruunkånjälk en vuorcise oli I x RVZ 6M2 sekä I x KTM 5. Linjan 2 vuoroissa oli I x RVZ 6M2.jå linjan3 vuorcissa I x KTM-5. Linja I on ainoa kokonaån kaksiraiteinen. Linja 2 VecaFodiatesta"pääradaue" oh yksiniteinen lyh)atiikeskivaiheillåolevaaosuu! rå lukuun ottamana. Lailellå "påärataa" olevåa kohtauspaikkaa myös käytetiiän vaunujen kohtaamisiin. Veca Forstalesta tullaessa ei ole mideyhteyttä keskustån suuntåan. Linjojen I ja 2 yhteisellå påälepysäkiuå (4./S Dautex) vaunut käljnryvät varikkoaluella. Matkustajien odotetaan poistuvan vårikkoa edeltävållä pysäkillä. Linja 3 onomilta osuulsillåan yksimileinen. Cieroksnisin puolellaolevållakohtaus.aiteellavaunutkåyhäväi kulkusuuntansa mukaistå raidetla. Va6inaista vaunujen kohtåusta ei voida kuilenkaån järjestää, si11ä åjojohdin on "vas mman puo- 1en" liikenteen m ukainen. Niin Riiassa kuin tii.iilliikin, vaikka råta on yksiniteinen, on molemmille ajosuunnille usein oma ajolmkansa jolloin vältelitån våihde åjolansssa. Tankovinoitinta käytettäessåhån piuiä myös ajojohtimessa ylhäällå olla "vaihde". Strcpin påässä ensimmåistå kohtausråidena kåyretäån vaunujen kohtaukiin. Sen sijaån kauim, måisen kohlauyaiteen sivuraid oli aivan ruosleinen. Strcpin osuuden pitkå loppuosa kulkee månrymetsän keskellå maatuien laidalsa. Se on melkoisen erikoinen rålaosuus

19 ,ulull ri( o\ir nl Il. Lin r r )lilissli i.n!c rljilri.,xut\!fl li n. r \ it,!,'ii r\ i.ll{i frlllortr\d,li lli\ i l- i oilhor klitrin\lirrrnrniir L o 1.r ili\l.lliiif rliril) cn rrnc r! LLlfur l,o ji\ii.lrli I \r ioif.f. l oru\\i Liepoio Liepoioslr0mvo s 5 A L dr ir. L.l rr.f.l\ n lrin' fun L\ru uf! 1r. 161)l)1r)\ililiiril(,lLLl(n...i1.111 \Lol nr ln()l) \ rria '.S..icri (LirL r.rtrl. r. Lrrtltrni.r ( l.liiri!. )r"l.l..f i.la cli {unr$ olllrirlirnlirn.r nifcrslihlii Lli n'r li \i[trtr:\l]t ij. li.trr!fliiro. 1 liin h il(rr.fr\i r \rri \Ll\!11! nrtin \r[- :.[LL. L\.l li r n..i l ib.! l{,rir or cl ir! lt n.rilrjr r):.) ttrrt.irirr!\ or n\l\:i:i. 1 id. ltril..\ ct on llrl)lr Dm. \ ' iriollir 5.rl\i\Jnl.r ril \,\if,il\ r.n. i. Lrl\ir tr:il,lilir lirli'i.\r rl.rl.rxr(ri(,lt,\ik. i.:i Lit.rrr\.,onrr f\,\iirili.ri. i, r sr rll.r Lr rrf,r,,i rll., rrjr-ru1() r,.urr1i.r{dn,rl,1lr ir.r,!\,uni r jr &1.]1.. r LiuLrd\ nn.nr jrorr.1\iirilii. \. hh ilifrlr.lo ot I r] ltrrlirni.l:irirr Llirn,idrirf fr\ii\ Lo'i\ Llirihri\ r \ r!rri (rrtr!f gli'rll,iill lliinris o\\r on hr\10ri litlojr Lr lr)rtr\lii. Liri rh ti tr. 1 r \x.l frrl,iilrrju. (.n.sitl.l\ lli lift.lli or,,\ \u\ko. lfnn \xrfur ili\it f)lirliiirr,i r ullr nillr. \riufull Lf r Nrl]i\ Li,cr 1!.r r o rr \rlilti li, \str\ uo\l\erlir. Nl.ifi 1r ii tr'inl.\llr..$li n r \ril. l'1 i,,i\ orcrm. 1!r\itlrl! \\ r ]i\ir \d ion \r tilc i.r \i'rn!l.lun. e)nl u li.l.fn!\x( rh!in,i L!Nrnri llur lil i\(. o Li.r r Lr Fii. rirrr!lllrl.rr o\\iof thii I rhrl.[-.rf lil 1l) \rl.!,i.liill.innr,ii.cl.\rl rrlr ).,rn\rl\xhlsrrji.clir rr, \ 1L! \,i\rrllrri (.11t r'in.r. l rlilrli\l.l r (ioi.1r WWW]inkkelci lli!r...nil{n! I ill!rrf. rlli\ lrr(rl.rt Ll \i\rl Lr,1r1 ir hin.iirr.,,!lrir.,l\ lrf): hrlf \r\, {r$rtllnn.l\ (irlb.ri.\,\ln$irr. llrtili\ (]ltrl.r 1.1 r0r:lrllf \sr b riri\lr Lrtrir\ d/rl/.rl\ (.rrlrl.l) hlrt]l \r\ [/ L\ I rx! r\ Lt. rqi \.\l!r!s \'1ur'ls I x! l.rli.rir,..r:hrl.r tr\{ ri ltri\frus.un l\ Lrl\ r \\Liir\r.erLil o$r nn inrr rul(i\ rljii rl.1 L rltkr.ili): lrlr,: r\\. t=-- lmil 'I"EFJ.JJ IT Vasemmala fjan3ktm våln! 111C etoksfa elaiac etokins n paates mukassa O kea a nlan 3 KTM va!nu 107 on ahtemassåc elokan s n paåtes mukastayksrcite se eösulde e Vaunr ssaon hlomätlåvån sot ketjlkäyttö sel ukuovet Rata injån k!nma lak nalosuun na a oevateri selajojohi m l nakyvåtmyosse keasl LnJanr RVZ-I!.å I/alzesiea amenossarartaleasemänpååtepysak le / lln;'l I 1 Esimerkkihote leia It l,r:hllt rrrlhirl \ l.!!ix!\ \',i n.rr frr rrrjr: r\r r!!arllgr\fl\ r I qriiir lrllrr tr\\ llrr \ \lnt nr. lllrrlll r Lr l.1r fn L nlan 2 RVZ varnr 06r A P!dp!rä ean yksi.alle se la oswde a våstivanhenllneet k aika set atvra a slalot I jola reunustavatvehältå 1/2006 l9

20 lälrr0ndlflho;l,,,il[l$l{u0 Y äkuvassa Helsing nkaupunglnl kennea_ los3l0 Scan a-vabis 87158I He ko vm Nåisså aulolssä måaränpåateksi toli valhyv n vähala käytd ä Kuva Nasakuva (Pertt Leinomåe. kokoe mat) Helsing n kå!pungrn lrkefneläilos 315. S s! BT-69CR/5850/Wimavm 1973 lin)a la 92I Kuva PerltiLe namåk He s nk 2A LRArrol

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Pikaraitiotie Tulevaisuuden joukkoliikennettä Helsingissä www.hel.fi/ksv

Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Pikaraitiotie Tulevaisuuden joukkoliikennettä Helsingissä www.hel.fi/ksv Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Pikaraitiotie Tulevaisuuden joukkoliikennettä Helsingissä www.hel.fi/ksv Helsinki ja koko Helsingin metropolialue kasvavat vauhdilla. Helsingin väkimäärän

Lisätiedot

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat

Kalatalouden kehittämisrahaston hallituksen nimeäminen toimikaudeksi 2013-2016 / kunnan edustajien nimeäminen / muut edustajat Kunnanhallitus 38 31.01.2013 Kunnanhallitus 144 18.03.2013 Kunnanhallitus 291 03.06.2013 Kunnanhallitus 63 16.02.2015 Kunnanhallitus 132 30.03.2015 Kunnanhallitus 262 06.07.2015 Kunnanhallitus 319 21.09.2015

Lisätiedot

Nykyajan kaupunkiraideliikenne

Nykyajan kaupunkiraideliikenne Nykyajan kaupunkiraideliikenne Tulevaisuuden liikenne -seminaari 13.1.2006 Antero Alku, DI Alkutieto Oy Sivu 1 Miksi raidejoukkoliikenne 6-kaistainen moottorikatu: 3000 hlö/h 2-raiteinen metrorata: 72.000

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto

VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto VAIHE 1: Selvitys Raide-Jokerin linjausvaihtoehdoista Espoossa Linjausvaihtoehtojen vertailun yhteenveto YLEISTÄ Raide-Jokerilla tulee olemaan Espoossa noin 50 000 käyttäjää vuoden 2035 arkipäivänä. Käyttäjistä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014 162 Kunnanhallitus 368 10.11.2015 Kunnanhallitus 404 08.12.2015 Kunnanhallitus 414 22.12.2015 Kunnanhallitus 43 09.02.2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall 5.5.2014

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista Kaupunginhallitus 342 28.09.2015 Valtiovarainministeriön kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 575/00.03.00/2015 Kaupunginhallitus 28.09.2015 342 Kehityspäällikkö Lasse Lehtonen: Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Linjakortit LUONNOS 21.12.2014 KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO KOILLIS-HELSINGIN YÖLINJASTO KALASATAMAN LINJASTO KORSON JA KOIVUKYLÄN SUUNNAN YÖLINJAT HSL Helsingin seudun

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla

Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla Seudullinen ratikkalinjasto Östersundomiin metron hinnalla Tämä on kevyt luonnos Östersundomiin päättyvien ratikkalinjojen suunnitelmaksi sisältäen reitit, matka-ajat, kustannukset, Liikennöintisuunnitelman,

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Lehmon urheilukeskuksen yleisuunnitelman käsittely

Lehmon urheilukeskuksen yleisuunnitelman käsittely Tekninen lautakunta 51 27.05.2014 Lehmon urheilukeskuksen yleisuunnitelman käsittely 412/10.03.01/2013 Tekninen lautakunta 51 Lähtökohdat Tekninen osasto käynnisti syksyllä 2013 Lehmon urheilukeskusta

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 SOSIAALITYÖN JOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

Sivistyslautakunta on kokouksessaan 26.2.2013 28 kä si tel lyt Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion toiminnan jär jes tä mis tä.

Sivistyslautakunta on kokouksessaan 26.2.2013 28 kä si tel lyt Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion toiminnan jär jes tä mis tä. Sivistyslautakunta 33 05.03.2013 Kunnanhallitus 94 11.03.2013 Valtuusto 58 27.03.2013 Kunnanhallitus 373 11.11.2013 Valtuusto 143 11.12.2013 Ruukin yläkoulun ja Siikajoen lukion toiminta 1449/45.451/2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.

Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015. Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9. Sivistyslautakunta 38 03.03.2015 Kunnanhallitus 84 30.03.2015 Kunnanhallitus 103 13.04.2015 Varhaiskasvatusjohtajan viran hoito 1.9.2015 alkaen 768/01.01.03/2015 SIVLTK 03.03.2015 38 Asian valmistelija:

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yhdyskuntalautakunta 83 02.09.2014 Kaupunginhallitus 175 24.09.2014. Lausunto Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2014 (HSL) 654/08.01.

Yhdyskuntalautakunta 83 02.09.2014 Kaupunginhallitus 175 24.09.2014. Lausunto Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2014 (HSL) 654/08.01. Yhdyskuntalautakunta 83 02.09.2014 Kaupunginhallitus 175 24.09.2014 Lausunto Länsimetron liityntälinjastosuunnitelmasta 2014 (HSL) 654/08.01.00/2014 YLK 02.09.2014 83 Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015:

KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015: KAUPUNGINHALLITUS 225 01.06.2015 Poikkeamislupa/Suomen Hyötytuuli Oy 271/10.1003.100300/2015 KH 225 Kaavasuunnittelija Mathias Holménin lausunto 25.5.2015: Lausunnonantaja Lausunnonsaaja Hakija Kaavasuunnittelija

Lisätiedot

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi

Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi Kaupunginhallitus 133 03.03.2014 Kaupunginvaltuusto 19 17.03.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 732/10/02/03/2011 KH 133 Valmistelijat: kaa voi tus pääl lik kö Veli Pekka Koivu, p. 0447809360,

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen

- 1 Kokouksen avaaminen. - 3 Pöytäkirjantarkastajien valinta. - 4 Työjärjestyksen hyväksyminen Kaupunginhallitus 119 31.03.2014 Kaupunginvaltuuston kokouksen 27.1.2014 päätösten täytäntöönpano 1224/07.02.03/2014 KHALL 119 Kuntalain 23.1 :n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hal lin nos ta ja taloudenhoidosta

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3

c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 c SKAPAT JULKINEN HANKINTA Sivu 1/3 e n o n c, i n 28.10.2014 S Ä H K Ö N H A N K IN T A L O U N A IS -S U O M E N K O U L U T U S K U N T A Y H T Y M Ä Mukana ovat Lounais -Suomen Koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan.

Kokemäen kaupunki on etsinyt vapautuneisiin tiloihin uusia vuokralaisia useiden vuosien ajan. Kaupunginhallitus 6 19.01.2015 Kaupunginvaltuusto 5 26.01.2015 Kokemäen kaupungin ja Freyja Oy:n välisen vuokrasopimuksen muuttaminen (vuoden 2015 vuokraerien maksulykkäys) sekä vuoden 2015 talousarvion

Lisätiedot

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015

Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanhallitus 96 16.03.2015 Kunnanhallitus 106 30.03.2015 Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Inkeri Yrityksen vaatimus oikeudellinen asiantuntija Pertti Eilavaaran laskussa mainittujen asiakirjojen luovuttamisesta

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1

Yleiskaavoittaja 14.12.2015 15. Hakija [--] Osoite Mahlavuorentie 45 15560 Nastola. Autotalli 21 1 Aitta 15 1 Poikkeamislupapäätös, Mahlavuorentie 45 1291/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 22.12.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 403 Immilä Mäntyranta 5:40 1900 Osoite Mahlavuorentie 45

Lisätiedot

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi

Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh. 03-849 4215, etunimi.sukunimi@heinola.fi Sosiaali- ja terveyslautakunta 158 17.11.2015 Kaupunginhallitus 315 07.12.2015 Etevan kuntayhtymän perussopimuksen muutokset 1764/00.04.01/2012 Sotela 158 Valmistelija: talouspäällikkö Paavo Posti, puh.

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA. (Liikennöintikustannussäästö+

HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA. (Liikennöintikustannussäästö+ HSL HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Joukkoliikennesuunnitteluosasto 29.4.2011 Lauri Räty RAITIOLINJAN 8 KEHITTÄMISOHJELMA Toimenpide 1 Itämerenkadun ryhmittymiskaistojen poistaminen 2 Ruoholahden metroaseman

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Pikaratikkailta Helsingissä, Laituri -näyttelytila, 4.2.2016 klo 17-19 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Lähde: ALLI-kartasto, Osa 2 Väestö

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Helsingissä PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja...

I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset... 2. Aika arvot... 3. Lämmittelyharjoituksia... 4. Rytmiharjoituksia... 7. Duettoja... I Perusteita Kuvien ja merkkien selitykset... 2 Aika arvot... 3 Lämmittelyharjoituksia... 4 Rytmiharjoituksia... 7 Duettoja... 11 Rumpukappaleet... 13 Simppeli... 13 Kolmijalka... 14 Antius... 15 Afro...

Lisätiedot

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen

Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen Kaupunginhallitus 431 07.12.2015 Kaupunginhallitus 455 21.12.2015 Luvan antaminen rakennusvalvonnan tarkastusinsinöörin viran täyttämiseen 723/01.02.00/2015 Kaupunginhallitus 07.12.2015 431 Rakennustarkastaja

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen)

Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) Ympäristölautakunta 80 10.05.2016 Oikaisuvaatimus toimenpideluvasta 15-391-T / Marttala Jyrki ja Marianne (laiturin rakentaminen) 100/53.531/2016 YMPLTK 10.05.2016 80 Lupainsinööri Pirkko Ollila HAKIJA

Lisätiedot

Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015

Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015 Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015 Kannen kuva: Davy Beilinson Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Ennusteskenaariot... 2 3. Matkustajamääräennusteet v. 2025... 4 4. Matkustajamääräennusteet

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen

Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen TEKNINEN LAUTAKUNTA 127 20.11.2014 KAUPUNGINHALLITUS 471 01.12.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO 157 08.12.2014 Pietarinpolun tonttien hinnoittelun ja luovutusehtojen hyväksyminen 1836/10.1000.100002/2014 TELA 127

Lisätiedot

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016

Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 Kunnanhallitus 72 31.03.2016 Kunnanhallitus 90 14.04.2016 Tarkastuslautakunta 10 26.04.2016 Kunnanvaltuusto 6 15.06.2016 6 Tilinpäätös sekä tili- ja vastuuvapaus vuodelta 2015 KH 31.03.2016 72 Kunnanhallituksen

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00.

(Liikunta- ja nuorisopäällikkö) Esitän, että uimahalli pidetään yleisölle auki 35 h viikossa. Ma-ke 13.00-20.00, to 06.00-14.00 ja su 12.00-18.00. Sivistyslautakunta 85 21.10.2014 Sivistyslautakunta 90 12.11.2014 Sivistyslautakunta 103 10.12.2014 Kunnanhallitus 41 16.03.2015 Valtuusto 12 30.03.2015 Uimahallin aukioloajat Sivistyslautakunta 21.10.2014

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015

Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 Kunnanhallitus 88 02.03.2015 Valtuusto 18 26.03.2015 Vuonna 2014 jätetyt aloitteet 63/00.01.02/2015 KHALL 88 Hallintojohtaja Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita

Lisätiedot

Niittylahden kaava-alueen laajennuksen kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Niittylahden kaava-alueen laajennuksen kunnallistekniikan yleissuunnitelma S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A JOENSUUN KAUPUNKI Niittylahden kaava-alueen laajennuksen kunnallistekniikan yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0-P957 Suunnitelmaselostus

Lisätiedot

Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015

Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015 Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015 Tausta ja tavoitteet Metron suunnitteluohjeen mukainen maksimimatkustajakuormitus uhkaa ylittyä 2020- luvun alkupuoliskolla, mikäli metroliikenteen

Lisätiedot

Moderni raitiotie osana kaupungin joukkoliikennejärjestelmää

Moderni raitiotie osana kaupungin joukkoliikennejärjestelmää Moderni raitiotie osana kaupungin joukkoliikennejärjestelmää Tampere 3.12.2009 Antero Alku, DI Alkutieto Oy 1 Esityksen sisältö Modernin raitiotien määrittely ja tekniikka Lyhyt historia Moderneja raitiotieratkaisuja

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013

LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivistyslautakunta 30 22.06.2011 Sivistyslautakunta 52 22.05.2012 LUKUVUODEN 2011-2012 KOULUKYYTIEN OPTIOISTA PÄÄTTÄMINEN LUKUVUODEKSI 2012-2013 Sivltk 30 Koululaisten kuljetuksista on pyydetty tarjoukset

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK

AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK 1 UU mmk 2006 AIKAKAUSLHDT 75 : O R V A I L m U J Am I M Kää JAS ä M A KU r 0 1 ä y ö d K h h H r Sm Sr SSSSh ärkkää RUOKA, JUOM A, KITT IÖ, M AT K A ILU, HY VIVO ITI r y, y 3 ää & r h r d 2008 öö r g

Lisätiedot

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015

Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti 690/111/2014, 136/111/2015, 134/111/2015 Perusturvalautakunta 15 21.01.2015 Perusturvalautakunta 68 27.05.2015 Perusturvalautakunta 96 23.09.2015 Hallintosopimus sosiaalipalveluiden esimiestehtävien järjestämisestä Kinnulan kunnan kanssa määräaikaisesti

Lisätiedot

Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen

Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen Yhtymähallitus 53 17.05.2016 Yhtymähallitus 63 09.06.2016 Virka-aikaisen päivystyksen ja kiirevastaanoton keskittäminen 1.8.2016 alkaen Yhtymähallitus 17.05.2016 53 Päivystysasetuksen voimaantulo 1.1.2015

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014

Korttelin 53 asemakaavan muutos / hyväksymisvaihe 358/10.02.03/2014 Kunnanhallitus 34 03.03.2014 Kunnanhallitus 143 16.06.2014 Kaavoitusjaosto 5 25.02.2015 Kunnanhallitus 189 18.05.2015 Kaavoitusjaosto 7 03.03.2016 Kunnanhallitus 47 21.03.2016 Korttelin 53 asemakaavan

Lisätiedot

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat):

Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström. Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa voi massa olevat hinnat): Tekninen lautakunta 129 15.12.2009 KATUOSASTON MAKSUT 1.1.2010 LÄHTIEN TELA 129 Valmistelu: suunnittelupäällikkö Kari Hällström Katuosasto esittää tarkistettavaksi palvelu- ja vuokramaksunsa (suluis sa

Lisätiedot

INNOVAATIOPROJEKTI PYÖRIEN KULJETUS JULKISISSA VÄLINEISSÄ MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA

INNOVAATIOPROJEKTI PYÖRIEN KULJETUS JULKISISSA VÄLINEISSÄ MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA MILLA LEHTONEN / CHRISTINA WARELIUS / OTSO LEPPÄNEN / JUHA TUOMOLA YLEISESTI pyörän kuljettamisesta julkisissa välineissä on tiedotettu todella huonosti perustuu pitkälti kuulopuheiden varaan tällä hetkellä

Lisätiedot

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain:

Toimintakatteen toteumat tulosalueittain: Perusturvalautakunta 27 26.04.2016 Perusturvalautakunnan talouden seuranta 2-3 /2016 Perusturvalautakunta 26.04.2016 27 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 11.01.2016 4 hyväksynyt talous ar vion 2016 täytäntöönpano-ohjeen.

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

RAYML 28 Valmistelija ja esittelijä: lupatarkastaja Marjaterttu Mäntynen, puh 0400 182 156

RAYML 28 Valmistelija ja esittelijä: lupatarkastaja Marjaterttu Mäntynen, puh 0400 182 156 Rakennus- ja ympäristölautakunta 28 06.03.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta 47 15.05.2014 Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Heikki Nisulan valituksesta 558/10.00/2012 RAYML 28 Valmistelija ja

Lisätiedot

Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia

Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia Antero Alku, DI Janne Peltola, tekn. yo Jonas Wahlbeck, tekn. yo 10.5.2009 Tulevaisuudessa suora raitiolinja Pasilan asemalta Kumpulan ja Arabian korkeakouluihin

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Alustava yleissuunnitelma 2009

Raide-Jokeri. Alustava yleissuunnitelma 2009 Raide-Jokeri Alustava yleissuunnitelma 200 2 Ideointia Raide-Jokerin Turvesuon pysäkin ympäristöksi. Havainnekuva Ilona Mansikan diplomityöstä TKK Arkkitehtiosastolle 2003. Kuva Ilona Mansikka, mallinnos

Lisätiedot

Esisuunnitelma raitiolinjasta Itä-Pasila Arabia

Esisuunnitelma raitiolinjasta Itä-Pasila Arabia Esisuunnitelma raitiolinjasta Itä-Pasila Arabia Antero Alku, DI Janne Peltola, tekn. yo Jonas Wahlbeck, tekn. yo 19.12.2008 Tulevaisuudessa suora raitiolinja Pasilan asemalta Kumpulan ja Arabian korkeakouluihin

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu.

Koulutusjohtaja esitti kokoukselle, että oppilaat tuodaan 8.12. lukien Vääksyyn siksi ajaksi, että ongelmat on selvitetty ja ratkaistu. Sivistyslautakunta 95 08.12.2014 Kunnanhallitus 248 15.12.2014 Otto-oikeuden käyttäminen / Urajärven koulun sisäilma-asiat SLTK 95 8.12.2014 Urajärven koulun sisäilmaongelmat ovat puhuttaneet syys lu ku

Lisätiedot

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013

Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 Kunnanhallitus 143 20.05.2013 Kunnanhallitus 182 05.08.2013 OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN OMISTUS 613/053/2013 KHALL 143 Valmistelu: hallintojohtaja Eeva Vanhanen, p. 050 356 6427 Oulun kaupunki, Oulun seudun

Lisätiedot

Taulukko 1. Tulosalueiden käyttöprosentit (30.3.2015 tasainen 25,0 %)

Taulukko 1. Tulosalueiden käyttöprosentit (30.3.2015 tasainen 25,0 %) Sivistyslautakunta 31 23.04.2015 Sivistyslautakunta 36 04.05.2015 Sivistystoimen talousraportti I 175/02.02.02/2015 Sivltk 23.04.2015 31 Kunnanvaltuusto on vahvistanut 8.12.2014 63 sivistystoimen vuoden

Lisätiedot

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola

Yleiskaavoittaja 20.11.2015 13. Päätöksen antopäivä: 24.11.2015. Hakija [--] Osoite Pitkätie 277 15560 Nastola Suunnittelutarveratkaisu, Pitkätie 277 1280/10.102/2015 Päätöksen antopäivä: 24.11.2015 Hakija [--] Rakennuspaikka Kylä Tila RN:o Pinta-ala m² 411 Villähde Koivurinne 3:64 10771 Osoite Pitkätie 277 15560

Lisätiedot

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen

Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen Kunnanhallitus 144 27.05.2013 Ranuan kunnan henkilökuljetustarjousten hyväksyminen 170/10/2013 Kunnanhallitus 144 Ranuan kunnan henkilökuljetuksista on järjestetty tarjouskilpailu. Ky sees sä on EU-kynnysarvot

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot