Lions Club Lappeenranta/Rajan 30 vuotta

Transkriptio

1 Lions Club Lappeenranta/Rajan 30 vuotta

2 Copyright Lions Club Lappeenranta/Raja ISBN X Digipaino Lappeenranta 2001

3 SISÄLLYS: 1 ALKUSANAT LIONISMI LEIJONAT LIONS CLUBS INTERNATIONAL LIONS CLUB LAPPEENRANTA/RAJA KLUBIN PERUSTAMINEN JA KEHITTYMINEN KLUBIN PERUSTAMINEN VUODET TOIMINNAN VAKIINTUMINEN VUODET LUVUN LOPPU LUKU LUKU JA UUSI VUOSITUHAT KLUBIN OMIA KÄYTÄNTÖJÄ JA ERITYISPIIRTEITÄ KOKOUSPAIKAT KUMMIKLUBIT LADYTOIMINTA MATKAT JA SIVISTYSTOIMINTA PERUSTAJAJÄSENTEN KERTOMAA LEHTILEIKKEITÄ JOHTOTEHTÄVÄT JA NIMITYKSET PRESIDENTIT LOHKON PUHEENJOHTAJAT ALUEEN PUHEENJOHTAJAT PIIRIN VIRKAILIJAT VUODEN LEIJONAT MATRIKKELI JÄLKISANAT... 52

4 1 Alkusanat Tämän historiikin on koonnut LC Lappeenranta/Rajan historiikkitoimikunta, johon ovat kuuluneet veljet Seppo Söderholm, Jaakko Kosonen ja Timo Suutari. Klubin historiikki on ollut monivuotinen unelma, jonka toteuttamista on suunniteltu useassa kokouksessa ja useana vuonna, mutta jonka aloittaminen on monet kerrat siirtynyt eteenpäin muiden aktiviteettien viedessä voimia. Presidentti Pertti Kolari totesi toimintakautensa alkajaisiksi, että nyt hän haluaa nähdä historiikin syntyvän. Jämäkkä päätöksenteko onkin monen toteuttamisen ehto ja lähtökohta. Lähestyvä 30-vuotisjuhla on ollut myös kannustava voima saada yksiin kansiin muistelmat, jotka kertovat klubin juurista, kehittymisestä ja aikaansaannoksista sekä motivoivat myös klubin nuorimpia veljiä aktiiviseen toimintaan rakentamalla sillan menneisyyteen. Tietojen etsiminen, löytäminen ja kaikkien yhteisten muistojen tutkiminen on ollut mielenkiintoista, vaikkakin tutkittavaa on 30 vuodessa kertynyt yllättävän paljon eivätkä suinkaan arkistot ole täysin aukottomasti säilyneet. Tahdomme esittää kiitokset kaikille, jotka ovat auttaneet ja myötävaikuttaneet tämän historiikin kokoamisessa. Lappeenrannassa Historiikkitoimikunta Seppo Söderholm Jaakko Kosonen Timo Suutari - 4 -

5 2 Lionismi 2.1 Leijonat Kansainvälinen Lions Clubs International on palvelujärjestö, joka on omistautunut idealle, minkä mukaan paikalliset miehet ja naiset tietävät parhaiten avun tarpeessa olevat. Yli 900 suomalaista leijonaklubia ovat osa yhdestä maailman laajimmista organisaatioista. Leijonia on yli 1.4 miljoonaa yli 180 maassa. Järjestö on sekä poliittisesti että uskonnollisesti sitoutumaton. Suomen jäsentä ovat järjestäneet mm. Pohjolan Punainen Sulka -projektin vanhusten hyväksi sekä erilaisia nuorisoprojekteja. 2.2 Lions Clubs International Lionsjärjestö - Lions Clubs International - perustettiin Yhdysvalloissa vuonna Lions-akronyymi muodostuu sanoista LIBERTY, INTELLIGENCE, OUR NATION'S SAFETY. Suomalaisten leijonien tunnuslause on LUOVUTA ISÄNMAASI ONNELLISEMPANA NOUSEVILLE SUKUPOLVILLE. Lionsjärjestö oli vuonna 1948 yksi YK:n peruskirjan allekirjoittajista. Lions-aatteen toi Suomeen kanadansuomalainen Arne Ritari, joka jo 1948 aloitti keskustelut lionsklubin perustamisesta Suomeen. Ensimmäinen klubi, LC Helsinki - Helsingfors, perustettiin Seuraavat klubit perustettiin Turkuun ja Kristiinankaupunkiin. Kuva 1. Lions-järjestöjen päämaja USA:ssa - 5 -

6 Leijonat tekevät palvelutyötä, joka parantaa elämisen laatua Suomessa. Palvelutyö kohdistuu varhaisnuorisosta veteraaneihin. Yksittäisiä Lions-työn muistomerkkejä löytyy lähes jokaiselta paikkakunnalta. Suomen 920 lionsklubin vuosittain tekemien työtuntien ja avustusten arvo varovasti laskettuna on 1990-luvulla ollut lähes 40 mmk. On vaikeata arvioida aikaisempien vuosikymmenien vapaaehtoistyön ja avustusten rahallista arvoa nykyrahassa, mutta se noussee viidenkymmenen vuoden aikana lähes 1,5 mrd. markkaan. Ajan haasteisiin kuuluu erityisesti nuorison huomioon ottaminen. Nuoret tarvitsevat rohkaisua turhautumisen estämiseksi. Rajaseudun ja pohjoisen kunnat tyhjenevät vääjäämätöntä vauhtia. Leijonat etsivät keinoja, joilla nuoriso saadaan pysymään omalla kotiseudulla, samalla kun Lions-nuorisovaihto vie vuosittain ulkomaille lähes 500 sellaista nuorta, joilla ei siihen muuten olisi mahdollisuutta. Palvelutyötä omassa ympäristössä pidetään edelleenkin tärkeimpänä, mutta leijonat näkevät myös kansainvälisesti avautuvassa maailmassa kauemmaksi. Viime aikoina erityisesti Kosovon ja Turkin onnettomuudet ovat herättäneet liiton kehittämään katastrofivalmiuttaan. Tästä on osoituksena oman katastrofirahaston perustaminen 50- vuotisjuhlavuotena

7 3 Lions Club Lappeenranta/Raja Lions Club Lappeenranta/Raja on yksi Lappeenrannan kuudesta klubista. Klubin nimi liittyy rajan läheisyyteen. Toiminta on ollut siinä määrin vireätä, että se antaa aihetta terveeseen ylpeyteen. No, itse asiassa ihan ensimmäisinä vuosina aktiivisuus ei ollut ihan huippuluokkaa, mistä johtuen piirikuvernöörikin katsoi vuonna 1974 asiakseen huomauttaa aktiviteettien vähäisyydestä. Sittemmin tilanne on parantunut ja saadun palautteen perusteella viime vuosina klubi on ollut piirin vireimpiä. Klubi ja klubin virkailijat ovat saaneet useita tunnustuksia aktiivisuudestaan. Klubille on aina ollut ominaista hyvä henki. Aikojen saatossa toiminta on muuttunut maailman mukana, mutta aina on ollut mukavaa kokoontua yhteen. Enää ei ole toiminnassa retkusiipeä ja vapaamuotoinenkin yhdessäolo tuntuu vähentyneen. Onkin keskusteltu toimista, joilla voitaisiin lisätä yhdessäoloa muutoinkin kuin kokouksissa ja aktiviteeteissa. Muutos heijastelee samaa arvojen muuttumista, mikä on nähtävissä myös työelämässä. Vapaa-ajan vähentyminen heijastuu niin perhe-elämään kuin harrastuksiinkin. Klubin kokouksiin on usein sisällytetty kulttuuria ja sivistystä. Aktiviteeteilla on joko suoraan autettu apua tarvitsevia tai kerätty varoja auttamiseen. Palveluaktiviteetteja ovat olleet esim. joulukuusiprojektit joulun alla sekä harjaantumiskoululaisten retket. Varojen keruussa tunnetuimmat tuotteet ovat joulusinappi ja markkinarokka. Rajan joulusinappi on Lappeenrannassa jo käsite, jota odotetaan joka joulu. Saavutaanpa sitä jopa Helsingistä asti varta vasten hakemaan. Raja-klubi on ahkera! Aktiviteetit ovat muuttuneet yhä suuremmiksi ja haasteellisemmiksi. Pullonpalautuksen hoitaminen EuroMarketissa oli huomattava aktiviteetti vaatien vuoden sitoutumisen. Kalamarkkinat yhdessä LUM:n kanssa on klubin historian suurin aktiviteetti, vaativa sekä antava. Varainkeruun ohella on tuotettu Lappeenrannalle merkittävää mainosta ja tunnettuuden lisäystä sekä myös välillistä taloudellista hyötyä paikkakunnan yrittäjille. Raja-klubille on ominaista myös toimintaan kuuluvien pakollisten hallinnollisten velvoitteiden tunnollinen hoitaminen. Viime vuosina ei ole huomautuksia saatu hoitamattomista velvoitteista päin vastoin. Klubi on vuosittain avustanut palvelujen lisäksi paikkakunnan nuoriso- ja veteraaniyhteisöjä keskimäärin yli markalla

8 4 Klubin perustaminen ja kehittyminen 4.1 Klubin perustaminen 1971 LC Lappeenrannan veli Erkki Mattinen kutsui aiemmin käytyjen keskustelujen perusteella Lauritsalan kansalaiskoulun opettaja Risto Baggen, Lappeenrannan Huovan johtaja Paavo Heinosen, Sähkölaitoksen konttoripäällikkö Kalevi Hummastin, Tehdaspuun kuljetusteknikko Aulis Innasen, Auto-Linjojen liikennöitsijä Markku Jokisen ja Postilaitoksen postivirkamies Kare Rissasen osallistumaan LC Lappeenrannan kuukausikokoukseen hotelli Patriassa Tarkoituksena oli antaa kuva lions-toiminnasta ja kokoustavoista. Klubin tuleva kummi Erkki Mattinen oli valitettavasti estynyt ottamaan kutsutut vastaan, joten sen teki toinen tuleva kummi Harri Pelkonen. Vasta tämän vierailun jälkeen oli tarkoitus myönteisessä tapauksessa ryhtyä tositoimiin uuden klubin perustamiseksi. LC Lappeenranta/Rajan perustamiskokous pidettiin hotelli Patriassa Kummiklubi LC Lappeenrannan edustaja ja henkilökohtainen kummi Erkki Mattinen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kare Rissanen. Piirikuvernööri Risto Miikki esitti kiitoksensa LC Lappeenrannalle uuden klubin aikaansaamisesta ja suoritti edellisen toimikauden kuvernööri Ahti G. Ahtelan kanssa perustamisjäsenmerkkien jaon paikalla olleille veljille. LC Lappeenranta/Raja oli perustettaessa järjestyksessään 3. klubi Lappeenrannassa ja 539. Suomessa. Klubin ensimmäinen hallitus muodostui seuraavanlaiseksi: presidentti Kare Rissanen, ensimmäinen varapresidentti Seppo Seppänen, toinen varapresidentti Eero Puranen, kolmas varapresidentti Nils Nyström, ensimmäinen sihteeri Paavo Heinonen, toinen sihteeri Osmo Drockila, rahastonhoitaja Antti Rousku, klubimestari Viljo Kopra ja tailtwister Risto Bagge. Tilintarkastajiksi valittiin Sakari Lähteenaro ja Jorma Sarín sekä varatilintarkastajiksi Esko Seppänen ja Martti Kuparinen. Lisäksi valittiin seuraavat toimikunnat: sääntötoimikunta (Eero Puranen, Erkki Mennola ja Pentti Tähtinen), perustamisjuhla/juhlatoimikunta (Viljo Kopra, Lauri Vuorenmaa ja Sakari Lähteenaro), tiedotustoimikunta (Osmo Drockila, Pentti Liljanto ja Pertti Toukonen), taloustoimikunta (Antti Rousku, Matti Kapiainen ja Kalevi Hummasti) sekä jäsen- ja läsnäolotoimikunta (Esko Seppänen, Aulis Innanen ja Matti Kuronen). Kuukausikokoukset päätettiin pitää hotelli Patriassa kuukauden kolmantena tiistaina klo alkaen. Klubin perustamisjuhlan, Charter Nightin, ajankohdaksi päätettiin ja paikaksi Lappeenrannan varuskunnan Upseerikerho

9 Kuva 2. Charter Night Lappeenrannan Upseerikerholla, veljet vasemmalta Esko Seppänen, Risto Bagge, Eero Puranen, Lauri Vuorenmaa, Matti Kapiainen, presidentti Kare Rissanen, Paavo Heinonen, Aulis Innanen, Sakari Lähteenaro, Viljo Kopra, Antti Rousku, Nils Nyström, Pertti Paljakka ja Seppo Seppänen Kuva 3. Presidentti Kare Rissanen puhuu perustamisjuhlassa, vierellään Leo ja Irja Mether sekä piirikuvernööri Risto Miikki

10 4.2 Vuodet Klubin ensimmäistä toimintakautta leimasivat käynnistysvaikeudet, mikä näkyi muun muassa laiskana osallistumisena kuukausikokouksiin ja harvoihin, järjestettyihin aktiviteetteihin. Perustamisvaiheessa veljiä oli 25. Historiikin kirjoittamisen aikaan klubissa toimii vielä kolme perustajajäsentä, Risto Bagge, Kalevi Hummasti ja Esko Seppänen. Ensimmäisen toimintavuoden kevättalvella klubiin tuli siirtojäsenenä Heinolasta Reino Lääperi, joka toimii yhä klubissamme. Klubin lipun ja pöytäviirin on suunnitellut taiteilija Aimo Vuorinen. Viiri otettiin käyttöön maaliskuussa 1973 ja lippu 10-vuotisjuhlassa Aktiviteetit liittyivät enimmäkseen liikuntaan, ja ainoana ensimmäisen toimintakauden rahankeräysaktiviteettina järjestettiin operaatio Makkaranmyynti Auto-Urheilun uudessa autotalossa. Apulaispiirikuvernöörinä silloin toiminut Erkki Mattinen kehottikin klubia keksimään uusia aktiviteetteja. Valtakunnallisena aktiviteettina klubi osallistui Punainen Sulka syöpää vastaan -kampanjaan. Toiselle toimintakaudelle asetettiin tavoitteeksi jäsenmäärän kasvattaminen ja sitä kautta toiminnan piristäminen. Kokouksiin osallistumisen parantamiseksi valittiin kaksi veljeä toimimaan "veljien muistin virkistäjinä". Vuosijuhlan, pikkujoulun tai muun vastaavan tilaisuuden mahdollistamiseksi päätettiin järjestää jokin hallinnollinen aktiviteetti tai "näppärä tempaus", jotta olisi varaa juhlia. Jäsenmäärä kasvoi 31:een, ja tammikuussa 1973 klubissa aloitti 10 uutta veljeä! Tasaisten, muttei tappavien, alkutahtien jälkeen synnytystuskissa ensimmäisen toimintakautensa eläneen Raja-klubin toinen toimintakausi näytti jo klubin elinkelpoisuuden. Lapsenkengät vaihdettiin isompiin saappaisiin ja kävelytahdista vaihdettiin reippaanlaiseen hölkkään

11 5 Toiminnan vakiintuminen Kolmannella toimintakaudella alkoi näkyä toimintakertomuksen mukaan jo rutiininomaisia piirteitä. Klubin sisäisen toiminnan piristymisestä oli osoituksena omat pilkkiongintakilpailut, joihin osallistui ladyt ja lapset mukaan lukien noin 40 henkilöä. Aktiviteetteina järjestettiin arpajaiset ja metsämarssi, joista kertyneillä tuloilla voitiin toteuttaa klubin historian ensimmäinen avustusten jako kohteena Lappeenrannan Palvelutalon asukkaiden virkistys- ja harrastustoiminta. Toimikuntia oli kaksi: aktiviteettitoimikunta ja ohjelmatoimikunta. Keväällä 1976 järjestettiin klubin pilkkikilpailut alkaen hotelli Polarilta ja päättyen upseerikerholle. Toimintakertomuksessa todetaan, että tulematta ensimmäiseksi yksi veli sai varmasti suurimman saaliin, koska se oli vedettävä rantaan peräti ahkiossa. Mainittu veli nimittäin onnistui hajottamaan Polarin moottorikelkan. Kuva 4. Pilkkikilpailut 1974 Toukokuun 1974 kuukausikokoukseen kutsuttiin myös ladyt, joita tuli paikalle 12. Kokousilta huipentui yhteisiin tanssiaisiin. Kokemuksen rohkaisemana sisällytettiin seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan ladyjen kutsuminen 1-2 kuukausikokoukseen

12 5.1 Vuodet Alkuvuosien kohokohta oli Lappeenrannassa pidetty piirin vuosikokous, missä klubimme palkittiin parhaana alueemme 25 klubista. Jäsenmäärä vaihteli 30:n molemmin puolin. Toimintakauden kesäkuun lopussa se oli 29. Keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 90 %. Kyseisellä kaudella ensi kertaa järjestetty ns. retkusiipikisa oli niin tasainen, että sen voitti vasta arvonnan jälkeen Kimmo Saarelainen, presidentti Arimo Lehtosen jäädessä hopealle. Merkittävä rahankeräysaktiviteetti oli veikkaus SaiPan pisteistä ja loppusijoituksesta sarjassa. Palveluaktiviteetteina järjestettiin tervehdyskäynnit Mäntylän ja Pajarilan vanhainkoteihin sekä Taipalsaarelle Rehulan vanhainkotiin. Ladyt osallistuivat kokouksiin joulu- ja maaliskuussa, jolloin järjestettiin myös tanssiaiset. Ladyjen panos oli merkittävä Punainen sydän -kampanjassa. Vilkkaan toimintakauden tärkeä tapahtuma oli perustetun LC Taipalsaaren kummius. Henkilökohtaisina kummeina toimivat Arimo Lehtonen ja Antti Rauhala. Toimintakauden vilkkaan, monimuotoisen ja tuloksellisen toiminnan takeena ja edellytyksenä oli toimintakertomuksen mukaan "saumaton ja hyvä yhteistyö klubin hallituksen ja kaikkien klubiveljien kesken. Työtä innosti ja elävöitti oikea ja vilpitön leijonahenki, mikä tuli esille muissakin yhteyksissä kuin klubin virallisissa tilaisuuksissa". Vanhan tavaran huutokauppaakin yritettiin, mutta vaiva oli suuri ja tulos laiha. Toimintakertomuksessa kaudelta todetaan, että "mihin me veljet joutuisimme ilman rakkaita ladyjamme, minä vaan kysyn, ja toivon, ettei kukaan mene varomattomasti vastailemaan". Klubi lähetti piirin aatekilpailuun esityksen vuosittain järjestettävästä valtakunnallisesta metsämarssiviikosta. Esitys sai kannatusta ja sai kunniamaininnan toteutuen sauraavana vuonna myös valtakunnallisesti. Klubille metsämarssista tuli useiksi vuosiksi pääaktiviteetti, jossa yhdistyi huvi-, hyöty- ja perhenäkökulma. Vuonna 1976 muun muassa lahjoitettiin avustuksena lastenkodille radionauhuri

13 Kuva 5. Ladyt tukevat veljiä. Kuvassa presidentti Esko Seppänen ottaa vuonna 1976 vastaan Inkeri Seppäseltä ja Lempi Kopralta rahalahjoituksen. Kuva 6. Radion luovuttaminen Linnoituksen lastenkodille vuonna 1976, luovuttajina presidentti Esko Seppänen sekä veljet Markku Laitila ja Vesa Pakarinen

14 luvun loppu Klubin 5-vuotisjuhla vuonna 1976 pidettiin hotelli Polarissa "työn" eli juhlakuukausikokouksen merkeissä. Presidentti Esko Seppänen kertoi viisivuotistaipaleen tapahtumista. Veli Esko Harvio valmisti klubin käyttöön leikekirjan kaudella Vuoden 1976 marraskuun piirihallituksen kokouksessa PDG Erkki Mattinen kiinnitti huomiota klubien ikärakenteeseen vedoten, että klubeihin olisi saatava nuoria, toimivia jäseniä. Markkina-aktiviteetti aloitettiin syksyllä 1976 myymällä makkaraa ja broilereita. Huhtikuun 1977 kevätmarkkinoilla myytiin makkaraa ja broilereita, kuten myös syksyllä. Keväällä 1978 oli myytävänä edelleen makkaraa ja broilereita sekä syysmarkkinoilla 1978 makkaraa, broilereita ja hernekeittoa. Keväällä 1979 jätettiin broilerit pois. Hernerokan myynti syys- ja kevätmarkkinoilla jatkuu tänäkin päivänä. Syyskuun 1976 hallituksen kokouksessa todettiin klubilipun hankkimisen tulevan liian kalliiksi (lähes 2000 mk). Päätettiin pyytää apua ladyiltä, jotka lupasivatkin tutkia mahdollisuuksia sen ompelemiseen. Klubin uudet, tarkistetut säännöt hyväksyttiin huhtikuussa Kaudella toteutettiin viisi aktiviteettia yhden kuukauden aikana. Toimintakertomuksessa todettiin, että jos aktiviteettitoimintaa vielä lisätään, tulee veljistä aktiviteettiammattilaisia. Kaudella laulettiin kuukausikokousten aluksi leijonamarssi. Kaudella otettiin käyttöön veljien 50-vuotispäivien muistaminen ovikolkuttimella, mikä käytäntö jatkuu yhä. Tammikuun 1979 klubikokouksessa todettiin ladyjen tarjoutuneen hankkimaan ja ompelemaan lipun klubin 10-vuotisjuhlaan eli vuoteen 1981 mennessä. Klubilla oli 1970-luvun lopulla nimetty kohdeperhe Korkea-ahossa, jota autettiin esimerkiksi kunnostamalla asuintaloa

15 Kuva 7. Korkea-ahon avustuskohde 1979 Vuoden 1979 Lappeenrannan Lions-liiton valtakunnankokouksen järjestelyissä klubi vastasi kaslia-, majoitus-, kuljetus- ja tiedotusjaostosta. Lisäksi kokouksen päätoimikuntaan kuului kolme klubimme veljeä. Kokouskansliaan oli klubistamme palkattuna kolmeksi kuukaudeksi yksi veli ja lady luku Ensimmäinen sinappiprojekti toteutettiin vuonna Sittemmin Rajan sinapista on tullut haluttu herkku joulupöytään. Klubille sinapin valmistus ja myynti on ollut jo vuosia keskeisin varainhankinta-aktiviteetti

16 Kuva 8. Perinteinen sinappietiketti ja käyttöohje sekä vanha sinappipurkki Kuva 9. Presidentit ja sihteeri 10-vuotisjuhlassa Vasemmalta 3. varapresidentti Pentti Pyysalo, 1. varapresidentti Esko Harvio, presidentti Sakari Lähteenaro, 2. varapresidentti Kalevi Hummasti, sihteeri Jouko Härkönen sekä past presidentti Vesa Pakarinen

17 Kuva 10. Klubin 10-vuotisjuhlakokous Hotelli Polarissa Puhumassa Seppo Seppänen, vierellään rovasti Seppo Posti, vastapäätä veli Esko Seppänen ja lady Inkeri, lady Marjatta Seppänen sekä veli Pekka Virtanen. Klubin 10-vuotisjuhla järjestettiin hotelli Polarissa arvovaltaisten kutsuvieraiden ja runsaan osanottajajoukon läsnäollessa. Ohjelmassa oli taiteilija Aimo Vuorisen suunnitteleman klubilipun naulaaminen, luovutus ja vihkiminen, minkä suoritti rovasti Seppo Posti. Lipun naulauksen suorittivat piirikuvernööri Pentti Kuusi, varapiirikuvernööri Pekka Pekonen, lohkon puheenjohtaja Vesa Pakarinen, kummi Erkki Mattinen, klubin ensimmäinen presidentti Kare Rissanen ja presidentti Sakari Lähteenaro. Lisäksi ohjelmassa oli rahalahjoitusten ( mk) jako paikkakunnan kymmenelle urheiluseuralle sekä muun muassa puhe ladyille. Juhlassa klubin ladyille jaettiin merkit (G 280). Juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimi Sakari Lähteenaro, ohjelman vastuuhenkilöinä Antti Rauhala ja Vesa Pakarinen sekä seremoniamestarina Seppo Seppänen. Vuoden 1982 helmikuun hallituksen kokouksessa päätettiin ehdottaa kuukausikokoukselle toimikunnan perustamista tavoitteena Vesa Pakarisen valitseminen seuraavan kauden piirikuvernööriksi. Todettakoon, että tavoite ei aivan toteutunut, sillä Pakarisesta tuli seuraavan toimintakauden varapiirikuvernööri. Klubi istutti rauhanpuun Lappeenrannan Vesitornin puistoon

18 Kuva 11. Vuoden 1981 hallitus vastaanottamassa onnitteluja piirikuvernööri Pentti Kuuselta sekä varapiirikuvernööri Pekka Pekoselta. Kauden toiminnan perusteella LC Lappeenranta/Raja valittiin alueen parhaaksi klubiksi. Täällä - här vastasi edesmennyt klubin perustajaveli Martti Kuparinen aina klubikokouksen läsnäolijoita kysyttäessä. Pajarilan vanhainkotiin lahjoitettiin piano toimintakaudella IC Arne Ritari vieraili PDG Pekka Pekosen kanssa klubikokouksessamme Klubi osallistui LC Lappeenranta/Rakuuna -klubin perustamiseen Henkilökohtaisena kummina toimi Antti Rauhala. Klubin 15-vuotisjuhlaa vietettiin klubikokouksessa "työn merkeissä" hotelli Lappeessa Pikkujoulumatkalle Lemin Säräpirtille 1980-luvulla nousi perinteiseltä lähtöpaikalta bussikyytiin tuntematon nuorehko nainen. Asiasta kuiskuteltiin, jopa vihjaillen, matkan aikana. Kukaan ei neitoa tuntenut. Neito siirtyi perille päästyä muiden mukana Säräpirttiin jouluruoasta nauttimaan. Kesken ruokailun veli Reino Lääperi rohkaistui kysymään neidon henkilöllisyyttä, jolloin selvis i hänen olleen menossa Saimaan Ladun pikkujouluihin. Lähtöpaikka oli sama. Asian selvittyä hän jäi kuitenkin seuraamme viihtyen tanssin ja laulun täytteisessä juhlassamme. Päästyämme paluumatkalle bussin ojasta ylös työntämisen jälkeen, hän matkusti muiden mukana lähtöpaikalle poistuen bussista yhtä tuntemattomana kuin siihen noustesssaankin

19 luku ja uusi vuosituhat 1990-luku on ollut sinapin ja rokan vuosikymmen. Ne ovat kaksi aktiviteettia, jotka ovat tehneet klubista kuuluisan, jopa niin, että syys-, joulu- ja kevätmarkkinoilla yleisesti odotetaan Rajan leijonien olevan paikalla hyviksi ja maukkaiksi tunnetuilla tuotteillaan. Varainhankinnan kannalta nämä ovat perinteinen tukijalka luvun lopulla menestyksen innoittamina jopa kokeiltiin juhlasinapin myyntiä erityisessä lappeenrantalaisten keramiikkataiteilijoiden Arja Martikaisen ja Antonio Altarriban käsin valmistamissa keräilypurkeissa. Tärkeä syy juhlasinapin toteuttamiseen oli myös Lappeenrannan 350-vuotisjuhla, joka haluttiin huomioida. Sinappia on myyty joulun aikaan toreilla ja marketeissa. Klubilla on sponsorien avustuksella hankittu oma myyntiteltta, mikä on helpottanut mukavasti myyntiaktiviteettien toteuttamista. Kuva 12. Juhlasinapin etiketti Kuva 13. Sinapin myyntiä 1997 Linnoituksen joulumarkkinoilla

20 Kauden huomattavin aktiviteetti oli yhteistyössä Saimaa-klubin ja ladyjen kanssa toteutettu Rautu-projekti, jonka rahallinen arvo oli yli markkaa ja johon käytettiin yhteensä 720 henkilötyötuntia. Projektin avulla remontoitiin ja tehtiin talviasuttavaksi inkerinsuomalaisen Lilja Laidisen asuinmökki itärajan takaisessa Raudun pitäjässä. Rautu-projekti oli palveluaktiviteetti, jota on hyvä aina myöhemmin muistella ja joka ei mukanaolleilta varmasti koskaan unohdu. Kuva 14. Rautu-projektin työlistaa Kuva 15. Rautu-aktiviteetti on loppusuoralla ja on jäähyväisten aika

21 Pullonpalautusprojekti oli rohkea aktiviteetti, joka myös koetteli klubin sisäistä eheyttä ja voimaa. Klubi hoiti vuoden ajan pullonpalautuksen Euromarketissa viikonloppuisin ja juhlapyhien yhteydessä. Projekti vaati täydellistä sitoutumista koko ajaksi ja melkoista työnjohdollista panosta resurssoinnin takaamiseksi. Tuloksena oli töiden suorittaminen ja lupausten pito sekä klubin talouden korjaantuminen hyvään kuntoon yhdessä vuodessa, mihin olikin selkeä tarve. Katastrofirahasto perustettiin toimintakaudella Järjestelmällinen suoran stipendityyppisen tukirahan jakaminen Lappeenrannan Musiikkiopiston oppilaille aloitettiin keväällä Ensimmäisen stipendin (1500 mk) luovuttivat presidentti Seppo Söderholm ja sihteeri Timo Suutari opiston kevätjuhlassa kitaransoiton opiskelija Niku Martikaiselle. Toimikaudella järjestettiin mittava huumeidenvastainen luentosarja opiskelijoille yhteistyössä Lappeenrannan ja lähikuntien lionsklubien, rotareiden, Zontakerhojen, Vapaamuurareiden, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Irti Huumeista ry:n ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Muikku- ja Pottu kalamarkkinat on uusi iso aktiviteetti. Piiri palkitsi sen toimintakauden parhaana uutena aktiviteettina. Ensimmäiset markkinat järjestettiin 1999 Lappeenrannan Urheilu-Miesten kanssa yhteistyössä. Yhteistyötä on sittemmin menestyksekkäästi jatkettu. Tapahtuma on niin suuri, että yksinään Rajan leijonien voimat eivät siihen riittäisi. Tuloksena on saatu Lappeenrantaan uusi kesätapahtuma, mitä kaupungin johto muun muassa arvostaa suuresti. Markkinat ajoittuvat syyskuun puolivälin jälkeiseen viikonloppuun. Palveluprojekteista lokakuun Lions-palvelupäivän käynti Pajarilassa (myöhemmin Sammonkodissa) on perinteellinen. Tervehdyskäynnit neljässä vanhustentalossa luku- ja lauluhetkineen joulun alla ovat vanhusten ja hoitajien odottama vuotuinen tapahtuma. Samalla vanhustentaloihin toimitetaan joulukuuset. Klubi osallistuu tietenkin myös jouluaattona leijonien kunniakäyntiin sankarihaudoilla

22 Kuva 16. Kalamarkkinoilla syksyllä Edessä keskellä veli Pekka Kauria Kuva 17. Joulujuhla Ratakadun vanhustentalossa, oikealla veli Seppo Torri

23 Voisalmen koulun harjaantumisluokista on tullut kummiluokkia, joiden kanssa on pyritty vuosittain tekemään yhdessä jotain kivaa tai tukemaan toimintaa muuten avustamalla. Luokkien kanssa on tehty retkiä ratsastamaan, kylpylään, pilkille tms. kohteisiin. Kuva 18. Harjaantumisluokkien ratsastusretki vuonna 1995 Suoraa tukea klubi on antanut sotien veteraaneille, sairaaloille, vammaisille, nuorisourheilulle ja -kulttuurille sekä nuorisoon kohdistuvalle sosiaalityölle, kuten toimintaideassa on määritelty. Usein avustaminen on ollut suoraa rahallista toimintaavustusta. Mahdollisuuksien mukaan avustuksia on kytketty yhteistyöhön joko varainhankinnssa tai palveluaktiviteeteissa. Joulupakettikäytäntö aloitettiin uudelleen vuonna

24 Kuva 19. Televisioiden luovutus keskussairaalalle vuonna Klubin puolesta luovutustilaisuuteen osallistuivat presidentti Ilkka Kotilainen sekä veljet Pertti Kolari ja Pekka Kauria. Punainen Sulka ja Punainen Sydän projektit ovat aina olleet kunnianhimoisia hankkeita ja niiden tavoitteet vaativat. Tapojensa mukaisesti Raja-klubi on hoitanut velvoitteensa ja jopa ylittänyt ne. Se ei ole ollut helppoa eikä yleisesti klubien kohdalla itsestäänselvyys. Projekteilla Raja on pystynyt sekä valtakunnallisesti että paikallisesti tukemaan merkittävästi veteraaneja. Esimerkiksi vuonna 1999 klubi keräsi yli mk sulkatuotteiden myynnillä. Tästä palautui yli mk suoraan Lappeenrannan veteraaneille. Kuva 20. Vuoden 1999 Punainen Sulka -keräyksen tunnus

25 Kuva 21. Punaisen Sulan tuoton luovutus paikallisille sotaveteraaneille Lappeen kirkossa. Klubimme edustajat Pertti Kolari ja Kalevi Markkanen. Vuonna 1997 otettiin oikein virallinen yhteiskuva veljistä, joista useimmat olivat paikalla. Kuva 22. Veljet yhteiskuvassa keväällä

26 Klubi vietti 25-vuotisjuhlia vuonna Juhlat pidettiin Lappeenrannan Upseerikerholla juhlavissa puitteissa. Juhlavuoden kunniaksi jaettiin stipendejä ja avustuksia merkittävästi enemmän kuin yleensä, kaikkiaan noin mk. Kuva 23. Klubin 25-vuotisjuhla 1996 Upseerikerholla. Piirikuvernööri Kari Leinon standaaria vastaanottamassa presidentti Seppo Söderholm ja sihteeri Timo Suutari Kuva 24. Stipendien jako 25-vuotisjuhlassa

27 Kuva 25. Presidenttipari Seppo ja Helena Söderholm vastaanottamassa kummi Erkki Mattista ja lady Hilkkaa 25-vuotisjuhlaan Kaudella osallistuttiin valtakunnalliseen Sight First -kampanjaan, jonka tuoton Lions-liitto ohjasi Equadorin silmäklinikan perustamiseen. Toimikuntaan kuuluivat veljet Pekka Virtanen, Pekka Kauria, Aarno Lattu ja Seppo Nurmi. Paikkakunnalla kampanjaa koordinoi lohkon puheenjohtaja Esko Rautiainen. Kampanjan merkeissä järjestettiin "maaottelumarssi", metsämarssi, kevätkonsertti, Lappeenranta Big Band -orkesterin kasettien ja CD-levyjen myynti, kirpputori sekä tietokilpailuja klubikokouksien alussa. Tavoiteena ollutta markkaa emme aktiviteetin avulla aivan saavuttaneet, mutta kiitettävä rahasumma kuitenkin tuloutettiin päämäärän hyväksi. LC Lappeenranta/Rajan veljet olivat taas kerran menossa palvelupäivänä Voisalmen koulun harjaantumisluokkien avuksi ja viihdyttäjiksi. Oppilaat eivät ihan tarkkaan muistaneet, minkä nimisistä eläimistä olikaan kyse. Niinpä yksi oppilaista totesi reippaasti aamusella, että tänään ne tiikerit tulevat. Viimein päätimme tehdä historiikin. Muistojen tallentamisessa veli Esko on auttanut meitä pitämällä yllä klubin alkuvuosista valokuva-albumia. Esko luovutti teoksensa klubille, mistä olemme suuresti kiitollisia

28 Kuva 26. Perustajajäsen Esko Seppänen luovutti valokuva-albuminsa klubin vaiheista tulevalle presidentille Martti Äänismaalle ja historiikkitoimikunnan puheenjohtajalle Seppo Söderholmille 5.5 Klubin omia käytäntöjä ja erityispiirteitä Edesmennyt veli "komisarius" Martti Kuparinen nimitti klubiamme veljien ammattikoostumuksen perusteella liikemiesten kauppaopistoksi, mikä on näkynyt ainakin viime vuosina erittäin toimeliaana taloudellisena toimintana. Miehen ikään tulevia oli pitkään tapana onnitella puolen yön käynnillä. Kerran luvun lopulla veljet matkustivat onnittelukäynnille Uus-Lavolaan veli Viljo Kopran luokse oikein linja-autolla. Samoin tehtiin matka klubin keltaisissa aktiviteettihaalareissa veli Reino Lääperin luokse Kuukanniemeen, myös linja-autolla

29 Metsämarssit olivat toimintakausien raskaita, mutta miellyttävän kosteita kohokohtia. Niihin osallistuivat koiria myöten koko perheet. Marssit päättyivät yleensä karonkkaan. Klubimme jäljiltä on kaupungissamme sekä lähiympäristössä useita jo varsin suuriksi kasvaneita metsäalueita. Tällä hetkellä ei tarvitse alkuvuosien tapaan miettiä uusia aktiviteetteja ainakaan rahanhankinnassa, palvelujen osalta kylläkin. Talous ei ja 1980-luvuilla mitenkään aina ollut hyvässä kunnossa. Hallintotilin kartuttamiseksi piti keksiä erilaisia keinoja. Kuukausikokouksissa aloitettiin jo ensimmäisellä toimintakaudella silloisen tailtwisterin, veli Risto Baggen esityksestä sakotuskäytäntö muun muassa leijonamerkin puuttumisesta, kiroilemisesta, teitittelystä, aiheettomasta poissaolosta tai yli viiden minuutin myöhästymisestä. Tämä käytäntö on vähitellen loppunut. Lisäksi alkuvuosina joutui korvaamaan erikseen sovittavan summan, mikäli oli luvatta poissa aktiviteetista. Kokouksien jälkeen oli vielä 1980-luvulla mahdollisuus tienata retkusiipipisteitä joka vuosi jaettavan kiertopalkinnon voittamiseksi. Kilpailu alkoi kaudella Retkusiipi oli parikymmentä vuotta keskeinen vapaamuotoisen yhdessäolon kannustaja. Retkusiipi laati itselleen jopa oikeat säännöt. Kaudella aloitettiin vuotuinen tunnustusleijonan jakaminen ansioituneimmalle leijonalle, Vuoden Leijonalle, jakoperusteina kokousaktiivisuus (100 %), aktiviteetteihin osallistuminen sekä muut ansiot (esim. uuden aktiviteetin keksiminen). Ensimmäisen tunnustusleijonan sai veli Martti Kuparinen. Kauden jälkeen presidentti Pekka Kauria käynnisti uuden perinteen luovuttamalla past presidenttinä PERÄMELAN tulevalle presidentille

30 Kuva 27. Sakotussäännöt

31 Kuva 28. Retkusiiven säännöt

32 Jäsentoimikunta oli pohtinut veljien pukeutumista ja ehdotti puheenjohtajansa suulla varoraisesti yhdessä kuukausikokouksessa vuoden 2000 syksyllä, että kokoukseen tultaisiin, mikäli mahdollista, irtotakissa, kauluspaidassa ja kravatissa. Siihen veli Jussi esitti voimakkaan vastalauseen todeten itsellään olevan sillä hetkellä niin kalliin pelkän kauluspaidan, etteivät mu iden veljien paidat ole yhteensäkään niin kalliit Klubi toteutti ajan hengen mukaisesti omat kotisivut WEBiin yhtenä ensimmäsistä alueen klubeista vuonna Sivuilla julkaistaan ja pidetään yllä keskeisiä perustietoja. Kotisivut löytyvät URL-osoitteesta D/LappeenrantaRaja Kuva 29. Klubin kotisivujen etusivu vuodelta 2001 Tämä on kauden viimeinen kuukausikokous - JESSS, totesi presidentti Pertti Kolari Luumäen Parolanhovissa pidetyn kauden päätöskokouksen alkajaisiksi. Samassa kokouksessa tilejä käsiteltäessä veli presidentti valitteli, ettei hallintotilillä oikein ole rahaa kauden päättyessä, mutta lohdutti itseään ja mu ita, että eipä siellä ollut sitä kauden alussakaan

33 6 Kokouspaikat Ensimmäinen kokouspaikka oli hotelli Patria, missä kokoonnuttiin vuosina Toimintakaudesta kauteen pidettiin kuukausikokoukset hotelli Polarissa (nimi myöhemmin hotelli Lappeenranta ja nykyisin Saimaa). Vuoden 1983 huhtikuun kokouksessa järjestetyssä tiukassa äänestyksessä hotelli Lappee sai 12 ja hotelli Patria 11 ääntä. Niinpä kaudella alettiin kokoontua hotelli Lappeessa, kunnes huhtikuussa 1994 äänestettiin taas kokouspaikasta, joksi valittiin ravintola Grammari. Grammari vaihtui kaudelle hotelli Patriaksi. Samalla kokouspäivä muutettiin muun muassa silloisen piirikuvernöörin toivomuksesta kuukauden kolmanneksi maanantaiksi. Hallituksen kokoontumispaikaksi on 90-luvulla vakiintunut veli Juha Oksasen isännöimä Finnhostel Huhtiniemessä. Kuva 30. Finnhostel Huhtiniemessä

34 7 Kummiklubit LC Lappeenranta/Rajan kummiklubi on LC Lappeenranta ja klubi on kummi LC Lappeenranta/Rakuunalle, LC Lemille ja LC Taipalsaarelle. 8 Ladytoiminta Aluksi ladyt olivat mukana vain yhdessä-kahdessa kuukausikokouksessa vuosittain, mutta jo kaudella he antoivat korvaamattoman panoksen veljien Punainen Sydän -kampanjaan myymällä kampanjatuotteita aktiivisesti muun muassa ravintoloissa. Ilman ladyjen panosta klubille asetettu tavoite olisi jäänyt saavuttamatta. Erityiskiitokset voidaan osoittaa Eila Lääperille ja Lempi Kopralle. Toimintakaudesta lähtien syys- ja kevätmarkkinoiden myyntitoiminta on hoidettu ladyjen toimesta mallikkaasti, kuten myös Naisjärjestöjen Joulumyyjäiset, joille osallistumisesta tuli perinne moniksi vuosiksi. Myyjäisiin valmistettiin sukkia, nukkeja, kakkuja, joulukortteja ristipistomenetelmällä sekä sinappia omiin, Hilkka Drockilan hankkimiin purkkeihin. Veljet myyvät vielä tänäkin päivänä lady Lempi Kopran reseptillä tehtävää rokkaa ja sinappia. Ladyt olivat eri tehtävissä vuonna 1979 Lappeenrannassa järjestetyssä Valtakunnankokouksessa. Lady Ritva Kourula oli jopa palkattu kolmeksi kuukaudeksi järjestelykoneiston palvelukseen. Ladyt ovat osallistuneet veljien rinnalla muun muassa sinappitalkoisiin, metsämarsseille ja pilkkikilpailuihin. Tietysti ladyt ovat osallistuneet myös veljien järjestämiin juhliin ja retkiin. Merkittävänä ja yhä jatkuvana projektina ladyt ovat avustaneet vuosikausia Sri Lankasta ottamaansa kummilasta, joka odottaa nyt pääsyä paikalliseen yliopistoon. Yleensä ladyillä on ollut kokoontuessaan mukavaa ja henki on ollut hyvä, mutta valitettavasti viime vuosina toiminta on ollut hiipumaan päin ja jäänyt vain muutaman harvan ladyn varaan. Toivottavasti käänne parempaan tapahtuu nyt 2000-luvulle siirryttyä

35 Kuva 31. Kummityttö Indunil Prasangika 8-vuotiaana Kuva 32. Kummityttö isona vuonna

36 9 Matkat ja sivistystoiminta Klubi on harrastanut matkailua vasta 1980-luvun lopulta lähtien, varsinaisesti luvulla. Matkoja on tehty muun muassa Tallinnaan, Viipuriin ja Pietariin. Toisen Pietarin matkan teemana oli Mannerheimin jalanjäljillä. Matkaohjelmaan sisältyi myös muun muassa käynti Tykistömuseossa. Paikallinen eversti evp. kertoi teemasta venäläiset talvisodassa. Esityksen kuluessa kyseinen eversti kaiketi liturgiseen tapaan haukkui suomalaiset sotia edeltäneet johtajamme presidenteistä alkaen sellaisilla sanankäänteillä, että yhden jos toisenkin matkalaisen niskavillat nousivat pystyyn. Esitelmä kesti kestämistään ja everstin paatos senkuin lisääntyi. Kun esitys viimein päättyi totesimme, että jos esitys olisi vähänkin kauemmin kestänyt olisi ollut lähellä syttyä uusi talvisota. Sivistyksestä ja kulttuurista on nautittu Kansallisoopperassa sekä teattereissa useassa kaupungissa, ainakin Lappeenrannassa, Mikkelissä ja Kouvolassa. Vierailuilla on tutustuttu oman paikkakunnan eri kohteisiin: muun muassa elinkeinoelämään, oppilaitoksiin, puolustusvoimiin sekä kaupungintaloon. Kauden päättäjäisiä on tyypillisesti pidetty paikkoissa, joilla on ollut kokemuksia rikastava vaikutus. Kuva 33. Kauden päättäjäiset Kolhosilla vuonna 1998, etualalla presidentti Pekka Kauria sekä isäntäpariskunta

37 Kuva 34. Tallinnan matka vuonna 1995 Kuva 35. Matkapotretti Pietarin matkalta vuonna

38 Klubiesitelmät, joita ovat pitäneet omat veljet sekä vierailijat, ovat olleet ja ovat tietenkin edelleen merkittävä tiedonjakamiskanava ja kokemuspiiriä laajentava mahdollisuus. Olemme kuulleet esitelmiä esimerkiksi seuraavista aiheista: - Lappeenrannan liikennejärjestelyt, - Telealan mahdollisuudet, - Lappeenrannan markettilanne, - Kolesteroli ja terveys, - Hypnoosin käyttö, - Tietotekniikka metsäteollisuudessa, - Internetin mahdollisuudet, - Atlantan ja Sydneyn paralympialaiset ja - Suojelupoliisin toiminta. Vuoden 2001 keväällä järjestettiin matka Karjalaan suomalaisen sotilaan jalanjäljissä. Everstiluutnantti evp. Heikki Marttisen johdolla tutustuttiin muutamaan tunnettuun taistelupaikkaan. Kuva 36. Karjalan matkalla suomalaisen sotilaan jalanjäljissä keväällä 2001 sankarivainajien muistomerkki

39 10 Perustajajäsenten kertomaa... Ensimmäisinä toimintavuosina klubi oli varaton. Kokouksissa piti panna hattu kiertämään, että saatiin joku klubille tullut ylimääräinen maksu maksettua. Tailltwisterin oli pakko olla aktiivinen. Hän kartutti klubin hallintotiliä keräämällä pieniä leikkimielisiä sakkoja kokouksissa. Sakon sai, jos joku veli oli saanut jostain syystä kuvansa lehteen, lionsmerkki puuttui rinnasta tai veli sattui puhumaan kokouksessa sopimattomia, oli saanut perheenlisäystä tms. Ensimmäinen varsinainen aktiviteetti oli syksyllä Silloin presidentti Martti Kuparinen hoiti aktiviteetin käytännössä yksin. Hän myi arvat, hankki lahjoituksina voitot, ja otti henkilökohtaisiksi kuluikseen kustannukset, joten kaikki mitä saatiin mk 900 mk oli puhdasta tuloa. Arpajaisten tuotosta lahjoitettiin Lappeenrannan Palvelutalolle mk 300 mk käytettäväksi palvelutalon asukkaiden virkistys- ja harrastustoimintaan. Tämä oli klubimme ensimmäinen näkyvä toimenpide ulospäin. Klubimme osallistui piirin aatekilpailuun. Lähetimme esityksen vuosittain järjestettävästä valtakunnallisesta metsämarssiviikosta. Esityksellä oli menestystä, sillä se sai kunniamaininnan ja tällainen metsämarssiviikko toimi Lionstoiminnassa useita vuosia. Klubimme teki metsämarsseja usean vuoden aikana, pääasiassa puuntaimien istutuksen merkeissä useana vuotena. Klubimme hankki työpalkkoina lähinnä Tehdaspuunimiseltä yhtiöltä sievoisia summia. Näihin istutustalkoisiin klubimme jäsenet Reino Lääperi ja Pertti Toukonen lahjoittivat talkoojuomat, jotka olivat erittäin tarpeellisia, sillä niin hikistä työtä oli puiden istuttaminen. Koomisin tapahtuma sattui, kun Reino Lääperi oli juomia hakemassa ja ajoi juomakuorman ojaan lähellä Rikkilän metsästysmajaa. Moni sydän oli pelosta kylmänä, että särkyikö juomapulloja. Onneksi ei mitään niin vakavaa sattunut, ja Reiskakin selvisi pienillä auton lommoilla. Kuva 37. Reiskan talkoojuoma-auto ojassa yhtään pulloa ei särkynyt

40 Jokaisessa kokouksessa pidettiin esitelmä. Esitelmävuorot kiersivät jäsenmatrikkelin aakkosjärjestyksen mukaan. Siten jokainen veli voi laskea missä kuukaudessa oli esitelmävuoro. Esitelmän voi pitää itse tai hankkia joku sijainen puolesta. Alkuvuosien aktiviteettejä olivat mm. - Kahvitarjoilu Pajarilan vanhainkodin asukkaille erilaisten ohjelmanumeroiden myötäilemänä - Nauhurin lahjoitus kehitysvammaisille - Verenluovutusaktiviteetti - Joulukuusien myynti - TV:n lahjoitus paikallissairaalaan - Humppatanssit - Huutokauppa - Naamiaiset, joihin oli kiitettävä osanotto erilaisin asustein - Mökkiretket ladyjen kanssa ainakin seuraaville mökeille: - Hannes Ahokaisen mökki - Jukka Terävän mökki - Esko Harvion mökki Jäsentoimikunnassa muutama vuosi sitten syntyi ajatus klubin jäsenistön nuorentamisesta yhdellä kertaa. Saimmekin klubiin runsaasti useita nuoria, innokkaita jäseniä. Jatkuvuuden kannalta se olikin hyvä asia, joskin se heikensi klubin jäsenien yhteenkuuluvuutta kuin myös klubin yhteisiin tilaisuuksiin osanottoa. Liekö syynä ikäero vai mikä muu sitten, mutta merkittävän heikennyksen se valitettavasti teki klubissa vallinneeseen ennen niin hyvään yhteishenkeen. Asia on ihan perinpohjaisen tutkimisen arvoinen. Tietysti aika parantaa tämänkin vaivan, mutta asian korjaantumiseen olisi varmasti tehtävissä jotain lyhyemmälläkin aikavälillä. Erikoisesti tämä asia näkyy ladytoiminnassa, joka nyt on vain muutaman ladyn aktiivisuuden varassa. Esko ja Inkeri Seppänen Risto ja Raili Bagge

41 11 Lehtileikkeitä Klubi on ollut esillä tiedostusvälineissä. Lehtileikkeitä ei ole aina jaksettu kerätä niin, että niitä olisi kattavasti ja tasaisesti toiminnan eri vaiheista, mutta niitä kuitenkin löytyy. Eniten huomiota on saanut Kalamarkkinat. Kuva 38. Kalamarkkinat paikkakunnan lehdissä Veli Pertti Kolari kunnostautui Kalamarkkinoiden aikaan toimittamalla ja kirjoittamalla kirjan Saimaan kaloista. Kirjan myynnillä myös klubi hankki varoja. Kuva 39. Kalakirjamiehet Pertti Kolari ja Pertti Laine vuonna

42 Kuva 40. Näkyvillä lehdistössä

43 Kuva 41. Näkyvillä lehdistössä

44 12 Johtotehtävät ja nimitykset 12.1 Presidentit Klubimme presidentteinä ovat toimineet seuraavat veljet virkajärjestyksessä: Presidentti Toimintakausi Rissanen Kare Seppänen Seppo Kuparinen Martti Lehtonen Arimo Kopra Viljo Seppänen Esko Bagge Risto Vuorenmaa Lauri Rauhala Antti Pakarinen Vesa Lähteenaro Sakari Harvio Esko Hummasti Kalevi Pyysalo Pentti Kourula Vesa Pekkarinen Arto Terävä Jukka Härkönen Jouko Järveläinen Mauri Holopainen Hannu Kolhonen Jouko Kolehmainen Martti Nurmi Seppo Torri Seppo Söderholm Seppo Söderholm Seppo Kauria Pekka Oksanen Juha Kotilainen Ilkka Kolari Pertti TAULUKKO 1. Klubin presidentit

45 12.2 Lohkon puheenjohtajat LC Lappeenranta/Rajan jäsenistä ovat 107D-piirin V-alueen 1. lohkon puheenjohtaijna toimineet seuraavat veljet Veli Toimintakausi Seppänen Seppo Kopra Viljo Pakarinen Vesa Lähteenaro Sakari Kourula Vesa Pekkarinen Arto TAULUKKO 2. Lohkon puheenjohtajat 12.3 Alueen puheenjohtajat Veli Vesa Kourula toimi toimi 107D-piirin V-alueen puheenjohtajana toimintakaudella Piirin virkailijat Veli Kalevi Hummasti oli piirisihteeri-rahastonhoitaja Erkki Mattisen kuvernöörikaudella

46 12.5 Vuoden Leijonat Veli Toimintakausi Kuparinen Martti Pakarinen Vesa Kontinen Martti Lääperi Reino Seppänen Esko Toukonen Pertti Bagge Risto Rauhala Antti Seppänen Esko Härkönen Jouko Kourula Vesa Rauhala Antti Kuparinen Martti Seppälä Pentti Härkönen Jouko Virtanen Pekka Kauria Pekka Pekkarinen Arto Kauria Pekka Suutari Timo Kauria Pekka Kolari Pertti Kotilainen Ilkka TAULUKKO 3. Vuoden Leijonat 13 Matrikkeli Klubin jäsenmäärä on pyritty pitämään noin 35 veljessä. Jäsenmäärä on tietenkin vaihdellut, koska eri elämäntilanteiden mukaan jäseninä on poistunut ja taas vastaavasti kutsuttu mukaan. Klubin historian aikana jäseninä on ollut kaikkiaan vähän yli 70 veljeä. Klubissamme on Melvin Jones jäseniä, etuoikeutettuja sekä perustajajäseniä. Klubin historian kaikki jäsenet on lueteltu seuraavassa matrikkelissa. Toimintakaudella toimivista jäsenistä on mukaan liitetty valokuva

47 Sukunimi Bagge Sukunimi Haili Etunimi Risto Etunimi Kari Liittymisvuosi 1971 Liittymisvuosi 1998 Lisätieto Presidentti , perustajajäsen, etuoikeutettu jäsen Lisätieto Sukunimi Hiltunen Sukunimi Hummasti Etunimi Esa Etunimi Kalevi Liittymisvuosi 1996 Liittymisvuosi 1971 Lisätieto Lisätieto Presidentti , perustajajäsen, etuoikeutettu jäsen Sukunimi Hämäläinen Sukunimi Ikonen Etunimi Teuvo Etunimi Jussi Liittymisvuosi 1989 Liittymisvuosi 1998 Lisätieto Lisätieto Sukunimi Kauria Sukunimi Kauria Etunimi Jouni Etunimi Pekka Liittymisvuosi 1998 Liittymisvuosi 1992 Lisätieto Lisätieto Presidentti Sukunimi Kilgast Sukunimi Kolari Etunimi Hannu Etunimi Pertti Liittymisvuosi 1994 Liittymisvuosi 1993 Lisätieto Lisätieto Presidentti Sukunimi Kolehmainen Sukunimi Kolhonen Etunimi Martti Etunimi Jouko Liittymisvuosi 1975 Liittymisvuosi 1986 Lisätieto Presidentti , etuoikeutettu jäsen Lisätieto Presidentti Sukunimi Kosonen Sukunimi Kotilainen Etunimi Jaakko Etunimi Ilkka Liittymisvuosi 1997 Liittymisvuosi 1992 Lisätieto Lisätieto Presidentti

48 Sukunimi Kourula Sukunimi Kraft Etunimi Vesa Etunimi Peter Liittymisvuosi 1974 Liittymisvuosi 1998 Lisätieto Presidentti , lohkon puheenjohtaja , alueen puheenjohtaja , Melvin Jones - jäsen Lisätieto Kuva puuttuu. Sukunimi Kurhinen Sukunimi Lattu Etunimi Olli Etunimi Aarno Liittymisvuosi 1996 Liittymisvuosi 1991 Lisätieto Lisätieto Sukunimi Lääperi Sukunimi Markkanen Etunimi Reino Etunimi Kalevi Liittymisvuosi 1972 Liittymisvuosi 1995 Lisätieto Lisätieto Presidentti , lohkon puheenjohtaja , alueen puheenjohtaja , Melvin Jones -jäsen Sukunimi Nieminen Sukunimi Oksanen Etunimi Jukka Etunimi Juha Liittymisvuosi 1996 Liittymisvuosi 1990 Lisätieto Lisätieto Presidentti Sukunimi Pekkarinen Sukunimi Perälä Etunimi Arto Etunimi Ari T. Liittymisvuosi 1978 Liittymisvuosi 1996 Lisätieto Presidentti , lohkon puheenjohtaja Lisätieto Sukunimi Reponen Sukunimi Rissanen Etunimi Ari-Matti Etunimi Riku Liittymisvuosi 1998 Liittymisvuosi 1998 Lisätieto Lisätieto Sukunimi Seppälä Sukunimi Seppälä Etunimi Jussi Etunimi Pentti Liittymisvuosi 1999 Liittymisvuosi 1988 Lisätieto Lisätieto

49 Sukunimi Seppänen Sukunimi Suutari Etunimi Esko Etunimi Timo Liittymisvuosi 1971 Liittymisvuosi 1995 Lisätieto Presidentti , perustajajäsen, etuoikeutettu jäsen Lisätieto Sukunimi Söderholm Sukunimi Torri Etunimi Seppo Etunimi Seppo Liittymisvuosi 1987 Liittymisvuosi 1984 Lisätieto Presidentti , Lisätieto Presidentti Sukunimi Verho Sukunimi Virtanen Etunimi Vesa Etunimi Pekka Liittymisvuosi 1998 Liittymisvuosi 1979 Lisätieto Lisätieto Presidentti , lohkon puheenjohtaja , Melvin Jones -jäsen Sukunimi Äänismaa Etunimi Martti Liittymisvuosi 1986 Lisätieto Klubissa oli 35 veljeä toimintakauden lopussa

50 Veljet, jotka ovat kuuluneet klubiin, mutta eivät ole enää jäseniä: Sukunimi Etunimi Liittymisvuosi Eroamisvuosi Lisätieto Aalto Jaakko Ainoa Oiva Arvela Juha Hakanen Petri Harvio Esko Presidentti Heikkinen Pekka Heinonen Paavo Holopainen Hannu Presidentti Honkanen Ville Hotti Pentti Härkönen Jouko Presidentti Höijer Erkki Innanen Aulis Iso-Aho Asko Jormanainen Paavo Jousmäki Jorma Juurinen Erkki Jäppinen Arto Jäppinen Yrjö Järveläinen Mauri Presidentti Kapiainen Matti Kettunen Kari Kontinen Martti Kopra Viljo Presidentti Kuparinen Martti Presidentti Laine Kyösti Laine Heikki Laitila Markku Laitila Markku Lehtonen Arimo Presidentti Liljanto Pentti Linnakangas Eino Linnapuomi Olavi Liukkonen Osmo Lähteenaro Sakari Presidentti Mattinen Erkki Meronen Olavi Miettinen Rauno Nakari Aulis Nuoritalo Pekka Nurmi Seppo Presidentti Nyström Nils Ojala Kari Ojalainen Paavo H

51 Oksman Kauko Paajanen Reijo Pakarinen Vesa Presidentti Pakkanen Jarkko Paljakka Pertti Pankaluoto Heikki Parkkunen Keijo Pekkanen Jaakko Pekkanen Jarkko Puranen Eero Puranen Matti Pyysalo Pentti Presidentti Raatikainen Risto Rauhala Antti Presidentti Rissanen Kare Presidentti Rosenholm Markku Rousku Antti Saarelainen Kimmo Saarinen Teuvo Sarin Jorma Seppä Heikki Seppänen Seppo Presidentti Sopanen Heikki Sunden Reijo Terävä Jukka Presidentti Tiainen Heikki Toukonen Pertti Tähtinen Pentti Ursin Heikki Valkonen Kaarlo Vesterinen Jorma Vuorenmaa Lauri Presidentti Vähämäki Tauno Äärynen Eero

52 14 Jälkisanat LC Lappeenranta/Raja kaupungin 1. klubi. Tällaisella ilmoituksella olemme tuoneet klubin toimintaa esiin piirijulkaisussa. Eikä syyttä. Toimintamme on aktiivista ja monipuolista. Historiikin kokoaminen on ollut klubimme pitkäaikainen toive. Kuka ei historiaansa tunne, sillä ei ole tulevaisuutta. Kiitokset historiikkitoimikunnalle Seppo Söderholmille, Timo Suutarille ja Jaakko Kososelle mittavasta urakasta. Aineiston kokoaminen ei ole ollut helppoa, koska klubin materiaalia on ehtinyt kadota vuosien varrella. Kiitokset myös perustajajäsenille Risto Baggelle, Esko Seppäselle ja Kalevi Hummastille avusta aineiston kokoamisessa. Lionismi on palvelua nuorison ja kotipaikkakunnan parhaaksi perinteitä unohtamatta. Tämä historiikki on osoitus, että LC Lappeenranta/Rajalla on perinteitä, joista voimme olla ylpeitä. Pertti Kolari presidentti