Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI

Transkriptio

1 Numero 3/2012 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Johtoryhmän kolumni: To get there - together Työsuojelupäällikkö avustaa, vastuu pysyy linjajohdossa Työsuojelutarkastusten vaikuttavuustutkimus: Asioita saatiin kuntoon - mutta mitä asioita? Ajankohtaista

2 Anna Melleri, Head of occupational safety and insurances Finnair Kuva: Finnair To get there - together Ilmailualalla turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää. Turvallisuutta on säädelty niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Ilmailualan töissä myös työturvallisuutta on kehitetty viime vuosina ja yhteistyöhön lentoasemalla panostettu monella tavoin. Ilmailussa kiehtovat erityisesti toimialan monipuolisuus ja sen erityispiirteet sekä monenlaiset yhteistyön haasteet. Ollaan eri toimijoiden ja firmojen kanssa saman prosessin äärellä ja halutaan saattaa asiakas turvallisesti ja tyytyväisenä paikasta A paikkaan B. Työturvallisuudessa haasteina ovat perinteiset kysymykset töiden yhteensovittamisesta, ergonomiasta, lentokoneessa tehtävien töiden yllättävältäkin kuulostavat haasteet fyysisestä toimintaympäristöstä ja matkustamon tunnelman hallinnasta sekä turvaproseduurien tuomista työvaiheista. Lentokentät ovat nykyään kuin olohuoneita, ja sillä on varjopuolensakin työntekijöiden näkökulmasta. Uhkaavat asiakastilanteet voivat olla päivittäisiä, kun osa asiakkaista ajautuu ristiriitaan esimerkiksi kanssamatkustajien tai viranomaisten kanssa. Onneksi ammattilaisten taidoilla tilanteet saadaan yleensä laantumaan ja harva case päätyy edes tilastoon. Työturvallisuus on yhteistyötä ja yhteistä työtä Laadukas lentotoiminta perustuu työntekijöiden sujuvaan yhteistyöhön kulisseissa, ja myös työturvallisuudessa on oltava yhteiset tavoitteet. Työturvallisuudessa onkin jo useamman vuoden ajan ollut käytössä arvostamani teema lentoasema yhteisenä työpaikkana. 2 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012

3 Lentoasema on useiden toimijoiden yhteinen työpaikka. Finavia hallinnoi sitä ja lentoyhtiöt verkostoineen toimivat siellä operaattoreina Finavian luvalla. Ilman Finavian toimilupaa ja henkilökunnan kattavaa perehdytystä kenelläkään ei ole asiaa muualle kuin yleisille asiakasvyöhykkeille. Toisaalta lentoasemalla esim. teknillinen alue on päävuokralaisen eli Finnairin toimivallassa, ja me määräämme siellä säännöt. Samoin kukin operaattori määrittää omia toimintatapoja esimerkiksi koneen laskeutumisen jälkeisiin toimintoihin. Yhteisiä ratkaisuja ja kohti syksyä Terminaalissa ja lentoaseman asematasolla liikuttaessa on käytössä yhteisiä työturvallisuuden pelisääntöjä, ja niitä kehitetään entistä paremmiksi tänäkin syksynä Finavian koordinoimassa lentoaseman työturvallisuuden kehitysryhmässä. Tärkeitä sidosryhmiä on myös lentoaseman ulkopuolella, esimerkiksi ilmailualan työturvallisuuden kehittämisryhmä, jota koordinoi Työturvallisuuskeskus. Sillä porukalla on työn alla rento opetusvideo yhteisen työpaikan asioista lentoasemalta. Anna Melleri Aloitti Finnairissa työturvallisuuspäällikkönä syksyllä 2005 ja vastuualueena tällä hetkellä myös konsernin vakuutusohjelmat. Sitä ennen toimi If Vahinkovakuutusyhtiössä riskienhallinnan asiantuntijana neljä vuotta. Peruskoulutus on DI, Tampereen Teknillisestä yliopistosta, pääaineena Turvallisuustekniikka. Kutsuttiin Nolla tapaturmaa -foorumin johtoryhmään keväällä Olen molemmissa kehitysryhmissä mukana, ja on kiva päästä vaikuttamaan sisältöön. Finnairilla on teemana tälle vuodelle mm. työturvallisuuden mittaristojen kehittäminen sekä tilastojen raportoinnin ja tietoisuuden lisääminen niin johdolle kuin omalle henkilöstölle. Lisäksi valmistellaan kovaa häkää toimihenkilöille uusia toimitiloja, se on tosi HOTT (House Of Travel and Transportation), ja siinäkin ilokseni saan olla mukana. Turvallista syksyä ja hyvää marjasatoa! Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012 3

4 Päivi Haavisto vapaa toimittaja Työsuojelupäällikkö avustaa, vastuu pysyy linjajohdossa Työsuojelupäällikkö huolehtii työsuojelun yhteistoiminnasta ja tarjoaa asiantuntemusta. Linjajohdolle kuuluu vastuu siitä, että työympäristö on turvallinen ja terveellinen. Työsuojelupäällikön ja linjajohdon vastuut ja työnjako eivät ole selviä kaikilla työpaikoilla. Olen kuullut useita tapauksia, joissa työnantaja on nimennyt työsuojelupäällikön tyyliin hoida sinä nämä työsuojeluasiat ja kuvitellut homman olevan sillä selvä, kertoo koulutuspäällikkö Markku Kämäräinen Työterveyslaitoksesta. Linjaorganisaatiossa työsuojeluvastuu perustuu päätöksenteko- ja toimivaltuuksiin. Työsuojelupäällikkyys ei sisällä koko työpaikkaa koskevaa päätäntävaltaa eikä niin muodoin vastuutakaan. Jos työskentelyolot ovat turvattomat ja jotakin sattuu, vastuu on linjajohdon esimiehillä. Usein työsuojelupäällikkö hoitaa tehtäviä oman toimensa ohessa, ja jos hän työskentelee linjajohdossa, hän on vastuussa silloin omien alaistensa työturvallisuudesta. Työnantaja eli ylin johto on velvollinen huolehtimaan siitä, että hänen organisaationsa on työsuojelumielessä kunnossa. Tämä edellyttää sitä, että eri tasoille on määritelty vastuut, velvollisuudet ja toimivaltuudet, Kämäräinen sanoo. Päällikkö toimii asiantuntijana Työsuojelupäällikön tehtävänä on huolehtia siitä, että työsuojelun yhteistoiminta sujuu. Hän on linkkinä yhteistoimintaosapuolten, työnantajan ja työntekijöiden, välillä. Yhteistoiminnan myötä työntekijät voivat osallistua turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminta tarkoittaa esimerkiksi työsuojelutoimikuntaa ja sen säännöllisiä kokouksia, kehittämissuunnitelmien laadintaa yhdessä ja päällikön ja valtuutetun yhteydenpitoa. Yhteistoimintahenkilönä työsuojelupäällikkö on tekemisissä myös viranomaisten kanssa. Päällikön tärkeä tehtävä on olla myös johdon apuna ja tukena työsuojelutiedon hankinnassa, Kämäräinen painottaa. Työsuojelupäällikkö seuraa esimerkiksi lainsäädäntöä ja selvittää ulkopuolisten asiantuntijoiden tarvetta. Tätä työsuojelupäällikön asiantuntijaroolia vahvistettiin vuonna 2006 uudistuneessa laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Linjaan tiedotettava turvallisuuspuutteista Vastuukysymyksistä johtuen työsuojelupäällikkö ei vastaa oikeudessa työsuojelurikoksista. Markku Kämäräinen tietää kuitenkin pari harvinaislaatuista poikkeusesimerkkiä oikeusprosesseista. Toisessa katsottiin, että työsuojelupäälliköllä on tiedotustyyppistä vastuuta linjaorganisaation suuntaan ja toisessa sakkotuomio tuli varatoimitusjohtajalle, joka toimi työsuojelupäällikkönä tehtävänsä ohessa. Tiedottamista koskenut tapaus liittyi tapaturmaan työkoneella, jonka korjaamisvelvoite oli kirjattu jo aiemmin työsuojelutarkastuspöytäkirjaan. Korjauksia ei ollut kuitenkaan tehty, ja kun taustaa selvitettiin, havaittiin, että työsuojelupäällikkö ei ollut antanut eteenpäin työsuojelutarkastuspöytäkirjan ohjeita linjajohdon esimiehille. Tässä yhteydessä päällikkö sai tuomion tiedottamisen laiminlyönnistä. Toinen oikeustapaus on vuodelta 2007 ja se koski tamperelaista lihanjalostustehdasta. Työntekijälle sattui sormitapaturma, kun hän selvitti häiriötilannetta tyhjiöpakkauskoneella, jonka suojaukset olivat puutteelliset. Tehtaalla oli ollut aiemmin ainakin neljä vastaavantyyppistä työtapaturmaa. Niiden tutkinnan yhteydessä tarkastajat olivat antaneet työnantajalle ohjeita huolehtia vaarallisten koneiden suojaamisesta. 4 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012

5 Uuden tapaturman oikeuskäsittelyssä tehtaan varatoimitusjohtaja tuomittiin sakkoihin koneturvallisuuden laiminlyönnistä. Hän sai tuomion linjajohdon edustajana, mutta uutisointi aiheutti väärinkäsityksiä, koska otsikoissa kerrottiin, että työsuojelupäällikkö tuomittiin. Työnantaja päättää päällikön koulutuksesta Valvontalain mukaan työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan ja työn luonne sekä työpaikan laajuus huomioon ottaen riittävän pätevä. Lisäksi hänellä on oltava riittävän hyvä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työpaikan olosuhteisiin. Koulutusta tehtäviin ei ole mitenkään mainittu laissa, eikä Suomessa ole muutenkaan yhdenmukaista pätevyysvaatimusten listaa työsuojelupäällikölle. Tällainen avoin määrittely katsottiin lain valmisteluvaiheessa tarkoituksenmukaiseksi, koska työpaikat ja niiden olosuhteet ovat niin erilaisia, sanoo säädösyksikön johtaja Pertti Siiki STM:n työsuojeluosastolta. Markku Kämäräisen mukaan tämä on jossain määrin ongelmallista. Työsuojelupäällikkö on omissa koulutusasioissa työnantajan armoilla, kun hänellä ei ole lainsäädännöllistä ja sopimuksellista tukea lähteä kehittämään itseään, hän toteaa. Kämäräinen kertoo, että EU-tasolla työsuojelupäällikön asiantuntijuutta on kyllä määriteltykin ja sitä varten on vapaaehtoinen järjestely, eurooppalainen työsuojelupäälliköiden sertifiointi (EurOSHM). TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ -huolehtii työsuojelun yhteistoiminnasta -auttaa asiantuntemuksellaan ylintä johtoa -tukee esimiehiä tiedottamalla lainsäädännön vaatimuksista ja havaitsemistaan puutteista LINJAJOHTO -ylin johto määrittelee turvallisuusjohtamisen linjat, huolehtii toimintaedellytyksistä ja turvallisuuden hallintajärjestelmistä sekä valvoo työsuojelutoimintaa -keskijohto laatii työturvallisuusohjeita ja tiedottaa niistä, hankkii ja valvoo laitteita, organisoi välitöntä työturvallisuusvalvontaa, tukee esimiehiä ja raportoi ylöspäin Markku Kämäräinen. Kuva: Birgitta Kaprali Suomessa tämä ei ole vielä lyönyt itseään läpi, mutta Keski-Euroopan maissa siitä ollaan kiinnostuttu. Työsuojelupäälliköille kursseja järjestää muun muassa Työterveyslaitos. Peruskoulutus on kolmipäiväinen ja järeämpi työsuojelupäällikkökurssi on neljän viikon pituinen. Neljässä jaksossa järjestettäviä pitkiä kursseja on vuodessa kaksi ja niillä on yhteensä noin 50 työsuojelupäällikköä. Koulutus on monipuolista, sillä työsuojelupäällikkö on monen alan yleisasiantuntija. Hän voi erikoistua johonkin alueeseen, mutta tarvitsee yleiskuvan voidakseen suhteuttaa asioita. -lähiesimiehet vastaavat muun muassa työympäristön, koneiden, laitteiden ja työmenetelmien valvonnasta sekä työntekijöiden opastuksesta TYÖNTEKIJÄ -työntekijän velvollisuus on noudattaa annettuja toimintaohjeita, käyttää annettuja turvavarusteita ja ilmoittaa vaaroista ja epäkohdista MUUT -työturvallisuuslaki velvoittaa myös muita tahoja, kuten koneiden tarkastajia ja suunnittelijoita; lisäksi yhteisillä työpaikoilla työsuojelutoiminnat on koordinoitava Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012 5

6 PÄÄLLIKKÖ AINA REKISTERIIN Työsuojelupäällikkö tulee olla jokaisella työpaikalla. Työnantajan on nimettävä joku henkilö työsuojelupäälliköksi tai sitten hän toimii itse työsuojelupäällikkönä. Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstönsä tiedot joko Työturvallisuuskeskuksen (yksityiset ja kunnalliset työpaikat) tai Valtiokonttorin rekisteriin. Suomessa on erilaisissa rekistereissä työsuojelupäällikköä. Rekisterissä olevat saavat koulutustietoa ja muuta työsuojelumateriaalia. Jatkuvaa koulutusta riskien hallitsemiseksi Alstom-konsernissa työsuojeluvastuut on selkeytetty. Niitä kerrataan turvallisuuskampanjoiden ja esimiesten jatkuvan koulutuksen avulla. Alstom Powerin kunnossapitoyksikkö Suomessa eli Thermal Services liiketoimintayksikkö käynnisti tähän asti laajimman työturvallisuuskampanjansa vuonna Yhtiö oli puoli vuotta aikaisemmin tehnyt yrityskaupan, ja turvallisuusjohtamisen tavat haluttiin yhtenäistää. Voimalaitosten ja teollisuuden modernisointi-, vuosihuolto- ja kunnossapitoprojekteja toteuttavassa yhtiössä selkeytettiin ensimmäiseksi linjajohdon työsuojeluvastuut. Kaikille tehtäville laadittiin vastuun kuvaus ja vastuut tiedotettiin organisaatiolle erilaisten koulutusten yhteydessä. Koulutuksiin osallistuivat ylin johto, keskijohto, työmaapäälliköt, työnjohto ja työntekijät. Varsinkin työnjohto tarvitsi erityistä tukea siirryttäessä perheyrityksestä Alstomin maailmaan, työturvallisuusja laatuasioista vastaava päällikkö Satu Anttila kertoo. Tehtävien vastuukuvausten laadinnassa Anttilalla ja työsuojeluorganisaatiolla oli tärkeä osa. Anttila työskentelee EHS and Quality Managerina Alstom Finlandin teollisuudelle ja voimalaitoksille kunnossapitopalveluja myyvässä Power-yksikössä. Toimenkuvaan sisältyy työsuojelupäällikkyys ja yhteistoiminnasta huolehtiminen. Hän toimii Alstom Finlandissa myös EHS asioiden maakoordinaattorina. EHS and Quality Manager Satu Anttila, Alstom Finland Oy:n Thermal Power -yksikkö. Kuva: Alstom. Yhtiö kehittänyt EHS-turvallisuuspassin Kahden yrityksen fuusiovaiheessa turvallisuusjohtamisen yhtenäistämisessä avaintekijä on ollut organisaation koulutus. Koulutukset aloitettiin ylimmästä johdosta ja edettiin eri ryhmien täsmäkoulutuksilla. Erityinen Alstomin oma EHS-passikoulutus suunnattiin operatiiviselle tasolle projektipäälliköistä työntekijöihin. EHS-passin edellyttämä kaksipäiväinen koulutus pohjautuu konsernin turvallisuusjohtamisjärjestelmän ohjeisiin ja menettelytapoihin. Koulutus koostuu osioista, joissa käsitellään ennen kaikkea korkean riskin töitä, kuten nostot, korkealla työskentely, suljetun tilan työskentely, sähkötyökalut, kemikaalien käsittely ja työskentely aliurakoitsijoiden kanssa. Kaikki koulutuksen käyneet osallistuvat monivalintatestiin, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat turvallisuuspassin. Passi on voimassa kerrallaan kolme vuotta. 6 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012

7 Projektipäälliköt ja työnjohtajat osallistuvat lisäksi erityisiin heidän vastuualueet huomioiviin koulutuksiin kerran vuodessa. Teemme jatkuvasti korkean riskin töitä, siksi meidän on todellakin varmistettava, että esimiehillä ja työntekijöillä on tiedossa ohjeet ja turvallisuussäännöt ja että he tiedostavat Alstomin nollatoleranssilinjan säännöistä poikkeamiselle, Satu Anttila painottaa. Hän pitää itsekin passi- ja muita työturvallisuuskoulutuksia. Vuodesta 2008 alkanut tehokampanja on tuottanut tulosta: Suomen Alstomin Thermal Services -yksikössä tuli elokuussa 2012 täyteen päivää ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. Suora tiedonkulku johtoryhmään Satu Anttilan työnkuvaan kuuluvat työturvallisuuden johtamisjärjestelmän ylläpitäminen sekä linjaorganisaation ja johtoryhmän tukeminen työturvallisuusasioissa. Hän kuuluu johtoryhmään, joten tiedonkulku on suoraa. Johtoryhmän kokouksissa käsitellään aina aluksi työturvallisuuden ajankohtaiset asiat. Anttila tuo kokouksessa erityisesti esille sellaisia työturvallisuusasioita, joihin haluaa johtoryhmän ottavan kantaa. Työsuojelu- ja laatuorganisaatio huolehtii, että operatiivinen taso on tietoinen lakisääteisistä vaatimuksista. Samoin se valvoo mm. työmaaauditointien avulla, että kentällä toimitaan toiminnanhallintajärjestelmän, lakien ja Alstomin omien direktiivien mukaan. Valvonnan välineenä ovat sisäiset tarkastukset, ja lisäksi työsuojeluorganisaatio saa vaaratilanneraportit, joita se analysoi ja joiden pohjalta se määrittelee ehkäiseviä toimenpiteitä. Anttila on tiiviisti yhteydessä myös asiakasyrityksiin; asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa järjestetään säännöllisiä EHS-tapaamisia. Asiakkaat ovat hyvin kiinnostuneita Alstomin työturvallisuustoiminnasta ja arvostavat siihen paneutumista Alstomin työmailla. Tiedottaminen on tärkeä osa Anttilan työtä. Hän varmistaa, että koko organisaatio on tietoinen toiminnanhallintajärjestelmän ohjeista ja säännöistä. Hän on itse mukana aineistojen kokoamisessa. Työsuojelu- ja laatuorganisaatio kääntää konsernin ohjeistuksia suomeksi ja laatii omia sisäisiä ohjeistuksia eri toiminnoille. Uusi kampanja turvasäännöistä Parhaillaan Anttilaa on työllistänyt yhtiön Nolla poikkeamaa -ohjelma, jota tehdään tutuksi työmailla. Taustalla ovat vuoden sisällä yhtiön muissa maissa alihankkijoille tai urakoitsijoille sattuneet tapaturmat. Ohjelmaan kuuluu, että työnjohtajien pitämien turvallisuustuokioiden aikana kerrataan Alstomin yhdeksän turvallisuusdirektiiviä yleisestä riskien hallinnasta koneturvallisuuteen ja nostoihin. Turvallisuustuokiot kuuluvat työmaiden käytäntöihin vähintään kerran kuussa. Työnjohdolle on toimitettu turvatuokioita varten aineisto, jolla heitä tuetaan kertomaan näistä säännöistä työntekijöille ja urakoitsijoille. Työmaapäälliköt ja työnjohtajat vastaavat, että työturvallisuuteen liittyvät käytännöt toteutetaan työmailla. Kunkin projektin työnjohtajista yksi nimetään EHS-vastaavaksi, ja hän koordinoi esimerkiksi perehdytykset, riskien arvioinnin, työturvallisuuskierrokset ja läheltä piti -tapausten analysoinnit. Suomen Alstomin Thermal Services -yksikkö huoltaa teollisuus- ja voimalaitoksia. Tavallisia töitä on esimerkiksi hiukkaspäästöjä rajoittavan letkusuodattimen kunnossapito. Kuva: Alstom. Jatkuva kontrolli työmailla edellyttää, että työnjohtajat tekevät viikoittain myös työsuojelukierroksen. Johtoryhmän jäsenet ovat kukin muutaman kerran vuodessa mukana tällaisella kierroksella. Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012 7

8 Hanna Uusitalo, tutkija Riikka Ruotsala, tutkija Työterveyslaitos Työsuojelutarkastusten vaikuttavuutta on tutkittu: Asioita saatiin kuntoon mutta mitä asioita? Muistatko työpaikkasi työsuojelutarkastuksen? Mitä tarkastuksella tapahtui ja varsinkin sen jälkeen? Millaisia muutoksia tarkastuksilla saadaan aikaan työpaikan turvallisuudessa ja turvallisuustoiminnassa? Miten työsuojelun yhteistoiminta toteutuu työpaikoilla? Näihin kysymyksiin haluttiin vastauksia Työterveyslaitoksen ja sosiaali-ja terveysministeriön tutkimushankkeessa. Työsuojelutarkastuksia arvioitiin pääosin positiivisesti. Työpaikoilla pidettiin tarkastuksia ammattitaitoisesti tehtyinä. Yleisesti hyvänä pidettiin sitä, että ulkopuolinen asiantuntija käy säännöllisin väliajoin tarkastamassa työolosuhteiden tilaa ja puutteita. Omat silmät tahtovat sokeutua työympäristön vaaroihin. Valvontalaki (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikkojen työsuojeluyhteistoiminnasta 44/2006) antaa työsuojelutarkastajalle mahdollisuuden käyttää erilaisia toimivallan välineitä. Toimintaohje annetaan, kun työolosuhteen puute on vähäinen. Kehotus, jonka noudattamiseen annetaan määräaika, annetaan, kun työolosuhteen puute on vakava. Tulosten mukaan työpaikat eivät koe eroa toimintaohjeen ja kehotuksen välillä, vaan työpaikoilla pyritään laittamaan kaikki tarkastuskertomuksessa mainitut asiat kuntoon. Työpaikat haluavat työolosuhteensa olevan lain vaatimalla tasolla Useimmin tarkastus johti korjaamaan yksittäisiä työympäristöön liittyviä puutteita, kuten koneiden suojauksia, sosiaalitiloja, sammutinlaitteita, siisteyttä ja järjestystä, ilmastoinnin korjausta ja suojainten käyttöä. Lisäksi tarkastuksen kerrottiin lisänneen työsuojelutietoisuutta ja tietoa lain vaatimuksista. Osa vastanneista kertoi tarkastuksen johtaneen työsuojelutoiminnan aktivoitumiseen kuten työsuojelutoimikunnan järjestäytymiseen tai muutoin kehittämään työturvallisuuden hallintaa järjestelmällisemmin. Kirjallisten asiakirjojen, esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelman, henkilönostinten käyttöönottotarkastuksen, kirjallisen perehdytyksen tai kemiallisten aineiden riskinarvioinnin merkitys ymmärrettiin työpaikoilla hyvin. Asiakirjojen tarkastamisen lisäksi työpaikat kuitenkin odottivat tarkastajan käyttävän aikaa varsinaisten työolojen tarkastamiseen eli työntekijöiden työn ja työympäristön tarkastuskierrokseen. Tutkijoita jäikin askarruttamaan, mikä on kirjallisten asiakirjojen turvallisuuden hallintajärjestelmien yhteys konkreettiseen työhön ja työntekijöiden tapaan ja mahdollisuuteen tehdä töitä turvallisesti. Ovatko kunnossa olevat asiakirjat tae turvallisesta työstä ja työympäristöstä? Erityisesti työpaikat arvostivat tarkastajan antamia neuvoja. Työsuojelutarkastusten kehittämistä koskevissa vastauksissa korostettiin tarkastajan ja työpaikan välistä yhteistyötä sekä ennalta ehkäisevän työsuojelun merkitystä. Työturvallisuuden parantamiseksi ja työsuojelutoiminnan kehittämiseksi tarkastuksilta odotettiin kannustusta ja tietoa hyvistä käytännöistä, joilla lain vaatimukset saavutetaan. Työsuojelun yhteistoiminta on työturvallisuuden ydin Työsuojelun yhteistoiminnan merkitys työpaikan turvallisuuteen oli toinen tutkimusteema. Vastausten mukaan työpaikkojen työsuojelun yhteistoiminta oli järjestäytynyttä: valtuutetut on valittu ja koulutettu ja etenkin isoilla työpaikoilla työsuojelupäälliköt ovat tehtäviensä tasalla. Työsuojelun yhteistoiminnassa käsitellään työtekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen 8 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012

9 välittömästi vaikuttavia asioita, joskin toimenpiteiden seuranta vaikuttaa puutteelliselta. Tutkimuksessa kysyttiin yhteistoiminnan aikaansaannoksia. Yli 50 henkilön työpaikoilla yhteistoiminnan aikaansaannokset liittyivät työturvallisuuden ja työsuojelutoiminnan kehittämiseen kuten riskinarvioinnin toteuttamiseen, yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa, varhaisen tuen mallin kehittämiseen, ylimmän johdon näkyvyyteen kentällä, läheltä piti -ilmoitusten seurannan parantamiseen ja työturvallisuuskoulutuksiin. Tutkimuksen vastauksissa tuli esiin, että kunhan ylin johto ja esimiehet saadaan innostumaan ja sitoutumaan työturvallisuuteen, asiat alkavat edistyä. Toisaalta vastaajat myös työsuojeluvaltuutetut olivat huolissaan työntekijöiden sitoutumisesta, kuten turvallisista työtavoista, suojainten käytöstä ja ohjeiden noudattamisesta. Oheinen sitaatti, joka on poimittu kyselyn avoimista vastauksista, kiteyttää työturvallisuuden yhteistoiminnan: työnantaja vastaa, työsuojeluorganisaatio auttaa ja työyhteisö tekee. Jos työnantajat tuntisivat työsuojelu- ja yhteistoimintalain, sitoutuisivat ylintä johtoa myöten noudattamaan näitä, mitään työsuojeluongelmia ei olisi. Työsuojeluorganisaatio voisi toimia työpaikoilla avittamassa työyhteisöjen kehittämisessä ja muussa ennalta ehkäisevässä työssä. Asioita saatiin kuntoon. Työsuojelun valvontalain vaikutus työpaikkojen työsuojelutoimintaan. Työsuojelutarkastuksia ja työsuojelun yhteistoimintaa tutkittiin kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa helmikuussa 2011 lähetettiin kysely työpaikoille, joihin oli tehty tarkastus toukokuussa Kyseisistä työpaikoista tavoitettiin noin puolet ja niistä vajaa kolmasosa vastasi kyselyyn. Kyselyyn vastanneista 75 % oli työsuojelupäälliköitä tai muita esimiesasemassa olevia. Työsuojeluvaltuutettuja tai muita työntekijöiden edustajia oli neljäsosa vastaajista. Kyselyn vastausten analysoinnin jälkeen tutkijat haastattelivat viiden työpaikan työsuojelupäälliköitä ja -valtuutettuja kesällä Kiitos kaikille tutkimukseen osallistuneille. Hankkeen raportti: H. Uusitalo, R. Ruotsala ja T. Niskanen 2012 Asioita saatiin kuntoon. Työsuojelun valvontalain vaikutus työpaikkojen työsuojelutoimintaan. Raportin voi ladata STM:n verkkosivuilta julkaisu/ #fi Hanke on jatkoa työsuojelun valvontalain vaikutuksia tutkivaan kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osassa tutkittiin työsuojelun valvontalain vaikutuksia työsuojelutarkastuksiin. Tutkija Hanna Uusitalo. Kuva: Maija-Leena Merivirta Raportin voi ladata STM:n verkkosivulta julkaisu/ #fi Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012 9

10 Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Yhteyshenkilötapaaminen 2012 Järjestämme jälleen tapaamisen jäsentyöpaikkojen yhteyshenkilöille. Teemana on tänä vuonna yhteyshenkilön rooli ja henkilöstön aktivoiminen. Tapaaminen pidetään klo 9-16 Tampereella, tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet ilmestyvät lähiaikoina. Luvassa on hyödyllistä tietoa ja avointa keskustelua, joten varaa päivä jo kalenteriisi! Turvallisuusmessut Turvallisuus-, Security- ja Työhyvinvointi-messut kokoavat jälleen turvallisuuden ja työhyvinvoinnin ammattilaiset Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Nolla tapaturmaa foorumin löydät messuosastolta A920. Poikkea osastolle katsomaan esimerkiksi miltä näyttää foorumin uunituore kalenteri vuodelle 2013! Lisätietoja Uudet jäsentyöpaikat Syksyn 2012 teemakoulutukset Nolla tapaturmaa -foorumilaisille on tarjolla syksyllä 2012 neljä koulutusta. Koulutukset löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista. Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenet saavat näistä koulutuksista 10 %:n alennuksen, jonka saa merkitsemällä ilmoittautumislomakkeessa kentän, jossa kysytään Nolla tapaturmaa -foorumin jäsenyyttä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen Vahingoista oppiminen - tapaturma ja vaaratilannetutkinta, Helsinki Työturvallisuuden mittaaminen - tavoitteista tuloksiin!, Tampere Tunnetko turvallisuusviestinnän?, Helsinki (HUOM! muuttunut ajankohta!) Osallistavat toimintatavat työturvallisuuden kehittämisessä, Helsinki STX Finland Oy, Rauma Dextra Oy STX Finland Oy, Turku Turun seudun puhdistamo Oy Metallisorvaamo M. Hakala Oy Tervetuloa mukaan! Muuta ajankohtaista Metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman aluekierros Joensuu, Metla-talo Helsinki, Työterveyslaitos Jyväskylä, Sokos Hotel Alexandra Rovaniemi, Lapin matkailuopisto Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen tapahtumat Seinäjoki, Sisäilma - Teematilaisuus Jyväskylä, Työurien pidentäminen ja työkykyjohtaminen Jyväskylä, Sisäilma - Teematilaisuus Work goes happy -työhyvinvointikiertue , Tampere, Tampere Talo , Lahti, Lahti Halli , Turku, Sokos Hotel Caribia , Jyväskylä, Jyväskylän Paviljonki Hyvää työtä! 59.Työterveyspäivät , Helsingin Messukeskus, Kongressi-siipi Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/2012

11 Nolla tapaturmaa -foorumin kalenteri vuodelle 2013 Foorumin vuoden 2013 kalenterin päähenkilönä seikkailee kaikille tuttu toimiston antisankari B. Virtanen yhdessä Oy Firma Ab:n muiden työntekijöiden kanssa. Kalenterikuukausien teemat käsittelevät työpaikan haitta- ja vaaratekijöitä ja niistä on helppo napata esimerkiksi joka kuukauden oma turvallisuusteema työpaikalle. Hinta 9 (+alv. 23 %) Hintaan lisätään posti- ja toimituskulut Tilaa seinällesi annos B. Virtasen ryydittämää Nolla tapaturmaa -ajattelua tai osta kalenteri vaikka lahjaksi tai palkinnoksi! Tilausohjeet löydät osoitteesta Nolla tapaturmaa -foorumi puh (vaihde) MESSUTARJOUS! Turvallisuusmessujen ajan tilaa 9 kpl saat 1 kpl kaupan päälle Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI 3/

12 Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internet-sivulta osoitteesta Julkaisija Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A Helsinki puh (vaihde) faksi nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi Toimitus Susanna Mattila Työterveyslaitos susanna.mattila@ttl.fi Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi Vastaava päätoimittaja Mika Liuhamo Työterveyslaitos mika.liuhamo@ttl.fi Jakelu 1428 Kannen kuva stock.xchng Julkaisupaikka Helsinki, 2012 ISSN