SAATTAEN VAIHDETTAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAATTAEN VAIHDETTAVA"

Transkriptio

1 SAATTAEN VAIHDETTAVA Erityistä tukea tarvitsevan alle kouluikäisen lapsen ja hänen perheensä tukeminen Liisa Kärnä - Hanne Mustonen Opinnäytetyö, syksy 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Mustonen, Hanne & Kärnä, Liisa. SAATTAEN VAIHDETTAVA - Erityistä tukea tarvitsevan alle kouluikäisen lapsen ja hänen perheensä tukeminen. Järvenpää, syksy 2007, 71 s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymällä on toteutusvastuu Uudenmaan vammaisalan kehittämisyksikkö hankkeesta. Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa tietoa kyseisen hankkeen tutkimuksellisiin tarpeisiin. Uudenmaan vammaisalan kehittämisyksikkö - hankkeen tuloksena syntyy vammaisten lasten perheiden palvelukeskus joka on perheiden tuen ja palvelujen kehittämisklinikka. Opinnäytetyö tuotti palvelukeskuksen perustamiseen tarvittavaa tietoa erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien tuen tarpeista. Aineistoa kerättiin myös Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän jäsen kuntien päivähoidon henkilöstön erityiskasvatuksen tuen tarpeista. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja moniaineistoinen. Tutkimuksen aineiston keruu toteutettiin puolistrukturoiduilla kyselylomakkeilla ja kahdella vanhempien teemahaastattelulla, jotka toteutuivat parihaastatteluina. Vanhempien kokemukset ensitiedon saamisesta olivat sattumanvaraisia. Perheiden tarpeet ja heidän tarvitsemansa palvelut eivät aina kohdanneet. Perheiden siirtyessä palveluista toiseen tiedon kulku ei aina toiminut ja tilanne vaikeutti entisestään perheen elämää. Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä on vammaisalan asiantuntija, jolla on kattava kokonaisuus erilaisia palveluja. Perhe - ja asiatuntijapalveluissa on yksittäisiä palvelutuotteita, jotka eivät joko vastaa perheiden tarpeita, tai niitä ei ole tarjolla riittävästi. Perheiden tarpeiden huomioimiseksi kuntayhtymän tulisi kehittää yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Yhteistyön kehittyessä kunnat ja kuntayhtymä voi jakaa vastuuta palvelujen tuottamisesta ja palveluohjauksesta, sekä selkiyttää roolejaan antamissaan palveluissa. Erityiskasvatuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin sekä erilaisten kuntoutussekä kasvatusmenetelmien ja suuntausten tuntemusta tarvittiin päivähoidossa. Tulokset haastavat kuntayhtymää toimimaan aktiivisemmin kouluttavana ja konsultoivana tahona.. Erityispäivähoidon ja erityiskasvatuksen sisällöt ja toiminnot tulisi määritellä tarkemmin. Asiasanat: vammaisuus, palvelut, palveluketju, perhekeskeisyys, erityispäivähoito, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Mustonen, Hanne and Kärnä, Liisa. TO BE DEVELOPED WITH CAREFUL FOLLOW UP. Supporting an under - school-aged child with special needs and for the family. 71 p., 2 appendices. Language: Finnish. Järvenpää, Autumn Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Degree: Bachelor of Social Services The Joint Authority for Disability Services in Uusimaa - municipal group is responsible for Development Unit Project the Field of Disabilities. The aim of the thesis was to produce thorough information for the research purposes of the Development Unit Project. The aim of the development project is to establish a family service centre which will further support and develop services for the parents of a child with special needs. The Joint Authority for Disability Services in Uusimaa - municipal group wanted to get information about the experience of the services the parents received when looking for help or information and of the support the parents got for their various needs. The information data was also collected from the municipalities. The purpose was to clarify the needs of the special day care as well as the needs of employees for the special educational support. This research was qualitative and based on multi-data. The method of collecting the information was conducted with half-structured questionnaires and with two themeinterviews, realized as pair-interviews. The parents had very casual experience concerning the first-hand information. The various needs of the families and the services the families needed did not always meet. When the families changed from one service into another, it was obvious that the information sharing did not work thus causing even more difficulties for the families. The Joint Authority for Disability Services in Uusimaa - municipal group offers many services. However some of the family and specialist services include separate service products which either do not respond to the needs of the families or are not sufficiently available. To support the families the municipal group should improve collaboration with the memberships. Therefore the municipalities and the municipal group can share their responsibility of service production and service instruction. The employees at the day care need support from the specialists, therefore consulting is recommended. The knowledge of special education for planning, implementation and evaluation as well as the knowledge of educational and various rehabilitation methods and various tendencies were needed in the day care. In order to function properly the special education needs further specification in the day care. Key words: disabilities, services, the chain of services, family centeredness, special day care, qualitative research

4 SISÄLTÖ SISÄLTÖ JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO TUTKIMUKSEN PROSESSIN KUVAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ KOKEVA - asiantuntijapalvelut KOKEVA perhepalvelut TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT ASIAKKUUDEN MÄÄRITTELYÄ EKOKULTTUURINEN NÄKÖKULMA ENSITIEDOSTA JATKUVAAN TUKEEN PERHE PALVELUVERKOSSA Erityishuolto-ohjelma, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma Palveluohjaus ja varhaiskuntoutuksen ohjaus Vertaistukiryhmät ja sopeutumisvalmennus Tilapäinen perhehoito, lyhyt aikainen hoito ja parkkihoito ERITYISPÄIVÄHOITO Erityiskasvatus ja erityinen tuki varhaislapsuudessa Kasvatuskumppanuus Erityispäivähoitoon ohjautumisen polku TUTKIMUSPROSESSI JA AINEISTON ANALYYSI AINEISTON KERUUN KUVAUSTA Vanhempien kysely Vanhempien haastattelut Päivähoidon kysely VANHEMMILLE TEHDYN KYSELYN JA HAASTATTELUN TULOKSIA Kyselyn vastaajien taustatietoja Kokemuksia KOKEVA perhe - ja asiantuntijapalveluista Erityishuolto-ohjelma ja palvelu - ja kuntoutussuunnitelmat Palveluohjaus ja UEP:n varhaiskuntoutuksen ohjaus Vertaistuki Vanhempien toiveita PÄIVÄHOIDON KYSELYN TULOKSIA Vastaajien taustatiedot Lasten erityisen tuen tarpeet ja kasvatuskumppanuus Suunnitelmat ja oman kunnan palveluiden tuntemus KOKEVA asiantuntijapalveluiden käyttö...52

5 4.3.5 Kuntoutuksen tukemisen menetelmät Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatio menetelmät Päivähoidon työntekijöiden toiveita TOIMINTAEHDOTUS POHDINTAA...61 LÄHTEET...64 LIITE 1: Erityistä tukea tarvitsevan lapsen ohjautuminen päivähoitoon...69 LIITE 2: Ohjauksen ja kuntoutuksen menetelmiä...70

6 1 JOHDANTO Opinnäytetyön aihe kiinnosti omakohtaisten työkokemusten kautta. Kokemusten perusteella perheiden tukeminen ja erityispäivähoidon käytännöt ovat olleet kovin vaihtelevia. Koti ja päivähoito ovat lapselle oleellinen osa kasvuympäristöä. Tukemalla lasta ja lapsen kasvuympäristöä, voidaan parantaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen hyvinvointia ja kuntoutusta. Vammaistyö on nyky-yhteiskunnassamme muuttunut asiantuntijakeskeisyydestä perheitä kunnioittavammaksi ja kuuntelevammaksi. Perheet ovat oman elämänsä asiantuntijoita. He saattavat silti tarvita arkeensa sellaista tukea, johon vammaisalan ammattilaiset voivat vastata. Perhelähtöisyys ja asiantuntijuus eivät sulje toisiaan pois. Dialogisella vuorovaikutuksella ja yhteistyöllä asiakas-ammattilainen asetelma muuttuu perheen ja ammattilaisen yhdessä tuottamaksi asiantuntijuudeksi. Kuntien palvelut erityistä tukea tarvitsevalle lapselle ja hänen perheelleen järjestetään universaaliuden periaatetta noudattaen. Tukimuotoja etsitään ensisijaisesti kunnan peruspalveluista joihin kaikilla asukkailla on yhdenvertainen oikeus. Jos tuki ei ole riittävää tai mahdollista järjestää, perheet voivat saada palveluja vammaispalvelulain tai kehitysvammalain perusteella. Palvelujen järjestämisessä ja saamisessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Asuinluvultaan pienet kunnat ovat heikoimmassa asemassa. Näiden kuntien palvelujen järjestämisvelvollisuutta on pyritty ratkaisemaan kuntayhtymien perustamisella. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja tuo esiin perheiden tarpeen tulla kohdatuksi yksilöllisesti. Tämä asettaa vaatimuksia sekä perheille että heidän kanssaan työskenteleville. Vaatimukset eivät kohdistu ainoastaan henkilöihin vaan koko palvelujärjestelmään. Palvelukokonaisuuksien tulee kehittyä yksilöllisempään suuntaan. Vanhemmat ovat aktiivisempia ja tietoisempia oikeuksistaan. Näin ollen ammattilaisten tulee olla herkempiä ymmärtämään kunkin perheen elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti. Perheet voivat ammattilaisten tuella keskittyä oman elämäntilanteensa tarkasteluun ilman muihin perheisiin liittyvää vertailua. Heillä tulee olla mahdollisuus saada palveluohjausta muuttuvissa elämäntilanteissa.

7 7 Uudenmaan erityispalvelut - kuntayhtymä on kuntien omistama vammaispalveluja tuottava asiantuntijakeskittymä. Kuntayhtymällä on keskeinen rooli kaikenikäisille tarkoitettujen erityispalvelujen tuottajana. Uudenmaan erityispalvelut - kuntayhtymä halusi kartoittaa tutkimuksella 0-4-vuotiaiden erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien kokemuksia ensitiedon saamisesta. Kuntayhtymä toivoi myös tietoa vanhempien kokemuksista palveluissa kuulluksi tulemisesta ja näiden teemojen kautta mahdollisesti selviävästä tuen tarpeesta. Lisäksi tietoa haluttiin niistä kunnista, joissa ei ollut kunnallisia päivähoidon erityispalveluja. Tarkoituksena oli kartoittaa erityispäivähoitoon liittyviä puutteita ja työntekijöiden erityiskasvatuksellisen tuen tarpeita. Opinnäytetyöhön valittiin ekokulttuurinen näkökulma perheen tukemiseen. Opinnäytetyö tuotti toiminta ehdotuksen, jonka avulla Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä voi kehittää ja kohdentaa palvelujaan paremmin.

8 8 2 TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Uudenmaan vammaisalan kehittämisyksikkö - hankkeen tutkimuksellisiin tarpeisiin tarvittavaa tietoa. Uudenmaan erityispalvelut - kuntayhtymä hallinnoi Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittamaa Uudenmaan vammaisalan kehittämisyksikkö-hanketta välisenä aikana. Uudenmaan vammaisalan kehittämisyksikkö-hankkeen tuloksena syntyy vammaisten lasten perheiden palvelukeskus joka on perheiden tuen ja palvelujen kehittämisklinikka. Palvelukeskuksen toiminta perustuu KOKEVA palveluihin. Perheiden palvelukeskus tuottaa työelämän tarpeista nousevaa tutkimus- ja kehittämistyötä yhteistyössä Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. (Arkko 2007, 3.) Opinnäyte työskentely alkoi hankkeen käynnistämisvaiheessa syksyllä Opinnäytetyö tehtiin Uudenmaan erityispalvelut kuntayhtymän alaisuudessa. Tarkempi tutkimusaihe syntyi yhteistyössä Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän johtavan sosiaalityöntekijän ja tutkijan/johtavan psykologin kanssa. Opinnäytetyössä käytettiin Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymästä lyhennettä UEP. 2.1 Tutkimustehtävät ja tutkimuskysymykset Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän tutkimusaiheeksi tuli 0-4 -vuotiaiden erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhempien kokemuksia ensitiedon saamisesta sekä palveluissa kuulluksi tulemisesta. Näiden teemojen kautta saataisiin tietoa mahdollisesta tuen tarpeesta. Lisäksi kuntayhtymässä toivottiin tietoa niistä kunnista, joissa ei ole kunnallisia päivähoidon erityispalveluja. Tarkoituksena oli kartoittaa päivähoidon erityispäivähoitoon liittyviä puutteita. UEP halusi seuloa jäsenkunnistaan ne kunnat, joilla ei ollut käytössään erityispalveluita. UEP halusi myös kartoittaa tuottamiensa palveluiden käyttöä päiväkodeissa. Näin UEP voisi kehittää tarvittaessa uusia palvelumuotoja sekä parantaa tämän hetkisten palvelujensa toimivuutta. Tutkijan/johtavan psykologin kanssa käydyn keskustelun pohjalta tarkempi aihe rajattiin ja työstettiin ohjausryhmässä. Ohjausryhmään kuuluivat kahden työelämäohjaajan lisäksi viisi opiskelijaa ja Diakoniaammattikorkeakoulun kaksi ohjaavaa opettajaa.

9 9 Kyselyn tavoitteena oli selvittää vanhempien kokemuksia ensitiedosta, palvelutarpeista ja UEP:n perhepalveluista. Toisena kohderyhmänä olivat UEP:n sellaisten jäsenkuntien päiväkodit, joilla ei ollut käytettävissä kunnan omia erityispalveluita, esimerkiksi erityislastentarhanopettajan palvelua. Lisäksi päiväkodissa tuli olla erityistä tukea tarvitsevia lapsia integroituna normaaliin ryhmään. Kysely suunnattiin kyseisen lapsen ryhmän työntekijöille. Tarkoituksena oli kartoittaa henkilökunnan tiedollista sekä taidollista tarvetta erityiskasvatuksesta ja varhaiskuntoutuksesta. Opinnäytetyön keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat: Mitkä ovat UEP:n mahdollisuudet tukea erityistä tukea tarvitsevaa alle kouluikäistä lasta suoraan tai välillisesti? Ovatko UEP:n palvelut riittäviä ja tarpeenmukaisia? Lähtöoletuksena oli että tukemalla lasta ja lapsen ympärillä olevia ihmisiä, vanhempia ja päivähoidon henkilöstöä voidaan parantaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutumista ja hyvinvointia. Tuen antamiseen tarvitaan tietoa siitä, mikä on tuen tarve ja miten UEP voi siihen vastata. Tutkimuksen päämääränä oli selvittää niitä palveluita, joilla voidaan tukea lapsen ympärillä olevia ihmisiä. Yleistavoitteena oli kehittää UEP:n KOKEVA (konsultoiva ja kehittävä vammaisasiantuntijatiimi) perhe- ja asiantuntijapalveluita. Opinnäytetyön tuotos on toimintaehdotus. Toiminta ehdotuksen perusteella on UEP:n mahdollista suunnata ja kehittää palvelunsa vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. 2.2 Tutkimusmenetelmät ja aineisto Tutkimus oli moniaineistoinen. Vanhemmille ja päivähoidon henkilöstölle toteutettiin puolistrukturoidut kyselyt, joissa oli myös avoimia osioita. Lisäksi tehtiin vanhemmille kaksi teemahaastattelua pareittain, koska tutkimukseen haluttiin vanhempien kokemuksellista tietoa. Teemahaastattelussa ei ole tarkasti määrättyjä kysymysten muotoja eikä esittämisjärjestystä siten kuin strukturoidussa haastattelussa (Metsämuuronen 2006, 235). Tutkimusmetodin tarkoitus oli alkuaan olla kvantitatiivinen sekä kvalitatiivinen kyselylomake tutkimus. Kerätty aineisto ei kuitenkaan täyttänyt määrällisen tutkimuksen kriteereitä ja siksi voitiin luotettavasti käyttää vain kvalitatiivisia osuuksia tästä aineistosta.

10 10 Tästä syystä tutkimus muuttui kokonaan kvalitatiiviseksi. Kvalitatiivisen tutkimuksen tarkoituksena on havainnoida tosiasioita enemmänkin kuin vain todistaa olemassa olevia väittämiä (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2005, 152). Tutkimuksen kohderyhmänä olivat UEP:n palveluja käyttävien 0-4 -vuotiaiden erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat. Johtava sosiaalityöntekijä valikoi vanhemmat Länsi- ja Keski- Uusimaalta. Hän antoi listan vanhempien yhteystiedoista. UEP:llä ei ollut tarvetta saada tietoa itäiseltä alueelta, koska sieltä oli vastaavanlainen opinnäytetyö valmistunut noin vuotta aikaisemmin. Toiseksi tutkimusryhmäksi valittiin 35 jäsenkunnasta sellaiset kunnat, joilla ei ole omia erityislastentarhanopettajia ja joilla oli päivähoidossa erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Alkukartoituksen jälkeen tutkimukseen valikoitui 11 kuntaa. Kunnat jakautuivat Itä- ja Länsi- Uusimaalle. 2.3 Tutkimuksen prosessin kuvaus Tutkimus tehtävien ja kysymysten pohjalta suunniteltiin kyselylomakkeet. Aineiston analyysin tueksi ja sieltä ilmenneiden teemojen perusteella koottiin opinnäytetyön teoreettinen viitekehys. Aineiston analyysi tehtiin litteroimalla haastattelut ja teemoittelemalla värikoodein niistä yhteneviä ilmiöitä. Teemat pysyivät samoina kuin puolistrukturoiduissa kyselyissä ja teemahaastatteluissa. Aineistoa kerättiin ja analysoitiin osittain samanaikaisesti. Analyysivaiheessa huomattiin kyselylomakkeiden muotoilussa olleita heikkouksia. Lomakkeiden kysymysten asettelua olisi pitänyt pohtia tarkemmin. Osa vastauksista jouduttiin hylkäämään. Kyselylomakkeet tehtiin Webropol- tietokoneohjelmistolla ja tulostettiin paperille, jolloin ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa lomakkeen tekstin asetteluun. Kuvion tarkoituksena on havainnollistaa tutkimusprosessin vaiheita. Tutkimustehtävät, - kysymykset, aineiston keruu sekä teoreettinen viitekehys olivat dialogissa keskenään analyysiä tehtäessä. Analyysivaiheessa palattiin tutkimuskysymyksiin tarkistamaan, vastasivatko tulokset niihin. Tämän prosessin kautta opinnäytetyö tuotti UEP:lle toimintaehdotuksen.

11 11 TUTKIMUSTEHTÄVÄT JA - KYSYMYKSET AINEISTON KE- RUU TEOREETTINEN VIITEKEHYS A N A L Y Y S I TOIMINTA EHDOTUS KUVIO 1: Tutkimusprosessi Tutkimuksessa on pyritty noudattamaan laadullisen tutkimuksen eettisiä periaatteita. Näitä ovat tiedonantajan vapaaehtoisuus, henkilöllisyyden suojaaminen sekä luottamuksellisuus. Tutkijoiden tulisi pohtia omaa rooliaan suhteessa tiedonantajiin. ( Janhonen & Nikkonen 2001, 39.) Tutkijoiden roolina tässä tutkimuksessa on ollut tuoda vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden ääntä kuuluviin ja viedä heidän toiveitaan eteenpäin, palvelujen kehittämisen pohjaksi. Tutkimuksessa esiintyneiden henkilöiden nimet on muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi. Luottamuksellisuuden mukaisesti ei ole voitu tuoda joitakin UEP:n toivomia tuloksia julkisesti esille.

12 Toimintaympäristö Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymä koostuu 35 Uudenmaan kunnasta. Kuntayhtymän tarkoituksena on tuottaa erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden erityispalveluita kuntien käyttöön. Kuntayhtymä tuottaa palvelujen tilaajille monipuolisia, tilauksia vastaavia, joustavia ja kustannuksiltaan kestäviä palveluratkaisuja koko toimintaalueellaan. Jäsenkunnilla on hyvin erilaiset resurssit ja mahdollisuudet vastata lasten ja perheiden tarpeisiin. (Kehitysvammaisen lapsen oikeus lastensuojeluun 2006, 2.) Uudenmaan erityispalvelut - kuntayhtymä on ollut edelläkävijä avopalveluissa muun muassa asumispalveluissa. Kuntayhtymälle on tärkeää tuottaa osaavia palveluja ja kehittää omaa toimintaa. (Tuloskortti 2006, 1.) KOKEVA - asiantuntijapalvelut Tutkimuksen kannalta olivat oleellisia Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän tuottamat KOKEVA (konsultoiva ja kehittävä vammaisasiantuntija tiimi) perhe- ja asiantuntijapalvelut. Palvelut on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville henkilöille ja heidän omaisilleen. Asiantuntijapalvelut on perheiden lisäksi tarkoitettu UEP:n kuntien sekä yksityisten palveluyksikköjen henkilökunnalle, järjestöjen ja yhdistysten työntekijöille ja alan oppilaitoksille. (Palveluluettelo 2006, 11.) Asiantuntijapalvelut kehittävät, luovat ja uudistavat vammaispalveluja muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Se kokoaa tietoa, tutkimusta ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämänlaadun parantamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa asiakkaan ohjausta hänelle kuuluvista peruspalveluista ja muusta sosiaaliturvasta sekä asiakkaan tukemista ja ohjausta palvelujen käytössä. Palvelut toimivat yhteistyössä asiakkaidensa, heidän lähiyhteisönsä ja ammatti - ihmisten kanssa. Asiantuntijapalvelut -palveluyksikön erityistyöntekijöinä toimii psykologeja, psykoterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä ja palveluohjaajia. (Palveluluettelo 2006, 11.) Asiantuntijapalvelut ovat laaja kokonaisuus, joka sisältää tutkimukset ja arvioinnit sekä psykososiaalisen tukemisen. Nämä palvelutuotteet sisältävät vertaistuki toiminnan ja sopeutumisvalmennuksen, kuntoutus-, ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä konsultaa-

13 13 tiopalvelut. Aunet tiimi, arviointi-, asiakas- ja yhteisöneuvonta ovat osa asiantuntijapalveluja. Aunet -tiimi on autismin kirjoon erikoistunut työryhmä, joka antaa tukipalveluja autismin kirjoon kuuluvalle henkilölle sekä hänen lähipiirilleen. Palveluihin kuuluu myös koulutuksen järjestäminen. (Palveluluettelo 2006, ) KOKEVA perhepalvelut Perhepalveluja ovat perhehoito ja lyhytaikainen asumispalvelu. Perhehoito sisältää perhehoitosijoitusten ja siihen liittyvien suunnitelmien, päätösten ja sopimusten valmistelun. Palveluihin sisältyy perhehoidon ohjaus, perhehoitajien rekrytointi ja valmennus. Perhehoito voi olla pysyvää tai lyhytaikaista. Lyhytaikaishoitopalveluihin ohjautumiseen kuuluvat yksilöllisten hoitoratkaisujen valmistelu, suunnitelmien ja päätöksenteon valmistelu, palvelun toteutumista tukeva ohjaus ja neuvonta sekä tiedon kokoaminen tilapäishoidon kysynnästä ja tarjonnasta. (Kehitysvammaisen lapsen ja nuoren palveluketju 2006, 6-7.) 3 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asiakkuuden määrittelyä Asiakkaalla tarkoitetaan henkilöä, joka saa hyödyn saamastaan palvelusta (Rentola 2003, 6). Asiakkaalla voidaan tarkoittaa muutakin henkilöä kuin palvelunkäyttäjää, kuten maksajaa tai lähettäjää (Ylikoski, Juusti, Pietiläinen 1999, 17). Asiakkuus tarkoittaa myös vastuun ja vallan jakamista asiakkaan ja työntekijän kesken, silloin kun asiakas on osallisena itseään koskevissa päätöksissä. Asiakkaalla on mahdollisuus itse päättää, mihin kompromisseihin hän on valmis ja mitä lisätoimia hän edellyttää palveluntuottajilta. Näin asiakas samalla muokkaa palveluja sekä palvelujärjestelmää. Hän tuo esiin tarpeita ja kokemuksia jo saaduista palveluista. Asiakas arvioi omasta näkökulmastaan palveluista saamaansa hyötyä. (Ylikoski ym.1999, 16.)

14 14 Asiakkuus voidaan erotella julkisen ja yksityisen sektorin asiakkuudeksi. Julkishallinnon palvelut eivät aina ole vapaaehtoisia. Ne voivat asiakkaan näkökulmasta olla sääteleviä ja rajoittavia, kuten esimerkiksi lastensuojelu. Julkishallinnon työntekijä edustaa työnsä puolesta lainsäädännölliseen valtaan perustuvaa asiantuntemusta. Asiakas on puolestaan maallikon asemassa. Yksityisellä sektorilla asiakkaan ja palvelun tuottajan suhde perustuu yleensä valinnanvapauteen. Asiakkaalla on oikeus ja mahdollisuus valita sopiva palvelun tuottaja. (Rentola 2003, 7.) UEP:n KOKEVA palveluiden asiakas on erityistä tukea tarvitseva lapsi ja hänen omaisensa (Palvelutuotteet ja hinnasto kunnille 2007, 12). Jokainen lapsi tarvitsee tukea kasvussaan ja kehityksessään. Jokaisen lapsen kohdalla voidaan puhua varhaisesta kehityksen tukemisesta ja ohjaamisesta. Erityisen tuen tarpeen määritelmä on sopimusasia. Määritelmiä voi olla juuri niin monta kuin on työntekijöitäkin. Määrittely on aina sidoksissa aikaan, paikkaan ja kulttuuriin (Pihlaja & Kontu 2001, 11, 21). Lainsäädännössä käytetään ilmaisua erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitseva lapsi. Tämän rinnalle on tullut muitakin käsitteitä, kuten kuntouttavaa varhaiskasvatusta tarvitseva lapsi, erityistä tukea tarvitseva lapsi tai tehostetun tuen tarpeessa oleva lapsi. Opinnäytetyössä käytettiin käsitettä erityistä tukea tarvitseva lapsi. Käsitteestä sovittiin työelämäohjaajien kanssa yhteisesti. Lapsi voi olla erityisen tuen tarpeessa, kun hän tarvitsee lastensuojelun tukitoimia tai hänellä on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Hänellä voi olla erityisiä haasteita kehityksensä osa-alueissa, kuten fyysisen tai motorisen kehityksen alueella, tarkkaavaisuuden suuntaamisessa tai ylläpitämisessä, kielen tai kommunikaation alueella, kognitiivisissa taidoissa tai valmiuksissa, sosiaalisella tai emotionaalisella alueella. ( Pihlaja 2006, 13.) Erityisen tuen tarve voi olla tilapäistä ja voi esiintyä vain jollakin kehityksen osaalueella. Sen merkitys voi olla suuri lapsen kokonaiskehityksen kannalta. (Pihlaja & Kontu 2001, 22.)

15 Ekokulttuurinen näkökulma Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui sen perusteella, mitä palveluja tutkimukseen osallistuneet perheet käyttivät sekä erityispäivähoidon määrittelyä koskevasta osiosta. Ekokulttuurinen näkökulma valittiin viitekehykseen, koska siinä lapsi nähdään erottamattomana osana perhettään ja perhe tärkeänä vaikuttajana elinympäristössään. Ekokulttuurisesta näkökulmasta ammattilainen saa kokonaisvaltaisen näkemyksen erityistä tukea tarvitsevan lapsen elämään. Ekokulttuurinen näkemys pohjautuu Los Angelesin yliopistossa luvulla kehiteltyyn sosiokulttuuriseen ja ekologiseen teoriaan. Bronfenbrennerin ekologisen teorian mukaan yksilö nähdään osana hierarkiaa, neljällä tasolla toimivaa sosiaalista järjestelmää. Tasot ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Ekologisessa suuntauksessa lapsen lähipiiriin eli mikrosysteemiin kuuluvat perhe, päivähoito ja lisäksi erityistä tukea tarvitsevan lapsen mahdolliset terapiat. Keskeisenä tekijänä nähdään äidin tai hoitajan varhainen vuorovaikutuksen merkitys lapsen oppimisprosessin perustana. Mesotasolla nähdään vanhempien ja työntekijöiden välinen yhteistyö. Mesotasoon katsotaan kuuluviksi neuvolan, päivähoidon ja lapsen kuntoutukseen liittyvät tahot sekä perheen ja näiden eri tahojen työntekijöiden välinen yhteistyö. Makro- ja eksosyysteemi ovat laajoja ja liittyvät lapseen välillisesti aikuisten vaikutuksen kautta. Eksosysteemi muodostuu vanhempien työoloista sekä yhteiskunnan erilaisista tukijärjestelmistä joilla on vaikutusta perheen elämään. Makrosysteemi perustuu yhteiskunnallisiin asioihin, kuten lakeihin ja palvelujärjestelmään sekä kulttuurisiin arvoihin. ( Rantala 2002, ) Ekokulttuurisen teorian lähtökohtana nähdään perheen aktiivisuus omassa elämässään. Perhe nähdään tärkeänä osana lähiyhteisöään ja yhteiskuntaa, jossa perhe elää. Kulttuuria pidetään tärkeänä osana perheen arkea ja sen lähiympäristöä ekokulttuurisessa mallissa. Perhe luo omaa kulttuuriaan jota muokkaavat arvot, uskomukset, taloudelliset sekä sosiaaliset tekijät. Ekokulttuurisen teorian ajatuksena on, ettei perhe vain mukaudu vallitseviin oloihin, vaan se itse myös luo ympäristöään sekä arkeaan itselle sopivammaksi. Perheiden tapa reagoida olosuhteiden muutoksiin vaihtelee. Perheistä löytyy paljon voimavaroja selviytyä erilaisista olosuhteista sekä arkisista rutiineista. Nämä arkiset tilanteet toimivat lapsen kasvualustana. Lapsen osallistuminen erilaisiin arjen toimintatilanteisiin kotona mahdollistaa hänen kehittymisensä ja oppimisensa. Lapsen

16 16 kehitystä tukevia ohjelmia suunniteltaessa ja toteutettaessa tulee työntekijöillä olla riittävä tieto perheestä ja niiden tarpeista. ( Rantala 2002, ) Ainoastaan perhe itse voi muokata omaa arkitodellisuuttaan siten, että sen jäsenet saavat elämästään tyydyttävän. Asiantuntijoiden ohjeet voivat olla liian irrallaan perheen omasta todellisuudesta, eivätkä ne muokkaudu toiminnaksi perheen arkipäivässä. (Tauriainen 1995, 247.) Ekokulttuurisen mallin mukaan tärkeä osa lapsen ympäristöä voi muodostua myös päivähoidosta. Silloin tuen tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa sekä järjestämisessä päivähoidolla on merkittävä rooli. Päivähoidossa on hyvät mahdollisuudet lapsen tuen tarpeen arviointiin, koska työntekijöillä on kokonaisvaltainen näkemys lapsen toiminnasta. Tämä edellyttää, että työntekijät saavat koulutusta havaintojen tekemisessä ja erityisen tuen tarpeen arvioinnissa. Varhaiskasvatuksessa tämä korostaa ammattitaidon merkitystä, koska työntekijöiden on tunnistettava oma merkityksensä lapsen tukemisessa. ( Heinämäki 2005, 15. ) 3.3 Ensitiedosta jatkuvaan tukeen Kun perheeseen syntyy lapsi jolla on jokin vamma, kaikkein tärkeintä on, että on syntynyt lapsi. Ensitiedon saadessaan vanhempien käsitykset lapsen kehittymismahdollisuuksista liittyvät toiveikkuuden tai toivottomuuden tunteisiin. Kaikki tämä vaikuttaa vanhempien käyttäytymiseen. Toiveikkuus on yhteydessä vanhempien sopeutumisessa uuteen elämäntilanteeseen. Ensitiedossa tulisi työntekijöiden varmistaa perheen tarvitsemien palvelujen jatkuvuus. Työntekijöiden tulisi löytää perheen tarpeisiin sopivimmat palvelut. Vanhempien näkökulmasta heitä parhaiten palvelisi palvelujen keskitetty järjestäminen. (Määttä 1999, ) Ensitiedolla voidaan tarkoittaa tietoa, joka annetaan vanhemmille, kun he kohtaavat lapsen tai sikiön sairauden tai vammaisuuden. Laajemmin ymmärrettynä se sisältää lääketieteellisen tiedon lisäksi tietoa esimerkiksi kuntoutuksesta ja palveluista. Tarkoituksena on tukea ja ohjata perhettä löytämään omat voimavaransa. Ensitieto voi olla alku pitkälle prosessille perheen elämässä. ( Hänninen 2004, 21.) Ensitietoprosessin onnistuminen edellyttää laaja-alaista näkemystä. Usein tarvitaan lääketieteellinen näkö-

17 17 kulma lapsen terveyden ylläpitämiseksi ja sairauksien hoitamiseksi. Olennaisin asia on ensitiedon antajan oma käsitys vammaisuuden tai poikkeavuuden olemuksesta, koska asenteet välittyvät vanhemmille. ( Määttä 1999, 61.) Ensitieto määrittelee usein pitkälle sen, kuinka lapsesta annettuun tietoon suhtaudutaan. Tällä on myös vaikutuksensa siihen millaisen kokemuksen vanhemmat saavat ammattiauttajista ensitietotilanteessa. Ensitieto sisältää paljon muutakin kuin vain sen mitä lapsesta kerrotaan. Se sisältää muun muassa tapahtumat sairaalassa sekä työntekijöiden tavan keskustella vanhempien ja heidän läheistensä kanssa. Siihen sisältyy myös vanhempien kuulluksi tuleminen sekä vastauksien saaminen omiin kysymyksiinsä. (Karttunen 1995, ) Asiantuntijoiden koulutus ja ammattikäytännöt vammaisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevillä on Suomessa perustunut valtaosaltaan kriisi - ja adaptaatioteoriaan. Perheille se on tarkoittanut asiantuntijakeskeisyyttä ja vanhempien jättämistä lapsensa kuntoutuksen suunnittelun ja toteutuksen ulkopuolelle. Seurauksena on ollut perheiden jääminen heille suunnatun toiminnan objekteiksi. ( Mattus 1995, 49.) Ensitiedon kertominen on hyvin haasteellista terveydenhuollon työntekijöille. Vanhemmat haluavat ensitietotilanteessa rehellistä, selkeää sekä perusteellista tietoa lapsen tilanteesta ja kehitysmahdollisuuksista. Työntekijän tulisi siksi rehellisesti kertoa tilanteesta ja samalla luoda toivoa eikä toivottomuutta. Lisäksi vanhemmat haluavat, että työntekijät kiinnittäisivät enemmän huomiota siihen tapaan millä he vanhemmat kohtaavat kertoessaan ensitietoa. (Tauriainen, ) Ensitiedon saamisesta lähtien tulisikin perheen päästä saumattomasti palveluketjun piiriin. Tämä puolestaan edellyttäisi eri palvelujen muodostumista perheen selviytymisen kannalta saumattomaksi ja vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi. Tällöin palveluketju edellyttäisi myös saumatonta tiedonkulkua eri toimijoiden välillä. (Ruotsalainen 2000, ) Vanhempien kykyä kohdata erilaisia tilanteita elämässään on tulkittu erilaisten teorioiden kautta. Koska vanhempiin on suhtauduttu pitkään kriisiteorian kautta, on työntekijöiden ajatus lähtenyt siitä, että vanhempien on vaikeaa hyväksyä lapsensa erilaisuus. Sen mukaan siitä aiheutuu kriisi, josta vanhemmat selviävät erilaiset vaiheet läpikäymällä. Ekokulttuurisessa mallissa lähdetään arkipäivän selviämisestä. Siinä korostuu vanhempien huoli lapsesta sekä omasta jaksamisesta arjessa. Perhe pyrkii löytämään arkeensa tasapainon. Tässä mallissa yhteinen huoli lapsesta on eri tahojen yhteistyön perustana. Lapsen hyvinvoinnille on edellytyksenä koko perheen hyvinvointi sekä pal-

18 18 velujen ja perheen mutkaton yhteistyö. ( Määttä 1999, ) Teorioista on hyötyäkin jos niitä tulkitaan oikein soveltuvissa tilanteissa. Teorioiden tulkinta ei kuitenkaan saa kaventaa työntekijöiden näkökulmaa perheen tilanteeseen. ( Tauriainen 1995, ) 3.4 Perhe palveluverkossa Perheet voivat saada palveluja useiden lakien perusteella eri tahojen tuottamana. Siksi olisi tärkeää saada perheen kaikista palveluista yhteen sovitettu kokonaisuus. Yhteensovittaminen edellyttää kaikkien lapselle laadittujen suunnitelmien huomioimista suhteessa toisiinsa, jotta vältettäisiin päällekkäisyyksiä. (Kaski ym. 2001, 269.) Palveluita suunniteltaessa vanhempien tulisi olla tasavertaisia osallistujia. Edellytyksenä on vanhempien halu saada palveluja. Se merkitsee heidän omaa harkintaa ja vapaaehtoisuutta. (Ylikoski, ym.1999, 16.) Aina perheen tarpeet ja tarjottu tuki eivät kohtaa. Palveluiden hakemista vaikeuttavat suunnitelmien kirjavuus ja lainsäädännön vaikeaselkoisuus. ( Pietiläinen 2003, ) Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista velvoittaa, että kunnat huolehtivat vammaispalveluiden ja tukitoimien järjestämisestä sellaisina kuin kunnissa esiintyvä tarve on (Vammaispalvelulaki 1987/380 3 ). Sosiaalihuoltolaissa mainitaan kuntien velvollisuudesta huolehtia lasten huollon, päivähoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluihin kuuluvien toimenpiteiden ja huoltoon kuuluvien palveluiden järjestämisestä (Sosiaalihuoltolaki 2005/ ). Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista todetaan, että asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa. Hän on oikeutettu hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakkaan ihmisarvoa, vakaumusta sekä yksityisyyttä tulee kunnioittaa. Asiakkaan toivomukset, mielipiteet ja hänen yksilölliset tarpeensa ja etunsa sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa on huomioitava sosiaalihuoltoa toteutettaessa. (Laki sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista ja asemasta 2000/812 4.)

19 19 Hallintomenettelylaissa on säädetty viranomaisen neuvonta- ja palveluvelvollisuudesta, jotka koskevat myös vammaispalveluja. Lain palveluperiaatteen mukaan asiakkaan tulisi saada yhdenvertaisesti ohjausta riippumatta eroista hänen tiedoistaan tai taidoistaan (Hallintomenettelylaki 1982/598 4 ). Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän saamiensa palveluiden perhelähtöisyyteen on Suomessa alettu kiinnittämään huomiota tutkimuksellisesti vasta kymmenen viime vuoden aikana. Tutkimusten perusteella erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä tukitoimissa ja palveluissa on selkeitä epäkohtia. Ne teettävät vanhemmille kohtuuttoman paljon työtä ja vaivaa. Tutkimusten perusteella epäkohtia ovat palveluiden saavutettavuus, tiedon puute palveluista ja eri vaihtoehdoista. Ongelmana ovat myös tuen ja palveluiden jakautuminen hyvin suurelle joukolle eri toimijoita. Toimipaikkojen sijaintien suuret etäisyydet sekä niiden välisen yhteistyön heikkous ovat rasite vanhemmille. Epäasiallinen kohtelu, vähäiset vaikutusmahdollisuudet itseä koskevaan päätöksentekoon, jatkuva anomus- ja hakemuskierre ovat osa vanhempien arkea. (Pietiläinen 2003, ) Erityishuolto-ohjelma, kuntoutus- ja palvelusuunnitelma Kuntoutuksen suunnittelussa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja eri palvelujen ja tukimuotojen yhteensovittamista. Suunniteltaessa erityistä tukea tarvitsevan lapsen kuntoutusta, korostetaan kokonaisnäkemystä lapsesta ja hänen perheestään. Lapsen tutkimuksesta ja kuntoutuksesta voivat vastata eri toimipisteet kuten, keskussairaalat, kehitysvammaneuvolat, kuntoutuskeskukset tai perheneuvolat. (Valkonen 2006.) Kehitysvammalain mukaan erityishuoltoa tarvitsevalle lapselle tulee laatia erityishuoltoohjelma. Erityishuolto-ohjelma on merkityksellinen perheille siksi, että se on sitova päätös ja siinä mainitut palvelut ovat perheille maksuttomia. Erityishuolto-ohjelma sisältää suunnitelman lapsen tarvitsemasta erityishuollosta, sen toteutuskeinoista ja tarkistusajankohdasta. Erityishuoltona annettuja palveluita voivat olla erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteutuksen edellyttämät lääketieteelliset ja psykologiset tutkimukset, terveydenhuolto, tarpeellinen ohjaus ja valmennus, asumispalvelut, apuvälinehuolto,

20 20 laitos- ja perhehoito sekä läheisten ohjaus ja neuvonta saatavista palveluista. (Räty 2003, 179.) Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle tehdään muutoksenhakukelpoinen erityishuoltoohjelma UEP:n toimesta. Jos kunnassa tehdään lapselle muutoshakukelpoinen erityishuolto-ohjelma, kuntayhtymässä tehdään täytäntöönpanopäätös, johon ei ole muutoksenhakuoikeutta. Erityishuolto-ohjelman valmistelee UEP:n KOKEVA - asiantuntijatiimiin kuuluva sosiaalityöntekijä tai palveluohjaaja. Erityishuolto-ohjelmaa valmisteltaessa kuullaan perhettä sekä kunnan yhdyshenkilöksi nimeämää henkilöä. Erityishuolto-ohjelma on sitoumus palvelujen antamiseen. Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma perustuu aina kuntoutustutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitetaan lapsen fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ja päivittäisistä toimista selviytymistä. Tarkoituksena on selvittää apuvälineiden ja avustajan tarvetta, perheen sosiaalista ja taloudellista tilannetta. Lisäksi arvioidaan elinympäristöä ja osallistumismahdollisuuksia. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihko 2001, 269.) Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä asettaa kuntoutuksen tavoitteet, yhdessä asiakkaan, vanhempien ja läheisten kanssa. Työryhmän jäsenet valitaan tarpeen mukaan ja siihen kuuluvat tavallisimmin lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti ja fysioterapeutti. Lisäksi siihen voivat kuulua muun muassa avohuollon ohjaaja, toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja, musiikkiterapeutti, erityisopettaja, omahoitaja tai erityisavustaja, apuvälineteknikko ja hammaslääkäri. (Valkonen 2006.) Lapsen kokonaistilannetta tarkastellaan niin, että saadaan käsitys lapsen vahvuuksista ja heikkouksista eri kehityksen osa-alueilla. Kuntoutusta suunniteltaessa arvioidaan myös perheen voimavarat, tavoitteet ja toivomukset kuntoutuksen suhteen. Tietojen perusteella työryhmä laatii lapselle yhdessä vanhempien kanssa kirjallisen kuntoutussuunnitelman. Suunnitelman tulee olla konkreettinen ja realistinen. Suunnitelma sisältää esitiedot, lapsen nykytilan kuvauksen, kuntoutustarpeiden määrittelyä, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet ja suositellut toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Suunnitelma täytyy toimittaa muun muassa Kelalle ja terveyskeskuksiin haettaessa niiden kustantamaa kuntoutusta. Kuntoutussuunnitelma tarkistetaan määräajoin, yleensä kerran vuodessa. (Valkonen 2006.)

21 21 Palvelusuunnitelma on kirjallinen suunnitelma niistä palveluista joita erityistä tukea tarvitseva lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat. Palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen perheensä valitsemien viranomaisten ja ammattilaisten kanssa. Perhe voi kutsua mukaan myös muita läheisiä. Suunnitelmaa tehdessä kartoitetaan, kuten kuntoutussuunnitelmassa, perheen kokonaistilannetta ja korostetaan perheen asiantuntijuutta. He ovat lapsensa ja arkensa tuen tarpeen parhaita asiantuntijoita. Suunnitelmassa mainittuja palveluita voivat olla esimerkiksi päivähoito, avustaja, terapiat, kehitysvammaneuvolan palvelut, kuntoutusjaksot ja tilapäinen perhehoito. (Valkonen 2006.) Palveluohjaus ja varhaiskuntoutuksen ohjaus Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheiden kohdalla tiivis ja säännöllinen palveluohjaus on tärkeää. Palveluohjauksen pääpaino on vuorovaikutuksen tukemisessa ja ohjauksessa sekä palveluiden ja etuuksien organisoimisessa. ( Nouko - Juvonen 2000, 111.) Palveluohjauksen tarkoituksena on, että vanhemmat ja palveluohjaaja yhdessä suunnittelevat, sekä arvioivat niitä palveluja joita perhe tarvitsee nykyisen elämäntilanteensa tueksi. Perheelle tulisi nimetä aina henkilökohtainen vastuuhenkilö, sosiaali- tai terveyspalveluiden työntekijä. Työntekijän tehtävänä on auttaa jäsentämään avun, tuen ja kuntoutuksen tarpeita. Työntekijä hakee niihin sopivia tukimuotoja, jotka saadaan toimimaan perheen arjessa. Hänen tehtävänsä on antaa tietoa sosiaaliturvasta ja palvelu vaihtoehdoista. Hänen tulisi toimia perheen puolestapuhujana niin, että asiat hoituvat mahdollisimman hyvin. Vastuuhenkilö seuraa perheen tilannetta. (Pietiläinen, Seppälä. 2003, ) Palveluohjaus on pitkäjänteistä yhteistyötä perheen ja työntekijän välillä. Siinä on tarkoitus seurata tehtyjen tuki- ja palveluratkaisujen toimivuutta ja tehdä korjauksia tilanteen niin vaatiessa. Samalla se mahdollistaa asiakkaiden elämän seuraamisen kertoa luotettavasti, mikä on mahdollista toteuttaa ja mikä ei ole. Vastuuhenkilön valtuuksiin kuuluu tehdä palveluita koskevia päätöksiä tai hänellä voi olla hyvinkin tiivis yhteys päätöksiä tekeviin tahoihin. Eri tahojen yhteistyön tavoitteena on järkevä työnjako sekä vastuiden määrittely. (Pietiläinen, Seppälä. 2003, ) Palveluohjaus ei poista lainsäädännön hajanaisuutta ja mutkikkuutta (Rantala 2002, 48).

22 22 Perheet hakeutuvat UEP:n palveluihin kunnan sosiaalityöntekijän tai palveluohjaajan kautta. Vanhemmat voivat myös itse ottaa yhteyttä UEP:hen, josta otetaan yhteys kunnan sosiaalityöntekijään tai palveluohjaajaan. Perheille kootaan yksilölliset tukitoimet. (Palvelutuotteet ja hinnasto kunnille 2007,1.) Varhaiskuntoutuksen ohjaus on UEP:n palvelutuote. Se on kokonaisvaltaista, yksilöllisesti suunniteltua ja vaiheittain etenevää kuntoutuksen ohjausta. UEP:n työntekijä käy lapsen kotona, ohjaamassa ja tukemassa perhettä. Varhaiskuntoutuksen ohjauksen tarkoituksena on antaa tukea perheen arjen sujumiseen, esimerkiksi tiedottamalla erilaisista palveluista sekä ohjaamalla perhettä mistä tietoa on saatavilla. Näin varhaiskuntoutuksen ohjaus tukee vanhempien samaa ensitietoa. Kuntoutusmenetelmiä apuna käyttäen suunnitellaan ja seurataan lapsen sosioemotionaalista, kielellistä ja kognitiivista kehitystä sekä omatoimisuutta ja motorisia taitoja. Lapsen kasvua ja kuntoutumista seurataan erilaisia kuntoutusmenetelmiä apuna käyttäen. Käytettyjä menetelmiä ovat Pikku Portaat ja Irene Johanssonin menetelmä. Varhaiskuntoutuksen ohjaukseen kuuluu starttipaketti, jossa psykologi tai joku muu työntekijä työpareineen voi tehdä kotikäynnin perheen niin halutessa. Työntekijät yhdessä perheen kanssa suunnittelevat varhaiskuntoutuksen ohjaukselle jatkoa. (Kehitysvammaisen lapsen ja nuoren palveluketju 2006, 6-7.) Vertaistukiryhmät ja sopeutumisvalmennus Vertaistukiryhmät ovat tapaamisia, joissa erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhemmat voivat tavata toisiaan. Tapaamisissa vanhemmat voivat tuoda esille tunteitaan, vaihtaa kokemuksiaan ja vaihtaa tietoja keskenään. Omista tunteista voi puhua halutessaan ilman muiden paheksuntaa. Vanhemmat voivat keskustella asioista jotka ovat heille yhteisiä lapsen diagnoosista riippumatta. Ryhmät järjestävät lisäksi yhteisiä retkiä tai kutsuvat tilaisuuteen asiantuntijoita. (Hakola 2006.) Erityistä tukea tarvitsevien lasten perheille järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja. Sopeutumisvalmennuskurssien tarkoituksena on antaa uusinta tietoa vammasta tai sairaudesta ja antaa tietoa tukitoimista ja palvelujärjestelmästä. (Verneri-kehitysvammaalan yhteinen verkkopalvelu, 2004.) Kursseilla jaetaan tietoa erityistä tukea tarvitsevan

23 23 lapsen hoidosta ja kuntoutuksesta. Informaation lisäksi sopeutumisvalmennuskursseilla on paljon kokonaisvaltaisempi merkitys perheelle. Kursseilla tuetaan vanhemmuutta, parisuhdetta ja pohditaan sisarusten asemaa. Perhettä autetaan löytämään voimavaroja ja keinoja selviytyä arjessa. Sopeutumisvalmennuskursseilla perheet saavat myös tärkeää vertaistukea toisiltaan. Kursseilla on yleensä paikalla eri alan asiantuntijoita, kuten lääkäri ja sosiaalityöntekijä.. Vanhemmat voivat saada kuntoutusrahaa, jos he menettävät ansiotulonsa kurssin ajalta. Eri järjestöt järjestävät sopeutumisvalmennuskursseja. (Kirkkomäki 2006.) Vertaistuki eroaa ammattilaisten antamasta tuesta. Asiantuntijoiden apu on rajallista. Heiltä puuttuu arjen kokemus erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa elämisestä. Vertaistukiryhmien tuki on korvaamatonta koska, heillä on sama kokemustieto. (Hakola 2006.) Tilapäinen perhehoito, lyhyt aikainen hoito ja parkkihoito Tilapäinen perhehoito on tarkoitettu lapsille, jotka hyötyvät perheissä tapahtuvasta hoidosta. Tilapäistä perhehoitoa käytetään tukemaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen kodissa tapahtuvaa hoitoa sekä samalla mahdollistetaan vakituisen perhehoitajan loma-, sairausloma ja vapaa-aika. Tilapäinen perhehoito voi tapahtua joko hoitajan tai hoidettavan kotona. Tilapäisen perhehoidon pituus yhtäjaksoisesti saa kestää enintään kolme kuukautta. (UEP:n palvelutuotteet ja hinnasto kunnille 2007, 21.) Lasten lyhytaikaisen hoidon ja ohjauksen asiakkaat tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa kodin ulkopuolella. Palvelutarpeen perusteena on lapsen vaikeatai monivammaisuus. Asiakkaat ovat alle 16-vuotiaita ja kuuluvat palvelun piiriin sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin täyttävät 16 vuotta. Erityistä tukea tarvitseva lapsi tarvitsee runsaasti perushoitoa, hoivaa ja huolenpitoa. Palvelun kesto yhtäjaksoisesti on enimmillään kolme kuukautta. Asiakkaalle tarjotaan turvallista, virikkeellistä yhdessäoloa muiden asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Palvelun tarkoituksena on tukea vanhempien jaksamista tarjoamalla heille mahdollisuuden lepoon ja virkistäytymiseen. (UEP:n palvelutuotteet ja hinnasto kunnille 2007, 5.)

24 24 Parkkihoitopalvelua saavat kaiken ikäiset kotona asuvat asiakkaat, jotka tarvitsevat osaaikaista hoitoa, hoivaa, huolenpitoa ja ohjausta. Palvelun tarkoituksena on antaa omaisille ja läheisille mahdollisuus asioiden hoitamiseen ja näin tukea heidän jaksamistaan. Asiakkaalle tarjotaan turvallista ja virikkeellistä yhdessä oloa. Palvelu voi kestää yhtäjaksoisesti enintään viisi tuntia. Palvelu tapahtuu ryhmäkodissa tai asiakkaan omassa kodissa. (UEP:n palvelutuotteet ja hinnasto kunnille 2007, 6.) 3.5 Erityispäivähoito Päivähoito on yhteiskunnan tarjoamaa varhaiskasvatuspalvelua. Päivähoidon tavoitteena on tukea kotia ja vanhempia kasvatustehtävässään ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen tasapainoista kehitystä. Kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla on vuodesta 1995 lähtien ollut oikeus päivähoitopaikkaan, kotihoidon tai yksityisen hoidon tukeen. (Laki lasten päivähoidosta 630/1991, 11a, 31.) Jokaisella lapsella on myös oikeus maksuttomaan ja vapaaehtoiseen esiopetukseen. Esiopetus tapahtuu vuotta ennen peruskoulun alkamista. Sen tarkoituksena on toimia linkkinä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä. Perusopetuslaki säätelee esiopetusta. (Pihlaja 2004, 115.) Esiopetusta voidaan järjestää päivähoidossa tai koulun yhteydessä. Jokaisella erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on myös oikeus päivähoitoon ja esiopetukseen. Erityispäivähoidolla tarkoitetaan erityistä tukea tarvitsevien lasten päivähoitojärjestelmää. Kuntien velvollisuutena on järjestää tarvittaessa erityispäivähoitoa (Laki lasten päivähoidosta 36/ ). Se on osa kuntien varhaiskasvatuspalveluja. Näkökulmia erityispäivähoitoon ovat sosiaalipalvelujen, julkishallinnon, varhaiskuntoutuksen, erityisopetuksen, vammaishuollon ja lääketieteen näkökulmat. Tieteenaloina kohtaavat siis sosiaalityö, sosiaalipolitiikka, varhaiskasvatus, erityispedagogiikka ja hoitotiede. (Heinämäki 2004, 166.) Erityispäivähoitoa ohjaa pääsääntöisesti laki lasten päivähoidosta. Usein se on kuitenkin erillinen vastuualue tai tukimuoto eikä sitä pidetä niinkään palveluna (Varhaiskasvatuspalvelut 2006). Erityispäivähoito onkin vain osa perheiden palvelukokonaisuutta. Sosiaalihuoltolaissa lapsi nähdään osana perhettä ja lapselle järjestettävät palvelut tulisi kytkeä osaksi perheen muita palveluja. (Pihlaja 2004, 117.)

25 25 Liisa Heinämäen tutkimus Erityisesti päivähoidossa (Heinämäki 2004) tuo esiin erityispäivähoidon määrittelemättömyyttä. Erityispäivähoitoon liittyy useita käsitteitä kuten, erityiskasvatus, varhaiskasvatus, varhaiserityiskasvatus, varhaislapsuus, päivähoito ja kuntoutus. Erityispäivähoidon kenttä on laaja ja sen toimintamuoto, sisältö ja järjestämistapa vaihtelevat kunnittain. Erityispäivähoidon määrittelemättömyys todentuu myös erilaisissa päivähoitoa ohjaavista asiakirjoista kuten, Suomen Kuntaliiton lapsipoliittisen ohjelman valmisteluun liittyvässä taustamuistiossa. Muistio kartoittaa muun muassa lapsille suunnattuja palveluja ja lapsen erityistä suojelua. Muistiossa ei ole mainintaa erityispäivähoidosta. Tätä muistiota useat kunnat ovat käyttäneet kuitenkin pohjana vuodesta 2000 lähtien, laatiessaan omia lapsipoliittisia ohjelmiaan. (Heinämäki 2004, 7, 2,112.) Heinämäen mukaan päivähoidossa kenelläkään ei ole varmuutta tai tietoa siitä, mitä erityispäivähoito on. Lapsen saama erityispäivähoito voi rajoittua muutamaan henkilöön, joilla on erityispedagogista osaamista. Suomessa oli vuonna 2004, 444 kuntaa ja kaupunkia joista 243:ssa ei ollut mahdollisuutta saada erityislastentarhanopettajankonsultaatiota (Laamanen 2007). Heinämäki (Heinämäki 2004, 7, 2, 112) onkin kysynyt mikä tekee päivähoidosta erityispäivähoitoa jos käytettävissä ei ole mitään lisä resursseja? Riittääkö lapsen vaikeuksien nimeäminen? Päivähoitolaissa onkin vuoden 2007 alusta lähtien velvoitettu kuntia järjestämään erityislastentarhanopettajan palveluita (Laki lasten päivähoidosta 36/1973 4a ). Varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista voidaan tulkita, että erityispäivähoitoa koskevat samat lähtökohdat kuin päivähoitoakin. Lähtökohtana ovat laaja - alainen, monitieteinen tieto ja varhaiskasvatuksen menetelmien tunteminen. Taustalla on kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Yhteistyötä tulisi toteuttaa lasta ja perhettä palvelevan verkoston kanssa. Tähän voi kuulua sosiaali-, terveys- ja opetustoimi sekä erilaiset lapsi- ja perhetyötä tekevät järjestöt, yhteisöt ja seurakunnat varhaiskasvatuspalveluineen. Linjauksissa on esitelty varhaiskasvatus ja lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmä, mutta siinä ei ole esitelty lapsen erityispäivähoitoon hakeutumisen polkua. (Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista 2002, 9-11.)

26 26 Varhaiskasvatuksen valtakunnallisten linjausten mukaan päivähoidon henkilöstön tulisi ohjata perhe tämän universaalin, kaikkia koskevan palvelujärjestelmän kautta erityispalveluihin. Varhaiskasvatuksen toteuttamisen kannalta haasteellisena linjauksissa pidetään, lapsiryhmien suuruutta ja henkilöstön määrän riittävyyttä suhteessa lasten määrään sekä erityisen tuen tarvetta ja siihen vastaamista. Kuitenkin lapsen tulisi saada tarvitsemaansa erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Lailla tulisi turvata päivähoidon edellytykset erityisen tuen antamiseen. Tähän tarvitaan riittävää asiantuntemusta tunnistaa lapsen erityisen tuen tarpeita sekä kykyä järjestää tarvittavia tukitoimia. Tulevaisuudessa nämä halutaan varmistaa sisällyttämällä jo kasvatusalan opintoihin erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatusta. (Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista 2002, ) Tukitoimien tulisi käynnistyä silloin kun, erityisen tuen tarve havaitaan. Koska erityisen tuen tarve ei ole aina diagnosoitavissa, tukea tulisi saada myös ilman asiantuntijan lausuntoa. Lausunto on kuitenkin usein käytännössä edellytys tuen saamiseksi. Päivähoitolain alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut edellyttää erityispäivähoidon järjestämiseksi asiantuntija lausuntoa. (Laki lasten päivähoidosta 36/1973 7). Siitä on tullut kuitenkin käytäntö useissa kunnissa (Heinämäki 2005, 8). Päivähoitolain mukaan lausuntoa ei tarvita jos tukea suunnataan lapselle tai lapsiryhmälle jossa on useita erityistä tukea tarvitsevia lapsia (Pihlaja 2006, 14) Erityiskasvatus ja erityinen tuki varhaislapsuudessa Erityispäivähoidon muuttuvat käsitteet ja niiden runsaus heikentää todellisen sisällön näkemistä. Päivi Pihlajan tutkimuksessa Varhaiserityiskasvatus suomalaisessa päivähoidossa (2005) tarkastellaan erityiskasvatusta. Mitä tarkoitetaan kun puhutaan erityiskasvatuksesta varhaislapsuudessa tai erityisestä tuesta varhaiskasvatuksessa tai erityisvarhaiskasvatuksesta? Tarkoitetaanko näillä kaikilla käsitteillä erityispäivähoidon lapsiryhmässä tapahtuvaa kasvatustyötä vai kaikkia alle kouluikäisen lapsen ja perheen saamia erityispalveluita? ( Pihlaja 2005, 17.) Erityispäivähoito on vain yksi alue, jossa toteutetaan erityiskasvatusta. Muita tahoja voivat olla esimerkiksi perheneuvolat. Opinnäytetyössä keskityttiin vain päivähoidon

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti

Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän loppuraportti Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies STM Työryhmän toimeksianto laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Varhaiskasvatuksen erityisopettaja 1 Varhaiskasvatuksen Lukijalle Sisällys Mitä on varhaiserityiskasvatus? s. 3 Erityislastentarhanopettajan palveluista säädetään lailla s. 4 Erityislastentarhanopettajan

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016

VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUKSET 2012-2016 Seinäjoen kaupunki/ Varhaiskasvatus Hyvä varhaiskasvatus Seinäjoella 3. Varhaiserityiskasvatuksen osio 2012 2 SISÄLLYS 1. VARHAISERITYISKASVATUKSEN LINJAUSTEN

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä

Ikääntyneiden perhehoidon laatu. Oulunkaaren kuntayhtymä Ikääntyneiden perhehoidon laatu Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotantolautakunta hyväksytty 04.06.2014 Sisältö 1. PERHEHOIDON LAATUVAATIMUKSET... 3 2. PERHEHOIDON ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET... 3 3.

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS. 28.9.2008 Keski-Suomessa PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2008 Keski-Suomessa TYÖKOKOUKSEN TAVOITE Saavuttaa yhteistä ymmärrystä palveluohjauksen mahdollisuuksista vammaispalveluissa Keski-Suomessa. Tuotetaan rakennustarpeita

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA

PALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA

KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAUS ISOJOKI, KARIJOKI, KAUHAJOKI, TEUVA KUNTOUTUSOHJAAJAT Varhaiskuntoutusohjauksen asiakkaana on perheitä, joissa lapsella on todettu kehitysvamma tai eri tasoisia kehitysviiveitä esim. kielellisten,

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Kuntiin tehtävä tilastokysely 2007

Kuntiin tehtävä tilastokysely 2007 Arvoisa vastaanottaja Kuntiin tehtävä tilastokysely 2007 Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Stakes ovat yhdessä valmistelleet joka kolmas vuosi kuntiin tehtävän tilastokyselyn. Se täydentää

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot