Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskenta SUOMI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskenta SUOMI"

Transkriptio

1 Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskenta SUOMI Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) 5 artiklan mukainen ilmoitus Euroopan komissiolle

2 1 ESIPUHE Tämä raportti on Suomen ilmoitus komissiolle energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskennasta, joka edellytetään tehtäväksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) 5 artiklan mukaan. Selvitys on tehty vertailumenetelmäkehyksestä annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 244/2012 ja siitä Euroopan komission antamien ohjeiden (2012/C 115/01) mukaisesti. Selvityksessä esitetään rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (2/11) ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen (4/13) vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisuus. Selvitys on tehty ympäristöministeriön ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä. Tutkimusta johtivat professori Arto Saari Aalto Yliopistosta ja tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä. Tutkimusryhmän jäseniä olivat: professori Kai Siren, tekniikan tohtori Juha Jokisalo ja tekniikan tohtori Ala Hasan Aalto Yliopistosta; tekniikan lisensiaatti Kari Nissinen, tekniikan lisensiaatti Terttu Vainio, diplomi-insinööri Veli Möttönen ja diplomi-insinööri Sakari Pulakka Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä; diplomi-insinööri Juhani Heljo ja diplomi-insinööri Jaakko Vihola Tampereen teknillisestä yliopistosta; tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle ja diplomi-insinööri Jouko Niemelä Equa Simulation Oy:stä; sekä yli-insinööri Pekka Kalliomäki, yli-insinööri Jyrki Kauppinen ja yli-insinööri Maarit Haakana ympäristöministeriöstä.

3 2 YHTEENVETO Uudisrakentamisessa rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuuden kustannusoptimaalinen taso on 7 prosenttia energiatehokkaampi kuin uudisrakentamisen energiamääräysten (ympäristöministeriön asetus 2/11) vaatimustaso. Korjausrakentamisessa rakennusten ja rakennusosien energiatehokkuuden kustannusoptimaalinen taso on 8 prosenttia energiatehokkaampi kuin korjaus- ja muutostöiden energiamääräysten (ympäristöministeriön asetus 4/13) taso. Suomi on valinnut raportoitavaksi rahoituslaskennan tulokset, joissa kaikkien energiamuotojen hinnan nousu on kaksi prosenttia ja diskonttokorko 6 prosenttia. Alla olevassa taulukossa on esitetty sekä kustannusoptimaalisen tason että energiamääräysten vaatimustason vaihteluväli. Näiden ero on laskettu painottaen vertailurakennusten uudisrakentamisen ja luvanvaraisen korjausrakentamisen määriä. Komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 244/2012 mukaiset taulukot 1 7 tai 2-7 on esitetty vertailurakennuskohtaisesti luvuissa Komission delegoitu asetus (EU) N:o 244/2012 liitteen III taulukko 7, vertailurakennusten yhteenveto. Erot mahtuvat asetuksen 15 prosentin vaihtelurajoihin. Vertailurakennus Kustannusoptimaalinen vaihteluväli (E-luku) kwh E /m 2 Vertailurakennusten voimassa olevat vaatimukset (E-luku) kwh E /m 2 Ero (määrillä painotettu) Uudisrakennukset % Korjaus- ja muutostyöt % Kustannusoptimaalinen taso on hieman energiatehokkaampi kuin määräysten vaatimustaso sekä uudisrakentamisessa että korjausrakentamisessa.

4 3 YHTEENVETO... 2 Johdanto... 7 Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikka... 7 Suomen uudisrakentamisen energiamääräykset Korjausten ja muutostöiden energiamääräykset Energiamääräysten kustannusoptimaalisuuden arviointi... 8 Vertailurakennukset (N:o 244/2012 taulukko 1 ja taulukko 2)... 8 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät (N:o 244/2012 taulukko 3)... 9 Muunnokset (N:o 244/2012 taulukko 4)... 9 Energiatarve (N:o 244/2012 taulukko 5)... 9 Kokonais (N:o 244/2012 taulukko 6)... 9 Kustannusoptimaalinen taso (N:o 244/2012 taulukko 7) U U D I S R A K E N T A M I N E N - A S U I N R A K E N N U K S E T Erillinen pientalo uudisrakennus Taulukko 2: Uusi erillinen pientalo - vertailurakennus Taulukko 3: Uusi erillinen pientalo - energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Taulukko 4: Uusi erillinen pientalo - muunnokset Taulukko 5: Uusi erillinen pientalo - energiantarve Taulukko 6.1: Uusi erillinen pientalo kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Uusi erillinen pientalo kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 7: Uusi erillinen pientalo - kustannusoptimaalinen taso suhteessa vaatimuksiin Uusi erillinen pientalo - yhteenveto Kerrostalo uudisrakennus Taulukko 2. Uusi kerrostalo - vertailurakennus Taulukko 3. Uusi kerrostalo energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Taulukko 4. Uusi kerrostalo - muunnokset Taulukko 5. Uusi kerrostalo - energiatarve Taulukko 6.1 Uusi kerrostalo kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Uusi kerrostalo kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 7. Uusi kerrostalo kustannusoptimaalinen taso Uusi asuinkerrostalo - yhteenveto Toimisto - uudisrakennus Taulukko 2. Uusi toimisto - vertailurakennus Taulukko 3. Uusi toimisto energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Taulukko 4. Uusi toimisto - muunnokset Taulukko 5. Uusi toimisto energiatarve Taulukko 6.1 Uusi toimisto kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Uusi toimisto kokonais, makrotalous laskelmat Taulukko 7. Uusi toimisto - kustannusoptimaalisuus Uusi toimisto - yhteenveto... 45

5 4 4. Liikerakennus - uudisrakennus Taulukko 2. Uusi liikerakennus - vertailurakennus Taulukko 3. Liikerakennus energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Taulukko 4. Uusi liikerakennus muunnokset Taulukko 5. Uusi liikerakennus energiatarve Taulukko 6.1 Uusi liikerakennus kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Uusi liikerakennus kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 7. Uusi liikerakennus - kustannusoptimaalisuus Uusi liikerakennus - yhteenveto Uudisrakentamisen määräysten kustannusoptimaalisuus Taulukko 7. Uudisrakentaminen K O R J A U S J A M U U T O S T Y Ö T Erillisen pientalon korjaus Taulukko 1. Erillisen pientalon korjaus - vertailurakennus Taulukko 3. Erillisen pientalon korjaus - energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia Taulukko 4.1 Erillisen pientalon korjaus muunnokset, toimenpiteet Taulukko 4.2 Erillisen pientalon korjaus muunnokset, ominaisuudet Taulukko 4.3 Erillisen pientalon korjaus muunnokset, Taulukko 5. Erillisen pientalon korjaus energiatarve Taulukko 6.1 Erillisen pientalon korjaus kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Erillisen pientalon korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 6.3 Erillisen pientalon korjaus - herkkyystarkastelu Taulukko 7. Erillisen pientalon korjaus - kustannusoptimaalisuus Yhteenveto erillisen pientalon korjaus Rivitalon korjaus Taulukko 1. Rivitalon korjaus - vertailurakennus Taulukko 3. Rivitalon korjaus energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia Taulukko 4.1 Rivitalon korjaus muunnokset, toimenpiteet Taulukko 4.2 Rivitalon korjaus muunnokset, ominaisuudet Taulukko 4.3 Rivitalon korjaus muunnokset, Taulukko 5. Rivitalon korjaus - energiatarve Taulukko 6.1 Rivitalon korjaus kokonais rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Rivitalon korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 6.3 Rivitalon korjaus - herkkyystarkastelu Taulukko 7. Rivitalon korjaus - kustannusoptimaalisuus Rivitalon korjaus - yhteenveto... 81

6 5 8. Tiilimuuri kerrostalon korjaus Taulukko 1. Tiilimuuri kerrostalon korjaus - vertailurakennus Taulukko 3. Tiilimuuri kerrostalon korjaus energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia Taulukko 4.1 Tiilimuuri kerrostalon korjaus muunnokset, toimenpiteet Taulukko 4.2 Tiilimuuri kerrostalon korjaus muunnokset, ominaisuudet Taulukko 4.3 Tiilimuuri kerrostalon korjaus muunnokset, Taulukko 5. Tiilimuuri kerrostalon korjaus - energiatarve Taulukko 6.1 Tiilimuuri kerrostalon korjaus kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Tiilimuuri kerrostalon korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 6.3 Tiilimuuri kerrostalon korjaus - herkkyystarkastelu Taulukko 7. Tiilimuuri kerrostalon korjaus - kustannusoptimaalisuus Tiilimuuri kerrostalon korjaus - yhteenveto Lamelli kerrostalon korjaus Taulukko 1. Lamelli kerrostalon korjaus - vertailurakennus Taulukko 3. Lamelli kerrostalon korjaus - energiatarpeeseen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia Taulukko 4.1 Lamelli kerrostalon korjaus muunnokset, toimenpiteet Taulukko 4.2 Lamelli kerrostalon korjaus muunnokset, ominaisuudet Taulukko 4.3 Lamelli kerrostalon korjaus muunnokset, Taulukko 5. Lamelli kerrostalon korjaus - energiatarve Taulukko 6.1 Lamelli kerrostalon korjaus kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.1 Lamelli kerrostalon korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 6.3 Lamelli kerrostalon korjaus - herkkyystarkastelu Taulukko 5. Lamelli kerrostalon korjaus - kustannusoptimaalisuus Lamelli kerrostalon korjaus - yhteenveto Toimiston korjaus Taulukko 1. Toimiston korjaus - vertailurakennus Taulukko 3. Toimiston korjaus energiatarpeeseen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia Taulukko 4.1 Toimiston korjaus muunnokset, toimenpiteet Taulukko 4.2 Toimiston korjaus muunnokset, ominaisuudet Taulukko 4.3 Toimiston korjaus muunnokset, Taulukko 5. Toimiston korjaus - energiatarve Taulukko 6.1 Toimiston korjaus kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Toimiston korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 6.3 Toimiston korjaus - herkkyystarkastelu Taulukko 7. Toimiston korjaus - kustannusoptimaalisuus Toimiston korjaus - yhteenveto

7 6 11. Koulun korjaus Taulukko 1. Koulun korjaus - vertailurakennus Taulukko 3. Koulun korjaus energiatarpeeseen vaikuttavat tekijät, tilanne ennen korjauksia Taulukko 4.1 Koulun korjaus muunnokset, toimenpiteet Taulukko 4.2 Koulun korjaus muunnokset, ominaisuudet Taulukko 4.3 Koulun korjaus muunnokset, Taulukko 5. Koulun korjaus - energiatarve Taulukko 6.1 Koulun korjaus kokonais, rahoituslaskelmat Taulukko 6.2 Koulun korjaus kokonais, makrotalouslaskelmat Taulukko 6.3 Koulun korjaus herkkyystarkastelu Taulukko 7. Koulun korjaus - kustannusoptimaalisuus Koulun korjaus - yhteenveto Korjaus ja muutostöiden määräysten kustannusoptimaalisuus Taulukko 7. Korjaus ja muutostyöt Lähdeluettelo LIITE A Uudisrakentaminen ja vertailurakennusten valinta Erillinen pientalo - uudisrakennus Asuinkerrostalo - uudisrakennus Toimisto uudisrakennus Liikerakennus - uudisrakennus LIITE B Korjausrakentaminen ja vertailurakennusten valinta

8 7 Johdanto Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikka Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisiä sitoumuksia ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 20 prosentilla, uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta sekä ohjeellisena energiatehokkuuden parantaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Euroopan Unionin uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU) on nostanut rakennusten energiatehokkuuden tavoitetasoa. Direktiiviin sisältyy vaatimus selvittää ja raportoida Euroopan komissiolle kansallisten määräysten kustannusoptimaalisuus. Suomen uudisrakentamisen energiamääräykset 2012 Uudisrakentamisen energiatehokuutta koskevat ympäristöministeriön asetus 2/11 1 ja valtioneuvoston asetus 9/ Tavoitteena on parantaa uudisrakentamisen energiatehokkuutta noin 20 % aikaisempaan määräystasoon verrattuna. Määräykset tulivat voimaan Energiamääräyksissä annetaan rakennuksen vuotuiselle kokonaisenergiankulutukselle (E-luku) yläraja, jota ei saa ylittää. Rakennuksen kokonaisenergiankulutus lasketaan rakennustyypin mukaisella standardikäytöllä ja erilaiset energiamuodot lasketaan yhteen käyttämällä valtioneuvoston asetuksessa määriteltyjä energiamuotojen kertoimia. Lisäksi määräyksissä annetaan rakennuksen vaipan, vuotoilman ja ilmanvaihdon lämpöhäviöitä koskevat vaatimukset. Tämän raportin liitteessä A on esitetty kokonaisenergiankulutuksen (E-luku) vaatimustasoja vertailurakennuksille uudisrakentamisessa. Korjausten ja muutostöiden energiamääräykset 2013 Ympäristönministeriön asetus 4/13 3 koskee rakennusten luvanvaraista korjaamista, käyttötarkoituksen muuttamista tai teknisten järjestelmien uusimista. Kiinteistön omistajan päätösvallassa on, missä laajuudessa hän korjaa ja mitkä ovat tapauskohtaisesti parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa. Kansallisista vaatimuksista energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöiden yhteydessä voidaan poiketa, mikäli vaatimustaso ei ole teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa eri tavoin. Ensimmäisenä vaihtoehtona on parantaa korjattavien tai uusittavien rakennusosien lämmönpitävyyttä vaatimusten mukaisiin arvoihin

9 8 Toisena vaihtoehtona on parantaa energiatehokkuutta kyseiselle rakennustyypille määritellylle tasolle. Tällöin tarkastellaan koko rakennuksen vuosittaista, normaalikäytössä syntyvää laskennallista energiankulutusta suhteessa rakennuksen pinta-alaan. Kolmantena vaihtoehtona on laskea rakennukselle ominainen, rakentamisajankohdan mukaisilla tai viimeisimmän käyttötarkoituksen muutoksen mukaisilla ratkaisuilla laskettu kokonaisenergian kulutus eli E-luku ja pienentää sitä kyseiselle rakennustyypille asetetun tason mukaisesti. Teknisille järjestelmille on määritelty omat vaatimukset. Tämän raportin liitteessä B on esitetty kokonaisenergiankulutuksen (E-luku) vaatimustasoja vertailurakennuksille korjausrakentamisessa. Energiamääräysten kustannusoptimaalisuuden arviointi Tässä raportissa kustannusoptimaalisuus on arvioitu komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 244/2012 mukaisesti. Vertailurakennukset (N:o 244/2012 taulukko 1 ja taulukko 2) Määritettäessä vertailurakennuksia uudisrakentamiselle otettiin huomioon vuosina rakentamisen toteutunut ja vuosille ennustettu määrä ja rakenne, energiankulutuksen rakenne sekä Suomen energiamääräykset (tarkemmin liite A). Olemassa olevien rakennusten vertailurakennukset määritettiin rakennuskantatietojen ja lähitulevaisuuden korjausrakentamisen rakenteen perusteella (tarkemmin liite B). Vertailurakennukset edustavat tyypillistä ja keskimääräistä uudisrakentamista sekä korjauskohteiden osalta rakennuskantaa. Jokainen vertailurakennus on kuvattu taulukossa 1 (olemassa oleva rakennus) tai taulukossa 2 (uudisrakennus) asianomaisessa raportin luvussa. Uudisrakentamisen vertailurakennukset: Asuinrakennukset: erillinen pientalo (luku 1) asuinkerrostalo (luku 2) Muut kuin asuinrakennukset: toimisto (luku 3) liikerakennus (luku 4). Korjaus- ja muutostöiden vertailurakennukset: Asuinrakennukset: pientalo (luku 6) rivitalo (luku 7) tiilimuuri kerrostalo (luku 8) lamellikerrostalo (luku 9) Muut kuin asuinrakennukset: toimisto (luku 10) koulu (luku 11).

10 9 Energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät (N:o 244/2012 taulukko 3) Laskentaparametrit on esitetty jokaiselle vertailurakennukselle erikseen taulukossa 3 vertailurakennusta koskevassa raportin luvussa. Korjauskohteista on esitetty energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät tilanteessa ennen korjaustoimenpiteitä. Muunnokset (N:o 244/2012 taulukko 4) Uudisrakentamisen toimenpidepaketit on muodostettu pienentämällä asteittain vertailurakennusten lämpöhäviöitä ja lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Toimenpidepakettien vaikutukset laskettiin tyypillisillä lämmitysmuodoilla. Korjauskohteissa muunnokset parantavat ulkovaippaa ja/tai tehostavat ilmastoinnin lämmöntalteenottoa ja tehokkuutta ja/tai vähentävät ostoenergian tarvetta. Muunnosten määrittämässä hyödynnettiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen avustuspäätöksiä, Tampereen teknillisen yliopiston ja VTT:n tutkimuksia sekä Suomen rakennusinsinööriliiton oppaita /1 9/. Asuinrakennusten toimenpiteiden valinnassa on hyödynnetty Tampereen teknillisessä yliopistossa kehitettyä valinta-systematiikkaa /1/. Toimistorakennuksen osalta määrittelyssä hyödynnettiin myös asiantuntija-arvioita. Muunnokset ja toimenpidepaketit on esitetty jokaiselle vertailurakennukselle taulukkona 4 kyseistä vertailurakennusta koskevassa luvussa. Energiatarve (N:o 244/2012 taulukko 5) Energiatarpeen määrittämiseen on käytetty dynaamista laskentaohjelmaa Euroopan komission kustannusoptimaalisten tasojen laskennasta annetun ohjeen (2012/C 115/01) mukaisesti. Laskenta on tehty IDA-ICE 4.2 simulointiohjelmalla. Säätietoina on käytetty ympäristöministeriön asetuksen 2/11 mukaisesti Helsinki-Vantaan testivuotta ja energialaskennan lähtötietoja. Energiantarvetta koskevat laskelmat on esitetty jokaiselle vertailurakennukselle taulukossa 5 kyseistä vertailurakennusta koskevassa luvussa. Kokonais (N:o 244/2012 taulukko 6) Kokonais on komission laskentamenetelmän mukaisesti laskettu rahoitus- ja kansantalouden näkökulmista. Kustannuslaskennassa on hyödynnetty kaupallisia kustannustietokantoja, rakennuttajien tietoja toteutuneista kohteista, tuotetoimittajien laskemia tarjouksia sekä hinnastoja, valtion tulo- ja menoarvioita (verotus) ja energianhintatilastoja /10 28/. Rahoituslaskelmissa on käytetty diskonttokorkoina 1 %, 6 % ja 10 %. Makrotalouslaskelmissa on käytetty korkotasoina 3 % ja 4 %.

11 10 Energian hinnan nousua tarkasteltiin kahdella eri variaatioilla. Matala energian hinnan nousu oli kaikilla energiamuodoilla 2 % vuodessa. Korkea hinnannousu vaihteli polttoaineittain: pelletti 3 % vuodessa, sähkö ja kaukolämpö 4 % vuodessa ja öljy 6 % vuodessa. Energiahinnan nousun variaatiot perustuivat kansallisiin ja EU tilastoihin. Kokonaiskustannusten laskennassa Suomessa on päätetty käyttää seuraavia arvoja: Asuinrakennusten käyttöikä on 60 vuotta ja kustannusten tarkastelujakso 30 vuotta. Toimisto- ja liikerakennusten käyttöikä 40 vuotta ja kustannusten tarkastelujakso 20 vuotta. Perusrahoituslaskelmassa diskonttokorko 6 % ja makrotalouslaskelmassa 3 % Matala energian hinnan nousu kaikilla energiamuodoilla 2 % vuodessa Vuonna 2012 Suomen arvonlisävero on 23 %. Pelletin verollinen hinta 5,47 snt /kwh. Arvonlisäveron osuus on 19 %. Sähkön hinta vaihtelee kuluttajatyypeittäin. Sähkön hinta sisältää 23 % arvonlisäveron lisäksi valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun, yhteensä 1.7 snt per kwh. snt / kwh Siirto Energia Yhteensä Pientalo sähkökiuas kwh/vuosi Pientalo varaava sähkölämmitys kwh/vuosi Asuinkerrostalo Toimistorakennus Liikerakennus kwh/vuosi Verojen osuus % % % Kaukolämmönhinta vaihtelee liittymän tilausvesivirran mukaan. Kaukolämmön hinnassa on 23 % arvonlisäveron lisäksi valmisteveroa ja huoltovarmuusmaksua, joiden osuus vaihtelee riippuen lämmöntuotantomenetelmästä. Keskimäärin valmisteveron ja huoltovarmuusmaksun osuus on 4 %, ~ 0.3 snt / kwh. Liittymismaksu, Energiamaksu / MWh Tehomaksu / MWh Kokonaishinta / MWh Verojen osuus, % Pientalo % Pieni kerrostalo % Suuri kerrostalo % Kevyen polttoaineen hinta snt per litra (11,42 snt per kwh). Se sisältää 23 % arvonlisäveron, energiasisältöveron (7.7 snt), hiilidioksidiveron (8 snt) ja huoltovarmuusmaksun (0.35 snt). Verojen osuus on snt per litra (3.78 snt per kwh), 33 %. Makrotalouslaskelmassa CO 2 päästöt hinnoitellaan EU määrittämän viiteskenaarion mukaisesti ( per tonni):

12 11 Rakennusten käyttö olivat /m 2 /vuosi Pientalo 8 Rivitalo 8 Kerrostalo 23 Toimisto 30 Liikerakennus 44 Koulu 43 Kustannusoptimaalinen taso (N:o 244/2012 taulukko 7) Kustannusoptimaalinen taso jokaiselle vertailurakennukselle on esitetty asianomaisessa luvussa taulukossa 7. Suomi on valinnut kustannusoptimaalisen tason ilmoittamisen tavaksi rahoituslaskelmiin perustuvat tulokset. Uudisrakentamisen kustannusoptimaalisuutta on käsitelty raportin luvuissa 1-4 vertailurakennusten osalta. Luvussa 5 on esitetty koko uudisrakentamisen kustannusoptimaalisuutta kuvaava taulukko 7, joka on laskettu painottamalla rakentamisen määriä. Painotuksessa erillisten pientalojen osuus on 55 %, asuinkerrostalojen osuus 21 %, toimistotyyppisten rakennusten osuus 9 % ja liikerakennustyyppisten rakennusten osuus 15 %. Painotusta määritettäessä otettiin huomioon vuosina rakentamisen toteutunut ja vuosille ennustettu määrä ja rakenne (tarkemmin liite A). Korjausrakentamisen kustannusoptimaalisuutta on käsitelty raportin luvuissa 6-11 vertailurakennusten osalta. Luvussa 12 on esitetty luvanvaraisen korjausrakentamisen kustannusoptimaalinen taso, joka on laskettu painottaen korjausrakentamisen määriä. Korjaustoimintaa koskevassa painotuksessa erillisten pientalojen osuus on 21 %, rivitalojen osuus 4 %, asuinkerrostalojen osuus 33 %, toimistotyyppisten rakennusten osuus 21 % ja koulutyyppisten rakennusten osuus 21 % (tarkemmin liite B).

13 12 U U D I S R A K E N T A M I N E N - A S U I N R A K E N N U K S E T 1. Erillinen pientalo uudisrakennus Taulukko 2: Uusi erillinen pientalo - vertailurakennus Erillinen pientalo Rakennuksen geometria Ikkunapinta-alan osuus rakennuksen vaipasta sekä niiden ikkunoiden osuus, joihin aurinko ei paista Lattia-pintaala m 2 Tyypillinen energiatehokkuus kwh/m 2,v Rakenneosa-kohtaiset vaatimukset kaksikerroksinen omakotitalo Tilavuus: 468,1 m 3 Vaipanala 383,2 m 2 Ikkunoiden suuntaus ja pinta-alat: 0 11,9 m 2 Ikkunoiden osuus koko vaipasta (ml alapohja) 7,9 % ja 14,9 % ulkoseinien pinta-alasta. Kaikki ikkunat altistuvat auringon säteilylle. 180,0 m kwh/m 2, a Sähkö : 30 kwh/m 2 Lämmitys : 100 kwh/m 2 Alapohja (maavarainen) 0,16 W/Km 2 Ulkoseinä 0,17 W/Km 2 Yläpohja 0,09 W/Km ,2 m 2 Ikkuna 1,0 W/ m 2 K 180 8,9 m 2 Ovi 1,0 W/m 2 K 270 0,2 m 2 Ilmanpitävyys q 50 = 2 m 3 /h m 2 Ilmavaihdon lämmöntalteenoton lämpötilasuhde 45 % Ilmavaihdon ominaissähköteho. 2,0 kw/m 3 /s Kuva 2.1. Pientalon julkisivu itään.

14 13 Taulukko 3: Uusi erillinen pientalo - energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät Laskelmat Ilmasto olosuhteet Rakennuksen geometria Sisäiset saannot Rakennusosat Rakennuksen järjestelmät Määrä Yksikkö Menetelmä ja väline(et) dynaaminen energiasimulointi IDA ICE 4.2 simulointiohjelmalla käyttäen ilmatieteenlaitoksen Helsinki Vantaan testivuotta 2012 Muuntokertoimet sähkö 1,7; kaukolämpö 0,7; kaukojäähdytys 0,4; fossiiliset polttoaineet 1,0; uusiutuvat polttoaineet 0,5 Sijainti Helsinki; 60.1 N, E Lämmityspäivät (vuosi, T b = 17 C) 4268 HDD Jäähdytyspäivät (vuosi, T b = 18 C) 83 CDD Ilmastotietojen lähde ilmatieteenlaitoksen Helsinki Vantaan testivuosi 2012 Maaston kuvaus kaupunkialue, avoin maasto, ei varjostuksia Pituus x leveys x korkeus 8,8 x 10,6 x 5,2 m x m x m Kerrosluku 2 Pinta alan ja tilavuuden suhde 0,82 m 2 /m 3 Valaistusjärjestelmän ominaissähköteho 0,8 W/m 2 Sähkölaitteiden ominaissähköteho 1,8 W/m 2 Seinien keskimääräinen U arvo 0,17 W/m 2 K Katon keskimääräinen U arvo 0,09 W/m 2 K Kellarin keskimääräinen U arvo W/m 2 K Ikkunoiden keskimääräinen U arvo 1,0 W/m 2 K Etelä 3,1 % Ikkunapinta alan suhde koko Itä 2,4 % rakennuksen vaipan pintaalaan Pohjoinen 2,3 % Länsi 0,05 % Suuntaus 0 Rakennuksen käyttö omakotitalo Keskimääräinen lämpösaanto asukkaista 1,2 (kuivateho) W/m 2 Kokonaispituus 191 m Keskimääräinen Kylmäsillat lineaarinen 0,051 W/mK lämmönläpäisy Ulkoseinät J/m 2 K Lämpökapasiteetti pintaalayksikköä kohti Sisäseinät J/m 2 K Lattialaatta J/m 2 K Varjostusjärjestelmän tyyppi sälekaihtimet Keskimääräinen g arvo Lasitus 0,24 Lasitus ja varjostus 0,08 Vuotonopeus (ilman vaihtuvuus tunnissa) 3,28 (50 Pa) 1/h Ilmanvaihtojärjestelmä Ilman vaihtuvuus tunnissa 0,55 1/h Lämmöntalteenottoteho 65 % Tuotanto 310 % Lämmitysjärjestelmän tehokkuus Jakelu, luovutus ja säätö yhteensä 82 %

15 14 Rakennuksen asetusarvot ja käyttöajat Rakennuksen energiatarve/ kulutus Omaenergia Energiankulutus Jäähdytysjärjestelmän tehokkuus Käyttöveden lämmitysjärjestelmän tehokkuus Tuotanto % Jakelu % Luovutus % Säätö % Tuotanto 230 % Jakelu 92 % Lämmön asetusarvo Talvi 21 C Kesä 27 C Kosteuden asetusarvo Talvi % Kesä % Oleskelu aina Valaistus aina Käyttöajat ja säädöt Laitteet aina Ilmanvaihto aina Lämmitysjärjestelmä aina Jäähdytysjärjestelmä 1) Ilmanvaihdon Toteutettujen tärkeimpien 6616 kwh/v lämmöntalteenotto passiivisten strategioiden 2) kwh/v (lämpö ) energiavaikutus 3) kwh/v Lämmityksen energiatarve kwh/v Jäähdytyksen energiatarve 0 kwh/v Lämpimän käyttöveden energiatarve 6282 kwh/v Muu energiatarve (kosteutus, kosteudenpoisto) 0 kwh/v Ilmanvaihdon energiankulutus 1244 kwh/v Sisävalaistuksen energiankulutus 1261 kwh/v Muu energiankulutus (laitteet, ulkovalaistus, apujärjestelmät jne.) 3289 kwh/v Uusiutuvista lähteistä peräisin oleva lämpöenergia (esim. aurinkolämpökerääjät) 0 kwh/v Rakennuksessa tuotettu ja siinä käytetty sähköenergia 0 kwh/v Rakennuksessa tuotettu ja markkinoille viety sähköenergia 0 kwh/v Sähkö kwh/v Fossiiliset polttoaineet 0 kwh/v Ostoenergia Muu (biomassa, kaukolämmitys/ jäähd 0 kwh/v ytys jne.) Primäärienergia kwh/v Pientalon vaihtoehtoisina lämmitystapoina on käytetty suoraa sähkölämmitystä, öljylämmitystä, kaukolämmitystä, puupellettilämmitystä tai maalämpöpumppua. Suoralla sähkölämmityksellä varustetussa talossa käytetään tapauksesta riippuen joko sähköistä lattialämmitystä tai sähköradiaattoreita. Suoralla sähkölämmityksellä varustettu pientalo on laskettu lisäksi myös ilmailma lämpöpumpulla ja suoraan tiloja lämmittävällä varaavalla tulisijalla varustettuna. Muilla lämmitystavoilla varustetussa pientalossa on käytössä vesikiertoinen lattialämmitys 40/30 C mitoituksella. Maalämpöpumppu on mitoitettu täydelle teholle ja sillä katetaan tilojen, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitystarve kokonaan ilman lisälämmitystä. Pientalossa ei käytetä

16 15 koneellista jäähdytystä, koska kesäaikainen lämpöolojen hallinta pystytään toteuttamaan sälekaihtimilla ja tehostetulla ilmanvaihdolla. Laskennassa pientalon lämmitysjärjestelmien lämpötilasuhteina, sähkönkulutuksen arvoina, maalämpöpumpun vuosilämpökertoimen (spf-luku) arvoina, tilojen lämmönjakojärjestelmien lämmönjaon ja luovutuksen lämpötilasuhteena sekä apulaitteiden sähkönkulutuksena on käytetty D5 (2012) 4 arvoja. Lämminvesivaraajan vuotuinen lämpöhäviö on 500 kwh/v suoralla sähkölämmityksellä ja maalämpöpumpulla varustetuissa rakennuksissa. Muilla lämmitystavoilla varustetuissa rakennuksissa lämminvesivaraajan häviöt sisältyvät lämmitysjärjestelmien hyötysuhteeseen. Kaukolämmitetyssä pientalossa ei ole lämminvesivaraajaa. Taulukko 4: Uusi erillinen pientalo - muunnokset PT1 PT2 PT3 PT4 Toimenpide Yksikkö Ulkoseinä U arvo W/m²K 0,17 0,17 0,13 0,08 eristys mm eristys mm eristys mm eristys mm Kustannus (alv 0%) /m 2 146,8 146,8 151,4 205,4 Yläpohja U arvo W/us m²k 0,09 0,09 0,07 0, mm mm mm mm (levyvilla+puhallus) (levyvilla+puhallus) (levyvilla+puhallus) (levyvilla+puhallus) Eriste + julkisivulaudoitus Eriste + julkisivulaudoitus Kustannus (alv 0%) /m 2 77,2 77,2 82,6 88,0 Alapohja U arvo W/m²K 0,16 0,16 0,13 0,1 EPS mm EPS mm EPS /300mm EPS /400mm Kustannus (alv 0%) /m 2 42,0 42,0 47,2 56,5 Ikkunat U arvo W/ikk m²k 1,0 3 lasinen 0,8 4 lasinen 0,8 4 lasinen 0,8 4 lasinen Kustannus (alv 0%) /m 2 157,0 178,0 178,0 178,0 Ulko ovet U arvo W/m²K 1,0 1,0 0,8 0,8 Parvekeovet kaksilehtisiä Parvekeovet kaksilehtisiä Kustannus (alv 0%) /m 2 282,0 282,0 319,0 319,0 Vaipan tiiviys Ilmavuotoluku q 50 4,0 2,0 2,0 0,6 Läpivientikappaleet, teipattu höyrynsulkumuovi Läpivientikappaleet, teipattu höyrynsulkumuovi, mittaus, korjaukset Läpivientikappaleet, teipattu höyrynsulkumuovi, mittaus, korjaukset Läpivientikappaleet, teipattu höyrynsulkumuovi, mittaus 2 kertaa, korjaukset Kustannus (alv 0%) /m Ilmanvaihto Hyötysuhde % Ristivirtakenno, vaihtovirta (kulutus 130 W) Ristivastavirtakenno, tasavirta (kulutus 63 W) Ristivastavirtakenno, tasavirta (kulutus 63 W) Ristivastavirtakenno, tasavirta (kulutus 63 W) Kustannus (alv 0%) /m Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta ohje D5/2012. Helsinki, ympäristöministeriö (luonnos ).

17 16 Pientalon toimenpidepaketti (PT1) Ulkoseinä on puurunkoinen ja eritetty millimetrin kivivillakerroksella. Seinän U-arvo tällä eristepaksuudella on noin 0,17 W/m 2 K. Yläpohjassa on 100 mm levyvilla, jonka päällä on 300 mm puhallusvillaa. Yläpohjan U-arvoksi muodostuu 0,09 W/m 2 K. Alapohjassa on EPS-eriste. Reunaalueilla eristettä on 200 mm ja keskellä 150mm. Alapohjan U-arvo on 0,16 W/m 2 K. Ikkunat ovat 3- lasisia (sisäpuitteessa selektiivilasi) avattavia puu-alumiini-ikkunoita, joiden U-arvo on 1,0 W/m 2 K. Perustapauksen (PT1) ilmavuotoluku on 4 m 3 /hm 2, joka on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa määritetty, energialaskennassa käytettävä minimiarvo mikäli tietoa tiiveydestä ei ole saatavilla. Ilmanvaihtokone on ristivirta-lämmöntalteenottokennolla varustettu tulo-poistoilmanvaihtokone, jonka lämmöntalteenoton lämpötilasuhde on 65 %. Rakenteiden U-arvot noudattavat Suomen rakentamismääräyskokoelman lämmöneristyksen vähimmäisvaatimuksia. Pientalon toimenpidepaketti 2 (PT2) Ikkunat ovat energiatehokkaammat 4-lasiset avattavat puu-alumiini-ikkunat, joiden U-arvo on 0,8 W/m 2 K. Rakennuksen tiiviyttä (2 m 3 /hm 2 ) on parannettu huolellisella toteutuksella ja todennettu se mittaamalla. Ilmanvaihtokoneeksi on valittu lämpötilasuhteeltaan (80 %) parempi. Pientalon toimenpidepaketti 3 (PT3) Ulkoseinärakenteeseen on lisätty 70 mm kivivillaeristettä, jolloin U-arvo laskee tasolle 0,13 W/m 2 K. Yläpohjaan on lisätty 100 mm lisää puhallusvillaa, jolloin eristepaksuus on yhteensä 500 millimetriin ja U-arvon laskee tasolle 0,07 W/m 2 K. Alapohjan eristepaksuutta lisätään laatan keskellä paksuuteen 250 mm ja reuna-alueilla paksuuteen 300 mm. Alapohjarakenteen U-arvoksi saadaan näillä muutoksilla 0,13 W/m 2 K. Muuten rakennus on ominaisuuksiltaan kuten PT2. Pientalon toimenpidepaketti 4 (PT4) Energiatehokkaimman vaihtoehdon seinärakenteen eristepaksuus on mm, jolloin U- arvo tippuu tasolle 0,08 W/m 2 K. Yläpohjan puhallusvilla eristepaksuus kasvatetaan 500 mm U- arvon tippuessa arvoon 0,05. Alapohjan eristepaksuutta kasvatetaan siten, että laatan reuna-alueilla se on 400 mm ja keskellä 350 mm alapohjan U-arvon ollessa 0,10. Rakennuksen vaipan tiiviys todennetaan mittaamalla kaksi kertaa ja ilmatiiviysluku tippuu arvoon 0,6 m 3 /hm 2.

18 17 Taulukko 5: Uusi erillinen pientalo - energiantarve Tapaus Energian nettotarve, kwh/m²,v Lämmitys Jäähdytys Energiantarve, kwh/m²,v Ostoenergia, kwh/m²,v E- luku, kwh E / m²,v Lämmitys Lämmin käyttövesi Jäähdytys LVIapulaitteet Suora sähkölämmitys PT ,2 0 74,5 40,7 0 9,4 15,8 7, PT2 2 81,5 0 54,1 40,7 0 6,5 15,8 7, ,3 PT3 2 74,9 0 46,3 40,7 0 6,5 15,8 7, ,5 PT4 2 64,1 0 33,6 40,7 0 6,5 15,8 7, ,2 PT4 3 64,1 0 34,5 40,7 0 6,5 15,8 7, ,9 PT4 4 64,1 0 37,3 40,7 0 6,5 15,8 7, ,1 Öljylämmitys PT1 100,2 0 76,4 40,7 0 9,4 15,8 7, PT2 81,5 0 55,6 40,7 0 8,5 15,8 7, ,3 PT3 74,9 0 47,7 40,7 0 8,5 15,8 7, ,1 PT4 64,1 0 34,5 40,7 0 8,5 15,8 7, ,4 Kaukolämpö PT1 100,2 0 76,4 40,7 0 9,4 15,8 7, PT2 81,5 0 55,6 40,7 0 8,5 15,8 7, ,1 PT3 74,9 0 47,7 40,7 0 8,5 15,8 7, ,0 PT4 64,1 0 34,5 40,7 0 8,5 15,8 7, ,8 Pellettikattila PT1 100,2 0 76,4 40,7 0 9,4 15,8 7, PT2 81,5 0 55,6 40,7 0 8,5 15,8 7, ,5 PT3 74,9 0 47,7 40,7 0 8,5 15,8 7, ,8 PT4 64,1 0 34,5 40,7 0 8,5 15,8 7, ,6 Maalämpöpumppu PT1 100,2 0 76,4 40,7 0 9,4 15,8 7, PT2 81,5 0 55,6 40,7 0 8,5 15,8 7, ,0 PT3 74,9 0 47,7 40,7 0 8,5 15,8 7, ,4 PT4 64,1 0 34,5 40,7 0 8,5 15,8 7, ,6 ¹ Muu sähkönkulutus sisältää LVI-apulaitteiden, huonelaitteiden ja valaistuksen ostoenergiankulutuksen. 2 Käytössä sähköinen lattialämmitys. Huonelaitteet Valaistus Lämmitys Jäähdytys Muu sähkönkulutu 3 Käytössä sähköinen lattialämmitys, ilmalämpöpumppu ja suoraan tiloja lämmittävä varaava tulisija. 4 Käytössä sähköradiaattorit ja suoraan tiloja lämmittävä varaava tulisija. s 1 E-luku vertailu, kwh E / m²,v Pientalon lämmitysenergian nettotarve, järjestelmien energiantarve, ostoenergiankulutus sekä E- luku eri suunnitteluratkaisuilla PT1-4 ja lämmitystavoilla ovat esillä oheisessa taulukossa. Taulukon tapauksissa PT4 ja PT4 ilma-ilma lämpöpumpun ostoenergiankulutus on 2 kwh/m²,v ja tulisijan 18,5 kwh/m²,v. Vastaavasti ilma-ilma lämpöpumpun tuottama lämmitysenergia on 1000kWh vuodessa ja tulisijan tiloja lämmittävä energia 2000 kwh vuodessa.

19 18 Pientalon E-luku ei saa ylittää arvoa 160 kwh/m²,v, joten osa tutkituista suoralla sähkölämmityksellä ja öljylämmityksellä varustetuista rakennuksista ei täytä E-lukuvaatimusta. Taulukko 6.1: Uusi erillinen pientalo kokonais, rahoituslaskelmat Rahoituslaskelmat /m2 (energia +2 %/v, diskontto +10 %/v) Vuotuiset Laskentajakso 30v Alkuperäiset käyttö- ja Kasvihuonekaasupäästöjen Energiakustannuksearvkork Jäännös- Diskontto- Kokonais- Pientalo investointikustannukse ylläpito- polttoaineittain (30v) PT1 Sähkö ,0 10 % 60v PT2 Sähkö ,1 10 % 60v PT3 Sähkö ,6 10 % 60v PT4Sähkö ,9 10 % 60v PT1 Maalämpö ,0 10 % 60v PT2 Maalämpö ,1 10 % 60v PT3 Maalämpö ,6 10 % 60v PT4 Maalämpö ,9 10 % 60v PT1 Kaukolämpö ,0 10 % 60v PT2 Kaukolämpö ,1 10 % 60v PT3 Kaukolämpö ,6 10 % 60v PT4 Kaukolämpö ,9 10 % 60v PT1 Pelletti ,0 10 % 60v PT2 Pelletti ,1 10 % 60v PT3 Pelletti ,6 10 % 60v PT4 Pelletti ,9 10 % 60v PT1 Öljy ,0 10 % 60v PT2 Öljy ,1 10 % 60v PT3 Öljy ,6 10 % 60v PT4 Öljy ,9 10 % 60v Rahoituslaskelmat /m2 (energia +2 %/v, diskontto +6 %/v) Vuotuiset Laskentajakso 30v Alkuperäiset käyttö- ja Kasvihuonekaasupäästöjen Energiakustannuksearvkork Jäännös- Diskontto- Kokonais- Pientalo investointikustannukse ylläpito- polttoaineittain (30v) PT1 Sähkö ,5 6 % 60v PT2 Sähkö ,8 6 % 60v PT3 Sähkö ,3 6 % 60v PT4Sähkö ,3 6 % 60v PT1 Maalämpö ,5 6 % 60v PT2 Maalämpö ,8 6 % 60v PT3 Maalämpö ,3 6 % 60v PT4 Maalämpö ,3 6 % 60v PT1 Kaukolämpö ,5 6 % 60v PT2 Kaukolämpö ,8 6 % 60v PT3 Kaukolämpö ,3 6 % 60v PT4 Kaukolämpö ,3 6 % 60v PT1 Pelletti ,5 6 % 60v PT2 Pelletti ,8 6 % 60v PT3 Pelletti ,3 6 % 60v PT4 Pelletti ,3 6 % 60v PT1 Öljy ,5 6 % 60v PT2 Öljy ,8 6 % 60v PT3 Öljy ,3 6 % 60v PT4 Öljy ,3 6 % 60v -2009

20 19 Pientalon rahoituslaskelma /m 2 (energian hinnannousu 2 %, diskonttokorko 3 %) Vuotuiset Laskentajakso 30v Alkuperäiset Kasvihuonekaas Muunnos/ kokonaiskäyttö- ja Energia Kokonaisinvestointi- u-päästöjen Jäännösarvo Diskonttokorko kokonaisuus ylläpito (30v) polttoaineittain PT1 Sähkö ,4 3 % 60v PT2 Sähkö ,0 3 % 60v PT3 Sähkö ,7 3 % 60v PT4Sähkö ,0 3 % 60v PT1 Maalämpö ,4 3 % 60v PT2 Maalämpö ,0 3 % 60v PT3 Maalämpö ,7 3 % 60v PT4 Maalämpö ,0 3 % 60v PT1 Kaukolämpö ,4 3 % 60v PT2 Kaukolämpö ,0 3 % 60v PT3 Kaukolämpö ,7 3 % 60v PT4 Kaukolämpö ,0 3 % 60v PT1 Pelletti ,4 3 % 60v PT2 Pelletti ,0 3 % 60v PT3 Pelletti ,7 3 % 60v PT4 Pelletti ,0 3 % 60v PT1 Öljy ,4 3 % 60v PT2 Öljy ,0 3 % 60v PT3 Öljy ,7 3 % 60v PT4 Öljy ,0 3 % 60v Pientalon rahoituslaskelma /m 2 (energian hinnannousu 2 %, diskonttokorko 1 %) Vuotuiset Laskentajakso 30v Alkuperäiset Kasvihuonekaasupäästöjen Jäännösarvo Diskonttokorko Muunnos/ kokonaiskäyttöja ylläpito Energia- Kokonaisinvestointi- kokonaisuus (30v) polttoaineittain PT1 Sähkö ,3 1 % 60v PT2 Sähkö ,3 1 % 60v PT3 Sähkö ,0 1 % 60v PT4Sähkö ,5 1 % 60v PT1 Maalämpö ,3 1 % 60v PT2 Maalämpö ,3 1 % 60v PT3 Maalämpö ,0 1 % 60v PT4 Maalämpö ,5 1 % 60v PT1 Kaukolämpö ,3 1 % 60v PT2 Kaukolämpö ,3 1 % 60v PT3 Kaukolämpö ,0 1 % 60v PT4 Kaukolämpö ,5 1 % 60v PT1 Pelletti ,3 1 % 60v PT2 Pelletti ,3 1 % 60v PT3 Pelletti ,0 1 % 60v PT4 Pelletti ,5 1 % 60v PT1 Öljy ,3 1 % 60v PT2 Öljy ,3 1 % 60v PT3 Öljy ,0 1 % 60v PT4 Öljy ,5 1 % 60v -1981

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot

Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 80200 Joensuu 167-5-562-21 1996. Erilliset pientalot Paritalo Kytömaa/Pursiainen Suojärvenkatu 11 a-b 8000 Joensuu 167-5-56-1 1996 Erilliset pientalot 5 Arto Ketolainen Uittopäälliköntie 7 80170 Joensuu 0400-67588 Rakennuspalvelu Ketolainen Oy Uittopäälliköntie

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 226 kwh E /m²vuosi 25.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kiurunkatu 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-69- Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 198 kwh E /m²vuosi 31.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Viuhanhaka E Kangasvuokontie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-0-5-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 974 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Everlahdentie 25 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Everlahdentie 5, talo A Everlahdentie 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-9-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Rivi-

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 229 kwh E /m²vuosi 24.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka Keskussairaalankuja 5 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740--8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 980 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 220 kwh E /m²vuosi 26.3. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Annikinkatu 9 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--44- Rakennuksen valmistumisvuosi: 979 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Ritalanmäentie 62 57600 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Hilkanhaka 0, talo A Ritalanmäentie 6 57600 Savonlinna Rakennustunnus: 740-6-90- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS

RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS RAKENTAMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS primäärienergia kokonaisenergia ostoenergia omavaraisenergia energiamuotokerroin E-luku nettoala bruttoala vertailulämpöhäviö Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 223 kwh E /m²vuosi 16.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari 7, talo Veteraanintie 5 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4- Rakennuksen valmistumisvuosi: 985 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 240 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Huutokallio Heikinpohjantie 0 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--9-6 Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 204 kwh E /m²vuosi 25.7. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 66 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-4-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 978 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Aholahdentie 113 57710 Savonlinna. Uudisrakennusten. määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Silva, talo A Aholahdentie 5770 Savonlinna Rakennustunnus: 740-5-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 996 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: A B C

Lisätiedot

FInZEB-kustannuslaskenta

FInZEB-kustannuslaskenta FInZEB-kustannuslaskenta Asuinkerrostalo ja toimisto Teemu Salonen, Optiplan Oy 5.2.2015 1 Sisältö Laskennan lähtötiedot Ratkaisuvaihtoehtojen kannattavuus Herkkyystarkastelut Kustannusoptimaalisuuteen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo Erja Reinikainen, Granlund Oy FInZEB- työpaja 1 Laskentatarkastelujen tavoileet Tyyppirakennukset Herkkyystarkastelut eri asioiden vaikutuksesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 221 kwh E /m²vuosi 2.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka Vienankatu 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984/00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010

Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Rakennusten energiamääräykset 2012 Pohjois-Karjalan AMK 27.10.2010 Lausuntoehdotus 28.9.2010 Ilmaston muutoksen hillitseminen Rakennukset vastaavat 40 % energiankulutuksesta Tänään rakennettavat rakennukset

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen

Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko. Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen Energiamääräykset 2012, soveltaminen ja jatko Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen 22/11/2011 2 2012 uudet energiamääräykset Koskee vain uudisrakennuksia 22/11/2011 3 Miksi uudistus? Rakennusten energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015. Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU

466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. LUENTO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUS JA E-LUKU Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto 2 LÄHDEKIRJALLISUUTTA, (toimimattomat linkit

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. Yritys: Etlas Oy Ritvankuja 12 62200 Kauhava RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Testikohde Valmistumisvuosi: 2013 Jyrkkätie 5 Rakennustunnus: 233.401000988276P 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012

LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 LÄMMÖNERISTYS- JA ENERGIATEHOKKUUSMÄÄRÄYSTEN MUUTOKSET 2012 14.10.2014 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden haasteet, VASEK, Vaasa 14.10.2014 LÄMMÖNERISTYS-

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT

1 (3) LLo / EAR. Selvitys. 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT 1 (3) LLo / EAR Selvitys 06.10.2014 / Päivitetty 19.11.2014 LÄHTÖTIETOJA KUSTANNUSTARKASTELUJEN TEKEMISEKSI KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tässä aineistossa on seuraavat osuudet: 1. Tekniikkakuvaukset koulujen ja

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat

Rakennusten energiatehokkuutta koskevat Rakennusten energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little 2019 uudet rakennukset nollaenergiataloja

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Loppuraportin Liite 1 31.03.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry

Lisätiedot

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008

Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö. TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Rakennuskannan ja rakennusten energiankäyttö TkT Pekka Tuomaala 25.11.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin

FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin FInZEB-hankkeen ehdotukset nzeb-e-luvuiksi rakennustyypeittäin Seminaariaineisto 5.2.2015 Granlund Oy Anni Tyni, Lassi Loisa, Erja Reinikainen Rakennusteollisuus RT ry Talotekniikkateollisuus ry Ympäristöministeriö

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa

Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Tulevaisuuden vaatimukset rakentamisessa Rakennusneuvos Erkki Laitinen Ympäristöministeriö Aluerakentamisen uudet energiaratkaisut seminaari Vaasa 27.8.28 1 Suomea koskevat ilmasto- ja energiansäästövelvoitteet

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa - Rakentamiseen liittyvät keskeiset muutokset lähivuosina Juha Luhanka Rakennustuoteteollisuus RTT ry 09.02.2010, ARY seminaari Energiamääräykset

Lisätiedot

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi FInZEB-TARKASTELUT: SUURI KERROSTALO Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi Tekniikkakuvaus Energialaskennan tulokset Tilaluettelo Tiedot iv-koneista Lämpöhäviötuloste Vaipan

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 25.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa

FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa FinZEB- loppuraportti; Lähes nollaenergiarakentaminen Suomessa Mikko Löf / Kontiotuote Asiakaspalvelu-/suunnittelupäällikkö HTT :n teknisen ryhmän puheenjohtaja FinZEB -hanke Lähes nollaenergiarakentamisen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja yhdistelmätarkastelut, asuinkerrostalo ja toimistotalo 11.6.2014 (osa materiaalista esitetty työpajassa 5.6.2014) Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa 1 E-lukulaskenta

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

4/13 Ympäristöministeriön asetus

4/13 Ympäristöministeriön asetus 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu

Lähes nollaenergiarakennukset. Valmistelun organisointi ja aikataulu Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi ja aikataulu HIRSITALOTEOLLISUUS RY:N VUOSIKOKOUSSEMINAARI 2015 Pudasjärvi 9.-10.4.2015 Teppo Lehtinen Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia-

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii.

ENERGIASELVITYS. Laskenta erillisenä dokumenttina, mikäli käyttötarkoitus sitä vaatii. RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennus: Osoite: Esimerkkikohde Valmistumisvuosi: 2012 Ritvankuja 12 Rakennustunnus: 1212:123:A1 62200 Kauhava Paikkakunta: Kauhava Käyttötarkoitus: Bruttopintaala:

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset

FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset FInZEB-laskentatuloksia: Herkkyys- ja energiamuototarkastelut muut rakennukset 15.9.2014 Granlund Oy / E Reinikainen, L Loisa, A Tyni 1 Ohjeet tämän aineiston lukijalle: Tässä materiaalissa käytetään käsitteitä

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki

Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Ajankohtaista rakentamisen energiatehokkuudesta Energiatehokas koti seminaari 7.4.2011 Pekka Kalliomäki Esityksen sisältö Uudet energiamääräykset 2012 Ekosuunnittelulain muutos Uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot