SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 SOSIALIDEMOKRAATTISEN EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1990

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu POLIITTINEN VUOSI 1990 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA Yleistä 1 Sosialidemokraattiset ryhmäpuheenvuorot 2 Julkilausumat ja kannanotot 11 Aloitteet 12 Kansainväliset yhteydet 15 Ryhmän sisäinen järjestäytyminen 15 SELOSTUKSIA ERÄISTÄ VUODEN 1989 VALTIOPÄIVILLÄ VALIOKUNNISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Perustuslakivaliokunta 18 Lakivaliokunta 20 Ulkoasiainvaliokunta 22 Valtiovarainvaliokunta 24 Pankkivaliokunta 29 Talousvaliokunta 29 Laki- ja talousvaliokunta 30 Sivistysvaliokunta 33 Maa- ja metsätalousvaliokunta 36 Sosiaalivaliokunta 37 Liikennevaliokunta 42 Puolustusasiainvaliokunta 43 Toinen lakivaliokunta 46?

3 POLIITTINEN VUOSI 1990 JA EDUSKUNTARYHMÄN TOIMINTA YLEISTÄ Vuosi 1990 alkoi kansainvälisesti liennytyksen merkeissä. Suurvallat kävivät neuvotteluja tavanomaisten aseiden vähentämisestä ja Neuvostoliitto vähensi joukkojaan Keski- Euroopasta. Itä-Euroopassa jatkui demokratisoitumisprosessi ja Saksan liittotasavalta sekä Saksan Demokraattinen tasavalta yhdistyivät. Kansainvälinen tilanne muuttui dramaattisesti 8. päivänä elokuuta Irakin valloitettua Kuwaitin. YK:n turvallisuusneuvoston jäsenenä Suomi osaltaan päätti Irakin vastaisista taloudellisista pakotteista. YK asetti Irakille kuuden viikon takarajan Kuwaitista vetäytymiselle. Vetäytymistä ei tapahtunut tammikuun puoliväliin 1991 mennessä ja seurauksena oli sotatila liittoutuneiden joukkojen ja Irakin välillä. ********** Alkuvuodesta 1990 olivat eduskunnassa ja yleisessä poliittisessa keskustelussa keskeisesti esillä asunto- ja maapoliittiset jatkotoimenpiteet. Maapakettilait saatiin hyväksytyiksi aivan kevätkauden lopulla pitkällisten neuvottelujen tuloksena hallituksen esittämässä muodossa. Toinen keskeinen poliittinen teema oli Länsi-Euroopan yhdentyminen. Hallitus antoi alkuvuodesta asiasta selonteon, josta käytiin lähetekeskustelu, suoritettiin kattava valiokuntakäsittely ja kesäkuun alussa palautekeskustelu. Eduskunta hyväksyi hallituspuolueiden ja Suomen Keskustan edustajien kannattamana ulkoasiainvaliokunnan esittämän mietinnön. Asuntopolitiikan ja Länsi-Euroopan yhdentymisen lisäksi on eduskuntaryhmä käsitellyt varsinkin verouudistuksen jatkoa. Loppuvuodesta oli esillä vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvion hyväksyminen. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät tekivät pieniä muutoksia hallituksen esitykseen. Sos.dem. eduskuntaryhmän keskeisimpänä muutostavoitteena oli kansaneläkeläispuolisoiden lisäosaprosentin tarkistaminen vanhojen

4 2 eläketapahtumien osalta. Syksyllä ryhmät päättivät muutosten rahoittamisesta. Loppuvuodesta hallitus tarkisti budjettiesitystään taloudellisen tilanteen muuttuessa. Hallitus antoi vuoden 1990 aikana eduskunnalle selonteot Länsi-Euroopan yhdentymisestä, hallinnon uudistamisesta, koulutuspolitiikasta, kestävästä kehityksestä sekä työllisyyslaista ja sai vastattavakseen välikysymykset metsätuhoista, asuntoasioista, postin palveluista, perusturvasta ja kaksi välikysymystä talouspolitiikasta (1991). Lappeenrannassa pidetyssä SDP:n 35. puoluekokouksessa merkittiin eduskuntaryhmän uudet säännöt tietoon saaduiksi. Sääntöjä aletaan noudattaa seuraavan vaalikauden alussa. SOSIALIDEMOKRAATTISET RYHMÄPUHEENVUOROT Valtion vuoden 1991 tulo- ja menoarvio Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron vuoden 1991 budjetin lähetekeskustelussa käytti ryhmän puheenjohtaja Pertti Hietala. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että eduskuntaryhmä on erittäin tyytyväinen kaikkien niiden koulutus- ja sosiaaliturvauudistusten toteutumiseen, joista on sovittu osana tulopoliittista kokonaisratkaisua. Koko vaalikauden tilinpäätöksenä ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että hallitus on tehnyt linjakasta työtä erityisesti ympäristö-, koulutusja tutkimusasioissa sekä lapsiperheiden aseman kohentamisessa. Sen sijaan elintarvike- ja maatalousongelmien korjaamisessa todettiin epäonnistutun. Veropohjan laajentuminen vaalikaudella 7 miljardilla markalla todettiin vaatimattomaksi. Tästä summasta kaksi kolmasosaa on kohdentunut yli markan tuloluokkiin. Tulonsaajittain tarkasteltuna kohdentuu laajennuksesta yli puolet yrittäjäasemassa oleville, loput palkansaajille ja

5 3 eläkeläisille. Verotusta on siten laajennettu pääosin sinne, missä pahimmat "porsaanreiät" ovat olleet. ********** Budjetin palautekeskustelussa eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Matti Luttinen. Puheenvuorossa korostettiin ryhmän aktiivisuutta perusturvaan tehtyjen muutosten osalta. Muttunut kansainvälinen tilanne arvioitiin suurimmaksi syyksi vuoden 1991 bruttokansantuotearvion tarkistukselle. Luttinen katsoi eduskunnan osoittaneen kykynsä tehdä nopeasti myös ikäviä eli menoja leikkaavia ratkaisuja. Budjettiesitystä leikattiin runsaalla miljardilla markalla ja yksityisen työnantajan kansaneläkemaksua alennettiin. Luttinen näki taloudellisessa tilanteessa myös myönteisiä piirteitä: vuoden 1990 kolmannella neljänneksellä kauppatase oli jo positiivinen ja vaihtotaseen alijäämä supistunut. Myös hintojen nousu oli hidastumassa kilpailijamaiden tasolle, jopa allekin. Euroopan Talousalueeseen liittyen Luttinen edellytti hallituksen lähtevän liikkeelle suojalainsäädännön valmistelussa. S e l o n t e o t Hallituksen selonteko Länsi-Euroopan yhdentymisestä Eduskuntaryhmän puheenvuoron selonteon lähetekeskustelussa käytti Mikko Elo. Hän esitti ryhmän käsityksenä, että Suomen EY-jäsenyys tulee ajankohtaiseksi vasta, kun sotilasliittoutumien vastakohtaisuudet ovat kokonaan poistuneet. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että Suomella ei näissä olosuhteissa ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin yhdessä

6 4 muiden EFTA-maiden kanssa pyrkiä saamaan aikaan mahdollisimman kattava ETA-sopimus. Ryhmän puheenvuorossa korostettiin huomion kiinnittämistä erityisesti sosiaaliseen ulottuvuuteen, maatalouden kehityssuuntaan, aluepolitiikkaan ja kuluttajanäkökulmaan. Eduskuntaryhmä edellytti lisäksi, että Suomen kannalta oleelliset päätökset on tulevaisuudessakin tehtävä eduskunnassa. * * * * * * * * * * * Länsi-Euroopan yhdentymistä koskevan selonteon palautekeskustelussa käytti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenvuoron Ilkka-Christian Björklund. Björklundin mielestä aihetta optimismiin antaa yhdentymisselonteon siedettävän sopuisa valiokuntakäsittely. Puheenvuorossa ei nähty yhdentymiskehitykselle vaihtoehtoa: talouselämä on jo integroitunut. Politiikka on laahannut perässä, vaikka sillä olisi selvä tarve vallata takaisin valtioelimille ja poliittiselle demokratialle se vaikutusvalta, jonka markkinavoimat ovat murentaneet. Ryhmäpuheenvuorossa korostettiin, että hallituksen on syytä kuunnella ammattiyhdistysliikkeen toiveita. Palkansaajien ehtoja yhdentymiskehitykselle ovat mm. vakaa työllisyys ja lisääntyvä tasa-arvo, työelämän demokratia ja konserniyhteistyö, koheneva sosiaaliturva ja paremmat koulutusmahdollisuudet. Ryhmäpuheenvuorossa painotettiin sitä, että Euroopan yhteisöille itselleen olisi parempi ratkaisu solmia ETA- sopimus nyt kuin päästää neuvottelut umpikujaan. Hallituksen selonteko hallintouudistuksesta Eduskuntaryhmän puheenvuoron hallintoselontekokeskustelussa käytti Markku Pohjola. Puheenvuorossa korostettiin, että suomalainen hal1intoj ärj estelmä kalpaa oman perestroikkansa: hallintoa on uudistettava palvelujen käyttäjän

7 5 näkökulmasta - ei keskushallinnon tai yleensä hallinnon tarpeista käsin. Puheenvuorossa painotettiin, että yhteiskunnan on voitava jatkossakin tarjota kaikille kansalaisille ilmaiset tai riittävän huokeat peruspalvelut, riippumatta kansalaisten asuinpaikasta tai varallisuudesta. Palvelujen tuottamisen perusyksiköksi on asetettava toimiva ja tehokas kunta, palvelukunta, jossa hallintouudistusta on jatkettava palvelujen käyttäjien omatoimisuutta hyväksikäyttäen. Keskusvirastojen ja lääninhallitusten on muututtava kehittämisvirastoiksi. * * * * * * * * * * Hallintoselonteon palautekeskustelussa eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Saara-Maria Paakkinen. Puheenvuorossa ilmoitettiin ryhmän valmius nopeampaan ja syvällemenevämpään hallintouudistukseen kuin mitä esim. keskusvirastoissa, lääneissä ja kunnallishallinnossa on tapahtunut. Eduskunta ei Paakkisen mukaan voi jäädä sivustakatsojaksi hallintoa uudistettaessa. Tulosjohtamiseen tarvitaan kansanvaltaista linjanvetoa ja valvontaa, henkilöstön todellista sananvaltaa, koulutusta ja yhteistyön kehittämistä. Hallituksen koulutuspoliittinen selonteko Ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti Antti Kalliomäki. Puheenvuorossa korostettiin, että selonteko sisältää elementtejä, jotka vastaavat sosialidemokraattien uudistukselle asettamia tavoitteita, joita ovat mm. hallinnon yksinkertaistaminen, koulutuksen saattaminen kaikkien ulottuville, koulutuksen joustavuuden lisääminen ja kansainvälistymisen tarpeen tiedostaminen.

8 6 Ryhmäpuheenvuorossa nähtiin peruskoulun edellyttävän joustavuuden, vaihtoehtoisuuden ja valintojen mahdollisuuksien lisäämistä. Peruskoulu ja esikoulu tarvitsevat sisäisiä kokeiluja. Ns. vaihtoehtokouluja pidettiin vain kokeilutoimintaa täydentävinä kouluyksikköinä. Lukion ja ammattikoulun yhteinen kehitysväylä nähtiin välttämättömäksi. Nuorisokouluun tulisi edetä kevyesti organisoitujen kokeilujen ja sisällöllisen kehittämisen tietä. Ammattikorkeakoululaitoksen tärkeäksi tavoitteeksi Antti Kalliomäki näki sen, että kaikille halukkaille turvataan tulevaisuudessa mahdollisuus ammatillisen tutkinnon lisäksi saavuttaa yleinen korkeakoulupätevyys. Jotta jatkuvan koulutuksen periaate toimisi aikuiskoulutuksessa, on ryhmäpuheenvuoron mukaan yhdeksi sen kulmakivistä otettava vapaan koulutusvalinnan taloudellinen vastaavuus työttömänä oloon tai työllisyyskoulutukseen. * * * * * * * * * * Sivistysvaliokunta käsitteli koulutuspoliittista selontekoa pitkään ja perusteellisesti. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron koulutuspoliittisen selonteon palautuskeskustelussa käytti Pentti Lahti- Nuuttila. Puheenvuorossa tuettiin kokeilutoimintaa, mutta tyrmättiin sellaiset kokeilusuunnitelmat, joihin ei sisälly myös nuorisoaste. Eri puolille maata valmisteilla olevat kokeilut siirtyvät tai eivät lainkaan toteudu, mikäli hallitus ei pysty antamaan kokeilulakiesitystä. Ryhmäpuheenvuorossa haluttiin kehittää ylioppilastutkinnon ja ammatillisen tutkinnon rinnalle yhdistelmätutkinto. Ammattikorkeakouluuudistuksen rinnalla on toteutettava nuorisoasteen uudistus. Opettaj ankoulutuksen uudistamista korostettiin. Aikuiskoulutusta pidettiin erittäin tärkeänä ja kehittämisen tarpeessa

9 7 olevana. Katsottiin, että talouden laskukauden ei pidä merkitä koulutusmenojen kasvua, sillä lisätuki koulutukseen auttaa laskusuunnan kääntämisessä nousuun. Opintotukijärjestelmän uudistamista tuettiin ja valtion opintotukirahaston perustamista kannatettiin. Aikuisopiskelijoiden tilannetta tuen suhteen pidettiin hyvänä ja järjestelmän kehityksen nähtiin olevan vauhdissa. Korkeatasoisen korkeakouluopetuksen tärkeyttä korostettiin. Opetussisältöjen kehittäminen on erityisasemassa. Yliopistojen ja korkeakoulujen alueellisen kehittämisen ohella on maan johtavan yliopiston, Helsingin yliopiston toimintaedellytyksiä parannettava. Korkeakoulujen lisäksi muutakin opetusta on kansainvälistettävä. Ryhmäpuheenvuorossa ei hyväksytty kieltenopetuksen vähentämistä peruskoulussa. Kielivalintojen monipuolistamista korostettiin mm. kokeilujen kautta ja kieltenopetuksen kehittämistä kohti suurempaa valinnan mahdollisuutta ja joustoa niin lapsille kuin nuorille. * * * * * * * * * * Sivistysvaliokunnassa niukka porvarillinen enemmistö äänesti valiokunnan mietintöön kannan, jonka mukaanperuskoulun yläasteella olisi äidinkielen lisäksi yksi pakollinen kieli, joka olisi valinnainen. Tämä olisi merkinnyt kielenopetuksen vähentymistä ja samalla ruotsin kielen muuttumista vain valinnaiseksi kieleksi. Sama niukka valiokunnan enemmistö sai äänestämällä mietintöön kannan, jonka mukaan ns. yhdistelmätutkintoa ei voi kokeilla ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon rinnalla eikä myöskään kokeilla nuorisokoulua. Sivistysvaliokunnan sosialidemokraatit sekä RKP:n ja Vasemmistoliiton edustajat jättivät mietintöön vastalauseet. Eduskunnan käsitellessä koulutuspoliittisen selonteon mietintöä tapahtui monivaiheinen äänestys, jossa kielenopetuksen väheneminen saatiin torjuttua ja koulutuskokeiluille

10 8 annettiin toteutumismahdollisuudet. Hallituksen selonteko Kestävä kehitys ja Suomi "Kestävä kehitys ja Suomi" selontekokeskustelussa ryhmäpuheenvuoron käytti Mats Nyby. Hän katsoi selonteon olevan ajankohtaisen ja mitä tärkeimmän. Ryhmäpuheenvuorossa arvioitiin kriittisesti lähialueittemme ympäristökehitystä ja edellytettiin lisävaroja kehitysmaiden ja lähialueiden ympäristötoimintaan. Nyby esitti tutkittavaksi, onko länsimainen verolinjamme sopusoinnussa kestävän kehityksen periaatteiden kanssa. Ymnpäristö- ja haittaverojen käyttöä tulisikin lisätä. Järkevän energiapolitiikan ainoaksi kehityslinjaksi nähtiin energian säästäminen. Hallituksen selonteko työllisyyslaista Työllisyyslakiin liittyvässä selontekokeskustelussa eduskuntaryhmän puheenvuoron käytti Jorma Rantanen. Hän korosti, että työllisyyslaki on jo osoittanut toimivuutensa nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden lieventäjänä. Työllisyyslaki tarvitsee rinnalleen aktiivista työllisyyspolitiikkaa avoimilla työmarkkinoilla, aikuiskoulutusta, alueellisen liikkuvuuden edistämistä, työvoimapalvelujen ja kuntoutustoiminnan kehittämistä. V ä l i k y s y m y k s e t Metsätuhoja koskeva välikysymys Opposition metsätuhoja koskevaan välikysymykseen vastasi ryhmän puolesta Aimo Äjo. Ryhmäpuheenvuorossa tähdennettiin, että hallituksen työskentely ympäristöasioissa on ollut kansallisesti ja kansainvälisesti mittavaa.

11 9 Puheenvuorossa korostuikin kansainvälisen toiminnan merkitys ympäristömme suojelussa. Tehokkaimmaksi painopisteeksi metsien ja yleensä ilmansuojelussa nähtiin selvän rahan sijoittaminen lähinaapuriemme ja erityisesti Neuvostoliiton tuotantolaitosten tekniikan kehittämiseen. Myönteisenä pidettiin ulkoministeri Paasion esitystä 0,3 prosentin bruttokansantuoteosuuden ohjaamisesta kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön. Aimo Ajo korosti tarvetta perustaa erityinen metsäministeriö, jolla olisi kokonaisvastuu metsistä ja metsäteollisuudesta. Ministeriön perustamista puoltaisi myös metsäntutkimuksen tehostuminen. Asuntopoliittinen välikysymys Kristillinen liitto ja muut oppositiopuolueet tekivät hallitukselle välikysymyksen asuntolainoista ja -koroista ja yleensäkin asuntopolitiikasta. Ryhmäpuheenvuoron aiheesta käytti Ilkka Joenpalo. Ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että raha- ja talouspoliittisia ratkaisuja tehtäessä ei ole riittävästi otettu huomioon niiden asuntopoliittisia vaikutuksia. Esimerkkinä mainittiin Suomen Pankin vuonna 1987 tekemä päätös vapauttaa rahamarkkinat. Ilkka Joenpalo edellytti asuntolainoituksen erottamista pankkien muusta luotonanto- ja sijoitustoiminnasta luvulla olisi luotava asuntopankki, jonka kautta hoidettaisiin koko asuntoluototus ja asumiseen suunnattu yhteiskunnan tuki. Ryhmäpuheenvuorossa todettiin, että tämän hallituksen ansiosta on sosiaalinen asuntotuotanto saatu kiitettävästi nousuun. Asuntotuotannon rakennetta olisi kuitenkin muutettava siten, että vähintään 2/3 uustuotannosta olisi hintaja laatuohjattua arava- ja hitas-tuotantoa. Arava-asuntojen määrää olisi nostettava :een ja lähivuosina reen. Ilkka Joenpalo kovisteli oikeistopuolueita

12 10 maapakettilainsäädännön jarrutuksen lopettamiseksi. Postin ja Postipankin toimintaa koskeva välikysymys Oppositio teki hallitukselle välikysymyksen Postin ja Postipankin suunnitelmista lakkauttaa osa toimipisteistään. Ryhmäpuheenvuoron asiasta käytti Sakari Knuuttila. Sakari Knuuttila ilmoitti puheenvuorossaan, että sosialidemokraattisella eduskuntaryhmällä ei ole mitään syytä muuttaa aikaisemmin vuoden 1990 budjetin ja posti- ja telelaitoksesta säädetyn lain käsittelyn yhteydessä omaksumaansa linjaa maaseudun postipalvelujen säilyttämisestä ja kehittämisestä. Postipankilla ja posti- ja telelaitoksella on yhteinen palveluverkosto, jolla nähtiin olevan selvä yhteiskunnallinen palvelutehtävä ja palvelutavoitteet, jotka ovat eduskunnan antamia. Mahdollisten muutosten tulisi tapahtua asteittain ja suunnitelmallisesti. Tavoitteena on oltava, että muutosten jälkeenkin voidaan turvata postitoimipaikka- ja jakeluverkkojen välityksellä kaikille kansalaisille kohtuulliset ja yhdyskuntarakenteeseen soveltuvat postipalvelut. Sakari Knuuttila kiinnitti puheenvuorossaan huomiota myös eduskunnassa posti- ja telelain 9 pykälään sosialidemokraattien vaatimuksesta tehtyyn muutokseen, jolla annetaan työntekijöille taloudellinen turva palvelussuhteen katkeamistilanteessa. Perusturvaa koskeva välikysymys Vasemmistoliiton ja Suomen Keskustan perusturvaa koskevaan välikysymykseen vastasi Jouko Skinnari. Puheenvuorossa ei yhdytty opposition väitteisiin perusturvan heikkenemisestä - päinvastoin. Skinnari ilmoitti ryhmän tyytyväisyyden siitä, että ryhmän edustajien aloitteet kansaneläkettä saavien, lapsiperheiden, ensiasunnon ostajien ja opiskelijoiden tilanteen kohentamiseksi olivat etenemässä.

13 11 Skinnari edellytti hallitukselta lakiesitystä alle kouluikäisten päivähoidosta.samoin pienet työeläkkeet olisi saatava remonttiin ja opiskelijoiden opintotukeen korotusta. Skinnarin mukaan tavoitteeksi on asetettava, että Suomi olisi sosiaaliturvan mallimaa Euroopassa. Asuntoasioita koskeva välikysymys Opposition asuntovälikysymykseen vastasi Arja Alho. Puheenvuorossa todettiin opposition kantavan huolta vain omistusasumisesta, vuokra-asumisen edistämiseen ei oppositiolla välikysymyksessään ollut mitään keinoja. Eduskuntaryhmä edellytti asuntojen rahoituksen saatavan kestävälle perustalle irti markkinaehtoisesta järjestelmästä. Ryhmän tavoitteeksi ilmoitettiin asuntorahaston kehittäminen asuntopankiksi. Alho katsoi, että tällä hallituskaudella oli saatu aikaan merkittäviä asuntopoliittisia uudistuksia. Tällaisia asioita ovat hänen mukaansa aravalainoituksen uudistaminen ja asuntorahaston perustaminen sekä eteneminen maapolitiikassa. JULKILAUSUMAT JA KANNANOTOT Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä otti vuoden 1990 aikana kantaa useisiin polttaviin kysymyksiin. Seuraavassa on luetteloitu kannanotot: * tiedote hallitusryhmään tehdyistä muutoksista ( ) * tiedote sos.dem. eduskuntaryhmän ja sen jäsenten tekemistä aloitteista ( ) * kannanotto Helsingin yliopiston hallinnon uudistamisesta ( ) * kannanotto Suomen telakoiden tulevaisuudesta ( ) * kannanotto arava-asuntotuotannon rahoituksen turvaamisesta ( ) * kannanotto elintarvikkeiden hintojen alentamiseksi ja ylituotannon supistamiseksi ( )

14 12 * tiedote sosiaali- ja terveydenhoitoalan harkinnanvaraisten palkankorotusten valtionosuudesta ( ) * ryhmätoimikunnan kannanotto ministeriryhmälle kiinteistöverosta ( ) * asuntopoliittinen kannanotto ( ) * tiedote asunto- ja maapolitiikasta ( ) * kannanotto sosiaali- ja terveydenhoitoalan harkinnanvaraisten palkankorotusten valtionosuudesta ( ) * kannanotto verouudistuksen jatkosta ( ) * kannanotto talkootyön verottomuudesta ( ) * kannanotto asiantuntijaelimen asettamisesta selvittämään Wärtsilä Meriteollisuuden vaiheita ( ) * kannanotto elintarvikkeiden hintojen alentamisesta ( ) * eduskuntaryhmän kesäkokouksen julkilausuma vuoden 1991 budjettitavoitteiksi, sekä kannanotot aluepolitiikasta ja veropolitiikasta ( ) * tiedote sos.dem. ryhmäaloitteista ( ) * tiedote sos.dem. pankkivaltuusmiesten kannanotosta pankkiluottojen vapauttamiseksi ( ) * tiedote hallituspuolueiden muutosehdotuksista vuoden 1991 valtion tulo- ja menoarvioehdotukseen ( ) * kannanotto telakkateollisuuden fuusioesityksistä ( ) * tiedote kielteisestä suhtautumisesta ehdotuksiin poikkeusluvaksi sunnuntaikaupankäyntiin ja polttoaineiden valtakunnallisesta hinnoittelusta luopumiseen ( ) * tiedote ryhmän tarkkailujäsenyydestä EY:n parlamentin sosialistiryhmään, tuesta sivistysvaliokunnan sos.dem. ryhmän toimille selontekokäsittelyssä ja valtionosuusjärjestelmän käsittelyaikataulusta ( ) * tiedote ryhmän ehdoista budjettisupistuksille ( ) * sos.dem. pankkivaltuusmiesten tiedote yksityishenkilöiden ulkomaisen lainanoton vapauttamiseksi ( ) ALOITTEET Sosialidemokraattisten kansanedustajien kevätistuntokauden alussa jättämissä aloitteissa korostuivat asuntoasiat,

15 13 niin asuntotuotantomäärärahat ja vuokra-asuntojen rakentaminen kuin asuntojenperusparannuksetkin. Myös sosiaaliturvan parantamiseen kiinnitettiin aloitteissa huomiota. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä jätti kolme toivomusaloitetta ryhmäaloitteina: opintotukijärjestelmän uudistamisesta, asuntorahaston muuttamisesta asuntopankiksi sekä asuntolainojen korkotukirasituksen alentamisesta. Opintotukijärjestelmän uudistamiseksi vaaditaan valtioneuvostoa välittömästi asettamaan komitea valmistelemaan asiaa. Asuntorahastosta on kehitettävä asuntopankki, jonka rahoituksen avulla turvataan riittävä vuokra-asuntojen saatavuus sekä lainoitetaan nykyistä laajemman väestönosan asunnon hankintaa. Asuntorahaston toimintaa on laajennettava siten, että asuntorahasto voisi nykyistä laajemmin turvautua ulkopuolelta saatavaan rahoitukseen esim. asunto-obligaatioita hyväksi käyttäen. Asuntolainoista aiheutuvan korkorasituksen alentamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin ja valmisteltava toimenpideohjelma niitä asuntovelallisia varten, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin joko kohonneen korkotason tai sen seurauksena tapahtuneen asuntokaupan pysähtymisen johdosta. Sosialidemokraattiset kansanedustajat jättivät kevätistuntokaudella 260 toivomusaloitetta ja 374 raha-asia-aloitetta. Kevätistuntokauden aikana eduskuntaryhmä jätti myös kaksi lakialoitetta ryhmäaloitteina: ravintorasvaverosta annetun lain kumoamisesta ja työeläkelain muuttamisesta. Lakialoitteessa ravintorasvaverosta annetun lain kumoamisesta ehdotetaan kumottavavaksi 10 vuotta voimassa ollut laki ravintorasvaverosta. Ravintorasvaveron poistaminen alentaisi kasviöljyjen ja -rasvojen ja niitä sisältävien tuotteiden hintoj a.

16 14 Lakialoitteessa työeläkelain muuttamisesta ehdotetaan lain muuttamista siten, että lyhytaikaisissa ja tilapäisissä työsuhteissa olevat työntekijät pääsevät nykyistä kattavammin lain piiriin. Yhdenjaksoisen työsuhteen vähimmäispituutta koskeva edellytys ehdotetaan muutettavaksi yhdestä kuukaudesta 20 tuntiin. Sosialidemokraattisen kansanedustajien syksyllä jättämissä raha-asia-alöitteissa korostuivat erityisesti ympäristöön ja asumiseen liittyvät asiat. Ympäristöaloitteissa oli mukana myös kansainväliseen ympäristöyhteistyöhön liittyviä aloitteita. Opiskelijoiden ja opiskelun tukeminen sai merkittävästi aloitetukea. Kulttuurin ja kulttuurijärjestöjen kuin myös sosiaalisten kohteiden tuki saivat perinteiseen tapaan runsaasti aloitteita taakseen. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei syysistuntokaudella jättänyt yhtään varsinaista ryhmäaloitetta. Seuraavat kolme raha-asia-aloitetta saivat lähes kaikkien eduskuntaryhmän jäsenten tuen: - kansanedustaja, ryhmän I varapuheenjohtaja Saara-Maria Paakkisen aloite 120 miljoonan markan lisäyksestä jo eläkkeellä olevien puolisoiden kansaneläkkeen lisäosan enimmäismäärän korottamiseen; - kansanedustaja Pentti Lahti-Nuuttilan aloite 50 miljoonan markan lisäyksestä korkeakouluopiskelijoiden ja 90 miljoonan markan lisäyksestä kansanopistoissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien opintorahan perusosan korottamiseksi alkaen; - kansanedustaja Sakari Knuuttilan aloite 60 miljoonasta markasta riittävän kattavan kiinteän postitoimipaikkaverkon turvaamiseen. Sosialidemokraattiset kansanedustajat jättivät syysistuntokaudella 572 raha-asia-aloitetta, eli yhteensä vuoden 1990 valtiopäivillä 946 raha-asia-aloitetta.

17 15 KANSAINVÄLISET YHTEYDET Eduskuntaryhmä päätti lokakuussa hakea tarkkailija-asemaa EY:n Euroopan Parlamentin sosialistiryhmässä. Tämä 180- jäseninen ryhmä EY-parlamentissa on vaikutusvaltainen elin sosialidemokraattisen Eurooppa-politiikan tekijänä erityisesti ETA-neuvottelujen kannalta. Tarkkailija-asema oli jo myönnetty Ruotsin, Itävallan ja Norjan sosialidemokraattisille eduskuntaryhmille. Lisäksi SDP oli hyväksytty liitännäisjäseneksi EY-maiden Sosialistisen Internationaalin jäsenpuolueiden muodostamaan Euroopan sosialististen puolueiden federaatioon. Tarkkailija-asema myönnettiin marraskuussa ja ryhmä nimesi yhdyshenkilöksi Ilkka-Christian Björklundin ja varalle Mikko Elon sekä sihteeristön yhdyshenkilöksi ryhmän tiedotussihteerin Anna-Liisa Sirjamon. Käytännön yhteistyön alkaminen sosialistiryhmän kanssa siirtyi vuoteen Eduskuntaryhmän jäsenet ovat vuoden 1990 aikana osallistuneet moniin kansainvälisiin kokouksiin ja tilaisuuksiin, joista EN:n ja PN:n sekä niiden sosialidemokraattisten ryhmien ja edelleen IPU:n toiminnan lisäksi mainittakoon seuraavat: - SAMAK'in kokous Kööpenhaminassa tammikuussa - parlamenttivaltuuskunta Intiassa helmikuussa - tutustuminen Euroopan yhteisön toimintaan Brysselissä huhtikuussa - työläiskonferenssi Helsingissä toukokuussa - Bulgarian vaalien seuranta kesäkuussa, - parlamenttivaltuuskunta Kiinassa marraskuussa. RYHMÄN SISÄINEN JÄRJESTÄYTYMINEN Vuoden 1990 valtiopäivien alussa valittiin eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi Pertti Hietala, I varapuheenjohtajaksi Saara-Maria Paakkinen ja II varapuheenjohtajaksi Liisa Jaakonsaari. Muiksi ryhmätoimikunnan jäseniksi valittiin Antti Kalliomäki, Mats Nyby, Tuula Paavilainen, Markku

18 16 Pohjola, Jorma Rantanen, Timo Roos ja Kerttu Törnqvist. Ryhmän rahastonhoitajaksi valittiin Kerttu Törnqvist ja tilintarkastajiksi Riitta Järvisalo-Kanerva ja Matti Saarinen sekä varatilintarkastajiksi Markus Aaltonen ja Iiris Hacklin. Ryhmän piiskureiksi valittiin Jorma Rantanen ja Matti Saarinen. Eduskunnan puhemiehenä on toiminut Kalevi Sorsa. Eduskuntaryhmän jäsenen Matti Ahteen tultua valituksi Veikkaus Oy:n pääjohtajaksi tuli hänen tilalleen edustajaksi lukien Aarno von Bell Kajaanista. Valtiovarainministeri Erkki Liikasen siirryttyä EY-suurlähettilääksi Brysseliin tuli hänen tilalleen edustajaksi lukien Kyllikki Muttilainen Mikkelistä. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäkansliassa ovat työskennelleet ryhmäsihteeri Kari Laitinen, tiedotussihteeri Anna-Liisa Sirjamo, talouspoliittinen sihteeri Sisko Seppä ja va. lainsäädäntösihteeri Johannes Koskinen. Toimistosihteereinä ovat työskennelleet Raili Jantunen, Ulla-Maija Kesänen, Leena Nivalainen ja Rita Svento (äitiyslomalla lukien). Eduskuntaryhmä kokoontui vuoden 1990 aikana 39 kertaa ja ryhmätoimikunta 48 kertaa. Eduskuntaryhmän kesäkokous pidettiin Oylussa ja ryhmätoimikunnan kesäkokous Kittilässä Eduskuntaryhmällä on vuoden 1990 aikana toiminut kaksi projektityöryhmää: telakkatyöryhmä ja asuntopoliittinen työryhmä. Työryhmät ovat seuranneet omien alojensa toimintaa ja valmistelleet esityksiä eduskuntaryhmälle. Telakkatyöryhmän toimintaan ovat osallistuneet seuraavat kansanedustajat: puheenjohtajana Saara-Maria Paakkinen ja jäseninä Risto Ahonen, Arja Alho, Ilkka Joenpalo, Antero Kekkonen, Virpa Puisto, Jukka Roos ja Raimo Vuoristo.

19 17 Sihteerinä on toiminut va. lainsäädäntösihteeri Johannes Koskinen. Asuntopoliittisen työryhmän puheenjohtajana on ollut Ilkka Joenpalo ja jäseninä Aimo Ajo, Jouni Backman, Kai Kalima, Riitta Myller, Saara-Maria Paakkinen ja Markku Pohjola. Sihteerinä on ollut talouspoliittinen sihteeri Sisko Seppä. i

20 18 SELOSTUKSIA ERÄISTÄ VUONNA 1990 VALIOKUNNISSA KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi 19 mietintöä ja 18 lausuntoa. Presidentin vaalitavan muutos ja valtaoikeuksien tarkistaminen yli vaalien Eduskunta hyväksyi ensimmäisen kerran hallitusmuodon, valtiopäiväjärjestyksen ja tasavallan presidentin vaaleista annetun lain muutosesitykset, jotka tarkoittavat siirtymistä välittömään kaksivaiheiseen kansanvaaliin. Samalla presidentin toimikaudet rajoitetaan kahteen peräkkäiseen kuusivuotiskauteen. Tasavallan presidentin valtaoikeuksista rajoitetaan eduskunnan hajotusoikeutta siten, että presidentti voi tehdä päätöksen eduskunnan hajottamisesta vain pääministerin niin esittäessä ja kuultuaan eduskunnan eri ryhmiä. Eron valtioneuvostolle tai sen jäsenelle presidentti voisi myöntää vain eduskunnalta saadun epäluottamuslauseen tai esitetyn eronpyynnön johdosta taikka jos pääministeri niin esittää. Perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunnan hajottamisen edellytyksiä tiukennettiin edelleen vaatimuksella eduskunnan koollaolosta ja hajotusesityksen perustelemisesta. Eduskunnassa pohdittiin erityisesti sitä, miten aloiteoikeuden antaminen pääministerille vaikuttaa eduskunnan valtaan ja suomalaiseen parlamentarismiin. Koska esitykset käsitellään perustuslainsäätämisjärjestyksessä, lopulliset ratkaisut esitysten kohtalosta tehdään vasta vuoden 1991 eduskuntavaalien jälkeen. HE 232/1988.

21 19 Tarkistus vaalipiirijakoon Kansanedustajain vaaleista annetun lain 1 :ää muutettiin siten, että Kylmäkoski, Toijala, Valkeakoski ja Viiala siirrettiin Hämeen läänin eteläisestä Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin lukien. HE 3/1990. Yksipäiväisiin vaaleihin Vaalilakien uudistuksella siirryttiin yleisissä vaaleissa yksipäiväiseen vaalitoimitukseen. Uudistus koskee eduskuntavaaleja, presidentinvaaleja, kunnallisvaaleja sekä neuvoa antavia kansanäänestyksiä. Vaalipäivä on aina sunnuntai. Samalla laajennettiin mahdollisuutta äänestää ennakolta postitoimipaikoissa. HE 250/1989. Valiokuntalaitos remonttiin Valtiopäiväjärjestyksen muutoksella lähennettiin eduskunnan erikoisvaliokuntien ja valtioneuvoston ministeriöiden toimialoja. Pankkivaliokunta lakkautettiin samalla. Suuren valiokunnan jäsenmäärää pienennettiin 25:een ja sen muodollisia tehtäviä vähennettiin. Uusi valiokuntien työnjako päätettiin puhemiesneuvoston ehdottamalla eduskunnan työjärjestyksen muutoksella. Uudistukset tulevat voimaan uuden vaalikauden alusta HE 89/1990. Valtiontaloutta koskevat säännökset uudistettiin Hallitusmuodon valtiontaloutta koskeva 6 luku uudistettiin kokonaisuudessaan. Valtion tulo- ja menoarviosta tehdään talousarvio. Kansanedustajien aloiteoikeutta laajennettiin niin, että talousarvioaloite voi koskea myös menojen vähennyksiä, määrärahojen käyttötarkoitusta ja muita perusteluja. Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi luovutaan talousarvion ulkopuolisten rahastojen perustamismahdollisuudesta.

22 20 Valtion varainkäyttöä joustavoitetaan muutenkin. Eduskunnan palkkavaltuviskunta lakkautetaan ja tehtävät siirretään valtiovarainvaliokunnalle. HE 262/1990. Säästölaeille lepäämäänlättämlsklelto Perustuslainsäätämisjärjestyksessä käsiteltiin ensimmäisen kerran valtiopäiväjärjestykseen määräajaksi lisättävä uusi 66 a, jolla eduskunnan enemmistölle annettaisiin mahdollisuus säätää valtion menoja säästäviä lakeja eli ns. säästö- lakeja vähemmistön vastustuksesta huolimatta. Lepäämään ei olisi mahdollista jättää sellaista lakia, jonka kaikki säännökset koskevat valtion menojen vähentämistä, lykkäämistä tai niiden toimeenpanoa. Edellytyksenä olisi lisäksi, että laki on tarkoitettu olemaan voimassa enintään vuoden ja että sillä ei heikennetä yksilöiden toimeentulon lakisääteistä perusturvaa. Lepäämäänjättämiskiellon kohtalo ratkaistaan lopullisesti vaalien jälkeen 2/3:n enemmistöllä. HE 321/1990. Uusi Ahvenanmaan itsehallintolaki Ahvenanmaan itsehallintoa vahvistettiin uudella lailla, jolla maakunnalle siirretään lainsäädäntövaltaa monissa asioissa. Keskustelua itsehallintolaissa herättivät ennen kaikkea kotiseutuoikeuden rajoitukset ja suomenkielisten asema maakunnassa. Lailla uudistettiin valtion ja maakunnan välinen rahoitusjärjestelmä yksinkertaisemmaksi ja samalla maakunnan taloudellista itsenäisyyttä vahvistavaksi. HE 73/1990. LAKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi 19 mietintöä ja 5 lausuntoa. Rikoslainsäädännön kokonaisuudistus käyntiin Perusrakenteeltaan vuodelta 1889 periytyvän rikoslain uudistamisen ensimmäinen vaihe hyväksyttiin HE 66/1988

23 21 pohjalta. Uudistus aloitetaan omaisuus-, vaihdanta- ja talousrikoksista. Rikoslain uudistamisesta aiheutuu muutoksia 65 muuhun lakiin, kun erityislainsäädännössä olevia rangaistussäännöksiä korvataan rikoslakiin koottavilla normeilla. Eduskuntakäsittelyssä kiisteltiin erityisesti siitä, minkä verojen maksamatta jättäminen hyötymistarkoituksessa voisi johtaa rangaistukseen verorikkomuksesta. Hallituksen esitystä rajoitettiin siten, että verorikkomukseen voi syyllistyä henkilö, joka muusta syystä kuin maksukyvyttömyydestä jättää suorittamatta ennakonpidätyksen tai lähdeveron, liikevaihtoveron tai vastaavan vakuutusmaksuveron kuukausitilityksen tai työnantajan sosiaaliturvamaksun. Pidätysajät lyhenevät Pakkokeinolaissa säädettyä pidätysaikaa lyhennettiin niin, että tuomioistuimen on otettava pidätettyä koskeva vangitsemisvaatimus käsiteltäväksi viimeistään neljän vuorokauden kuluttua kiinniottamisesta. Muutosta ovat vauhdittaneet YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus. HE 251/1989. Yhdyskuntapalvelukokeilut käyntiin Yhdyskuntapalvelun kokeilemisesta säädettiin kolmeksi vuodeksi laki, joka tuli voimaan vuoden 1991 alusta. Yhdyskuntapalvelu on palkatonta yleishyödyllistä työtä, jonka tuomioistuin voisi rangaistuksena tuomita lyhyen ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta. HE 62/1990. Riita-asiain oikeudenkäyntimenettely uudistettiin Alioikeusuudistuksen osana uudistettiin riita-asioiden oikeudenkäyntimenettelyä niin, että menettely- ja käräjäoikeuden kokoonpano määräytyvät käsiteltävänä olevan asian laadun perusteella. Käsittely jaetaan valmisteluun ja

24 22 pääkäsittelyyn. Alioikeusuudistus on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 1993 aikana. HE 15/1990. Rangaistusten yhdistämiseen muutoksia Rikoslain 7 lukua uudistettiin niin, että rikosten yhtymisen eri muotoihin perustuvasta erilaisesta rangaistuksen määräämisestä usean rikoksen tapauksessa luovuttiin. Useammista rikoksista määrätään alun alkaen ns. yhtenäisrangaistusperiaatetta soveltaen vain yksi yhteinen rangaistus. Ehdollisesta rangaistuksesta voidaan määrätä pantavaksi täytäntöön vain osa. HE 40/1990. Rikosten uhrien asemaa parannettiin Rikoksen uhrin asemaa parannettiin laajentamalla rikosvahinkojen korvaamista valtion varoista. Rikoksen uhrille suoritetaan vuoden 1991 alusta lähtien valtion varoista korvausta myös kivusta ja särystä sekä lisäksi kärsimyksestä, jonka on aiheuttanut vapauteen kohdistunut rikos tai siveellisyysrikos. Korvauksen saajalle voidaan maksaa korvausta myös välttämättömistä oikeudenkäyntikuluista. HE 178/1990. ULKOASIAINVALIOKUNTA Valiokunta antoi 34 mietintöä ja 3 lausuntoa. Valiokunta sai hallitukselta 13 selontekoa: neljä Länsi- Euroopan integraatiosta, ETA-neuvotteluista, ihmisoikeuksista, valtiosopimuksista, Suomen YK-politiikasta, turvallisuuspolitiikasta, Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen uusista tulkinnoista, Itä-Euroopan tilanteesta, ulkomaalaispolitiikasta ja Persianlahden tilanteesta. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus hyväksyttiin Euroopan neuvoston puitteissa vuonna 1950 tehty yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi sekä

25 23 siihen liittyvät myöhemmin tehdyt lisäpöytäkirjat hyväksyttiin. Yleissopimuksen noudattamista pidetään edellytyksenä sille, että valtio täyttää Euroopan neuvoston perussäännössä jäsenille asetetun demokraattisuuden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimuksen. Suomen osalta yleissopimus ja useimmat sen lisäpöytäkirjat tulevat voimaan ratifioimiskirjojen tallettamispäivänä. HE 22/1990. Varaumat ETA-sopimukselle annettiin Valtioneuvosto antoi maaliskuussa selonteon Suomen suhtautumisesta Länsi-Euroopan yhdentymiskehitykseen Kaikki muut valiokunnat antoivat selonteosta lausuntonsa ulkoasiainvaliokunnalle. Hallitukselle annettiin ETA-neuvotteluja varten rajaukset ja varaumat: - ulkomaalaisomistuksesta Suomessa - suomalaisen sosiaaliturvan ja työsuojelun tasosta - Suomen ympäristönsuojelulainsäädännöstä - Suomen aluepolitiikasta. (HALLITUKSEN SELONTEKO maaliskuussa 1990.) Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perustaminen hyväksyttiin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin perustamissopimus tehtiin toukokuussa 1990 Pariisissa. Pankin tarkoituksena on tukea taloudellista kasvua ja jälleenrakennusta niissä Keski- ja Itä-Euroopan maissa, jotka sitoutuvat noudattamaan ja soveltamaan monipuoluedemokratian, moniarvoisuuden ja markkinatalouden periaatteita. Pankki tulee avoimeen markkinatalouteen siirtymistä ja edistää yksityistä aloitteellisuutta sekä yrittäjätoimintaa. Pankin hallinnossa Suomi jakaa yhden johtokuntapaikan Norjan kanssa. Ulkoasiainvaliokunta piti tärkeänä myös suomalaisten yritysten pääsyä pankin rahoitukseen sekä avun kohteiden tärkeysjärjestystä ottaen huomioon Suomen lähialueet. HE 240/1990. NORSAD-rahaston ja -sihteeristön perustaminen hyväksyttiin Pohjoismaat ja SADCC-maat sopivat NORSAD-rahaston ja

26 24 -sihteeristön perustamisesta tammikuussa NORSADrahasto asettaa vaihdettavaa ulkomaanvaluuttaa Pohjoismaista ja SADCC-maista olevien osapuolten yhteishankkeiden käytettäväksi. Rahaston johtokunnassa on neljän pohjoismaan ja kolmen SADGC-maan edustajat. HE 103/1990. VALTIOVARAINVALIOKUNTA Valiokunta antoi 111 mietintöä ja 11 lausuntoa. Tulo- ja varallisuusverolaki tupo-ratkaisun mukaiseksi Tulo- ja varallisuusverolakia muutettiin vastaamaan sisällöltään tammikuussa 1990 syntynyttä tulopoliittista ratkaisua. Työmatkakustannusten perusteiden vahvistamismenettelyä muutettiin siten, että verohallitus on velvollinen kuulemaan keskeisiä työmarkkinajärjestöjä määritellessään kyseisiä perusteita. Päivärahan ja kilometrikorvausten verovapaata osuutta korotettiin. Sairaus- ja avustuskassojen myöntämien etuuksien verovapautta jatkettiin vuoden 1990 loppuun. HE 256/1989. Indeksiehdon käyttöä koskevaa lakia muutettiin Indeksiehdon käytöstä annettua lakia muutettiin siten, että talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukaisiin työ-, virka- ja toimiehtosopimuksiin sallitaan indeksiehdon käyttö. HE 256/1989. Vientikustannusmaksu säädettiin maidolle ja sianlihalle Maidolle ja sianlihalle säädettiin vientikustannusmaksu, jolla katetaan maataloustulolain mukaista maatalouden osuutta maatalouden vientikustannuksista. Samalla maidon väliaikaisesta kiintiömaksusta annettua lakia muutettiin siten, että kiintiömaksu nousi 50 pennistä yhteen markkaan litralta kiintiön ylityksen ollessa enintään litraa. Samalla valkuaisveroa korotettiin 1,30 markasta 1,60 markkaan raakavalkuaiskilolta. HE 54/1990.

27 25 Lisämenoarviossa 3,8 miljardin menolisäykset Lisämenoarvio sisälsi suurimmat menolisäykset sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloille. Maatalouden vientitukeen myönnettiin lisää 350 milj. markkaa lähinnä viljan ja maitotaloustuotteiden vientiä varten. Maataloustuotteiden hintatukeen lisättiin 558 milj. markkaa keväällä tehdyn maataloustulosopimuksen mukaisesti. Tulopoliittiseen ratkaisuun perustuen myönnettiin sairausvakuutus- ja kansaneläkelaista johtuviin valtionosuuksiin lisäyksiä noin 2 miljardia markkaa. HE 30/1990. Maatilatalouden tuloverolaki pysyväksi Vuosille 1989 ja 1990 tehdyt maatilatalouden veromuutokset säädettiin pysyviksi vuodesta 1991 alkaen. Uutena muutoksena korvattiin maatalouden investointivarausjärjestelmä tasausvarauksella. Tasausvarauksen enimmäismäärä on 30 prosenttia maatalouden puhtaasta tulosta ennen varauksen vähentämistä, kuitenkin vähintään markkaa ja enintään markkaa. Metsäverotusta muutettiin ottamalla lakiin useita tuottoperusteiden laskemista ja veronhuojennuksia koskevia säännöksiä. Uudet metsäverosäännökset alentavat tulopohjaa metsäverotuksessa. HE 64/1990. Kokonaisverouudistus jatkuu vuonna 1991 Tuloveroasteiden ja marginaaliveroprosenttien alentamista jatketaan myös vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Tämä edellyttää myös veropohjan laajentamista. Se toteutetaan korottamalla omaisuuden luovutusvoiton ja vähintään kahdeksan vuotta omistetusta omaisuudesta saadun satunnaisen myyntivoiton veronalaiseksi tuloksi katsottavaa määrää 40 prosentista 50 prosenttiin. Verosta vapaan omaisuuden luovutusvoiton määrää tarkistettaisiin samalla markasta markkaan. Tuloveroasteen alentamiseen

28 26 liittyen tehdään myös sellainen veropohjan laajennus, että vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennysoikeus supistetaan nykyisestä 15 prosentista 12 prosenttiin ansiotulon määrästä. Verouudistuksen ensimmäisissä vaiheissa omaksuttujen suuntaviivojen mukaisesti muuhun kuin elinkeinotoimintaan tai maatilatalouteen liittyvän velan koron vähennyskelpoista prosenttiosuutta supistetaan edelleen 5 prosenttiyksiköllä eli 80 prosentiksi. Korkojen markkamääräinen omavastuuosuus nousee markasta markkaan. Puolisoiden korkovähennyksen enimmäismäärä nousee markasta markkaan. Perheettömän henkilön enimmäisvähennys pysyy ennallaan. Velan käyttötarkoituksesta riippumaton osuus supistuu markasta markkaan. Talous- ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun yhteydessä sovittiin, että niiden palkansaajien verotuksen keventämiseksi, jotka pienituloisuuden vuoksi eivät juurikaan hyödy valtion tuloveroasteikon lievennyksestä, toteutetaan vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa kunnallisverosta tehtävä uusi vähennys. Vähennyksen suuruudeksi tuli 14 prosenttia markkaa ylittävästä palkkatulon osasta, enintään kuitenkin markkaa. Verovelvollisen kokonaistulon ylittäessä markkaa vähennys pienenisi 14 prosentilla kokonaistulon markkaa ylittävästä osasta. Vähennystä ei saa verovelvollinen, jonka kokonaistulo on yli markkaa vuodessa. Maataloustuloratkaisuun liittyen nousee yrittäjäpuolisoi- den ansiotulo-olettaman yläraja markasta markkaan. Muutos koskee myös muita yrittäjäpuolisolta. Keskeisiä verovähennyksiä korotetaan rahan arvon muuttumisen huomioon ottamiseksi keskimäärin 4 prosentilla. Korotettavia vähennyksiä ovat valtion- ja kunnallisverotuksessa myönnettävä tulonhankkimisvähennys ja merityötulovähennys, valtionverotuksessa tulosta tehtävä lapsenhoitovähennys ja kunnallisverotuksen lapsivähennys, yksinhuoltajavähennys ja perusvähennys. Myös valtionverotuksessa verosta tehtävä

29 27 asuntovähennyksen markkamäärä nousee. HE 122/1990. Ensiasunnon hankkijoilta poistuu leimavero Ensiasunnon hankkijat vapautuvat kiinteistöstä ja kaupungissa olevasta vuokratontista rakennuksineen suoritettavasta leimaverosta sekä asunto-osakkeiden ja -osuuksien siirtoleimaverosta. Vapautus myönnetään, jos kysymyksessä on 18 vuotta mutta ei 40 vuotta täyttäneen ensimmäisenä omana asuntona käytettäväksi tarkoitettu kiinteistö, vuokratontti rakennuksineen tai asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet tai osuudet. Laki tuli voimaan vuoden 1991 alusta. Huojennus myönnetään kuitenkin takautuvasti 1. päivänä marraskuuta 1990 tai sen jälkeen hankitusta ensiasunnosta. HE 243/1990. Korkotulojen verotuksessa siirrytään lähdeveroon Luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien saamien korkotulojen verotuksessa siirrytään suhteelliseen 10 prosentin lähdeveroon, joka koskee alkuvaiheessa niitä talletusten ja joukkovelkakirjalainojen korkoja, jotka ovat nykyisin veronalaisia. Lähdeverojärjestelmä on alkuvaiheessa rinnakkainen talletusten ja obligaatioiden verohuojennus järjestelmän kanssa. Ilman eri sääntelyä rinnakkaisuus jatkuu käyttelytilien osalta vuoden 1991 loppuun ja kahden vuoden määräaikaistalletusten osalta vuoden 1993 loppuun. Hallituksen esitykseen sisältyi lakiehdotus, jolla verohuojennusten voimassaoloaikaa jatkettiin yhdellä vuodella. Lisäksi vain vuodeksi 1990 tarkoitettua mahdollisuutta maksaa yhdellä prosenttiyksiköllä korotettua korkoa jatketaan vuoden 1992 loppuun. Tarkoituksena on, että matalakorkoiset käyttelytilit pysyvät verovapaina myös tämän jälkeen. Lähdeveroa peritään pankkitalletusten ja joukkovelkakirjalainojen koroista silloin, kun maksajana on talletuksen vastaanottanut pankki tai lainan liikkeeseen laskija. Ulkomaille maksetut korot jäävät nykyiseen tapaan verovapaiksi. Lähdevero koskee myös joukkovelkakirjalainojen korkoja. Laki korkotulon lähdeverosta tuli voimaan vuoden 1991 alusta ja sitä sovelletaan korkoon, joka on kertynyt

30 28 lain voimaantulopäivän jälkeiseltä ajalta. Lähdeveroprosent- ti on 10. HE 123/1990. Liikevaihtoverolaki uusittiin Hallitus esitti, että voimassa oleva liikevaihtoverolaki sekä nykyiseen liikevaihtoverojärjestelmään liittyvät muut liikevaihtoverotusta koskevat lait kumottaisiin ja tilalle säädettäisiin uusi liikevaihtoverolaki. Uudessa liikevaihtoverolaissa on otettu huomioon veropohjan määrittelyn, veron laskemistavan ja vähennysoikeuksien laajuuden osalta arvonlisäverotuksessa otettavat periaatteet. Liikevaihtoveron laskentatapa muutettiin kansainvälisen käytännön mukaiseksi. Vero lasketaan hyödykkeen verottomasta myyntihinnasta verolliseen myyntihintaan perustuvan laskemistavan asemesta. HE 96/90. Liiketulon harkintaverotus poistuu Osana kokonaisverouudistusta liiketuloon kohdistuva harkintaverotus kunnallisverotuksessa poistuu. Tässä vaiheessa ei luovuta kiinteistöstä saadun tulon harkintaverotuksesta. Myös liiketulolähteeseen kuuluvat kiinteistöt jäävät ehdotuksen mukaan edelleen harkintaverotuksen soveltamisalan piiriin. Muutosta sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa. Eräiden kuntien verotulojen kannalta harkintaverotuksella on ollut keskimääräistä suurempi merkitys. Koska näiden kuntien verotulojen kertyminen vuonna 1991 saattaisi ilman eri toimenpiteitä liiketulon harkintaverotuksen poistamisen johdosta kohtuuttomasti pienentyä, hallitus esitti, että harkintaverotuksen supistamista ei otettaisi huomioon vielä määrättäessä ennakkoja vuodelle HE 223/1990. Liikevaihtovero nousee Liikevaihtovero nousi 17 prosentista 17,5 prosenttiin vuoden 1991 alusta. HE 125/1990.

31 29 PANKKIVALIOKUNTA Valiokunta antoi 12 mietintöä ja 4 lausuntoa. Annetut mietinnöt koskivat lakia Suomen Itsenäisyyden Juhlarahastosta (HE 6/1990), Hallituksen esitystä laiksi Postipankki Oy:n Investointirahastosta annetun lain kumoamisesta (HE 10/1990) sekä Postipankki Oy:stä annetun lain muuttamista (HE 4/1990). Tailetuspankkilainsäädäntö uudistettiin Kyseessä on kaikkia talletuspankkeja eli liike-, säästöjä osuuspankkeja sekä Postipankki Oy:n toimintaa koskeva yhteinen laki talletuspankkien toiminnasta. Laissa on säännökset pankkien toimiluvasta, toiminimestä, salassapitovelvollisuudesta, liiketoiminnasta, maksuvalmiudesta, vakavaraisuudesta sekä kilpailun turvaamisesta, asiakkaan suojasta ja vakuusrahastoista. Laki sisältää laajoja muutoksia voimassa olevaan talletuspankkien toiminnan sääntelyyn ja korvaa eri pankkilaeissa olevia epäyhtenäisiä säännöksiä. Lailla luodaan eri talletuspankeille samanlaiset lainsäädännölliset oikeudet harjoittaa pankkitoimintaa. Lain keskeisin uudistus koskee vakavaraisuuden sääntelyä, joka määritellään Euroopan Yhteisön toimesta laaditun kansainvälisen mallin mukaisesti. HE 242/1989. TALOUSVALIOKUNTA Valiokunta antoi 18 mietintöä ja 8 lausuntoa. Eläinlääkintähuolto ajanmukaistettiin Eläinlääkintähuoltoa ja siihen liittyvää valvontaa uudistettiin ottamalla huomioon ympäristöterveydenhuollon alueella tapahtunut kehitys. Valiokunta katsoi, että eläinkunnasta saatavien elintarvikkeiden aiheuttamat terveydelliset haitat on pystyttävä estämään jo alkutuotannon riittävällä ja asianmukaisella valvonnalla. Valiokunta korosti koko

32 30 elintarvikeketjun valvontaa. Kuntatasolle tuli päätösvaltaa valvonnan organisoinnissa. HE 252/1989. Mielenterveyslaki säädettiin vastalauseiden kera Hallituksen esityksessä ehdotettiin säädettäväksi mielenterveyslaki, jonka tarkoituksena on täydentää erikoissairaanhoitolain säätämisellä toteutettavaa erikoissairaanhoidon uudistamista mielenterveystyötä koskevilla erityissäännöksillä. Laki luo puitteet mielenterveystyön uudistamiselle perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa sekä merkitsee hoidon painopisteen ohjaamista nykyistä korostetummin avohoitoon. Tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksiä on selkiinnytetty ja potilaan oikeusturvaa pyritty parantamaan myös muutoksenhakumenettelyä kehittämällä. Talousvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen muutosten ja täsmennysten jälkeen, ja suuri valiokunta tehtyään vielä yhden täsmennyksen lakiehdotukseen. Lain yhteydessä esitettiin useita vastalauseita. Vihreiden vastalauseessa ehdotettiin mm., että alaikäistä ei saisi määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon aikuisten suljetulle osastolle. Sosialidemokraattien ja Vasemmistoliiton vastalauseessa vastustettiin alaikäisen määräämistä tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoitoon. HE 201/1989. LAKI- JA TALOUSVALIOKUNTA Valiokunta antoi 47 mietintöä ja 3 lausuntoa. Maapaketilla helpotettiin kuntien maanhankintaa Hallituksen esitykset maapoliittisen lainsäädännön tehostamisesta joutuivat uuden kädenväännön kohteeksi eduskunnassa. Ns. maapaketti koostui neljän lain muuttamisesta, joista lunastuslakia muutettiin ratkaisevimmin eduskuntakäsittelyn kestäessä. Pääkaupunkiseudulle jo aiemmin säädetyt rakennuslain

33 31 53 :n lunastusperusteiden muutokset ulotettiin koskemaan koko maata. Kunta voi saada luvan lunastaa alueen, joka valtuuston hyväksymässä yleiskaavassa on osoitettu asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen. Rakentamiskehotukseen perustuva lunastus voidaan panna vireille ilman valtion viranomaisen lupaa. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti lunastusluvan myöntämisen ehdoksi asetettiin lisäksi, että yleinen tarve vaatii sitä. HE 103/1989. Kaavoitukseen liittyvää päätöksentekoa, viranomaisvalvontaa ja poikkeuslupien myöntämistä kevennettiin rakennuslakia muuttamalla. HE 135/1989. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksia kaavoitukseen lisätään mm. vuotuisen kaavoituskatsauksen avulla. Kestävän kehityksen periaate otetaan laissa lähtökohdaksi kaikelle maankäytön suunnittelulle. Ed. Kaliman lakialoitteen pohjalta lisättiin rakennuslain 138 a :ään säännös, jolla määrätään asuntorakentamisen kannalta merkittäviä kaavoja koskevat valitukset kiireellisenä käsiteltäviksi. Etuostolain neliömetrin pinta-alarajoitus alennettiin neliömetriin ja etuosto-oikeus ulotettiin koko kunnan alueelle. HE 104/1989. Kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 31 :n muutoksella säädettiin tehostettu kaavoituksesta tai vastaavista syistä aiheutuneen arvonnousun leikkuri pääkaupunkiseudun ja yhdeksän muun kasvukeskusalueen kuntiin. Arvonnousu voi tulla leikattavaksi lunastuksen vireillepanoa edeltäneeltä ajalta enintään seitsemältä vuodelta. HE 157/1989. Kielto öljyn sisävesikuljetuksille Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain 3 :ää muutettiin siten, että ympäristönsuojelullisista syistä on mahdollista toteuttaa öljy- ja kemikaalisäiliöalusten liikennöintiä koskevia kieltoja ja