3 / Uniuutiset. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Transkriptio

1 3 / 2014 Uniuutiset Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

2 SISÄLTÖ Kansisivu Sisältö - Yhteystiedot - Unishop - Vertaistuki...2 Päätoimittajalta - Yhdistykset...3 Unilääketieteen koulutuspäivät...4 Väärään aikaan nukkuville uusi yhdistys Uusi esite unettomuudesta Syljen melatoniinimääritykset...9 Vireydestä voimaa! Somnomed - hammaskojeet uniapnean hoidossa ja tiedote Uusi esite uniapneasta Philips: innovaatiot inspiraationa sinulle - verkkokauppa...15 Uni ja taide...16 Uusi esite Uniliitolta Lab-Tech jäsenedut...19 Tempur jäsenedut...20 JULKAISIJA: Uniliitto ry (Y-tunnus: ) Sitratori Helsinki Puh.: sähköposti: uniliitto@uniliitto.fi LEVIKKI: 5000 kpl Paino: KTMP ISSN JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita. LEHDEN TOIMITUS: Päätoimittaja: Pentti Fri Toimitussihteeri: Anne Teisseire Taitto: Milja Saresvaara TEKNISET TIEDOT: Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: sivua LEHDEN ILMESTYMISAJAT: Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuussa. MAINOKSET JA MATERIAALI: Mainoskoot: 1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm) 1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x272 1/4 sivua vaaka 184x64 1/4 sivua pysty 90x13 Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen. Toimitusajat: mennessä PANKKIYHTEYS: FI MAKSUEHTO: 8 vrk YHTEYSTIEDOT Epätyypillinen unirytmi ry Levottomat Jalat Restless Legs ry Suomen Unettomat ry Suomen Uniapneayhdistys ry Helsingin Uniyhdistys ry ja Vantaan Uniyhdistys ry Sitratori 3, 4. krs Helsinki Puh: Suomen Narkolepsiayhdistys ry PL 93, Lahti Puh: / (Mervi Leskinen) / (Hanna Nikupaavo) sähköposti: narkolepsia.yhdistys@kolumbus.fi Kuopion Uniyhdistys ry Kuopion uniyhdistys perustettiin toukokuussa. Yhdistys on tarkoitettu kaikkille unihäiriöistä kärsiville. Tervetuloa osallistumaan uuden yhdistyksen toimintaan. Irmeli Korkeakoski Pirkanmaan Uniyhdistys ry c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry Mustanlahdenkatu 19, Tampere Puh: (Matti Mustajärvi) Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry Puh: (Jorma Heinonen) Satakunnan Uniyhdistys c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu 16, Pori Puh: Turun Uniyhdistys ry Pintelikatu 1, Littoinen Puh: / gsm: UNISHOP Palvelemme jäsenistöään välittämällä uneen liittyviä tuotteita: -Tempur tuotteista jäsenalennuksesi on 10 % -Philips Respironics, ResMed ja Weinmann maskeja -Torkkupeitto - CD, Terve Uni ja Unen Taidot kirjat - LabTex uni- ja terveystuotteet Toimitus tapahtuu suoraan toimittajalta, joka perii toimituskulut. Lisätietoja: Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta VERTAISTUKI Uniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä. Helsingin Unitupa klo 17 Uniliiton toimistolla. Niklas Eklund (Philips Home Healthcare Solutions) kertoo uniapnean hoidosta, laitteista ja maskeista. Vantaan Unitupa Vapaa-ajankeskus Viola - Orvokkirinne Vantaa Seuraavat tapaamiset klo 14 16: ke 1.10, ja Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla Seuraavat tapaamiset: ja klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat Tampereella Jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hyvän unen puolesta Jokaiselle tulisi olla oikeus hyvään ja laadukkaaseen uneen. Hyvän unen edellytykset eivät aina toteudu ja silloin on pysähdyttävä ajattelemaan kuinka arvostan untani? Kaikille uni on tarpeellinen, mutta joskus senkin onnistuu pilaamaan. Nuorilla yöunet jäävät usein lyhyiksi tieto/pelikoneet, älypuhelimet niihin käytettävä aika on usein pois nukkumisajasta. Sosiaalinen media (lyh. SOME) auttaa pitämään yhteyksiä, mutta onko siitä estämään sosiaalista syrjäytymistä? Kiire, työpaineet, elämän tilanteen muutokset pilaavat usein yöuneen. Sairauksien ja kipujen vaikutus yöuneen on kiistämätön. Aina kaikkea ei voida parantaa ja hoitaa, koska osa on perimässä saatua. Keinoja hyvään uneen on moninaisia lääkitystä, terapiaa, iltarutiineja, tyynyjä, patjoja, aromaattisia tuotteita jne Itse omaa unta voi arvioida erilaisilla älypuhelimiin hankittavilla sovellutuksilla ja itsenäisillä kojeilla. Näiden antamat tiedot ovat kuitenkin suunta antavia. Mielestäni ainoaa täysin luotettavaa tietoa saadaan sairaaloiden erityisistä uniyksiköiden, uniklinikoiden ja unilaboratorioiden tekemisistä tutkimuksista. Unihäiriöiden syyn selvittäminen ja asianmukainen hoito on yksi tie parempaan uneen. Syysterveisin, Pentti Fri, Uniliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja YHDISTYKSILTÄ LEVOTTOMAT JALAT RESTLESS LEGS RY Levottomat jalat-oireyhtymää sairastaa Suomessa 5-10 % väestöstä. Oireyhtymä on lähes yhtä yleinen kuin migreeni, mutta se tunnetaan toistaiseksi aika huonosti sekä yleisön että lääkärien keskuudessa. Vaikka tiede ja koulutus ovat kahden viime vuosikymmenen aikana edistyneet, ihmiset, joilla on levottomat jalat, eivät saa tasokasta hoitoa. Levottomat Jalat Restless Legs ry osallistui kansainväliseen tiedotuspäivään järjestämällä yleiset tiedotustilaisuudet ja jakamalla flyereita. SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY SYYSKOKOUSVIIKONLOPPU Suomen Narkolepsiayhdistyksen syyskokousviikonloppua vietetään Lahdessa, hotelli Cumuluksessa Lauantaina on vertaistukea, keskustelua ja yhteistä ohjelmaa. Sääntömääräinen syyskokous pidetään su kello alkaen.kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja muut hallituksen esittämät asiat. Tervetuloa. Ilmoittautumiset viikonloppuun mennessä yhdistyksen sähköpostiin. KUULUMISIA YHDISTYKSESTÄ Yhdistyksen järjestämä Sopeutumisvalmennuskurssi pidettiin kesäkuussa Loma- ja kurssikeskus Lepolassa. Kurssille osallistui 15 henkilöä. Ohjelmassa oli Neurologi Markku Partisen alustukset kahtena päivänä, Psykoterapeutti Kirsi Uutela, Ravintoterapeutti, kädentaitoja, sekä vertaistukea, keskustelua ja ryhmätöitä Sairaanhoitaja Marjaana Saunion vetämänä. Seuraava kurssi on sitten kesällä 2015, aika ja paikka selviää myöhemmin talven aikana. Kokousviikonloppujen lisäksi on kuntoviikonloppu, tänä vuonna Kuopion Rauhalahdessa. Uusia jäseniä yhdistykseen on tullut hiljalleen lisää ja jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 200 jäsentä. Toimintaa pyritään kehittämään ja laajentamaan kysynnän ja tarpeiden sekä resurssien mukaan. Alueellisia tapaamisia yhdistys auttaa järjestämään ja laittamaan alulle, mikäli alueilta yhteydenottoja tulee ja löytyy yhteyshenkilöitä. Helsingin alueella on ollut puhetta tapaamisten järjestämisestä Uniliiton tiloissa mikäli osallistujia ja yhteyshenkilöt löytyy, joten olkaa yhteyksissä! Tatu ry:n kanssa on viritelty yhteistyötä lähinnä lasten ja heidän perheidensä vertaistuen merkeissä. Yhdistyksen nettisivuja päivitellään ja sinne voi jokainen jäsen kirjautua omalla sähköpostiosoitteella. Jos kirjautuminen jäsensivulle ei onnistu, silloin pitää tarkistaa onko meillä oikea sähköposti osoite rekistereissä tai onko sitä lainkaan. Siellä voisi jokainen kirjoitella omia kokemuksia ja ajatuksia, sinne pääsee vain jäsen kirjautumaan ja lukemaan. Kevätkokouksessa sovittiin että kokemuksia ja selviytymistarinoita kirjoitettaisiin ja jaettaisiin meidän nettisivuilla mutta ei ole vielä tullut yhtään tarinaa sinne laitettavaksi. Joten nyt niitä voisi laittaa sinne suoraan ja sieltä voi ylläpitäjä sopimuksen mukaan jotain siirtää myös julkisille sivuille. Niitä tarvitaan myös sitten sitä Narkolepsia opasta varten, jos ja kun rahoitus siihen saadaan ja asia etenee. Näillä ajatuksilla hyvää syksyä kaikille Hanna Nikupaavo Suomen Narkolepsiayhdistyksen varapuheenjohtaja SUOMEN UNETTOMAT RY Suomen Unettomat ry uusi esite katso sivut 6-7. SUOMEN UNIAPNEAYHDISTYS RY Ilmainen ryhmäterapia uniapneasta kärsiville jatkaa syksyllä! Uniapnearyhmäterapian tavoitteina on opastaa ja auttaa uniapneasta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan korjaamalla elämäntapoja ja lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Käyntikertoja on 6 (noin 2 viikon välein) ja osallistujien lukumäärä on 4-6 henkilöä/ryhmä. Huom. Ilmoittautuminen on sitova! Jos olette kiinnostuneita osallistumaan terapiaryhmään, voitte ottaa yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (arkisin klo 10 16) tai sähköpostilla: uniliitto@gmail.com. Suomen Uniapneayhdistys ry uusi esite katso sivut PÄIJÄT - HÄMEEN UNIYHDISTYS RY Päijät-Hämeen uniyhdistyksen toiminta jatkuu taas täydellä teholla pidettiin yhdistyksen syyskokous ja puheenjohtaja Jorma Heinonen piti yleisöluennon unesta ja unihäiriöistä Takatasku monitoimikeskuksessa. Vertaistukiryhmätoiminta kokoontuu joka kuukauden toisena keskiviikkona klo Lahden Seudun Diabeetikot ry:n toimitiloissa Seuraava tapaaminen klo osoitteessa Karjalankatu 16 A 2 (sisäpiha). Tervetuloa kaikille unihäiriöistä kärsiville! 3

4 16. VALTAKUNNALLISET UNILÄÄKETIETEEN KOULUTUSPÄIVÄT 27. ja klo Helsingissä Etelä-Suomen Aluehallintoviraston auditoriossa Ratapihantie Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit, erikoistuvat lääkärit, unihoitajat, sairaanhoitajat, muut terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja farmasian ammattilaiset ja neuropsykologit. Ohessa koulutuspäivien ohjelma. Maanantai Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen 9.30 Koulutuspäivien avaus - Uniliiton puheenjohtaja Pentti Fri Sessio I Unettomuus Muuttuneet diagnostiset kriteerit - Prof. Markku Partinen Uudet kriteerit psykiatrin näkökulmasta - EL Juha Markkula Vuorokausirytmin häiriöt ja melatoniinin määritys Tutkimusprofessori Timo Partonen Aktigrafian ja unipolygrafian rooli unettomuuden diagnosoinnissa EL Anna-Maria Lapinlampi Keskustelua Lounas Sessio II - Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnostiset kriteerit Obstruktiivisen uniapnean kriteerit - EL Adel Bachour Sentraalinen uniapnea oireyhtymä Luennoitsija avoin Uneen liittyvä hypoventilaatio - LT Hanna-Riikka Kreivi Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt - EL T. Kirjavainen Keskustelua Kahvi Sessio III - Väsymys oireena, mikä syynä? Tavallisimmat syyt EL Tomi Sarkanen Sisätautilääkärin näkökulma Dos Ilkka Kantola Psykiatrin näkökulma EL Juha Markkula Yhteenveto: Unihäiriöpotilas avoterveydenhuollossa: milloin lähetän sairaalaan tutkimuksiin? - prof. Markku Partinen Keskustelua ja koulutuspäivän päätös. 4 Tiistai Ilmoittautuminen ja aamukahvi Sessio I - Hypersomniat ja parasomniat 9.00 Keskushermostoperäisten hypersomnioiden muuttuneet diagnostiset kriteerit - prof. Markku Partinen 9.45 Non-REM ja REM unenaikaiset parasomniat - EL Mika Koskinen Nocturnal eating syndroma - luennoitsija avoin Parasomnia vaiko epilepsia? - prof. Sari-Leena Himanen Keskustelua Lounas Sessio II - Kipu ja uni Fibromyalgia ja uni - EL Jukka-Pekka Kouri Kipulääkitys ja uni - prof. Markku Partinen Selittääkö kipu unettomuuden vaikutusta työkyvyttömyyteen PsT, Erikoistutkija Paula Salo Keskustelua Kahvi Sessio III - Unihäiriöiden lääkkeellinen hoito Unettomuus - prof. Markku Partinen Vuorokausirytmin häiriö - EL Gabriele Sved Levottomat jalat - LT Salla Lamusuo ADHD ja uni - prof. Jyrki Korkeila Narkolepsia ja hypersomniat - LL Tomi Sarkanen

5 Väärään aikaan nukkuville uusi yhdistys Epätyypillinen unirytmi ry on uusi, tänä keväänä perustettu yhdistys. Tarkoituksenamme on toimia jäsentemme äänitorvena ja ajaa vuorokausirytmihäiriöistä kärsivien asiaa sekä järjestää jäsenille vertaistukea ja erilaisia tapahtumia. Uni-valverytmin poikkeamia ovat viivästynyt unijakso, aikaistunut unijakso, muu kuin 24-tuntinen vuorokausirytmi ja epäsäännöllinen vuorokausirytmi. Viivästyneessä unijaksossa unirytmi on merkittävästi viivästynyt ja aikaistuneessa aikaistunut normaaliväestöön verrattuna. Muussa kuin 24-tuntisessa vuorokausirytmissä henkilön vuorokauden pituus poikkeaa normaaliväestöstä ja epäsäännöllisessä unirytmissä henkilö nukkuu satunnaisina aikoina vuorokautta. Taustalla on useimmiten neurologinen syy; joko sisäisen kellon toiminnassa ja/tai univalverytmiä tahdistavassa järjestelmässä. Myös muut vuorokausirytmejä noudattavat tapahtumat kuten ruumiinlämpö, ruokahalu, vierasaineaineenvaihdunta, solusykli, sekä tiettyjen hormonien, kuten kortisolin- ja melatoniinin eritys poikkeavat normaalista. Epätyypillinen unirytmi voi aiheuttaa erittäin pahaa päiväväsymystä, kognitiivisten toimintojen huononemista, muistiongelmia, sosiaalisia ongelmia, työkyvyn menetystä univajeen vuoksi sekä väärinymmärrystä kanssaihmisissä. Vaikeus herätä sosiaalisesti hyväksyttyyn aikaan ei johdu laiskuudesta, itsekurin tai älykkyyden puutteesta, vaan edellä mainituista syistä. Se, että henkilön tehokkain työskentely- ja nukkumisaika ovat toiseen aikaan kuin muilla ihmisillä, on usein erittäin hankala käsittää, ellei tilanteesta ole omakohtaista kokemusta. Perinteisesti vuorokausirytmin häiriöitä on yritetty hoitaa kirkasvalolla, oikein ajoitetulla melatoniinin annolla ja pakottautumalla heräämään sopivaan aikaan. Jotkut reagoivat tähän hoitoon, jotkut eivät. Vaikka rytmi saataisiin muuttumaan kovalla työllä, ei elämänlaatu tässä pakotetussa rytmissä ole välttämättä hyvälaatuista vaan vointi saattaa olla edelleen väsynyt ja huono. Aivan kuin jatkuvassa jet-lagissa. Rytmi myös palautuu helposti ennalleen. Pahimmillaan esimerkiksi kronoterapia voi johtaa ainakin viivästyneen unijakson kohdalla muuhun kuin 24-tuntiseen vuorokausirytmiin. Joskus tehokkainta onkin hyväksyä oma unirytmi ja pyrkiä järjestämään elämänsä se ympärille niin pitkälle kuin se nykyisessä yhteiskunnassa on mahdollista. Jatkuvassa univelassa elämisellä on haittansa, joista edellisessä kappaleessa jo kerrottiinkin. Se saattaa myös altistaa samantyyppisille sairauksille, joita vuorotyötä tekevillä ilmenee. Hoitoon pääsy ja diagnoosin saaminen on yleensä aikaa vievää ja vaatii paljon omatoimista aktiivisuutta. Perusterveydenhuollossa ongelmaa ei yleensä tunnisteta. Ja vaikka tunnistettaisiinkin, saatetaan kuvitella, että tila ei ole pysyvä tai että rytmi kyllä korjaantuu parissa viikossa. Näinhän ei yleensä ole, koska kyse ei ole jet-lagista tai muusta tilapäisestä väärärytmisyydestä. Yhdistys pyrkii jatkossa vaikuttamaan näihin väärinkäsityksiin. Suurin osa tapauksista jää edelleenkin diagnosoimatta. Hyvässä asemassa ovat ne jotka pystyvät kustantamaan käynnin yksityiselle unispesialistille, jolloin tutkimuksien jälkeen diagnoosi yleensä saadaan. Tämä asettaa potilaat tietenkin hyvin eriarvoiseen asemaan. Tulevista tapahtumista ensimmäisenä lienee osallistuminen unituvan toimintaan ja suunnitelmissa on myös talviaikabileet, jolloin ainakin viivästyneet saavat nauttia tunnin pidemmistä unista. Tervetuloa mukaan toimintaan ja suunnittelemaan tulevia tapahtumia! Epätyypillisen unirytmihallituksen kuka kukin on: Minttu Lehtovaara, puheenjohtaja Valokuvaaja, yrittäjä Ihan pienestä asti olen ollut huono nukkumaan. Oikeastaan olen oikein hyvä nukkumaan mutta en yöllä. Se saattaa tietysti vaikuttaa huonolta nukkumiselta koska aikaisista aamuheräämisistä huolimatta illalla ei uni tule, univelka vain kerääntyy. Vasta viime vuoden lopulla menin vihdoin yksityiselle unineurologille yritettyäni saada hoitoa julkiselta puolelta yli 15 vuotta. Voimat alkoivat tosissaan loppua ja aloin olla melko työ- ja toimintakyvytön. Diagnoosin saatuani aloin etsiä vertaistukea ja tietoa. Hämmästykseni oli suuri kun kumpaakaan ei löytynyt suomeksi. Hetken lueskeltuani englanninkielistä vertaistukipalstaa ja -tekstejä, näpyttelin Facebookiin vuoden lopulla suomenkielisen ryhmän, johon 5

6 onkin tullut yllättävän paljon porukkaa. Sieltä se ajatus yhdistyksen perustamisesta sitten lähti! Salla Mansikkamäki, varapuheenjohtaja, ex-tutkija/väitöskirjatyöntekijä, lääkekehitystiede Olen paininut viivästyneen unijakson kanssa lapsuudesta saakka, mutta varsinaisen diagnoosin sain vasta Hoitoon pääsyn ja diagnoosin saamisen vaikeus, terveydenhuollon henkilöstön saatavilla olevan tiedon vanhentuminen ja jopa väärä tieto sekä vertaistuen puuttuminen saivat minut pohtimaan potilasyhdistyksen perustamista. Kun myös Minttu ja Kirsi innostuivat asiasta, käärimme hihamme ja ryhdyimme toimeen. Sen jälkeen kaikki onkin sujunut hyvin nopeasti. Meillä kaikilla on omat vahvuutemme joita pääsemme käyttämään yhdistyksen nyt alkaessa saada tuulta purjeisiinsa. Kirsi Äyräs, sihteeri Toiminnanjohtaja, jokapaikan huseeraaja, Viro-keskuksessa Turussa Olen varmaan syntynyt vartin myöhässä on minulla ollut tavallinen selitys joka paikassa. Nyt olen oivaltanut, että oikeastaan olen vähän enemmänkin kuin vartin myöhässä, viihtyisin nimittäin parhaiten jos voisin mennä nukkumaan kello ja heräisin aikaisintaan yhdeksän-kymmenen maissa. Töitä olen paiskinut toimittajana (kyllä vain, iltavuoro oli parasta!) ja nyttemmin järjestöpuolella (useinhan kokoukset ja tapahtumat ovat iltaisin). Uniliitosta ja Epätyypillinen unirytmi ry:n perustamisesta kuitenkin kiinnostuin siksi, että olen viime aikoina yrittänyt järjestellä läheiseni asioita - hän kun on erittäin hankalasti ei-24 h rytmissä. Diagnoosin saaminen, kuntoutus, opiskelu, kaikki tuntuu olevan kiven takana. Paljon edunvalvontaahan tässä tarvitaan! Joanna Laukamo Taiteilija Tyhmälaiskasaamaton -diagnoosini tarkentui jo aikaa sitten ADHD:ksi. Epäsäännöllistä vuorokausirytmihäiriötä ei ole erikseen diagnosoitu, täydellinen rytmittömyys on F90.0 kylkiäinen siis. Kolme neljästä lapsestani on myös rytmittömiä, se aiheuttaa lisähaasteita arjessa. Asianmukaista hoitoa ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Asiaa joko vähätellään tai tieto ei riitä. Näillä mennään! Yöllä on rauhallista maalata jos lapset sattuu nukkumaan. Jo Lau 6

7 7

8 8

9 SYLJEN MELATONIINIMÄÄRITYKSET UNETTOMUUDEN HOIDOSSA Elimistö tuottaa melatoniinia eli unen tuloon vaikuttavaa hormonia, periaatteessa säännöllisinä ajanjaksoina. Hetkestä jolloin melatoniinin tuotanto alkaa lisääntyä, on alettu käyttää ilmaisua Dim Light Melatonin Onset, (DLMO). Elimistön oman melatoniinituotannon alkamisajankohta pitää ottaa huomioon jos unihäiriötä hoidetaan melatoniinin lisällä, ja ajoittaa lisätty (eksogeeninen) melatoniini oikeaan aikapisteeseen suhteessa henkilökohtaiseen melatoniinin tuotantoon. Valitettavasti tämä Hollannissa jo 90-luvun puolivälistä käytössä ollut menetelmä ei ole rantautunut Pohjoismaihin, mutta hoitomuoto on pikkuhiljaa alkanut Keski-Euroopassa. Usein todetaankin, että 1-2 h ennen nukkumaanmenoa otettu melatoniini ei auta unihäiriön korjaamisessa. Tällöin virheellisesti luullaan että melatoniini ei voisi auttaa unihäiriön korjaamisessa [1]. Melatoniini pitää antaa oikea-aikaisesti jotta se tehoaa [1]. Mikäli melatoniinia käytetään väärään vuorokauden aikaan, sillä on jopa ei-haluttuja vaikutuksia unijaksoihin, esim. otettuna liian myöhään yöllä se päinvastoin herättää. Siksi olisi hyvä että melatoniinin käytössä on taukoa ainakin 1 viikko, mahdollisesti jopa 4 viikkoa, ennen kuin määritetään oma melatoniinin tuotanto syljestä. Oikean melatoniinin käyttöajankohdan arvioiminen henkilöillä, joilla on unihäiriöitä, on pelkän päiväkirjamerkintöjen ja polysognografiamittausten perusteella on paljon epävarmempaa kuin niillä joilla ei ole unihäiriöitä. Vuorokausirytmiin liittyvien unihäiriöiden hoidossa on tärkeää seuraavien kolmen seikan vahvistaminen: 1) aikaviitteiden vahvistus (tästä on saksankielinen ilmaisu zeitgebers) eli vuorokauden rytmitys kiintein ruokailu-, heräämis- ja nukkumaanmeno sekä liikunta-ajoin 2) oikein ajoitettu kirkasvalo 3) oikein ajoitetun melatoniinin säännöllinen käyttö. Myös ns. unihygieniaa on parannettava. Potilaan olisi hyvä pitää unipäiväkirjaa noin viikon ajan ennen testin suorittamista. Kun testi on tehty, ja hoito aloitetaan, määrätään melatoniini-annos otettavan noin 5 h ennen DLMO:n alkua ja tästä eteenpäin melatoniinin käyttö pitäisi olla päivittäistä täsmällistä. Potilas voi myöhemmin raportoida näistä seikoista klinikalle esim. internetsivujen kautta. Suurin osa unihäiriöpotilaista kärsii viivästyneen unijakson syndroomasta jossa melatoniinipitoisuudet nousevat hyvin myöhään illalla/yöllä, kun taas seuraavaksi yleisin ryhmä kärsii liian varhaisesta unen tulosta. Kummankin potilasryhmän melatoniinipitoisuutta voidaan säätää ja unijaksoa ylläpitää melatoniinilisällä, joka parhaassa tapauksessa (säännöllisesti ajoitetun käytön jälkeen) voidaan jopa osassa tapauksista pikkuhiljaa lopettaa. Kun potilas nukahtaa myöhään tai hänellä on vaikeuksia aamuheräämisessä, ja oma melatoniinin tuotanto nousee myöhään, melatoniinin lisä aikaistaa unijaksoa tehokkaimmin kun se otetaan 5 h ennen kuin oma melatoniinin eritys syljessä alkaa nousta. Jos potilas nousee ylös hyvin aikaisin aamulla tai nukahtaa liian aikaisin illalla, melatoniini hidastaa unijaksoa eniten kun sitä otetaan 10 h oman melatoniinipitoisuuden nousun jälkeen, siis aamulla. Tällöin valohoitoa annetaan min ennen kuin oma melatoniini tuotanto nousee eli illalla. Kaikkia unihäiriöpotilaita ei voida auttaa tällä menetelmällä tai hoito ei sovi kaikille koska unihäiriö ei ole välttämättä melatoniinista kiinni. Lisäksi on henkilöitä joilla on erittäin matala tai poikkeuksellisen korkea melatoniinitaso läpi koko vuorokauden. Emme vielä tiedä tarpeeksi henkilökohtaisista maksan entsyymien toiminnasta, joka voi vaikuttaa kapasiteettiin metaboloida melatoniinia (CYP1A2:n geenien poikkeavuus eli polymorfismi). Osalla potilaista kyse on hidastuneesta metaboliasta ja heidän ongelmansa on se, että itse tuotettu tai pillerinä käytetty melatoniinin määrä puoliintuu min sijasta yli 2 h ajan. Tästä on näyttöjä kehitysvammaisten ja autistien kohdalla [2, 3]. Heillä normaaliannos melatoniinia aluksi auttaa, mutta muutaman viikon käytön jälkeen pahentaa unihäiriötä sekä lisää päiväaikaista levottomuutta. Tämä ei estä melatoniinihoitoa annostusta pitää vain laskea esimerkiksi 10-kertaisesti. Tämän ongelman selvittämisessä melatoniinin määritykset ovat vieläkin tärkeämpiä. Hitaasti melatoniinia metaboloivat henkilöt (joille siis pitäisi määrätä vain pieniä annoksia melatoniinia) voidaan diagnostisoida mittaamalla syljen melatoniinia päivän aikana (klo 9, 11, 13, 15 ja 17) edellisen illan melatoniiniannoksen jälkeen. Kun melatoniinia metaboloidaan normaalisti, seuraavan päivän syljen melatoniinipitoisuus pitäisi olla lähes perustasolla. Jos korkeita syljen melatoniinitasoja löydetään seuraavan päivän näytteistä, on annos ollut liian korkea ja annosta pitäisi laskea. Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:stä (YML) voi tilata syljen melatoniinimäärityksen (Sa-melat) unettomuuden diagnoosiin ja hoitoon. Potilaat keräävät näytteet kotona, annettujen ohjeiden mukaan, jonka jälkeen näytteet lähetetään laboratorioon postitse. Laboratorio analysoi näytteet kerran kuukaudessa.. Lisätietoa melatoniini testistä saa YML:n kotisivuilta, osoitteesta yml.fi. Melatoniini- määritys on saanut KELA-korvattavuuden. Mikäli tilaaja ei ole uniklinikka, määrityksiin voi tilata konsultaatiolausunnon (-MelatLa) YML:sta.. Kirsi Vaali, dosentti Lab-Tech AS, puh: Sähköposti: kirsi@lab-tech.no Kirjallisuus: 1. Keijzer, H., et al., Why the dim light melatonin onset (DLMO) should be measured before treatment of patients with circadian rhythm sleep disorders. Sleep Med Rev, (4): p Braam, W., et al., Loss of response to melatonin treatment is associated with slow melatonin metabolism. J Intellect Disabil Res, (6): p Braam, W., et al., CYP1A2 polymorphisms in slow melatonin metabolisers: a possible relationship with autism spectrum disorder? J Intellect Disabil Res,

10 VIREYDESTÄ VOIMAA! Työni polarisoituu kahteen ääripään sanaan: väsymys ja vireys. Väsymysriskienhallintaan erikoistuneena tuntuu että puhun erityisen paljon väsymyksestä ja sen vaikutuksista. Toki näin onkin, mutta kuten elämässä yleensäkin asioilla on toisiaan täydentävät ja toistensa kanssa tasapainottelevat puoliskot. Toista ei voi olla ilman toista. Ilman surua ei ilo tuntuisi yhtä iloiselta, ilman pimeyttä ei valosta nauttisi niin paljoa, ilman kylmyyttä ei lämpö tuntuisi niin hyvältä. Toisaalta tieto siitä että ilo on olemassa auttaa läpi surun, varmuus valosta vie läpi pimeän ja kuumasta haluaa mielellään siirtyä kohti kylmempää. Väsymyksen vastapari vireys on sana, joka kattaa toisia sanoja ja tilanteita kuten esimerkiksi tarkkaavaisuus, läsnäolo, osallistuminen, valmius, liike, toiminta... Varmasti löytyy vielä paljon muitakin kuvaavia sanoja. Itse olen löytänyt vireydestä myös sanan huolettomuus ja voima. Kun olen hyvällä tavalla vireytynyt, tuntuu että kaikki sujuu ja kaiken jaksaa hyvillä mielin turhia murehtimatta. Voisi jopa käyttää nykyajan muotitermiä ja kuvata että olen flow-tilassa. Vireys väsymys ja uni Vireys ei ole jatkuva, pysyvä tila, siihen päästyämme. Oma fysiologiamme vaatii akkujen lataamista, tiedostojen järjestelyä ja aikaa siivoukselle. Tämän järjestämiseksi kehomme tarvitsee unta. Aivomme antavat signaaleja ja käyttävät väsymystä merkkinä siitä, että vireys on nyt käytetty loppuun ja olisi aika siirtyä uneen. Tähän keho käyttää kahta eri metodia avukseen; homeostaattista säätelyä ja vuorokausirytmiä. Niiden mukaan vireytemme säätyy vuorokauden mittaan eri tasoille ja voimme joskus joustaa oman rytmimme rajoissa niin, että väsymys pysyy vielä aisoissa. On hyvä kuitenkin ymmärtää, että määrättömästi ei väsymyksen kanssa voi neuvotella. Väsymys on melko tiukka ja selkeä tavoitteissaan. Uneen on päästävä, ennekuin kehomme tila käy hengenvaaralliseksi. Vireys ravinto Kunnioittaessamme omaa vuorokautista rytmiämme olemme jo erittäin hyvin kartalla hakeutumassa kohti vireyttä. Kehon toiminnat ja virtalähteemme tarvitsevat unen lisäksi kuitenkin myös ulkopuolista energiaa toimiakseen. Tätä me kutsumme yleisesti ravinnoksi. Ravinnonkin suhteen on tärkeää pysyä oman vuorokausirytmimme kanssa sovinnossa, samaten on tärkeä saada ravinnosta tarpeellisia aineita oikeassa suhteessa. Kun päivittäinen riittävä uniaika ja sopiva ravinto on sovitettu kehon tarpeisiin, voidaan alkaa tarkastelemaan muita vireystilan edellytyksiä ja puolia. Vireys uni + ravinto + liike + työ + mieli Ihmisenä emme ole pelkästään fysiikkaa ja kemiaa, vaan näiden pohjalta tai niiden tuloksena, mukana on myös psyyke omine ulottuvuuksineen. Pelkistetysti voisi sanoa, että pelkällä unella ja ravinnolla kehomme pystyisi elämään jonkinlaisessa olotilassa. Elämä ja eläminen on kuitenkin paljon muutakin ja vireyden myötä pystymme liikkumaan, tekemään töitä ja ajattelemaan. Jopa unemme vaatii vireyden aikaista toimintaa, muuten se lakkaa toimimasta oikein. Tarvitsemme siis vireyttä voidaksemme nukkua hyvin ja toisaalta unta voidaksemme olla vireitä. Näihin molempiin vaikuttavat ravintovalintamme, liikkumisemme ja mielentilamme sekä jokapäiväinen työmme. Samaten nuo kaikki asiat taas puolestaan vaikuttavat sekä uneen että vireyteen. Melkoinen määrä asioita toisiinsa vaikuttaen ja tasapainoa hakien. Miten niiden kanssa tulisi elää? Yllättävää kyllä, vastaus on hyvin yksinkertainen, - kehoamme ja itseämme kuunnellen ja ymmärtäen. Vireys kehon toiminnat Kehon ja mielemme toimintojen takana ovat fysiikka ja psyyke. Kehomme ja etenkin aivomme ovat käsittämättömän tehokkaita ensinnäkin ylläpitämään elämää ja vielä erityisesti sellaista elämää, johon olemme mielessämme sitoutuneet. Mielemme voima onkin uskomaton siinä, miten ympäristömme ja itsemme koemme ja mitä itsestämme ulospäin annamme. Samat asiat vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Takana on toki paljon fyysisiä ominaisuuksia, mutta yhtähyvin myös mielen toiminnan vaikutusta. Aistihavaintomme, mutta myös ajatuksemme saavat kehomme tuottamaan erilaisia hormoneita ja välittäjäaineita. Niistä löytyy monesti joko kiihottavia tai estäviä ainesosia tai sitten voidaan puhua paradoksaaleista hormoneista, jotka vaikuttavat eri tavoin eri määrissä tai olosuhteissa. Vuorokausirytmimme, vireyden ja väsymyksen, tärkeimmät hormonit ovat kortisoli ja melatoniini. Näistä melatoniini on unen kannalta tärkein hormonimme ja sen erittymistä säätää eniten valon määrä. Se saa meidät uniseksi ja tuudittaa meidät lopulta uneen. Kortisoli taas on vireytymisen hormoni, joka lopettaa melatoniinin erityksen ja saa meidät heräämään uuteen päivään. Se vaikuttaa mm verenpaineemme, immuunipuolustuksemme ja glukoosiaineenvaihdunnantamme, sekä insuliinitason säätelyyn. Kasvuhormoni on eräs yön aikana erittyvä hormoni, jolla on nimensä mukaisesti tärkeä osuus kasvamisessa ja kehomme uusiutumisessa ja aineenvaihdunnan säätelyssä. Monet ruuansulatustamme säätävät hormonit ovat myös vuorokausirytmiimme sidonnaisia. 10

11 Vireys kehon viestit Koska kehomme on tarkka pitämään yllä tasapainoaan ja tämän ylläpidon tarkoitus on pitää meidät terveinä ja hyvinvoivina, olisi syytä kuunnella kehon viestejä. Osa viesteistä on heikompia ja osa hyvin selkeitä, varsinkin jos epätasapainoa on alkanut syntyä. Väsymys on hyvin selkeä viesti, keho tarvitsee unta uudistaakseen tai korjatakseen toimintoja sekä ladatakseen energiaa. Nälkä on selkeä viesti siitä, että energia on vähissä. Jano on jo merkki nestehukasta: Aineenvaihdunnalle elintärkeä nestetasapaino on syytä pitää kunnossa jo ennen janoa! Ärsyyntyminen, huolimattomuus, muistamattomuus ja kipuherkkyys ovat eräs elimistön keinoista kertoa univajeesta. Masennus, stressi ja erilaiset sairaudet kertovat aineenvaihduntamme olevan jo todella huonolla tolalla, ehkä jopa peruuttamattomasti muuttunut. Usein kuitenkin asian huomioiminen ja tilanteen korjaaminen levon, ravinnon, liikunnan tai mielenhallinnan keinoin parantaa tilanteen kokonaan tai ainakin helpottaa oireita. Kuuntele siis herkällä korvalla kehosi viestejä, hanki tietoa sen toiminnoista, ole kriittinen saamasi informaation kanssa. Usko enemmän kehosi viestejä, kuin ympäröivää tietotulvaa, kehollasi ei ole markkinointitarvetta, ei huijaamistarvetta, eikä halua satuttaa sinua. Pyri antamaan kehollesi mahdollisuus suoriutua vaativista tehtävistään tasapainon ylläpidossa jo ennen kuin sen tarvitsee alkaa viestittämään hankalalla tavalla. Noudata vuorokausirytmiäsi, nuku tarpeeksi, syö noin 3-5 kertaa päivässä ravinteikasta ruokaa, muista ennenkaikkea juoda tarpeeksi vettä (n.5 % kehosi painosta), liiku päivänmittaan, käytä aivojasi, huokaise välillä syvään ja hengitä muutenkin välillä tietoisen rauhallisesti, mieti perustuvatko tunteesi todellisuuteen vai ovatko ne omien käsitystesi ja kuvitelmiesi tulosta. Vaikuta siihen mihin voi, älä luule että voit hallita kaikkea. Muutokset kuuluvat elämään, huomaathan sen jo siitä miten oma kehosikin muuttuu ajan kuluessa. Hyväksy muutos, ole ja hengitä se riittää joskus oikein hyvin! Luonnossa puiden, kukkien ja kasvien katselu tai hoito, linnunlaulun kuuntelu ja raitis ilma laskevat stressiä ja jännitystä. Kokeile vaikka! Somnomed Nordic AB Hei, nimeni on Marko Järvinen ja toimin Suomessa SomnoMed Nordic:n myyntivastaavana. SomnoMed aloitti toimintansa Suomessa toukokuussa SomnoMed on Australialainen yritys, joka valmistaa, myy ja markkinoi suu- hammaskojeita uniapnean hoitoon. SomnoMed aloitti toimintansa vuonna 2006 ja siitä lähtien he ovat myyneet noin kojetta maailmanlaajuisesti. Suu- hammaskojeet toimivat kliinisesti tutkitusti lievään ja keskivaikeaan uniapneaan. Jokainen koje valmistetaan käyttäjän mittojen mukaan, eli kojeen saamiseksi on esimerkiksi keuhkolääkäriltä saatava lähete erikoishammaslääkärin vastaanotolle. Hammaslääkäri tekee lopullisen päätöksen kojeiden hankkimiseksi. Kun päätös on tehty, hammaslääkäri otattaa potilaan hammaskartasta vaha jäljennöksen, joka sitten toimitetaan tehtaallemme, jossa koje valmistetaan. Noin kuukauden päästä tästä, valmis koje on hoitavalla hammaslääkärillä ensimmäistä asetusta varten. Suu- hammaskojeemme ovat hyvin siedettyjä käytössä, koska kojeen sisäpinta, joka asettuu käyttäjän hampaita ja ikeniä vasten on pehmytpintainen. Suun pystyy avaamaan lähes normaalisti, eli puhuminen ja juominen onnistuu kojeen ollessa suussa. Kaikki kojeen kulmaosat ovat myös pyöristettyja, joten limakalvoille osuvia teräviä kohtia ei kojeessa ole. Koje tuo avun myös hampaiden narskutteluun/ puremiseen, eli bruksismiin. SomnoMed toimii yhteistyössä Suomen erikoishammaslääkäreiden ja hammasteknikoiden kanssa, toimitamme heille aina uusimmat tiedot tuotteistamme. Jatkossa jos kojeita joudutaan säätämään, tämä tapahtuu aina hammaslääkärin kautta. Jos kaipaatte lisätietoa asiasta, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Mukavaa alkanutta syksyä kaikille lukijoille Terveisin Marko Järvinen mjarvinen@somnomed.com Päivi Saarijärvi, FRMS-ohjaaja, Vitalgo Oy 11

12 12

13 13

14 14

15 PHILIPS INNOVAATIOT INSPIRAATIONA SINULLE Perustamisvuodestaan 1976 Respironics on ollut johtava uniapneahoitoon tarkoitettujen hengityshoitotuotteiden valmistaja. Vuodesta 2008 Respironics on ollut osa Philips Healthcare yksikköä ja keskittynyt luomaan entistä asiakaslähtöisempiä ja ratkaisukeskeisempiä tuotteita uni- ja ventilaatiohoitoon. CPAP-laitteista ja maskeista on kehitetty mukavampia ja käytännöllisempiä; ominaisuuksia, jotka merkitsevät potilaille eniten. Uniapneaa sairastavien suomalaisten määrän kasvaessa on uniapnean hyvän hoidon takeena itsehoitotuotteiden laatu ja mukavuus. Uniapnean lisääntyneisyys on luonut tarvetta tuoda uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia uniapnean hoitoon. Mitä Philips tarjoaa uniapnean hoitoon terveydenhoitotuotteiden tuottajana tänään asiakkailleen? RemStar -tuoteperhe tuo lisää mukavuutta CPAP-hoitoon RemStar Auto SystemOne 60-sarja Philipsin RemStar 60-sarja asettaa mukavuudelle uudet rajat CPAP-hoitoon. RemStar Auto CPAP-laite sisältää A-flex toiminnon joka parantaa hoidon mukavuutta tasoittamalla sisäänhengityksen ja uloshengityksen siirtymävaihetta, sekä antamalla merkittävän paineenhelpotuksen uloshengityksen alussa. CPAP-maskien innovatiivisuus lisää käytännöllisyyttä ja mukavuutta uniapnean hoidon arjessa Vuonna 2014 Philips on tuonut markkinoille kaksi uutta ja innovatiivista maskimallia: Nuance-sierainmaskin ja Amara Gel nenä-suumaskin. Nuance sierainmaskimalliston suunnittelun tuloksena sekä vuoden 2014 suunnittelu- ja design palkinnon voittajana Philips on luonut täysin uuden sukupolven sierainmaskituoteryhmän, jossa maskin käyttömukavuutta ja käytännöllisyyttä on korostettu. Nuance-sierainmaskissa on hyödynnetty Philipsin geeliteknologiaa, johon maskin mukavuus perustuu. Maskin geelimäinen rakenne ja sieraintyynyn pyöreä muoto takaa maskin ilmatiiviyden sekä parantaa CPAP-hoidon mukavuutta myös korkeassa CPAP-hoitopaineessa. Amara nenä-suumaskiin on lisätty entistä enemmän mukavuutta tuomalla uusi geelivaihtoehto Amara nenä-suumaski rungolle. Geelimäinen maskityyny antaa pehmeän ja ilmatiiviin sekä helppo-käyttöisen ja kestävän ratkaisun nenä-suumaskin käyttäjälle. Niklas Eklund Philips-HHS 15

16 UNI JA TAIDE Kävin keväällä Salon taidemuseossa tutustumassa valokuvataiteilija Jaana Partasen Mielen alkemiaa Matrix layer näyttelyyn. Taiteilija oli itse paikalla kertomassa teostensa taustoista vieraille. Mielen alkemiaa Matrix Layer on kolmiosaiseksi kaavailtu 3D-formaatissa toteutettava näyttelysarja, jonka teemana on ihmismielen ja tajunnan arvoituksellinen maailma. Matrix Layer on tämän näyttelysarjan toinen osa ja siinä syvennytään erityisesti tarkastelemaan unen merkitystä ihmiselle. Taiteilija on pyrkinyt käsittelemään aihetta tieteellistä tiedettä ja taidetta yhdistäen. Näyttely koostuu valokuvateoksista, joilla tavoitellaan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa erilaisina installaatioina ja hologrammikuvina. Teoskokonaisuuden kuvissa on mm. hyödynnetty tieteen kuvantamismenetelmiä. Näyttely koostuu pääasiassa valokuvateoksista, joilla tavoitellaan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa erilaisina installaatioina ja hologrammikuvina. Eri tavoilla tuotettujen valokuvien lisäksi Jaana Partanen valmisteli näyttelyä haastattelemalla useita aiheeseen erikoistuneita ihmisiä (mm. tutkijoita ja erikoislääkäreitä). Tiedemaailman edustajien lisäksi Partanen on haastatellut myös oman kokemuksensa kautta ihmismielen toimintoihin perehtyneitä ihmisiä. Nämä haastattelut on liitetty osaksi näyttelykokonaisuutta ja näyttelytiloissa niitä saattoi kuunnella tarkoitusta varten olleiden kuulokkeiden kautta. Minulle oli kiinnostavaa nähdä miten taitelija oli käyttänyt tutkimusten materiaalia (esimerkiksi mikroskoopeilla otettuja kuvia soluista ja kudosrakenteista) tuottamaan taiteellisia kuvia. Unihäiriöiden esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja teknologia on sopeutunut lääkärikunnan (sekä tutkijoiden että erikoislääkäreiden) tarpeisiin. Yhä useammat ihmiset käyvät neurologisissa tutkimuksissa (unitutkimus on yksi niistä). Aivotutkimuksien maailma voi tuntua karulta mutta Jaana Partasen näyttelyssä aivotutkimus lähestyy fantastista unimaailmaa. Voidaanko viestittää sekä tietoa että tunteita viittaamalla menneisyyden taideteoksiin? Se on minun mielestä, mitä Jaana Partanen on yrittänyt tehdä esittelemällä taidemuseon yleisölle tuloksia pitkästä dokumentointityöstään (joka muistutti kuvajournalismista) aivotutkimuksen maailmassa. Alla olevat kuvat eivät kuulu sellaiseen psykedeeliseen triptyykkiin mutta ovat kolme laukausta yhdestä hologrammi-taulusta. Inspiraatio holografiseen teokseen on löytynyt keskiaikaisesta uskonnollisesta kuvastosta. Taiteilija antaa kuitenkin jokaiselle kävijälle vapauden tulkita teosta omalla tavallaan. Taiteilija on käyttänyt holografia menetelmää, jossa lasersäteen avulla luodaan kolmiulotteinen (3-D) kuva, eli hologrammi. Näyttely tuottaa myös taidemuseon kävijöille 3D-maailman ja mahdollisuuden olla tietyssä teoksessa mukana. Sensorit, jotka huomaavat näyttelytilaan saapuvan ihmisen, kaappaavat hänet mukaan seinälle heijastuvaan fraktaalimaailmaan. Salon ja Kuopion taidemuseoiden jälkeen Mielen alkemiaa kiertää Suomessa kevääseen 2015 asti: Voipaalan taidekeskuksessa, Checkpoint Leonardo Oulun taidemuseossa Lisätietoa Partasen tuotannosta osoittesta: Kuuntele haastattelut osoitteissa ja Anne Teisseire 16

17 17

18 18

19 ÖISIN VALON PÄÄLLÄ PITÄMINEN YLIPAINON RISKITEKIJÄNÄ? On ollut viime vuosikymmeninä maailmanlaajuinen ylipainoepidemia. Eläinkokeissa on saatu vakuuttavaa näyttöä siitä, että valolle altistuminen aiheuttaa painonnousua, vaikka kalorien saanti ja liikunta pidetään vakiona. Unen ja vuorokausirytmin häiriö yöllä valolle altistumisen kautta voisi olla edistävä mekanismi ylipainossa, mutta sitä ei ole täysin kattavasti tutkittu ihmisillä. Emily Mc Faddenin johtama tutkimusryhmä on tutkinut öisin valon päällä pitämisen vaikutusta lihavuuteen käyttämällä kyselyä (Breakthrough Generations Study) johon yli naista (yli 16 vuotta täyttäneet, Iso-Britanniassa aikavälillä ) vastasi. Löydettiin yöllä valolle altistumisen merkittävä yhteys lihavuuteen, joka ei vaikuta selittyvän mahdollisilla muilla tekijöillä, ruokailutottumusten muutoksilla, unen kestolla, alkoholilla, liikunnalla tai tupakoinnilla. American Journal of Epidemiology-lehti julkaisi keväällä tutkimusraportin ja monet artikkelit tutkimuksen tuloksista ilmestyivät englanninkielisessä lehdistössä. Lihavuuden todennäköisyys, joka mitattiin mittaamalla painoindeksiä, vyötärö:lantio ratiota, vyötärö:pituus ratiota ja vyötärönympärystä, vaikutti lisääntyvän yöllä valolle altistumisen mukaan. Anne Teisseire Lähde: aje.oxfordjournals.org/content/early/2014/05/29/aje. kwu117.short?rss=1 AGENDA - Tapaamiset ja tapahtumat Kts. tarkemmin tietoja yhdistysten järjestämistä tapahtumista s. 2-3 Uniliitto ry onnittelee Turun Uniyhdistyksen pj. Timo Lehtiötä 70v. merkkipäivän johdosta klo 17 Uniliiton toimistolla Helsingin erikoisunitupa uniapnean hoidon laitteista Narkolepsiayhdistyksen kuntoviikonloppu, Kuopion Rauhalahdessa klo Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa klo Vantaan Hyvinvointimessut Energia areenassa Lisätietoa osoitteesta: klo 17 Päijät - Hämeen vertaistukitapaaminen Lahden Seudun Diabeetikot ry:n toimitiloissa (Karjalankatu 16 A 2) klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisilta Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa klo 17 Levottomat Jalat vertaistukiryhmän tapaaminen Uniliiton toimistolla klo 11 lähtien Suomen Narkolepsiayhdistyksen syyskokousviikonloppu (vertaistukiryhmä ja syyskokous) Lahdessa, hotelli Cumuluksessa klo Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisilta Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa klo 17 Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Uniliiton toimistolla klo Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa. Lisätietoa Uniliton kotisivuilta ja puhelimesta

20