3 / Uniuutiset. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 / 2014. Uniuutiset. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti"

Transkriptio

1 3 / 2014 Uniuutiset Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

2 SISÄLTÖ Kansisivu Sisältö - Yhteystiedot - Unishop - Vertaistuki...2 Päätoimittajalta - Yhdistykset...3 Unilääketieteen koulutuspäivät...4 Väärään aikaan nukkuville uusi yhdistys Uusi esite unettomuudesta Syljen melatoniinimääritykset...9 Vireydestä voimaa! Somnomed - hammaskojeet uniapnean hoidossa ja tiedote Uusi esite uniapneasta Philips: innovaatiot inspiraationa sinulle - verkkokauppa...15 Uni ja taide...16 Uusi esite Uniliitolta Lab-Tech jäsenedut...19 Tempur jäsenedut...20 JULKAISIJA: Uniliitto ry (Y-tunnus: ) Sitratori Helsinki Puh.: sähköposti: LEVIKKI: 5000 kpl Paino: KTMP ISSN JAKELU: Jäsenistö, sairaalat, terveyskeskukset, lääkäriasemat, työterveysasemat, apteekit ja Uniliiton postituslistalla olevat neurologit, tutkijat, terveydenhoitohenkilöt ja muita asiasta kiinnostuneita. LEHDEN TOIMITUS: Päätoimittaja: Pentti Fri Toimitussihteeri: Anne Teisseire Taitto: Milja Saresvaara TEKNISET TIEDOT: Väri: 4/4 Lehden koko: A4 Lehden laajuus: sivua LEHDEN ILMESTYMISAJAT: Seuraava jäsenlehti ilmestyy joulukuussa. MAINOKSET JA MATERIAALI: Mainoskoot: 1/1 sivu on A4 (+ bleedit 3mm) 1/2 sivua vaaka 184x133 / pysty 90x272 1/4 sivua vaaka 184x64 1/4 sivua pysty 90x13 Digitaalinen aineisto: PDF-tiedostona tai kuvauskelpoisina paperioriginaaleina sisältäen tekstityyppi- ja 4-värimääritykset. Kuvat paperikopioina, dioina tai tiedostoina tulosteineen. Toimitusajat: mennessä PANKKIYHTEYS: FI MAKSUEHTO: 8 vrk YHTEYSTIEDOT Epätyypillinen unirytmi ry Levottomat Jalat Restless Legs ry Suomen Unettomat ry Suomen Uniapneayhdistys ry Helsingin Uniyhdistys ry ja Vantaan Uniyhdistys ry Sitratori 3, 4. krs Helsinki Puh: Suomen Narkolepsiayhdistys ry PL 93, Lahti Puh: / (Mervi Leskinen) / (Hanna Nikupaavo) sähköposti: Kuopion Uniyhdistys ry Kuopion uniyhdistys perustettiin toukokuussa. Yhdistys on tarkoitettu kaikkille unihäiriöistä kärsiville. Tervetuloa osallistumaan uuden yhdistyksen toimintaan. Irmeli Korkeakoski Pirkanmaan Uniyhdistys ry c/o Tampereen Seudun Vertaiskeskus ry Mustanlahdenkatu 19, Tampere Puh: (Matti Mustajärvi) Päijät-Hämeen Uniyhdistys ry Puh: (Jorma Heinonen) Satakunnan Uniyhdistys c/o Satakunnan Yhteisökeskus Isolinnankatu 16, Pori Puh: Turun Uniyhdistys ry Pintelikatu 1, Littoinen Puh: / gsm: UNISHOP Palvelemme jäsenistöään välittämällä uneen liittyviä tuotteita: -Tempur tuotteista jäsenalennuksesi on 10 % -Philips Respironics, ResMed ja Weinmann maskeja -Torkkupeitto - CD, Terve Uni ja Unen Taidot kirjat - LabTex uni- ja terveystuotteet Toimitus tapahtuu suoraan toimittajalta, joka perii toimituskulut. Lisätietoja: Kyselyt ja tilaukset Uniliiton toimistolta VERTAISTUKI Uniliitto on saanut RAY:n toiminta-avustusta unihäiriöistä kärsivien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Vertaistukiryhmässä yhteisöllisyys lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kaikilla on ryhmässä vapaa sana. Vertaistukiryhmässä on mahdollisuus jakaa uniongelman herättämiä ajatuksia ja tunteita muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Ryhmäläisillä on mahdollisuus vaihtaa yhteystietoja ja olla yhteydessä toisiinsa myös tapaamisten välillä. Helsingin Unitupa klo 17 Uniliiton toimistolla. Niklas Eklund (Philips Home Healthcare Solutions) kertoo uniapnean hoidosta, laitteista ja maskeista. Vantaan Unitupa Vapaa-ajankeskus Viola - Orvokkirinne Vantaa Seuraavat tapaamiset klo 14 16: ke 1.10, ja Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Helsingissä Kerran kuukaudessa Uniliiton toimistolla Seuraavat tapaamiset: ja klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisillat Tampereella Jokaisen kuukauden kolmas keskiviikko klo 17 Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa - Mustanlahdenkatu 19 2

3 PÄÄKIRJOITUS Hyvän unen puolesta Jokaiselle tulisi olla oikeus hyvään ja laadukkaaseen uneen. Hyvän unen edellytykset eivät aina toteudu ja silloin on pysähdyttävä ajattelemaan kuinka arvostan untani? Kaikille uni on tarpeellinen, mutta joskus senkin onnistuu pilaamaan. Nuorilla yöunet jäävät usein lyhyiksi tieto/pelikoneet, älypuhelimet niihin käytettävä aika on usein pois nukkumisajasta. Sosiaalinen media (lyh. SOME) auttaa pitämään yhteyksiä, mutta onko siitä estämään sosiaalista syrjäytymistä? Kiire, työpaineet, elämän tilanteen muutokset pilaavat usein yöuneen. Sairauksien ja kipujen vaikutus yöuneen on kiistämätön. Aina kaikkea ei voida parantaa ja hoitaa, koska osa on perimässä saatua. Keinoja hyvään uneen on moninaisia lääkitystä, terapiaa, iltarutiineja, tyynyjä, patjoja, aromaattisia tuotteita jne Itse omaa unta voi arvioida erilaisilla älypuhelimiin hankittavilla sovellutuksilla ja itsenäisillä kojeilla. Näiden antamat tiedot ovat kuitenkin suunta antavia. Mielestäni ainoaa täysin luotettavaa tietoa saadaan sairaaloiden erityisistä uniyksiköiden, uniklinikoiden ja unilaboratorioiden tekemisistä tutkimuksista. Unihäiriöiden syyn selvittäminen ja asianmukainen hoito on yksi tie parempaan uneen. Syysterveisin, Pentti Fri, Uniliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja YHDISTYKSILTÄ LEVOTTOMAT JALAT RESTLESS LEGS RY Levottomat jalat-oireyhtymää sairastaa Suomessa 5-10 % väestöstä. Oireyhtymä on lähes yhtä yleinen kuin migreeni, mutta se tunnetaan toistaiseksi aika huonosti sekä yleisön että lääkärien keskuudessa. Vaikka tiede ja koulutus ovat kahden viime vuosikymmenen aikana edistyneet, ihmiset, joilla on levottomat jalat, eivät saa tasokasta hoitoa. Levottomat Jalat Restless Legs ry osallistui kansainväliseen tiedotuspäivään järjestämällä yleiset tiedotustilaisuudet ja jakamalla flyereita. SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY SYYSKOKOUSVIIKONLOPPU Suomen Narkolepsiayhdistyksen syyskokousviikonloppua vietetään Lahdessa, hotelli Cumuluksessa Lauantaina on vertaistukea, keskustelua ja yhteistä ohjelmaa. Sääntömääräinen syyskokous pidetään su kello alkaen.kokouksessa käsitellään sääntömääräiset ja muut hallituksen esittämät asiat. Tervetuloa. Ilmoittautumiset viikonloppuun mennessä yhdistyksen sähköpostiin. KUULUMISIA YHDISTYKSESTÄ Yhdistyksen järjestämä Sopeutumisvalmennuskurssi pidettiin kesäkuussa Loma- ja kurssikeskus Lepolassa. Kurssille osallistui 15 henkilöä. Ohjelmassa oli Neurologi Markku Partisen alustukset kahtena päivänä, Psykoterapeutti Kirsi Uutela, Ravintoterapeutti, kädentaitoja, sekä vertaistukea, keskustelua ja ryhmätöitä Sairaanhoitaja Marjaana Saunion vetämänä. Seuraava kurssi on sitten kesällä 2015, aika ja paikka selviää myöhemmin talven aikana. Kokousviikonloppujen lisäksi on kuntoviikonloppu, tänä vuonna Kuopion Rauhalahdessa. Uusia jäseniä yhdistykseen on tullut hiljalleen lisää ja jäsenmäärä on tällä hetkellä n. 200 jäsentä. Toimintaa pyritään kehittämään ja laajentamaan kysynnän ja tarpeiden sekä resurssien mukaan. Alueellisia tapaamisia yhdistys auttaa järjestämään ja laittamaan alulle, mikäli alueilta yhteydenottoja tulee ja löytyy yhteyshenkilöitä. Helsingin alueella on ollut puhetta tapaamisten järjestämisestä Uniliiton tiloissa mikäli osallistujia ja yhteyshenkilöt löytyy, joten olkaa yhteyksissä! Tatu ry:n kanssa on viritelty yhteistyötä lähinnä lasten ja heidän perheidensä vertaistuen merkeissä. Yhdistyksen nettisivuja päivitellään ja sinne voi jokainen jäsen kirjautua omalla sähköpostiosoitteella. Jos kirjautuminen jäsensivulle ei onnistu, silloin pitää tarkistaa onko meillä oikea sähköposti osoite rekistereissä tai onko sitä lainkaan. Siellä voisi jokainen kirjoitella omia kokemuksia ja ajatuksia, sinne pääsee vain jäsen kirjautumaan ja lukemaan. Kevätkokouksessa sovittiin että kokemuksia ja selviytymistarinoita kirjoitettaisiin ja jaettaisiin meidän nettisivuilla mutta ei ole vielä tullut yhtään tarinaa sinne laitettavaksi. Joten nyt niitä voisi laittaa sinne suoraan ja sieltä voi ylläpitäjä sopimuksen mukaan jotain siirtää myös julkisille sivuille. Niitä tarvitaan myös sitten sitä Narkolepsia opasta varten, jos ja kun rahoitus siihen saadaan ja asia etenee. Näillä ajatuksilla hyvää syksyä kaikille Hanna Nikupaavo Suomen Narkolepsiayhdistyksen varapuheenjohtaja SUOMEN UNETTOMAT RY Suomen Unettomat ry uusi esite katso sivut 6-7. SUOMEN UNIAPNEAYHDISTYS RY Ilmainen ryhmäterapia uniapneasta kärsiville jatkaa syksyllä! Uniapnearyhmäterapian tavoitteina on opastaa ja auttaa uniapneasta kärsiviä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan korjaamalla elämäntapoja ja lisätä terveyttä ja hyvinvointia. Käyntikertoja on 6 (noin 2 viikon välein) ja osallistujien lukumäärä on 4-6 henkilöä/ryhmä. Huom. Ilmoittautuminen on sitova! Jos olette kiinnostuneita osallistumaan terapiaryhmään, voitte ottaa yhteyttä Uniliittoon puhelimitse (arkisin klo 10 16) tai sähköpostilla: Suomen Uniapneayhdistys ry uusi esite katso sivut PÄIJÄT - HÄMEEN UNIYHDISTYS RY Päijät-Hämeen uniyhdistyksen toiminta jatkuu taas täydellä teholla pidettiin yhdistyksen syyskokous ja puheenjohtaja Jorma Heinonen piti yleisöluennon unesta ja unihäiriöistä Takatasku monitoimikeskuksessa. Vertaistukiryhmätoiminta kokoontuu joka kuukauden toisena keskiviikkona klo Lahden Seudun Diabeetikot ry:n toimitiloissa Seuraava tapaaminen klo osoitteessa Karjalankatu 16 A 2 (sisäpiha). Tervetuloa kaikille unihäiriöistä kärsiville! 3

4 16. VALTAKUNNALLISET UNILÄÄKETIETEEN KOULUTUSPÄIVÄT 27. ja klo Helsingissä Etelä-Suomen Aluehallintoviraston auditoriossa Ratapihantie Helsinki Kohderyhmä: Terveyskeskuslääkärit, työterveyslääkärit, erikoislääkärit, hammaslääkärit, erikoistuvat lääkärit, unihoitajat, sairaanhoitajat, muut terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja farmasian ammattilaiset ja neuropsykologit. Ohessa koulutuspäivien ohjelma. Maanantai Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttelyyn tutustuminen 9.30 Koulutuspäivien avaus - Uniliiton puheenjohtaja Pentti Fri Sessio I Unettomuus Muuttuneet diagnostiset kriteerit - Prof. Markku Partinen Uudet kriteerit psykiatrin näkökulmasta - EL Juha Markkula Vuorokausirytmin häiriöt ja melatoniinin määritys Tutkimusprofessori Timo Partonen Aktigrafian ja unipolygrafian rooli unettomuuden diagnosoinnissa EL Anna-Maria Lapinlampi Keskustelua Lounas Sessio II - Unenaikaisten hengityshäiriöiden diagnostiset kriteerit Obstruktiivisen uniapnean kriteerit - EL Adel Bachour Sentraalinen uniapnea oireyhtymä Luennoitsija avoin Uneen liittyvä hypoventilaatio - LT Hanna-Riikka Kreivi Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt - EL T. Kirjavainen Keskustelua Kahvi Sessio III - Väsymys oireena, mikä syynä? Tavallisimmat syyt EL Tomi Sarkanen Sisätautilääkärin näkökulma Dos Ilkka Kantola Psykiatrin näkökulma EL Juha Markkula Yhteenveto: Unihäiriöpotilas avoterveydenhuollossa: milloin lähetän sairaalaan tutkimuksiin? - prof. Markku Partinen Keskustelua ja koulutuspäivän päätös. 4 Tiistai Ilmoittautuminen ja aamukahvi Sessio I - Hypersomniat ja parasomniat 9.00 Keskushermostoperäisten hypersomnioiden muuttuneet diagnostiset kriteerit - prof. Markku Partinen 9.45 Non-REM ja REM unenaikaiset parasomniat - EL Mika Koskinen Nocturnal eating syndroma - luennoitsija avoin Parasomnia vaiko epilepsia? - prof. Sari-Leena Himanen Keskustelua Lounas Sessio II - Kipu ja uni Fibromyalgia ja uni - EL Jukka-Pekka Kouri Kipulääkitys ja uni - prof. Markku Partinen Selittääkö kipu unettomuuden vaikutusta työkyvyttömyyteen PsT, Erikoistutkija Paula Salo Keskustelua Kahvi Sessio III - Unihäiriöiden lääkkeellinen hoito Unettomuus - prof. Markku Partinen Vuorokausirytmin häiriö - EL Gabriele Sved Levottomat jalat - LT Salla Lamusuo ADHD ja uni - prof. Jyrki Korkeila Narkolepsia ja hypersomniat - LL Tomi Sarkanen

5 Väärään aikaan nukkuville uusi yhdistys Epätyypillinen unirytmi ry on uusi, tänä keväänä perustettu yhdistys. Tarkoituksenamme on toimia jäsentemme äänitorvena ja ajaa vuorokausirytmihäiriöistä kärsivien asiaa sekä järjestää jäsenille vertaistukea ja erilaisia tapahtumia. Uni-valverytmin poikkeamia ovat viivästynyt unijakso, aikaistunut unijakso, muu kuin 24-tuntinen vuorokausirytmi ja epäsäännöllinen vuorokausirytmi. Viivästyneessä unijaksossa unirytmi on merkittävästi viivästynyt ja aikaistuneessa aikaistunut normaaliväestöön verrattuna. Muussa kuin 24-tuntisessa vuorokausirytmissä henkilön vuorokauden pituus poikkeaa normaaliväestöstä ja epäsäännöllisessä unirytmissä henkilö nukkuu satunnaisina aikoina vuorokautta. Taustalla on useimmiten neurologinen syy; joko sisäisen kellon toiminnassa ja/tai univalverytmiä tahdistavassa järjestelmässä. Myös muut vuorokausirytmejä noudattavat tapahtumat kuten ruumiinlämpö, ruokahalu, vierasaineaineenvaihdunta, solusykli, sekä tiettyjen hormonien, kuten kortisolin- ja melatoniinin eritys poikkeavat normaalista. Epätyypillinen unirytmi voi aiheuttaa erittäin pahaa päiväväsymystä, kognitiivisten toimintojen huononemista, muistiongelmia, sosiaalisia ongelmia, työkyvyn menetystä univajeen vuoksi sekä väärinymmärrystä kanssaihmisissä. Vaikeus herätä sosiaalisesti hyväksyttyyn aikaan ei johdu laiskuudesta, itsekurin tai älykkyyden puutteesta, vaan edellä mainituista syistä. Se, että henkilön tehokkain työskentely- ja nukkumisaika ovat toiseen aikaan kuin muilla ihmisillä, on usein erittäin hankala käsittää, ellei tilanteesta ole omakohtaista kokemusta. Perinteisesti vuorokausirytmin häiriöitä on yritetty hoitaa kirkasvalolla, oikein ajoitetulla melatoniinin annolla ja pakottautumalla heräämään sopivaan aikaan. Jotkut reagoivat tähän hoitoon, jotkut eivät. Vaikka rytmi saataisiin muuttumaan kovalla työllä, ei elämänlaatu tässä pakotetussa rytmissä ole välttämättä hyvälaatuista vaan vointi saattaa olla edelleen väsynyt ja huono. Aivan kuin jatkuvassa jet-lagissa. Rytmi myös palautuu helposti ennalleen. Pahimmillaan esimerkiksi kronoterapia voi johtaa ainakin viivästyneen unijakson kohdalla muuhun kuin 24-tuntiseen vuorokausirytmiin. Joskus tehokkainta onkin hyväksyä oma unirytmi ja pyrkiä järjestämään elämänsä se ympärille niin pitkälle kuin se nykyisessä yhteiskunnassa on mahdollista. Jatkuvassa univelassa elämisellä on haittansa, joista edellisessä kappaleessa jo kerrottiinkin. Se saattaa myös altistaa samantyyppisille sairauksille, joita vuorotyötä tekevillä ilmenee. Hoitoon pääsy ja diagnoosin saaminen on yleensä aikaa vievää ja vaatii paljon omatoimista aktiivisuutta. Perusterveydenhuollossa ongelmaa ei yleensä tunnisteta. Ja vaikka tunnistettaisiinkin, saatetaan kuvitella, että tila ei ole pysyvä tai että rytmi kyllä korjaantuu parissa viikossa. Näinhän ei yleensä ole, koska kyse ei ole jet-lagista tai muusta tilapäisestä väärärytmisyydestä. Yhdistys pyrkii jatkossa vaikuttamaan näihin väärinkäsityksiin. Suurin osa tapauksista jää edelleenkin diagnosoimatta. Hyvässä asemassa ovat ne jotka pystyvät kustantamaan käynnin yksityiselle unispesialistille, jolloin tutkimuksien jälkeen diagnoosi yleensä saadaan. Tämä asettaa potilaat tietenkin hyvin eriarvoiseen asemaan. Tulevista tapahtumista ensimmäisenä lienee osallistuminen unituvan toimintaan ja suunnitelmissa on myös talviaikabileet, jolloin ainakin viivästyneet saavat nauttia tunnin pidemmistä unista. Tervetuloa mukaan toimintaan ja suunnittelemaan tulevia tapahtumia! Epätyypillisen unirytmihallituksen kuka kukin on: Minttu Lehtovaara, puheenjohtaja Valokuvaaja, yrittäjä Ihan pienestä asti olen ollut huono nukkumaan. Oikeastaan olen oikein hyvä nukkumaan mutta en yöllä. Se saattaa tietysti vaikuttaa huonolta nukkumiselta koska aikaisista aamuheräämisistä huolimatta illalla ei uni tule, univelka vain kerääntyy. Vasta viime vuoden lopulla menin vihdoin yksityiselle unineurologille yritettyäni saada hoitoa julkiselta puolelta yli 15 vuotta. Voimat alkoivat tosissaan loppua ja aloin olla melko työ- ja toimintakyvytön. Diagnoosin saatuani aloin etsiä vertaistukea ja tietoa. Hämmästykseni oli suuri kun kumpaakaan ei löytynyt suomeksi. Hetken lueskeltuani englanninkielistä vertaistukipalstaa ja -tekstejä, näpyttelin Facebookiin vuoden lopulla suomenkielisen ryhmän, johon 5

6 onkin tullut yllättävän paljon porukkaa. Sieltä se ajatus yhdistyksen perustamisesta sitten lähti! Salla Mansikkamäki, varapuheenjohtaja, ex-tutkija/väitöskirjatyöntekijä, lääkekehitystiede Olen paininut viivästyneen unijakson kanssa lapsuudesta saakka, mutta varsinaisen diagnoosin sain vasta Hoitoon pääsyn ja diagnoosin saamisen vaikeus, terveydenhuollon henkilöstön saatavilla olevan tiedon vanhentuminen ja jopa väärä tieto sekä vertaistuen puuttuminen saivat minut pohtimaan potilasyhdistyksen perustamista. Kun myös Minttu ja Kirsi innostuivat asiasta, käärimme hihamme ja ryhdyimme toimeen. Sen jälkeen kaikki onkin sujunut hyvin nopeasti. Meillä kaikilla on omat vahvuutemme joita pääsemme käyttämään yhdistyksen nyt alkaessa saada tuulta purjeisiinsa. Kirsi Äyräs, sihteeri Toiminnanjohtaja, jokapaikan huseeraaja, Viro-keskuksessa Turussa Olen varmaan syntynyt vartin myöhässä on minulla ollut tavallinen selitys joka paikassa. Nyt olen oivaltanut, että oikeastaan olen vähän enemmänkin kuin vartin myöhässä, viihtyisin nimittäin parhaiten jos voisin mennä nukkumaan kello ja heräisin aikaisintaan yhdeksän-kymmenen maissa. Töitä olen paiskinut toimittajana (kyllä vain, iltavuoro oli parasta!) ja nyttemmin järjestöpuolella (useinhan kokoukset ja tapahtumat ovat iltaisin). Uniliitosta ja Epätyypillinen unirytmi ry:n perustamisesta kuitenkin kiinnostuin siksi, että olen viime aikoina yrittänyt järjestellä läheiseni asioita - hän kun on erittäin hankalasti ei-24 h rytmissä. Diagnoosin saaminen, kuntoutus, opiskelu, kaikki tuntuu olevan kiven takana. Paljon edunvalvontaahan tässä tarvitaan! Joanna Laukamo Taiteilija Tyhmälaiskasaamaton -diagnoosini tarkentui jo aikaa sitten ADHD:ksi. Epäsäännöllistä vuorokausirytmihäiriötä ei ole erikseen diagnosoitu, täydellinen rytmittömyys on F90.0 kylkiäinen siis. Kolme neljästä lapsestani on myös rytmittömiä, se aiheuttaa lisähaasteita arjessa. Asianmukaista hoitoa ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Asiaa joko vähätellään tai tieto ei riitä. Näillä mennään! Yöllä on rauhallista maalata jos lapset sattuu nukkumaan. Jo Lau 6

7 7

8 8

9 SYLJEN MELATONIINIMÄÄRITYKSET UNETTOMUUDEN HOIDOSSA Elimistö tuottaa melatoniinia eli unen tuloon vaikuttavaa hormonia, periaatteessa säännöllisinä ajanjaksoina. Hetkestä jolloin melatoniinin tuotanto alkaa lisääntyä, on alettu käyttää ilmaisua Dim Light Melatonin Onset, (DLMO). Elimistön oman melatoniinituotannon alkamisajankohta pitää ottaa huomioon jos unihäiriötä hoidetaan melatoniinin lisällä, ja ajoittaa lisätty (eksogeeninen) melatoniini oikeaan aikapisteeseen suhteessa henkilökohtaiseen melatoniinin tuotantoon. Valitettavasti tämä Hollannissa jo 90-luvun puolivälistä käytössä ollut menetelmä ei ole rantautunut Pohjoismaihin, mutta hoitomuoto on pikkuhiljaa alkanut Keski-Euroopassa. Usein todetaankin, että 1-2 h ennen nukkumaanmenoa otettu melatoniini ei auta unihäiriön korjaamisessa. Tällöin virheellisesti luullaan että melatoniini ei voisi auttaa unihäiriön korjaamisessa [1]. Melatoniini pitää antaa oikea-aikaisesti jotta se tehoaa [1]. Mikäli melatoniinia käytetään väärään vuorokauden aikaan, sillä on jopa ei-haluttuja vaikutuksia unijaksoihin, esim. otettuna liian myöhään yöllä se päinvastoin herättää. Siksi olisi hyvä että melatoniinin käytössä on taukoa ainakin 1 viikko, mahdollisesti jopa 4 viikkoa, ennen kuin määritetään oma melatoniinin tuotanto syljestä. Oikean melatoniinin käyttöajankohdan arvioiminen henkilöillä, joilla on unihäiriöitä, on pelkän päiväkirjamerkintöjen ja polysognografiamittausten perusteella on paljon epävarmempaa kuin niillä joilla ei ole unihäiriöitä. Vuorokausirytmiin liittyvien unihäiriöiden hoidossa on tärkeää seuraavien kolmen seikan vahvistaminen: 1) aikaviitteiden vahvistus (tästä on saksankielinen ilmaisu zeitgebers) eli vuorokauden rytmitys kiintein ruokailu-, heräämis- ja nukkumaanmeno sekä liikunta-ajoin 2) oikein ajoitettu kirkasvalo 3) oikein ajoitetun melatoniinin säännöllinen käyttö. Myös ns. unihygieniaa on parannettava. Potilaan olisi hyvä pitää unipäiväkirjaa noin viikon ajan ennen testin suorittamista. Kun testi on tehty, ja hoito aloitetaan, määrätään melatoniini-annos otettavan noin 5 h ennen DLMO:n alkua ja tästä eteenpäin melatoniinin käyttö pitäisi olla päivittäistä täsmällistä. Potilas voi myöhemmin raportoida näistä seikoista klinikalle esim. internetsivujen kautta. Suurin osa unihäiriöpotilaista kärsii viivästyneen unijakson syndroomasta jossa melatoniinipitoisuudet nousevat hyvin myöhään illalla/yöllä, kun taas seuraavaksi yleisin ryhmä kärsii liian varhaisesta unen tulosta. Kummankin potilasryhmän melatoniinipitoisuutta voidaan säätää ja unijaksoa ylläpitää melatoniinilisällä, joka parhaassa tapauksessa (säännöllisesti ajoitetun käytön jälkeen) voidaan jopa osassa tapauksista pikkuhiljaa lopettaa. Kun potilas nukahtaa myöhään tai hänellä on vaikeuksia aamuheräämisessä, ja oma melatoniinin tuotanto nousee myöhään, melatoniinin lisä aikaistaa unijaksoa tehokkaimmin kun se otetaan 5 h ennen kuin oma melatoniinin eritys syljessä alkaa nousta. Jos potilas nousee ylös hyvin aikaisin aamulla tai nukahtaa liian aikaisin illalla, melatoniini hidastaa unijaksoa eniten kun sitä otetaan 10 h oman melatoniinipitoisuuden nousun jälkeen, siis aamulla. Tällöin valohoitoa annetaan min ennen kuin oma melatoniini tuotanto nousee eli illalla. Kaikkia unihäiriöpotilaita ei voida auttaa tällä menetelmällä tai hoito ei sovi kaikille koska unihäiriö ei ole välttämättä melatoniinista kiinni. Lisäksi on henkilöitä joilla on erittäin matala tai poikkeuksellisen korkea melatoniinitaso läpi koko vuorokauden. Emme vielä tiedä tarpeeksi henkilökohtaisista maksan entsyymien toiminnasta, joka voi vaikuttaa kapasiteettiin metaboloida melatoniinia (CYP1A2:n geenien poikkeavuus eli polymorfismi). Osalla potilaista kyse on hidastuneesta metaboliasta ja heidän ongelmansa on se, että itse tuotettu tai pillerinä käytetty melatoniinin määrä puoliintuu min sijasta yli 2 h ajan. Tästä on näyttöjä kehitysvammaisten ja autistien kohdalla [2, 3]. Heillä normaaliannos melatoniinia aluksi auttaa, mutta muutaman viikon käytön jälkeen pahentaa unihäiriötä sekä lisää päiväaikaista levottomuutta. Tämä ei estä melatoniinihoitoa annostusta pitää vain laskea esimerkiksi 10-kertaisesti. Tämän ongelman selvittämisessä melatoniinin määritykset ovat vieläkin tärkeämpiä. Hitaasti melatoniinia metaboloivat henkilöt (joille siis pitäisi määrätä vain pieniä annoksia melatoniinia) voidaan diagnostisoida mittaamalla syljen melatoniinia päivän aikana (klo 9, 11, 13, 15 ja 17) edellisen illan melatoniiniannoksen jälkeen. Kun melatoniinia metaboloidaan normaalisti, seuraavan päivän syljen melatoniinipitoisuus pitäisi olla lähes perustasolla. Jos korkeita syljen melatoniinitasoja löydetään seuraavan päivän näytteistä, on annos ollut liian korkea ja annosta pitäisi laskea. Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy:stä (YML) voi tilata syljen melatoniinimäärityksen (Sa-melat) unettomuuden diagnoosiin ja hoitoon. Potilaat keräävät näytteet kotona, annettujen ohjeiden mukaan, jonka jälkeen näytteet lähetetään laboratorioon postitse. Laboratorio analysoi näytteet kerran kuukaudessa.. Lisätietoa melatoniini testistä saa YML:n kotisivuilta, osoitteesta yml.fi. Melatoniini- määritys on saanut KELA-korvattavuuden. Mikäli tilaaja ei ole uniklinikka, määrityksiin voi tilata konsultaatiolausunnon (-MelatLa) YML:sta.. Kirsi Vaali, dosentti Lab-Tech AS, puh: Sähköposti: Kirjallisuus: 1. Keijzer, H., et al., Why the dim light melatonin onset (DLMO) should be measured before treatment of patients with circadian rhythm sleep disorders. Sleep Med Rev, (4): p Braam, W., et al., Loss of response to melatonin treatment is associated with slow melatonin metabolism. J Intellect Disabil Res, (6): p Braam, W., et al., CYP1A2 polymorphisms in slow melatonin metabolisers: a possible relationship with autism spectrum disorder? J Intellect Disabil Res,

10 VIREYDESTÄ VOIMAA! Työni polarisoituu kahteen ääripään sanaan: väsymys ja vireys. Väsymysriskienhallintaan erikoistuneena tuntuu että puhun erityisen paljon väsymyksestä ja sen vaikutuksista. Toki näin onkin, mutta kuten elämässä yleensäkin asioilla on toisiaan täydentävät ja toistensa kanssa tasapainottelevat puoliskot. Toista ei voi olla ilman toista. Ilman surua ei ilo tuntuisi yhtä iloiselta, ilman pimeyttä ei valosta nauttisi niin paljoa, ilman kylmyyttä ei lämpö tuntuisi niin hyvältä. Toisaalta tieto siitä että ilo on olemassa auttaa läpi surun, varmuus valosta vie läpi pimeän ja kuumasta haluaa mielellään siirtyä kohti kylmempää. Väsymyksen vastapari vireys on sana, joka kattaa toisia sanoja ja tilanteita kuten esimerkiksi tarkkaavaisuus, läsnäolo, osallistuminen, valmius, liike, toiminta... Varmasti löytyy vielä paljon muitakin kuvaavia sanoja. Itse olen löytänyt vireydestä myös sanan huolettomuus ja voima. Kun olen hyvällä tavalla vireytynyt, tuntuu että kaikki sujuu ja kaiken jaksaa hyvillä mielin turhia murehtimatta. Voisi jopa käyttää nykyajan muotitermiä ja kuvata että olen flow-tilassa. Vireys väsymys ja uni Vireys ei ole jatkuva, pysyvä tila, siihen päästyämme. Oma fysiologiamme vaatii akkujen lataamista, tiedostojen järjestelyä ja aikaa siivoukselle. Tämän järjestämiseksi kehomme tarvitsee unta. Aivomme antavat signaaleja ja käyttävät väsymystä merkkinä siitä, että vireys on nyt käytetty loppuun ja olisi aika siirtyä uneen. Tähän keho käyttää kahta eri metodia avukseen; homeostaattista säätelyä ja vuorokausirytmiä. Niiden mukaan vireytemme säätyy vuorokauden mittaan eri tasoille ja voimme joskus joustaa oman rytmimme rajoissa niin, että väsymys pysyy vielä aisoissa. On hyvä kuitenkin ymmärtää, että määrättömästi ei väsymyksen kanssa voi neuvotella. Väsymys on melko tiukka ja selkeä tavoitteissaan. Uneen on päästävä, ennekuin kehomme tila käy hengenvaaralliseksi. Vireys ravinto Kunnioittaessamme omaa vuorokautista rytmiämme olemme jo erittäin hyvin kartalla hakeutumassa kohti vireyttä. Kehon toiminnat ja virtalähteemme tarvitsevat unen lisäksi kuitenkin myös ulkopuolista energiaa toimiakseen. Tätä me kutsumme yleisesti ravinnoksi. Ravinnonkin suhteen on tärkeää pysyä oman vuorokausirytmimme kanssa sovinnossa, samaten on tärkeä saada ravinnosta tarpeellisia aineita oikeassa suhteessa. Kun päivittäinen riittävä uniaika ja sopiva ravinto on sovitettu kehon tarpeisiin, voidaan alkaa tarkastelemaan muita vireystilan edellytyksiä ja puolia. Vireys uni + ravinto + liike + työ + mieli Ihmisenä emme ole pelkästään fysiikkaa ja kemiaa, vaan näiden pohjalta tai niiden tuloksena, mukana on myös psyyke omine ulottuvuuksineen. Pelkistetysti voisi sanoa, että pelkällä unella ja ravinnolla kehomme pystyisi elämään jonkinlaisessa olotilassa. Elämä ja eläminen on kuitenkin paljon muutakin ja vireyden myötä pystymme liikkumaan, tekemään töitä ja ajattelemaan. Jopa unemme vaatii vireyden aikaista toimintaa, muuten se lakkaa toimimasta oikein. Tarvitsemme siis vireyttä voidaksemme nukkua hyvin ja toisaalta unta voidaksemme olla vireitä. Näihin molempiin vaikuttavat ravintovalintamme, liikkumisemme ja mielentilamme sekä jokapäiväinen työmme. Samaten nuo kaikki asiat taas puolestaan vaikuttavat sekä uneen että vireyteen. Melkoinen määrä asioita toisiinsa vaikuttaen ja tasapainoa hakien. Miten niiden kanssa tulisi elää? Yllättävää kyllä, vastaus on hyvin yksinkertainen, - kehoamme ja itseämme kuunnellen ja ymmärtäen. Vireys kehon toiminnat Kehon ja mielemme toimintojen takana ovat fysiikka ja psyyke. Kehomme ja etenkin aivomme ovat käsittämättömän tehokkaita ensinnäkin ylläpitämään elämää ja vielä erityisesti sellaista elämää, johon olemme mielessämme sitoutuneet. Mielemme voima onkin uskomaton siinä, miten ympäristömme ja itsemme koemme ja mitä itsestämme ulospäin annamme. Samat asiat vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Takana on toki paljon fyysisiä ominaisuuksia, mutta yhtähyvin myös mielen toiminnan vaikutusta. Aistihavaintomme, mutta myös ajatuksemme saavat kehomme tuottamaan erilaisia hormoneita ja välittäjäaineita. Niistä löytyy monesti joko kiihottavia tai estäviä ainesosia tai sitten voidaan puhua paradoksaaleista hormoneista, jotka vaikuttavat eri tavoin eri määrissä tai olosuhteissa. Vuorokausirytmimme, vireyden ja väsymyksen, tärkeimmät hormonit ovat kortisoli ja melatoniini. Näistä melatoniini on unen kannalta tärkein hormonimme ja sen erittymistä säätää eniten valon määrä. Se saa meidät uniseksi ja tuudittaa meidät lopulta uneen. Kortisoli taas on vireytymisen hormoni, joka lopettaa melatoniinin erityksen ja saa meidät heräämään uuteen päivään. Se vaikuttaa mm verenpaineemme, immuunipuolustuksemme ja glukoosiaineenvaihdunnantamme, sekä insuliinitason säätelyyn. Kasvuhormoni on eräs yön aikana erittyvä hormoni, jolla on nimensä mukaisesti tärkeä osuus kasvamisessa ja kehomme uusiutumisessa ja aineenvaihdunnan säätelyssä. Monet ruuansulatustamme säätävät hormonit ovat myös vuorokausirytmiimme sidonnaisia. 10

11 Vireys kehon viestit Koska kehomme on tarkka pitämään yllä tasapainoaan ja tämän ylläpidon tarkoitus on pitää meidät terveinä ja hyvinvoivina, olisi syytä kuunnella kehon viestejä. Osa viesteistä on heikompia ja osa hyvin selkeitä, varsinkin jos epätasapainoa on alkanut syntyä. Väsymys on hyvin selkeä viesti, keho tarvitsee unta uudistaakseen tai korjatakseen toimintoja sekä ladatakseen energiaa. Nälkä on selkeä viesti siitä, että energia on vähissä. Jano on jo merkki nestehukasta: Aineenvaihdunnalle elintärkeä nestetasapaino on syytä pitää kunnossa jo ennen janoa! Ärsyyntyminen, huolimattomuus, muistamattomuus ja kipuherkkyys ovat eräs elimistön keinoista kertoa univajeesta. Masennus, stressi ja erilaiset sairaudet kertovat aineenvaihduntamme olevan jo todella huonolla tolalla, ehkä jopa peruuttamattomasti muuttunut. Usein kuitenkin asian huomioiminen ja tilanteen korjaaminen levon, ravinnon, liikunnan tai mielenhallinnan keinoin parantaa tilanteen kokonaan tai ainakin helpottaa oireita. Kuuntele siis herkällä korvalla kehosi viestejä, hanki tietoa sen toiminnoista, ole kriittinen saamasi informaation kanssa. Usko enemmän kehosi viestejä, kuin ympäröivää tietotulvaa, kehollasi ei ole markkinointitarvetta, ei huijaamistarvetta, eikä halua satuttaa sinua. Pyri antamaan kehollesi mahdollisuus suoriutua vaativista tehtävistään tasapainon ylläpidossa jo ennen kuin sen tarvitsee alkaa viestittämään hankalalla tavalla. Noudata vuorokausirytmiäsi, nuku tarpeeksi, syö noin 3-5 kertaa päivässä ravinteikasta ruokaa, muista ennenkaikkea juoda tarpeeksi vettä (n.5 % kehosi painosta), liiku päivänmittaan, käytä aivojasi, huokaise välillä syvään ja hengitä muutenkin välillä tietoisen rauhallisesti, mieti perustuvatko tunteesi todellisuuteen vai ovatko ne omien käsitystesi ja kuvitelmiesi tulosta. Vaikuta siihen mihin voi, älä luule että voit hallita kaikkea. Muutokset kuuluvat elämään, huomaathan sen jo siitä miten oma kehosikin muuttuu ajan kuluessa. Hyväksy muutos, ole ja hengitä se riittää joskus oikein hyvin! Luonnossa puiden, kukkien ja kasvien katselu tai hoito, linnunlaulun kuuntelu ja raitis ilma laskevat stressiä ja jännitystä. Kokeile vaikka! Somnomed Nordic AB Hei, nimeni on Marko Järvinen ja toimin Suomessa SomnoMed Nordic:n myyntivastaavana. SomnoMed aloitti toimintansa Suomessa toukokuussa SomnoMed on Australialainen yritys, joka valmistaa, myy ja markkinoi suu- hammaskojeita uniapnean hoitoon. SomnoMed aloitti toimintansa vuonna 2006 ja siitä lähtien he ovat myyneet noin kojetta maailmanlaajuisesti. Suu- hammaskojeet toimivat kliinisesti tutkitusti lievään ja keskivaikeaan uniapneaan. Jokainen koje valmistetaan käyttäjän mittojen mukaan, eli kojeen saamiseksi on esimerkiksi keuhkolääkäriltä saatava lähete erikoishammaslääkärin vastaanotolle. Hammaslääkäri tekee lopullisen päätöksen kojeiden hankkimiseksi. Kun päätös on tehty, hammaslääkäri otattaa potilaan hammaskartasta vaha jäljennöksen, joka sitten toimitetaan tehtaallemme, jossa koje valmistetaan. Noin kuukauden päästä tästä, valmis koje on hoitavalla hammaslääkärillä ensimmäistä asetusta varten. Suu- hammaskojeemme ovat hyvin siedettyjä käytössä, koska kojeen sisäpinta, joka asettuu käyttäjän hampaita ja ikeniä vasten on pehmytpintainen. Suun pystyy avaamaan lähes normaalisti, eli puhuminen ja juominen onnistuu kojeen ollessa suussa. Kaikki kojeen kulmaosat ovat myös pyöristettyja, joten limakalvoille osuvia teräviä kohtia ei kojeessa ole. Koje tuo avun myös hampaiden narskutteluun/ puremiseen, eli bruksismiin. SomnoMed toimii yhteistyössä Suomen erikoishammaslääkäreiden ja hammasteknikoiden kanssa, toimitamme heille aina uusimmat tiedot tuotteistamme. Jatkossa jos kojeita joudutaan säätämään, tämä tapahtuu aina hammaslääkärin kautta. Jos kaipaatte lisätietoa asiasta, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Mukavaa alkanutta syksyä kaikille lukijoille Terveisin Marko Järvinen Päivi Saarijärvi, FRMS-ohjaaja, Vitalgo Oy 11

12 12

13 13

14 14

15 PHILIPS INNOVAATIOT INSPIRAATIONA SINULLE Perustamisvuodestaan 1976 Respironics on ollut johtava uniapneahoitoon tarkoitettujen hengityshoitotuotteiden valmistaja. Vuodesta 2008 Respironics on ollut osa Philips Healthcare yksikköä ja keskittynyt luomaan entistä asiakaslähtöisempiä ja ratkaisukeskeisempiä tuotteita uni- ja ventilaatiohoitoon. CPAP-laitteista ja maskeista on kehitetty mukavampia ja käytännöllisempiä; ominaisuuksia, jotka merkitsevät potilaille eniten. Uniapneaa sairastavien suomalaisten määrän kasvaessa on uniapnean hyvän hoidon takeena itsehoitotuotteiden laatu ja mukavuus. Uniapnean lisääntyneisyys on luonut tarvetta tuoda uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia uniapnean hoitoon. Mitä Philips tarjoaa uniapnean hoitoon terveydenhoitotuotteiden tuottajana tänään asiakkailleen? RemStar -tuoteperhe tuo lisää mukavuutta CPAP-hoitoon RemStar Auto SystemOne 60-sarja Philipsin RemStar 60-sarja asettaa mukavuudelle uudet rajat CPAP-hoitoon. RemStar Auto CPAP-laite sisältää A-flex toiminnon joka parantaa hoidon mukavuutta tasoittamalla sisäänhengityksen ja uloshengityksen siirtymävaihetta, sekä antamalla merkittävän paineenhelpotuksen uloshengityksen alussa. CPAP-maskien innovatiivisuus lisää käytännöllisyyttä ja mukavuutta uniapnean hoidon arjessa Vuonna 2014 Philips on tuonut markkinoille kaksi uutta ja innovatiivista maskimallia: Nuance-sierainmaskin ja Amara Gel nenä-suumaskin. Nuance sierainmaskimalliston suunnittelun tuloksena sekä vuoden 2014 suunnittelu- ja design palkinnon voittajana Philips on luonut täysin uuden sukupolven sierainmaskituoteryhmän, jossa maskin käyttömukavuutta ja käytännöllisyyttä on korostettu. Nuance-sierainmaskissa on hyödynnetty Philipsin geeliteknologiaa, johon maskin mukavuus perustuu. Maskin geelimäinen rakenne ja sieraintyynyn pyöreä muoto takaa maskin ilmatiiviyden sekä parantaa CPAP-hoidon mukavuutta myös korkeassa CPAP-hoitopaineessa. Amara nenä-suumaskiin on lisätty entistä enemmän mukavuutta tuomalla uusi geelivaihtoehto Amara nenä-suumaski rungolle. Geelimäinen maskityyny antaa pehmeän ja ilmatiiviin sekä helppo-käyttöisen ja kestävän ratkaisun nenä-suumaskin käyttäjälle. Niklas Eklund Philips-HHS 15

16 UNI JA TAIDE Kävin keväällä Salon taidemuseossa tutustumassa valokuvataiteilija Jaana Partasen Mielen alkemiaa Matrix layer näyttelyyn. Taiteilija oli itse paikalla kertomassa teostensa taustoista vieraille. Mielen alkemiaa Matrix Layer on kolmiosaiseksi kaavailtu 3D-formaatissa toteutettava näyttelysarja, jonka teemana on ihmismielen ja tajunnan arvoituksellinen maailma. Matrix Layer on tämän näyttelysarjan toinen osa ja siinä syvennytään erityisesti tarkastelemaan unen merkitystä ihmiselle. Taiteilija on pyrkinyt käsittelemään aihetta tieteellistä tiedettä ja taidetta yhdistäen. Näyttely koostuu valokuvateoksista, joilla tavoitellaan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa erilaisina installaatioina ja hologrammikuvina. Teoskokonaisuuden kuvissa on mm. hyödynnetty tieteen kuvantamismenetelmiä. Näyttely koostuu pääasiassa valokuvateoksista, joilla tavoitellaan kolmiulotteisuuden vaikutelmaa erilaisina installaatioina ja hologrammikuvina. Eri tavoilla tuotettujen valokuvien lisäksi Jaana Partanen valmisteli näyttelyä haastattelemalla useita aiheeseen erikoistuneita ihmisiä (mm. tutkijoita ja erikoislääkäreitä). Tiedemaailman edustajien lisäksi Partanen on haastatellut myös oman kokemuksensa kautta ihmismielen toimintoihin perehtyneitä ihmisiä. Nämä haastattelut on liitetty osaksi näyttelykokonaisuutta ja näyttelytiloissa niitä saattoi kuunnella tarkoitusta varten olleiden kuulokkeiden kautta. Minulle oli kiinnostavaa nähdä miten taitelija oli käyttänyt tutkimusten materiaalia (esimerkiksi mikroskoopeilla otettuja kuvia soluista ja kudosrakenteista) tuottamaan taiteellisia kuvia. Unihäiriöiden esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja teknologia on sopeutunut lääkärikunnan (sekä tutkijoiden että erikoislääkäreiden) tarpeisiin. Yhä useammat ihmiset käyvät neurologisissa tutkimuksissa (unitutkimus on yksi niistä). Aivotutkimuksien maailma voi tuntua karulta mutta Jaana Partasen näyttelyssä aivotutkimus lähestyy fantastista unimaailmaa. Voidaanko viestittää sekä tietoa että tunteita viittaamalla menneisyyden taideteoksiin? Se on minun mielestä, mitä Jaana Partanen on yrittänyt tehdä esittelemällä taidemuseon yleisölle tuloksia pitkästä dokumentointityöstään (joka muistutti kuvajournalismista) aivotutkimuksen maailmassa. Alla olevat kuvat eivät kuulu sellaiseen psykedeeliseen triptyykkiin mutta ovat kolme laukausta yhdestä hologrammi-taulusta. Inspiraatio holografiseen teokseen on löytynyt keskiaikaisesta uskonnollisesta kuvastosta. Taiteilija antaa kuitenkin jokaiselle kävijälle vapauden tulkita teosta omalla tavallaan. Taiteilija on käyttänyt holografia menetelmää, jossa lasersäteen avulla luodaan kolmiulotteinen (3-D) kuva, eli hologrammi. Näyttely tuottaa myös taidemuseon kävijöille 3D-maailman ja mahdollisuuden olla tietyssä teoksessa mukana. Sensorit, jotka huomaavat näyttelytilaan saapuvan ihmisen, kaappaavat hänet mukaan seinälle heijastuvaan fraktaalimaailmaan. Salon ja Kuopion taidemuseoiden jälkeen Mielen alkemiaa kiertää Suomessa kevääseen 2015 asti: Voipaalan taidekeskuksessa, Checkpoint Leonardo Oulun taidemuseossa Lisätietoa Partasen tuotannosta osoittesta: Kuuntele haastattelut osoitteissa ja Anne Teisseire 16

17 17

18 18

19 ÖISIN VALON PÄÄLLÄ PITÄMINEN YLIPAINON RISKITEKIJÄNÄ? On ollut viime vuosikymmeninä maailmanlaajuinen ylipainoepidemia. Eläinkokeissa on saatu vakuuttavaa näyttöä siitä, että valolle altistuminen aiheuttaa painonnousua, vaikka kalorien saanti ja liikunta pidetään vakiona. Unen ja vuorokausirytmin häiriö yöllä valolle altistumisen kautta voisi olla edistävä mekanismi ylipainossa, mutta sitä ei ole täysin kattavasti tutkittu ihmisillä. Emily Mc Faddenin johtama tutkimusryhmä on tutkinut öisin valon päällä pitämisen vaikutusta lihavuuteen käyttämällä kyselyä (Breakthrough Generations Study) johon yli naista (yli 16 vuotta täyttäneet, Iso-Britanniassa aikavälillä ) vastasi. Löydettiin yöllä valolle altistumisen merkittävä yhteys lihavuuteen, joka ei vaikuta selittyvän mahdollisilla muilla tekijöillä, ruokailutottumusten muutoksilla, unen kestolla, alkoholilla, liikunnalla tai tupakoinnilla. American Journal of Epidemiology-lehti julkaisi keväällä tutkimusraportin ja monet artikkelit tutkimuksen tuloksista ilmestyivät englanninkielisessä lehdistössä. Lihavuuden todennäköisyys, joka mitattiin mittaamalla painoindeksiä, vyötärö:lantio ratiota, vyötärö:pituus ratiota ja vyötärönympärystä, vaikutti lisääntyvän yöllä valolle altistumisen mukaan. Anne Teisseire Lähde: aje.oxfordjournals.org/content/early/2014/05/29/aje. kwu117.short?rss=1 AGENDA - Tapaamiset ja tapahtumat Kts. tarkemmin tietoja yhdistysten järjestämistä tapahtumista s. 2-3 Uniliitto ry onnittelee Turun Uniyhdistyksen pj. Timo Lehtiötä 70v. merkkipäivän johdosta klo 17 Uniliiton toimistolla Helsingin erikoisunitupa uniapnean hoidon laitteista Narkolepsiayhdistyksen kuntoviikonloppu, Kuopion Rauhalahdessa klo Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa klo Vantaan Hyvinvointimessut Energia areenassa Lisätietoa osoitteesta: klo 17 Päijät - Hämeen vertaistukitapaaminen Lahden Seudun Diabeetikot ry:n toimitiloissa (Karjalankatu 16 A 2) klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisilta Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa klo 17 Levottomat Jalat vertaistukiryhmän tapaaminen Uniliiton toimistolla klo 11 lähtien Suomen Narkolepsiayhdistyksen syyskokousviikonloppu (vertaistukiryhmä ja syyskokous) Lahdessa, hotelli Cumuluksessa klo Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa klo 17 Pirkanmaan Uniyhdistys ry:n vertaisilta Tampereen Seudun Vertaiskeskuksessa klo 17 Levottomat Jalat vertaistukiryhmä Uniliiton toimistolla klo Vantaan Unitupa Viola vapaa-ajankeskuksessa. Lisätietoa Uniliton kotisivuilta ja puhelimesta

20

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä. 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Vireystilan vaihtelu autismin kirjon häiriöissä 18.5.2016 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Mitä vireystilalla tarkoitetaan? Vireys virkeys valppaus aktiivisuus Alertness vigilance arousal Vireystila

Lisätiedot

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN NUKKUMALLA MENESTYKSEEN Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys Somnologist Eurooppalainen unilääketieteen pätevyys Uniopastuksen tavoitteita

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA UNTA PALLOON! 1 MITÄ UNI ON? Uni on pakollinen juttu meille jokaiselle. Ihmisten lisäksi myös kaikki eläimet ja kasvit, jopa puut nukkuvat. Alakoululainen tarvitsee unta noin 10 tuntia vuorokaudessa. 10-vuotias

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus

Ammattikuljettajien elintapaohjauksen käytännön toteutus Suomen Akatemian Metrimies-hanke, Ammattikuljettajien laihdutuksen vaikutus työvireyteen. Tutkimus on osa Finnish Sleep & Health tutkimuskonsortiota, ja Uni ja terveys: sopeutuminen epäsäännöllisiin työaikoihin

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Uniuutiset 1/2013 YHTEYSTIEDOT. Sisältö UNISHOP. Helsingin Uniyhdistys ry Sitratori 3, 00420 Helsinki. sähköposti: uniliitto@uniliitto.

Uniuutiset 1/2013 YHTEYSTIEDOT. Sisältö UNISHOP. Helsingin Uniyhdistys ry Sitratori 3, 00420 Helsinki. sähköposti: uniliitto@uniliitto. 1 Uniuutiset 1/2013 Sisältö Kansisivu 1 Yhteystiedot; Unishop 2 Pääkirjoitus; Ajankohtaista 3 Kevätkokoukset; Vertaistuki; Terapiaryhmät 4 Hotakaisen Uni; Jäsenkertomus 5 Jäsenkertomus 6 Levottomat Jalat

Lisätiedot

1. 2.4.2014 Messukeskus, Helsinki

1. 2.4.2014 Messukeskus, Helsinki Uni & Unettomuus 1. 2.4.2014 Messukeskus, Helsinki 2014 Miten toimii hypnoosi ja rentoutus unihäiriöiden hoidossa? 2014 TEEMAT: Riippuvuutta ja toleranssin kehittymistä aiheuttamaton lääkehoito miten toteutan?

Lisätiedot

Uniuutiset 3-2013. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Uniuutiset 3-2013. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 3-2013 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 3/2013 Sisältö Kansisivu (lähde: www.photo-libre.fr)... 1 Yhteystiedot Unishop... 2 Pääkirjoitus; In Memoriam; Kiitos... 3 Syksy, vireys

Lisätiedot

Tampereen Seudun Atopiayhdistys. Jäsenkirje syksy 2014

Tampereen Seudun Atopiayhdistys. Jäsenkirje syksy 2014 Tampereen Seudun Atopiayhdistys Jäsenkirje syksy 2014 Syyskokous / jäsentapaaminen Aika Torstai 30.10.2014 klo 18.00 Paikka Tampereen Pääkirjasto Metso 2. krs, kokoushuone Kokouksessa käsitellään syyskokoukselle

Lisätiedot

Uniuutiset. 1/2015 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Uniuutiset. 1/2015 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 1/2015 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti SISÄLTÖ Kansisivu...1 Sisältö - Yhteystiedot Vertaistuki - Unishop...2 Päätoimittajalta Yhdistyksiltä...3 Hallitukset 2015 Kelan tiedote...4 Suomen

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Sovitut seuranta-ajat

Sovitut seuranta-ajat KUNTOKIRJA Sovitut seuranta-ajat Pvm/ klo paikka Huomioitavaa/ sovitut asiat Henkilötiedot Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietoja Lääkäri KYS Puhelin Sairaanhoitaja, Sydänpoliklinikka Puhelin Fysioterapeutti

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

Miten vauvan unirytmi kehittyy?

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013 Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana.

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU:

TOIMISTO: HALLITUS: JÄSENMAKSU: JÄSENKIRJE 2/2010 Pohjois-Pohjanmaan epilepsiayhdistys ry Isokatu 47, 90100 Oulu, 4 krs. Puh. 044 287 1136 pp.epilepsia@luukku.com http://epilepsia.fi/pohjois_pohjanmaa TOIMISTO: Yhdistyksen toimisto sijaitsee

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Uniuutiset 4/2014. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Uniuutiset 4/2014. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 4/2014 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti SISÄLTÖ Kansisivu...1 Sisältö - Yhteystiedot Vertaistuki - Unishop...2 Labtex - Päätoimittajalta - tapahtumia...3 Yhdistyksiltä...4-5 EFNA kysely...6

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi

Case Insinööri. Hyvinvointianalyysi Case Insinööri Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Case Insinööri Kartoituksen alkupäivämäärä 03.09.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Ajatus yhdistyksen perustamisesta lähti helmikuussa 2015 eräästä Facebookin vertaistukiryhmästä,

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Case CrossFit-urheilija. Firstbeat Hyvinvointianalyysi Case CrossFit-urheilija Firstbeat Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Crossfit urheilija Case Kartoituksen alkupäivämäärä 14.07.2014 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden

Lisätiedot

Uniuutiset 4-2013. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Uniuutiset 4-2013. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 4-2013 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Kansisivu (lähde: Clipart)... 1 Sisältö - Yhteystiedot - Unishop -Vertaistukiryhmät... 2 Pääkirjoitus - Syystoiminnasta... 3 LogoArt taideterapia

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Essi Salminen Kartoituksen alkupäivämäärä 11.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit

Case Kiireinen äiti. Hyvinvointianalyysi Raportit Case Kiireinen äiti Hyvinvointianalyysi Raportit HYVINVOINTIANALYYSI Henkilö: Case Kiireinen äiti Ikä 47 Pituus (cm) 170 Paino (kg) 62 Painoindeksi 21.5 Aktiivisuusluokka Leposyke Maksimisyke 6.0 (Hyvä)

Lisätiedot

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,

Lisätiedot

Uniuutiset 1/2014. Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti

Uniuutiset 1/2014. Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 1/2014 Erikoisnumero Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Uniuutiset 2/2013 Uniuutiset 1/2014 SISÄLTÖLUETTELO Kansi 1 Uniuutiset Erikoisnumero ja yhteystiedot Hyvä Uni 2 Lukijalle, Mitä uni

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ

HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ 1 HARVINAISIA SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN VALTAKUNNALLINEN KURSSI 26-27.9.09 HELSINGISSÄ Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki harvinaiset! TEEMA: HARVINAISIA IHMISSUHTEITA Toinen harvinaisten yhdistysten itsensä

Lisätiedot

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista?

Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Oireiden arviointi puhelimitse kätevää vai vaarallista? Päivi Rautava Ehkäisevän terveydenhuollon professori Turun yliopisto Puhelin +35850 3005846 Sähköpostit rautava@utu.fi tai paivi.rautava@tyks.fi

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa

Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Keski suomen Parkinson yhdistys järjestää yhteisen KESÄTAPAHTUMAN 27.8. 29.8.2010 Kannonkosken Piispalassa Kauniin Kivijärven rannalla sijaitseva kurssikeskus antaa monipuoliset mahdollisuudet liikkua

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry

Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry Pohjois-Karjalan Henkinen yhdistys ry Kevään 2011 ohjelma Säännöllisesti kokoontuvat ryhmät: Astrokerho Kerho on avoin kaikille astrologiasta kiinnostuneille. Kerhossa opimme katsomaan astrologiselta kartalta

Lisätiedot

NäyttöPiste NY. Miten hoidamme rahaliikenteen?

NäyttöPiste NY. Miten hoidamme rahaliikenteen? NäyttöPiste NY Miten hoidamme rahaliikenteen? Tässä diaesityksessä kerromme yrityksemme taloushallinnosta, mutta kerromme kuitenkin ensin hieman yrityksestämme. NäyttöPiste NY Yleistä NäyttöPiste NY on

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/13 06.03.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2012 1 (5) 52 Lausunto aloitteesta kouluunmenoajan kohtuullistamisesta HEL 2011-006171 T 12 01 01 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan, esittelijän ehdotuksen

Lisätiedot

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys Ihminen nukkuu kolmasosan elämästään Unen häiriytymisen vaikutukset ovat siten suuruudeltaan sen mukaiset

Lisätiedot

Uniuutiset 3/2015. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Kansikuva: Marjut Saresvaara

Uniuutiset 3/2015. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Kansikuva: Marjut Saresvaara Uniuutiset 3/2015 Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti Kansikuva: Marjut Saresvaara Uniuutiset 3-2015 SISÄLTÖ Kansisivu...1 Sisältö - Yhteystiedot - Unishop...2 Päätoimittajalta In Memoriam...3 Vertaistuki

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

Päihdelääketieteen Päivät 2015

Päihdelääketieteen Päivät 2015 Päihdelääketieteen Päivät 2015 Alkoholiongelmasta tuli alkoholin käyttöhäiriö - mikä muuttui? 5.-6.3.2015 Sokos Hotel Presidentti Helsinki Päihdelääketieteen päivät 2015 käsittelee jatkuvasti kehittyvää

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot