sivu 6 sivu 8 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2013 ALKU-hanke on hyvässä vauhdissa Arkkipiispa Tutun perintöä vaalimassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivu 6 sivu 8 sivu 12 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2013 ALKU-hanke on hyvässä vauhdissa Arkkipiispa Tutun perintöä vaalimassa"

Transkriptio

1 Arkistolaitoksen asiakaslehti 1/2013 sivu 6 ALKU-hanke on hyvässä vauhdissa sivu 8 Arkkipiispa Tutun perintöä vaalimassa sivu 12 Jalostuseläimistä on pidetty tarkkaa kirjaa

2 2 3 Sisältö Pääkirjoitus Julkaisija Arkistolaitos Osoite Kansallisarkisto PL Helsinki Lehden taitto Mainostoimisto HINKU Pääkirjoituksessa todetaan, että arkistolaitos 3 suuntaa jatkossa voimavaroja viranomaisarkistojen tarkastuksesta asiakirjojen vastaanottojen ohjaukseen. 4 Lyhyet ALKU-hankkeessa on siirretty jo hyllymetriä aluehallintoviranomaisten edeltäjien pysy- 6 västi säilytettäviä asiakirjoja arkistolaitokseen. Painopaikka Kopijyvä Oy Kotisivu Tilaukset ja palaute akti@narc.fi Arkistoneuvos Jaana Kilkki sai kutsun järjestämään arkkipiispa Desmond Tutun elämäntyötä 8 dokumentoivaa aineistoa. Perillä Etelä-Afrikassa odotti yllätys. 11 Suomen historiaa koskevien asiakirjojen mikrofilmausprojekti entisen Neuvostoliiton arkistoissa jatkuu. ISSN Päätoimittaja Marie Pelkonen, Kansallisarkisto Toimituskunta yksikönjohtaja Juhani Tikkanen, Kansallisarkisto yksikönjohtaja Marja Pohjola, Kansallisarkisto tutkija Pertti Vuorinen, Kansallisarkisto johtaja Päivi Hirvonen, Jyväskylän maakunta-arkisto Toimitussihteeri Minna Nurro, Viestintätoimisto Lumitähti minna.nurro@pp.inet.fi Kannen kuva FABA OSK aineisto / Hämeenlinnan maakunta-arkisto Pääkirjoituksen kuva Harri Heinonen Hämeenlinnan maakunta-arkistosta löytyy komeita lehmiä ja uljaita sonneja: sinne on siirretty Karjanjalostusosuuskunta Faban arkisto. Suomalaisia kartta-arkistoja digitoidaan vauhdilla. Digikartan löytäminen vaatii kiinnostuneelta vielä kärsivällisyyttä. Dosentti Seppo Aalto on monipuolisella urallaan perehtynyt oikeus- ja kulttuurihistoriaan sekä Jokereihin ja Helsingin menneisyyteen. Tuore raportti ehdottaa, että pohjoismaiset valtionarkistot saisivat keskeisen roolin viranomaistunnusten suunnittelussa. 19 Arkistolöytöjä 20 Mikkelin maakunta-arkisto syntyi 50 vuotta sitten, kun evakkoon joutunut Viipurin maakuntaarkisto muutti Kuopiosta Mikkeliin. 21 Käsitätkö? 22 Viime syksynä järjestetty SÄHKE-expo oli tilannepäivitys siitä, missä mennään matkalla paperista konesaleihin. Viranomaisarkistot siirtyvät hallitusti Arkistolaitoksen pyrkimyksenä on ottaa vastaan vuosittain hyllymetriä viranomaisarkistoja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää arkistolaitokselta siirtojen ohjauksen kokonaisvaltaista, yhdenmukaista ja proaktiivista toimintamallia sekä sitoutunutta yhteistyötä viranomaisten kanssa. Toiminta tukeutuu ajantasaisiin tietovarantoihin, jolloin sidosorganisaatioiden tarpeet ja lähtökohdat voidaan tunnistaa ja ottaa huomioon yhä paremmin. Tavoitteena on siirtää analogisten asiakirjojen säilytyksen ja käytön painopiste viranomaisilta arkistolaitokselle siten, että vastaanotetun aineiston määrän kasvu on hallittua ja sopeutettu arkistolaitoksen tiloihin sekä muihin voimavaroihin. Yhteistyössä viranomaisten kanssa varmistetaan, että vastaanotettavat aineistot ovat arkistolaitoksen määräysten mukaisessa siirtokunnossa. Siirtojen vastaanotolle asetetut tavoitteet palvelevat siten myös tutkimuksen ja kansalaisten tarpeita aiempaa paremmin. Arkistotarkastusten sijaan voimavaroja suunnataan jatkossa vastaanottojen ohjaukseen. Vastaanotettavat aineistot ja vastaanoton laadulliset tulostavoitteet sisältyvät arkistolaitoksen yksiköissä parhaillaan laadittaviin, usean vuoden kattaviin vastaanottosuunnitelmiin. Asiakkuuksien ja voimavarojen suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen hallinta arkistolaitoksessa hyödyttää myös viranomaisia. Arkistolaitos on kartoittanut osana alueellisen keskusarkiston suunnittelua viranomaisten tarpeita ja selvittänyt arkistolaitoksen nykyisten tilojen riittävyyttä. Lisäksi arkistolaitos on suunnitellut ja käynnistänyt toimenpiteitä, joilla voidaan yhtäältä varautua keskusarkiston käyttöönottoon ja toisaalta tarjota uusia kustannustehokkaita ratkaisuja viranomaisille niiden aineistojen siirtämiseen jo ennen kuin arkistolaitoksen tilakysymys laajemmin ratkeaa keskusarkiston myötä. juhani tikkanen, yksikönjohtaja, Hämeenlinnan maakunta-arkiston ma. johtaja

3 4 5 kannaksen väestön kriisiä, joka aiheutui rajan sulkeutumisesta vuonna tuottanut 33 nidettä, joista jokainen sisältää noin 800 sivua. Sukuja henkilöartikkeleita on yli tua aineistojen kuvailuun sekä avaavat kuvailutietoja vapaammin hyödynnettäväksi avointen rajapintojen kautta. Lyhyet Arkistolaitoksen keskusarkisto rakennetaan Mikkeliin Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoite rakennuttaa keskusarkisto Mikkeliin eteni maaliskuussa. Hankkeen rahoituksesta sovittiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtiovarainministeriön välisissä neuvotteluissa. Keskusarkisto on tarkoitus rakentaa vaiheittain. Ensimmäisen osan tulisi olla valmis 2018, jolloin Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteen vuokrasopimus päättyy. Seuraavat vaiheet rakennetaan myöhemmin tarpeen mukaan. Tervetuloa arkistopäiville Vaasaan! Vaasan maakunta-arkisto järjestää Suomen IX arkistopäivät ensi vuonna. Alustava ohjelma kannattaa merkitä nyt jo kalenteriin: Monet kävijöistä piipahtivat asiakirjaklinikalla, jolla saattoi kysyä arkistojen oikeanlaisesta säilyttämisestä. Suosittu aihe oli myös oman suvun arkiston säilyttäminen. Sukuarkistot kannattaa ehdottomasti luovuttaa yhtenä kokonaisuutena arkistoon, sanoi ylitarkastaja Taina Tammenmaa. Illan aikana vierailijat tarjosivat säilytykseen asiakirjoja torpparisopimuksista aina laajoihin tutkimusaineistoihin saakka. Kiertokäynneillä saattoi tutustua rakennuksen historiaan, tutkijasalipalveluun, arkistomakasiiniin ja konservointiin. Monet olivat arkistossa ensimmäistä kertaa, kertoi kierroksia vetänyt Raija Ylönen-Peltonen. Kierroksen suosikki oli konservointi, jossa saattoi nähdä vedessä kelluvia papereita, mikroskooppitutkimusta ja homeisia asiakirjoja. HEIDI MUSTAJOKI Ainutlaatuinen yksityisarkisto Kansallisarkistoon Herttualliselle d Otrante-suvulle Ruotsissa kuulunut von Stedingk -suvun yksityisarkisto on ostettu Suomeen. Arkiston kiinnostavimpia aineistoja ovat Ruotsin viimeiselle sotamarsalkalle, kreivi Curt von Stedingkille ( ) kuuluneet asiakirjat sekä Savon Prikaatin arkisto. Ruotsin valtionarkisto digitoi aineiston, minkä jälkeen alkuperäisaineisto siirretään Suomen Kansallisarkistoon kesällä Kansallisarkisto esittelee tiedotusvälineille ja yleisölle alkuperäisaineistoa sen saavuttua Suomeen. Digitoituna aineisto tulee olemaan verkon kautta vapaasti saatavilla. Kansallisarkisto Arkistolaitoksen puhelinnumerot uusiksi Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen puhelinnumerot muuttuvat Muutos johtuu siirtymisestä valtionhallinnon yhteiseen numerointiin. Kaikille arkistolaitoksessa työskenteleville tulee uusi 0295-alkuinen puhelinnumero, joka ohjautuu matkapuhelimeen. Kansallisarkiston vaihteen uusi numero on alkaen Muistojen vanha Inari kiinnosti Vanha Inari -ilta Sajoksessa helmikuussa oli menestys; sali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Keskustelu oli vilkasta, kysymyksiä tehtiin paljon ja kerrottiin tarinoita Inarin historiasta. Matti Lehtola näytti vanhoja valokuvia, joista käytiin talo talolta läpi paikkoja ja elämää niissä. Tänä päivänä ei vanhasta Inarista ole jäljellä kuin muutama merkkimänty ja aidantolppa. Veli-Pekka Lehtola totesi, että ihmisten muistitieto kattaa 1900-luvun. Arkistot siltä ajalta ovat kuitenkin pitkälti keräämättä, ja se tulee olemaan Saamelaisarkiston haaste. Lehtola piti Saamelaisarkiston perustamista uutena avauksena saamelaisten ja paikallishistorian tutkimuksessa. Hän toivoi, että se innostaisi ja 1900-lukujen historiantutkimukseen. Saamentutkimus on painottunut varhaisempaan historiaan ja sitä on tehty lähinnä saamelaisalueen ulkopuolella, siellä missä arkistotkin ovat olleet. Illalle toivottiin jatkoa. Tällaiset miniseminaarit voisivatkin olla esimerkiksi kyläyhdistyksen uusi toimintamuoto ja tapa koota kyläläiset yhteen. Matti Lehtolan kokoelma klo Vaasan kaupungin vastaanotto Suomen IX Arkistopäivät, Vaasan yliopisto Retki Merenkurkun saaristoon Yli tuhat vuotta kyrillisiä aakkosia Kansallisarkiston kevätnäyttely tutustuttaa kyrillisten kirjainten historiaan. Näyttely perustuu kyrillisen aakkoston luojien P. Kyrilloksen ja P. Metodioksen työn 1150-vuotisjuhlaan, jota vietetään laajasti Euroopassa. Näyttely järjestetään yhteistyössä Slovakian ja Kreikan suurlähetystöjen kanssa. Avoinna Kansallisarkiston aukioloaikoina. Kriisit puhuttivat Tieteiden yönä Tammikuinen Tieteiden yö houkutteli Kansallisarkistoon viitisen sataa vierailijaa. Illan vetonaulana olivat tutkijoiden luennot, jotka kertoivat eri kriiseistä. Kriisiaikoja voidaan tutkia ruohonjuuritasolla, koska tapahtumat on silloin rekisteröity ja dokumentoitu tarkkaan, kertoi professori Maria Lähteenmäki. Hän valotti luennossaan Karjalan Edulliset löydöt houkuttelivat kirjanystäviä. Ruotsin kansallisbiografia maksuttomaksi Ruotsin kansallisarkisto Riksarkivet on päättänyt julkaista maksuttoman sähköisen version Ruotsin kansallisbiografiasta (Svenskt biografiskt lexicon SBL). Vuodesta 1917 lähtien julkaistun henkilöhistoriallisen tutkimussarjan perusteellisia ja luotettavia henkilökuvia arvostetaan ja käytetään paljon myös suomalaisessa tutkimuksessa. Vuoteen 2011 mennessä SBL on AHAA-hakemistopalvelu etenee Tänä vuonna AHAA-hankkeessa siirrytään suunnitteluvaiheeseen, josta vastaa CSC Tieteen tietotekniikka Keskus Oy. Suunnittelun yhteydessä pohjalla olevia määrityksiä tarkennetaan ja samalla päästään ottamaan kantaa myös järjestelmän toteutustapaan. Itse toteutus käynnistyy vuoden loppupuoliskolla ja jatkuu vuoteen Käyttöönotto edellyttää myös migraatiosuunnittelua, jolla varmistetaan tietojen siirtyminen nyt käytössä olevista järjestelmistä AHAA-palveluun. Migraatiosuunnittelu toteutetaan toteutussuunnitelmasta erillisenä työpakettina. AHAA-palvelun käyttöönotto ajoittuu vuosiin AHAA-hankkeen yhteydessä on kehitetty myös arkistokuvailun uutta kansallista käsitemallia. Arkistojen kuvailusäännöt valmistuvat 2013, ja niitä tarkentavat luettelointisäännöt AHAA-palvelun käyttöönottoon mennessä. Kuvailun kehittäminen ja AHAA-palvelun käyttöönotto monipuolistavat arkistokuvailua, tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden osallis- Aktin hinta nousee Lehden hintaan on tullut laskutuslisä (11,50 euroa plus 24 % alv), koska arkistolaitos on siirtynyt verkkolaskutukseen. Lehden vuosikerta maksaa nyt alvittomana 36,50 euroa. Tilaukset ja peruutukset akti@narc.fi.

4 6 7 ALKU-hanke etenee Vuonna 2011 käynnistyneen aluehallintoviranomaisten arkistojen seulonta- ja järjestämishankkeen tuloksena arkistolaitokseen on siirretty jo hyllymetriä aluehallintoviranomaisten edeltäjien pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja. ALKU-hankkeen päämääränä on saattaa tutkimuksen ulottuville arvokkaita asiakirja-aineistoja ja vapauttaa aluehallintoviranomaisten voimavaroja paperiaineistojen säilytyksestä ja ylläpidosta. Näin edistetään viranomaisten siirtymistä kohti sähköistä asianhallintaa. Arkistolaitos ottaa vuoden 2014 loppuun saakka maksutta vastaan AVI:en ja ELY-keskusten edeltäjäviranomaisten siirtokuntoon saatetut, pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Hankkeen rahoitus, tavoitteet ja toimintamalli on määritelty arkistolaitoksen sekä valtionvarainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön välisissä sopimuksissa. Hankkeella on ohjaus- ja hankeryhmät, joissa ovat mukana hanketta rahoittavat ministeriöt, Kansallisarkisto ja aluehallintoviranomaisten tietohallintoyksiköt. Kansallisarkisto vastaa projektinhallinnasta ja hankkeen koordinoinnista kohdevirastojen ja Ari-Pekka Rutanen arkistolaitoksen välillä. Maakunta-arkistot vastaavat niiden tiloissa tapahtuvan järjestämistyön ohjauksesta. Aluehallintoviranomaisten tulee osoittaa omia voimavaroja hankkeeseen. Työ käynnistyi kolmessa kaupungissa Hanke muuttui sanoista teoiksi kesällä 2011, kun valtiovarainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö myönsivät määrärahan Eteläja Lounais-Suomen AVI:en sekä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten hallussa olevien aineistojen järjestämiseksi. Puolivuotisen toimintakauden tulokset olivat rohkaisevia: aineistoja siirrettiin arkistolaitokseen noin hyllymetriä. Kansallisarkisto ja Turun maakunta-arkisto vastasivat hankkeen suunnittelusta ja ohjauksesta. Myös kohdevirastot osallistuivat aineistojen järjestämiseen. Työhön osallistui 10 henkilöä (noin 4,3 henkilötyövuotta). Hyvien tulosten siivittämänä hanketta laajennettiin Itä-Suomeen vuonna 2012, jolloin työn alle otettiin Itä-Suomen AVI:n edeltäjäviranomaisten aineistot. Hanketta jatkettiin myös Etelä- ja Lounais- Suomen aluehallintovirastoissa. Itä-Suomen AVI:n aineistot siirrettiin järjestettäväksi Joensuun maakunta-arkistoon. Ajatuksena oli kerätä kokemuksia keskitetystä järjestämisestä, ja siitä, miten se poikkeaa paikan päällä virastossa tehtävästä työstä. Keskitetyn järjestämistyön vahvuudet tulivat ilmeisiksi, kun työ Joensuussa eteni alusta lähtien mallikkaasti. Hanke eteni hyvin viime vuonna Kokonaisuudessaan vuosi 2012 oli menestyksekäs, sillä työt Etelä- ja Lounais-Suomen aluehallintovirastoissa saatiin pääasiassa valmiiksi. Virastojen vastuulle jäi jäljelle jääneiden vähäisten aineistomäärien järjestämisen loppuun saattaminen. Vuoden vaihteessa arkistolaitoksen kokoelmat kasvoivat noin hyllymetrillä. Työhön osallistui 13 henkilöä (noin 6,4 henkilötyövuotta). ELY-keskusten osalta hanke oli keskeytyksissä marraskuuhun saakka, kunnes työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella se voitiin aloittaa Hämeen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksien aineistojen järjestämisellä. Työ jatkuu myös kuluvan vuoden aikana. Länsirannikkoa pitkin Pohjois-Suomeen Kuluvana vuonna hankkeen pääpaino on Vaasassa, jossa järjestetään Lounais- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston hallussa olevat edeltäjien aineistot. Työ tehdään Vaasan maakunta-arkistossa. Muita kohteita ovat Jyväskylän maakunta-arkistossa järjestettävät, LSSAVI:n Jyväskylän toimipaikan hallussa olleet aineistot sekä Etelä-Suomen AVI:n Hämeenlinnan ja Kouvolan toimipaikkojen aineistot, jotka järjestetään Hämeenlinnan ja Mikkelin maakunta-arkistoissa. ELY-sektorilla tavoitteena on laajentaa toimintaa Hämeestä ja Varsinais-Suomesta muualle maahan, mikäli lisärahoitus saadaan varmistettua. Juhani Klemi Pirita Hyvärinen ja Terhi Kivistö järjestivät vuonna 2012 siirtokuntoon Turun ja Porin sekä Länsi-Suomen lääninhallituksen asiakirjoja Lounais-Suomen AVI:n tiloissa. Asiakirjat siirrettiin joulukuussa 2012 Turun maakunta-arkistoon. Lapin ja Pohjois-Suomen AVI:en vuoro tulee viimeistään 2014, hankkeen viimeisenä toimintavuotena. Tuolloin on tarkoitus järjestää ja siirtää arkistolaitoksen haltuun loputkin aluehallintovirastojen hallussa olevat pysyvästi säilytettävät asiakirjat, joita virastot eivät enää tarvitse virkatoimissaan. teksti: Jani Karell, ylitarkastaja, Kansallisarkisto Arkistojen järjestäjät korvaamaton voimavara ALKU-hankkeessa keskeisimmässä asemassa ovat arkistoja järjestävät ihmiset. Heidän ammattitaitonsa ja motivoituneisuutensa ovat mahdollistaneet hankkeen suotuisan etenemisen. Hankkeen projektijohdon keskeisenä tehtävänä on jatkossakin saada näiden ihmisten osaaminen kukoistamaan. Aluehallintovirastojen osalta hanke etenee kohti Pohjois-Suomea. Alustavasti on suunniteltu, että Lapin AVI:n edeltäjien aineistot järjestettäisiin Oulun maakunta-arkistossa. Työ pyritään aloittamaan jo vuoden jälkipuolella, mikäli muut kohteet etenevät suunnitellulla tavalla. Hanke on toiminut myös väylänä vakituisiin töihin: Etelä- Suomen AVI:n osahankkeessa työskennelleistä järjestäjistä peräti kolme on työllistynyt pysyvästi arkisto- ja museoalan tehtäviin, ja osa saanut muita määräaikaisia alan töitä. Etelä-Suomen AVI:n Helsingin toimipisteestä on siirretty Hämeenlinnan maakunta-arkistoon yhteensä noin hyllymetriä pysyvästi säilytettäviä asiakirjoja. Tyhjät hyllyt hymyilyttivät arkistonjärjestäjä Eeva Mustosta, Riikka Pikkaraista ja Marjo Alasaarelaa sekä Petri Mäkelää ja arkistonhoitaja Erkki Hautalaa jo joulukuussa Hanke on ollut niin ikään oivallinen näyte yhteistyön voimasta. Aluehallintoviranomaisten ja arkistolaitoksen välinen yhteistyö on toiminut moitteettomasti. Hanke on toiminut joustavasti yli hallinnonalojen välisten rajojen.

5 8 9 Arkistot ja valta: Oikeus Arkistot Desmond ja valta: Tutun brändiin Oikeus Desmond Tutun brändiin Nuoresta arkistonhoitajasta asti vaalitut solidaarisuuden ihanteet saivat täyttymyksensä, kun arkistoneuvos Jaana Kilkki kutsuttiin mukaan turvaamaan arkkipiispa Desmond Tutun elämäntyötä dokumentoivaa aineistoa. Etelä-Afrikassa Kilkki näki muistamisen politiikan mekaniikat käytännössä. Ruotsin kehitysapuohjelmaan ovat jo vuosia kuuluneet arkisto- ja asiakirjahallintoasiat. Jaana Kilkkiä ruotsalaiset osasivat kysyä mukaan aikaisempien hyvien kokemusten perusteella: Olemme Riksarkivetin Håkan Lövbladin kanssa tehneet jo aiemmin yhteistyötä vetäessäni arkistoalan workshopia Pekingissä. Tammikuun lopulla tehtyyn kaksiviikkoiseen vierailuun valmistautumiseen ei jäänyt paljon aikaa, eikä toimeksianto vastannut odotuksia perinteisestä arkistojen järjestämisestä. "Perehdyimme Desmond & Leah Tutu Legacy Foundationin asiakirjahallintoon ja säätiön hallussa oleviin aineistoihin. Vierailimme Kapkaupungissa ja Johannesburgissa eri instituutioissa, joissa arkkipiispa Tutun elämäntyötä dokumentoivia aineistoja säilytetään. Arkistot kuvaavat demokratiakehitystä "Paikan päällä selvisi, ettei kyse niinkään ollut Tutun arkistoista ja niiden järjestämisestä, vaan hänen henkisen perintönsä vaalimisesta. Pyrimme saamaan kokonaiskuvan tätä henkistä perintöä välittävistä aineistoista voidaksemme antaa suosituksia, miten tietojen maailmanlaajuinen saatavuus voidaan varmistaa. Arkkipiispa Tutun elämäntyötä dokumentoivat arkistot sisältävät aineistoa 1960-luvulta nykypäivään, ne kuvaavat Etelä-Afrikan demokratiakehitystä. Aineisto myös dokumentoi muun muassa sovintoprosessia, jota arkkipiispa johti apartheidin päättyessä. Aineisto koostuu usean eri arkistonmuodostajan arkistoista ja sisältää paljon muutakin kuin tekstiasiakirjoja mitaleita, lahjoja, muistoesineitä, kirjoja. Missä kulkee yksityisen ja julkisen raja, ja millaisia kategorisointeja on muistamisen vaalimisessa järkevää tehdä?, Kilkki pohtii. Googlen yllätys Riksarkivetin apuun kutsuneen säätiön, Desmond & Leah Tutu Legacy Foundationin missio on Tutujen henkisen perinnön vaaliminen. Säätiö muun muassa valvoo monien Tutun nimellä toimivien hankkeiden ja tahojen toimintaa sekä toteuttaa omia hankkeitaan. Säätiö ei kuitenkaan ole ainoa Tutun nimen ja henkisen perinnön siivin toimiva. Etelä-Afrikassa selvisi, että hakukoneyhtiö Google oli vuonna 2011 myöntänyt Desmond Tutu Peace Centrelle 1,25 miljoonaa dollaria samaisten Tutun elämäntyötä dokumentoivien aineistojen digitointiin ja verkkopalvelun suunnitteluun. Oli yllätys, että se työ mitä meidät oli kutsuttu suunnittelemaan, olikin jo aloitettu. Haasteena tuntui olevan vain eri toimijoiden suunnitelmien ja tavoitteiden yhteen sovittaminen. Eri säätiöt siis hakevat ulkopuolista rahoitusta ja elävät Tutun nimestä. Konkreettisia esineitä tärkeämpää on henkinen perintö ja se, kuka omistaa muiston ja nimen, maineen: Desmond Tutun brändin. Kaikki ovat hyvällä asialla, mutta kysymys on myös vallasta kontrolloida muistamista ja siitä, kuka sillä elää. Samanlainen on tilanne Nelson Mandelan henkisen perinnön vaalimisessa. Arkistoissa sykkivät mustavalkoiset sydämet Valtiovallan arkistojen sijoituspaikkana Etelä-Afrikan Kansallisarkisto säilyttää apartheidin historiaa ja kuvaa vallanpitäjien maailmanselitystä. Etelä-Afrikan yksityisistä arkistoista löytyvät opposition tarinat. Apartheidin aikana rotusorron vastustajien arkistoja salakuljetettiin turvaan ulkomaille, josta ne ovat palautuneet järjestelmän purkamisen jälkeen takaisin. Täällä arkistoiden toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset tulevat näkyviksi; meillä pohjoismaisessa kontekstissa ajatellaan kovin akateemisesti tai virkamiesmäisesti. Jaana Kilkin tapaama Verne Harris, Nelson Mandela Centre of Memoryn johtaja, onkin haastanut ajatuksen asiakirjojen todistusvoimaisuudesta. Peilattaessa paikalliseen menneisyyteen käy selväksi, ettei poliisiraportissa tai viranomaisarkistossa voi olla todellisuuden koko kuva. Apartheidin päätyttyä haluttiin myös Etelä-Afrikan Kansallisarkistossa antaa töitä mustille kansalaisille. Ongelmaksi muodostui apartheidin aikainen koulutuksellinen epätasa-arvo mustilla ei ollut tarvittavaa pätevyyttä. Etelä-Afrikassa on myös vain muutama yliopisto, joissa on ylipäänsä mahdollista hankkia arkistoalan koulutus. Kansallisarkiston osaamisvaje, johtamisongelmat ja resurssipula ovat johtaneet aivovuotoon yksityisen puolen arkistoihin. "Yliopistot ovat täällä vahvoja arkistosektorin toimijoita, jotka keräävät yliopistoille tutkimusta varten arkistokokonaisuuksia." Kuva: Rodeo Kapkaupungin valot.

6 10 11 Opettaja oppi eniten Jaana Kilkin mukaan paras oppi matkalta tuli opettajalle. "Itselleni tämä oli huikea oppimisprosessi niin ammatillisesti kuin yhteiskunnallisestikin." Maassa, jossa suullisella perinteellä on vahva rooli, ei diaarinvartija voi mennä tekemään kehitysyhteistyötä henkseleitä paukutellen. Vieraassa kulttuurissa työskentely vaatii nöyrää asennetta. Ensin on hahmotettava miten asiat kohdemaassa tehdään, ja sitten on mietittävä miten omalla asiantuntijuudella voi auttaa. Mutta miksi kerätä arkistoja maassa, jossa puhe on yhä voimallisempaa kuin teksti? "Huono hallinto ja korruptio säilyvät niin kauan, kun ei ole kirjallista dokumentaatiota." Jaana Kilkki Venäjän arkistojen mikrofilmausprojekti jatkuu Vuonna 2007 aloitettu Suomen historiaa koskevien asiakirjojen mikrofilmausprojekti entisen Neuvostoliiton arkistoissa jatkuu. Projektissa on hankittu Kansallisarkistoon yhteensä lähes otosta Venäjän, Kazakstanin, Georgian ja Armenian arkistoista. Tämän lisäksi huomattavia määriä henkilömappeja sekä suomalaisten sotilaiden ja virkamiesten palvelulistoja säilytetään muun muassa Venäjän valtion historiallisessa arkistossa (RGIA) ja Venäjän valtion merisotalaivaston arkistossa (RGA VMF). Suomalaisaineistoja myös muualla Kaukoidän arkistossa (RGIADV) on Kaukoidän suomalaissiirtolaisten ja suomalaisen siirtokunnan asiakirjoja 1800-luvulta. Näiden joukossa on muun muassa Fridolf Höökin ja Otto Lindholmin asiakirjoja ja suomalaisten kirjeenvaihtoa alueen kuvernöörin kanssa. Suomalaisaineistoja on myös Vladivostokin maakuntamuseossa, Nahodkan kaupungin museossa ja Amurin alueen tutkimusseuralla. Kaukoidän arkisto ja museot ovat valmiita yhteistyöhön Kansallisarkiston kanssa. Alustavan arvion mukaan suomalaisasiakirjoja sisältäviä arkistoja on yhteensä noin parisenkymmentä. teksti: Marie Pelkonen, viestintäpäällikkö, Kansallisarkisto Nobelin rauhanpalkinnon saanut apartheidin vastustaja ja Etelä-Afrikan totuuskomissiota johtanut arkkipiispa Desmond Tutu kutsui Ruotsin Riksarkivetin tutustumaan arkistoihinsa. Tavoitteena oli suunnitella Tutun arkistojen järjestäminen, varmistaa niiden säilyminen ja saatavilla olo tutkimusta varten. Riksarkivetin kutsumana arviointimatkalla oli myös Suomen Kansallisarkiston edustaja, arkistoneuvos Jaana Kilkki. Selvitysmatka tehtiin ruotsalaisen kehitysapuorganisaatio SIDAn tuella. Loppuraportti valmistuu marraskuussa Håkan Lövblad Desmond & Leah Tutu Legacy Foundation arkistonhoitaja Anne Field Tutujen kotona. Jaana Kilkki ja University of Western Capen Mayibuye Archivesin työntekijöitä. Mayibuye Archives on kokoelma apartheidin vastaista taistelua käyneiden, Englannissa maanpaossa olleiden henkilöiden arkistoja. Ne palautettiin Etelä-Afrikkaan apartheidin päättymisen 1990 jälkeen ja sijoitetiin UWC:iin. Venäjän Sosiaalipoliittisen historian arkisto (RGASPI) on ollut projektin tärkein yhteistyökumppani. Vuonna 2011 siltä saatiin lupa suomalaisten poliitikkojen, presidenttien, parlamentaarikkojen ja kommunistisen puolueen jäsenten henkilömappien kopiointiin. Kansallisarkistoon on saatu muun muassa Hella Wuolijoen, Juho K. Paasikiven ja Urho Kekkosen henkilömappeja. Tällä hetkellä Kansallisarkistossa on noin henkilökohtaista ja yhteistä mappia; joukossa useita keskeisiä ja merkittäviä suomalaisvaikuttajia. Tänä vuonna kopioidaan Otto Ville Kuusisen fondi eli asiakirjayksikkö 522. Tiivistä yhteistyötä sota-arkiston kanssa Tiivistä yhteistyötä tehdään myös Venäjän sota-arkiston (RGVA) kanssa. Tämän arkiston kanssa on kaksi sopimusta: maksullinen ja vaihtosopimus otos otokselta -periaatteella. Maksullisen sopimuksen puitteissa on jatkettu asiakirjojen kopiointia fondin Talvisota luettelosta 5 (noin otosta) sekä Suomeen Neuvostoliitosta palanneiden sotavankien sotavankikorttien kopiointia ( otosta). Vaihtosopimuksen avulla Kansallisarkisto on vastaanottanut RGVA:sta otosta. Vuonna 2012 RGVA:sta vastaanotettiin yhteensä otosta. Työn tuloksena Kansallisarkistossa on yksi parhaimmista sotavankikokoelmista. Siihen kuuluvat sotavankikortit, henkilömapit sekä sotavankien ja sotavankileirien valokuvia. Tätä kokoelmaa täydentää vuosina 2009 ja 2010 saatu aineisto Karagandan alueen valtiollisesta arkistosta. Sotavankien henkilökorttien kartoituksessa löytyi 226 suomalaisen sotavangin kortit sekä kortit Karlagissa leirillä olleesta 55 Suomen kansalaisesta. Myös nämä kortit ovat Kansallisarkistossa. Kansallisarkisto on hyvin kiinnostunut myös Leningradin alueen arkiston Viipurissa olevista fondeista. Yleisten fondien lisäksi siellä on säilynyt huomattava määrä muun muassa kirkonkirjoja. teksti: Dmitri Frolov, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto LOGAV säilyttää rajaseudun aineistoja Leningradin alueen valtiollinen arkisto (LOGAV) perustettiin vuonna 1940 entisen Viipurin maakunta-arkiston rakennukseen. Yli 70 vuoden ajan arkisto on kerännyt Leningradin alueen ja Karjalan kannaksen historiaa koskevia asiakirjoja. Tänä päivänä arkiston viidessä makasiinissa säilytetään yli fondia eli noin aktia. Nämä ovat ainutlaatuisia asiakirjoja ajalta Lisäksi LOGAV:ssa säilytetään yli 450 fondia, jotka sisältävät yksittäisiä asiakirjoja Viipurin Ruotsin ajalta sekä Venäjän Imperiumin ajalta Monet fondit sisältävät asiakirjoja Suomen suuriruhtinaskunnan ja Suomen tasavallan alkuajalta Arkistossa säilytetään arvokasta kartografista aineistoa alkaen vuodesta Kirjastossa on noin kirjaa, joista eräät on julkaistu 1700-luvun alkupuolella. LOGAV täydentää yhä aineistojaan Leningradin alueen hallintoelinten, yritysten, järjestöjen ja virastojen asiakirjoilla. Alkuvuodesta otettiin käyttöön uusi kaksikerroksinen makasiinirakennus, johon on tarkoitus mahtua noin aktia. teksti: Svetlana Krasnozvetova, johtaja, LOGAV

7 12 13 ISK, LSK ja PSK yhdistettiin Suomen Karjanjalostusyhdistykseksi Kantakirjojen kertomaa (SKJY) vuonna Suomenkarjan kantakirjanumerointi aloitettiin nyt ykkösestä. SKJY:n kantakirjoja ei Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ole, mutta lehmistä on yli lehmää käsittävä kortisto. Faba Osk -arkisto pitää sisällään myös vuonna 1908 perustetun Suomen Sikajalostusyhdistyksen (SSJY) aineistoa. SSJY piti maatiais- ja yorkshire-sikojen kantakirjaa. Kantakirjoja ei Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ole, mutta arkisto käsittää jonkin verran numeroituja sikakuvia. SSJY yhdistyi SKJY:een vuonna Alan järjestökenttä haki muotoaan 1960-luvulta 1990-luvulle. Suurin osa järjestöistä liittyi yhteen vuonna 1992 ja järjestö sai nimekseen Osuuskunta Kotieläinjalostuskeskus-FABA (Finnish Animal Breeding Association). Lady kuin kymppi. Yorkshire-emakko Ropo (Y20757) ja Matti Koponen Tuusniemeltä (hattu päässä) maatalousnäyttelyssä Perusteellista tietoa nautasuvuista Kantakirjaan on merkitty naudan esipolvet neljänteen polveen asti, jos ne tunnetaan. Lisäksi kuvaillaan muun muassa eläimen ulkonäkö, pituus ja paino sekä tietoja luonteesta. Vastaavat tiedot eivät olisi sukututkijalle pahitteeksi myös ihmisten väestökirjanpidossa! Esipolvien lisäksi sukua on mahdollista seurata eteenpäin, sillä poikimiset ja yleensä myös isät on merkitty korttiin. Tutkimus ei ole vielä löytänyt maatalouslaskentaaineistoja Arkiston toinen tärkeä osa ovat valokuvat, joita löytyy kantakir- Agraaria ympäristöä peilaa myös Maataloushal- janumeron mukaan, maanviljelysseuroittain ja aiheenmukaisesta lituksen teettämän maataloustilaston alku- kokoelmasta. Vanhasta valokuvasta voi löytyä vaikka harvinainen aineisto. kuva isäntäväestä tai maatilan pihapiiri vuosikymmenien takaa. samanlaiset kuin karjanjalostuksen. Kun Maanviljelyhal- Eläinten sukututkimuksen lisäksi aineisto siis tarjoaa tietoa men- litus oli perustettu vuonna 1892, kävi nopeasti ilmi, että neisyyden ihmisistä ja eläinten merkityksestä heille. Omistajien maatalouden edistäminen olisi viranomaisten tietojen hakemistoa arkistossa ei valitettavasti ole. pohjalta hankalaa. lyä. Niiden pohjalta syntyivät 1900-luvun karjanjalostusyhdistyk- Toki aineisto kertoo myös itse jalostustoiminnasta ja sen toimi- Vuonna 1910 aloitettiin ensimmäinen tiedonkeruuseen set. joista. Valokuvia ja asiakirja-aineistoa arkistossa on maatalous- perustunut tilasto. Alusta lähtien suuri joukko vapaaeh- näyttelyistä, järjestön tapahtumista ja muista jalostukseen liitty- toisia keräsi tiedot haastattelemalla. Maataloustieduste- vistä asioista. lujen eli maatalouslaskentojen tulokset julkaistiin maa- Kantakirjalehmä Kaisan-Nuppu (LSK 1530) ja Nahkolan perhettä Pohjois-Pirkkalasta 1920-luvun alussa. Huomaa emännän rento asustus. Sukututkimus on suosittu harrastus eri puolilla maapalloa. Entäpä eläinten sukututkimus? Apua ainakin nautojen tutkijoille tuo Hämeenlinnan maakunta-arkistoon siirretty Karjanjalostusosuuskunta Faban arkisto luvun alkupuolella. Näistä lähtökohdista alan harrastaja ja Maanviljelyshallituksen joh- Maataloustiedustelun tarkoitusperät olivat taja Nils Grotenfelt järjesti vuonna 1898 kolme maatalousnäytte- Jalostusyhdistykset ryhtyivät töihin taloustilaston erityisosana. Lomakkeisiin tuli jatkuvasti Kuopion näyttelyssä itäsuomalaisen karjan päätyypiksi ilmeni teksti: Juho Mattila, tutkija, Hämeenlinnan maakunta-arkisto lisää tietoja ja lopulta niissä käsitellään muun muassa Faba Osk -aineisto on saanut alkunsa karjanjalostuksen tar- kyyttö. Sitä vaalimaan perustettiin Itä-Suomen Karjanjalostusyh- kuvat: Faba Osk -aineisto kodinkoneita. peista. Karjaa on jalostettu omin päin jo vuosisatoja. Kun karjata- distys ISK vuonna Tampereelle syntyi Länsi-Suomen Karjan- louden merkitys alkoi kasvaa 1800-luvulla, tiedekin puuttui tähän jalostusyhdistys LSK vuonna Se otti tehtäväkseen pelastaa Sukututkijat ovat käyttäneet aineistoa siten, että oman toimintaan. häviämässä oleva ruskea maatiaiskarja. sukutilan kaikki kortit on kaivettu esiin. Niiden tietoja vertailemalla saadaan pitkittäisanalyysi siitä, miten tilan Aluksi karjanjalostuksessa oli vallalla saksalainen rotupuhtausop- Rovaniemellä 1905 perustettiin vielä Pohjois-Suomen Karjanja- maatalous on muuttunut. Muiden tietojen perusteella pi. Kun ilmeni, että puhtailla roduilla ei ollutkaan haluttuja ominai- lostusyhdistys PSK. Sen alaksi jäi pohjoisen valkea ja nupo karja voidaan pohtia, mikä muutoksiin johti. suuksia, sen korvasi oppi, jonka mukaan haluttuja ominaisuuksia ehkä maamme alkuperäinen karjarotu. Lisäksi 1901 lähtien Hel- haettiin risteytyksillä. Ne valtasivatkin alaa alkuperäisiltä kannoilta. singissä toimi Suomen Ayrshire -yhdistys. Aineiston luonne tilaston raakamateriaalina avaisi mahdollisuuksia muuhunkin. Materiaalin vertailu varsinai- Lopulta 1800-luvun jälkipuoliskolla omaksuttiin tanskalainen ja- Näiden järjestöjen aineistot käsittävät kantakirjat alusta asti sekä lostusoppi, joka korosti paikallisiin olosuhteisiin sopeutumista. kortistoja noin 1930-luvulta lähtien. LSK:n aineistosta on olemas- Kantakirjasonni Jurri (LSK 1474) Orimattilan Koivistolta on useiden mahdollisuus olisi muodostaa kokonaan uusia tilastoja Paikallisen rodun parhaita ominaisuuksia korostettiin jalostamalla. sa vain sonnien kortisto, mutta mukana on 1920-luvulla otettuja kantakirjasonnien ja -lehmien esi-isä. Ehkä Jurrin perintöä löytyy ja lisätä niihin muun arkistomateriaalin pohjalta lisää Puhtaina säilyneitä kantoja ryhdyttiin nyt etsimään syrjäseuduilta. valokuvia. PSK:n arkistoa on myös Oulun maakunta-arkistossa. teidänkin lautaseltanne hieman paremmalla aterialla? muuttujia. seen tilastoon voisi tuottaa hedelmällisiä tuloksia. Yksi

8 14 15 Digitoitujen karttojen etsijä eksyy yhä helposti Suomalaiset kartta-arkistot avautuvat kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Digitointi säästää alkuperäistä aineistoa, mutta vaatii käyttäjiltä aikaa ja kärsivällisyyttä. Eeva-Kaisa Ahtiainen Kansalliskirjasto Arkistot, museot ja kirjastot digitoivat kovaa vauhtia aineistojaan, joiden saatavuus ja ennen kaikkea yksinkertainen haku vaatii vielä perusteellista viilaamista. Aineistojen keskitetty haku on ongelmallista, koska eri organisaatioiden tietokannat eivät keskustele keskenään. Vaikka digitoitu aineisto täyttääkin vaadittavat laatukriteerit, se ei helpota niiden löytämistä internetistä. Tiedon tulvaa ja elämyksiä Kansalliskirjaston johtama KDK-hanke eli Kansallinen digitaalinen kirjasto tuottaa digitoituja aineistoja kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Finna-asiakasliittymän testiversio otettiin käyttöön viime joulukuussa osoitteessa Eri organisaatiot voivat niin halutessaan rakentaa oman näkymänsä, jossa on valikoitua aineistoa. Etelä-Suomenmaan rautatie- ja matkakartta vuodelta kartat ovat nähtävissä vain MML:n oman avoimien aineistojen tiedostopalvelun internetsivuilla ( avoindata/hankinta). MML ei ole mukana Finnan nykyisessä testiversiossa. Kirjastonhoitaja Jaakko Salemaa Kansalliskirjastosta kertoo, että tällä hetkellä Doria-tietokantaan digitoitu kirjaston Suomen karttojen ja kartastojen kokoelma on haettavissa myös Finnassa. Historiallisten karttojen digitointi aloitettiin vuonna 2011 Helsingin Suomalaisen Klubin rahoituksella ja sitä jatketaan edelleen. Digitointivuoroa odottavat vanhat kaupunkikartat ja valikoima varhaisia merikarttoja. Kansalliskirjaston digitoidut historialliset kartat täyttävät korkeat laatukriteerit. Korkearesoluutiotiedostojen koko on niin suuri, että niiden avaaminen hitaammilla tietokoneilla voi kestää pitkään. Nopeimmin kuvien katselu onnistuu valitsemalla kahdesta vaihtoehdosta ns. matalaresoluutiokuvan. teksti: Eeva-Kaisa Ahtiainen, vapaa toimittaja, Helsinki Leena Jansson ja Jaakko Salemaa tutkivat alkuperäistä Liittymän motto tietoa tarvitseville ja elämyksiä etsiville toteutuu testivaiheessa lähinnä elämyskokeilijoille. Dokumenttien määrä ylittää Finnassa tämän vuoden kuluessa kymmenen miljoonan kappaleen rajapyykin, mutta faktatiedon tarvitsijaa hämää alkuvaiheessa aineiston kirjavuus. Tarkoitus on kehittää Finnaa tämän vuoden aikana. Käyttäjiä on ollut jo runsaasti, ja palautetta on otettu vastaan, kertoo kirjastonhoitaja Leena Jansson Kansalliskirjastosta. Ongelmana datan harmonisointi Finna toimii suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitoitujen aineistojen hakupalveluna. Testivaiheessa mukana on seitsemän organisaatiota, joista käytettävissä olevien digitoitujen aineistomäärien perusteella suurimmat ovat Kansalliskirjasto, Jyväskylän yliopisto ja arkistolaitos. Kuluvan vuoden aikana Finnaan tulee lisää organisaatioita ja aineistoja. Tietoa etsivien kannalta ongelmaksi jää aineistomassa, joka ei kuulu haun piiriin. karttaa Kansalliskirjaston erikoislukusalissa. Tarkoitus ei ole yhdistää tietokantoja, vaan ne viedään yhteiseen indeksiin, josta tehdään yhteis- tai monihaku. Jotta haku onnistuisi pitää, olla yhteisiä hakuelementtejä. Tätä varten metatietoja pitää yhtenäistää ja harmonisoida, Jansson tiivistää ongelman ytimen. Finnan seuraava tuotantoversio julkaistaan lokakuussa Finna-päivänä Finnastakaan ei löydy kaikkia karttoja Suomen suurimmat karttakokoelmat ovat Maanmittauslaitoksessa (MML), Kansallisarkistossa ja Kansalliskirjastossa. Kokoelmien kokonaismäärää ei kukaan tiedä tarkalleen, mutta alkuperäisten karttalehtien lukumäärä liikkuu miljoonissa. Finnan kautta pääsee käsiksi arkistolaitoksen ja Kansalliskirjaston digitoituihin historiallisiin karttoihin, mutta esimerkiksi MML:n Sähköinen atlas laajenee Kansallisarkistossa on muutaman viime vuoden aikana digitoitu mittavassa määrin historiallisia karttakokoelmia, kuten Maanmittaushallituksen uudistuskarttoja. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää maanmittaustoimituksissa (iso-, uus- ja muissa jakotoimituksissa) syntyneitä renovoituja eli puhtaaksi piirrettyjä maanmittauskarttoja ja niihin liittyviä asiakirjoja, joihin kuuluu jakokirjoja, pyykkiselityksiä, pöytäkirjoja sekä muita asiakirjoja. Uudistusarkistoon kuuluvat myös 1600-luvun karttakirjat eli maakirjakartat tai geometriset maakirjakartat. Maanmittaushallituksen uudistusarkisto sisältää asiakirjaa. Uudistusarkisto on järjestetty lääneittäin, kunnittain, kylittäin ja toimituksittain. Uudistuskarttojen digitointi tapahtuu systemaattisesti alkaen Turun ja Porin sekä Uudenmaan läänistä. Pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina lääneittäin valmistuneesta, käsin piirretystä kartta-aineistosta. Pitäjänkarttojen avulla voi tutkia myös yksittäisen paikkakunnan maantiedettä historiallisesta näkökulmasta, samoin maanomistuksessa ja maankäytössä tapahtuneita muutoksia. Kartat tarjoavat omalta osaltaan kuvan siitä, miltä vanha maatalousvaltainen Suomi näytti viimeisessä vaiheessa. Kartastosta on hyötyä myös sukututkimuksessa. Senaatin kartastoiksi kutsutaan Venäjän armeijan topografisten joukkojen 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa mittakaavassa 1: laatimia Etelä-Suomen karttoja. Senaatin kartastot koostuvat kahdesta erilaisesta sarjasta. Myös nämä ovat sukututkimuksen kannalta mielenkiintoisia karttoja. TEKSTI: István Kecskeméti, yksikönjohtaja, Kansallisarkisto Digitoidut kartat:

9 16 17 Historioitsija hahmottaa vallankäytön muotoja Suomen ja Skandinavian historian dosentti Seppo Aalto työstää parhaillaan toista osaa Helsingin uudesta historiasarjasta, jonka ensimmäinen osa Sotakaupunki. Helsingin Vanhankaupungin historia ilmestyi viime syksynä. Paikallishistorian lisäksi Aalto on tutkinut urheiluja kulttuurihistoriaa. Seppo Aalto (s. 1951) väitteli vuonna 1996 aiheenaan Kirkko ja kruunu siveellisyyden vartijoina: seksuaalirikollisuus, esivalta ja yhteisö Porvoon kihlakunnassa Sen jälkeen Aalto on kirjoittanut muun muassa Pornaisten historian, Karkkilan historian yhdessä Kimmo Rentolan kanssa ja jääkiekkoseura Jokereiden historian. Tilaushistoriakeskus palkitsi 80-vuotisjuhlassaan Seppo Aallon ansiokkaana tilaushistorioiden tekijänä. Kuinka sinusta tuli historiantutkija? Vahingossa ja sattuman kaupalla. Tein nuoruudessani sähköalan sekatöitä kotipaikkakunnalla Kuusankoskella. Muutin Helsinkiin vuonna 1976, olin postissa töissä ja kävin iltalukiossa ylioppilaaksi. Historia oli aina kiinnostanut: Väinö Linnan ja Mika Waltarin romaanit ja 12-vuotiaana lukemani Jokamiehen maailmanhistoria tekivät menneisyyden eläväksi. Oikeastaan historia oli ainoa ala, jonka opiskelua saatoin edes harkita. Kolmannella yrityskerralla pääsin sisään historian laitokselle. Nykyisen ammatin kannalta oli tärkeää, että kiinnostuin Ruotsin ajan historiasta, joka ei todellakaan ollut mikään muotiaihe 1980-luvun puolivälissä. Minulla oli myös onni saada todella korkeatasoista opetusta ja ohjausta. Kiitos niistä jo manan majoille siirtyneelle professori Ilkka Mäntylälle sekä professori Heikki Ylikankaalle ja silloisille dosenteille Markku Kuismalle ja Panu Pulmalle. Gradun tein 1600-luvun oikeushistoriasta. Sitten astui sattuma peliin. Historian laitokselle tarvittiin keväällä 1988 assistentti Ilkka Teerijoen virkavapaan ajaksi sijainen, joka hallitsisi edes jotenkin Ruotsin ajan lähdemateriaalin ja tutkimuksen. Taisin olla vastavalmistuneiden joukossa siinä vaiheessa ainoa vaihtoehto. Lopullinen sinetti tutkijan ammattiin tuli 1992, kun pohjoismainen agraariajan historiaa tutkiva projekti alkoi. Heikki Ylikangas etsi siihen Suomesta toista tutkijaa. Sain työtä neljäksi vuodeksi. Olet tuttu näky Kansallisarkiston tutkijasalissa. Millainen oli ensi kokemuksesi silloisessa Valtionarkistossa? Sen muistan, että Valtionarkisto oli minulle kunnioitusta herättävä paikka. Vierastusta kesti vain hetken. Tutustuin arkiston henkilökuntaan, ja arkistossa istui säännöllisesti joukko vanhempia tutkijoita, joilta sain ongelmatilanteissa apua. Hyvin tärkeänä pidän arkiston henkilökunnan ja tutkijoiden välistä hyvää yhteistyötä. Valtionarkiston savuinen tupakkahuone oli varmasti terveydelle vaarallinen paikka, mutta se oli myös vertaansa vailla oleva epävirallinen ajatushautomo. Näin jälkikäteen ajateltuna: arkistosta löysin historiantutkimuksen prosessin oleellisimmat osat ja myös yksinäisen työn vaatimat sosiaaliset kontaktit. Kuinka työskentelyrutiinisi ovat muuttuneet vuosien varrella? Digitointi on päivän sana, toivomuksesi sen suunnittelijoille? Aluksi käytin kynää, kortteja ja vihkoja. Sitten tuli kannettavien tietokoneiden aika. Tekniikka on kuitenkin riippuvainen käynnissä olevasta työstä. Viime aikoina olen siirtynyt arkistotyössä takaisin kynään ja paperiin. Osasyynä on juuri digitointi, joka tekee vanhasta tavasta tehokkaamman. Muistiinpanoja ei tarvitse enää tehdä yhtä paljon kuin aikaisemmin. Kirjoitan ylös vain pääkohdat ja sisällön keskeisen ytimen. Digitoinnin ansiosta voin katsoa lähteitä tarpeen vaatiessa tarkemmin kirjoittaessani kotona. Lähes kaikki Ruotsin ajan suomalaiset peruslähteet on tietääkseni digitoitu. Ruotsin arkistoissa on lähdesarjoja, jotka olisi hyvä saada myös Suomeen digitaalimuotoon, mutta siinä taitaa olla esteenä lupakysymykset. Ennen kaikkea toivon selkeyttä ja yksinkertaisuutta Kansallisarkiston Digitaaliarkiston käyttöön. Olet kirjoittamassa Helsingin historian toista osaa vuosilta Mitkä ovat sen painopisteet? Helsingin asema ja kehitys Itämeren alueen kaupallisessa ja poliittisessa maailmassa. Toinen näkökulma on sotien ja luonnonkatastrofien vaikutus kaupunkiin. Kolmas keskeinen painopiste on Helsingin porvariston, kruunun ja kirkon harjoittama valtapeli. Tutkin myös kaupungin rakennetta ja kaupunkikuvaa. Tavoitteeni on myös kirjoittaa mahdollisimman selkeä ja ymmärrettävä tutkimus, jota lukija ei jätä kesken ainoastaan siitä syystä, että teksti on liian kiemuraista ja vilisee sanoja, joita pystyy tulkitsemaan ainoastaan sivistyssanakirjan avulla. Urheiluhistoria ja lukujen oikeushistoria eivät ole kovin yleinen yhdistelmä? Urheiluhistoriankin pariin oikeastaan ajauduin. Kun aloin opiskella, työkaveri postissa sanoi: Tulet lukemisesta hulluksi, osta Jokerien kausikortti. Ostin, ja jääkiekosta tuli minulle pakkomielle, joka vei hetkeksi ajatukset pois tutkimuksesta. Se oli mainio tapa nollata itsensä, rock-konserttien ja fantasiakirjallisuuden lukemisen ohella. Jokerit oli 1990-luvulle asti seura, jossa aina tapahtui jotain poikkeuksellista. Ajattelin kirjoittaa toilailuista sun muista jutuista artikkelin. En ehtinyt. Vuonna 1992 Jokerit täytti 25 vuotta ja minulla oli tutkimuksessa rahoituskatko. Siitä syntyi juhlakirja, pakkomielteeni purkaus ja kymmenen vuoden kuluttua analyysi Helsingin kaupungin urheilusta viime sotien jälkeen. Historiassa minua on kiinnostanut valta, vallankäyttö ja sen muodot. Huomasin Jokereita tehdessäni, että urheilu on yhteiskunnan peili. Sen kautta on mahdollista nähdä vallan muotoja, jotka ehkä muuten jäisivät huomaamatta, ja tajuta oman ajan yhteiskuntaa entistä paremmin. Valtatutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna urheiluhistoria ei siis ole kaukana luvun rikos- ja yhteiskuntahistoriasta. Haaveeni on, että kirjoittaisin vielä kokoavan, suuria linjoja esiin tuovan analyysin Suomen 1900-luvun urheilusta. Helsingin historian II ja III osa on ensin saatava valmiiksi. Ja muistettava, että ikä ei tule yksin. Juhlitaanko keväällä Jokereiden mestaruutta? Olen menneisyyden tutkija, joka kerran hairahtui ennustamaan kirjallisessa muodossa urheilun tulevaisuutta. Pieleen meni. Ja saattaahan olla niin, että tänä vuonna ei mestaruudesta edes pelata. Valtiovalta kieltää pikaisesti jääkiekoksi kutsutun väkivaltaviihdeurheilun lasten ja nuorison turmeltumisen pelossa. teksti: Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto kuva: Heidi Mustajoki, tiedottaja, Kansallisarkisto

10 18 19 Pohjoismaiden julkisen heraldiikan yhtäläisyyksiä ja eroja Arkistolöytö Palstalla esitellään arkistojen kätköistä löytyneitä kuriositeetteja. Sotavankien palautus Jyrki Paaskosken tärkeä artikkeli Venäjän keisarikunta ja Suomen suuriruhtinaskunnan synty (Kansallisarkiston samanaiheisen näyttelyn luettelo 2009) valottaa asiakirjan taustaa. Rauhansopimuksen 9. artiklassa sovittiin, että molemmat osapuolet aloittavat sotavankien palauttamisen kolme kuukautta sopimuksen ratifioimisen jälkeen. Haavoittumisten ja sairastumisten vuoksi Suomeen jääneitä ruotsalaisia sotilaita palautettiin kotimaahansa vielä vuonna teksti: Pertti Vuorinen, tutkija, Kansallisarkisto Tuore raportti pohjoismaisten valtionarkistojen heraldisesta toiminnasta avaa mielenkiintoisia näkökulmia eri maiden käytäntöihin. Raportti ehdottaa, että valtionarkistot saisivat keskeisen roolin viranomaistunnusten suunnittelussa. Kenraalikuvernöörin kanslian arkisto on ehtymätön aarreaitta Suomen autonomian ajan historian tutkimukselle. Venäläinen byrokratia loi Ruotsista irrotettuun Suomeen hallinnon, joka jätti jälkeensä hienon lähdekokonaisuuden. Kansallisarkiston aloitteesta laadittu raportti luo konkreettisen pohjan pohjoismaisen viranomaisyhteistyön syventämiselle heraldiikan saralla. Raportti avaa mielenkiintoisia näkökulmia erilaisiin käytäntöihin. Siinä missä Suomessa kunnanvaltuusto hyväksyy kunnan käyttämän vaakunan, Norjassa päätöksen kunnanvaakunasta tekee kuningas valtioneuvoston istunnossa. Suomessa vain harvat kunnat liputtavat aktiivisesti vaakunalipullaan, mutta Norjassa lipun mallipiirros vahvistetaan samaan aikaan vaakunan kanssa. Vaikka julkisten vaakunoiden ja muiden heraldisten tunnusten rekisterinpidossa on maakohtaisia eroja, valtionarkistojen merkitys tiedon säilyttäjänä ja välittäjänä korostuu. Heraldisten aineistojen saatavuus digitaalisissa arkistoissa ja tietokannoissa on keskeisessä roolissa. Valtionarkistoille aktiivisempi rooli Raportti nostaa esiin kaksi toimenpiteitä vaativaa osa-aluetta: heraldisten tunnusten vähenevän käytön valtionhallinnossa ja heraldiikan aseman koulutusjärjestelmässä. Raportti ehdottaa, että valtionarkistojen tulisi saada keskeisempi rooli viranomaistunnusten suunnittelussa. Näin julkisen heraldisen kulttuuriperinnön hallinnointi olisi aktiivisempaa ja valtion visuaalinen kommunikaatio paranisi. Monien julkisen heraldiikan alan nykyongelmien taustalla on graafisten suunnittelijoiden tietämättömyys heraldiikasta. Koska alan oppilaitoksissa ei ole säännöllistä heraldiikan opetusta, raportissa suositellaan, että valtionarkistot osallistuisivat siihen aktiivisemmin erityisesti design-alan oppilaitoksissa. Vertailevan raportin kirjoittajia Kansallisarkiston näyttelyavajaisissa Oikealta Kansallisarkiston erikoistutkija John Strömberg, Ruotsin valtioheraldikko Henrik Klackenberg ja Tanskan valtionarkiston heraldinen asiantuntija Nils G. Bartholdy. Miksi Suomessa ei ole valtionheraldikkoa? Kansallisarkiston ja Ruotsin valtionarkiston heraldiset viranomaistehtävät poikkeavat jossain määrin toisistaan, mutta lautakuntamalli, jossa sihteerinä toimiva arkistovirkamies on esittelijänä, on kopioitu Ruotsista varsin suoraan Suomeen. Voi kysyä, miksei heraldisen lautakunnan sihteeri ole Suomessakin titteliltään valtionheraldikko? Se toisi symbolista arvovaltaa ja viestittäisi kansainvälisestikin, että heraldiikkaa arvostetaan myös julkishallinnon piirissä. teksti: Antti Matikkala, tutkija, Helsingin yliopisto kuva: Maria Arponen, digitoija, Kansallisarkisto Uusi Heraldinen lautakunta aloitti maaliskuussa Lautakunnan puheenjohtaja: arkistolaitoksen pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva Jäsenet: ritarihuonegenealogi Johanna Aminoff-Winberg protokolla-asiantuntija Anton Eskola hallintojohtaja Anitta Hämäläinen taiteen lisensiaatti Tuomas Hyrsky ylitarkastaja Heikki Jokipii suunnittelija Liisa Kontiainen yliopistonlehtori, dosentti Antti Leino PhD Antti Matikkala ylijohtaja Håkan Mattlin professori Eljas Orrman Rahakammion johtaja Tuukka Talvio kirjastonhoitaja Eila Vainikka Lautakunnan varsinainen sihteeri: erikoistutkija John Strömberg Toinen sihteeri: viestintäpäällikkö Marie Pelkonen Pysyvä asiantuntija: fil. maist. Yrjö Kotivuori Sen tutkimusta helpottavat viime vuosisadan alkupuolella puhtaaksikirjoitetut aktiluettelot. Jokaiselle virastoon saapuneelle kirjeelle ei annettu omaa numeroa, kuten suomalainen käytäntö oli, vaan samanlaiset asiat koottiin vuoden ajalta saman diaarinumeron alle. Näin diaarista tuli huomattavasti suomalaista arkistokäytäntöä suppeampi. Akti-lehden 1700-luvulta vuoden peräisin 2013 ensimmäinen olevat perinnöksiostoasiakirjat ovat on harvinaisia ruotsiksi ja venäjäksi, ja arvokkaita. ja sen arkistolöytö signum on Kenraalikuvernöörin kanslia (KKK) 14/1810. Otsikoksi on kirjattu: Pietarissa olevan 1. Suomen rykmentin täydentämistä Suomen irtolaisväestöön kuuluvilla henkilöillä ja rykmentin lähettämistä sen jälkeen Suomeen. Se sisältää myös luettelot mainitussa rykmentissä olevista 292 ruotsinmaalaisesta sotilaasta, jotka on päätetty perheineen palauttaa kotimaahansa. Akti on tärkeä niin sotahistorian-, hallintohistorian-, sosiaalihistorian- kuin sukuhistorian tutkijoille. Se on ajankohtainen siksi, että se kertoo toimenpiteestä, joka on kirjattu Haminan rauhansopimukseen vuonna Tätä sopimusta oli Ruotsin puolesta neuvottelemassa muun muassa vapaaherra von Stedingk, jonka merkittävä arkisto on juuri hankittu Suomeen. Luettelo niistä ruotsalaisista sotilaista, jotka palautettiin kotimaahansa.

11 20 21 Välirauhan ajan arkisto toimi Valtionarkistossa Helsingissä. Sen aineisto oli hajallaan muissa maakunta-arkistoissa. Suomen armeijan vallattua Viipurin elokuussa 1941 maakunta-arkisto palasi takaisin Tervaniemelle. Se keskittyi eri puolille Viipuria koottujen asiakirjaläjien järjestämiseen ja kiinteistöjen omistusoikeutta koskevien selvitysten tekoon. Syksyllä 1943 maakunta-arkisto käynnisti uudelleen arkistojen evakuoinnin sisämaahan. Maakunta-arkiston virkamiehet jättivät Viipurin Kaksi päivää myöhemmin neuvostojoukot valtasivat Viipurin. Käsitätkö Palstalla arkistolaitoksen asiantuntijat avaavat alan termistöä. PID Mikä ja miksi? 50 vuotta Naisvuoren suojassa Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun entinen Viipurin maakunta-arkisto muutti Kuopiosta Mikkelin Naisvuoren kylkeen sijoitettuun rakennukseen. Arkistolle muutto merkitsi pitkän ja vaiheikkaan evakkotien päättymistä ja pääsyä asianmukaisiin tiloihin. Viipurin maakunta-arkiston arkistorakennus, joka valmistui vuonna Maakunta-arkisto aloitti toimintansa vuonna 1934 Viipurissa Tervaniemellä, vastapäätä Viipurin linnaa. Komean uusklassisen arkistorakennuksen oli suunnitellut Viipurin kaupunginarkkitehti Uno Ullberg. Paikalla sijaitsi keskeneräinen ortodoksinen varuskuntakirkko, jonka osia hyödynnettiin rakennuksessa. Maakunta-arkistoon mahtui hyllymetriä asiakirjoja. Mikkelin maakunta-arkisto sai nykyisen asunsa vuonna Maakunta-arkiston piiri käsitti koko Itä-Suomen, silloiset Viipurin ja Kuopion läänit. Henkilökuntaan kuului maakunta-arkiston hoitaja, vahtimestari, puhtaaksikirjoittaja ja vaihtuvia työllistämisvaroin palkattuja virastovaratyöntekijöitä. Alkuvuosien tärkein tehtävä oli viranomaisten arkistojen vastaanotto ja luovutettujen aineistojen käyttöön saattaminen. Arkisto tiedotti ja valisti ahkerasti toiminnastaan ja aineistoistaan, mikä näkyi kävijämäärissä. Vuonna 1934 kävijöitä oli 190 ja viimeisenä normaalina työvuonna 1938 kävijöitä oli Evakkoon, takaisin ja taas evakkoon Viimeistä rauhanajan toimintavuotta leimasi sodanuhka. Rakennusta vahvistettiin, arkistoja pakattiin evakuointia varten ja piirin viranomaisia ohjattiin arkistojen suojelussa. Ensimmäiset asiakirjaerät lähetettiin syyskuussa junarahtina kohti Vaasan maakuntaarkistoa ja viimeinen erä joulukuussa Hämeenlinnan lähelle. Viipurin maakunta-arkisto onnistui evakuoimaan noin hyllymetriä sille luovutetuista asiakirjoista. Väliaikaistiloista modernisti Mikkeliin Sodan jälkeen arkiston nimi muuttui Savo-Karjalan maakunta-arkistoksi ja se toimi ensin Valtionarkistossa, vuonna 1945 Äänekoskella Hietaman nuorisoseuran talossa. Kylmä, ahdas ja hatara rakennus oli sopimaton arkistokäyttöön. Tilanne parani kesäkuussa 1946, kun maakunta-arkisto sai suuremmat tilat Kuopiosta SOK:n uudehkosta varastosta. Nämäkin tilat olivat asiakirjojen ja henkilöstön kannalta vaarallisen kosteat ja kylmät. Sodan jälkeen Mikkelin ja Kuopion kaupungit kisasivat maakuntaarkistosta. Koska Mikkelin tarjous oli valtiolle edullisempi, valtioneuvosto valitsi vuonna 1949 sijoituspaikaksi Mikkelin. Rakennustyöt alkoivat tarvikepulan vuoksi vasta kesällä Rakennushallituksen arkkitehti Olavi Sortan suunnittelema, tuolloin Pohjoismaiden modernein arkistorakennus, valmistui syksyllä Rakennukseen muutti myös kirkkohallituksen alainen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto. Hyllymetrit loppumassa Rakennus täyttyi asiakirjoista 1970-luvulle tultaessa. Lisärakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1978 ja kesti seuraavan vuosikymmenen. Arkkitehtitoimisto Erkki Valovirran suunnittelema lisärakennus ja vanhan osan remontti valmistuivat vuonna Nykyisen rakennuksen kapasiteetti, hyllymetriä, uhkaa loppua vuoteen 2018 mennessä. Tilapulan odotetaan helpottavan Mikkelin Kalevankankaalle rakennettavan arkistolaitoksen keskusarkiston myötä. teksti: Tytti Voutilainen, maakunta-arkiston johtaja, Mikkelin maakunta-arkisto kuvat: Mikkelin maakunta-arkisto Sähköiset tietopalvelut ja sähköisten aineistojen käyttö tutkimuksessa yleistyvät. Sen takia on tärkeää, että viittaukset digitaalisiin aineistoihin toimivat myös tulevaisuudessa. Ongelmia aiheuttaa tilanne, jossa aineistoa tarjoavat tietopalvelut muuttuvat eivätkä vanhat verkko-osoitteet enää toimi. Digitaalisen aineiston käyttäminen ja aineiston löydettävyyden turvaaminen vaativat huomattavasti pysyvämpiä viittaamismenetelmiä kuin nykyisin yleisesti käytettävät verkko-osoitteet. Tilalle tarvitaan pysyvä tunniste eli PID (persistent identifier). Sen keskeiset ominaisuudet ovat yksilöivyys ja toiminnallisuuden tuki. PID:n sisältävän lähdeviittauksen avulla käyttäjä voi varmistua aineiston löytymisestä, vaikka digitaalisen objektin sijaintipaikka tai esitystapa muuttuisi aikojen saatossa. PID-tunnus muodostetaan URN-tunnuksesta, joka on jokaiselle digitaaliselle objektille ainutkertainen ja pysyvä. Sitä ei muuteta eikä samaa tunnusta anneta toiselle objektille. Tunnuksia ylläpitää välityspalvelu, joka ohjaa PID-tunnusta klikanneen automaattisesti sinne mistä aineisto kulloinkin löytyy. Jos järjestelmiä uudistetaan, uudet sijainnit päivitetään keskitetysti välityspalveluun, joka huolehtii linkitysten toiminnasta. URN-tunnus on sarja numeroita ja kirjaimia, joten se ei yksin käy lähdeviitteeksi. Rinnalle tarvitaan myös selkokieliset lähdetiedot, jotka kertovat aineiston kontekstista ja sisällöstä. Aineistoa tarjoava taho voikin tuottaa tutkijalle lähdeviitteen ja PID-tunnisteen valmiina, suoraan tutkimuksen viitteisiin tai muistiinpanoihin liitettävässä muodossa. Näin muodostetut lähdeviitteet palvelevat tutkimuksen tekijöitä ja tutkimuksen tausta-aineistoon perehtyviä kollegoita. teksti: Markus Merenmies, kehittämispäällikkö, Kansallisarkisto

12 22 23 Siltoja siiloihin Syksyllä 2012 järjestetty ensimmäinen SÄHKE-expo oli kaleidoskooppimainen tilannepäivitys siitä, missä mennään matkalla paperista konesaleihin. Asiantuntijat puhuivat asiantuntijoille: vuoron saivat niin arkistolaitoksen edustajat, valtiovarainministeriö, järjestelmätoimittajat kuin julkishallinnon organisaatiotkin. Loppukäyttäjät olivat hiljaa. Asianhallinnassa ollaan nyt samassa vaiheessa kuin rahoituslaitoksissa 90-luvulla, kun pankkikirjat virtualisoitiin. Asiakirjahallinnossa vajaa kymmenen vuotta sitten alettiin pohtia eamsia ja sitä merkillistä Exceliä, jolla sitä piti tehdä. Toimivat sovellukset tuntuivat tieteiskirjallisuuden utopioilta. Nyt sähköisen säilyttämisen lupia jonotetaan, toimittajat sertifioivat järjestelmiä ja ei-synty-sähkeinen rekisteritieto sujautetaan metatietorahtikuoressa VAPAan. Matti Tiisanoja Päivi Happosen puheenvuorossa olikin kuultavissa turhautumista tilanteeseen. Työssä olisi päästävä eteenpäin, vaikka odotetaan lainsäädännön uudistusta. Kentällä olisi ennakkoluulottomammin lähestyttävä sähköisen toimintaympäristön haasteita ja mahdollisuuksia. SÄHKEistäminen on keino kehittää toimintatapoja. Jos uutta tahdotaan, ei voi toistaa vanhaa, vaikka lopputulos olisikin epävarma. Projektinhallinnallisesti oli täysi floppi, että Kolumbus lähti Intiaan ja päätyi Amerikkaan. Mutta bonuksena löytyi uusi maailma. Expon aiheet olivat ammatillista henkeä nostattavia, mutta enemmän olisi voinut kuulla myös vaikeista aiheista. Kun raha puhuu, kuka vie ja kenen ehdoilla? Jumitammeko asiakirjahallinnon poteroissamme, koska "meillä on se oma ja erityisemme"? Voisimmeko lisätä tuottavuutta nopeuttamalla päätöksentekoa ja täytäntöönpanoa vaikkei konsensusta olisikaan? Uskallammeko sähköisyyden paineessa kokeilla kaikenlaista ja sallimmeko virheitä? Onko tietoja asiakirjahallinnon erillään pitäminen keinotekoista? Miten pelifirma sen tekisi? Suuri muutos on tapahtunut myös SÄHKE-tulkkien ammatillisessa identiteetissä: expoiltaessa ei tietohallinto ollut Marsista, asiakirjahallinto Venuksesta ja järjestelmätoimittajat jostain siltä väliltä. Siiloja on romutettu ja yhteisellä väliasemalla tietojärjestelmiä SÄH- KEistetään. Työmaata tosin vielä riittää. Vaikeuskerrointa riittää tietomallien yhteensovittamisesta tekniseen toteutukseen, ajattelumallien muutoksesta puhumattakaan. Kuulijoina emme yllättyneet, että RAKETTI ei tahdo lähteä lentoon. Toisaalta vika ei aina löydy koneen ja tuolin välistä, sillä sosiaalisen median sovellusten käyttöönottohan tapahtuu kuin itsestään. Ja kun tutkimusjohtaja Päivi Happonen Kansallisarkistosta halusi konkreettista palautetta siitä, mikä SÄHKEessä on niin vaikeaa, niin tervetuloa ruohonjuureen: käsitteelliset ongelmat ovat yksi syy. Talojako täällä suunnitellaan? Perinteinen "arkistollisuus" oli kaukana expon aiheista. Arkkitehtuuri eri etuliitteineen oli uusi normaali. Aihe toistui lähes jokaisessa puheenvuorossa eikä kukaan ainakaan julkisesti ilmoittautunut tietämättömäksi. Tavoitteena on toimintaprosessien, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden kuvaaminen, ylläpito ja kehittäminen kokonaisvaltaisesti. Asiakirjahallinnossa on pitkään tehty työtä prosessien asiakirjatiedon kuvaamiseksi ja hallinnan tehostamiseksi. Tehty työ tulisi nostaa elimelliseksi osaksi arkkitehtuurityötä. Kuten kehittämispäällikkö Leena Kononen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sanoi: Hyvä tiedonohjaussuunnitelma kertoo organisaation toiminnasta ja auttaa havainnollistamaan organisaation tietokoko- Kansallisarkiston ensimmäinen SÄHKE-expo keräsi noin 300 osallistujaa. naisuuksia. Huolta täytyy pitää siitä, että arkkitehtuurien kuvaustavat ovat yhtenevät ja palvelevat myös asiakirjahallinnon tarpeita. Asiakirjahallinnolla on paljon annettavaa tiedonhallinnan kokonaisvaltaisen ajattelun kehittämisessä ja tiedon järjestämisessä, mutta olemme myös saamapuolella. Tietohallinto tuo mukanaan uudenlaista ketterää ajattelua, joka kyseenalaistaa asiakirjahallinto-suomen syvään juurtuneita perinteitä ja toimintatapoja. Käsitteiden Baabelista yhteiseen kieleen Kieli kuvaa olemassa olevaa maailmaa. Kun perusvirkamies haluaa saada työnsä tuloksen SÄHKE-järjestelmään, hänen pitäisi tuntea tiedonohjaussuunnitelmaa ja ymmärtää asian, toimenpiteen ja asiakirjan ero. Asiantuntijakin pohtii SÄHKE2:ssa käsittelyvaiheen, toimenpiteen, tarkenteiden ja tyyppien ja toisaalta asian, asiakirjan, asiakirjallisen tiedon ja asiakirjatiedon olemusta. Virkistävää ja suorastaan hellyttävää avoimuutta olikin valtiovarainministeriön ICT-johtajan Timo Vallin tunnustus, että hän ei tiedä, mitä eroa on SÄHKE1:llä ja SÄHKE2:lla. Asiakirjahallinnan ja tiedonhallinnan (tai Vallin käyttämän termin Information Managementin) yhtäläisyyksistä ja eroista olisi hyvä keskustella. Asiakirjahallinnossa on totuttu terminologian kirjavuuteen ja siihen, että ammatillisia yhtymäkohtia löytyy vähän kaikkeen. Mutta välillä meno on kuin Baabelin kielten sekamelskassa. Puheissa vilisevät asiakirjahallinto- ja -hallinta, tietohallinto, tiedonhallinta, tiedon hallinta, informaatiokäytännöt, informaatio-oikeus, Information Management, verkkopalvelut, arkkitehtuurit Puhumattakaan siitä mahtavasta lyhenneviidakosta, jolla päivän osallistujia pommitettiin. Semanttiset haasteet ja monialaiset liittymät pitävät huolen siitä, että tarvetta koulutukselle riittää. Verbaalibriljeeraus peittää ajoittain myös sen, että puheista toimiviin toteutuksiin on vielä matkaa. Kenties seuraava SÄHKE-expo voi tarjota meille vielä juurevampia analyysejä esimerkiksi toiminta-arkkitehtuurin ja tehtäväluokituksien tai tietoarkkitehtuurin ja eams:ien suhteista. Koskaan et muuttua saa? Siirtyminen aidosti sähköiseen asianhallintaan ja säilyttämiseen vaatii jämäkkää muutosjohtamista. Muuten termi-baabelin lisäksi odottaa järjestelmä-baabel, tämä nykytila. Ongelma on, että hankkeiden visiot kulkevat kaukana siitä, mihin resurssit taipuvat ja loppukäyttäjät ovat valmistautuneet. Muutos vaatii perusteluja, motivointia, koulutusta ja kannustusta, yhä uudestaan. Uusi järjestelmä ei myöskään saisi tehdä työstä aiempaa hankalampaa ja hitaampaa. Yksi kehittämisen ja ymmärtämisen vaikeus tulee siinä, että vanhentunut lainsäädäntö lähtee paperiasiakirjojen hallinnasta ja operoi asiakirjan käsitteellä. Tietoa liikkuu yhä enemmän tietokenttinä, jotka eivät päädy perinteiseen A4-muotoon eivätkä tahdo löytää paikkaansa eams:ista. Kehittämisessä lähdetään myös helposti organisaatio edellä, jolloin ollaan vaikeuksissa organisaatiorajat ylittävien prosessien kanssa. Aiheita olisi ollut kahdenkin päivän seminaariin, eivätkä kaikki kiinnostuneet mahtuneet mukaan. Seuraavassa SÄHKE-expossa voisikin kokeilla webcastingia ja keskustelun jatkoja somessa. Sosiaalinen media nousi esiin keskusteluissa voimakkaasti ja LinkedIn tuntui monelle olevan luonteva foorumi. Somessa tapahtuu se, mistä asianhallinnassa vasta haaveillaan. Somessa on houkutusta, kun asianhallintajärjestelmien käyttö on velvollisuus. Asianhallintajärjestelmien suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto ovat välillä kuin höyrylaivojen rakentamista. Kun some puikkelehtii ja korjaa suuntaa tietovirroissa kuin lauma delfiinejä, asianhallintajärjestelmät vasta varovaisesti kokeilevat veden lämpöä. Jos pelifirmojen tapaan suunniteltaisiin käyttäjiä palkitsevia, vuorovaikutteisia ja visuaalisesti huikeita järjestelmiä, löytyisikö uudenlaista imua asianhallintaankin? teksti: Merja Keinänen, projektipäällikkö, Poliisihallitus ja Ulla Kytönen, tiedonhallintasuunnittelija, Keskusrikospoliisi Expossa liki 300 osallistujaa Kansallisarkistossa marraskuun lopulla järjestetty ensimmäinen SÄHKEexpo keräsi lähemmäs 300 osallistujaa. Expon teemoja olivat kokonaisarkkitehtuuri, sähköinen säilyttäminen ja siihen siirtyminen, sähköisen säilyttämisen ratkaisut sekä tiedonohjaus ja sisällönhallinta. Niitä käsiteltiin yli 20 puheenvuorossa. Kansallisarkiston päärakennuksen aulassa asiankäsittelyjärjestelmätoimittajat esittelivät tuotteitaan. Expo oli toistaiseksi maamme laajin sähköistä asiakirjahallintaa esittelevä tilaisuus. Karin Gref, tutkija, Kansallisarkisto

13 Näyttely avoinna / Utställningen är öppen / The exhibition is open ti pe klo sekä sopimuksen mukaan. Syyskuussa keskiviikkoisin klo 18 asti. ti fre kl samt enligt överenskommelse. I september onsdagar till kl. 18. Tuesday to Friday 11am to 4pm or by appointment. In September Wednesdays to 6 pm. Paikka: Kansallisarkisto, Rauhankatu 17, Helsinki / Plats: Riksarkivet, Fredsgatan 17, Helsingfors / Place: The National Archives of Finland, Rauhankatu 17, Helsinki

Tutkijatapaaminen 11.5.2012

Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Tutkijatapaaminen 11.5.2012 Arkistolaitoksen digitointitoiminta FT István Kecskeméti, yksikönjohtaja Digitoinnin periaatteita Arkistolaitoksen digitoinnin kohteena ovat selkeät asiakirjakokonaisuudet,

Lisätiedot

Arkistoala historioitsijan työllist

Arkistoala historioitsijan työllist Arkistoala historioitsijan työllist llistäjänä Projektipää äällikk llikkö Tomi Rasimus Kansallisarkisto Esityksen sisältö Oma opiskelu ja työura Arkistoista historioitsijan työpaikka? Arkistoammattilaisen

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille

Espoon kaupunginarkistosta löytyy. Sukututkijoille Espoon kaupunginarkistosta löytyy Sukututkijoille 9.2.2017 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden

Lisätiedot

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään

Arkistojen ryhmittely pääpiirteissään Suomen arkistot Suomessa on hyvin monentyyppisiä arkistoja, suurin osa on julkisin varoin ylläpidettyjä, mutta myös yksityisin varoin mm. säätiö- tai yhdistysmuotoisia arkistoja on olemassa Arkistointia

Lisätiedot

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen

Arkistolaitos ja avoin tieto. Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Arkistolaitos ja avoin tieto Kohti avointa ja kestävää tietoa -seminaari 21.11.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu Tytti Voutilainen Avoimuus on keskeisin arvo Arkistolaitos edistää hyvän tiedonhallintatavan

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suomen VIII Arkistopäivät 18.5.2010 Jyväskylässä Kansallinen digitaalinen kirjasto: tilannekatsaus Suunnittelija Tapani Sainio www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen T.E.H.D.A.S. Arkisto Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista Juha Mehtäläinen Miksi arkistoida? Koska arkistoitavaa materiaalia on Performanssitaidetta halutaan kuvata - uutta aineistoa syntyy koko

Lisätiedot

Espoon Kaupunginarkisto EKYL

Espoon Kaupunginarkisto EKYL Espoon Kaupunginarkisto EKYL 9.2.2018 Mikä on Espoon kaupunginarkisto? Kaupungin keskusarkisto. Lakisääteisesti pitkään ja pysyvästi säilytettävien Espoon kunnallishallinnosta syntyneiden asiakirjojen

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden

Lisätiedot

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus

Historialliset kartat verkossa. Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Historialliset kartat verkossa Jari Järvinen JY, Multimediaopintokokonaisuus Taustaa Jyväskylän yliopiston historian laitoksella 90- luvun puolivälissä virinnyt kiinnostus vanhojen historiallisten karttojen

Lisätiedot

sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014

sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 sukututkijan digitaalisia aineistoja Sara Lundén 11.3.2014 Arkistolaitos Aineistot Digitaaliarkisto. Verkko-osoite: http://www.arkisto.fi/, 11.3.2014. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys Arkistot tai Kuvatietokanta.

Lisätiedot

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

PÄÄTÖS VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 3.8.2009 AL/8001/07.01.01.03.01/2009 1(5) VALTION AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Arkistolaitoksen päätös asiakirjojen pysyvästä säilytyksestä Arkistolaitos ilmoittaa arkistolain

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa Tekstin digitointi Kansallisarkistossa 19.11.2009 ISTVÁN KECSKEMÉTI yksikönjohtaja, FT Tehtävä Arkistolaitoksen tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen

Lisätiedot

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin

Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

KAMUT - yhteistyö oululaisittain

KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT - yhteistyö oululaisittain KAMUT = Kirjastot, arkistot ja museot Päivi Kytömäki Oulun yliopiston kirjasto Mistä tarpeesta yhteistyö syntyi? V. 2003 vertaisryhmän haku Oulun muista muistiorganisaatioista

Lisätiedot

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset

KDK:n ajankohtaiset kuulumiset KDK:n ajankohtaiset kuulumiset 17.5.2011 Valtakunnalliset museopäivät, Turku Tapani Sainio Kansalliskirjasto www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden

Lisätiedot

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014

AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 AHAA-palvelu ja Finnan räätälöinti 11.11.2014 MIKÄ ON AAHA? AHAA on arkistoille suunnattu palvelu ja työkalu arkistokuvailun toteuttamiseksi Arkistoille palvelu tarjoaa työkalun aineistojen kuvailuja järjestämisprosessin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet:

Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, OKM/7/591/2015 Liitteet: Suvi Ritvos Lähettäjä: noreply@eduuni.fi Lähetetty: 25. elokuuta 2015 13:29 Aihe: Pysyvästi säilytettäväksi määrätyn sähköisen aineiston säilytys- ja tietopalvelu, Liitteet: Kansilehti.PDF; Pysyvästi säilytettäväksi

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka

Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää. TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka Voitaisiinko arkistojen ja museoiden välistä hankintapolitiikkaa kehittää TAKO-verkoston syysseminaari Jarmo Luoma-aho, Elka 13.10.2016 Kuka, mikä? Jarmo Luoma-aho FM (historia), tradenomi ylempi amk,

Lisätiedot

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012

VAPA. Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 VAPA Sähköisen säilyttämisen palvelu [ESITYSAINEISTO] 29.10.2012 Sisältö VAPA kokonaiskuva Siirto- ja säilytyssopimus Aineiston käyttö VAPAsta Milloin VAPA-asiakkaaksi? VAPAn käyttöönotolla kustannussäästöjä

Lisätiedot

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena

Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavan yleisen kirjaston toimialueena OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Johtaja 26.9.2017 Hannu Sulin OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN ASETUS YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 1 Asetuksen sisältö Yleistä Yleisistä kirjastoista annetussa laissa (1492/2016)

Lisätiedot

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013

Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma. Jorma Waldén 6.5.2013 Pitkäaikaissäilytys lainsäädännön näkökulma Jorma Waldén 6.5.2013 Yleiskuva Säilytysvelvollisuus laitoksen tehtävien ja toiminnan kautta sisältää pitkäaikaissäilytyksen kulttuuri- ja tiedepoliittiset linjaukset,

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot

Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Sähköisen arkistoinnin reunaehdot Kuntien ja Maanmittauslaitoksen kiinteistötehtävien koulutuspäivä 17.9.2013 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Arkistolaitos Mitä tarkoittaa sähköinen

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES ISBN 978-951-53-3233-2 (sid.) ISBN 978-951-53-3234-9 (PDF) Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 Ulkoasu: Matti Sipiläinen /Meizo Taitto: Matti Sipiläinen ja Päivi Ahola

Lisätiedot

29.40.02 ARKISTOLAITOS

29.40.02 ARKISTOLAITOS 8.2.2013 TALOUSAVIOEHDOTUS 2014 29.40.02 AKISTOLAITOS KANSALLISAKISTO 1 29.40.02 Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Liitemuis- Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 997 000 euroa.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUSTEN EDELTÄJÄORGANISAATIOIDEN ERÄIDEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUSTEN EDELTÄJÄORGANISAATIOIDEN ERÄIDEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 18.12.2013 AL/22595/07.01.01.03.01/2013 1(5) ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUSTEN EDELTÄJÄORGANISAATIOIDEN ERÄIDEN ASIAKIRJOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Aluehallintoviranomaisten arkistokokoelmien seulonta-

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

Kansallisarkiston kirjasto

Kansallisarkiston kirjasto Kansallisarkiston kirjasto Valtakunnallinen arkistoalan, asiakirjadiplomatiikan sekä heraldiikan ja sigillografian tieteellinen erikoiskirjasto. Kansallisarkiston kirjasto palvelee kokoelmillaan ensisijaisesti

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

NIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo

NIMIARKISTO. SUKU 2017 Helinä Uusitalo NIMIARKISTO SUKU 2017 Helinä Uusitalo 16.3.2017 Nimiarkiston aineistot Systemaattinen paikannimien keruu alkoi v. 1915. Kokoelmat: paikannimikokoelmat henkilönnimikokoelmat asiakirjanimikokoelmat karttakokoelmat

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Historialliset paikat ja kartat

Historialliset paikat ja kartat Historialliset paikat ja kartat Esko Ikkala 27.11.2015 Sisällys 1. Motivaatio ja tavoitteet 2. Sotasammon paikkaontologian kokoaminen 3. Historiallisten karttojen käyttöönotto 4. Sotasammon paikkanäkymän

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS 1(5) VALTIPA Kirjeenne 22.5.2012 Kansallisarkistoon VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS Valtioneuvoston tietopalvelujen yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh

Suomi 100 vuotta. Vapla Valmistelija: nuorisosihteeri Pirkko Suhonen, puh Vapaa-aikalautakunta 97 16.12.2015 Vapaa-aikalautakunta 10 18.02.2016 Vapaa-aikalautakunta 62 21.09.2016 Vapaa-aikalautakunta 8 25.01.2017 Vapaa-aikalautakunta 27 20.04.2017 Suomi 100 vuotta Vapla 16.12.2015

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 28.12.2007/1433 Verkkoaineisto Esa-Pekka Keskitalo 19.5.2008 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen

Lisätiedot

Vesihuoltopäivien avaus

Vesihuoltopäivien avaus 63. Vesihuoltopäivät 15.-16.5.2019 Vesihuoltopäivien avaus Jyrki Kaija 1 Arvoisat Vesihuoltopäivien osallistujat! Vesihuoltopäivät nyt 63. kerran! Pitkä perinne Vakaa asema alan vuotuisena päätapahtumana

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko

Lisätiedot

Historiantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä

Historiantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS

laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta HE 191/2016 Immo Aakkula Hallitusneuvos, OKM HAUS 16.11.2016 Laki Kansallisarkistosta ja laki arkistolain muuttamisesta Kansallisarkistolaki korvaa

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä

Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat. Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Uudet kuvailusäännöt (RDA) tulevat Erikoiskirjastojen neuvoston kokous 9.12.2015 Marja-Liisa Seppälä Mikä RDA on RDA = Resource Description and Access RDA on kuvailusäännöt, jotka kertovat: mitä valitaan

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management

Lisätiedot

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11.

Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE. TAUSTATIEDOT (Kysymykset 1. 5.) VOIMAVARAISTAVAT KYSYMYKSET (Kysymykset 6. 11. Peruslomake 1 JÄRJESTÖJEN PALVELUOHJAUKSEN PERUSLOMAKE Tämä peruslomake toimii apukeinona järjestössä (yhdistys, säätiö) yhdessä asiakkaan kanssa tehtävässä tuen tarpeen arvioinnissa ja tuen suunnittelussa

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Avoimen tiedon keskus

Avoimen tiedon keskus Avoimen tiedon keskus Kun pieni idea kasvaa suureksi Pekka Olsbo JYU. Since 1863. 14.11.2017 1 Mistä kaikki alkoi? Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö otti vastuulleen yliopiston

Lisätiedot

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus

Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Puollatko SAPA-palvelukokonaisuuden

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin

Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Vastauksia palvelukyselyn palautteisiin Asiantuntijaseminaari 18.9.2014 Palvelukyselyn tulosten käsittely Kysely toteutettiin maaliskuussa 2014 Tulokset on raportoitu keväällä ja julkaistu verkossa: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/koordinointi/

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Vanha automies muistelee, osa 1 autoliikenteen alkutaival Viipurissa

Vanha automies muistelee, osa 1 autoliikenteen alkutaival Viipurissa ÄÄNITORVI 2013/1 Sisällysluettelo: Uusi päätorvi muistelee autohistoriaansa Virtuaalivierailu Tilastokirjastoon Vanha automies muistelee, osa 1 autoliikenteen alkutaival Viipurissa Uusi päätorvi muistelee

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli

Opinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli 1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista

Lisätiedot

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa

Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Menneisyyden äänet nyt ja tulevaisuudessa Audiovisuaalisten arkistojen käyttökokemuksia 1 Negatiivinen kuva arkisto kontrollivirastona, joka yrittää estää vapaata tutkimusta lainsäädäntö peikkona, joka

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011

Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta. Riitta Kela 21.11.2011 Solmu ja Siiri ajankohtaista Vapriikin kuva-arkistosta Riitta Kela 21.11.2011 Vapriikin kuva-arkisto- Tampereen museoiden kuvakokoelmat kokoelmissa 1,1 miljoonaa valokuvaa kokoelmien alueellinen rajaus

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö

Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut. Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Valtioneuvoston demokratiapolitiikka ja sähköiset demokratiapalvelut Niklas Wilhelmsson Neuvotteleva virkamies Oikeusministeriö Demokratian kehittäminen: taustaa Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen

Painetun aineiston saatavuus Suomessa. Viikki Pentti Vattulainen Painetun aineiston saatavuus Suomessa Viikki 2.11.2011 Pentti Vattulainen Säädöspohjaisia tehtäviä: kokoelmat Vapaakappalekirjastot Yleisten kirjastojen keskuskirjasto Maakuntakirjastot Varastokirjasto

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna. 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto Käyttöliittymä Finna 12.12.2012 Aki Lassila / Kehittämispäällikkö / Kirjastoverkkopalvelut Finna tehostaa ja mahdollistaa Finnan kehittämisen myötä KDK:sta tulee: Tiedon

Lisätiedot

Kyselylomake 1 Organisaation tiedot

Kyselylomake 1 Organisaation tiedot Kyselylomake 1 Organisaation tiedot Kansallisarkiston kysely valtionhallinnon analogisista aineistoista Tiekartan pohja-aineiston keruuta varten toteutettavan kyselyn toisen vaiheen kysymykset kartoittavat

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen

Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa Kansalliskirjaston äänitekokoelma KK:lla laaja kokoelma, n. 160 000 äänite%ä Suomen suurin julkinen äänitekokoelma Vuodesta 1981 vapaakappalelaki AV- aineistolle,

Lisätiedot

Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä

Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä Opettajien ja oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä Oppilaiden kokemuksia projektityöskentelystä matematiikassa hankkeen eri vaiheissa Aineistoa on kerätty matematiikan projektityöskentelystä kolmessa

Lisätiedot