Kiitotie. Johanna Vuoksenmaa. Reason to fly. s. 8. & tunteiden elämysmatkoja s.16

Transkriptio

1 1 / Kiitotie Johanna Vuoksenmaa & tunteiden elämysmatkoja s.16 Reason to fly s. 8 I L M A I L U L A I T O K S E N A S I A K A S L E H T I

2 Kiitotie T ä s s ä n u m e r o s s a 3 Päätoimittajalta 4 Ideasta ilmaan 8 Reason to Fly 12 Helsinki-Vantaan olohuone 16 Elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa 20 Ilmailulaitoksen Internet-sivut uudistuivat 22 Turun lentoaseman kautta kesään 34 Lassi Nummi matkaa runon siivin 38 Helsinki-Vantaan pysäköintipalvelut Kiitotie Ilmailulaitoksen asiakaslehti 1/2004 ISSN Julkaisija ILMAILULAITOS PL 50, Vantaa puh. (09) fax (09) Päätoimittaja Irmeli Paavola irmeli.paavola@fcaa.fi puh. (09) fax (09) Toimitus Nina Pinjola Mediafocus Oy nina.pinjola@mediafocus.fi Valokuvat Marja Helander ja Jyrki Komulainen Graafinen suunnittelu Päivi Vainionpää Linea Nera Oy Painopaikka Erweko Painotuote Oy 2

3 P ä ä t o i m i t t a j a l t a Perustaisinko lentoyhtiön? Lentoliikenne on ollut tällä vuosituhannella aikamoisessa myllerryksessä. Vaikeus toisensa jälkeen on koetellut lentotoiminnan kestävyyttä. Viime syksy kuitenkin enteili jo vakaampia näkymiä, ja tämän vuoden puolella lentoliikenteen selkeä kasvu antaa lupausta menestyksellisemmästä tulevaisuudesta. Oma asiansa on se, että kilpailu lentomatkustajista on kova ja kovenee. Suomen ilmailussa on lähes ennen kokematonta uusien lentoyhtiöiden syntyminen. Viime vuonna kuitenkin aloitti toimintansa neljä uutta lentoyhtiötä. Ennen kuin unelma omasta lentoyhtiöstä toteutuu, se edellyttää perustamisaikeissa olevalta selkeitä dokumentteja niin turvallisuusohjelmasta, kahden vuoden liiketoimintasuunnitelmasta kuin riittävästä alkupääomastakin. Lupamenettely toimii tulevien matkustajien turvana. Yrittämisen vapaus on kansalaisen perusoikeus, mutta lentotoiminnan perusedellytykset turvallisuus ja toimintavarmuus on voitava todentaa ennen kuin lupa uuden yhtiön perustamiseen heltiää. Luvat myöntää Suomessa Ilmailulaitoksen yhteydessä toimiva viranomaisyksikkö Lentoturvallisuushallinto. Miten mahdollinen lentoyhtiöyrittäjä selvittää tiensä ideasta ilmaan, se selviää tässä lehdessä. REASON TO FLY Matkustajat ovat valinneet Helsinki-Vantaan useana vuotena yhdeksi maailman parhaimmista lentoasemista. Maineen säilyttämisen takana on paljon työtä, aitoa välittämistä matkustajien parhaasta ja ammatillista osaamista. Huipulle ei nousta ja siellä pysytä ilman jatkuvaa valppautta ja kehittämisen halua. Helsinki-Vantaan infrastruktuuri niin matkustajatilat kuin lentämiseen ja sen turvallisuuteen liittyvät järjestelmät ovat erinomaisessa kunnossa. Palveluketjuja hiotaan jatkuvasti, ja matkustajien yleinen viihtyminen on tärkeää. Reason to Fly on uusi tunnus, joka opastaa Helsinki- Vantaalla matkustajia uudistettujen palvelujen luokse. Tässä lehdessä kerromme tarkemmin monta hyvää syytä saapua lentoasemalle hyvissä ajoin ennen koneen lähtöä. Annamme tietoa myös pysäköinnin lisäpalveluista, jotka helpottavat kiireisten matkustajien liikkumista, kun tarvittaessa auton huolto, tankkaus ja pesu hoituvat lentoaseman palveluna matkan aikana. Monet viihtyvät myös maineikkain suomalaiskalustein sisustetussa lentoaseman olohuoneessa tai uppoavat kuuluissa pallotuoleissa joko musiikin maailmaan tai elokuvaan. Pallotuoleissa voi myös ottaa yhteyden Internetiin. Multimediakeskus eservice Bar tuo sähköiset työskentely- ja ajanvietemahdollisuudet lentomatkustajien ulottuville. Helsinki-Vantaa on Ilmailulaitoksen 25 lentoaseman verkoston päälentoasema, jolla on suuri valtakunnallinen merkitys ja jonka kautta kulkee vuosittain yli 10 miljoonaa matkustajaa. Verkoston keskisuurilla lentoasemilla kuten Turulla on suuri alueellinen painoarvo. Muumimaailman virallisella lentoasemalla oli viime vuonna noin matkustajaa. Toivotamme tämän lehden lukijat tervetulleiksi myös Turun lentoasemalle! 3

4 Teksti: Marja Hakola Kuvat: Marja Helander IDEASTA ILMAAN on pitkä matka 4

5 Vaikka uusia lentoyhtiöitä ilmestyikin Suomen taivaalle peräti neljä vuonna 2003, ei uuden yhtiön perustaminen käy käden käänteessä. Tie liikeideasta liikennelupaan on pitkä ja vaatii hyllymetreittäin tarkoin tallennettua tietoa. Ennen kuin uusi lentoliikenneyritys voi antaa koneensa rullata kiitotien päähän ja lähteä nousukiitoon, on sillä oltava ilmailuviranomaisen myöntämät ansiolento- ja liikenneluvat kunnossa. Lupaprosessi voi kestää puolisen vuotta ja kauemminkin, kertoo jaostopäällikkö Eero Kausalainen Lentoturvallisuushallinnosta. Ansiolentolupa on peruslupa, joka tarvitaan kaikkeen kaupalliseen lentotoimintaan. Ansiolentolupaa vaaditaan esimerkiksi silloin, kun voimayhtiön pienkoneella käydään tarkistamassa voimalinjojen kuntoa ilmasta käsin. Matkustajien ja rahdin kuljettaminen edellyttää lisäksi liikennelupaa, jonka pohjana on EU:n lupa-asetus. Luvat myöntää Suomessa Lentoturvallisuushallinto, joka on Ilmailulaitoksen yhteydessä toimiva, noin 80 asiantuntijan muodostama viranomaisyksikkö. Tarkastustyössä ja lupaprosessissa yksikkö noudattaa eurooppalaisten ilmailuviranomaisten yhteistyöjärjestön JAAn (Joint Aviation Authorities) vahvistamia menettelytapoja. Yritysten tasapuolisen kohtelun vuoksi uusilta hakijoilta ja jo toiminnassa olevilta yrityksiltä edellytetään samojen yhteiseurooppalaisten vaatimusten noudattamista. Ennen lupien myöntämistä tarkastamme huolellisesti muun muassa yrityksen toiminta- ja laatukäsikirjat, huoltojärjestelmät ja huoltotoimintakäsikirjat ja teemme toiminnalliset tulokastarkastukset, Eero Kausalainen selventää. Yrityksellä on oltava myös Lentoliikennehallinnon hyväksymä turvallisuusohjelma, kahden vuoden liiketoimintasuunnitelma sekä riittävästi alkupääomaa toiminnan aloittamiseksi. 5

6 PÄIVÄÄ, HALUAISIN PERUSTAA LENTOYHTIÖN Kaikki alkaa aloituskokouksesta, jossa me Lentoturvallisuushallinnon edustajat tapaamme uuden yhtiön edustajat. Se on luonteeltaan informaatiotilaisuus, jossa molemmat osapuolet antavat tietoa omasta toiminnastaan ja menettelytavoistaan. Ennen ensitapaamista uudessa yhtiössä on yleensä tehty jo paljon valmistelutöitä. Markkinatutkimusten perusteella on tehty päätös esimerkiksi siitä, lentääkö yhtiö reitti- vai tilauslentoja vai lähteekö se mukaan halpalentomarkkinoille. On mietitty myös sitä, mistä hankitaan koneet, lentäjät ja muu miehistö ja ketkä ovat yhtiön avainhenkilöt. Kyseiset seikat on todella tärkeää selvittää, sillä ne voivat helposti muodostua kompastuskiviksi jo alkumetreillä. Esimerkiksi lentäjiä ja mekaanikkoja kyllä löytyy Suomesta, mutta vaikeampaa on löytää henkilöitä, jotka kykenevät hyvin organisoimaan lentotoimintaa tai huoltotoimintaa, Kausalainen toteaa. Yleensä uudella yhtiöllä on tänne tullessaan aika hyvä kuva siitä, miten se aikoo toimia ja mitkä ovat meidän vaatimuksemme, mutta poikkeuksiakin on. Luokseni tuli kerran nuori mies, joka sanoi haluavansa perustaa lentoyhtiön. Kävi ilmi, ettei hänellä ollut oikein muuta mietittynä kuin idea uudesta yhtiöstä. Kerroin hänelle viranomaisen vaatimuksista ja edellytyksistä yhtiön perustamiseksi ja ajattelin, että tähän taisi sammua koko juttu. Mutta mies tulikin vajaan vuoden kuluttua uudelleen puheilleni, erittäin hyvin valmistautuneena. Nykyään hänellä on oma lentoyhtiö! PERUSTAMISEN ABC JA D Aloituskokouksessa nimetään Lentoturvallisuushallinnosta tarkastaja, joka ottaa kyseisen yhtiön lupahakemuksen hoitoonsa. Samalla keskustellaan aikatauluista; yhtiön toivomukset liikennöinnin aloittamisesta otetaan huomioon mahdollisuuksien rajoissa. Tärkeimpänä asiana kuitenkin sovitaan toimintakäsikirjoista, jotka yhtiön tulee toimittaa viranomaiselle. Käsikirjat sisältävät tarkat tiedot yhtiön toiminnasta. Niiden avulla yhtiö vakuuttaa meille, että kaikki vaadittavat asiat ovat kunnossa. Peruskäsikirjoja on neljä: A-osa sisältää yleiset toimintalinjaukset ja B-osassa paneudutaan lentokoneen teknisiin ominaisuuksiin ja siihen kuinka lentokoneella lennetään. Käsikirja C sisältää tiedot yhtiön käyttämistä lentoreiteistä ja -paikoista ja D-osassa keskitytään lentoyhtiön sisäiseen koulutukseen, Kausalainen luettelee. Käsikirjoista tulee käydä ilmi mm. yhtiön käyttämät turvamenetelmät. Miten toimitaan, jos esimerkiksi koneessa havaitaan vaarallisia aineita tai aineita? Miten tieto kulkee ja miten asia hoidetaan yhtiössä tilanteissa, joissa lentoturvallisuudesta on poikettu? Entä miten miehistön koulutus uutta konetyyppiä varten on yrityksessä järjestetty? Käsikirjoista laajin sisältää tyyppikohtaiset tiedot yhtiön käyttämistä koneista. Käsikirja saattaa sisältää esimerkiksi koneen yhdysvaltalaiselta valmistajalta saadut tiedot täydennettyinä yhteiseurooppalaisten JAR-OPS-vaatimusten mukaisilla teknisillä tiedoilla. Liikkeelle lähdetään niinkin perustavaa laatua olevasta asiasta kuin käytössä olevasta mittayksiköstä. Yhtiö toimittaa vaadittavat dokumentit Lentoturvallisuushallintoon useissa osissa. Tuskin koskaan käsikirja on valmis siltä istumalta; korjauskierrokset saattavat viedä paljonkin aikaa. Jopa huolella ja ammattimaisesti tehdyn käsikirjan tarkastaminen vie viranomaiselta viikon tai kaksi. MUUT EDELLYTYKSET Uudelta lentoliikenneyritykseltä vaaditaan turvallisuusohjelma, jonka hyväksyy Ilmailulaitoksen sisällä toimiva toinen viranomaisyksikkö, Lentoliikennehallinto. Siivili-ilmailun turvaamisesta ja siihen liittyvistä tehtävistä huolehtiva yksikkö pitää huolen siitä, että yhtiön turvallisuusohjelma vastaa kansallista turvaohjelmaa. 6

7 Peruskäsikirjojen ja turvallisuusohjelman lisäksi Lentoturvallisuushallinto hyväksyy uuden yrittäjän huoltojärjestelmät ja -ohjelmat, toimintakäsikirjoineen ja huoltosopimuksineen. Suuremmilla lentoyhtiöillä on yleensä oma huolto-organisaatio, mutta pienemmät joutuvat tilaamaan huollot ja korjaukset ulkopuolisilta, Kausalainen kertoo. Yhtiön oman henkilökunnan on kuitenkin valvottava, että kaikki sujuu niin kuin on sovittu. Yrityksen on osattava tehdä huoltosopimukset oikein ja selvitettävä vastuukysymykset. Pidämme tärkeänä myös sitä, että huoltotoimintaa johtaa yrityksessä henkilö, jolla on kokemusta raskaasta liikenteestä. Liikennelupa edellyttää yhtiöltä taloudellista vakavaraisuutta. Yhtiön on pystyttävä osoittamaan, että sillä on edellytykset harjoittaa lentotoimintaa ilman tuloja kolmen kuukauden ajan. Riittävän alkupääoman lisäksi yhtiön on annettava Lentoturvallisuushallinnolle kahden vuoden liiketoimintasuunnitelma. Lentoturvallisuushallinnon oma talousasiantuntija antaa arvionsa yhtiön rahoitustilanteesta. Vaadittavalle alkupääomalle ei ole olemassa tarkkoja euromääriä, mutta kyse on huomattavasti suuremmista summista kuin julkisuudessa taannoin esillä ollut perheauton hintaa vastaava rahasumma, Eero Kausalainen toteaa. LENTOTURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Viranomaisen tehtävänä on varmistaa, että uudella yrityksellä on taloudelliset edellytykset harjoittaa lentotoimintaa, Kausalainen jatkaa. Kun liikennelupa on myönnetty ja maksettu, se on voimassa toistaiseksi. Luvan saatuaan yritys tekee omat taloudelliset ratkaisunsa. Lentoturvallisuushallinto ei voi jatkossa suojata yhtiötä taloudellisesti, meidän vastuullamme on ennen kaikkea lentoturvallisuus. Jos meillä on syytä epäillä yhtiön laiminlyövän säästösyistä lentoturvallisuutta, esimerkiksi huolto- tai jäänestotoiminnassa, meillä on EU-asetuksen suoma oikeus puuttua asiaan. Voimme esimerkiksi vaatia yhtiön tilinpäätöstiedot nähtäviksemme. Lentoturvallisuushallinto tekee päätöksensä lupien myöntämisestä tai lopettamisesta täysin itsenäisesti. Työmme perustana ovat tarkkaan määritellyt arvot, joista lentoturvallisuus on aina ykkössijalle. 7

8 Teksti: Sari Kumpulainen & Nina Pinjola Kuvat: Jyrki Komulainen Helsinki-Vantaan lentoasema tarjoaa matkustajalle monta hyvää syytä saapua hyvissä ajoin ennen koneen lähtöä. Yksi arvostaa makuelämyksiä ja noutaa kahvilasta Go!-paketin herkut mukaan lentokoneeseen tai nauttii viinibaarissa lasillisen laatuviiniä. Toinen poikkeaa elokuvia katsomaan eservice Bariin ja kolmas kauppakadulle ostoksille. Neljäs jättää auton huoltoon loman ajaksi. Valitsipa miten tahansa, yksi on varmaa: Helsinki-Vantaalla kannattaa asioida. Teet ostoksesi edullisemmin kuin Helsingin keskustan myymälöissä ja jos matkasi vie EU:n ulkopuolelle, säästät savukkeissa ja alkoholissa vielä enemmän. Monipuolisen pienen kaupungin tavoin lentoasema palvelee paikkana, jossa jokaisen matkustajan tarpeet ovat yhtä tärkeitä ja palvelu aina henkilökohtaista. Uusi Reason to Fly -tunnus opastaa palvelujen luo. LASTENHUONE Piirrettyjä filmejä vai leikkiautolla ajoa perheen pienimpien iloksi? Lentoasemalla on kolme lasten leikkihuonetta, joissa on pelikonsoleja ja elokuvia riemukkaaseen yhdessäoloon. Lasten leikkipaikat sijaitsevat ulkomaanterminaalissa porttien 30 ja 20 läheisyydessä sekä kotimaanterminaalissa portin 16 luona. SIKARIHUMIDÖÖRI Tax Free Plus -myymälän erikoisuus on Cigar House, sikarihumidööri, josta löytyy yli 50 erilaista sikarimerkkiä aina 650 euroa kappaleelta maksavasta Cohibasta suosituimpaan Davidoffiin. Sikarien lisäksi kaapista löytyy myös lahjaesineitä. SKY CELLAR -VIINIBAARI Mikä viini sopisi poronlihan kanssa? Lentomatkustaja saa mainioita viinivinkkejä Peter Hiltuselta viinibaarissa, jossa laatuviinejä myös pääsee maistelemaan laseittain. SUOMALAISET HERKUT STOCKMANNILTA Stockmannilta voit ostaa herkkuja pieneen ja suureen nälkään sekä myös eksoottiseen makuun. Myymälän suomalaiset designtuotteet ovat varmasti mieluinen tuliainen. PALMROTHIN KENGÄT JA LAUKUT Muodikkaat kengät ja laukut löydät Pertti Palmrothin myymälästä. BURBERRY Burberryn ruutukuvio sai nimensä keksijänsä, skottilaisen Thomas Burberryn, mukaan jo 1920-luvulla. Klassikoksi muodostuneen merkin vaatteita myy lentoasemalla Tax Free Plus. SAND Naisten ja miesten vaatteita sekä miesten kenkiä myy Sandin putiikki. 8

9 9

10 PARFYYMIT Kevät ja kesä ovat tuoksuja tulvillaan, mutta onko sinulla jo omasi? Parfyymejä ja partavesiä sekä kosmetiikkaa tarjoavat Helsinki Airport Duty Free ja Tax Free Plus ulkomaanterminaalissa sekä Finnair Arrival Shop heti passintarkastuksen jälkeen ja kotimaanterminaalin Suklaa ja Puuteri. CAFE & BAR TUULI Lentoaseman kahviloista saa lentokoneeseen tai kotiin mukaan Go!-tuotteita, esim. voileivän jääteen kera, croissantin kahvilla ja tuoremehulla tai muffinssin kahvilla ja jääteellä. Auki lentojen aikataulujen mukaan. MAR LODGE Miten olisi: paistettua siikaa, korianterikastiketta ja röstiperunaa tai itämaisen tapaan maukasta wokkia? Kuvan annoksen seuraksi suositellaan talon valkoviiniä Copihue Sauvignon Blancia. Mar Lodge on avoinna ark. klo ja la klo MUISTA MYÖS NÄMÄ Hanki lääkkeet matkalle lentoaseman apteekista. Jätä turkki ja takit lentoaseman säilytykseen. Tilaa autolle pesu, sisäsiivous ja huolto matkan ajaksi. Autosi odottaa puhtaana ja teräkunnossa kun palaat. Kampaamosta saat nopeasti uuden ilmeen. Varmista, että yhteydet kaukomaan ja kodin välillä toimivat. Vuokraa lentoasemalta matkapuhelin. HYVÄN SYYN LENTÄÄ TUNNISTAT MERKISTÄ Reason to Fly -tunnus on lentoaseman uusi liikemerkki. Tunnus viestii matkustajalle palvelualttiista asenteesta, jossa matkustaja on kaiken keskipiste. Liikemerkki kehitettiin, jotta matkustajat löytäisivät entistä paremmin ne palvelut, joita hakevat, ja saisivat näin matkastaan entistä enemmän irti. 10

11 11

12 Teksti: Anne Rikama Kuvat: Jyrki Komulainen Helsinki-Vantaan olohuoneessa HUIPPUMUOTOILUA ja viimeisintä tekniikkaa Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajille tarjotaan uudenlainen tapa käyttää odotteluaika hyödyllisesti ja hauskasti: oleskelutilan yhteyteen sijoitetussa multimediakeskuksessa voi vetäytyä erikoisvalmisteisen design-tuolin uumeniin hoitamaan työasioita verkossa ellei sitten halua vain rentoutua musiikkia kuunnellen tai elokuvasta nauttien. Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalin transit-alueella, aivan portti 20 b:n läheisyydessä, ohikulkijan katse tarttuu tutunnäköisiin huonekaluihin. Vastapäätä Alvar Aallon kuuluilla kalusteilla sisustettua Artek area -oleskelutilaa seisoo kuusi valkoista, tieteiselokuvissakin vilahdellutta pallotuolia, Eero Aarnion 60-luvulla suunnittelemaa klassikkomallia. Upottavista laiskanlinnoista avautuu lennokas maisema ulos kiitotielle. Jatkolennon odottelu alkaa tuntua suorastaan houkuttelevalta ajatukselta! 12

13

14 Sähköisten pallotuolien lisäksi eservice Barissa asiakkaiden käytössä on monipuolisella pc-työkaluilla varustettuja työpisteitä. 14

15 Pallotuolissa on mukavaa, varo ettet myöhästy lennolta! TULEVAISUUDEN MATKUSTAJILLE TÄNÄÄN Kaikille avoin multimediakeskus eservice Bar on toiminut Helsinki-Vantaan lentoasemalla viime syksystä lähtien. Maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen palvelun lanseeraaja, toimitusjohtaja Ilkka Ukkola eservice Bar Oy:stä on kokemuksesta ja tuotteestaan selvästi innostunut. Sähköiset työskentely- ja ajanvietemahdollisuudet ovat palvelua tulevaisuuden lentomatkustajille, jo tänään. Varsinkin yritykset ja ulkomaiset matkustajat ovat huomanneet tilaisuuden ottaa odotteluaika hyöty- ja virkistyskäyttöön. Palvelupisteen näkyvin tuote ovat pallotuolit, jotka lähemmässä tarkastelussa paljastuvat näppäimistöllä varustelluiksi tekniikan ihmeiksi: näyttöpääte liukuu esiin napin painalluksella ja avaa valikon haluttuun toimintoon. Nopeat, suojatut internet-yhteydet ja normaalit toimistoohjelmat kuuluvat asiaan. Muutos epallotuoliksi toteutui yhteistyössä suunnittelija-arkkitehti Petteri Nisusen ja Eero Aarnion kanssa, Ilkka Ukkola kertoo ja listaa palvelun tarjoamia mahdollisuuksia: mukavasti istuen voi siis surfata verkossa, lukea sähköpostit, katsastaa uutiset ja veikkausvihjeet sekä hankkia halutessaan matkatietoa, matkavakuutuksen ja hotellivarauksen. Palvelupisteen maksullisen VPN-yhteyden kautta myös oman kannettavan tietokoneen käyttö on mahdollista. Jos aikaa on, omassa rauhassa pallon suojissa voi niin ikään rentoutua valitsemansa elokuvan tai musiikin parissa, ulkomaailman häly ei kuulu. Tarjolla on muutaman elokuvan lisäksi lyhytfilmejä ja myös lastenelokuvia. LAAJENEVA KONSEPTI Sähköisten pallotuolien lisäksi eservice Barissa on asiakkaiden käytössä kahdeksan tavanomaisempaa työpistettä, looshia, jotka on varustettu monipuolisilla pc-työkaluilla. Faksi-, tulostus- ja kopiointimahdollisuudet kuuluvat asiaan. Yhdessä looshissa on tarjolla näppäimistö jopa aasialaisilla aakkosilla! Ilmailulaitokselta vuokratun tilan yhteydessä on kuuden hengen Area Meeting Room, teknisiltä varusteiltaan huippua sekin. Neuvotteluhuoneen vuokraajalla on halutessaan käytössä ateriapalvelu. Työpisteiden kuten myös epallotuolin käyttö maksaa kaksi euroa 15 minuutilta, elokuvan voi katsoa kahdeksalla eurolla. Maksu hoituu palvelutiskillä tai kätevästi matkapuhelimella. Konseptimme on vielä kehitysvaiheessa, tuotteen sisältöön ja uusiin sovellutuksiin paneudutaan edelleen. Repertuaari laajenee varsinkin langattomalla puolella. Luvassa on mm. bluetooth-palveluja ja mahdollisuus ladata omaan kännykkään erilaisia ohjelmia, Ilkka Ukkola valottaa. Jatkossa eservice Bar laajenee muillekin kotimaisille lentoasemille. Kevään aikana toimipiste avataan esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentoaseman Terminaali 2:ssa. Kotimaan palvelupisteet ovat Helsinki-Vantaata lukuun ottamatta ns. stand alone -pisteitä. Tulevaisuudessa palvelukonseptia tullaan markkinoimaan myös ulkomaille. eservice Bar on avoinna maanantaista perjantaihin kello ja sunnuntaisin kello 12 19, lauantaisin palvelupiste on suljettu. Neuvottelutilan voi varata ennakkoon numerosta (09) Lisätietoja: 15

16 Teksti: Anne Rikama Kuvat: Marja Helander Elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa: Nauru kohottaa Palkitun Nousukausi-elokuvan ohjaaja Johanna Vuoksenmaa käsittelee vaikeita ja traagisiakin aiheita mielellään naurun kautta, komedian keinoin. Huumori on minulle luonteva tapa katsoa maailmaa. Elokuva voi viihdyttää, vaikka sillä olisi myös syvempiä merkityksiä peilaava tasonsa. Pitkä ja liehuvahiuksinen Johanna Vuoksenmaa, 38, on uljas ilmestys Helsinki-Vantaan lentoasemalla: japanilaisturistien päät kääntyvät, kun 181-senttinen elokuvaohjaaja leikkii valokuvaajan pyynnöstä ohjaajantuolilla ja radiopuhelimella, joista ainakin jälkimmäistä tarvitaan toisinaan oikeastikin jokapäiväisessä työssä. Johanna tunnetaan nimenomaan Nousukausi-elokuvasta, sillä hänen esikoisohjaustaan kävi pelkästään elokuvateattereissa katsomassa lähes suomalaista. Elokuva palkittiin vuoden alussa parhaan elokuvan, parhaan käsikirjoituksen ja parhaan sävellystyön Jussi-patsailla. Käsikirjoituksen takana on ohjaajan oma avopuoliso Mika Ripatti. Johannan nimi on tuttu myös televisiosta. Kevään aikana ruudussa on pyörinyt uusin jaksoin hänen ohjaamansa ja yhdessä Leo Viirretin kanssa kirjoittamansa sketsisarja Paristo, jossa ilakoidaan olan takaa parisuhteen kustannuksella. Katsojien suosikkeihin kuului myös aiempi televisio-ohjaus, naisista luotuja stereotypioita murtava Kumman kaa. Samaa hirtehishuumoria edusti jo vuonna 2000 Tampereen elokuvajuhlilla palkittu lyhytfilmi Taivas tiellä, joka riemukkaalla tavalla kuvaa 60-vuotiaan Helmin heräämistä itsenäiseen elämään äidin kuoleman jälkeen. Tyylilaji on hallussa! 16

17 Elokuvan kieli on globalisoitunut, elokuvaohjaaja Johanna Vuoksenmaa on huomannut.

18 Johanna toteaa, että huumori on hä- nelle omin tapa katsoa maailmaa. Oi- valtavan naurun kautta viesti menee paremmin perille kuin saarnaten ja tuputtaen. Nauraminen on hyvä keino käsitellä rankkojakin asioita ja selviytyä niistä. VIIHDETTÄ JA VUOROVAIKUTUSTA Johanna sanoo tulleensa ohjaajaksi eräänlaisen kommunikaatiokriisin kautta. Lahden muotoiluinstituutista valmistunut valokuvaaja ja kuvataiteilija vaihtoi työnsä elävään kuvaan ja aloitti ohjaajan opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa 28 ikävuoden kypsässä iässä. Halusin enemmän vuorovaikutusta, tavoittaa töilläni useampia ihmisiä, tiivistää valokuvataiteen valtionpalkinnolla ja viisivuotisella taiteilija-apurahalla palkittu Johanna. Palkinnot tuntuvat hyviltä, mutta tärkein palaute tulee katsojilta. Haluan kertoa tarinoita, herättää reaktioita, ajatuksia ja tunteita. Siirtymä sinänsä ei ollut valtava muutos, olin tehnyt ääneen ja liikkuvaan kuvaan perustuvia installaatioita jo aikaisemmin. Johanna toteaa, että huumori on hänelle omin tapa katsoa maailmaa. Oivaltavan naurun kautta viesti menee paremmin perille kuin saarnaten ja tuputtaen. Nauraminen on hyvä keino käsitellä rankkojakin asioita ja selviytyä niistä. Naurava ihminen hengittää vapaammin, on avoin ja vastaanottavainen. Tragikomediaa pidetään vaikeana lajina, eikä ohjaaja Vuoksenmaa kiistä asiaa. Komedian kuvaaminen on hänen mukaansa intuitiivista puuhaa, jossa joutuu kokeilemaan ja ottamaan riskejä. Kuvaustilanteessa livenä huvittava juttu ei välttämättä toimikaan elokuvassa. Nauru syntyy usein siitä, kun tutut ja vakiintuneet kuviot vaihtavat paikkaa. Itsekin tykkään käännellä ja leikkiä, laittaa esimerkiksi aikuinen lapsen asemaan kuten Paristo-sarjan Seppo, vaimonsa määräilemä kirurgi. Komedia vaatii myös ajankäsittelytaitoa, kykyä tavoittaa se naurun hersyttävä pieni leikkauspiste. 18 NAINEN, OHJAAJA Johanna antaa vaikutelman voimakkaasta naisesta, joka tietää mitä tahtoo, myös työssään. Miesvoittoisella alalla pärjännyt ohjaaja ei kuitenkaan tunnusta varsinaista naisnäkökulmaa. Tärkeintä olisi, että henkilöihin voisi uskoa ja samaistua. Jos esimerkiksi näyttelijöiden ilmaisu kulkee toisistaan poikkeavissa rekistereissä, maailma hajoaa ja kokonaisuus ei toimi. Kaikkien instrumenttien tulee olla samaan sävyyn viritettyjä; tämän yhtenäisyyden valvominen on yksi ohjaajan tärkeimpiä tehtäviä. En ikinä päästä läpi sellaista näyttelemistä, johon en itse usko. En voi ajatella, että olkoon, ei sitä kukaan huomaa. Tietysti näyttelijä saa tarjota omia näkemyksiään. Useat tarinahenkilöt heräävät henkiin nimenomaan näyttelijän nerouden ansiosta, jos jutun tyyli, rytmi ja käsikirjoitus on ymmärretty samalla tavalla.

19 Johannan oman elämän rooleista rakkain on äitiys, joskin perheen ja epäsäännöllisen työn yhteensovittaminen on välillä todellinen haaste. Tiukan kuvausvaiheen aikana päivät ovat usein pitkiä, mutta kotiin, Tampereen Pispalassa sijaitsevaan puutaloon, Johanna kiirehtii aina kun vain voi. Aleksis, 9, ja 10-vuotias Elias ovat äidin työstä kiinnostuneita ja haluavat kuunnella juttuja varsinkin jännittävistä yökuvauksista. Tilannetta, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja asuvat samassa perheessä, voisi ulkopuolelta katsoen pitää ihannetapauksena. Onko se sitä? No ei, parahtaa Johanna. Yhdistelmä ei oikein toimi. Nousukauden jälkeen Mikan kanssa päätimme, että yhteisiä töitä ei enää tule. Mutta kuinka ollakaan, suunnitelmat yhteisestä, Virpi Hämeen-Anttilan romaaniin perustuvasta Suden vuosi -elokuvasta ovat valmiina. Tuottaja puhui meidät mukaan, molemmat erikseen. Elokuvan kuvaukset alkanevat ensi vuonna. TUNTEIDEN ELÄMYSMATKOJA Nousukausi on kuvaus urakeskeinen nuorenparin todeksi kääntyvästä extreme-seikkailusta työttömän arkeen Jakomäessä. Ennakkoluuloilla leikittelevä elokuva kyseenalaistaa ohjaajalle tyypillisesti totuttuja ajatuskulkuja. Samalla tavoin hulvattomasti mutta myös lämpimästi hän kohtelee henkilöitään paraikaa Helsingissä kuvattavassa Tahdon asia -tv-sarjassa. Johanna Hartikaisen käsikirjoittama 12-osainen sarja esitetään TV1:n Kotikatsomossa vuoden kuluttua. Aihepiiri on haettu kaupungissa asuvien, alle 40-kymppisten ihmisten suhteista, kriiseistä, työstä ja lapsista. Johannan mielestä televisio on kompleksinen väline. Televisio tavoittaa, mutta itse tekeminen on kiireen ja minimissä pidettävien kustannusten vuoksi joskus raskasta. Kotimaisen elokuvan omasta nousukaudesta hän iloitsee: ensi-illat vetävät väkeä ja valtiovaltakin tukee. Kun kotimaisia elokuvia voidaan tehdään enemmän, yhä useampi löytää niistä positiivisia kokemuksia. Myös käsikirjoittamiseen on tajuttu satsata reippaammin. Ulkomaisista suosikeistaan Johanna mainitsee esimerkkinä englantilaisen Housut pois -komedian. Woody Allenin terävä äly ja Pedro Almodovarin absurdi huumori purevat häneen myös. Tunteiden liikuttajana Ingmar Bergman on ehdoton. Pidän elokuvista, joissa saa nauraa ja itkeä. Hyvän elokuvan jälkeen maailma näyttää aina hieman erilaiselta. LENTOASEMA TARINAN SOLMUKOHTA Pyynnöstä Johanna miettii elokuvan ja matkustamisen, lentämisen yhtäläisyyksiä. Elokuvan ohjaaminen ja lentomatka voivat hänen mielestään olla hyvinkin vertailukelpoisia. Matka alkaa, kun kuvausporukka astuu tuotantokoneeseen. Yhdessä matkustetaan loppuun saakka, pois ei ole pääsyä. Itse olen matkanjohtaja ja vastuussa siitä, että kukaan ei joutuisi perillä pettymään, hän hymyilee. Toivon, että lopputulos olisi kaikkien mielestä matkanteon arvoinen ja että samalla porukalla voitaisiin lähteä luottavaisina kohti jotain muutakin määränpäätä. Johanna reissaa Helsingin ja Pispalan väliä enimmäkseen autolla, mutta runsaasti liikkuvana ihmisenä myös lentoasemasta on tullut hänelle tuttu paikka. Helsinki-Vantaa on tullut tutuksi myös kuvausympäristönä, lentoasema kun on elokuvissa usein se solmukohta ja paikka, josta tarina lähtee uuteen vaiheeseen. Viimeksi kuvasimme täällä Tahdon asiaa mm. VIP-loungessa ja liukuportaissa. Kaikki meni hyvin ja yhteisymmärryksessä, vaikka meitä oli 15 ja vierekkäiset portaat piti saada liikkumaan samaan suuntaan. OLENNAISTA OIKEA ASENNE Oman maan kansainväliseen lentoasemaan muodostuu Johannan mukaan helposti aivan erityinen suhde. Hänelle Helsinki-Vantaa merkitsee inhimillisen kokoista lentokenttien äitiä, jonka suojista löytyy rauhallisiakin soppia olla omissa ajatuksissaan. Johanna katsoo terminaalin lasiseinän toiselle puolelle, ylös lentoon valmistautuviin koneisiin. Myös hänen oma uransa on nousukiidossa, ja paineita menestystä tuoneen debyytin jälkeen varmaan löytyy. Onneni on, että osaan suhtautua työhön kuitenkin aika rennosti. Apuna on mummolta opittu tapa kaivaa mönkään menevistä asioistakin parhaat puolet: kun hiihtolomalla jouduin loukkaantuneen jalkani vuoksi pariksi päiväksi sairaalapetiin, asia ei harmittanut niin paljon kun voisi kuvitella. Toisin kuin vuokramökissä, sairaalasängyn sai hyvään lukuasentoon! Olen antanut itselleni luvan myös epäonnistua. Jos kaikki menisikin karmealla tavalla pieleen, parin vuoden päästä asiaa ei muista kukaan. Kerron tarinoita niin kuin parhaiten taidan ja yritän löytää aina tekeillä olevasta tehtävästä olennaisen. Seuraava työ on sitten seuraava työ. 19

20 Teksti: Leena Huhtamaa Kuva: Jyrki Komulainen Ilmailulaitoksen Internetistä entistäkin helppokäyttöisempi Ilmailulaitoksen verkkopalvelun graafista ilmettä kevennettiin ja käytettävyyttä parannettiin toukokuun alussa. Palvelu jaoteltiin entistä selkeämmin suurimpien käyttäjäryhmien mukaan matkustajille ja ilmailijoille. Lisäksi Internet-palvelusta löytyy yleistä tietoa Ilmailulaitoksesta ja sen tehtävistä. LENTOMATKUSTAJAN OPPAASTA LENTOON Ilmailulaitoksen Internetiä käyttävät ensisijaisesti lentomatkustajat, jotka etsivät lisätietoja matkalle lähdöstä sekä siitä, miten käyttää aikaansa lentoasemalla. Palveluista käytetyimpiä ovat Helsinki-Vantaan lähtevien ja saapuvien lentojen online-tiedot sekä sääpalvelut. Suosituimpien joukossa ovat myös viime vuonna avatut lentomatkustajan turvaohjeet sekä ohjeet vammaisille lentomatkustajille. Kaikki lentoasemat ja niiden palvelut löytyvät uuden Internetin etusivun kautta kätevästä alasvetovalikosta, sekä matkustajille osiosta. Jokaisen lentoaseman säätiedot näkyvät heti kunkin lentoaseman etusivulla. Lentoasemien sivuille pääsee nyt myös suoraan omalla Internet-osoitteella, esim. PALAUTTEESTA PALKITAAN Vuosikertomus julkaistaan jatkossa painetun version lisäksi sähköisenä ratkaisuna sekä suomeksi, ruotsiksi että englanniksi. Tulevaisuudessa panostamme voimakkaasti uusien verkkopalveluiden käyttöönottoon sekä käyttäjäystävällisen palvelun rakentamiseen. Käyttäjäpalautetta saadaksemme toteutamme sivuillamme kyselyitä ja arvomme palkintoja. 20

21 MOBIILIPALVELUIHIN LISÄKSI WAP Lähitulevaisuuden kehityshankkeenamme on saada kaikkien Ilmailulaitoksen lentoasemien lähtevät ja saapuvat lennot Internetiin sekä mobiilipalveluksi. Ilmailulaitoksen mobiilipalvelun avulla voi edelleen tilata tietoja Helsinki-Vantaan lentoaseman lähtevistä ja saapuvista lennoista tekstiviestinä ja uutuutena rinnalla toimii helppokäyttöinen WAP-palvelu. Lisätietoja ja käyttöohjeita löytyy lähtevien ja saapuvien lentojen yhteydestä Internetin etusivulta. ILMAILIJOITA UNOHTAMATTA Lentosää helpottaa lentosuunnitelmien tekoa edelleenkin. Ilmailutiedotuspalveluun pääsyä helpotetaan kansainvälisestikin tunnetulla etusivun C-kirjaimella ja uutena palveluna tarjoamme jatkossa myös esim. AIP supplementteja Internetistä. Ilmailijoiden sivuilta löytyvät Lentoturvallisuushallinnon palvelut kokonaisuudessaan sekä viranomaisten normisarja. ERILLISIIN OSIOIHIN MYÖS SUORAAN Kaikki edellä mainitut osiot löytyvät osoitteesta mutta moniin osioihin on mahdollista päästä myös suorilla osoitteilla, kuten: Lentomatkustajille: Viranomaispalveluja: Helsinki-Vantaan lentoasema: NÄIN TILAAT MOBIILIPALVELUN Tekstiviestipalvelun voit tilata lähettämällä tekstiviestin [LENTO] väli [LENNONNUMERO] väli [PÄIVÄ] numeroon Esimerkiksi LENTO AY Ruotsiksi ja englanniksi palvelu tilataan muuten samalla tavalla, mutta LENTO -sanan tilalle kirjoitetaan FLYG tai FLIGHT. Ilmailulaitoksen verkkopalvelun toteutuksesta vastaa Crasman Co Ltd, joka on suomalainen vuonna 1996 perustettu digimedia-, e-business- ja palveluyritys, jonka päätuotteena on yhtiön kehittämä Crasmanager-sisällönhallintajärjestelmä. Palvelu koskee yhtä lentoa kerrallaan ja sen hinta on 1,04 euroa sekä mahdollisen ulkomaisen operaattorin veloitus. WAP-palvelu löytyy osoitteesta wap.ilmailulaitos.fi. 21

22 Teksti: Nina Pinjola Kuvat: Jyrki Komulainen, Muumimaailma, Salon taidemuseo ja Turku TouRing Turun lentoaseman kautta kesään Tervetuloa Turkuun, tuntuu lentoaseman matkatavarahallissa jököttävä Muumipappa sanovan. Sinisilmäinen vekkuli muistuttaa maailmanmatkaajaa siitä, että hän on saapunut viralliselle Muumimaailman lentoasemalle. Turkuun on helppo tulla lentäen: Helsingistä sinne saapuu päivittäin kuusi suoraa lentoa. Suomen vanhin kaupunki on logistinen keskittymä, josta on helppo jatkaa matkaa paitsi lähialueille, kuten Saloon tai Uuteenkaupunkiin myös lentoteitse Blue1:n siivin vaikkapa Tukholmaan tai Kööpenhaminaan. Logistiikan hyödyntäminen näkyy myös selvästi kasvavana rahtitoimintana. Ja lisääkin on toiveissa: Lentoreiteistä Turusta Ouluun, Vaasaan ja Jyväskylään ollaan kovasti kiinnostuneita, ja olisikin hienoa jos jokin lentoyhtiö palauttaisi reitit toimintaan. Siten saisimme alueellisetkin lentoyhteydet kuntoon, Turun lentoaseman päällikkö ja Ilmailulaitoksen Länsi-Suomen yhteistoimintaalueen johtaja Antero Mero sanoo. Hän väläyttelee mahdollisuutta myös esimerkiksi Tukholma Maarianhamina Turku-reitille. Meron vastuualueeseen kuuluvat Turun lisäksi myös Porin, Maarianhaminan, Vaasan, Kauhavan ja Kruunupyyn lentoasemat. Kaiken kaikkiaan Länsi-Suomen alueella liikkuu hänen mukaansa vuosittain yli miljoona lentomatkustajaa. Länsi-Suomen aluejohtaja Antero Mero Ilmailulaitoksesta ja Muumipeikko ottavat lentomatkustajan avosylin vastaan. Arvatkaa, kumpi on kumpi, Mero vitsailee. 22

23 Pitkin Aurajoen rantaa / Aurajoe rannas MERELLINEN SAARISTO- JA ILMAILUKAUPUNKI Turku on paitsi merellinen saaristo- ja kesäkaupunki myös ilmailukaupunki. Täällä on vahva ilmailuperinne. Turun ensimmäinen sotilaslentotukikohta aloitti toimintansa vuonna 1918, ensimmäinen vesilentoasema vuonna 1925 ja Suomen ensimmäinen siviilimaalentoasema perustettiin Turun Artukaisiin Nykyisessä paikassa lentoasema aloitti toimintansa 1955, Mero muistuttaa. Vuosi 2005 on meille erityisen merkittävä, sillä silloin juhlimme peräti kolminkertaisia ilmailun syntymäpäiviä, kun vesilentoasema täyttää 80, Artukaisten lentoasema 70 ja Turun lentoasema 50 vuotta. Nykyään lentoasemalla on suuri merkitys Turun kaupungin lisäksi myös koko talousalueelle välillä Loimaa, Salo ja Uusikaupunki. Toimivat lentoyhteydet ovat kaiken a ja o. Matkailijoille Turun alue tarjoaa paljon hienoja elämyksiä, Mero sanoo. Hän uskoo, että jos Keski-Eurooppaan saadaan viedyksi tietoa Länsi-Suomen monista matkailumahdollisuuksista, myös ulkomaalaiset kyllä tulevat alueelle entistä sankemmin joukoin. Turku on paitsi idyllinen kesä- ja saaristokaupunki mutta myös tunnelmallinen kaupunki esimerkiksi jouluisin. Turvallisuus ja monipuolisuus ovatkin Länsi-Suomen valtteja. Matkailijoita vetävät tänne myös muumit ja mikä olisikaan parempi tapa saapua muumeja katsomaan kuin lentää viralliselle Muumimaailman lentoasemalle, vierailla Turun keskiaikaisessa kaupungissa ja jatkaa sitten sieltä matkaa Naantaliin, Mero maalailee.

24 TÄLT PUALT JOKKE TOIS PUAL JOKKE JA TAKASI Lentoasemalta keskustaan on vain kahdeksan kilometriä. Turku on pieni kaupunki, jossa kaikki on kävelymatkan päässä. Keskiaikainen kaupunki elää vilkasta elämää ympäri vuoden. Ja tänä vuonna tavallista vilkkaampaa, sillä Suomen vanhin kaupunki juhlii 775-vuotista taivaltaan monin tapahtumin. Luvassa ovat mm. Hansapäivät ja Keskiajan Turku , Suomen vanhin rockfestivaali Ruisrock , Aurajoen iskelmäfestivaali sekä Turun musiikkijuhlat Mutta Turku on kiehtova jo sellaisenaan. Aurajoen rantaa pitkin voi kävellä 3 4 kilometriä yhteen suuntaan, ajaa sitten Förillä Suomen ainoalla kaupunkilossilla joen yli ja palata joen toista puolta takaisin. Joen yli pääsee myös siltoja pitkin: Aurajoen ensimmäinen silta rakennettiin todennäköisesti jo vuonna Kaupunkilaiset itse löysivät Aurajoen rannat luvulla. Tall Ship Race -tapahtuma sai asukkaat havahtumaan siihen tosiasiaan, että Turun jokirantaa parempaa kävelyreittiä voi tuskin olla, tuotepäällikkö Ursula Keva Turun kaupungin matkailutoimisto Turku Touringista sanoo. Nyt kun jokiranta on tunnelmallisesti valaistu, siellä on mukava kävellä iltaisinkin. Kirkon lähikatuja kulkiessa eksyy helposti esimerkiksi ultradoorilaisten pylväikköjen suojaan kätkeytyvään Ribsruokapaikkaan. Joen rannalla olevat ravintolalaivat, kuten Cindy ja Svarte Rudolf sekä monet kahvilat ja muut pienet ravintolat suorastaan kutsuvat piipahtamaan sisään. Niissä voi vaikka kokeilla ruokalistan tilaamista aidolla paikallismurteella: Kyyppari, kummossilai räätei teil tääl o? Joen partaalla oleva Titanik, entiseen yleisövessaan kunnostettu taidegalleria, on vain yksi monista taiteenystävää kiehtovista paikoista. Kävelyretki veden äärellä piristää mieltä ja kuljettaa sujuvasti keskiaikaisen kaupungin historiaan. 24

25 Aurajoe rannas Aboa Vetus ja Ars Nova -museot vievät aikamatkalle Miltä näyttää keskiaikainen katu? Entä nykytaiteen viimeisimmät virtaukset? Molempiin kysymyksiin saa vastauksen Rettigin palatsissa. Elämä on täynnä yllätyksiä sen saivat 1990-luvun alussa huomata nykytaiteen museon Ars Novan rakentajat, jotka törmäsivät keskiaikaisiin rakennelmiin Rettigin palatsin kunnostustöiden yhteydessä. Yhden museon sijasta vanhaan Rettigin palatsiin, tupakkatehtailija Rettigin entisen yksityiskodin yhteyteen, syntyi kaksi museota. Vanhat mukulakivikadut ja kaupunkikorttelin jäännökset kaivettiin esiin seitsemän metrin syvyydestä, ja keskiaikaa esittelevä, maailmassa ainutlaatuinen museo sai nimen Aboa Vetus. Aboa Vetus -museoon kuljetaan alaspäin vieviä portaita, joiden viereen on merkitty aikajana, joka johdattaa matkaajan nykypäivästä aina 1200-luvulle. Turun vanhassa keskustassa, 6 metriä maanpinnan alapuolella ja vain 3 metriä merenpinnan yläpuolella, voi ihmetellä vanhaa kaivorakennelmaa, ja sen kätköistä löydettyä 1700-luvun plooturahaa. Jonkin matkan päässä siitä sykähdyttää luvun puolivälissä eläneen pienen koiran hento luuranko, joka kertoo vuotta jatkuneesta ystävyyssuhteesta ihmisten ja nelijalkaisten välillä. Keskiaikaisten rakennusten, pyöreiden kivien ja vanhojen katujen lomassa on mahdollisuus tutustua Kaakeleitako vain? -näyttelyyn, joka kertoo tarinoista ja merkityksistä esineiden taustoilla. Matka jatkuu vanhojen rakennusten kellareiden kautta päivänvaloon ja 2000-luvulle. Ars Nova -museon näyttelyn rungon muodostaa Matti Koivurinnan säätiön kokoelma, johon kuuluu yli 500 teosta Suomen ja maailman nykytaiteen kuuluisilta taiteilijoilta. Huhti kesäkuussa tiloissa nähdään Kari Cavénin taidetta, ja esillä on suomalaista korutaidetta. Tuomiokirkolta luostarille johtavalla keskiaikaisella Luostarin Jokikadulla pääsee itse kävelemään keskiaikaa esittelevässä Aboa Vetus -museossa. Pyöreät, pienehköt kivet on ladottu hämmästyttävän tiiviisti. Asiakaspalvelun esimies Nemo Hormia kertoo, että keskellä katua kulkee isommista kivistä tehty raita, jota myöten hevosen oli helpompi astella. 25

26 Turun Taidelainaamosta Taidelainaamon hoitaja Jari Johansson uskoo Heli Kurunsaaren piparibileet -työn ja Teija Lehdon Elonkehrän löytävän nopeasti uuden kodin. silmäniloa 26 Vanhan Suurtorin laidoilla seisovat Turun Kulttuurikeskuksen muodostavat Hjeltin talo, vanha raatihuone ja Brinkkalan talo. Niiden suojissa toimii Just-taidegallerian, Brinkkalan Gallerian, Ullakkogallerian, kirjakahvilan ja erilaisten putiikkien lisäksi 10-vuotisjuhlavuottaan viettävä Turun Taidelainaamo. Valo taittuu ikkunoista kauniisti ja osuu maisemamaalauksiin. Seiniä peittävät hennot kukat rinnan vahvoja viivoja sisältävien töiden kanssa. Nuori pariskunta katselee töitä mietteliäästi. Vain muutama prosentti lainatuista taideteoksista palautuu meille lainasta, Turun Taidelainaamon hoitaja Jari Johansson kertoo. Lähes kaikki lunastetaan lainauksen lopuksi. Johansson kertoo, että lainaamosta löytyy töitä laidasta laitaan, abstraktista esittävään ja öljymaalauksista veistoksiin. Grafiikka on suosituinta ehkä edullisen hintatason vuoksi. Jotkin teokset löytävät heti uuden kodin, ja toiset saavat odottaa noutajaa lainaamossa jopa vuosia. Taidetta päivät pitkät katselevan ja sitä itsekin tekevän Jari Johanssonin oma suosikki on Marjatta Nuoreva. Hänen töissään Johanssonia viehättää kuulemma rauhallinen ja taidokas viivankäyttö.

27 Aurajoe rannas Taideakatemiasta Köysiradalle Taiteella on Turun kaupungissa pitkät juuret, sillä Aurajoen rannalle perustettiin aikoinaan Suomen vanhin taidekoulu, Turun piirustuskoulu. Turku on edelleen Suomen eturivin taidekaupunkeja. Yhtenä syynä siihen on varmasti Linnankadulla, sataman ja Turun linnan välissä, sijaitseva Turun ammattikorkeakouluun kuuluva taideakatemia, jonka suojissa opiskelee yli 800 kulttuuri-alan opiskelijaa eri puolilta Suomea ja aina ulkomailta asti. Ensi vuonna Turun Piirustuskoulu viettää 175-vuotisjuhlavuottaan. Vanhan Köysitehtaan ja vanhojen laivanrakennushallien sisälle kätkeytyvät Taideakatemian hienosti saneeratut tilat, joissa 18 eri taiteenlajia elää sulassa sovussa. Animaation, tanssin, musiikin, sirkustaiteen, nukketeatterin, elokuvataiteen ja monen muun aineen opiskelijat ovat onnekkaita vain 4 prosenttia hakijoista pääsee Taideakatemiaan opiskelemaan kuvataidetta. Maalaussalissa työskennellään 1600-lukulaisen asetel- man parissa. Kuvassa on mustahiuksinen raskaana oleva nainen, kynttilä ja pääkallo. Eri aikakausilta olevien tehtävien tarkoitus on herättää opiskelija huomaamaan missä kohtaa aikajanaa hän itse on, kuvataiteen koulutuspäällikkö ja kuvataiteilija Anu Tuomi kertoo. Taideakatemiasta valmistuu 4 5 vuodessa kuvataiteilijoita ja muita taiteen ammattilaisia. Kuvataiteen opinnäytetyö on jokin julkinen teos, esimerkiksi taidenäyttely. Koulun opiskelijat ovat myös tehneet pysyviä teoksia kaupungin tiloihin ja osallistuneet keskiaikaisiin markkinoihin valmistamalla vanhalla tekniikalla maalauksia muureihin. Turussa kävelyetäisyyden päässä toisistaan sijaitsee yli 10 laadukasta taidegalleriaa. Turun Taideakatemian yhteydessä toimii niistä yksi, Köysirata. Köysirata-galleriassa töitä katsellaan yli 350 metriä pitkässä entisen köysitehtaan tilassa. Kuvataiteen koulutuspäällikkö ja kuvataiteilija Anu Tuomi ja taustalla opiskelija Jani Helge Muurinen.

28 Aurajoe rannas Kuvataiteilija Ann Sundholm nauttii elämästä KÄDET SAVESSA Kuvataiteilija Ann Sundholmilla on ateljee Linnankiinteistössä, vanhassa viehättävässä rakennuksessa, jossa on vuokralaisina paljon muitakin taiteilijoita ja yrittäjiä. Työhuoneen nurkassa on kasa vanhoja ikkunapokia, joita Ann kunnostaa. Ne kertovat äänetöntä tarinaansa taiteilijan kodista, vanha sta puutalosta, jota Ann hiljakseen remontoi. Kahdeksan vuotta taiteilija on jo asunut talossa, jossa ei ole vettä eikä viemäriä. Ei, ei Ann ole syntyperäinen turkulainen vaan kotoisin Hangosta. Mutta kyllä, kyllä hän kokee Turun juuri omakseen. Juuri sellaiseksi paikaksi, jossa taiteilijan on hyvä elää. Erityisen hyvä siksi, että Turussa taiteilijoilla on hyvä yhteishenki. Turussa taide-elämä on virkeää. Taiteilijat myös auttavat ja tukevat toisiaan, vuonna 1985 Turun piirustuskoulun kuvanveistolinjalta valmistunut Ann kertoo. Taiteilijat ovat oman kaupunkinsa eräänlaisia käyntikortteja, jotka myös tekevät seutua tunnetuksi. Niinpä toivoisin, että kaupunki näkisi taiteen ja taiteilijoiden merkityksen tärkeämpänä ja myös järjestäisi meille työtiloja. Ann kuuluu sekä Salong 3+- että Vaahtopäät-taiteilijaryhmiin. Hän oli myös mukana perustamassa Aurajoen rantaan, vanhan yleisövessan tiloihin, Titanik-galleriaa. Useamman taiteilijan yhteisprojektit ovat minulle erityisen tärkeitä. Niissä voi jakaa sekä hyvät että huonot asiat, eikä henkiseen umpikujaan ajaudu niin helposti. KOLME LEIJONAA Parhaillaan Ann on kiireinen. Hänellä on työn alla kutsukilpailun voittanut työ: Kolme nukkuvaa leijonaa. Teosta odotetaan Arabianrantaan, ja sen on määrä olla valmis vuoden 2005 syksyllä. Mustien jätesäkkien ja kymmenien pyyhkeiden alta paljastuu yhden leijonan jättiläiskokoinen käpälä. Pöydällä pötköttää rinnakkain kolme valkoista kipsileijonaa, joiden rennot asennot on lainattu Annin kissoilta, Papulta, Teholta ja Svantelta. Valmiiden veistosten on tarkoitus olla peräti neljän metrin pituisia ja metrin korkuisia. Kilpailutyöni lähtökohtana oli paikka. Arabianrannassa on aukio, johon tullaan bulevardimaista katua pitkin. 28

29

30 Klassiseen päätepaikkaan, levähdyspaikalle, halusin suunnitella jotakin rauhoittavaa. Koska leijonaa pidetään vartioeläimenä, ajattelin, että jättiläiskokoiset nukkuvat leijonat kuvaavat hyvin suurta rauhaa, Ann kuvailee. Taiteilija kertoo tehneensä paljon teoksia valmiista esineistä, esimerkiksi päällystämällä vanhanaikaisen ruohonleikkurin lampaantaljalla tai pikkolohuilun rotannahalla. Oma lukunsa on huumorintajuinen taulusarja, jossa lehmäkuosinen taulu on kehystetty heinäreunuksilla ja käärmeen nahka liukuu vihreiden kaktuskehysten sisällä. Eläimen elinympäristö toimii sen kehyksenä. TYÖ OHJAA TEKIJÄÄ Ann tuntee olevansa etuoikeutettu, sillä apurahojen ja tilaustöiden ansiosta hän on voinut aina tehdä sitä työtä, josta pitää. Nautin tekemisestä käsillä. En tiedä parempaa tapaa viettää aikaa. Ann kertoo, että hän tekee elämässään ratkaisut aina sen mukaan, miltä kulloinkin tuntuu ja mitä eteen tupsahtaa. En suunnittele asioita vuoden päähän, kun en voi edes tietää, mitä ensi viikolla tapahtuu, hän sanoo suihkuttaen vettä savisen tassun päälle. Savimalli on saatava pysymään kosteana, jottei se halkeile. Ann kertoo, että hänestä mieluisinta on vain istua ja haaveilla, suunnitella uutta taideteosta tai vaikkapa puutalon kunnostusta. Haaveen toteutus on sekin hauskaa. Joskus työ toteutuu juuri sellaisena kuin kuvittelinkin, mutta vielä mukavampaa on, kun työ alkaa ohjailla tekijäänsä ja kertoo, miten se haluaa itsensä tehtäväksi. 30

31 Aurajoe rannas HENGÄHDYSTAUKO Pyhän Hengen kappelissa Jos kävelykierrokseen Aurajoen rannalla kaipaa hiljaista levähdystaukoa, kannattaa suunnata Ingmanin talolle. Keskiaikaisen talon kyljessä on vuosiluku ja vanha kirjoitus, jossa lukee Omnia Vincit Amor (Rakkaus voittaa kaiken). Talon katutason ovat vallanneet liikkeet. Kiinteistö Oy Kirkkopihan eli entisen Ingmanin talon korttelissa sijaitsevaan Pyhän Hengen kappeliin kuljetaan Brahen (Julinin) kauppakäytävän kautta sisätiloista. Modernin porraskäytävän uumenissa avautuu hiljaisuuden ja rauhan maailma. Pyhän Hengen kappeli ottaa matkamiehen vastaan arvokkaasti. Arkkitehti Benito Casagranden hiljentymistä ja pyhiinvaellusta varten suunnittelema ja rakennuttama tila on harkitun karu. Alttarina toimii vanha myllynkivi, ja seinät ovat kivisiä muureja, joista yksi on alkuperäinen ja peräisin 1500-luvulta. Jeesuksen krusifiksi on taivuteltu ruostuneesta piikkilangasta. Hämärässä katse osuu Madonnapatsaan hahmoon, joka näyttää nojautuvan kynttilöiden loistetta kohti. Kappelissa on pidetty monenlaisia tilaisuuksia häistä ristiäisiin ja uurnanlaskuun sekä yritysten ja järjestöjen hiljentymishetkiin ja konsertteihin. Pyhän Hengen kappelin osoite on Linnankatu 3 a B, ja tilan varauksista ja käynneistä voi tiedustella Anne Lahtomaalta, p. (02) Poikkea Saloon Taiteen ystävä katsastaa Turun seudulla liikkuessaan myös Salon taidenäyttelyn. Vanhassa yli satavuotiaassa veturitallissa nähdään kesällä Viljo Hurmeen töitä. Salon taidemuseon kesänäyttelyssä Viljo Hurme ismien pyörteissä nähdään mittava läpileikkaus muurlalaissyntyisen taiteilijan tuotannosta. Viljo Hurme ( ) tunnetaan mm. suomalaisen työn kuvaajana ja tämä Turun piirustuskoulun kasvatti liittyy kiinteästi Suomen itsenäisyyden alkuajan taiteeseen. Salon taidemuseon kesänäyttely tarjoaa leikkauksen Viljo Hurmeen kahdeksan vuosikymmenen aikana läpikäymistä taidesuuntauksista alkaen marraskuulaisuuden tummin sävyin toteutetuista teoksista aina valokuvarealismiin ja puoliabstraktiin kuvaukseen. Viljo Hurme kuvasi lähinnä muurlalaisia näkymiä ja maaseudun ihmisiä heidän arkisissa askareissaan pelloilla ja kodin piirissä. Hurme maalasi laadukkaita muotokuvia lapsista ja aikuisista sekä teki asetelmia hempeistä kukista keittiövälineisiin. Salon taidemuseo sijaitsee vanhassa yli satavuotiaassa veturitallissa osoitteessa Mariankatu 14. Taidemuseo on avoinna kesänäyttelyn ajan ma-pe 10 18, la ja su Talvisin museo on maanantaisin suljettu. 31

32 Sirkuksen nuoret Punaisten pellenenien takaa paljastuvat Turun ammattikorkeakoulun sirkustaiteen toisen vuosikurssin opiskelijat Mia Silvennoinen, 27, ja Matti Selin, 27. Mia oli käynyt yksityisen sankarit, klovnit ja tuplavoltin taiturit näyttelijäkoulun, ja Matti oli harrastanut sirkustaidetta jo ennen kouluun tuloaan. Erityisen viehtynyt olin ihmispyramidien rakentamisesta, koska kyseessä ei ole kilpaurheilu vaan tärkeintä on mukava yhdessäolo. Pyramidin rakentamisessa huomioidaan erilaiset vartalot ja toimitaan niiden ehdoilla. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Vuonna 1995 perustetulla sirkustaiteen opintolinjalla opiskelee 32 opiskelijaa. Koulun alkaessa monille oli suurin yllätys opiskelun fyysisyys. Niin kävi myös Mialle ja Matille. Keho ei tuntunut pysyvän matkassa. Selkää särki, ja mieleen hiipi epäilys, ettei kunto kestä, Matti kertoo. Mutta ensimmäisen paikaltaan tehdyn voltin jälkeen olo oli mahtava. Nyt harjoittelen jo tuplavolttia trampoliinilla. Miakin kokee opiskelun vaativaksi. Usein joutuu voittamaan itsensä. Esimerkiksi isolla trampoliinilla hyppiminen on yllättävän pelottavaa. Matti muistuttaa, että sirkustaiteen opintoihin kuuluu mm. jongleerauksen, klovnerian, akrobatian ja tasapainoilun lisäksi monia vakavasti otettavia oppiaineita, kuten anatomiaa, fysiologiaa, pedagogisia opintoja sekä näyttämöilmaisua, eikä pelkkää kekkalointia tynnyri päällä. Yleinen harhaluulo on, että kaikista voi tulla pellejä. Tosiasiassa klovnina olo on lajeista kaikkein vaikeinta. Kaikki helpolta näyttävä on hirveän työmäärän ja harjoittelun takana. Mia haaveilee perustavansa valmistuttuaan pienen kiertävän taiteilijaryhmän, joka yhdistäisi teoksissaan sirkusta ja teatteria, ja jota hän voisi itse ohjata. Matti haluaa opettaa sirkustaitoja nuorille. PARRASVALOJA JA PALJETTEJA? Risaiseen asuun pukeutunut sirkustaiteilijanainen nojautuu alas kahden metrin korkeudesta kankaan varassa. Mies ottaa hänet vastaan ja laskee maahan. Tragikoominen tarina kahdesta entisestä sirkustaiteilijasta, joilla on takanaan loistava menneisyys, alkaa piirtyä katsojan silmien eteen. Tänä keväänä valmistuvat Sanna Huttunen, 31, ja Sampo Kurppa, 26, hallitsevat jo varmuudella Häkki-esityksensä jokaisen liikkeen. He ovat harjoitelleet lopputyötään marraskuun puolivälistä alkaen. Esityksessä yhdistetään useita sirkuslajeja jonglöörin tempuista trapetsiin ja näyttelemiseen. Neljän kouluvuoden jälkeen molemmat ovat sitä mieltä, että sirkuslinjan suorittaminen vaatii kärsivällisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Pelkät oppitunnit eivät riitä, jos aikoo kehittyä esiintyjänä. Myös iltaisin on oltava valmis harjoittelemaan. 32