Valtion IT-strategia tuo tulosta s. 4 Kunnille oma ICT-palvelukeskus s. 8 Hätäkeskustoiminta uudistuu s. 12 Turvallisuusverkko toteutuu s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtion IT-strategia tuo tulosta s. 4 Kunnille oma ICT-palvelukeskus s. 8 Hätäkeskustoiminta uudistuu s. 12 Turvallisuusverkko toteutuu s."

Transkriptio

1 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 2/10 Valtion IT-strategia tuo tulosta s. 4 Kunnille oma ICT-palvelukeskus s. 8 Hätäkeskustoiminta uudistuu s. 12 Turvallisuusverkko toteutuu s. 10 Svensk resumé s. 29

2 Sisältö VIRVE-uutiset 2/2010 Valtion IT-strategia tuottaa tulosta kansalaisen ja yrittäjän etu tärkein 8 Kunta-alalle syntymässä valtakunnallinen ICT-palvelukeskus 10 Turvallisuusverkko TUVE toteutuu 12 Hätäkeskustoiminnan uudistus vaikuttaa koko auttamisen ketjuun TOTI edennyt kilpailutukseen VIPU pohtii VIRVEn puheryhmiä Asiakkaat tyytyväisiä VIRVE-verkon päivitykseen 18 Eurooppalaiset viranomaisverkkojen operaattorit Suomessa 23 Radiotaajuuksia etsitään viranomaisille 2 VIRVE-päivässä teemana tulevaisuus 18 Uutisia: TEDS-testaus käynnistyi 20 Svensk resumé Viranomaisverkot ja kansainvälisyys Turvallisuusviranomaisten viestinnän haasteita Pääkirjoitus VIRANOMAISTEN VERKOT ovat kehittyneet palvelemaan maan ja kansalaisten turvallisuutta erilaisissa kriiseissä. Eurooppa on elänyt rauhassa jo yli puoli vuosisataa, mutta silti viranomaisverkkoihin liittyy aivan oikein edelleen tavoite ylläpitää myös maanpuolustuksen kannalta turvalliset ja suojatut yhteydet. EADSin TETRA-verkkojen kehityksen juuret ovat edelleen Suomessa. Suomalaiset ovat pioneereja viranomaisverkon rakentamisessa, mutta muuallakin on herätty rakentamaan ja kehittämään tätä teknologiaa. Erityisesti terrorismin pelko on luonut tarpeita turvalliselle ja suojatulle viranomaisverkolle. Hyviä käytänteitä on syytäkin seurata ja soveltaa. Myös EU:n toimielimissä viranomaisverkkojen kehittäminen on asialistalla. Vaikka verkkojen yhteensopivuus EU:n laajuisesti ei liene lähitulevaisuuden mahdollisuus, riittävät taajuudet on syytä varata viranomaisille. Alaan liittyvää teknologiaa me maallikot emme tunne riittävästi. Siksi esim. Euroopan parlamentissa keskusteltiin enemmänkin kännyköiden ja mastojen vaikutuksista ihmisten terveyteen kuin varsinaisesta viranomaisverkkojen kehittämisestä. Onneksi niin EU:sta kuin jäsenmaistakin löytyy ammattilaisia valmistelemaan asioita päätöksentekoon. Erillisverkkojen hallitus käväisi Lontoossa ja tutustui kahden päivän aikana Cisco Systems -yhtiöön ja Metropolitan Policeen. Vierailu osoitti sen, että teknologian mahdollisuuksien rajana ovat enemmänkin talouden raamit ja kyky löytää tarkoituksenmukaisimmat sovellutukset. Lontoon Metropolitan Policen väki oli ylpeä toimintansa tehokkuudesta ja teknologian korkeasta tasosta. Poikkeuksellista oli halu palvella mediaa. Tiedotuskeskukseen oli vedetty kaapeliyhteydet suurimmille tv-kanaville. Asennetta mediaan kannattaa Suomessakin miettiä! Tarkistamattomatkin asiat tihkuvat joka tapauksessa julkisuuteen. Olisi parempi, jos viranomainen itse käsittelisi keskeneräisiäkin asioita ja toteaisi ne vielä epäilyksenalaiseksi. Huhuina ne muuttuvat aiheettakin totuudeksi. Eva-Riitta Siitonen Ylipormestari Erillisverkkojen hallituksen jäsen Päätoimittaja: Satu Huhtela, Suomen Erillisverkot Oy, puh Toimitussihteeri: Tiina Jäppinen, puh Toteutus: Mediakonttori, Lehden taitto: Heli Penttinen Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Yhteystietojen muutokset, lehtitilaukset ja palaute: Julkaisija: Suomen Erillisverkot Oy, PL 3, 0211 Espoo Painos: 00 kpl Kansikuva: Antero Aaltonen Painopaikka: Edita Prima Oy Kuva: Antero Aaltonen TURVALLISUUSVIRANOMAISTEN viestintään kohdistuu monia haasteita. Tele- ja tietojärjestelmien nopea kehittyminen asettaa suuria muutospaineita myös turvallisuusviestinnän palveluille. Käyttäjät ovat usein jo arkipäiväisessä viestinnässään tottuneet hyödyntämään alan viimeisintä ja kehittyneintä teknologiaa ja tarvittaessa räätälöityjä erikoisratkaisuja. Palvelutason laatuvaatimukset ovat erityisen korkeat, kun siirrytään puhumaan kriittisestä kommunikaatiosta. Erikoisratkaisujen kehittäminen ja ylläpito on tunnetusti kallista ja vaatii resursseja. Teknologia- ja toimittajavalinnoissa oma tarve tai tekninen paremmuus ei aina ratkaise, vaan tehtyjen valintojen tulee olla elinkelpoisia myös globaaleilla markkinoilla. Tasapainon löytäminen uuden teknologian toimintavarmuuden, tarvittavien investointien, käyttökustannusten ja toisaalta asiakastarpeiden välillä haastaa meidät erillisverkkolaiset miettimään nykyisiä ja tulevia ratkaisuja. Voimmeko toimia riittävän kustannustehokkaasti samalla säilyttäen poikkeuksellisen korkean palveluiden laadun ja asiakaskeskeisyyden? VIRVE-kehitysohjelma tuo tehokkuutta, nostaa verkon laatua ja modernisoi palveluja. Käynnissä oleva viranomaisten turvallisuusverkkohanke tuo samoin uusia merkittäviä mahdollisuuksia ja haasteita. Myös TETRA-verkkoympäristössä toimivan mobiilin nopeamman datavälityksen testaaminen on käynnistynyt. Muutosten keskellä on tärkeintä turvata ja tuottaa asiakkaiden tarvitsema palvelu toimintavarmasti ja huolehtia sen jatkuvuudesta. Kimmo Manni toimitusjohtaja Suomen Erillisverkot Oy 2 VIRVE-UUTISET 1/2010 3

3 VIRVE-käyttäjät Valtion IT-strategia tuottaa tulosta kansalaisen ja yrittäjän etu tärkein Valtiovarainministeriössä valmistellaan uutta tietohallintolakia, jonka tarkoitus on tarttua toden teolla siihen ongelmaan, että kunnissa ja valtiolla on käytössä satoja keskenään yhteen sopimattomia ohjelmistoja ja järjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. VALTION IT-JOHTAJAN Yrjö Bensonin mukaan uudessa laissa päähuomio on järjestelmien yhteensopivuudessa, yhteisten tietovarantojen hyödyntämisessa sekä yhteisessä kokonaisarkkitehtuurissa. Neljä vuotta sitten valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtiohallinnon IT-toiminnan kehittämisestä. Päätöksen pohjalta luotiin IT-strategia ( ), jota lähti luotsaamaan tuolloin valtion ensimmäisenä IT-johtajana Leena Honka. Benson tarttui ruoriin viime syksynä. Edeltäjältä jäi hyvä perintö, mikä tie käydään loppuun. Moni asia on jo muuttunut. On esim. SADe-hanke, IT-konseriohjauksen luominen julkishallintoon ja tämä lakiuudistus. Osa IT-strategian kärkihankkeista on jo siirtynyt tuotantoon. Samaan aikaan on alkamassa strategian uudistamiskierros, kuvaa Bensonin nykytilannetta. Julkishallinnon ICT-menot vuonna 2009 olivat noin 2,1 miljardia euroa. On arvioitu, että kun IT-strategia saadaan käytännön tasolle, voi se tuoda kymmenien miljoonien ja jopa 100 miljoonan säästöt. Laki antaa valtion IT-johtajalle on hyviä esimerkkejä, kuten Senaattikiinteistöt Oy ja Hansel Oy, sanoo Benson. Yhteinen tahtotila löytyi Bensonin tehtävää IT-johtajana helpottaa ennen kaikkea se, että Suomessa ollaan nyt yhtä mieltä maan ylintä johtoa myöten siitä, että kuntien ja valtion ICT-menoissa voidaan säästää ja parantaa tuottavuutta merkittävästi tietojärjestelmiä yhtenäistämällä sekä panostamalla avoimiin arkkitehtuureihin. IT-alalla uudistukset alkavat usein pienen piirin keskuudessa sisäsyntyisesti, ja sen jälkeen ideoita yritetään myydä organisaatiossa eteenpäin Nyt tehdään toisinpäin. Olemme toteuttamassa poliittisten päättäjien hyvin täsmällisiä toimeksiantoja, sanoo Benson tyytyväisenä. Eduskunta on kirjallisesti toivonut, että julkishallinnon järjestelmien toimivuutta on parannettava alkaen terveydenhuollonjärjestelmistä. Asia ei tule kuntoon ilman lakia, koska viranomaiset tekevät lakimääräisiä tehtäviä. Laki tuo myös velvoitteita. Tietohallintolaki Toimeksianto Eduskunnan päätettäväksi Voimaan Valtion IT-kehittämisohjelmat Sähköinen asiointi Sähköisen asioinnin alustan ja Asiointitilin kehittäminen ovat valtionhallinnon IT-strategiaa toteuttavia kärkihankkeita ja osa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma). Hankkeiden tavoitteena on lisätä asiakaskeskeisyyttä, kustannustehokkuutta ja tuottavuutta sekä tukea uusien laadukkaiden palveluiden syntymistä. Yhteentoimivuus Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman tavoitteena on luoda kokonaisarkkitehtuuri toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen ohjausvälineeksi kaikilla valtionhallinnon tasoilla. Lisäksi tavoitteena on suunnitella ja ottaa käyttöön toimintamalli arkkitehtuurin ylläpitämiseksi ja arkkitehtuurikuvausten hyödyntämiseksi kehityshankkeiden ohjauksessa ja järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Tietohallintolain pääsisältö koskee konsernin hallintoa. Kun tulin IT-johtajaksi, minulle painotettiin, että tehtäväni on tuoda valtion IT-hallintoon ennen kaikkea konsernimainen hallinto. myös lakiin perustuvat keinot toteuttaa yhtenäistäminen. Benson työskentelee valtiovarainministeriössä, jolle on tulossa suuri vastuu kuntien ja valtion IT-järjestelmien ohjauksessa. Myös kuntien ohjelmien on perustuttava avoimiin rajapintoihin ja tallennusjärjestelmiin, ja tätä asiaa edistetään SITRAn vetämässä kuntaohjelman ICT-hankkeessa. Valtio hajautti 20 vuotta sitten tulosvastuuta virastoille. Samaan aikaan kuntien itsehallinto vahveni. Sen kehityskaaren hyödyt on nyt ulosmitattu ja nyt askelletaan kohti konsernimaista hallintoa, sanoo Benson ja jatkaa: Tietohallintolain pääsisältö koskee konsernin hallintoa. Kun tulin IT-johtajaksi, minulle painotettiin, että tehtäväni on tuoda valtion IT-hallintoon ennen kaikkea konsernimainen hallinto. Siitä Tahtotila näkyy lähiaikoina myös konkreettisina tuloksina. Julkishallinnossahan on kolme keskeistä IT-alan toimijaa, joista yksi eli VIP (Valtion IT-palvelukeskus) on jo olemassa. Se tuottaa toimialariippumattomia palveluja, kuten perustietoliikennettä, työasemapalveluita ja viestintäratkaisuja, kertoo Benson. Toinen asia, joka on syntymäisillään, on kuntien ICT-palvelukeskus eli KPK- ICT, jossa SITRA toimii kummisetänä. Hankkeesta on kerrottu lisää muualla tässä lehdessä. Siinä hankkeessa on noin puolet Suomen kansalaisista mukana kuntien asukkaina. Kolmas, johon on haettu vauhtia hallituksen iltakoulusta, on julkishallinnon IT-palvelukeskus, joka tuottaisi palvelut koko julkishallinnolle ja joiden tuottajat olisivat sekä valtion että Yhteiset tietojärjestelmät Yhteiset tietojärjestelmät ovat koko valtionhallinnolle suunnattuja yhteisiä ja toimialariippumattomia tietojärjestelmiä tai palveluja alueilla, joilla virastot käyttävät samoja tai samoihin tarpeisiin hankittuja järjestelmiä. Yhtenäinen perustietotekniikka Valtion yhteisten perustietotekniikkapalvelujen tavoitteena on lisätä joustavuutta hallinnon rakenteissa yhtenäistämällä tietojenkäsittelyn teknologiaa ja sen hallinnointia. Yhtenäiset perustietotekniset ratkaisut muun muassa mahdollistavat joustavat organisaatiomuutokset sekä varmistavat riittävän laajan ja syvän osaamisen teknologiaalueilla. Tietoturvallisuus Valtiovarainministeriö vastaa valtion tietoturvallisuuden ohjauksesta ja kehittämisestä. VM on asettanut Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) hallinnon tietoturvallisuuden yhteistyön, ohjauksen ja kehittämisen elimeksi.

4 kuntien piirissä, valottaa Benson. Kansalaisille tulee vuorostaan asiointitili ensi talvena. Tämä on kaksisuuntaiseen asiointiin tarkoitettu yleiskäyttöinen ratkaisu. Uudistuksen kulmakivet Valtion tietohallinnon uudistamiseen liittyy viisi keskeistä asiaa. Ensimmäinen liittyy virkamiehen perustyökaluihin eli työasema- ja viestintäratkaisuihin, joka alkavat Bensonin mukaan konkretisoitua lähiaikoina. Tämä virkamiehen ICT-palvelupaketti on avainasemassa valtiohallinnon Sähköisissä palveluissa otetaan huomioon myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tai halua käyttää tietokonetta. tuottavuuden kannalta. Paketti tarkoittaa yhtenäistä ja vakioitua työasemaa, ohjelmistoa ja perustietotekniikkatukea koko valtionhallinnolle. Toinen tärkeä asia ovat yhteiset hallinnon järjestelmät ja tietokannat. Yhteinen järjestelmä voi olla esim. asiakirjojen hallintaohjelmisto. Olennaista on myös, että samoja tietoja ei kirjata moneen eri paikkaan ja viranomaisten välisen tiedon luovutuksen veloitus loppuu. Viranomaisen tuottamaan tietoon tulee kertakirjausperiaate eli perustietojen kopiointi on sallittua vain poikkeustapauksissa. Kolmas liittyy kansalaisten ja yritysten sähköisiin asiointipalveluihin, joita on tarkoitus lisätä ja toisaalta yhtenäistää esim. saman portaalin päälle. Neljäs liittyy valtion IT-hallinnon kokonaisarkkitehtuuriin ja viides asia tietoturvaan sekä varautumiseen. Valtion IT-asioille yhteinen arkkitehtuuri Erityisen ylpeä Benson on juuri valmistuneesta kokonaisarkkitehtuurimenetelmästä, joka tulee toimimaan toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen ohjausvälineenä kaikilla valtionhallinnon tasoilla ja myös kunnissa. Se on kerta kaikkiaan hieno ja hyvässä vedossa. Kun olemme esitelleet sitä johdolle, kokoukset ovat yleensä venyneet, koska se koetaan hyvin mielenkiintoisena, sanoo Benson. Kokonaisarkkitehtuurissa kuvataan, kuinka organisaation palvelut, prosessit, organisaatioyksiköt ja ihmiset sekä tietoja viestintäteknologiaratkaisut toimivat kokonaisuutena. Sen osa-alueita ovat toiminta-, tieto-, järjestelmä- ja teknologiaarkkitehtuurit, selostaa Benson. Toiminta-arkkitehtuurissa kuvataan kunkin hallintoalan prosesseja ja palveluita, joita se tuottaa kansalaisille ja yrittäjille. Tietoarkkitehtuurissa kuvataan niitä tietovarantoja ja tietomalleja, joita virasto tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Järjestelmäarkkitehtuuri kuvaa, mitä tietojärjestelmiä käytetään. Teknologianäkökulma kuvaa, mitä teknologiaratkaisuja käytetään, jotta virasto voi hoitaa sille määrätyt tehtävät. Oleellinen ajatus kokonaisarkkiteh- tuurin luomisessa on se, että valtion IThallintoon jää vähemmän päällekkäisyyksiä ja epäonnistuneita projekteja. Sähköiset asiointipalvelut kansalaisille Benson muistuttaa, että viime kädessä kaiken tekemisen pitää näkyä kansalaiselle tai yrittäjälle. Se voi olla välillistä, kuten verorahojen säästämistä, tai vaikutus voi olla suoraa, kuten uusia tai parannettuja kansalaisten sähköisiä asiointipalveluja. Sähköisen asioinnin ja demokratian edistäminen eli SADe-hankkeessa edistetään sähköistä asiointia siten, että kansalaisten ja yritysten sähköinen asiointi on mahdollista vuoteen 2013 mennessä kattaen kaikki keskeiset palvelut. Kansalaisen kotisivun kehittämishanke käynnistyy syksyllä Sen visiona on tarjota kansalaiselle kattavasti heidän jokapäiväisessä elämässään ja eri elämäntilanteissaan tarvitsemansa palvelut sähköisesti helppokäyttöisen palvelun kautta. Erityistä painoa asetetaan tietoturvalle ja kansalaisten tietosuojan varmistamiselle. Karkeasti arvioiden IT-kuluihin voidaan vaikuttaa teknologialla vain10 prosenttia, toiminnan muutoksella 90 prosenttia. Sähköisissä palveluissa otetaan huomioon myös ne, jotka eivät syystä tai toisesta pysty tai halua käyttää tietokonetta. Aina pitää olla myös vaihtoehtoinen reitti niin kansalaiselle kuin yrittäjällekin, sanoo Benson. Sähköiset palvelut kehitetään kuitenkin enemmistön ehdoilla eikä ratkaisuja lähdetä suunnittelemaan esim. 20 prosentin vähemmistön ehdoilla, hän lisää. Vähemmistölle pitää olla vaihtoehtoisia palvelumuotoja, kuten puhelinpalvelu ja yhteispalvelupisteet. Virkamies päihittää nokialaisen Filosofian maisteri Yrjö Benson siirtyi valtion IT-johtajaksi Nokian IT Operations Developmentin johtajan tehtävistä. Nyt hän vetää valtion IT-toiminnan johtamisyksikköä, joka vastaa valtiokonsernin IT-strategian valmistelusta ja ylläpitämisestä sekä IT-toiminnan keskitetystä ohjauksesta. Tämä vaatii kahdenlaista johtamista. Täytyy olla selkeä strateginen linjaus- ja visiointikyky, mitä maalia ollaan ajamassa ja millä väliaskelluksilla. Johdan strategia- ja visiointityötä. Tehtäväni on tuottaa tahtotila valtiohallinnon IT-uudistukselle. Jokaiselle hankkeelle on taas omat johtajansa, mikä edellyttää taas heidän johtamista, kuvaa Benson työtään. Benson hehkuttaa virkamiesten tunnollisuutta ja työmoraalia. Valtiolla työskentely on tehokasta, koska virkamieskunnan moraali on korkea ja työhön tarttumiskyky hyvä. Esim. Nokialla hihasta tarttujia on paljon ja työntekijöillä on jatkuva houkutus lähteä tekemään jotain muuta, kuin mitä on sovittu. Siellä piti huolehtia siitä, että kaikki ovat tehneet sen, mitä on sovittu, kuvaa Benson muutosta. Täällä on oleellista, että asioista sovitaan huolellisesti, selkeästi ja kunnolla, ja niin, että sopimus on realistinen. Virkamiehet tekevät yhtä lailla pitkää päivää eivätkä häviä yhtään ahkeruudessa yritysmaailmaan nähden, hän jatkaa. Hän myös sanoo pilke silmäkulmassa, että jos virkamies on työhullu suomalainen, niin keskiverto nokialainen ei oikeastaan edes ole suomalainen, koska tekijäkaarti on niin kansainvälinen. Valtiohallinnossa miinusta on se, että virastot voivat tehdä vain sitä, mitä laki sanoo. Jos minulla on hyväksi koettu sovellus, en voi lainata tai luovuttaa sitä naapurivirastolle, eikä toinen voi sitä hankkia, jos sitä ei ole kilpailutettu. Bensonin mielestä kilpailutukset ovat julkishallinnossa kehityksen hidaste. Valtion IT-hankkeissa voidaan käyttää nykyisin kuitenkin neuvottelumenettelyä, joka tekee hankintaprosessista joustavamman. Bensonin mielestä toimittajat ovat suhtautuneet hyvin valtion IT-uudistuksiin. Hän uskoo, että kun valtion ja kuntahallintoon saadaan avoimet järjestelmät ja yhteiset rajapinnat, avaa se pienillekin yrityksille uusia mahdollisuuksia tuoda omia sovelluksiaan julkishallinnon käyttöön. Benson haluaa olla avoin kaikkia toimittajia kohtaan, ja valtio järjestää yrityksille mm. asiakohtaisia kaikille avoimia teemapäiviä. Valtiohallinnossa on olemassa monia paikkoja, joissa IT-asiat on hoidettu todella hyvin. Koko valtion hallinnon läpi menevät ratkaisut ovat kuitenkin vasta tulossa, kuten yhtymäverkko, joka kytkee valtionhallinnon toimipaikat yhteen. Toiminnan kehittäminen on pääasia Suurimmat hyödyt ICT-investoinneista saadaan ICT:n mahdollistaman toiminnan kehittämisen myötä, sanoo Benson. Karkeasti arvioiden säästöihin voidaan vaikuttaa järjestelmien parantamisella ja teknologian muutoksilla vain kymmenen prosenttia, mutta toiminnan muutoksella 90 prosenttia. Benson luettelee joitain esimerkkejä. Kun virkamiehelle tulee käyttöön kokouksen hallintaohjelma, hänen ei tarvitse mennä enää fyysisesti kokouspaikalle esim. Lappeenrannasta Helsinkiin. Etätyö mahdollistaa toimistopäivän myös kotona. Sähköpostilla ei tarvitse lähettää liiteitä, jos käytetään dokumenttien hallintajärjestelmää. Osa virastoissa edellä Valtiohallinnossa on olemassa monia paikkoja, joissa IT-asiat on hoidettu todella hyvin. Koko valtion hallinnon läpi menevät ratkaisut ovat kuitenkin vasta tulossa, kuten yhtymäverkko, joka kytkee valtionhallinnon toimipaikat yhteen. Yhtymäverkosta hyötyy mm. Kiekuhanke, jossa yhtenäistetään valtion talous- ja henkilöstöhallinnon toimintatapoja, prosesseja, järjestelmiä ja tietorakenteita. Kieku otetaan ensimmäisissä virastoissa käyttöön jo tänä vuonna. Lisätietoa: Teksti: Tiina Jäppinen Kuva: Seppo Haavisto

5 Kunta-alalle syntymässä valtakunnallinen ICT-palvelukeskus Sitra on valmistellut yhteistyössä 1 kunnan, 2 kuntayhtymän, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa kuntien ICT- sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten perustamista. Yhtiön osakkaat ovat kuntatoimijoita, ja yhtiö on täysin julkishallinnon omistama. Sitra Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, joka edistää yhteiskunnan hyvinvointia eduskunnan valvonnassa. Sen tehtävät on määritelty laissa. Kuntaohjelma Sitra käynnisti viime vuodenvaihteessa uuden viisivuotisen Kuntaohjelman. Sen tavoite on kehittää kuntapalvelujen tuottamismalleja vastaamaan väestön ikääntymisestä, kuntatalouden kasvavista alijäämistä ja alueellisesta eriytymisestä sekä työvoimapulasta aiheutuvia haasteita. Kuntaohjelmassa on käynnissä useita hankkeita, joista yksi on kuntien palvelukeskus. Nyt Sitra on ehdottanut kahden, KUNTASEKTORILLA VOIDAAN saavuttaa jopa usean miljardin vuosittaiset säästöt virtaviivaistamalla prosesseja ja sirpaleisia järjestelmiä. Jos kuntien käyttämät sovellukset ja niihin liittyvät prosessit saadaan järjestettyä optimaalisesti, resursseja voitaisiin ohjata hallinnosta hoivatyöhön ja muihin kunnan ydintoimintoihin. Kuntahallinnossa on valtava määrä eri tietojärjestelmiä historiallisista syistä. Tyypillinen sovellusten määrä kuntaa kohden on Tästä kirjavuudesta halutaan päästä eroon ja integroida järjestelmiä keskenään. Kaikkia ei pystytä muuttamaan yhdellä kertaa, vaan ensimmäiset integraatiot tehdään vanhojen järjestelmien päälle, jolloin voidaan käyttää nykyisiä operatiivisia sovelluksia, kertoo vanhempi neuvonantaja Teppo Sulonen Sitrasta. Sulonen on toiminut myös Tampereen kaupungin tietohallintojohtajana. Hän uskoo, että aika on hankkeelle valmis, koska kunnilta yksinkertaisesti alkaa loppua raha. ICT-ratkaisuja yhtenäistämällä aiotaan hillitä ICT-menojen kasvua. Samalla halutaan vapauttaa resursseja järjestelmien ylläpidosta niiden kehittämiseen. Huutavin pula on terveydenhuollon tietotekniikkapalveluiden yhtenäistämisestä. Siellä asiat ovat huonoimmassa jamassa, toteaa Sulonen. Säästöt toimintaa muuttamalla Vaikka nyt puhutaan kuntien ICT-hankkeesta, tavoite on pienentää kuntien kokonaiskustannuksia. Sulosen mukaan se tehdään toimintamalleja ja prosesseja viilaamalla, ja tässä ICT on kaiken pohjalla. Kuntien kanssa on aloitettu aiesopimusten teko ja kuntaohjelman kaksi osakeyhtiötä palvelukeskuksia varten perustetaan Lokakuun loppuun asti kunnat voivat miettiä, tulevatko yhtiöihin osakkaaksi mukaan. Sen jälkeen ensimmäinen ovi sulkeutuu; toki myöhemminkin pääsee mukaan, mutta se voi olla kalliimpaa. Toimittajien kanssa sitoudutaan hankkeeseen mukaan koko ajan myös elokuun jälkeen, kuvaa Sulonen aikatauluja. täysin kuntien omistamien valtakunnallisten palvelukeskusten perustamista. Toinen on tietotekniikkaan keskittynyt KPK ICT -palvelukeskus. Toinen on talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita omistajilleen tarjoava talous- ja henkilöstöhallinnon KPK THH -palvelukeskus. Kuntien ICT-palvelukeskus KPK ICT -palvelukeskus tarjoaa omistajilleen tietohallinnon ja tietotekniikan asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita. Yhtiö järjestää ja kehittää palveluita koordinoimalla kuntasektorin ICT-kehityshankkeita ja palvelutarpeita. Se yhdistää toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntien toimintoja hyödyntäviksi kokonaisuuksiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi. Kunnat ja valtion yhdessä Ensimmäiset palvelukeskusten palvelut tarjotaan asiantuntijapalveluina. Tietojärjestelmät tulevat mukaan 2012-ohjelmassa ja jonkin verran jo ensi vuonna. Kentälle tuodaan myös uutta tietojärjestelmää. Kunnat ovat monialatoimijoita. On oppilashallintoa, asiakirjahallintoa, kuntahallintoa, teiden rakentamista jne. Tämän pohjalle rakennetaan kokonaisarkkitehtuuri, sanoo Sulonen ja jatkaa: Oleellista tässä on se, että kuntahallinto tekee tätä yhdessä valtion kanssa. Valtion ja kuntien arkkitehtuurit pitää saada yhteen, mikä tarkoittaa yhtenäisiä standardeja ja rajapintoja. Suljetuista järjestelmistä on tarkoitus päästä avoimiin, joissa tieto kulkee joustavasti Nyt kunnissa on satoja toimialakohtaisia sovelluksia, joissa kaikissa saattaa olla kuntalaisen perustiedot erikseen. Tällä hetkellä ei ole mitään keinoa integroida näitä yhteen. Jatkossa erilaisista prosessi- ja tietojärjestelmäsiiloista päästään eroon, sanoo Sulonen. Avainasemassa on kokonaisarkkitehtuuri ja sen tekniset osat eli palvelualusta ja integraatioalusta, jotka ovat yhteisiä niin valtiolle kuin kunnillekin. Osapuolet, joiden välillä tietoa liikutellaan, ovat näiden alustojen päällä kiinni. Puhutaan ICT-palveluiden keskittämisen etuja Merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali Parempi neuvotteluasema kaupallisiin toimijoihin nähden Resurssit ylläpitävästä kehittävään Parantaa kunnan kilpailukykyä Vaikutus eläköitymisen aiheuttamaan työvoimatarpeeseen Nykyaikainen palveluarkkitehtuuri 24/7- itsepalveluprosessit Toimintamenojen kasvun hillintä Avoimet rajapinnat Perustietotekniikkaa ja asiantuntijapalveluita Integraatioalusta, jonka kautta sovellukset tarjotaan palveluna palvelukeskeisestä arkkitehtuurista. Tämä ei jää tekniikasta kiinni, sillä kaikki tekniikka on jo olemassa. Sovellusten ja ICT-palvelujen käyttö kulkee kokonaisarkkitehtuurin eri kerrosten kautta, uskoo Sulonen. Myös toimittajat saatu mukaan Tärkeä saavutus on se, että tietotekniikan toimittajat on saatu ajatukseen mukaan ja he ovat suostuneet toteuttamaan yhteiskäyttöisyyden omiin sovelluksiinsa. Toimittajat ovat huomanneet, että myös heidän täytyy toimia yhdessä avoimesti. Toisaalta tarkoitus ei ole pienentää ICT-kustannusten määrää eli samat markkinat pysyvät, sanoo Sulonen. Tapaan kaikki Suomen ICT-toimittajat ja heille kerrotaan henkilökohtaisesti, mikä palvelukeskuksen toimintamalli on, ja samalla otetaan selvää, mitä mahdollisuuksia toimittajalla on tulla mukaan. ICT-toimittajien tapaamisia on jo varattu 140, joista olen käynyt 75 läpi. Kaikki ovat varteenotettavia pelureita kuntamarkkinoilla, joten yhteistyöstä tämä ei jää kiinni, sanoo Sulonen. Kuntien tietojärjestelmäpuolella käytetään noin miljardi euroa vuodessa. Tätä summaa ei ole tarkoitus pienentää vaan vain kokonaiskustannuksia eli vaikuttaa tietotekniikkaratkaisuilla niihin palveluihin ja prosesseihin, joita kunnissa tapahtuu. Ainoa, mikä kuntien ICT-hankkeen voi sotkea, on politiikka. Kyse on nyt enää asenteesta ja ihmisestä, toteaa Sulonen. Hankkeessa ei oteta kantaa, mitä servereitä tai tietoverkkoja kunta-ala käyttää. Palvelukeskus tarjoaa alustan ja rajapinnat, joita pitkin niitä voidaan käyttää. Esimerkiksi VIRVE voi olla yksi osa kuntien ICT-kokonaisuutta. Kunta ICT -hankkeen hyötyjä Kunta ICT -palvelukeskukselle tulee pääkonttori, mutta muuten keskus rakennetaan virtuaalisesti eli asiantuntijat voivat työskennellä mistä päin Suomea tahansa. Me puhumme osaamisverkostosta. Kunta ICT ei sijaitse missään vaan voi olla kaikkialla, minkä yhteisölliset työkalut sallivat, toteaa Sulonen. Kuntien saamat hyödyt ovat monenlaiset, kuten se, että tietotekniikan ostaminen keskitetään sellaisten käsiin, jotka sen osaavat. Sovellusten ja palvelujen integraatio on toinen asia. Kun saadaan yhteisiä tietojärjestelmiä, sieltä tulee todellinen säätö. ICT-hanke helpottaa ennen kaikkea arjen rutiineita, huomauttaa Sulonen. Myös kuntalainen tulee huomaamaan muutoksen, kun entistä enemmän palveluja saadaan nettiin. Käyttäjä, joka on tavallinen kuntalainen, tekee tulevaisuudessa suurimman työn. Tästä on hyviä esimerkkejä. Nykyisin kukaan ei enää esim. ihmettele, että pankin työt saa tehdä itse. Toinen on esim. veroehdotus ja veroilmoitukset, jotka toimivat loistavasti, sanoo Sulonen. Sovelluksia internetin kautta Kuntien ICT-palvelukeskuksen avainsana on SOA (Service Oriented Architechture) eli palvelukeskeinen arkkitehtuuri, joka on ohjelmistotekniikassa käytetty arkkitehtuuritason suunnittelutapa. Oleellista tässä on se, että kuntahallinto tekee tätä yhdessä valtion kanssa. Valtion ja kuntien arkkitehtuurit pitää saada yhteen, mikä tarkoittaa yhtenäisiä standardeja ja rajapintoja. Sen ideana on, että tietojärjestelmien toiminnot ja prosessit toimivat itsenäisinä, avoimina ja joustavina palveluina, joita voidaan aina käyttää avoimien standardien rajapintojen kautta yleensä intenetin kautta. Sen sijaan, että jokaisessa kunnassa on oma talous- ja hallintojärjestelmä, tulevaisuudessa julkishallinnon toimijat voivat käyttää Kunta ICT -palvelukeskuksen rajapinnan ylitse toimittajien tarjoamia talous- ja hallintojärjestelmän palveluja internetin kautta. SOA:n avulla saadaan erilaisten tietojärjestelmien joustava ja järjestelmäriippumaton vuorovaikutus. Vuorovaikutus tapahtuu yleensä avoimien standardien rajapintojen kautta internet-verkossa tai muissa tietoverkoissa. Teksti: Tiina Jäppinen Kuva: Seppo Haavisto 8 VIRVE-UUTISET 1/2009 9

6 Valtion ylimmälle johdolle ja yli turvallisuusviranomaiselle rakennetaan omaa tietoverkkoa. Valtioneuvosto päätti turvallisuusverkkohankkeen eli TUVEn toteuttamisesta huhtikuussa 2009, ja tietoverkon pitäisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. Turvallisuusverkko TUVE toteutuu HANKKEEN BUDJETTI on vajaa 200 miljoonaa euroa, mikä kertoo sen, ettei verkkoa lähdetä rakentamaan tyhjästä. Turvallisuusverkkohankkeessa yhdistetään ja kehitetään jo olemassa olevia ratkaisuja. Kyse on korkean varautumisen tietoliikenneratkaisusta, jota käytetään silti päivittäin, toteaa TUVEn hankepäällikkö Esko Vainio valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastolta. Turvallisuusverkko ei ole uusi ajatus, vaan ensimmäisiä hahmotelmia tehtiin jo 2000-luvun alussa VIP- sekä myöhemmin SECNET- ja TURVE-hankkeissa. Turvallisen tietoverkon toteuttamiselle alkoi syntyä painetta useastakin syystä, joista yksi on ollut teletoiminnan yksityistäminen. Valtiohallinto on tällä hetkellä liian riippuvainen yhdestä operaattorista, kansainvälisestä pörssiyhtiöstä. Tilanne syntyi sen jälkeen, kun posti- ja teleliikenne yksityistettiin, ja myöhemmin TeliaSonera alkoi vastata valtion tietoliikennetarpeista, sanoo Vainio. TUVE Hallinnon turvallisuusverkko TUVE tarkoittaa valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisua. Hankkeen toimikausi on Tavoitteena on parantaa merkittävästi tietoliikenneverkon suojatasoa ja käytettävyyttä. Keskeistä ratkaisussa on, että kriittinen tietoaineisto varastoidaan ja hallinnoidaan Suomessa. Turvallisuusverkon tarkoituksena on parantaa valtion johtamiskykyä, valtionjohdon päätöksentekokykyä, tilannekuvan muodostamista ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä tiedon eheyden ja kiistämättömyyden edellytyksiä kaikissa turvallisuustilanteissa. Erityisen hyvä käyttövarmuus Valtion johto ja pelastusviranomaiset haluavat tietoverkoilta normaalia parempaa luotettavuutta ja käytettävyyttä myös poikkeavissa olosuhteissa, kuten luonnonkatastrofien, sähkökatkon tai laajan tietoverkkoihin kohdistuvan hyökkäyksen varalle. Viranomaiset epäilevät, ettei näin hyvä varautuminen istu voittoa tavoittelevien pörssiyhtiöiden tavoitteisiin. Toisaalta valtiohallintoa on painostettu jo pidemmän aikaan tehostamaan toimintaansa, mikä on tärkeä TUVEn etu. Valtiohallinnon on päästävä siiloajattelusta myös turvallisuusverkkoasioissa. Usean oman verkon sijaan on parempi vaihtoehto luoda yhteinen verkko, sanoo Vainio. TUVEn idea on pitkälti sama kuin silloin, kun viranomaiset luopuivat omista VHF-radioverkoistaan ja luotiin viranomaisten yhteinen radiopuheverkko VIRVE. TUVE-toimijoiden verkko-operaattorina tulee olemaan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus Jyväskylässä ja palveluoperaattorina sisäasiainministeriön alainen hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK Rovaniemellä. TUVEssa voidaan saavuttaa Vainion mukaan tiedon luottamuksellisuuden 2. luokka. Poikkihallinnollisessa hankkeessa ovat mukana valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ulkoasiainministeriö. Puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön osahankkeet vastaavat tietoliikenneverkon ja verkkopalvelujen toteuttamisesta. Hankkeen arvioinnista ja seurannasta vastaa valtioneuvoston kanslia. Hankkeen hallinnosta ja käytännön koordinoinnista vastaa valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisosastolla toimiva Tuove-yksikkö. VIRVE on tavattoman hieno ratkaisu, ja siitä kehitetään edelleen riippumatta tästä hankkeesta. On tärkeää, että turvallisuusviranomaisilla on mobiiliratkaisu, joka integroituu kiinteän infrastruktuurinsa osalta TUVE-ratkaisun kautta laajempaan kokonaisuuteen, muistuttaa Vainio. Valtiohallinnon on päästävä siiloajattelusta myös turvallisuusverkkoasioissa. Usean oman verkon sijaan on parempi vaihtoehto luoda yhteinen verkko. Keskittäminen, virtualisointi ja energiasäästöt Vainio kertoo hymyillen, miten TUVEväki on innostunut, kun on huomattu, mikä valtava potentiaali valtiohallinnossa löytyy ja voidaan hyödyntää yhteisen tietoverkon eteen. Kustannustehokkuuden takaa löytyvät tutut asiat, kuten tietojärjestelmien keskittäminen, virtualisointi ja oivat energiaratkaisut. Energiatehokkuus on aivan uutta luokkaa, kuten palvelinhotellien hukkalämmön hyväksikäyttö. Lisäksi TUVEn palvelinhotelleissa siirrytään tasajännitesyöttöön. Näillä energiaratkaisuilla saavutetaan jo suuria säästöjä, kehuu Vainio. Virtualisoinnilla säästetään mm. laiteja kaapelointikustannuksista sekä itse tilojen käytössä. Kun nyt jokaisella viranomaisella on omat palvelintilansa, tulevaisuudessa ne saavat omat palvelimensa keskitetysti samasta paikkasta virtuaaliteknologiaa hyödyntäen. Turvallinen syli sovelluksille Turvallisuusverkon rajapinnat tulevat lähelle käyttäjiä. Joka turvallisuusviranomaisella on omia sovelluksia, jotka on tarkoitus laittaa TUVE-alustan päälle. Keskeisiä liittymiä tulee esim. hätäkeskusten uuteen tietojärjestelmään tai esim. poliisien ja pelastuksen johtamisjärjestelmiin. TUVEen tulee palveluita, jotka mahdollistavat tietoverkon tehokkaan käytön, kuten erilaiset aika-, nimi- ja tunnistautumispalvelut, mutta myös kollaboraatio- ja viestintäpalvelut, sanoo Vainio. Niillä tarkoitetaan esim. sähköposti-, kalenteri-, pikaviestintä-, saavutettavuustieto-, verkkokokous- ja työasematasoisia videoneuvottelupalveluita. Ainoa TU- VE-hankkeeseen liittyvä rajaus on Vainion mukaan se, ettei siinä tehdä uusia loppukäyttäjien sovelluksia. Pilvet tuovat nostetta toimintaan Vainio käyttää TUVEn yhteydessä myös termiä cloud computing, jolla tarkoitetaan tietokonekapasiteetin sekä palvelujen joustavaa ostamista ja käyttämistä internetverkon välityksellä. Sovellukset, tallennustilat ja laitteet ovat kuin pilviä taivaalla, josta käyttäjä poimii tarvitsemansa. Kun yrityksen ei tarvitse itse huolehtia sovellusten päivystyksestä, tietoturvasta tai laiteongelmista, organisaatio voi keskittyä ydintehtäviinsä. Samaan tapaan TUVE toimii taivaana sovellusten, tallennustilan ja teknologian pilville, joista viranomaiset valitsevat omansa. Tällä tavoin rajapintoja hyödyntäen TUVEn kautta viranomaiset voivat myös jakaa resurssejaan, sovelluksiaan ja tietojaan myös muiden käyttöön turvallisesti. Optimointia Toisaalta pitää myös koko ajan harkita, kuinka paljon voidaan keskittää tai hajauttaa. Optimointi on haastavaa, mutta tärkeää etenkin tällaisessa korkean varautumisen tarkastelukulmassa, toteaa Vainio. Yleensä puhutaan kahdentamisesta, mutta TUVEssa puhutaan redundanssista. Se on eräänlaista ylimäärää, joka jossain systeemissä voi tarkoittaa varaosia, vaihtoehtoisia toimintatapoja tai rinnakkaisia järjestelmiä. Redundanssia lisätään esim. tietovarantojen kahdentamisella. Redundanssi maksaa, mutta samalla se varmistaa systeemin toimintaa esimerkiksi kestämällä TUVEn kannalta esim. viruksia ja jonkin osan tuhoutumista. Teksti: Tiina Jäppinen Kuva: Seppo Haavisto TUVEen tulee palveluita, jotka mahdollistavat tietoverkon tehokkaan käytön, kuten erilaiset aika-, nimija tunnistautumispalvelut, mutta myös kollaboraatio- ja viestintäpalvelut

7 Hälytystyön toimintamallit uudistuvat Hätäkeskustoiminnan uudistus vaikuttaa koko auttamisen ketjuun Hätäkeskustoiminnan kehittämishanke vyöryy monella rintamalla. Se iskee suoraan auttamisen ketjun ytimeen, jossa kansalaisten avunpyynnöt, yksiköiden hälyttämiset ja viranomaisten yhteistyön aiheuttamat impulssit sykkivät jatkuvana tietovirtana. UUDISTUKSESSA KEHITETÄÄN hätäkeskustoimintaa, laajennetaan hätäkeskusten alueita ja uusitaan tietojärjestelmiä. Se vaikuttaa laajasti koko viranomaiskenttään, koska hätäkeskustoiminnan mallit on aika uudistaa. Hätäkeskusuudistus lomittuu moniin muihin julkishallinnon kehittämishankkeisiin, joita ovat esim. viranomaisten kenttäjohtojärjestelmien kehittäminen (KEJO), hätäkeskusten ja viranomaisten välisen viestiliikenteen ja VIRVE-puheryhmäkäytäntöjen kehittäminen (VIPU) ja viranomaisten turvallisuusverkkohanke (TUVE). Niille kaikkien edellytyksenä on viranomaisten yhteinen tahtotila kehittää toimintaansa, jotta kansalaiset saavat sen turvan ja avun, mikä heille kuuluu. Suuri ero aiempaan hätäkeskusuudistukseen siis on se, että nyt uuditus tehdään laajassa yhteistyössä 112-toiminnassa mukana olevien viranomaisten kanssa. Hätäkeskustoiminnan kehittäminen ei ole Hätäkeskuslaitoksen sisäinen asia, vaan nyt puututaan viranomaistoiminnan prosesseihin, joilla voidaan parantaa koko auttamisen ketjua, toteaa sisäasiainministeriön pelastusosaston turvallisuusverkkoyksikön päällikkö, tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas. Kun Hätäkeskuslaitos yhtenäistää toimintatapoja ja rakenteita valtakunnallisesti, pakottaa se samalla viranomaiset yhdessä miettimään koko auttamisen ketjun toimintamalleja, hän jatkaa. Tulokas uskoo, että ilman uudistusta ei olisi ollut selkeää tarvetta tarkastella uudelleen viranomaisten sisäisiä prosesseja suhteessa hätäkeskuslaitosten toimintaan eli sitä, mitkä asiat kuuluvat hätäkeskukselle ja mitkä asiat tehdään viranomaispäässä. Keskeistä uudistuksessa on se, että hätäkeskukset verkottuvat keskenään, jolloin kuormaa keskusten välillä voidaan tasata ja resursseja käyttää tehokkaasti. Jos yhden hätäkeskuksen toiminta ruuhkautuu, toinen voi auttaa tehtävien hoitamisessa. Tämä vaikuttaa myös turvallisuuteen. Toimintamallit yhtenäistetään Nykyisin Suomessa toimii 15 hätäkeskusta, joilla kaikilla on omat toimintamallit. Niitä ollaan nyt yhdenmukaistamassa, jotta voidaan vaikuttaa prosesseihin ja kehittää toimintaa, toteaa Tulokas. Myös tuottavuudessa on suuria eroja. Kun esimerkiksi Mikkelissä hätäkeskuspäivystäjä hoitaa vuodessa hätäilmoitusta, niin Helsingissä määrä on Jotain on tehtävä. Kun saadaan aiempaa yksinkertaisemmat toimintatavat, ohjeistukset ja päivystäjää paremmin tukeva tietojärjestelmä, voidaan kansalaisia ja viranomaisia palvella nykyistä paremmin, sanoo Tulokas. Uudet toimintamallit edellyttävät hätäkeskuslain uudistamista. Siinä selkeytetään hätäkeskusten tehtäväkenttää, kuten sitä, milloin vastuu siirtyy hätäkeskuslaitokselta viranomaisille. Liikaa erillisiä tietojärjestelmiä Vuonna 2007 valtioneuvosto antoi selonteon aiemmin toteutetusta hätäkeskusuudistuksesta. Selonteosta ilmenivät mm. tietojärjestelmien toimimattomuus ja viranomaisten antamien ohjeiden erilaisuus, sanoo Tulokas. Keskeistä uudistuksessa on se, että hätäkeskukset verkottuvat keskenään, jolloin kuormaa keskusten välillä voidaan tasata ja resursseja käyttää tehokkaasti. Jos yhden hätäkeskuksen toiminta ruuhkautuu, toinen voi auttaa tehtävien hoitamisessa. Tämä vaikuttaa myös turvallisuuteen, Tulokas kertoo. Uutta tietojärjestelmää kehitetään Hätäkeskuslaitoksen asettamassa toiminnan ja tietojärjestelmän kehittämiseen keskittyvässä TOTI-hankkeessa. Kenttäjärjestelmiä yhtenäistetään Viranomaisten kenttäjärjestelmien kehittämishankkeen KEJOn ideana on, että Poliisin, pelastuksen, sosiaali- ja terveystoimen sekä Rajavartiolaitoksen kenttäjärjestelmät keskustelevat uuden hätäkeskustietojärjestelmän kanssa nykyistä paremmin. Kenttäjohtamisjärjestelmien kehittäminen ei ole varsinaisesti Hätäkeskuslaitoksen asia, mutta kun puhutaan auttamisketjun prosesseista, täytyy sekä hätäkeskustoiminnan tietojärjestelmiä että kenttäjärjestelmiä kehittää yhdessä, painottaa Tulokas. Tekniikka korvasi paikallistuntemuksen Uuden hätäkeskustietojärjestelmän tärkeä ominaisuus on hätäpuheluiden ylivuoto. Jos yksi hätäkeskus ruuhkautuu, hätäpuhelut voidaan ohjata toiseen hätäkeskukseen. Tulevia suuria hätäkeskusalueita on arvosteltu päivystäjien paikallistuntemuksen puutteesta. Jo 1980-luvulla silloisten aluehälytyskeskusten ja poliisin hälytyskeskusten alueiden koko oli useita kymmeniä kuntia. Kun nyt jälleen siirrytään laajempiin alueisiin, ei se ole enää suuri muutos. Paikallistuntemusta ei pidä silti väheksyä, mutta kun toimintamallit yhdenmukaistuvat, minulla on vankka käsitys siitä, ettei ongelmaa tule, uskoo Tulokas. Paikkatieto auttamisketjun tukena Hätäkeskusuudistuksen jälkeen tietotekniikka helpottaa päivystäjän tekemää riskinarviointia ja nopeaa hälyttämistyötä. Esimerkiksi jatkossa hätäkeskus pystyy paikallistamaan matkapuhelimet, jolloin päivystäjä tai tietojärjestelmä tietää matkapuhelimella soittavan sijainnin. Jos vaikka pääväylällä sattuu liikenneonnettomuus, siitä tulee hätäkeskukseen heti kymmeniä yhteydenottoja. Uusi tietojärjestelmä huomaa, milloin puhelut tulevat samasta kohteesta, jolloin muualta tulevat hätäpuhelut voidaan ohjata jonon ohitse. Tietojärjestelmä ottaa jatkossa aiempaa tarkemmin huomioon kentällä liikkuvien yksiköiden vahvuudet ja ajoneuvojen ominaisuudet ja ajoajat ja osaa ehdottaa lähimmän ja parhaiten tehtävään soveltuvan yksikön tehtävään. VIRVE on jatkossakin se tiedonvälityskanava, jonka varaan hätäkeskustoiminta rakennetaan. On myös mietittävä, kuinka paljon sillä voidaan siirtää datatietoa ja voidaanko rinnalla hyödyntää kaupallisia ratkaisuja, pohtii Tulokas. Hätätekstiviestit tulossa? Kuuloliitto ja Kuurojen Liitto ovat toistuvasti tuoneet esiin 112-hätätekstiviestipalvelun tärkeyden henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä hätäilmoitusta soittamalla. Hätäkeskuslaitoksen asettama työryhmä on nyt tutkinut asiaa ja esittänyt, että hätätekstiviestit otettaisiin käyttöön Suomessa vuonna Loppuraportti löytyy -sivuilta. Hätäkeskuksen päivystäjän kannalta riskinarviointia on haasteellista tehdä tekstiviesteillä. Palvelun käyttöönotto vaatii sekä teknisten valmiuksien luontia, hätäkeskusten henkilöstön lisäkoulutusta että tiedottamista. Teksti: Tiina Jäppinen Kuva: Seppo Haavisto 12 13

8 Etäkäyttöä, tilannekuvaa ja yhteisiä rajapintoja Tietojärjestelmä edennyt kilpailutukseen TOTI on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke, jossa ovat mukana 112-toimintaa tekevät viranomaiset. Sen ensimmäisen vaiheen päätavoitteena oli tulevan, viranomaisten yhteiskäytössä olevan tietojärjestelmän määrittelytyö, joka on nyt tehty ja jonka tarjouskilpailu alkoi kesän kynnyksellä. Uuden järjestelmän testauksen pitäisi alkaa vuonna 2013 ja käyttöönoton olla vuonna YHTEISKÄYTTÖISEN tietojärjestelmän kehityksessä on tärkeää sopia yhteisten rajapintojen käytöstä ja huolehtia niiden käytettävyydestä. Tietoturva viranomaistoiminnassa on tietenkin asia, jota ei voi koskaan alleviivata liikaa, sanoo TOTI-hankkeen projektiasiantuntija Vesa Laulumaa Hätäkeskuslaitoksesta. Verkottuminen ja sen mahdollistama esim. hätäpuheluiden ylivuoto on järjestelmän keskeinen edellytys, jotta kansalaisia voidaan palvella tasapuolisesti myös ruuhkatilanteissa. Tietojärjestelmän pitää toimia valtakunnallisesti myös häiriötilanteissa, jatkaa Laulumaa. Toinen keskeinen uudistus on se, että viranomaiset voivat keskustella tietojärjestelmän kanssa etä- tai rinnakkaiskäyttönä. Verkottuminen ja sen mahdollistama esim. hätäpuheluiden ylivuoto on järjestelmän keskeinen edellytys, jotta kansalaisia voidaan palvella tasapuolisesti myös ruuhkatilanteissa. Aidosti päivystäjää tukeva työkalu Järjestelmän on oltava aidosti päivystäjää tukeva työkalu. Järjestelmä ei saa tuoda ylimääräistä lisäpainetta käyttäjälle, varsinkaan aikakriittisessä toiminnassa. Vaikka nopeus ei ole itseisarvo, tulee järjestelmien vasteaikojen, käyttöliittymän ja toimintalogiikan tukea työvuoron sujuvaa etenemistä, kuvaa Laulumaa. Uuden tietojärjestelmän määrittelytyössä on määritelty ne tiedot, joita yhteisen tilannekuvan luomiseksi on tuotettava. Toisaalta tietoa on oltava riittävästi, mutta toisaalta on vältettävä info-ähkyä, sanoo Laulumaa. Kun tilannekuvat käyttävät yhteiskäyttöistä tietoa ja aineistoa, kuten karttoja, on se selkeä etu kaikille tuoden säästöjä sekä tehostaen toimintaa, sanoo Laulumaa. Etäkäyttöä lisää Suuri muutos aiempaan on se, että uusi tietojärjestelmä tukee sen etä- tai rinnakkaiskäyttöä. Näin viranomaiset pääsevät esim. syöttämään omia tietojaan hätäkeskuksen tietojärjestelmään aiempaa laajemmin ja sujuvammin. Nykyisinkin mm. poliisi pystyy lähettämään etänä päivystäjälle joitain tietoja siitä, mikä partio on vuorossa, ketkä ovat jäsenenä ja mitä ominaisuuksia yksikköön liittyy. Aiemmin tämä tieto saatettiin lähettää faksilla tai sähköpostilla tai soittaa puhelimella. Tässä ollaankin ottamassa jo hyvää edistysaskelta kohti laajempaa etäkäyttöä, toteaa Laulumaa. Jatkossa viranomaiset voivat tehdä muutoksia myös vasteisiin, joka kertoo päivystäjälle sen, millaisella voimavaralla lähdetään kutakin tehtävää hoitamaan. Jos viranomainen havaitsee, että yleisesti ottaen johonkin tehtävätyyppiin tarvitaan jatkossa enemmän yksiköitä, hän voi päivittää tiedon itse hätäkeskuksen järjestelmään, kertoo Laulumaa. Myös kuntapuoli mukana TOTIn yhtenä haasteena on se, että hätäkeskustoimintaan nivoutuu rinnakkaisia asioita, jotka etenevät myös vauhdilla, kuten viranomaisten kenttäjärjestelmien kehittämisprojekti KEJO. Se perustettiin viranomaisten itsensä toiveesta ja siihen lähdettiin yhteisellä panostuksella. Kun sekä hätäkeskusten tietojärjestelmää että kenttäjärjestelmiä määritellään yhdessä, voidaan välttää monia mm. rajapintoihin liittyviä sudenkuoppia. TOTIssa on haluttu tunnistaa myös se, mitä tietoa viranomaiset tarvitsevat kenttäjärjestelmissään, kertoo Laulumaa. Eri hankkeet pitää saada tukemaan toisiaan. Vuoropuhelu ja viestintä on tärkeää, ettei maalaa itseään nurkkaan, hän jatkaa. Hätäkeskusten tietojärjestelmien on palveltava valtiohallinnon lisäksi myös kuntasektoria. TOTI-hankkeessa seurataan myös, mitä kuntahallinnon ICT-puolella tapahtuu. On pidettävä huolta siitä, että kuntapuoli pystyy käyttämään uuden tietojärjestelmän palveluita ja palvelut ovat myös heidän saatavillaan, painottaa Laulumaa. Ohjeistukset yhtenäistettävä Kun siirrytään suurempiin toimintayksiköihin, myös ohjeistuksen, ohjauksen ja toimintamallien on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia. Tämä koskee niin saliprosesseja hätäkeskuksessa kuin kentän toimintamallejakin, jatkaa Laulumaa. Verkottuminen ja tekniikan varmistaminen eivät itsessään tuo vikasietoisuutta, elleivät toimintamallit ole vikasietoisia. Yhteinen sävel pitää löytyä kentän kanssa valtakunnallisesti, jotta hätäkeskus pystyy korvaamaan toisen ruuhkatilanteessa, korostaa Laulumaa. Hänen mukaansa esim. viestiliikennekulttuurit saattavat erota jopa viranomaisten sisällä, ei pelkästään hätäkeskusten välillä. Myös keskeisten VIRVE-toimintojen integrointi suoraan tietojärjestelmään on otettu määrittelyissä huomioon. VIRVE on merkittävässä roolissa, mitä tulee käyttöliittymään ja päivystystyön ergonomiaan, sanoo Laulumaa. Rinnakkaiset kehitystyöt Tulevaisuudessa hätäkeskuksena meidän pitää valmistautua siihen, että meille tulee erilaisia yhteydenoton tapoja siinä, miten kansalaiset lähestyvät meitä, toteaa Laulumaa. Matka- tai lankapuhelimen lisäksi avunpyyntö voi tulevaisuudessa tulla myös SMS-tekstiviestinä tai automaattisesti internetin kautta esim. liikenneonnettomuuden osallisen olevasta ajoneuvosta ns. ecall-hälytyksenä. Se on eurooppalainen hätäpuhelujärjestelmä, jossa kulkuneuvo lähettää onnettomuustilanteessa hätäsignaalin hätäkeskukseen. Teksti: Tiina Jäppinen Kuva: Antero Aaltonen Tulevaisuudessa hätäkeskuksena meidän pitää valmistautua siihen, että meille tulee erilaisia yhteydenoton tapoja siinä, miten kansalaiset lähestyvät meitä

9 Asiakkaat tyytyväisiä VIRVE-verkon ohjelmistotason keskuspäivitykseen Teksti: Satu Huhtela Kuva: Antero Aaltonen VIPU pohtii VIRVEn puheryhmiä Hätäkeskusuudistus muuttaa myös VIRVEn toimintamalleja. Kun hätäkeskusalueet kasvavat, puheryhmiä joudutaan miettimään uudelleen ja arvioimaan, mitä ja miten niitä käytetään. Muutokset koskevat niin toimintatapoja kuin tekniikkaa. HÄTÄKESKUSUUDISTUKSEN yhtenä tavoitteena on se, että ruuhkatilanteissa toinen hätäkeskus pystyisi paremmin tukemaan toista hätäkeskusta esimerkiksi hoitamalla osan toisen hätäkeskuksen hätäilmoituksista ja tehtävien välittämisistä. Tämä edellyttää nykyistä yhteneväisemmät toimintamallit koko valtakunnassa. Sisäasiainministeriö asetti alkuvuodesta VIPU-työryhmän, joka tutkii hätäkeskusten ja viranomaisten välisen viestiliikenteen ja VIRVE-puheryhmäkäytäntöjen kehittämistä. Työryhmän työskentelyssä on mukana mm. VIRVE-pääkäyttäjiä. Ryhmän puheenjohtajana toimii ylitarkastaja Matti Sivula Poliisin tekniikkakeskuksesta. VIRVEn mukauttaminen hätäkeskusuudistukseen tarkoittaa, että ensin suunnitellaan yhteneväiset toimintamallit, ja sen jälkeen luodaan ohjeistukset, toteutetaan ne teknisesti sekä koulutetaan ja harjoitellaan, toteaa Erillisverkkojen palvelupäällikkö Harri Virtanen, joka on mukana VIPU-työryhmässä. Suurin osa laitekannasta parametroidaan uudelleen Hätäkeskusmuutos ei vaikuta juurikaan viranomaisten peruskenttätoimintaan eikä esimerkiksi edellytä laitekannan uusimista. Kun uudet toimintamallit otetaan käyttöön, laitteet pitää kuitenkin parametroida uudelleen. Samassa yhteydessä on hyvä paikka katsoa organisaatiokohtaisen viestinnän muutostarpeet, kun kalusto parametroidaan joka tapauksessa. Voi olla kannattavaa myös toteuttaa samalla kertaa laitekannan versiopäivitykset. Muutokset turvallisesti Nykyiset hätäkeskukset toimivat täydellä teholla, joten siirtyminen uuteen toimintamalliin tapahtuu lennossa. Käyttäjälle VIRVEn toiminta pitää olla silti hallinnassa koko ajan, eikä kenttätoimintaa voi vaarantaa. Turvallisen toteutuksen varmistavat huolella valitut tietotekniset ratkaisut, toimintaperiaatteet ja näiden pohjalta laadittu ohjeistus sekä siihen liittyvä koulutus, listaa Virtanen keinoja. Teksti: Tiina Jäppinen Kuva: Antero Aaltonen Kaikkea ei ole tarkoitus laittaa uusiksi, vaan hyväksi havaittuja toimintamalleja pyritään säilyttämään muutostilanteessa riittävän paljon. Esimerkiksi päätelaitetasolla on pohdittu, että radioissa eivät kaikki puheryhmät muuttuisi yhdellä kertaa. Muutosvaihetta helpottaa se, että Erillisverkot on tehnyt Hätäkeskuslaitoksen pääkäyttöä vuodesta 2008 lähtien, ja näillä kahdella on ollut yhteisiä kehityshankkeita. On tehty ratkaisuja, jotka tukevat tulevia muutoksia, kuten hätäkeskusten varmennetut VIRVE-yhteydet. Kuitenkin muutokset ovat sitä luokkaa, että ne vaativat kokonaisvaltaista paneutumista kaikilta VIRVE-käyttäjiltä ja käyttöä tukevilta toimijoilta, jotta muutokset saataisiin hallitusti toteutettua, korostaa Virtanen. Suunnitelmien mukaan ensimmäinen hätäkeskusuudistuksen mukainen muutos tapahtuu jo ensi vuonna Pohjois-Suomen ja Lapin hätäkeskusalueella, kun Lapin hätäkeskuksen toiminnot siirretään Ouluun. Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskusalueelle muutokset tehdään vuonna 2012, Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusalueelle vuonna 2013, Pohjanmaan ja Keski-Suomen hätäkeskusalueelle vuonna 2014 ja Varsinais-Suomen ja Hämeen sekä Uudenmaan hätäkeskusalueille vuonna VIRVE-verkon ohjelmistotason keskuspäivitykset on saatettu loppuun Palvelukohtaiset ja asiakaskohtaiset ominaisuudet otetaan asiakkaittain käyttöön erikseen sovittavina toimenpiteinä. Uusi verkkoversio parantaa mahdollisuutta valvoa ja hallinnoida verkon kapasiteettia yhä paremmin. KÄYTTÖPAIKKOJEN päivityksistä perustetaan erillinen projekti VIRVE-pääkäyttäjäryhmän ohjeistuksen mukaisesti. Käyttöpaikat ja tukiasemat päivitetään ennen ohjelmistotason 5.5 päivitystä. Uuden sukupolven TBS3-tukiasemia on verkossa vuoden loppuun mennessä 200 kappaletta, ja tukiasemat tukevat kaikkia ohjelmistotason ominaisuuksia. Päivityksissä mukana olleille asiakastahoille lähetettiin asiakastyytyväisyyskysely, jolla kartoitettiin, kuinka tyytyväisiä asiakkaat olivat päivitysprojektin toteutukseen. Vastaajat saivat arvioida toteutusta ja siihen liittyneitä toimia asteikolla 1 5 (1=täysin eri mieltä ja 5=täysin samaa mieltä). Asiakkaat kokivat, että hallintakeskuksen henkilöiltä saatu palvelu oli selkeää ja ymmärrettävää (4,16). Myös hallintakeskuksen tiedotteiden koettiin palvelleen hyvin (3,97). Tyytyväisiä oltiin päivityksen määrittelyyn ja suunnitteluun (3,88) ja palvelun toteutukseen (3,95). Myös kyselyn yhteydessä saatu arvokas sanallinen palaute käsitellään ohjelmistotason keskuspäivityksestä vastanneen projektiryhmän keskuudessa ja Erillisverkkojen johtoryhmässä. Uusi verkkoversio parantaa mahdollisuutta valvoa ja hallinnoida verkon kapasiteettia yhä paremmin. Kaikki käyttäjien puheryhmiin, tilaajiin ja ryhmäjäsenyyksiin tekemät hallinnointitoimet voidaan jäljittää. Uusia palveluita käyttäjälle Uusi versio tuo verkon käyttäjille uusia palveluita, jotka otetaan käyttöön käyttäjäryhmittäin käyttöpaikkojen päivityksien yhteydessä. Kukin käyttäjäryhmä määrittelee ryhmäkohtaisesti, mitkä verkon mahdollistamat palvelut se ottaa käyttöön. Uudet palvelut mahdollistavat käyttäjille mm. sen, että siviilipuhelimella voi soittaa VIRVE-puheryhmään. Tällöin organisaation esim. oma päivystäjä soittaa asiantuntijan tavalliseen puhelimeen ja kertoo hänelle VIRVE-numeron ja suojakoodin, joilla hän saa yhteyden omasta puhelimestaan VIRVE-puheryhmään. Näin operatiiviseen toimintaan saadaan joustavasti tilanteen mukaan eri asiantuntijoita myös puheryhmän normaalin toiminta-alueen ulkopuolelta. Myös puhelun siirto päivystäjän toimesta TETRA-verkoista ulkoisiin kaupallisiin puhelinverkkoihin on mahdollista. VIRVEn verkkopäivityksen jälkeen päivystäjä pystyy tarvittaessa yhdistämään yksittäiset puhelut TETRA-verkon ulkopuolelle, ja näin yksilöpuheluita voidaan ottaa laajamittaisemmin käyttöön. Ominaisuus toimii myös toiseen suuntaan, ja päivystäjän kautta voidaan julkisesta verkosta tulleita puheluita ohjata VIRVEtilaajille. Tärkeä uusi ominaisuus on myös se, että yksilöpuhelun aikana on mahdollista saada ilmoitus ryhmäpuhelusta. VIR- VE-puhelimen käyttäjä voi siis ottaa yksilöpuhelun menettämättä kuitenkaan ryhmäliikenteen kuunteluvelvoitettaan. Verkkopäivitys 5.0-tasolle mahdollistaa ISI (Inter System Interface) -rajapinnan käytön. ISI-rajapinnassa kaksi eri TETRA-verkkoa osaavat toimia tietyllä tavalla yhteen. Esim. suomalainen VIR- VE-käyttäjä voi jatkaa viestintää Ruotsissa heidän TETRA-verkkonsa kautta. Verkkovierailuista ei vielä ole sovittu eri maiden viranomaisten kesken

10 Astrid ja VIRVE Euroopan kärjessä Suomen VIRVE ja Belgian Astrid ovat kasvaneet rinta rinnan kymmenisen vuotta. Hyvin hoidetut viranomaisverkot on testattu myös käytännön toimissa. Eurooppalaiset viranomaisradioverkoista vastaavat operaattorit kokoontuivat Suomessa Vuosittain järjestettävä EADSoperaattorifoorumi tapasi tänä vuonna Suomessa. Paikalla olivat Belgian, Ruotsin, Saksan, Unkarin, Viron ja Suomen viranomaisradioverkoista vastaavat operaattorit. KOKOUKSISSAAN OPERAATTORIT vaihtavat kokemuksia eri elinkaaren vaiheissa olevien verkkojen tilasta ja kehityspoluista sekä asiakkaiden tarpeista ja teknisistä ratkaisuista. Tavoitteena on yhteisten toimintamallien löytäminen ja niiden kommunikointi järjestelmätoimittajille ja siten järjestelmien laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen. Kokouksessa operaattorit päättivät pyrkiä tulevaisuudessa yhteisiin ratkaisuihin vaihtamalla tietoja asiakashallinta- ja verkonhallintajärjestelmien kehi- tystarpeista sekä niiden mahdollisista yhteishankinnoista. Kokouksen yhteydessä laadittiin myös vuosittainen 10 kohdan prioriteettiohjelma verkkojen ongelma- ja kehityskohteista, joka perinteiseen tapaan välitettiin EADS Security Networks -yhtiön ylimmän johdon tiedoksi. Kolme vuotta jatkunut yhteistyö on lisännyt sekä operaattoreiden keskinäistä luottamusta että avoimuutta EADSin ja operaattoreiden välisessä yhteistyössä. ASTRID JA VIRVE edustavat alansa ehdotonta kärkeä. Ne ovat Euroopan kaksi parasta viranomaisverkkoa, sanoo Astridin pääjohtaja Marc De Buyser. Astridilla menee hyvin. Marc De Buyser kertoo innoissaan, miten asiakas ja loppukäyttäjä ovat aina kaikkein tärkeimpiä. Verkon toimivuutta testataan jatkuvasti eikä palautetta kaihdeta. Päinvastoin sitä pyydetään henkilökohtaisesti. De Buyser on ennen Astridia työskennellyt vuosia tietoliikennealalla. Hän on johtanut niin ohjelmistotaloja kuin tietoliikenneoperaattoria sekä kiinteän verkon, kaapeliverkon että mobiiliverkon puolella. Menestymisen elementit ovat kaikkialla samat: palvele asiakkaitasi, toimi tehokkaasti, pidä huolta työntekijöistäsi ja huolehdi rahasta. Suurin ero kaupallisten toimijoiden ja Astridin välillä on De Buyserin mukaan voitontavoittelussa. Kaupallisella puolella voiton tavoittelu menee kaiken muun edelle. Meillä asiat eivät ole näin. Tässä suhteessa ero on huima. Meidän menestystämme mitataan palvelun ja prosessien laadulla. Onnistumista arvioitaessa näistä kahdesta tulee 50 prosenttia. Vaikeuksien kautta voittoon Astrid, virallisesti SA A.S.T.R.I.D., perustettiin vuonna 1990 Belgian hallituksen määräyksellä. Maahan haluttiin koko palveluketjun kattava organisaatio. Sen katsottiin olevan kansalaisten kannalta paras vaihtoehto. Kaikki siihen asti erikseen toimineet viranomaisverkot haluttiin yhdistää niin, että mukana olisivat myös mm. vapaaehtoiset palokunnat, kertoo De Buyser. Kasvu on De Buyserin mukaan ollut odotettua suurempi. Työntekijöitä on tällä hetkellä 90 ja käyttökustannukset 32 miljoonaa euroa vuodessa. TETRA-tukiasemia on 550 ja henkilöhaun tukiasemia 220. Astridin talous on hyvässä kunnossa. Ensimmäiset viisi vuotta Astridissa keskityttiin teknisiin toteutuksiin mm. Maahan haluttiin koko palveluketjun kattava organisaatio. Sen katsottiin olevan kansalaisten kannalta paras vaihtoehto. verkon palveluihin ja tukiasemapaikkojen etsimiseen. Tukiasemapaikkojen kanssa teimme valtavasti töitä, sillä rakennuslupia oli todella vaikea saada. Meillä oli aluksi vaikeuksia myös maksumiesten löytämisessä. Valtio ei halunnut yksin maksaa kaikkia kustannuksia, sillä alueelliset maksajat haluttiin myös sitouttaa Astridiin. Kun käytännön asiat olivat kunnossa, maksuhalukkuutta oli löytynyt ja systeemi toimi, alkoivat kokonaan toisenlaiset työt. Astridin sisäinen organisaatio pistettiin lähes tulkoon kokonaan uusiksi. Muutos koski jokaista palveluksessa olevaa henkilöä. Jokaisen toimenkuvassa asiakas tulee aina ensimmäisenä. Ihmisten motivoimiseen kului aikaa, sillä tällaiseen ei ole viranomaisorganisaatiossa totuttu. Tarvittiin suorastaan dramaattisia muutoksia henkisellä tasolla, sanoo De Buyser. > 18 19

11 Alussa aikamme kului vakuutteluun. Meidän piti saada asiakkaamme uskomaan, että yhteydet ovat varmat ja turvalliset. Rehelliset mielipiteet ratkaisevat Vaikka asiakkaita palvellaan 24/7, ei palvelun laadusta voi tinkiä. Haluamme koko ajan kontrolloida palvelun laatua. Haluamme tietää pienimmätkin asiat, jotka vaikuttavat laatuun. Jos jotain havaitaan, siihen puututaan välittömästi, De Buyser sanoo. De Buyser puhuu laatuajasta, kuten miten ilmitulevat ongelmat pystytään ratkaisemaan ja kuinka pian ne ratkaistaan. Virheisiin kun ei ole aikaa eikä varaa. Jokaisesta hätäkeskukseen tulleesta puhelusta lähtee sähköpostiviesti ja vahvistus puhelun sisällöstä automaattisesti. Belgiassa tähän on panostettu paljon. Palvelun laatua ja asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan käymällä käyttäjien luona. Viisi palvelulaatupäällikköä kiertää työkseen palokunnissa, poliisiasemilla ja kysyy palvelun laadusta. Asiaan kuuluvat dokumentit ovat mukana ja kaikkien nähtävillä. Miten Astrid on palvellut teidän organisaatiotanne? Kuinka nopeasti saatte tietoa? Kuinka nopeasti puheluihinne ja kysymyksiinne vastataan? Asiakkaat maksavat palvelusta, joten heillä on oikeus sitä myös vaatia. Kaikki vastaukset dokumentoidaan tarkkaan. Samalla asiakkailta kysytään, mitä uusia palveluita he olisivat valmiita käyttämään. Kun palvelulaatupäällikkö itse istuu paikalla, on vastauksia helpompi saada. Olemme erittäin tarkkoja laadusta. Keskimäärin saamme arvosanan erittäin hyvä, kertoo De Buyser. Kypsässä iässä, Euroopan kärjessä De Buyser on ottanut organisaatioonsa myös tulospalkkauksen. Emme puhu lainkaan samoista summista kuin yksityisellä puolella, mutta tämä on hyvä alku. Jos onnistumme palvelutasolle asetettujen tavoitteiden mukaisesti, niin suurin mahdollinen bonus on 75 prosenttia kuukausipalkasta ja minimi 250 euroa. Kaikki organisaatiossa tietävät, missä mennään ja kuinka paljon töitä on tehtävä, jotta tavoitetasoon päästään. Selkeät raportit tehdään kerran kuukaudessa, ja ne ovat kaikkien nähtävillä. Astridin tulevaisuus näyttää De Buyerin mukaan valoisalta. Alussa aikamme kului vakuutteluun. Meidän piti saada asiakkaamme uskomaan, että yhteydet ovat varmat ja turvalliset. Mitä suuremmaksi verkko kasvaa, sitä uskottavammiksi me tulemme. Kasvu on kaiken kaikkiaan ollut odotettua nopeampaa. Muutoksiakin on tulossa. Esimerkiksi päätelaitteista on tulossa henkilökohtaisia. De Buyer uskoo myös mobiilidatan palvelujen suureen kasvuun. Keskustelut päättäjien kanssa ovat nykyään antoisia, puheenaiheet vaihtelevat tekniikasta palveluun ja poliittiseen tahtoon. Olemme viimeinkin saaneet valtiovallan ja eri viranomaistahot uskomaan, että 1+1=3, De Buyer naurahtaa. De Buyer on kansainvälisen yhteistyön vankka kannattaja. Olemme Euroopassa joutuneet hieman patistamaan muutamia maita yhteistyöhön. Nyt yhteistyö Euroopan tasolla toimii hyvin, sillä toimintakulttuurimme on jotakuinkin samanlainen kaikkialla. Yhdysvaltojen kanssa ei yhteistyötä ole kovin paljon, koska siellä valtiollinen ja alueellinen toiminta ovat aivan erillään. Yhdysvalloissa käytetään toista tekniikkaa, joten sekin tekisi yhteistyön ongelmallisemmaksi kuin eurooppalaisten kesken. Aasia taas on aivan oma lukunsa jo pelkästään asukasmääränsä vuoksi. VIRVE ja Astrid ovat De Buyerin mukaan nyt kypsässä iässä ja muita Euroopan maita edistyksellisempiä. Saksa on suuri maa, mutta siellä verkon rakennustyö on vielä kesken. Saksan tulevaisuudensuunnitelmat ovat samankaltaiset kuin Suomen ja Belgian. Luulen, että poliittisessa mielessä VIRVE on meitä edellä. Keskusteluyhteys poliittisiin päättäjiin on teillä Suomessa aina ollut hyvä. Belgiassa ei ole jääty lepäämään laakereilla, vaikka luvut näyttävät hyviltä ja palvelu toimii. Lokakuussa toivomme Belgian hallitukselta näkemystä siitä, mihin suuntaan he haluavat Astridia kehitettävän. Olemme selvinneet tositoimista, mm. suuresta junaonnettomuudesta ja kouluhyökkäyksistä, mallikkaasti. Tiedonkulun turvallisuus on tällä hetkellä kaikissa maissa poliitikkojen kärkiaiheena. Puhetta riittää aina myös vastuukysymyksistä ja tietenkin rahasta, sanoo De Buyer. Unkari aidosti ylpeä verkostaan Unkari on viranomaisverkkoyhteistyön uusimpia tulokkaita. Vuonna 2005 perustettu ja vuotta myöhemmin rakennustyöt aloittanut Pro-M Zrt pisti tuulemaan heti alusta pitäen. Verkko valmistui ja otettiin käyttöön nopeammin kuin missään muualla. UNKARIN EDR-verkko tulee sanoista Egységes Digitális Radiotávközlö Rendszer. Verkon liiketoiminnasta vastaava koordinaattori Miklós Takács on aidosti ylpeä verkostaan. Käyttäjiä on jo , mutta mukaan mahtuu vielä viitisentuhatta uutta käyttäjää. Verkkoa käyttävät poliisin, palokunnan ja pelastuslaitoksen lisäksi mm. valtion tiedotustoimisto, turvallisuusyksikkö, puolustusministeriö, tulli, kansallinen liikennetoimisto ja eri sotilasviranomaiset. Tapauskohtaisesti mukana voi olla myös muita organisaatioita, jotka tuottavat julkisia palveluita. Jokainen asiakkaamme käyttää EDRverkkoa kuin se olisi heidän oma tietoliikenneverkkonsa, oma VPN-verkkonsa (Virtual Private Network). EDR tarjoaa käyttäjilleen paljon sellaisia palveluita, joita muualla olevat vastaavat verkot eivät tarjoa, sanoo Takács ja mainitsee esimerkiksi automaattisen ajoneuvopaikannuksen. Palvelujen pitää parantua. Meidän on myös kyettävä lisäämään neuvontaa, koska näin voimme saada verkosta irti parhaan mahdollisen hyödyn. Myös asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja lisäpalveluita halutaan koko ajan. Se on erittäin suosittu palvelu, koska monet organisaatiot haluavat seurata, missä niiden omistamat päätelaitteet liikkuvat. Unkarin viranomaisverkossa kulkevat radioviestinnän lisäksi myös tavallisen puhelinverkon kaltaiset vaihdepuhelut käyttäjän omaan puhelinvaihteeseen ryhmäpuheluiden ja yksittäispuheluiden lisäksi. Yhteisomistuksesta hyötyä Takács uskoo, että Unkarin viranomaisverkossa on myös parannettavaa. Palvelujen pitää parantua. Meidän on myös kyettävä lisäämään neuvontaa, koska näin voimme saada verkosta irti parhaan mahdollisen hyödyn. Myös asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja lisäpalveluita halutaan koko ajan. Meidän on pystyttävä vastaamaan asiakkaidemme haasteisiin. Käyttäjät ovat Takácsin mukaan tyytyväisiä EDR:n toimintaan. Mittauksissa olemme saaneet hyvät arvosanat. Luotettavuus on myös asia, jota asiakkaamme arvostavat. Pro-M Zrt on osa Unkarin valtion teleyhtiö Magyar Telekomia, jonka puolestaan omistaa Deutsche Telekom. Takácsin mukaan omistussuhteista ei ole ollut haittaa. Työskentelemme rinta rinnan tarkoituksenamme parantaa kansalaisten turvallisuutta. Koska kyseessä on kuitenkin monta erilaista yritystä, niin turvallisuuteen panostetaan enemmän kuin mihinkään muuhun. Odotamme, että myös kaikki kumppanimme ja muut yhteistyötahot noudattavat tiukkoja turvallisuusmääräyksiä. Yhteisomistuksesta on Takácsin mukaan myös se hyöty, että viranomaisverkkoa voidaan pyörittää mahdollisimman pienellä miehityksellä. Käytämme paljon emoyhtiömme palveluja, joten Pro-M Zrt:n ei tarvitse palkata erikseen kaikkia työntekijöitä. Tällä hetkellä meillä työskentelee kuutisenkymmentä ihmistä. Haasteitakin unkarilaisilla on. Takács toivoo nykyistä laajempaa peittoa. Jo nyt autoissa olevilla päätelaitteilla saavutetaan yli 99 prosentin peitto. Takácsin mukaan kaupunkien ulkopuolelle tarvitaan lisää tukiasemia. Keskustelut pääministerin kanslian kanssa ovat tarpeen, ja ne on tarkoitus aloittaa piakkoin. Budapestin seutu on Unkarissa tärkeä, koska joka viides unkarilainen asuu pääkaupungissa. Uudet päätelaitteet otetaan käyttöön heti toukokuun alkupuolella. Miklós Takácsille Suomi on tuttu maa. Budapestiläisinsinööri on nimittäin työskennellyt Nokian palveluksessa Espoossa aikanaan muutaman vuoden. Suomea en kyllä tuona aikana oppinut, mutta muuten maa tuli minulle tutuksi, hän hymyilee. Teksti: Riittamaija Ståhle Kuvat: Antero Aaltonen 20 21

12 Radiotaajuuksia etsitään viranomaisille Viranomaisten tarve on nyt todettu, mutta lopullista ratkaisua ei ole löydetty. Työ jatkuu edelleen vetämässäni FM-38- projektiryhmässä. Eurooppalaiset viranomaisverkkojen käyttäjät ovat todenneet, etteivät nykyiset radiotaajuudet riitä tuleville viranomaisradioverkoille. VIRVEn kaltaiset verkot ovat kapeakaistaisia, jotka eivät enää käy viranomaisten kaikille datasiirtotarpeille, joten nyt etsitään kuumeisesti uusia taajuuksia. VIRVEN KALTAISET viranomaisten nykyverkot hoitavat hyvin puheen, lyhytviestit ja pientä datasiirtoa, mikä soveltuu hyvin tehtäväkriittiseen perusviranomaistoimintaan. Viranomaisten datasiirron tarve kasvaa kuitenkin kaikkialla Euroopassa koko ajan. Halutaan ladata tietoa tietokannoista, välittää tapahtumapaikalta tilannekuvaa eteenpäin ja kehittää uusia nopeaa datasiirtoa vaativia sovelluksia, toteaa Viestintäviraston taajuusyksikön apulaispäällikkö Tapio Penkkala. Sen takia tarvitaan lisäkaistaa. Nykyisiin viranomaisverkkoihin, kuten VIR- VEen, voidaan tuoda lisää datanopeutta leveäkaistaisella ratkaisulla, mutta vasta laajakaistainen radiotekniikka mahdollistaisi mm. videokuvan ja isojen datamäärien nopean siirron, toteaa Penkkala. Me täällä Suomessa pystymme todennäköisesti löytämään tarvittavat taajuudet TEDSille, ja ilmeisesti leveäkaistan taajuudet myös Euroopan tasolla on helpommin hoidettavissa oleva kysymys kuin tämä laajakaistakysymys, uskoo Penkkala. Rajallinen luonnonvara Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara, joiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti niin matkaviestinnän, radioja televisiotoiminnan, kaupan, teollisuuden kuin liikenteenkin sovelluksissa. VIRVE, kuten monet muut käytössä tai rakenteilla olevat eurooppalaiset viranomaisradioverkot, perustuvat 90- luvun eurooppalaiseen taajuussuunniteluun. Oli todella iso asia, kun vuonna 1996 eri maiden telehallinnot pystyivät sopimaan yhteisen taajuuskaistan viranomaisten käyttöön. Nyt samaan pitäisi pystyä laajakaistassa, kertoo Penkkala. VIRVEnkin käyttämä virityskaista MHz ei takaa taajuuksien riittävää saatavuutta kaikkialla Euroopassa edes leveäkaistaisille verkoille, ja laajakaistaiselle viranomaisverkoille on vielä vaikeampi löytää ratkaisua. Eurooppalainen telealan standardointijärjestö ETSI esittää, että radiohallinnot pyrkivät löytämään taajuusväliltä 300 MHz 1 GHz harmonisoituja lisätaajuuksia viranomaisten uusille radioverkoille, erityisesti laajakaistaverkoille nopeita datayhteyksiä varten. Lisätaajuustarve on yhteensä 2 x 16 MHz. Kaikki taajuudet ovat kovassa käytössä Euroopassa on monia kansainvälisiä työryhmiä, jotka suunnittelevat ja ennakoivat tulevia radiotaajuuksien käyttöjä. Tapio Penkkala toimii FM-38-projektiryhmän puheenjohtajana. Ryhmä toimii CEPT/ECC:n eli Euroopan sähköisen viestinnän komitean alaisuudessa etsien ratkaisua siihen, mistä löytyisi tilaa viranomaisten nopealle datasiirrolle. Kaikki taajuudet ovat jo erittäin ko- vassa käytössä, eikä kukaan halua luopua omistaan. Teknisesti optimitilanne olisi, että radiotaajuudet viranomaisten laajakaistaverkoille saataisiin nykyisten viranomaisverkkojen taajuuksien läheltä eli 400 megahertsin nurkilta, jolloin voitaisiin hyödyntää nykyisiä viranomaisverkkojen tukiasemapaikkoja eikä niitä tarvitsisi vuokrata tiheämpään, selostaa Penkkala. Kun eri maiden viranomaisverkot saadaan samoille taajuuksille, saavutetaan myös muita etuja, kuten mahdollisuus tiiviiseen yhteistyöhön naapurimaiden viranomaisten kanssa ja mahdollisuus verkkovierailuihin. Kun eri maat käyttävät samaa teknologiaa, saadaan myös riittävän suuret markkinat laitevalmistajien kilpailulle ja innovaatioille. Viranomaisten datasiirron tarve kasvaa kuitenkin kaikkialla Euroopassa koko ajan. Halutaan ladata tietoa tietokannoista, välittää tapahtumapaikalta tilannekuvaa eteenpäin ja kehittää uusia nopeaa datasiirtoa vaativia sovelluksia. Nykyiset taajuudet kovassa käytössä Euroopassa on selvitetty PPDR:n eli viranomaisten radioverkkojen, pelastuspalvelun ja katastrofiviestinnän käyttöja taajuustarpeita. Selvitysten mukaan viranomaiset haluavat jatkuvasti käytettävissä olevan oman mobiilin laajakaistaratkaisun. Viranomaiset eivät tyydy esim. väliaikaisiin hot spot -laajakaistaratkaisuihin eivätkä toisaalta uskalla jättää kriittistä datasiirtoa kaupallisten verkkojen varaan. Kysymystä on pohdittu eri foorumeilla, kuten Saksassa pidetyssä PPDR Workshopissa viime maaliskuussa. Siellä eri osapuolet, kuten useiden maiden radiohallinnot, viranomaiset, teollisuus ja sotilaat, miettivät yhdessä ratkaisua viranomaisten laajakaistatarpeelle, sanoo Penkkala. Maaliskuun lopussa Istanbulissa kokoontuivat Euroopan siviiliradiohallinnot ja eurooppalaiset sotilashallintojen edustajat. Yhtenä aiheena oli viranomaisten mahdollisuus käyttää esim. kriisitilanteissa sotilaiden radiotaajuuksia. Penkkalan mukaan NATO ilmaisi kokouksessa kantanaan, ettei sotilaskaistoille mahdu siviiliviranomaisten radioverkkoja laajan sotilaskäytön takia. Kun mennään nykyisten viranomaisverkkojen kuten VIRVEn yläpuolelle yli 400 MHz:n radiotaajuuksille, siellä toimii yksityisiä yritysten omia ja myös kaupallisia radioverkkoja MHz: n taajuusalue on Euroopan laajuisesti TV-käytössä ja monessa maassa kaistalla on myös esim. radiomikrofoneja. Taajuusalue MHz on osoitettu laajakaistaisille kaupallisille matkaviestinverkoille. Viranomaisten tarve on nyt todettu, mutta lopullista ratkaisua ei ole löydetty. Työ jatkuu edelleen vetämässäni FM-38- projektiryhmässä, kertoo Penkkala. Tarvitaanko uudenlaista taajuuskäyttöä? Vielä on tehtävä paljon selvitystyötä ja keskusteltava siitä, onko kasvavan datasiirron tarpeen lopullinen ratkaisu viranomaisille osoitettu oma laajakaista vai jokin muu aivan uudenlainen teknologia tai toimintatapa, sanoo Penkkala. FM-38-ryhmän työn edetessä jossain vaiheessa on päätettävä eurooppalaisittain, mille kaistalle yritetään ensisijaisesti mennä ja mitä yhteensopivuustarkasteluja tarvitaan. Miltään kaistalta on vaikeaa siirtää nykyistä käyttöä pois viranomaistarpeen takia, mutta voidaanko jollain ja millä teknisillä reunaehdoilla taajuuksia käyttää yhteiskäyttöisesti. Voidaanko tehdä maantieteellisiä tai ajallisia ratkaisuja, joilla voitaisiin elää rinnakkain viranomaiskäytön ja muun käytön välillä? kysyy Penkkala. Euroopan komission tutkimuskeskus pohti PPDR Workshopissa sitä, että vaikka normaalisti taajuudet olisivat kaupallisessa käytössä, voisiko kriisitilanteissa viranomaispuoli saada taajuudet haltuunsa. Se edellyttäisi priorisointia ja vaatisi todennäköisesti monessa maassa myös lainsäädännön muuttamista. Iso haaste olisi sekin, miten operaattoreiden liikeidea taipuisi tällaiseen, huomauttaa Penkkala. Hän sanoo, että radiotekniikka on menossa teknologianeutraalisuuteen ja mainitsee mm. kognitiiviradion, joka haistelee itse, mitä radioaalloilla tapahtuu, ja hakee tyhjän tilan. Jo nyt on olemassa eurooppalainen suositus hot spot -tyyppiselle tilapäiselle esim. kriisitehtävien hoitamiseen tarkoitetun radiotaajuuksien viranomaiskäytölle, joka sijoittuu noin 5 GHz:n taajuuksille. Sitä ei ole tarkoitettu päivittäiskäyttöön, mutta siinä on yksi lisäapu saada radioaalloilta tilaa suurten kriisien vaatimien datamäärien siirtoon. 5 Ghz:n taajuudella voidaan radioverkolla kattaa vain pieni alue, jossa tukiaseman säde on metrin luokkaa. Niinpä edes kaupunkiverkkoja ei pystyttäisi toteuttamaan säällisin kustannuksin. Teksti: Tiina Jäppinen Kuvat: Antero Aaltonen 22 23

13 Kokonaismaanpuolustuksen idea toimi kantava voimana jo VIRVEn alkuaikoina, ja nyt yhteistoimintaa lisää edelleen turvallisuusviranomaisten yhteinen verkkohanke TUVE. VIRVE-päivässä pohdittiin viranomaisverkkojen tulevaisuutta Kustannustehokkaiden viranomaisverkkojen toteutus ja ylläpito edellyttää voimavarojen keskittämistä sekä yhteistyötä niin valtion ja kuntahallinnon, puolustusvoimien kuin yksityisenkin sektorin kanssa. MONI MAINITSI tarpeen yhteiselle turvallisuusviranomaisten tilannekuvalle. Tarvitaan yhteneväistä kartta- ja paikkatietoa, tietokantoja, tapahtumien lokitietoa, raportointityökaluja jne. VIRVE-päivään 2.3. Helsingissä ilmoittautui 400 henkilöä, tilaisuudessa kuultiin lähes kahtakymmentä puhujaa ja tapahtumassa oli mukana 24 näytteilleasettajaa. PV terävöittää VIRVEn käyttöä Pääesikunnasta operaatiopäällikkö Arto Rädyn mukaan kokonaismaanpuolustuksen idea toimi kantavana voimana jo VIRVEn alkuaikoina, ja nyt yhteistoimintaa lisää edelleen turvallisuusviranomaisten yhteinen verkkohanke TUVE. Puolustusvoimissa kehitystyön alla on myös hallinnollinen puhepalvelu-uudistus, joka tehostaa VIRVEn käyttöönottoa. PV parantaa VIRVEn hallinta- ja tukitoimintakykyä siirtymällä jatkuvaan tukipäivystykseen. VIRVE-päätelaitteet kohdennetaan tarkemmin niihin toimintoihin, joita VIRVE parhaiten tukee, kuten pelastustoimintaan, vartiointiin, varo-toimintaan ja kuljetuksiin. Kenttäjohtojärjestelmät kehittyvät HALTIKin projektipäällikkö Pekka Nurhonen puhui kenttäjohtamisjärjestelmien teknologiasta ja haasteista. Hän kehotti viranomaisia luomaan, kuten VIRVE on ollut, maailman ensimmäisen turvallisuusviranomaisten yhteisen tilannekuvajärjestelmän. Tehtävät, rikosilmoitukset ja paikkatieto ovat oleellinen osa kenttäjohtamista. Lähtökohtana on tiedustelujohtoinen toimintatapa, jossa tehtäviä myös tilastoidaan. Tärkeää on paikkatiedon keskitetty parantaminen, sillä alussa puolet osoitetiedoista oli joko virheellisiä tai epätäsmällisiä, tietää Nurhonen. Hän totesi, että VIRVE on edelleen viranomaisten kenttäjohtojärjestelmän perusta, jossa voidaan hyödyntää tekstiviestipalveluita ja GPS-tiedon välitystä. VIRVE mahdollistaa nopean ja turvallisen viestinnän, myös teksti- ja statusviestit. Hän uskoo, että kolmiulotteisen 3Dtiedon määrä lisääntyy, jolloin tiedon tarkkuusvaatimukset lisääntyvät. Oman haasteensa tuo sisätilapaikannus, jolloin tarvitaan tietoa asunnoista, kerroksista, ovista, ikkunoista, portaikoista, hisseistä jne. HALTIK saa viranomaisilta esim. kiinteistörekisterit, maastotietokannat ja osoitteiden nimistötietoa, joita päivitetään neljästi vuodessa. Aineiston on oltava eheää, mikä vaatii erilaista ristiintarkistusta. Nurhonen pitää VIRVEn kehittämisessä tärkeinä mm. kutsukanavan kuormantasausta, datapalveluiden priorisointia ja luokittelua sekä älykästä tekstiviestien ja TETRA-IP:n sekakäyttöä. Myös TEDSin tarve on käytävä läpi. Kenttäjohtamisjärjestelmien on Nurhosen mukaan tuettava hyvin paikkatietoa ja avoimia rajapintoja, jotta syntyisi käyttäjien kannalta tärkeitä lisäpalveluja. Rajat ylittävää viestintää Valtion rajat ylittävä viranomaisviestintä TETRA-verkkojen välillä hakee muotoaan ja ensimmäisiä kokeiluita on jo tehty. Mats T. Persson Ruotsin poliisihallinnosta kertoi lyhyesti ISI eli Inter System Interface -liittymästä, joka mahdollistaa kommunikaation ICT-ratkaisuista riippumatta. ISI-ratkaisua ollaan tuomassa nyt myös rajat ylittävään viranomaisviestintään. Rikokset tai luonnonkatastrofit eivät tunne rajoja, joten on tärkeää, että rajat ylittävä viranomaisviestintä saadaan toimimaan. ISI on poliittisesti erittäin kiinnostava aihe. Tällä hetkellä valtioiden kansalliset turvallisuus- ja viranomaisradioverkot toimivat erillään toisistaan. Kansallisia verkkoja on ollut kehittämässä kolme kilpailevaa valmistajaa ja niissä hyödynnetään kahta erilaista standardia. Perssonin mukaan ISI-suosistusten teko on aloitettu EU:ssa viime kesänä ja ns. ISI-ryhmä on hakenut rahoitusta asian käytännön toteutusta varten. Ensimmäisiä verkkovierailukokeiluja on kokeiltu ainakin Ruotsin ja Tanskan välillä Øresundin sillalla. Hätäkeskusten toiminta-alueet laajenevat Johtaja Matti Kunnasvuori esitteli hätäkeskuksen toiminnan ja rakenteiden uudistusta, jossa Suomi jaetaan kuuteen alueeseen nykyisen 15:n sijasta. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta kansalaisten turvallisuuspalveluja. Nykyisiä hätäkeskuksia ei liitetä yhteen, vaan nyt perustetaan uudet eri ta

14 Kiinteät verkot ovat kaiken ytimessä ja runkoverkot kaikkein kriittisempiä. Myös laitetilojen rooli on merkittävä. valla toimivat keskukset. Siirtymäaika on vuosina , jolloin hätäilmoitusten käsittely ja muu toiminta jatkuu normaaliin tapaan, korosti Kunnasvuori. Uudistus mahdollistaa mm. hätäkeskuspalveluiden ylivuodon ruuhkassa. Uusi tietojärjestelmä luo perustan tarjota yhtenäistä tilannekuvaa sekä tosiaikaista tiedonvaihtoa hätäkeskuksen ja eri viranomaisten kenttäjärjestelmien välillä. Uudistuksesta on kerrottu lisää tässä lehdessä sivuilla Runkoverkot kriittisiä Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen totesi, että kaupallisten teleoperaattoreiden omistus on yhä vahvemmin ulkomailla ja niiden panostus varautumiseen huolestuttavan vähäistä. Samaan aikaan valtion tekemä panostus runkoverkkoihin on ennen näkemättömän suurta. Kiinteät verkot ovat kaiken ytimessä ja runkoverkot kaikkein kriittisempiä. Myös laitetilojen rooli on merkittävä, sanoi Pursiainen. Hänestä on silti hyvä, että on useita palveluntarjoajia, mikä ruokkii innovaatioita sekä jakaa riskejä. VIRVE-verkkoa päivitetään Erillisverkkojen verkkopäällikkö Erkki Hammaren kertoi VIRVE-verkon nostosta tasolle 5.0. Päivityksestä kerrotaan lisää uutisosiossa tämän lehden lopussa. VIRKE-hankkeesta hän kertoi, että tämän vuoden aikana rakennetaan 30 uutta tukiasemaa ja asennetaan 200 VIR- VE-tukiasemien päivityspakettia. Tähän mennessä VIRKE-investointeihin on käytetty 17 miljoonaa euroa. Erillisverkot on aloittanut tekemään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa ICT-palvelusopimuksia, joilla kuvataan haluttua palvelutasoa ja laatukriteereitä. Uutta on myös se, että VIRVEverkossa ollaan siirtymässä piirikytkenäisistä tukiasemayhteyksistä uusiin IP- Ethernet-yhteyksiin. Tarkoitus on pilotoida IP-pohjaisia yhteyksiä Oulun alueella, jossa verkon piiriin otetaan ensimmäisessä vaiheessa noin 30 tukiasemaa. Voin vakuuttaa, että IP tuo verkkoon lisää käytettävyyttä, lupaa Hammaren. Erillisverkot seuraa kuukausittain verkon häiriöitä ja katkoksia. Voimme jatkossa etsiä mahdolliset vaaran paikat esiin ja hakea niille uusia reittejä ja vaihtoehtoja, pohti Hammaren. EADSin tuotepäällikkö Janne Tarkiainen kertoi, mitä uutta VIRVEn tasonnostot mahdollistavat käyttäjälle. Niistä kerrottiin tarkemmin edellisessä VIRVEuutisissa 1/2010, joka on luettavissa Erillisverkkojen verkkosivuilta. Nopeat datapalvelut käyttöön Johtaja Pertti Virtanen Erillisverkoista kertoi nopeiden datapalveluiden käytöstä. VIRVEn puheliikenne ei ole enää merkittävästi kasvanut, mutta lyhytsanomien määrää kasvaa. Liikennettä pitää priorisoida uudestaan, ja jonkin aikaa selviämme näillä uusilla VIRVE-verkon päivityksillä, mutta tavoittelemme myös suurempaa datasiirron kapasiteettia, sanoo Virtanen. Olemme laittamassa TEDS-testiympäristöä käyttöön ja sopimassa käyttäjien kanssa siitä, mitä sovelluksia siellä testataan, kuten sormenjälkiä, videoita vai 3D-rakennuskuvaa. Emme vielä tiedä, mitä vaskoolin pohjalle valikoituu. Erillisverkoilla ei ole tässä omaa halua, vaan jos käyttäjät haluavat TEDSin, niin silloin mekin haluamme, korosti Virtanen. TETRA-kokemuksia Kiinasta Yksi merkittävä TETRA-teknologian näytön paikka oli Kiinassa Pekingin kesäolympialaisissa vuonna Tästä saapui kertomaan kokemuksia Beijing Just Top -verkon optimointikeskuksen johtaja Hou Xiwang. Verkossa on käyttäjää, joista 80 prosenttia toimii julkisen turvallisuuden parissa. Tärkeimmät käyttäjät ovat kunnallishallinto, poliisi, liikennepoliisi, palolaitos ja Pekingin olympiakomitea, listaa Xiwang. Verkko peittää suurimman osan Pekingin kaupunkialueesta, olympialaisten tapahtumapaikat, julkiset rakennukset, suurimmat tiet, 100 olympialaisten käytössä olevaa hotellia, Pekingin lentokenttä, metrolinjat ja tärkeimmät hallintorakennukset. Normaalitilanteessa verkon käyttöaste on prosenttia, mutta kriittisissä tilanteissa käytössä on ollut verkon koko kapasiteetti ja ruuhka-aikoina käyttäjiä on jopa jonossa, tietää Xiwang. Verkon kuormitusta voidaan seurata ja esim. käyttäjien luokitusta tarpeen mukaan muokata. Verkon luotettavuus on varmistettu myös siten, että hätätilanteiden korjaamista varten on tehty suunnitelma. Runkoverkoista on tehty varmuuskopiot mm. vikatilanteiden nopeaa vakauttamista varten sekä virransyöttö on varmistettu. Pelkästään olympialaisten avajaispäivänä kirjattiin 1,6 miljoonaa ja kiireisimmän tunnin aikana puhelua. Verkon liikennemäärät olivat nelinkertaiset Ateenan olympialaisiin verrattuna, kertoo Xiwang. VIRVEn puheliikenne ei ole enää merkittävästi kasvanut, mutta lyhytsanomien määrää kasvaa. TIETO sai timanttipalkinnon VIRVE-päivän yhteydessä 2. maaliskuuta jaettiin perinteisesti Timanttitekopalkinto. Sen sai tällä kertaa TIETO-valmiusharjoitus, jonka vastuullisina järjestäjinä toimivat yhteistoiminnassa liikenne- ja viestintäministeriö sekä Puolustusvoimat. Palkinnon vuodelta 2009 myönsi turvallisuus- ja puolustusasiain komitea. TIETO on hyvin viimeistelty kokonaisuus, jonka historia ulottuu yli 20 vuoden taakse (viestiseminaari VIESTI 86). Siitä on tullut 2000-luvulla säännöllinen tietotekniikan ja sähköisen viestinnän ammattilaiset yhdistävä harjoitus. Sen eräänä saavutuksena pidetään viranomaisten hallinnon ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteistyön lujittumista. VIRVE turvaa viranomaisviestintää Valmiusjohtaja Janne Koivukoski sisäasiainministeriöstä esitteli VIRVEn asiakasryhmistä koostuvat työryhmät, jotka linjaavat VIRVEn kehitystä ja toimintaa. VIRVE-yhteistyöryhmä kehittää VIRVEen liittyvien viranomaisten ja palvelutuottajien yhteistoimintaa, linjaa VIRVEn jatkokehitystä ja toimintamallia, kohdentaa VIRVEn investointirahoituksen ja sovittaa yhteen eri tahojen VIRVEen liittyvien tehtävien kehitystä. VIRVE-pääkäyttäjäryhmä antaa suosituksia VIRVEn tekniseen ja käyttötoimintaan liittyvissä asioissa. Kriisijohtamisen haasteista ja mahdollisuuksista viranomaisyhteistyössä puhui viestipataljoonan komentaja, everstiluutnantti Jukka-Pekka Virtanen Puolustusvoimista. Puolustusvoimilla on lakisääteinen velvollisuus virka-avun antamisesta muille viranomaisille. Virka-apua annetaan pääasiallisesti pelastusviranomaisille tai poliisille. Väestön ikääntyessä ensihoidon tarve kasvaa nykyisestä. Ensihoidon johtamisesta kertoi vastuulääkäri Janne Virta MediHelistä. Ensihoidossa VIRVE on toimiva ja ehdoton myös viranomaisyhteistyön takia. Tiivis kommunikointi muiden viranomaisten kanssa korostuu kriisitilanteissa. Teksti: Tiina Jäppinen Kuvat: Antero Aaltonen 26 27

15 UUTISIA TEDS-testaus käynnistynyt testiverkossa TOUKOKUUN 18. PÄIVÄNÄ asiakkaiden, EADS Secure Networks Oy:n ja Erillisverkkojen edustajia kokoontui Jyväskylään testaamaan TREVI-testiverkkoon asennettua leveäkaistaiset TEDSyhteydet mahdollistavaa TETRA-ohjelmistoa. Testeissä aktivoitiin käyttäjätietoja, leveäkaistaisia palveluja sekä mittaus- ja analysointityökaluja. Suunnitelmien mukaan VIRVE-verkon asiakkaiden testit aloitetaan vuoden lopulla, jolloin käyttäjät testaavat verkossa erilaisia sovelluksia. Sisäasiainministeri Otaniemessä ERILLISVERKKOJEN OTANIEMEN TOIMISTO sai arvokkaita vieraita, kun sisäasiainministeri Anne Holmlund, kansliapäällikkö Ritva Viljanen sekä Erillisverkkojen omistajaohjauksesta vastaavat tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas ja yliinsinööri Arto Lönnroth edustivat sisäasianministeriötä Erillisverkkojen yhtiökokouksessa huhtikuun 20. päivänä. Paikalla oli myös Erillisverkkojen hallitus: ylijohtaja, osastopäällikkö Pekka Timonen, päällikkö Tapani Hämäläinen, Tukiasemayhteyksien parannukset tuovat huomattavia säästöjä ERILLISVERKOISSA PARANNETAAN tukiasemaliikenteen ohjausta kesän 2010 aikana siten, että VIRVE-verkon tukiasemayhteyksiä voidaan muuttaa etäkäyttöisesti ilman ulkopuolelta hankittavaa siirtotyötä. Etäohjauksen avulla vikatilanteiden aiheuttamat katkokset saadaan minimoiduksi. Samalla tukiasemayhteyksien varmennus- ja optimointimahdollisuudet monipuolistuvat. Tukiasemayhteyksien kytkentämuutosten lisäksi toteutetaan myös muita VIRVE-verkon tietoliikenneyhteyksien parannuksia. Näitä ovat mm. DWS-käyttöpaikkojen yhteyksien etäohjaus ja Hätäkeskusten äänitysyhteyksien keskittäminen. Toteutettavat muutokset tuovat huomattavia säästöjä siirtoyhteyksien käyttökustannuksiin sekä parantavat palvelujen käytettävyyttä. Tukiasemayhteyksien muutostöistä tiedotetaan asiakkaille viimeistään kaksi viikkoa ennen muutosta. Käyttöpaikkayhteyksien ja hätäkeskusten äänitysyhteyksien muutoksista sovitaan yhteistyössä käyttäjäorganisaation kanssa. varatoimitusjohtaja Jyrki Kaskinen, ylipormestari Eva-Riitta Siitonen ja toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Hallituksen jäsen kenraaliluutnantti, pääesikunnan päällikkö Markku Koli oli estynyt osallistumasta kokoukseen. Yhtiökokous hyväksyi tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden vuoden 2009 tilikaudesta hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Kokous myös valitsi hallituksen ja tilintarkastajan jatkamaan uudeksi tilikaudeksi. Bild: Seppo Haavisto Statens IT-strategi genererar resultat medborgarens och företagarens intresse det viktigaste Svensk resumé INOM FINANSMINISTERIET bereds en ny lag om informationsförvaltning. Den ingriper i problemet med att kommunen och staten använder hundratals typer av programvara och system som inte är kompatibla. Lagen fokuserar främst på kompatibiliteten av systemen, utnyttjandet av de gemensamma informationsreserverna och den gemensamma helhetsstrukturen. För fyra år sedan fattade statsrådet ett principbeslut om utveckling av statsförvaltningens IT-verksamhet. Utifrån beslutet skapades en IT-strategi ( ). Statens IT-direktör Yrjö Benson svarar för genomförandet av strategin. Många faktorer har redan förändrats. Idag pågår exempelvis SADe-projektet, utformningen av en IT-koncernstyrning inom den offentliga sektorn och denna lagreform. En del av spetsprojekten inom IT-strategin är redan i produktion. Samtidigt inleds en reformrunda för strategin, säger Benson. För 20 år sedan decentraliserade staten resultatansvaret till ämbetsverken. Samtidigt stärktes kommunernas självstyre. Fördelarna med utvecklingscykeln har nu utvärderats, och idag är målet en koncernliknande förvaltning, säger Benson och fortsätter: Min uppgift är framförallt att införa en koncernliknande förvaltning i staten. Det finns några goda exempel på detta, till exempel Senatfastigheter och Hansel, säger Benson. I Finland är man ända upp i landets högsta ledning överens om att inbesparingar kan göras i kommunernas och statens ICT-kostnader och att produktiviteten kan förbättras betydligt. Riksdagen har framlagt ett skriftligt önskemål om en förbättring av effektiviteten i den offentliga förvaltningens system med början från hälsovårdssystemen, säger Benson. Statens IT-reform omfattar fem centrala teman, till exempel lösningar för tjänstemännens arbetsstationer och kommunikation. Ett annat är gemensamma system och databaser för förvaltningen. Det tredje hänför sig till medborgarnas och företagens elektroniska kommunikationstjänster. Det fjärde gäller helhetsstrukturen inom statens IT-förvaltning samt det femte informationssäkerheten och beredskapen. Den största fördelen är ändå att människornas verksamhetssätt kan effektiviseras tack vare den nya informationstekniken. Benson är särskilt stolt över helhetsstrukturmetoden som nyligen färdigställts. Med hjälp av denna kan en beskrivning av organisationens tjänster, processer, organisationsenheter och personer ges. Dessutom fungerar lösningarna för informations- och kommunikationsteknologin som en helhet. Den är fantastisk och i full gång. Då vi presenterat metoden för ledningen, har mötena i allmänhet dragit ut på tiden, eftersom metoden upplevs vara mycket intressant, säger Benson. Benson påminner om att all verksamhet i sista hand måste vara synlig för medborgaren eller företagaren, till exempel i form av nya eller förbättrade elektroniska kommunikationstjänster. Enligt Benson är arbetet inom staten effektivt, eftersom tjänstemännen har hög arbetsmoral och god förmåga att ta itu med arbetena. Innan Benson tillträdde tjänsten som statens ITdirektör var han direktör för Nokias IT Operations Development. Enligt Benson har däremot konkurrensutsättningen blivit en moderator för den offentliga förvaltningens utveckling, men han är nöjd över att förhandlingsförfarandet kan tillämpas inom IT-projekten. Benson vill vara öppen gentemot samtliga leverantörer, och staten ordnar bland annat ärendespecifika temadagar som är öppna för alla. Nödcentralsreformen påverkar hela hjälpkedjan INOM REFORMEN av nödcentralsverksamheten utvecklas nödcentralsverksamheten, nödcentralernas områden utvidgas och datasystemen förnyas, vilket också påverkar verksamhetssätten. Då Nödcentralsverket förenhetligar verksamhetssätten och strukturerna på riksnivå, tvingar det samtidigt myndigheterna att tillsammans fundera över verksamhetsmodellerna för hela hjälpkedjan, konstaterar Pekka Tulokas, direktör för Bild: Seppo Haavisto 28 29

16 Svensk resumé IT-näten och chef för enheten för säkerhetsnät vid inrikesministeriets räddningsväsen. Samtliga 15 nödcentraler i Finland har egna verksamhetsmodeller. Dessa förenhetligas som bäst för att man ska kunna påverka processerna och utveckla verksamheten, konstaterar Tulokas. De nya verksamhetsmodellerna kräver också en reform av lagen om nödcentraler. Det centrala i reformen är att nödcentralerna bildar nätverk sinsemellan, vilket innebär att belastningen mellan centralerna kan utjämnas och resurserna utnyttjas effektivt. Också ortsinformationen utnyttjas på ett smartare sätt än tidigare, vilket innebär att man bland annat noggrannare kan ta hänsyn till de starka sidorna hos enheterna på fältet och fordonens egenskaper samt körtider. Informationstekniken innebär att jourhavandes riskbedömning och raska alarmeringsarbete kommer att förenklas alltmer. Också i fortsättningen är VIRVE den kanal för informationsförmedling på vilken nödcentralsverksamheten byggs upp. Man bör ändå också tänka på hur mycket datainformation som kan överföras genom VIRVE och om man kan utnyttja kommersiella lösningar parallellt, funderar Tulokas. Nödcentralens datasystem har nått fram till konkurrensutsättningen NÖDCENTRALERNAS nya datasystem byggs upp inom TOTIprojektet för utveckling av Nödcentralsverkets verksamhet och informationsteknik. I början av sommaren inleddes konkurrensutsättningen av systemet, testningen borde inledas år 2013 och systemet introduceras år I utvecklingen av det gemensamma datasystemet är det viktigt att komma överens om användningen av de gemensamma gränssnitten och se till att de kan användas, säger projektexperten inom TOTI-projektet Vesa Laulumaa från Nödcentralsverket. Nätverksbildningen och till exempel den överbelastning av nödsamtal som möjliggörs av detta är en central förutsättning för systemet. Också i störningssituationer måste datasystemet fungera i hela landet, fortsätter Laulumaa. En annan central reform är att myndigheterna kan kommunicera med datasystemet i distansanvändning eller parallell användning. Systemet ska vara ett verktyg som jourhavande verkligen får stöd av. Systemet får inte medföra extra stress för användaren, i synnerhet inte i en tidskritisk verksamhet, säger Laulumaa. Integreringen av de centrala VIRVE-funktionerna direkt i datasystemet har beaktats i definitionerna. I reformen förbereder man sig för att medborgarnas begäran om hjälp kan komma in också på ett annat sätt än genom ett 112-samtal, till exempel per SMS eller automatiskt genom Internet som ett så kallat ecall-larm från ett fordon som är delaktigt i en trafikolycka. VIPU dryftar VIRVE:s talgrupper I BÖRJAN AV ÅRET tillsatte inrikesministeriet arbetsgruppen VIPU som undersöker utvecklingen av kommunikationen mellan nödcentralerna och myndigheterna samt praxisen för VIRVE-talgruppen. Till exempel då nödcentralsområdena växer, blir man tvungen att på nytt fundera över och bedöma för vilket ändamål och hur dessa används. Ändringarna gäller såväl verksamhetssätt som teknik. Nödcentralsförändringen påverkar inte myndigheternas fältverksamhet och kräver exempelvis inte att apparaterna förnyas. Apparaterna måste ändå parametreras på nytt. Säkerhetsnätet TUVE förverkligas ETT EGET DATANÄT konstrueras för statens högsta ledning och mer än säkerhetsmyndigheter. I april 2009 fattade statsrådet ett beslut om genomförandet av säkerhetsnätprojektet, dvs. TUVE, och datanätet borde bli färdigt före utgången av år Inom projektet kombineras och utvecklas de befintliga lösningarna. Det är fråga om en kommunikationslösning för hög beredskap som ändå används dagligen, konstaterar TUVE: s projektchef Esko Vainio från finansministeriets avdelning för utvecklande av förvaltningen. Han anser att statsförvaltningen för tillfället är beroende av en enda operatör, det internationella börsbolaget. Försvarsmaktens Ledningssystemcentral PVJJK kommer att verka som nätoperatör för TUVE-aktörerna och förvaltningens informationsteknikcentral HALTIK, som är underställd inrikesministeriet, som serviceoperatör. I och med TUVE tillvaratas serverhotellens spillvärme. Virtualiseringen innebär inbesparingar i bland annat kostnaderna för apparater och kabelläggning samt i själva användningen av utrymmena. TUVE kommer också att omfatta tjänster som möjliggör en effektiv användning av datanätet, till exempel namn- och Bild: Seppo Haavisto identifikationstjänster, men också samarbets- och kommunikationstjänster, säger Vainio. Genom att utnyttja gränssnitten kan myndigheterna sinsemellan fördela resurserna och tillämpningarna samt byta information på ett säkert sätt. Radiofrekvenser söks för myndigheterna MYNDIGHETERNAS behov av dataöverföring ökar fortlöpande i hela Europa, men dagens radiofrekvenser räcker inte till för myndigheternas framtida radionät. Man vill ladda ner information från databaser, förmedla en situationsbild från en händelseplats och utveckla nya tilllämpningar som kräver snabb dataöverföring, konstaterar Tapio Penkkala, biträdande chef för frekvensenheten vid Kommunikationsverket. Trots att ökad datasnabbhet kan införas i VIRVE med hjälp av en bredbandslösning, är det inte tillräckligt. Ett bredband behövs för överföring av stora datamängder. Alla frekvenser är redan i mycket hård användning, och ingen vill avstå från något av det egna. Tekniskt sett vore den optimala situationen att få radiofrekvenser för myndigheternas bredbandsnät i närheten av myndighetsnätens nuvarande frekvenser, dvs. i området kring 400 megahertz, anser Penkkala. På detta sätt kunde man utnyttja de nuvarande ställena för stödstationerna. Å andra sidan, då olika länder använder samma frekvenser, uppstår en möjlighet för nätbesök. Tillämpningen av samma teknologi medför också större marknader och konkurrens. Myndigheternas behov har nu konstaterats, men en slutlig lösning har ännu inte hittats. Arbetet fortsätter i projektgruppen FM-38 som jag leder, berättar Penkkala. Penkkala frågar om frekvenserna med stöd av tekniska ramvillkor kunde tas i gemensam användning: Kan man finna geografiska eller tidsmässiga lösningar som möjliggör jämsidig myndighetsanvändning och annan användning? Han nämner också den kognitiva radion som känner efter vad som händer på radiovågorna och söker ett tomt utrymme. Man har också framlagt att i krissituationer kunde myndigheterna få tillgång till kommersiella frekvenser. Europeiska myndighetsoperatörer i Finland I FEBRUARI sammanträdde operatörsforumet EADS i Finland. De ansvariga operatörerna för myndighetsradionäten i Belgien, Sverige, Tyskland, Ungern, Estland och Finland deltog i mötet. Vid mötet utbyttes erfarenheter av situationen och utvecklingsbanorna för nätverk i olika skeden av livscykeln samt av användarnas behov och tekniska lösningar. Kunderna nöjda med uppdateringen av VIRVE-nätet CENTRALUPPDATERINGARNA på programnivå av VIRVE-nätet slutfördes den 24 mars De servicespecifika och kundspecifika egenskaperna introduceras kund för kund i form av åtgärder som avtalas separat. Till de kunder som hade deltagit i uppdateringarna skickades en enkät om kundbelåtenhet. Kunderna ansåg att kontrollcentralens personal gett service som var klar och lätt att förstå. Också kontrollcentralens meddelanden upplevdes ha betjänat väl. Man var nöjd med definitionen och planeringen av uppdateringen samt med genomförandet av servicen. Den nya nätversionen förbättrar möjligheterna att övervaka och hantera nätkapaciteten allt bättre. Samtliga kontrollåtgärder som genomförs av användarna i fråga om talgrupperna, beställarna och gruppmedlemskapen kan spåras. Den nya versionen innebär nya tjänster för nätanvändarna, till exempel att man med en civil telefon kan ringa till en VIR- VE-talgrupp. Det går också att på jourhavandes initiativ överföra samtalet från TETRA-nätet till externa kommersiella telefonnät. Dessutom kan man under ett individsamtal få ett meddelande om ett gruppsamtal. Användaren av en VIRVE-telefon kan alltså ta ett individsamtal utan att ge upp sin skyldighet att lyssna på gruppkommunikationen. Nätuppdateringen till nivån 5.0 möjliggör användningen av gränssnittet ISI (Inter System Interface). Myndigheterna i de olika länderna har ännu inte avtalat om nätbesök. Bild: Antero Aaltonen Bild: Antero Aaltonen 30 31

17 Suomen Erillisverkot Oy Suomen Erillisverkot Oy operoi maailman ensimmäistä valtakunnallista ja viranomaisten yhteiskäytössä olevaa TETRA-radioverkkoa. Verkon VIRVE-palvelut mahdollistavat luotettavan ja turvallisen viranomaisviestinnän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Toiminta perustuu turvallisuusnäkökohtien tarkkaan huomioimiseen, asiakkaiden hyvään palveluun ja edistyksellisiin teknisiin ratkaisuihin. Erillisverkot on valtion omistama osakeyhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Sisäasiainministeriö. Yhtiö toimii valtakunnallisesti. Erillisverkot on valtion 100 % omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Tärkeimmät VIRVE-verkon käyttäjät ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi sekä eri ministeriöt. Erillisverkkojen tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa TETRA-verkkoihin soveltuvia radiopäätelaitteita, joita käytetään mm. VIRVEverkossa. Yhtiö on EADSin päätelaitteiden johtava myynti- ja huoltopiste Suomessa. Suomen Erillisverkot Oy Tekniikantie 4 B, Espoo PL 357, Espoo Puh VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Pyhäranta Tampere Puh

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog

Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää. Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT-palvelukeskuksen perustaminen: 69 päivää Yliopistojen IT 2008- päivät 23.10.2008 / Lasse Skog Valtion IT- toiminnan volyymejä Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö 11/11/08 11/11/08 2 Tietohallintotyön

Lisätiedot

Valtion ICT 2010-2013

Valtion ICT 2010-2013 Valtion ICT 2010-2013 Valtion IT-johtaja Yrjö Benson www.valtit.fi Sisällysluettelo Tietoja valtion tietohallinnosta 2008 Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen asioinnin ja tietoyhteiskuntakehityksen

Lisätiedot

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko ICT kehitysnäkymät Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko 2 Mikä ICT? Digitaalisuus Kyber IoT LTE, MKR PRS.. Vaatii pohjalle yhteiset toimintatavat ja -ratkaisut 3 4 5 ICT:n

Lisätiedot

Kansalaisten asiointitili

Kansalaisten asiointitili Kansalaisten asiointitili Kansalaiskuuleminen Otakantaa.fi -keskustelussa Esittelymateriaali Asiointitili@valtiokonttori.fi Tästä esityksestä Tämä esitys on laadittu taustatiedoksi kansalaisten asiointitilistä.

Lisätiedot

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto

SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS. O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto SADe OHJELMA JA YHTEENTOIMIVUUS O-P Rissanen Hallinnon kehittämisosasto Asiakaspalvelun palvelukanavat vuoteen 2015 Asiakkaat henkilöasiakkaat yritykset yhteisöt Palvelukanavat Asiointipalvelut Viranomaisten

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille. Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) hyödyt valtiokonsernille Valtio Expo 7.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Hyödyt > Tilanne tänään Anna-Maija Karjalainen 1992-1996 Tietohallintopäällikkö

Lisätiedot

Etäpalvelut suuri mahdollisuus

Etäpalvelut suuri mahdollisuus Etäpalvelut suuri mahdollisuus Tanja Rantanen, erityisasiantuntija 27.1.2011 Joensuu, Punos-hankkeen loppuseminaari Etäpalvelu luo paljon mahdollisuuksia julkishallinnolle Vähentää sekä asiakkaan että

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi?

Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen. Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014. Miksi? Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja maksaminen ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.5.2014 Miksi? Taloudellinen tilanne synkkä Osaaminen on Suomen vahvuus, sitä on hyödynnettävä kaikin tavoin

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen

Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Hätäkeskusuudistuksen eteneminen Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Uudet hätäkeskukset Oulun hätäkeskus v.2011 Ensisijainen toiminta-alue Pohjois-Suomi ja Lapin lääni Vaasan

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen

Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen Sähköinen asiointi ja ICT:n hyödyntäminen - Kohti uutta ICT-strategiaa Oppijan verkkopalvelut -seminaari 13.12.2011 Yksikön päällikkö Ville-Veikko Ahonen Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä

Kuntien Tiera Oy. 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Kuntien Tiera Oy 13.12.2011 Kohti oppijan verkkopalveluita: Kuntien yhteisten toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen kehittäminen Markku Rimpelä Syyskuussa 2010 perustetun Tieran omistajina on tällä

Lisätiedot

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1

Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Hss Consulting Oy / Teppo Sulonen 1 Teppo Sulonen, CV 1970 > 70 luku : Opiskelu Tampereen yliopisto Postipankki 80 luku : Ammattilainen Kaikki IT alasta Nokia Data 90 luku : Yrittäjä Avasta Transactions

Lisätiedot

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn Osallisuustyöryhmä 12.9.2011 Marjo Nurminen Aluetoimikunnat Vantaalla Aviapoliksen aluetoimikunta Hakunilan aluetoimikunta Koivukylän aluetoimikunta Korson aluetoimikunta

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Juha Suutala 6.9.2007

Juha Suutala 6.9.2007 Juha Suutala 6.9.2007 iiketoiminnan ja IT:n yhteistyö -case Tapiola Sisältö Toimintaympäristön kuvaus IT:n rooli yhtiöryhmässä IT:n ja liiketoiminnan yhteistyö Liiketoimintastrategiasta IT-strategiaan

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT. Hallinnon kehittämisosasto 1.11.2010

Julkisen hallinnon ICT. Hallinnon kehittämisosasto 1.11.2010 Julkisen hallinnon ICT Hallinnon kehittämisosasto 1.11.2010 Sisällysluettelo Julkishallinnon ICT:n tunnuslukuja Valtion IT hallintotapa Valtion tietohallinto IT-strategia 2006-2011 Julkisen hallinnon ICT-menestystarinoita

Lisätiedot

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana

Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Kansallinen palveluarkkitehtuuri digitalisoituvan yhteiskunnan selkärankana Julkisen hallinnon ICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 20.5.2014 Taloudellinen tilanne synkkä Miksi? Osaaminen on

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma)

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014

Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Tietohallinnon selkeät rakenteet ja vastuut Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 20.5.2014 Sisältö Tietohallinnon selkeät rakenteet ja tietohallinnon vastuut: Kuka vastaa kokonaisuudesta? Miten ohjausta ja

Lisätiedot

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa

Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille

Lisätiedot

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli

Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö. Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Strategian laadinta ja toimijoiden yhteistyö Tehoa palvelurakenteisiin 25.10.2011 ICT-johtaja Timo Valli Information and Communication Technology Teknologia Kommunikaatio Infrastruktuuri Informaatio Integraatio

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset

HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset HyvisSADe ja laajan yhteistyön edellytykset Alueellisesta palvelusta kansalliseksi palveluksi! Jani Kariniemi 10.9.2013 MEDI-IT LYHYESTI Toiminta on alkanut Kotkassa 1.1.2002 Medi-IT Oy:llä on 8 omistajapiiriä

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA 1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Valtion yhteiset infrastruktuuripalvelut. Tuomo Pigg Neuvotteleva virkamies JulkICT-toiminto 11.12.2012

Valtion yhteiset infrastruktuuripalvelut. Tuomo Pigg Neuvotteleva virkamies JulkICT-toiminto 11.12.2012 Valtion yhteiset infrastruktuuripalvelut Tuomo Pigg Neuvotteleva virkamies JulkICT-toiminto 11.12.2012 Esityksen sisältö 1. Tietoliikennepalvelut 2. Konesali- ja kapasiteettipalvelut 3. Viestintäpalvelut

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma

Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe-ohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma Hyvää palvelua, tehokasta hallintoa Laadukkaita julkisen sektorin palveluita kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana

Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Sähköinen asianhallinta Onko tietojen hallinta mukana Asiakirjahallinnasta tietojen hallintaan, seminaari 4.10.2012/ Katariina Ryhänen, Kuntien Tiera Oy Sisältö: 1. Kuntien Tiera Oy:n yleisesittely 2.

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Tietohallinto on palvelu

Tietohallinto on palvelu Tietohallinto on palvelu Jouko Mäkelä Tietohallinnon erityisasiantuntija, TAKK StudentaPluS - projektipäällikkö, AMKE Oy Näkökulmia oppilaitoksen tietohallintoon Julkishallinnon ohjaus Tietohallintolaki

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta Pvm 24.11.2010 Dnro 41/040/2010 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite: Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö Asia: Lausuntopyyntö koskien lakiehdotusta Julkisen hallinnon IT-palvelukeskuksesta

Lisätiedot

-luonnos- 28.1.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

-luonnos- 28.1.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN TIETO- JA VIESTINTÄTEK- NISTEN PALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ VALTIOVARAINMINISTERIÖ TORI-hanke lainsäädäntötyöryhmä Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara Asiantuntija, lainsäädäntöasiat Antti Ristimäki Muistio -luonnos- 28.1.2014 VALTIONEUVOSTON ASETUS VALTION YHTEISTEN

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa

Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Yleisneuvontapalvelu osana SADeohjelmaa Kansalaisen yleisneuvontapalvelu hankkeen aloitusseminaari 16.10.2012, Helsinki Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi MIKÄ ON SADE-OHJELMA? 2 1 Julkishallinnon ensimmäinen

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Ohjelma (09.00 11.30)

Ohjelma (09.00 11.30) 28.5.2008 1 Ohjelma (09.00 11.30) Tilaisuuden avaus Jukka Lehtinen, Toimitussihteeri, it-viikko TDC Zoo uuden ajan mobiiliratkaisu business-viidakkoon Pasi Mäki, Johtaja, TDC yritysmyynti Business Benefits

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen

Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti. SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen Kattavat asiointipalvelut kasvotusten ja laadukkaasti SADe- ohjelman etäpalveluhanke Lapin liitto 5.6.2013 Jarmo Riipinen SADe-ohjelma ja Etäpalvelutavoitteet 2010 Tavoitteena mahdollistaa kansalaisille

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitili. Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014

Kansalaisen asiointitili. Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014 Kansalaisen asiointitili Palvelun yleinen esittely, 07.05.2014 Sisältö Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Mikä on Kansalaisen asiointitili? Miten Asiointitili näkyy kansalaiselle? Asiointitiliä

Lisätiedot

ICT Palvelut Juhani Suhonen

ICT Palvelut Juhani Suhonen ICT Palvelut Juhani Suhonen Megatrendejä ICT-maailmassa Mobiili Social Pilvipalvelut Kuluttajistuminen Big data 2 2 Taustoitus : Yritysmaailman ICT kysely Kuinka merkittävinä pidätte seuraavia kehityssuuntia

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006. Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö

ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006. Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö Valtion IT palvelut ValtIT tiedotus ja keskustelutilaisuus 16.11.2006 Leena Honka valtion IT johtaja Valtiovarainministeriö Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö 16.11.2006 1 Valtion IT toiminnan johtamis

Lisätiedot

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015

Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015 Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa

Lisätiedot

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä

Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Koulussa kaikki hyvin? tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Tieken Vaikuta ja vaikutu seminaari 16.9.2010 jyrki.koskinen@fi.ibm.com Koulutoimen tietohallinto kuntoon, lyhyt oppimäärä Havaintoja ja ongelmia

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Valtorin asiakasyhteistyö

Valtorin asiakasyhteistyö Valtorin asiakasyhteistyö Asiakaspalvelujohtaja Jukka Rautanen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Esityksen sisältö Asiakasyhteistyön käynnistyminen Asiakasyhteistyön toimintamalli

Lisätiedot

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen

Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Tietohallinnon uudistuksia ja haasteita sähköisen hallinnon näkökulma viranomaisten asiakirjojen pysyvään säilyttämiseen Anne Kauhanen-Simanainen 11.6.2014 Mitä sähköisellä hallinnolla tavoitellaan? tehokkaampia

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

SADe-ohjelman terveiset

SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman terveiset SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari, Helsinki 23.4.2013 Ohjelmapäällikkö Marjukka Saarijärvi Raportointi ohjelman etenemisestä: hallituksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa

Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Alueellisella tietohallintoyhteistyöllä ja arkkitehtuurilla kohti uusia rakenteita ja toimintamalleja Pohjois-Suomessa Juhani Heikka & Markku Huotari, Oulun kaupunki 11.6.2014 TAVOITTEITA TIETOHALLINTOYHTEISTYÖLLE

Lisätiedot

Näin rakensimme kansainvälisen kommunikaatioympäristön. Markus Vartiainen, Business Unit Executive, Fujitsu

Näin rakensimme kansainvälisen kommunikaatioympäristön. Markus Vartiainen, Business Unit Executive, Fujitsu Näin rakensimme kansainvälisen kommunikaatioympäristön Markus Vartiainen, Business Unit Executive, Fujitsu Lähtötilanne Suomalainen, kansainvälinen yritys Yksi toimialansa suurimmista Tehnyt alalla useita

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum. 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke

Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum. 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke Miten Kieku tukee tiedolla johtamista? Affecton julkishallinnon foorum 14.2.2013 Seija Friman Hanketoimiston päällikkö, Kieku-hanke Esityksen sisältö Mikä Kieku on ja miksi se tulee käyttöön? Tavoiteltavat

Lisätiedot

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu?

Opetuksen ict -palveluverkko. Seudullinen ratkaisu? Opetuksen ict -palveluverkko Seudullinen ratkaisu? 1 Opetustoimialan visio Seudullisessa tieto- ja viestintätekniikan peruskäytön suunnitelmassa ( v. 2012) linjataan seudullisesta tavoitetilasta seuraavaa:

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon

Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Taipuuko Kansalaisten asiointitili terveydenhuoltoon Valtiovarainministeriö Neuvotteleva virkamies Riku Jylhänkangas Sisällysluettelo Kansalaisten asiointitilin toteuttaminen Asiointitilin toiminta Asiointitili

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä

egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto

Lisätiedot

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen

Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen Asettamispäätös VM035:00/2012 16.5.2012 Toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten tehtävien kokoamishankkeen asettaminen 1 Asettaminen 2 Toimikausi 3 Tausta Valtiovarainministeriö on tänään

Lisätiedot

Valtion ajankohtaiset tietohallinnon teemat ja tulevaisuuden näkymät

Valtion ajankohtaiset tietohallinnon teemat ja tulevaisuuden näkymät Valtion ajankohtaiset tietohallinnon teemat ja tulevaisuuden näkymät Tietohallinnon iltapäivä 18.4.2012 Timo Valli Sisältö Julkisen hallinnon tietohallinnon (JulkICT:n) organisointi JulkICT-strategian

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot