Qualisan Oy perustettu s. 5 3/2001. Vastaathan kyselyymme s Du besvarar väl vår enkät på s

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Qualisan Oy perustettu s. 5 3/2001. Vastaathan kyselyymme s. 13 14 Du besvarar väl vår enkät på s. 15 16 13.9.2001"

Transkriptio

1 KUNTAYHTYMIEN SAIRAALAT JA TERVEYSKESKUKSET 3/ SAMKOMMUNERNAS SJUKHUS OCH HÄLSOCENTRALER ISSN Qualisan Oy perustettu s. 5 Vastaathan kyselyymme s Du besvarar väl vår enkät på s

2 SAIRAALAVIESTI Nro 3/2001 Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Julkaisija Suomen Kuntaliitto Toinen linja HELSINKI puh. (09) Vastaava toimittaja Chefredaktör Jorma Back Toimitussihteeri Redaktionssekreterare Soile Hellstén Kirjoitusten sisältöä voi vapaasti lainata, kun lähde mainitaan. Koko artikkelin lainaamiseen tulee kuitenkin saada kirjoittajan lupa. Painosmäärä 4300 kpl Kirjapaino: Savion Kirjapaino Oy Kerava Sisällysluettelo Pääkirjoitus: Lääkärilakko loppui entä sitten... 3 Slut på läkarstrejken vad händer nu?... 4 Qualisan Oy, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden laadunarviointija sertifiointiyritys... 5 Lääkärisopimus pähkinänkuoressa... 6 Tunnetko Tellun?... 8 Sähköpostin käyttö terveydenhuollossa... 8 Potilasvahinkojen seurantatietojen hyödyntämisestä Hyvää tehokkuutta sairaanhoitoon Lukijakysely Enkät om läsvanor Vanhusten laitoshoidon laatuhanke (LASSO2) Pentti Silvola kansainvälisen sairaalaliiton hallitukseen Maksukattokyselyn tuloksia Euro ja asiakasmaksut Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille Kannanotto strategisen henkilöstöjohtamisen kehittämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä Saapunutta postia Terveydenhuollon II laatupäivät Kuntouttava työote vanhustyössä puhettako vain? Kuntakoulutus kouluttaa ISSN Kuvat: Suomen Kuntaliitto Kansikuva Luonnonkuva-arkisto Jarkko Mäkineva Puolukka Taitto: Suomen Kuntaliitto Nina Palmu-Pietilä Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2001.

3 Lääkärilakko loppui entä sitten Suomen oloissa ainutlaatuisen kauan kestänyt julkisen sektorin lääkäreiden työtaistelu saatiin vihdoin päätökseen. Varmaa on, että alan oppineet ja työmarkkinoilla toimivat tulevat lähikuukausina käymään läpi työtaistelun erilaisia piirteitä, sen yhteensopivuutta tai sopimattomuutta koko työmarkkinakentän pelisääntöihin. Ollaanpa työtaistelusta sinänsä mitä mieltä tahansa, se oli olemassa olevan tulkinnan mukaan virkaehtolainsäädäntömme mukainen. Työtaistelun alkaminen, sen eri vaiheet ja lopettaminen hoidettiin voimassaolevien säännösten mukaisesti. Sairaaloita ja terveydenhuoltoa kokonaisuudessaan kiinnostaa työtaistelun lopputulos kahdessa mielessä: kuinka paljon se lopulta maksaa ja mitä toiminnallisia pysyväisvaikutuksia siitä on. Sairaanhoitopiirit näyttävät lakon vuoksi menettäneen tuloja tältä ajalta miljoonaa markkaa. Vastaavasti osa tästä rahasummasta on edelleen kunnissa, sillä ne eivät voineet ostaa tarvitsemiaan palveluja. Toisaalta kunnat ovat joutuneet maksamaan sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten menoja, vaikka varsinaista tuotantoa ei voitu ylläpitää. Sairaaloiden oli mahdoton esimerkiksi lomauttaa sellaista henkilökuntaa, jonka työpanos jäi vajaaksi lakon vuoksi. Jos lakon alkaessa olisi tiedetty, että se jatkuu viisi kuukautta, olisivat lakon kohteena olleet sairaalat ja terveyskeskukset voineet toimia toisin ja puolustautua. Nyt se ei ollut mahdollista. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen arvion mukaan lääkäreiden palkankorotukset aiheuttavat miljoonan markan vuosikustannuksen kunnille. Heijastusvaikutukset muun henkilöstön osalta jäävät nähtäviksi. Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarviossa kuntien valtionosuudet lisääntyvät edellisvuodesta noin 1,5 miljardilla. Tästä siis runsaan kolmanneksen haukkaa lääkäreiden palkankorotus. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien pelivara esimerkiksi erilaisiin kehittämishankkeisiin, palvelujen laajentamiseen ja täydennyskoulutukseen pienenee. Toistaiseksi ei ole näkyvissä merkittävää kunnallistalouden paranemista. Lisäksi kuntien pelivaraa vähentävät muut jo tehdyt sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut. Lakon seurauksena erilaisiin toimenpiteisiin odottavien joukko kasvoi parillakymmenellä tuhannella. Onnetonta tietysti on se, että jo ennen lakkoa leikkauksiin odottajia oli yli Lisäsuman purkaminen tulee olemaan suuri, jossakin päin Suomea kenties ylivoimainen, urakka nykyisin resurssein. Tätä kirjoitettaessa julkisti peruspalveluministeri Osmo Soininvaara hankkeen julkisen terveydenhuollon turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Voidaan perustellusti sanoa, että tällaisen kansallisen kehittämishankkeen yhdestoista hetki on käsillä. Lakko on loppunut entä sitten. On syytä kääriä hihat ja käydä käsiksi töihin. Näin uskon tapahtuvan kaikkialla. Toivokaamme, että lääkärilakon lopettamissopimus johtaa yhteen kaikkien kannalta positiiviseen lopputulokseen: kunnallisen terveydenhuollon lääkärit kokevat työpaikkansa palkitsevaksi, haasteelliseksi ja kiinnostavaksi siinä määrin, että haluavat koko ammattitaitonsa ja osaamisensa suunnata julkisen terveydenhuollon kehittämiseen ja turvaamiseen. Julkisen terveydenhuollon pelastamisestahan kuulemma lakossa oli kysymys. Jorma Back 3

4 Slut på läkarstrejken vad händer nu? 4 Slutligen har vi kunnat sätta punkt för den med finländska mått mätt exceptionellt långa läkarstrejken inom den offentliga sektorn. Experterna och arbetsmarknadsparterna kommer helt säkert under den närmaste tiden att gå igenom strejken och fundera hur den var förenlig eller oförenlig med spelreglerna på arbetsmarknaden. Man kan ha vilken åsikt man vill om strejken, men enligt den gällande tolkningen följde den vår kollektivavtalslagstiftning. Varje moment, hur strejken inleddes, genomfördes och avslutades, sköttes i enlighet med de gällande lagarna. För sjukhusen och hälsovården överlag är strejkresultatet intressant ur två synvinklar: hur mycket kommer strejken slutligen att kosta och vilka bestående verkningar får den på verksamheten. Sjukvårdsdistrikten ser ut att ha förlorat miljoner mark i inkomster under strejken. Motsvarande summa finns kvar i kommunerna eftersom de inte kunde köpa de tjänster som hade behövts. Däremot har kommunerna blivit tvungna att betala utgifterna för sjukvårdsdistrikten och hälsocentralerna, trots att den egentliga verksamheten inte kunnat upprätthållas. Sjukhusen kunde till exempel inte permittera personal som blev utan uppgifter på grund av strejken. Om man från början hade vetat att strejken skulle pågå fem månader skulle de sjukhus och hälsocentraler som drabbades av strejken ha kunnat handla annorlunda och värja sig. Nu gick det inte. Kommunala arbetsmarknadsverket uppskattar att läkarnas lönelyft orsakar en årlig kostnad på miljoner mark för kommunerna. Vilka återverkningar det har på den övriga personalen får vi se så småningom. Enligt statsbudgeten för nästa år ökar kommunernas statsandelar med cirka 1,5 miljarder mark jämfört med i år. En dryg tredjedel av den summan går alltså åt till att höja läkarnas löner. Det betyder att kommunernas marginaler och därmed möjligheter för till exempel utvecklingsprojekt, utökade tjänster och fortbildning krymper. I dag finns inga utsikter för avgörande förbättringar i den kommunala ekonomin. Kommunernas spelrum begränsas också av andra beslut som fattats för socialvårdens och hälso- och sjukvårdens del. En av läkarstrejkens följder är att kön av patienter som väntar på olika åtgärder växte med cirka personer. Beklagligt är naturligtvis att det redan före läkarstrejken fanns över i kö. Att ta hand om de extra köerna med de nuvarande resurserna kommer att vara en stor, och på vissa håll i landet en övermäktig, utmaning. När detta skrivs har omsorgsminister Osmo Soininvaara just gett klartecken för ett projekt om att trygga och utveckla den offentliga hälso- och sjukvården. Med fog kan man säga att detta nationella utvecklingsprojekt kommer i elfte timmen. Läkarstrejken är slut vad gör vi nu? Det är dags att kavla upp ärmarna och skrida till verket, och jag tror att det är just vad man gör på alla håll. Vi får hoppas att beslutet att avsluta läkarstrejken leder till åtminstone ett resultat som är positivt för alla parter, nämligen att de kommunalt anställda läkarna ser sitt arbete som så välbelönat, utmanande och intressant att de vill satsa hela sin kompetens och yrkesskicklighet på att utveckla och trygga den offentliga hälso- och sjukvården. För strejken handlade visst om att rädda den offentliga hälso- och sjukvården. Jorma Back

5 Qualisan Oy, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden laadunarviointi- ja sertifiointiyritys Matti Liukko LL, MQ, PD. hallituksen puheenjohtaja, Qualisan Oy, hallintoylilääkäri, Suomen Kuntaliitto Mauri Keinänen FT, Toimitusjohtaja Qualisan Oy ja Labquality Oy Suomeen perustettiin kesäkuussa 2001 riippumaton laadunarviointiyritys, Qualisan Oy, joka tulee akkreditoitumaan ainakin ISO 9000 laatujärjestelmien sertifioijaksi. Sen lisäksi yritys tekee myös muita laadun arviointeja, kuten sädeturvalain edellyttämät kliiniset auditoinnit. Tavoitteena on, että akkreditoitumisella varmistetaan ja osoitetaan arviointien tekemisen hyvä osaaminen. Tätä osaamista voidaan hyödyntää terveydenhuollon eri alojen omaa asiantuntemusta vaativissa arvioinneissa ja vastaavasti terveydenhuollon asiantuntemusta voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioiden laatujärjestelmän arvioinneissa. Yritykseen ovat päättäneet lähteä mukaan kaikki keskeisemmät terveyspalvelujen asiantuntijatahot ja terveyspalvelujen rahoittajat. Kesäkuun 11. päivänä pidetyssä perustamiskokouksessa seuraavat organisaatiot allekirjoittivat osakassopimuksen: Labquality Oy, Lääkärikeskusten yhdistys ry, Mehiläinen Oy, Sairaalakemistit ry, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f., Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry, Suomen Bioanalyytikkoliitto ry, Suomen Kliinisen Kemian Yhdistys ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Lääkäriliitto ry, Suomen Radiologiyhdistys ry, Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Suomen Syöpäyhdistys ry, Tehy ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kunta-yhtymä. Elokuun 10. päivänä yritys merkittiin kaupparekisteriin. Yhtiön hallitukseen valittiin: Maija Anttila Tehy ry, Gun Eklund Folkhälsan, Aimo Harmoinen Suomen Kemistiliitto, Kale Juva Suomen Lääkäriliitto (varapuheenjohtaja), Matti Liukko Suomen Kuntaliitto (puheenjohtaja), Seppo Soimakallio Suomen Radiologiyhdistys, Raimo Tenhunen Mehiläinen Oy. Omien toimiensa ohella valittiin toimitusjohtajaksi Labquality Oy:n toimitusjohtaja Mauri Keinänen ja toiminnan sisällöstä vastaavaksi johtajaksi hallituksen puheenjohtaja Matti Liukko. Laatujohtamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon arkipäivää Suomen ja muiden teollistuneiden maiden sosiaali- ja terveydenhuollossa laatujohtaminen ja laadun osoittaminen ovat muuttumassa osaksi arkipäivää kaikissa organisaatioissa. Laatu ja sen hallinta on moniulotteinen asia. Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon laatua varmennetaan eri tavoin. Laeilla ja asetuksilla säädetään esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön pätevyydestä ja potilaan oikeuksista. Hollannissa lailla velvoitetaan terveydenhuollon organisaatiot ylläpitämään laatujärjestelmää. Kliinisen hoidon laatuun vaikutetaan monin tavoin. Lääkäreiden, hoitajien ja muiden ammattiryhmien erikoistumisen ja jatkokoulutuksen avulla pyritään varmentamaan terveydenhuollon henkilöstön osaamisen laatu ja taso. Hoitomenetelmien ja -käytäntöjen ohjeet ja suositukset täydentävät terveystieteiden oppikirjoihin perustuvaa osaamista. Systemaattiset, koko organisaation kattavat laadunhallintamenettelyt ovat tulleet viime vuosina terveydenhuoltoon. Tärkeimmät laadunhallintajärjestelmät ovat kansainväliset ISO (International Standards Association) standardit ja laatupalkintokriteerit. Terveydenhuollossa on kehitetty myös omia melko kattavia laadunhallintaan liittyviä kriteerejä ja menetelmiä, kuten ns. terveydenhuollon akkreditointi. Terveydenhuollon akkreditointimenetelmät ja -kriteerit eroavat paljon toisistaan eri maiden välillä ja riippuen siitä kuka niitä ylläpitää. Akkreditointi käsitteenä tarkoittaa tässä yhteydessä eri asiaa, kuin mitä esimerkiksi EU:ssa on suositeltu käytettävän. Myös erikoisalakohtaisesti on kehitetty laadunhallinnan kriteerejä. Viime vuosina terveydenhuollon omat kriteerit on yhä useammin viety osaksi kattavia laatujärjestelmäkehikkoja, ISO 9000 standardeja ja/tai laatupalkintokriteerejä. Lisäksi on laadittu ohjeita ja suosituksia siitä, miten ISO 9000 standardeja terveydenhuollossa sovelletaan. Näistä kansainvälisin on ISO:n juuri hyväksymä ITA (Industry Technical Agreement): Quality Management Systems guidelines for process improvements in healthcare organizations. Siinä annetaan suuntaviivoja ISO 9000/ 2000 standardin soveltamiseen. Laatuun liittyy myös arvioiminen, josta useimmiten käytetään käsitettä auditointi. Ulkoiseen laadunvarmistukseen käytetään pääasiassa kansainvälisesti hyväksyttyjä ja päteväksi todettuja menetelmiä. Tietoa laatujärjestelmän toimivuudesta saadaan auditointien avulla. Auditoinnit luokitellaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen osapuolen tekemiin. Kolmannen osapuolen eli riippumattoman tahon tekemiä auditointeja ovat esimerkiksi sertifiointielinten tekemät arvioinnit. Sertifiointielimet voivat osoittaa pätevyytensä arviointien tekemiseen akkreditoitumalla. Akkreditointielimen tulee olla riippumaton ja puolueeton kansallinen elin. Se on yleensä viranomainen tai viranomaista lähellä oleva taho. Suomessa akkreditointitoiminta on asetuksella määrät- 5

6 ty Mittatekniikan keskuksen tehtäväksi. Sosiaali- ja Terveysministeriö, STAKES ja Suomen Kuntaliitto suosittelevat sertifikaatteja ja tunnuksia jakaville organisaatioille akkreditoitumista. Mittatekniikan keskus käyttää akkreditointitoiminnassa nimeä FI- NAS (Finnish Accreditation Service). Se on edustanut Suomea EA:ssa (European Cooperation for Accreditation). EU, komissio ja EU-maiden hallitukset ovat antaneet EA:lle mandaatin laadunarviointitoiminnan pätevyyden todentamisessa. Akkreditointielinten kansainvälisissä kokouksissa sovitaan yhteisistä menettelytavoista, joilla varmennetaan akkreditoinnin yhdenmukaisuutta eri maissa. Akkreditoinnilla voidaan ulkopuolisille tahoille osoittaa mm. sertifiointielinten antamien todistusten luotettavuutta ja laboratorioiden tulosten oikeellisuutta. Lääkärisopimus pähkinänkuoressa Neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka, Kunnallinen työmarkkinalaitos Lääkärisopimus allekirjoitettiin puoli vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Sopimuksen kustannusvaikutus on lähes kaksinkertainen tulopoliittiseen sopimukseen verrattuna. Syiden ja seurausten jälkipuinti tapahtuu aikanaan ja ajallaan, mutta nyt on aika laittaa sopimus täytäntöön paikallisesti kaukonäköisesti ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Sopimus tulee voimaan syyskuun alusta ja päättyy samana ajankohtana kuin muutkin työmarkkinasopimukset eli Se sisältää kaksi palkankorotusajankohtaa ja Lisäksi on pieni erä varattu palkkausjärjestelmän uudistuksiin lukien. Sopimuksen kokonaiskustannusvaikutus on noin 10,5 %. Korotukset muodostuvat sopimuksessa seuraavista tekijöistä: Yleiskorotukset % ja ,5 %. Yleiskorotuksen lisäksi palkkahinnoitteluja on korotettu noin 1,5 %:n kustannusvaikutuksella, mikä jakaantuu suhteellisen tasaisesti kummankin sopimusvuoden kesken. Henkilökohtaista lisää koskevan järjestelmän uudistaminen, johon liittyen mm. ensimmäinen kokemuslisä siirretään henkilökohtaisiin peruspalkkoihin ja palkkahinnoitteluihin. Menettely lisää palkkakustannuksia noin 1 %:lla. Kaksi paikallista järjestelyerää ,5 % ja % eli yhteensä 1,5 % sopimuksen piiriin kuuluvien palkkasummasta. Loppuosa kustannuksista muodostuu mm. sairaaloiden takapäivystäjien korvausjärjestelmän uudistamisesta ja erilaisten palkkioiden tarkistuksista. Palkkausjärjestelmän kehittämisryhmälle on varattu 0,2 %:n erä toteutettaviin uudistuksiin. Jos uudistuksista ei päästä yksimielisyyteen, siirtyy em. rahaerä paikalliseksi järjestelyeräksi. Peruspalkat tehtävien vaativuuden edellyttämään suhteeseen toisiinsa nähden Tehtävien vaativuuden arviointi ja peruspalkkojen saattaminen keskenään vaativuuden edellyttämään suhteeseen toisiinsa nähden aloitetaan lukien. Arviointi tehdään palkkahinnoittelukohdittain KVTES:n palkkausluvun 3 :n määräyksiä soveltaen. Henkilökohtaiset lisät palkitsemaan hyvää työsuoritusta Yksilöllisyyden huomioon ottaminen on yksi tärkeimpiä motivaatiota synnyttäviä tekijöitä. Vaikka esimerkiksi terveyskeskuksen omalääkärien työt olisivatkin suunnilleen yhtä vaativia, löytyy varmasti eroja lääkärien tavassa tehdä työtään. Hyvät työsuoritukset hyvä ammatinhallinta, pätevyys ja työtulokset palkitaan henkilökohtaisella lisällä. Uudessa sopimuksessa kokemuslisien (automaattien) suhteellinen osuus palkkauksessa vähenee ja henkilökohtaisen lisän käyttö laajenee. Järkevä soveltaminen edellyttää järjestelmällistä työsuorituksen arviointia. Uuden sopimuksen myötä viranhaltijalla oleva 1. kokemuslisä (5 %) siirretään peruspalkkaan. Jos hänellä ei ole yhtään kokemuslisää, peruspalkkaa korotetaan 1. kokemuslisää vastaavalla määrällä. Samoin korotetaan palkkahinnoitteluja. Toinen ja kolmas kokemuslisä muuttuvat henkilökohtaiseksi lisäksi. Käytännössä nykyistä kokemuslisäjärjestelmää ei kuitenkaan kokonaan romuteta, koska sopimuksessa taataan henkilökohtaisen lisän suuruudeksi viiden palvelusvuoden jälkeen aina vähintään 5 % ja 10 vuoden jälkeen 10 % peruspalkasta siitä riippumatta, täyttyvätkö lisän yleiset myöntämisperusteet. Yleensä ammattitaito ainakin jonkin verran paranee työkokemuksen karttuessa. Myös viranhaltijoille vanhan sopimuksen perusteella myönnetyt tieto-taitolisät, pätevyyslisät yms. muuttuvat henkilökohtaiseksi lisäksi. Osaksi tämän vuoksi ja osaksi sen takia, että henkilökohtaisen lisän käytön volyymiä halutaan nykyisestä lisätä, sisältää sopimus määräyksiä henkilökohtaisina lisinä vuositasolla jaettavista vähimmäismääristä. 6

7 Hinnoittelukorotukset tasapaksuja tasokorotuksia Ensimmäisenä sopimusvuonna hinnoittelukorotukset kohdistuvat erityisesti nuorille lääkäreille, kun sairaaloiden erikoistuvien lääkärien hinnoitteluun on tehty kaksi uutta porrasta erikoistumiskoulutuksessa toimitun ajan perusteella. Terveyskeskuksissa (muut kuin omalääkärit) vastaavanlaiset määrävuotiseen palveluun perustuvat tasokorotukset taas purettiin hinnoittelujen vähimmäispalkkoja korottamalla. Toisena sopimusvuonna hinnoitteluja korotetaan suhteellisen tasaisesti kauttaaltaan alarajakorotusten ollessa yleiskorotuksen lisäksi 4 6 %. Paikalliset järjestelyerät tukemaan motivoivaa palkkausta Paikallisilla järjestelyerillä pyritään tukemaan peruspalkkojen saattamista tehtävien vaativuuden edellyttämään suhteeseen toisiinsa nähden sekä henkilökohtaisiin työtuloksiin ja ammatinhallintaan perustuvan henkilökohtaisen lisän käyttöä. Jo ensimmäisen järjestelyerän käyttöä harkittaessa kannattaa myös ennakoida toisen järjestelyerän kohdennuksia. Ensimmäisen vuoden järjestelyerä käytetään sairaalalääkäreillä ja -hammaslääkäreillä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin työn vaativuuden mukaan ja tämä on myös toisen vuoden järjestelyerän ensisijainen kohde. Terveyskeskuksen omalääkäreillä kummatkin järjestelyerät käytetään henkilökohtaisiin lisiin. Tavoitteena on ollut omalääkärien ns. liikkuvien palkanosien suhteellisen osuuden nostaminen kiinteään peruspalkkaan nähden. Myös muilla terveyskeskuksen lääkäreillä ja hammaslääkäreillä käytetään ensimmäinen järjestelyerä henkilökohtaisiin lisiin, toinen järjestelyerä taas ensisijassa tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin vaativuuden mukaan ja toissijaisesti henkilökohtaisiin lisiin. Sairaaloiden takapäivystäjien peruskorvaukset 26 %:iin tuntipalkasta Sairaaloiden takapäivystäjien peruskorvaukset on uudessa sopimuksessa määrätty prosentuaalisina kunkin omasta tuntipalkasta aiempien markkamääräisten korvausten sijaan. Korvaukset maksetaan edelleen joka päivystystunnilta, myös aktiivityön ajalta korvausprosentin vaihdellessa lääkärille määrätyn valmiusajan ja päivystysajankohdan mukaan 18 %:sta 31 %:iin. Keskimäärin korvaukset ovat 26 % tuntipalkasta. Peruskorvaukset nousevat sopimuskauden aikana neljänneksen, henkilökohtaisten tuntipalkkojen korotukset huomioon ottaen huomattavasti tätä enemmänkin. Näin ollen myös takapäivystyksen kustannukset kohoavat merkittävästi, ellei päivystystä samanaikaisesti järkiperäistetä. Takapäivystäjien peruskorvausten tasoksi muodostuu keskimäärin 30 % tuntipalkasta, jos sama korvausmäärä kohdennettaisiin vain aktiivityön ulkopuoliselle eli varsinaisen varallaolon ajalle. Esimerkiksi KVTES:n piirissä olevien varallaolokorvaukset ovat sopimuksen mukaan %. Työaikajärjestelyt vastaamaan palvelujen tuottamisen tarpeita Tehty sopimus sisältää myös sopijaosapuolten yhteisen kannanoton joustavista työaikajärjestelyistä. Työaikajärjestelyjen toteuttamistavoilla on olennainen merkitys organisaation palveluresurssien tehokkaan käytön, henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun kannalta. Myös lääkärien säännöllisten työaikojen alkamis- ja päättymisajankohdat voivat vaihdella ja työaikoja voidaan jaksottaa muutoinkin palvelutoiminnan vaatimusten mukaisesti. Esimerkiksi ajanvarauspotilaiden vastaanottotoimintaa on mahdollista jatkaa iltapoliklinikkana, jossa lääkärit työskentelevät säännöllisenä työaikanaan (ks. tarkemmin allekirjoituspöytäkirjan 14 ). Vuoden 2002 budjetissa varauduttava noin 9 %:n palkkakustannusten nousuun Sopimus nostaa lääkärien työvoimakustannuksia noin 10,5 % vuoden 2000 lopun tasosta, mikä koko maassa tarkoittaa noin 575 miljoonaa markkaa. Kustannukset voivat paikallisesti vaihdella merkittävästikin riippuen mm. siitä, kuinka suuri osa lääkäreistä on palkkahinnoittelujen alarajoilla, miten lääkärien peruspalkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa nähden ja millaisia paikallisia ratkaisuja on jo aiemmin tehty, sisältävätkö ne esim. valtakunnallisen sopimuksen muutoksiin kytkettyjä automaatteja. Tehty lääkärisopimus, kuten työmarkkinasopimukset yleensäkin, sisältää työnantajien kannalta hyvää ja huonoa. Se sisältää kuitenkin merkittäviä palkkausjärjestelmän uudistuksia, joiden vaikutusten arviointi paikallistasolla on hyvä tehdä kokonaisvaltaisesti työnantajan tulevaa palkka- ja henkilöstöpolitiikkaa samalla ennakoiden. Paikallisesti aiemmin laaditut palkkojen määräytymisperiaatteet yms. on myös syytä ottaa uuteen tarkasteluun jo yksinomaan sen varmistamiseksi, että ne ovat uuden lääkärisopimuksen mukaisia. Uusi sopimus sisältää niin paljon rahaa, ettei sitä kannata heittää vain vanhojen rakenteiden päälle. 7

8 Tunnetko Tellun? Reijo Aarnio, tietosuojavaltuutettu Tietosuojavaltuutetun toimiston kutsumana on jo kohta kahden vuoden ajan kokoontunut terveydenhuollon tietosuojan epävirallinen ohjaus- ja keskustelufoorumi. Se käyttää itsestään tuttavallista nimeä Tellu. Tellun toimintaan osallistuu henkilöitä terveydenhuollon toimialalla toimivista ryhmistä; lääkäreitä, hallintoihmisiä, järjestöjen edustajia ja tietysti tietosuojavaltuutetun toimiston asiantuntijat. Tietosuojavaltuutetun toimisto antaa ryhmän käyttöön tukipalveluina tilat ja sihteeripalvelut sekä vastaa ryhmän käytännön töiden toteuttamisesta. Tellun tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta tietosuojan toteuttamisesta on hyvä keskustella. Tellu on laatu-ryhmä. Se koittaa tunnistaa laadun kannalta tärkeimmät kipupisteet, etsiä niihin ratkaisuja ja sitten kouluttaa ja tiedottaa niistä. Tellu merkitsee jäsenilleen mahdollisuutta tuoda omat näkemyksensä vaikkapa edustamansa ammattialan henkilöstön oikeusturvasta tietosuojavaltuutetun toimeen. Tellu on ollut hyvin tuottelias. Se on nuoren ikänsä aikana mm. laatinut terveydenhuollon tietosuojan käytännesääntöjen runkomallin, valmistellut joukon erilaisia tarpeellisia malleja ja mallilomakkeita, pohtinut vaikeita erityiskysymyksiä esimerkiksi laboratoriotoiminnan ja työterveyshuollon osalta sekä ideoinut ja osallistunut koulutustilaisuuksiin. Se on tehnyt itseään tunnetuksi alan tapahtumissakin. Onpa joku sen perään jo kysellytkin. Keskustelut Tellussa ovat vahvistaneet ajatusta siitä, että tietosuoja oikein toteutettuna tukee toimintayksi- köiden ja ammattihenkilöiden työtä. Tärkein on aina potilas. Tellussa olen todennut, että tietosuoja toimii erottamattomana osana potilassuhteen hoitoa. Toisaalta olen usein joutunut tunnustamaan nöyrästi tietämättömyyteni terveydenhuollon ammattilaisten arkipäivän asettamista vaatimuksista. Vielä on paljon tekemättä. Se ei kuitenkaan menoa haittaa, vaan hyvässä hengessä ja vuorovaikutuksen keinoja käyttämällä Tellu aikoo jatkossakin toimia potilaiden, terveydenhuollon henkilöstön ja organisaatioiden iloksi. Tavoitteemme on saada Tellulle omat sivut tietosuojavaltuutetun toimiston kotisivujen yhteyteen (www.tietosuoja.fi). Ne on tarkoitus avata jo syyskuussa. Toivottavasti niistä tulee olemaan teille paljon iloa ja hyötyä. Sähköpostin käyttö terveydenhuollossa Pekka Ruotsalainen, Stakes, Maija Kleemola, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Kauko Hartikainen, Suomen Kuntaliitto Sähköpostia käytetään tällä hetkellä terveydenhuollossa ensisijaisesti ammattilaisten välisessä kommunikaatiossa, mutta suorien tiedonsiirtoyhteyksien puuttuessa sitä on viime aikoina sovellettu myös potilastiedon siirtämiseen. Sähköpostia käytetään henkilökohtaisen viestinnän lisäksi mm. ammattilaisten väliseen konsultaatioon, lähetteiden ja epikriisien välittämiseen sekä kuvien ja tutkimustulosten siirtämiseen. Kansainvälisissä selvityksissä on ilmennyt, että potilaat enenevästi sekä haluaisivat olla sähköpostiyhteydessä lääkäriinsä että saada sairaalasta itseään koskevia tietoja, mm. laboratoriotuloksia, sähköpostitse. Sähköpostia voidaan käyttää myös potilaslääkärisuhteen luomiseen ja sen kautta antaa lääketieteellistä neuvontaa. Postijärjestelmä on ollut perinteisesti organisaation sisäinen (ts. suljettu posti). Silloin se on osa sairaalan, terveyskeskuksen tai lääkäriaseman sisäistä tietojärjestelmää. Sisäisestä järjestelmästä ei saa sallia postin ohjaamista edelleen ulkoiseen postijärjestelmään, jolloin lähettäjä kuvittelee lähettäneensä postin suljettuun järjestelmään. Organisaatiolla voi olla erillinen sähköpostipalvelin, joka välittää viestit organisaation ja ulkopuolisen maailman välillä. Sähköpostin välityksessä on organisaatioiden välilläkin siirrytty suljetuista ratkaisuista enenevästi avoimen tietoverkon (Internetin) käyttöön. Sähköpostille rinnakkainen teknologia on kännyköiden lyhytsanomat. WWW-selaimen avulla voidaan myös lähettää sähköpostiin verrattavia viestejä. WWW-ympäristössä samoin kuin mobiilissa ympäristössä voidaan toteuttaa myös vuorovaikutteinen sähköposti. Teknologisesta näkökulmasta onkin vaikea erotella sähköpostia 8

9 muusta sanomavälitteisestä tiedonvälityksestä. Sähköpostin ominaisuuksia Sähköposti rakentuu tavallisesti otsikosta, viestin rungosta ja liitetiedostoista seuraavasti: Lähettäjän tunniste (nimi, URLosoite) Vastaanottajan/vastaanottajien tunniste (nimi, URL-osoite) Aikatieto Muita tunnistetietoja Teknisiä tietoja Mahdollisia salaukseen liittyviä tietoja Liitetiedot (formatisoidut, binääritiedostot ja merkkimuotoiset tekstit). Terveydenhuollossa sähköpostin lähettäjä/vastaanottoja voi olla organisaatio, ammattilainen, potilas tai kansalainen. Useimmiten sähköpostin lähettäjä ei tiedä, onko sähköposti mennyt perille ja onko se avattu. Tämä voidaan toteuttaa kuittausmenettelyllä, jota yleinen sähköpostin siirtoformaatti tukee. Se on jo toteutettu muutamien postijärjestelmien palveluissa. Sähköposti joutuu reitityksen aikana monien ulkopuolisten käsiin. Luonnollisena välittäjäosapuolena ketjussa ovat teleoperaattorit, mutta postiin saattavat päästä käsiksi myös hakkerit. Vaikka postin varsinainen viesti olisikin salattu, ei useimmiten osoitekenttää salata. On siis teknisesti mahdollista automaattisesti poimia esille suuresta postivirrasta, esimerkiksi tiettyyn sairaalaan osoitetut viestit, tarkempaa tutkimista varten. Vastaanottajan/lähettäjän tunnistaminen voidaan jossain määrin estää ns. proxy-palvelimilla, mutta niitäkin käytettäessä on organisaatiotaso yleensä tunnistettavissa. Luottamus Sähköpostille voidaan rakentaa useita luottamuksen tasoja. Alhaisen luottamuksen tasolla ei lähettäjää eikä vastaanottajaa tunnisteta eikä myöskään varmenneta. Viestillä ei ole aikaleimaa, sitä ei ole salattu eikä allekirjoitettu sähköisesti. Tämä taso on Internet-sähköpostin perustaso. Perustason käytön edellytyksenä on, että lähettäjä ja vastaanottaja voivat luottaa viestin muodon, ajankohdan ja sisällön perusteella lähettäjän aitouteen ja viestin muuttumattomuuteen. Avoimissa tietoliikenneympäristöissä, kuten Internet-ympäristössä, on perustasoisen sähköpostin käytössä lukuisia tietosuojaan liittyviä ongelmia. Postin otsikkotiedot voidaan helposti väärentää. Lähettäjä ei voi myöskään tietää, onko viesti mennyt hänen tarkoittamalleen vastaanottajalle. Vastaanottaja ei voi olla varma, kuka on lähettäjä, onko viesti aito, ovatko liitetiedostot aidot ja kokonaiset. Lähettäjällä ja vastaanottajalla ei ole myöskään tiedossa, montako mahdollista kopiota viestistä on reitityksen aikana syntynyt. Korkea luottamuksen taso saavutetaan, kun kolmas luotettava osapuoli tunnistaa ja varmentaa lähettäjän ja vastaanottajan. Jos viesti varustetaan aikaleimalla, saadaan kohtuullinen varmuus sen todellisesta lähetysajasta. Sähköisellä allekirjoituksella varmistetaan viestin ja allekirjoitettujen liitetiedostojen muuttumattomuus. Jos viesti ja liitetiedostot vielä suljetaan ns. sähköiseen kirjekuoreen (e-kirjekuori), voidaan luottaa siihen, että viesti ja siihen sisältyvät liitetiedostot säilyvät kokonaisina. Edelleen julkisen avaimen salausteknologiaan perustuvassa ympäristössä voidaan viesti allekirjoittaa vastaanottajan julkisella avaimella, jonka jälkeen se voidaan avata vain vastaanottajan salaisella avaimella. Korkean luottamuksen postiympäristössäkään lähettäjä ei voi tietää, keiden ulkopuolisten käsiin posti on joutunut. Kaikkiaan sähköpostin tietoturvallisuus perustuu pitkälti riittävän vahvan salauksen käyttöön. Tunnistaminen Organisaation sisäisessä postijärjestelmässä tunnistamisesta ja roolien hallinnasta vastaa organisaatio. Alkeellisimpana tunnistusmenetelmänä voidaan käyttää säännöllisesti vaihtuvia salasanoja. Organisaatioiden välisessä viestinnässä silloin, kun sähköposti sisältää tunnistettavia potilastietoja, olisi perusteltua edellyttää, että kolmas luotettava osapuoli tunnistaa ja autentisoi lähettäjän ja vastaanottajan. Allekirjoittaminen Terveydenhuollossa tavallisin allekirjoittaja on lääkäri, joka allekirjoittaa mm. reseptit ja potilasdokumentit. Muita mahdollisia allekirjoittajia ovat organisaatiot ja rekisterin pitäjät. Lääkärin allekirjoitukseen liittyy usein hänen ammattistatuksensa ja tilanteen mukainen rooli. Allekirjoitukseen liittyvät roolivarmenteet ja organisaation allekirjoitukset ovat vielä kehittelyvaiheessa. Sähköpostissa ja sen liitteissä olevat hoitoon, sen järjestämiseen ja seurantaan liittyvät tiedot tulisi allekirjoittaa sähköisesti ja käyttää siinä yhteydessä laatuvarmenteita. Organisaation sisäisessä (suljetussa) sähköpostissa voitaisiin toistaiseksi hyväksyä alimman tason allekirjoitus (ts. nimi tekstimuodossa). Organisaatio itse vastaa tällöin myös siitä, ettei tieto joudu ulkopuolisten käsiin eikä sen aitoutta menetetä. Sähköpostin varastointi ja sähköpostiloki Sähköpostijärjestelmissä postit voidaan tallettaa joko palvelimelle tai työasemaan. Terveydenhuollossa olisi perusteltua suosia ensin mainittua toteutusta, koska sillä turvataan parhaiten, etteivät postit joudu ulkopuolisten käsiin. Postin lukemisesta tulisi pitää lokia, joka sisältää lukijan tunnistamistiedot. Kun sähköpostia käytetään potilaan neuvomiseen tai hoito- ja tutkimustietojen välittämiseen, tulisi postijärjestelmän välittää lähettäjälle (tai lokisysteemiin) tieto siitä, onko viesti mennyt perille ja onko se avattu. Kun potilastietoja sisältäviä sähköposteja luetaan organisaation ulkopuolella, lukija tulisi tunnistaa ja varmentaa vahvasti (esimerkiksi sosiaaliturvakortilla tai ammattilaiskortilla ja varmentajan antamalla sertifikaatilla). Tällainen viestiyhteys tulee tur- 9

10 vata käyttämällä salausta tai muuta riittävän luottamuksen takaavaa tekniikkaa (esimerkiksi VPN-tekniikkaa). Suojautuminen tuholaisia vastaan Sähköposti on kaikkein yleisin tapa levittää tietokoneviruksia, matoja ym. tietoja tuhoavia ohjelmia. Terveydenhuollon organisaatioon tulevat ja siitä lähtevät sähköpostit tulisikin tarkastaa automaattisesti ennen niiden avaamista. Tarkastus voidaan tehdä esimerkiksi palomuurissa. Makrojen ja yleensäkin ohjelmakoodin käyttöä postissa tulisi välttää. Sähköposti tai sen osa, joka liitetään digitaaliseen potilaskertomukseen, tulee aina tarkistaa viruksista. Sähköpostin käyttö potilastietojen välittämisessä Sähköpostia on alettu käyttää potilastietojen välittämisessä, koska se on nopea tapa siirtää tietoa yksiköiden välillä ja helppo tapa konsultatiivisesti kysyä erikoislääkärin kannanottoa hoitoprosessissa. Näin usein vältytään potilaan lähettämiseltä erikoissairaanhoitoon. Potilaan sijasta liikutetaan tietoa. Sähköpostin käyttö ei kuitenkaan ole suositeltava tapa potilastietojen välittämisessä, sillä se on irrallaan potilashallinnon järjestelmästä ja aiheuttaa lisätyötä tieto on vain palasia kokonaisuudesta ja usein jää epäselväksi, sisältääkö se päätöksenteon kannalta kaiken olennaisen vastaanottajan tavoittaminen on usein epävarmaa vastaanottaja ei aina saa kaikkea lähetettyä tietoa todellisessa muodossa usein vastaanottajalla ei ole kaikkia tiedon katselemiseen tarvittavia ohjelmia vuorovaikutteisuus puuttuu, jonka vuoksi vastaanottaja saattaa ymmärtää ilmoitetun ongelman asettelun väärin. Asiaa koskevien tarkennusten kysyminen sähköpostilla on huomattavasti hankalampaa kuin puhelinkonsultaatiossa. Vastausmäärä Tiedonkulun nopeuttaminen Tärkeysjärjestys (1,...,5) Potilaan ja lääkärin tai palveluntuottajan välisessä yhteydenpidossa sähköposti on käyttökelpoinen ratkaisu varsinkin neuvonta ja tiedonkeruutehtävissä. Näissäkin tapauksissa tulisi välttää Internetin perustason (vrt. edellä alhaisen luottamuksen taso) sähköpostin käyttämistä. Hoito- ja tutkimustiedon välittäminen potilaalle sähköpostilla edellyttää, että molemmat osapuolet voidaan vahvasti tunnistaa ja tiedonsiirrossa käytetään riittävää salausta. Viime talvena Kuntaliitto teki terveydenhuollon organisaatioille asiasta kyselyn, johon saatiin 110 vastausta. Vastauksista ilmeni, ettei sähköpostin käyttöä pidetty kovinkaan varteenotettavana vaihtoehtona potilastiedon välittämisessä (kuva). Sen sijaan toivottiin, että kehitetään suoria tiedonsiirtoyhteyksiä eri järjestelmien välille. Sähköposti lieneekin välivaiheen ratkaisu, ennen kuin saamme luotettavat ja laadukkaat tiedonsiirtoyhteydet eri sovellusten välille. Tätä kehitystä tukee vireillä oleva HL7- yhdistyksen integraatiohanke. Suoria tiedonsiirtoyhteyksiä käytetään mm. laboratoriotutkimuspyyntöjen ja -vastausten välittämiseen lähes koko Suomessa. Sen sijaan lähetteen ja hoitopalautteen tiedonsiirtoyhteyksiä on käytössä vasta Uudellamaalla. Niiden laajempi käyttö yleistynee vasta muutaman vuoden kuluttua, kun kaikki merkittävät ohjelmistotoimittajat ovat tehneet tuotteisiinsa asianmukaiset liittymät lähetteelle ja hoitopalautteelle. Velvoitteilla ja määräyksillä Sähköisellä tiedonvälityksellä Sähköpostijärjestelmää kehittämällä Toiminnallisilla muutoksilla Millainen luottamuksen taso on hyväksyttävissä terveydenhuollossa Sähköpostin turvallisuuden kannalta yleisimpiä ongelmia ovat, että viesti lähetetään vahingossa väärään osoitteeseen kirjeen lähettäjän nimi on väärennetty, joku lukee viestin ja ehkä jopa muuttaa viestiä matkan aikana. Terveydenhuollossa keskeinen kysymys on, millainen luottamuksen taso on hyväksyttävissä eri sähköpostin käyttötarkoituksissa. Tulee myös kysyä, milloin tarvitaan perinteistä postia korkeampaa luottamuksen tasoa. Ei ole myöskään itsestään selvää, milloin sähköpostin avulla välitetyt tiedot ovat osa potilasdokumentointia. Keskeistä olisi myös ohjeistaa, mitä tietoja konsultaatiosta jää konsultoitavaan yksikköön. Potilaiden hoitotiedon monistuminen tulee estää. Voimassa olevan ohjeistuksen mukaan potilaskertomukseen tulee liittää tieto tehdyistä konsultaatioista. Tämä koskenee myös sähköpostin avulla tehtyä konsultaatiota. Suositeltava menettelytapa on, että sähköpostikonsultaatiossa molemmat osapuolet tunnistetaan ja varmennetaan vahvasti. Sähköpostista voidaan leikata osia ja liimata ne lähetteeseen tai potilaskertomukseen. Näin meneteltäessä katoaa tieto lähettäjästä ja hänen mahdollinen allekirjoituksensa häviää. Suositeltavaa olisi liittää viesti kokonaisena tai merkata se leikatuksi ja 10

11 leikkaaja tai arkistoija allekirjoittaa sen. Kun identifioitavissa olevaa potilastietoa lähetetään sähköpostilla, tulee edellyttää, että tiedon välittämiseen on potilaan suostumus on sähköpostin salaus (esim. S/ MIME, PGP) ja tiedon kryptaus (esim. RSA) molemmat osapuolet tunnistetaan ja varmennetaan vahvasti vastaanotto ja lukeminen kuitataan (prosessin tilan kuvaus). Myös organisaation sisäinen sähköposti tulisi salata, jos se sisältää potilastietoa, sillä henkilöt saattavat jatkaa postinsa muihin osoitteisiin talon ulkopuolellekin. Sähköpostin käyttöä tulee ohjata selkeillä säännöillä. Toisaalta myös käytön valvontaa on seurattava, sillä valvonnalla ei saa perusteettomasti loukata käyttäjien ja viestien käsittelemien henkilöiden yksityisyyttä. Sähköpostiviestin lähettäjän on voitava varmistua, että lähetetty viesti vastaanotetaan ja sitä käsitellään, käytetään ja säilytetään turvallisesti ja asiallisesti. Potilasvahinkojen seurantatietojen hyödyntämisestä Synnöve Amberla, neuvotteleva lakimies, Suomen Kuntaliitto Vuonna 1987 voimaan tulleen potilasvahinkolain tarkoituksena on ollut mahdollistaa potilaalle korvaus hoitovahingosta ilman, että olisi osoitettava potilaan hoitoon osallistuneen terveydenhuollon ammattilaisen syyllistyneen tuottamukselliseen tai tahalliseen tekoon. Lakia on muutettu useaan kertaan käytännössä esiintyneiden epäkohtien korjaamiseksi. Itse korvausjärjestelmä on monet vuodet elänyt ikään kuin omaa elämäänsä eikä sen kummemmin potilasvahinkojen esiintyvyyttä kuin niistä syntyneitä taloudellisia vaikutuksia ole seurattu terveydenhuollon organisaatioissa. Seuranta on kilpistynyt potilasvakuutuskeskuksen ja potilasvahinkolautakunnan tekemiin tilastoihin. Esimerkiksi siitä, onko potilasvahingoilla ollut merkitystä myöhemmin tehtäviin hoitoratkaisuihin, ei ole selvityksiä. Potilasvahinkovakuutusjärjestelmä perustuu täydellisen omavastuun periaatteelle eikä vakuutusmaksu kata esimerkiksi riskinottoa. Vakuutuksen ottajina ovat sairaanhoitopiirit. Vakuutus kattaa kaiken sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvan julkisen terveydenhuollon toiminnan. Jotta potilasvahinkoja voitaisiin käytännössä ennakoida ja välttää potilasvahinkojen syntymistä, on erittäin tärkeää kartoittaa organisaatioittain toimintaan liittyvät riskit sekä selvittää potilasvahinkoratkaisujen hyödyntäminen organisaatioissa. Potilasva- kuutuskeskuksen ja potilasvahinkolautakunnan antamat ratkaisut tulisi mahdollisimman tarkoin hyödyntää selvittämällä ne syyt, jotka ovat vahingon aiheuttaneet. Ratkaisuista tulisi erityisesti informoida tapauksessa osallisina olleita terveydenhuollon ammattilaisia. Selvitystyö käynnistyy Potilasvahinkojen lukumäärä on vuosittain tasaisesti kasvanut ja etenkin taloudellisesti potilasvakuutusmaksuihin liittyvät vastuut sairaanhoitopiireissä ovat oleellisesti lisääntyneet. Sairaanhoitopiireillä potilasvakuutuksen ottajina ja maksajina on siis erittäin tärkeä etu valvottavanaan. Tästä syystä vakuutusmaksujen ja vastuitten jatkuvaan kasvuun ja ennakoimattomuuteen on alettu kiinnittää huomiota. Suomen Kuntaliitto yhdessä potilasvakuutuskeskuksen ja sairaanhoitopiirin edustajan kanssa on käynnistänyt työn, jossa selvitetään mm. potilasvakuutuskeskuksen laatimien potilasvahinkotilastojen hyväksikäyttöä. Selvitystyö käynnistyy tänä syksynä sairaanhoitopiireihin tehtävällä kyselyllä. Potilasvakuutuskeskus järjestää lokakuussa asiasta kutsuseminaarin. Tiedottamista laiminlyödään Suomessa on voimassa erittäin kattava potilaan oikeuksia koskeva lainsäädäntö. Potilaitten tietoisuus oikeuksistaan on myös lisääntynyt. Lisäksi potilaat ovat rohkaistuneet pitämään puoliaan ja vaatimaan oikeuksiaan. Ongelmaksi onkin muodostunut lainsäädännön toimimattomuus käytännön tilanteissa. Tällä hetkellä ongelmana käytännön potilastyössä on potilaan informoinnin laiminlyönti. Asiaa on pyritty parantamaan lisäämällä koulutusta sekä tiukentamalla lainsäädäntöä. Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjojen laatimista sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämistä koskeva asetus, joka tuli voimaan säätää muun ohella terveydenhuoltohenkilöstön velvoitteista kyseisessä asiassa. Mainitun lain 13 :ssä otsikolla Riskeistä, hoidon haitallisista vaikutuksista ja epäillyistä vahingoista tehtävät merkinnät säädetään, että epäillyistä potilas-, laite- ja lääkevahingoista tulee tehdä potilaskertomukseen yksityiskohtaiset merkinnät, joista käy ilmi kuvaus vahingosta, selvitys hoidossa mukana olleista terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä laite- ja lääkevahinkojen osalta kuvaus vahingon epäillystä syystä. Merkinnät tulee tehdä välittömästi sen jälkeen, kun vahinkoepäily on syntynyt. Merkintä asiakirjoihin jo epäilystä Kyseisellä säännöksellä on pyritty 11

12 ohjaamaan terveydenhuoltohenkilöstön huomio mahdolliseen potilasvahinkoon jo alkuvaiheessa. Merkillepantavaa on myös se seikka, että pelkkä epäily vahingosta edellyttää merkintää asiakirjoihin. Samalla hetkellä asiasta tulisi myös informoida potilasta. Tällä hetkellä on valitettavan usein tilanne, että potilas keskustelee asiasta ensimmäisen kerran vasta hoitonsa päätyttyä potilasasiamiehen kanssa. Taloudellisten tarkoitusperien, potilaan asianmukaisen kohtelun ja informoinnin lisäksi potilasvahinkojen tarkoituksenmukaisella käsittelyllä, hyödyntämisellä ja analysoinnilla on tärkeä osuus organisaatioiden toiminnan laadun kehittämisessä ja turvaamisessa. Laadun kehittämisen kannal- ta ovat yhtä tärkeitä sellaiset vahingot, joista on tehty vahinkoilmoitus, mutta niitä ei ole katsottu kuitenkaan potilasvahingoksi. Potilasvahinkoilmoitus on aina näyttö siitä, että saatu hoito ei ole vastannut potilaan odotuksia. Potilastyytyväisyys on myös tärkeä keino mitata organisaation työn laatua. Hyvää tehokkuutta sairaanhoitoon Heikki Punnonen Tehokkuus kuulostaa monen korvassa vieläkin kirosanalta ja assosioituu Charlie Chaplinin Nykyaika-elokuvan luomiin mielikuviin. Kuitenkin meille on vuosikaudet näytetty tv-ohjelmia huipputehokkaista suomalaisista paperitehtaista, joissa paperikoneiden hoitajien työ on huomattavalta osin valvontaa ja ohjaamista näyttöpäätteiden avulla. Tuskin kukaan enää kaivaa lapiolla ja rautakangella talon pohjaa tai ojia, kun hydrauliset kaivurit tekevät sen oleellisesti nopeammin, helpommin ja paremmin. Tehottomuus on meille asiakkaina manausten lähde. Näemme tehottomuutta helposti muiden tekemisissä ja muiden toimintaympäristöissä ja parhaimmillaan myös omissa toimintatavoissamme ja tekemisissämme. Asiakkaina odotamme saavamme useimpia tavaroita ja palveluja tehokkaasti tuotettuina ja kohtuullisin hinnoin. Toisten elämänalojen, toimintojen ja ihmisten tehottomuutta on vaikea hyväksyä etenkään silloin, kun se kohdistuu meihin itseemme tai kun sillä on vaikutusta esimerkiksi maksamiimme hintoihin ja maksuihin. Palvelujärjestelmiin, niiden rakenteisiin, prosesseihin ja tukipalveluihin liittyy tehottomuutta aiheuttavia elementtejä. Ihmettelimme aikanaan, miksi uuteen lähiöön 1970-luvulla rakennettiin alkuun neljän pankin konttorit ja vain yksi ruokakauppa tai miksi samassa risteyksessä aikanaan oli pahimmillaan neljä huoltoasemaa. Lähes kaikki palvelut voidaan tuottaa, toiminnot organisoida ja tuotannot järjestää nykyistä paremmilla ja sujuvammilla tavoilla. Taloudellinen tehokkuus on oleellinen osa kunnallista terveydenhuoltoa jo nyt. Merkitys ja hyötyjä Tehokkuuden merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun palvelujen tuotantotapoja arvioidaan yhä useammin ja avoimemmin myös vaihtoehtoisten tuotantotapojen pohjalta. Kunnallista palvelua verrataan toisiin kunnallisiin ja myös yksityisiin tuottajiin. Tuotannon tehokkuus vaikuttaa myös palvelujen hintoihin, jotka yhä useammin ja avoimemmin ovat myös valintojen ja tilausten perusteena. Laatu, tehokkuus ja kilpailukykyiset hinnat kuuluvat tänä päivänä yhteen. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Tehokas toiminta on erilaista eri palveluissa ja eri toiminnoissa myös sairaanhoidon sisällä. Tehokas sairaanhoito tuottaa hyötyjä yksittäiselle potilaalle potilaille hoitoon odottajille väestölle henkilökunnalle sairaalalle itselleen palvelujen hinnoille palvelujärjestelmille yhteistyökumppaneille rahoittajille työnantajille ja koko yhteiskunnalle. Tehokasta sairaanhoitoa on tänä päivänä se, että potilas saa palvelun tarvittaessa, kohtuullisen vaivattomasti, useimmiten nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin. Vastaavasti sairauden hoito on tehotonta silloin, kun nuo ehdot eivät täyty. Jos palvelu ei ole laadultaan ja tuloksiltaan riittävää, on se potilaan ja palvelujärjestelmän kannalta tehotonta. Palvelu on tehotonta myös silloin, kun ihminen tulee tai joutuu tulemaan lääkäriin oireiden tai sairauden takia, joka jo aikaisemman kokemuksen perusteella paranee ilman lääkärin asiantuntemusta. Tällaisia ovat esimerkiksi flunssaepidemian aikana viruksen aiheuttamat lievät oireet, jotka menevät ohi parissa päivässä. Toisaalta vakavat influenssan aiheuttamat oireet vaativat lääkäriltä osaavan arvion taudin laadusta ja tarvittaessa myös nopean sairaalahoidon. Lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan on saatava käyttää työajastaan suurin osa varsinaiseen tutkimus-, toimenpide- ja hoitotyöhön. Byrokratian vähentäminen, aikavarkaiden hävittäminen, asiakirjakäytäntöjen modernisointi, sisäisen palvelun tehokkuus, hyvä logistiikka ja tilojen toimintaa palveleva sijoittelu ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka mahdollistavat tämän. Esimerkki Kanta-Hämeestä KantAviisi-lehti 2/2001 kertoo oivan esimerkin Kanta-Hämeen keskus- 12

13 Sairaalaviesti-tiedotteen lukijoille Kuntaliitto kehittää kuntatiedotepalveluaan. Suunnittelemme kuntien työntekijäryhmiä varten räätälöityä Kuntien tietopankki Internet-palvelua. Kuntien tietopankki julkaisisi kaikkien nykyisten kuntatiedotteiden juttuaineistoa reaaliajassa uutisten tapaan sitä mukaa, kun asiat tulevat ajankohtaisiksi. Tietopankkiin varastoidaan ilmestyneet artikkelit uutisarkistoon, josta ne voi hakea käyttöön milloin tahansa tietopankin monipuolisten hakupalvelujen avulla. Kehitämme edelleen myös painettujen kuntatiedotteiden sisältöä ja ulkoasua. Tätä varten pyydämme Sinua kertomaan mielipiteesi Sairaalaviesti-tiedotteesta. Toivomme, että kopioit lomakkeen ja annat sen täytettäväksi myös muille kuntasi/kuntayhtymäsi Sairaalaviesti-tiedotteen lukijoille. Voit vastata kyselyyn myös Internetissä osoitteessa Lukijakysely Vastaukset mennessä Ole hyvä ja faksaa kysely numeroon (09) Voit vastata kyselyyn myös Internetin kautta. Kysely löytyy osoitteesta 1. Minkä kouluarvosanan (4 10) annat Sairaalaviesti-tiedotteelle seuraavissa asioissa? Kommentit: Hyödyllisyys oman työn kannalta Ajankohtaisuus Mielenkiintoisuus Kaksikielisyys Ulkoasu 2. a) Oletko imuroinut Sairaalaviesti-tiedotteen käyttöösi Internetin kautta? Kyllä Ei Miksi ei? 2. b) Onko Sinulla mahdollisuus lukea tiedote Internetin kautta työpaikallasi? Kyllä Ei 2. c) Haluaisitko saada Sairaalaviesti-tiedotteen käsittelemistä asioista tietoa suoraan omaan sähköpostiosoitteeseesi? Kyllä Ei 3. Kuinka Sairaalaviesti-tiedotetta käytetään kuntayhtymässä/sairaalassa/toimipisteessäsi? Tiedote on vain yhden henkilön käytössä Yksi tiedote kiertää useammalla lukijalla Tiedotteita voi lukea työyhteisön yhteisessä tilassa (esim. kahviossa) Tiedotteet säilytetään ja niitä luetaan myös ilmestymisen jälkeen Muulla tavalla, miten? _ 4. Miten luet Sairaalaviesti-tiedotetta? (tiedote ilmestyy 4 kertaa vuodessa) Silmäilen tai luen jokaisen tiedotteen Silmäilen tai luen suurimman osan tiedotteista Silmäilen tai luen tiedotteita satunnaisesti En lue Sairaalaviesti-tiedotetta 5. a) Saavatko Sairaalaviesti-tiedotteen mielestäsi luettavakseen kuntayhtymässä/sairaalassa/ toimipisteessä kaikki ne, jotka sitä työssään tarvitsevat? Kyllä Ei 13

14 5. b) Jos vastasit edelliseen kysymykseen ei, kenen olisi vielä hyvä saada tiedote luettavakseen (toimipiste ja tehtävä)? 6. Mitä asioita haluaisit Sairaalaviesti-tiedotteen käsittelevän? Lainsäädännön muutokset Uudet suositukset ja ohjeistukset Ajankohtaiset tutkimus- ja kehityshankkeet Tilasto- ja seurantatiedot Muut ajankohtaisasiat Eri aihealueita käsittelevät asiantuntija-artikkelit Tulevat seminaarit ja koulutustilaisuudet Ilmestyneet julkaisut ja tutkimusraportit Muu, mikä? _ 7. a) Mitä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä aihealueita haluaisit Sairaalaviesti-tiedotteen käsittelevän? Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Mielenterveystyö Vanhusten palvelut Kuntoutus Hammashuolto Päihdehuolto Ympäristöterveydenhuolto Asiakasmaksut Rahoitus Tietoteknologia ja sen kehitys 7. b) Mitä asioita toivoisit Sairaalaviesti-tiedotteen käsittelevän nykyistä enemmän? 8. Anna ruusut ja risut Sairaalaviesti-tiedotteen toimitukselle 9. Seuraatko myös Perusturva-tiedotetta? Kyllä Ei 10. Vastaajan taustatiedot Toimialue Ammattiryhmä Sairaanhoitopiiri Luottamushenkilö Sairaala Hallinto tai taloushallinto Terveyskeskus Lääkäri tai hammaslääkäri Vanhustenhuollon toimintayksikkö Hoitohenkilö Oppilaitos Terapeutti Järjestö Sosiaalityöntekijä Muu, mikä? Erityistyöntekijä (psykologi jne.) Muu, mikä? Kiitämme lämpimästi vaivannäöstä! 14

15 Till Dig som läser Sjukhusinfo Kommunförbundet utvecklar sina informationsblad. För olika grupper av kommunalt anställda planerar vi en skräddarsydd Internetservice som kallas Kommunernas kunskapsbank.. Det är tänkt att kunskapsbanken skall ge ut material från samtliga informationsblad som nyheter i realtid medan frågorna är aktuella. De artiklar som publicerats lagras i kunskapsbankens nyhetsarkiv, där det är möjligt att när som helst ta fram dem med hjälp av en smidig söktjänst. Vi vidareutvecklar också innehållet och utformningen av våra tryckta informationsblad. Som stöd för vårt arbete ber vi Dig säga din åsikt om informationsbladet Sjukhusinfo. Vi hoppas att Du tar kopior på formuläret och vidarebefordrar dem till andra läsare i din kommun/samkommun. Du kan också besvara enkäten på webbadressen: Enkät om läsvanor Svar senast Vänligen skicka den ifyllda enkäten per fax till (09) Du kan också besvara enkäten via Internet på adressen 1. Vilket vitsord (4 10) ger Du informationsbladet Sjukhusinfo i sammanhangen nedan: Kommentarer: Nytta med tanke på det egna arbetet Aktuell information Intressant information Tvåspråkighet Layout 2. a) Har Du tagit ut informationsbladet via Internet? Ja Nej Varför inte? 2. b) Har Du möjlighet att läsa Sjukhusinfo via Internet på Din arbetsplats? Ja Nej 2. c) Vill Du få information om de frågor som tas upp i Sjukhusinfo direkt till din e-postadress? Ja Nej 3. Hur utspridd är Sjukhusinfo i samkommunen/på sjukhuset/i enheten? En läsare förfogar över informationsblad Flera läsare delar på ett exemplar Informationsbladen finns att läsa på en gemensam plats (t.ex. ett kafé) Informationsbladen förvaras och läses också senare På något annat sätt, hur? _ 4. På vilket sätt läser du Sjukhusinfo? (Informationsbladet kommer ut fyra gånger om året) Jag ögnar igenom eller läser alla nummer Jag ögnar igenom eller läser de flesta numre Jag ögnar igenom eller läser dem sporadiskt Jag läser inte Sjukhusinfo 5. a) Har alla de personer i Din samkommun/på sjukhuset/enheten som behöver Sjukhusinfo i sitt arbete möjlighet att läsa det? Ja Nej 15

16 5. b) Om Du besvarade föregående fråga nekande, vem mer skulle ha nytta av att läsa Sjukhusinfo (enhet och uppgift?) 6. Vilka frågor vill Du att skall tas upp i Sjukhusinfo? Ändringar i lagstiftningen Nya rekommendationer och anvisningar Färska forsknings- och utvecklingsprojekt Statistik- och uppföljningsuppgifter Andra aktuella frågor Artiklar av experter om olika ämnesområden Seminarier och kurser Publikationer och forskningsrapporter Något annat, vad? 7. a) Vilka ämnesområden i anknytning till social- och hälsovården vill Du att Sjukhusinfo skall behandla? Specialiserad sjukvård Primärvård Mentalhygienisk vård Äldreservice Rehabilitering Tandvård Missbrukarvård Miljöhälsovård Kundavgifter Finansiering Datatekniken och dess utveckling 7. b) Vilka frågor vill Du att skall tas upp i större utsträckning än för närvarande? 8. Ris och ros till informationsbladets redaktion 9. Läser Du också informationsbladet Grundtrygghet? Ja Nej 10. Svarsgivarens bakgrundsuppgifter Verksamhetsområde Yrkesgrupp Sjukvårdsdistrikt Förtroendevald Sjukhus Förvaltning eller ekonomiförvaltning Hälsocentral Läkare eller tandläkare Enhet för äldrevården Vårdpersonal Läroanstalt Terapeut Organisation Socialarbetare Någon annan, vilken? Specialarbetare (psykolog, kemist osv.) Någon annan, vilken? Vi tackar Er varmt för visat intresse! 16

17 sairaalan silmätautien sairaanhoidon tehostumisesta, kun silmätautien eri toiminnot koottiin yhteen silmätautien entisen vuodeosaston tiloihin. Tilat saneerattiin, minkä tuloksena poliklinikka, leikkaussalit, leikkauspotilaiden odotus- ja toipumistilat sijaitsevat samassa tilakokonaisuudessa. Poliklinikan lääkärien vastaanottohuoneiden läheisyydessä ovat laserhoidot, silmäpohjien valokuvaus, näkökenttätutkimukset ja polikliininen leikkaustila. Silmätautien yksikön tiloissa toimii myös oma välinehuolto, jolloin herkät mikrokirurgiset instrumentit pysyvät ehjinä. Turha ja aikaa kuluttava liikkuminen vähenee. Henkilökunta voi toimia joustavasti eri tehtävissä. Potilaalla on koko hoidon ajan sama lääkäri ja hoitaja. Aikaisempaa parempi ja tehokkaampi toiminta on hyväksi potilaalle, henkilökunnalle ja sairaalalle. Tehostuminen näkyy myös kustannuksissa nyt kaihileikkaus on kustannuksiltaan tuhat markkaa aikaisempaa pienempi. Kunnalliset palvelut mukaan On selvää, että sairauksien hoito, menetelmät, käytännöt ja rakenteet muuttuvat ja tulevat muuttumaan lähivuosina. Ennakkoluulottomuus ja uusien mahdollisuuksien käyttöönotto tuo hyvää tehokkuutta sairaanhoitoon niin sairaaloihin kuin terveyskeskuksiin tai niiden integroituihin palveluihin. Yksityinen sektori on monissa asioissa herkempi ja joustavampi tarjolla oleviin uudistuksiin. Vast edes kunnallisten palvelujen tulee ehtiä muutoksiin mukaan samanaikaisesti ja osassa kulkea edellä. Esimerkiksi TAYSin Laboratoriokeskus toimii lii- kelaitoksena ja näyttää muille mallia tehokkuudessa ja hintakilpailukyvyssä. Virikkeitä ja energiaa julkaisusta Tehokas sairaanhoito -julkaisu valmistui kesän alussa hallintolääkäri Irma Jouselan toimittamana. Raportti koostuu 20 eri alan asiantuntijan artikkeleista, joissa he esittävät näkemyksiään ja ajatuksiaan sairaanhoitoa tehostavista toimintatavoista, menettelyistä, ratkaisuista ja tulevista muutoksista. Raportti on tilattavissa Kuntaliiton julkaisumyynnistä tilausnumerolla Tehokkaimmin tilaat sen suoraan netin avulla osoitteesta Vanhusten laitoshoidon laatuhanke (LASSO2) Vanhuksen ja omaisen ääni kuuluviin, työkäytännöt näkyviksi ja entistä paremmiksi, sovitut asiat paperille ja käytäntöön sekä arviointi tavaksi ja opiksi ovat Kuntaliitossa meneillään olevan vanhusten laitoshoidon laatuhankkeen keskeiset työaiheet. Kaksivuotinen hanke päättyy vuoden 2002 lopulla. Siinä hyödynnetään vuosina toteutetun vanhusten asumispalveluihin ja kotihoitoon kohdentuneen LASSO -projektin (Laatua sosiaalipalveluihin) tuloksia ja kokemuksia. Hankkeessa mukana vanhainkoteja ja vuodeosastoja Vanhusten laitoshoidon laatuhankkeessa ovat mukana Hopeasillan vanhainkoti Heinolasta, Kaunisnurmen palvelukeskus Kouvolasta, kaksi vuodeosastoa Kouvolan-Valkealan terveyskeskuksesta, Valkeala-koti Valkealasta, Kaunisjärven vanhainkoti Raumalta sekä yksi terveyskeskusvuodeosasto Raumalta. Kussakin or- ganisaatiossa toimii LASSO-tiimi, joka vastaa paikallisesta työskentelystä. Projektin vetäjänä toimii erityisasiantuntija Tupu Holma ja hänen työparinaan erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes Kuntaliitosta. Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja on sosiaali- ja terveystoimen päällikkö Tuula Taskula Kuntaliitosta. Tavoitteena saada laatuasiat kuntoon Yksiköiden johto yhdessä henkilökuntansa kanssa kehittää hankkeen kuluessa itselleen omannäköisen laadunhallintajärjestelmän, jonka mukaan toimitaan ja joka on myös paperilla laatukäsikirjana tai muussa muodossa. Yksiköissä muun muassa arvioidaan omaa työtä ja yksikön toimintaa useasta näkökulmasta ja eri menetelmin. Muissa hankkeissa kehiteltyjä laatutyökaluja kokeillaan ja otetaan harkinnan mukaan käyttöön. Tehdään myös pienimuotoisia selvityksiä, jotta saadaan parempi kuva toiminnasta. Koko henkilöstö osallistuu hankkeen sisäiseen laatukoulutukseen. Hyvän laadun sisältöä omassa työssä pohditaan suhteessa valtakunnalliseen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevaan laatusuositukseen. Hankkeen yleisenä tavoitteena on lisätä valmiuksia ja varmuutta laadunhallintaan vanhusten laitoshoitoa antavissa yksiköissä. Mitä tehdään, miten edetään Vanhusten laitoshoidon laatuhanke voidaan ryhmitellä neljään, toisiinsa limittyvään vaiheeseen: 1 Toiminnan analysointi ja arviointi eri näkökulmista. Kukin yksikkö selvittää sovituin menetelmin (mm. Rava-mittaus, ajankäytön seuranta) vanhustensa palvelutarpeita sekä heidän ja omaisten odotuksia hyvästä hoidosta ja hoivasta. Kukin yksikkö laatii lisäksi SWOT-analyysin (vahvuuksien ja heikkouksien arviointi) ja ITE-arvioinnin (työyksikön itsearviointi- ja laadunhallintamenetelmä), joiden tuloksia analysoidaan yhdessä. 17

18 2 Oman yksikön keskeisten hoivaja hoitoprosessien kuvaaminen, arviointi ja parantaminen. Selvitetään myös tarkempien ohjeiden tarve sekä hoito- ja palvelusuunnitelman käyttö hoidon tukena. Hyvän hoidon kriteerit täsmennetään oman yksikön näkökulmasta mukaan lukien kuntouttava työote sekä viedään sovitut periaatteet käytäntöön. 3 Arvioinnin ja mittaamisen tehostaminen omassa yksikössä. Selvitetään muun muassa, millaista asiakaspalautetta hankitaan, miten hyvän hoidon kriteerien toteutumista arvioidaan ja miten hoidon ja hoivan tuloksia mitataan. 4 Yksikön toimintajärjestelmän (laadunhallintajärjestelmän) kehittäminen ja kuvaaminen sellaisena, kuin se hankkeen päättyessä on. Vanhuksen ja omaisen ääni kuuluviin Työkäytännöt näkyviksi ja vielä paremmiksi KOKONAISUUS HALLINTAAN Sovitut asiat paperille ja käytäntöön Arviointi tavaksi ja opiksi Valtakunnallinen julkaisu, paikalliset loppuraportit ja muu aineisto työstetään ja toimitetaan kesällä Aineisto pyritään laatimaan niin, että myös muut kunnat ja laitoshoidon yksiköt voivat käyttää sitä apuna omassa työssään. Projekti järjestää myös koulutusta, johon muutkin kuin hankkeessa mukana olevat voivat osallistua. Ensimmäinen koulutustilaisuus pidetään Kuntatalolla aiheena Kuntouttava työote. Päätösseminaari järjestetään syksyllä Lisätietoja: p. (09) tai p. (09) Internet: > palvelut > sosiaali, terveys Anita Ottman, Hopeasillan vanhainkoti, p. (03) Kaunisjärven vanhainkoti, p. (02) Kaunisnurmen palvelukeskus, p. (05) Kaija-Leena Mäkelä, osasto 14 Rauman ktt ky, p. (02) osastot 3 ja 4 Kouvolan-Valkealan ktt ky, p. (05) Enni Ollikainen/Maija Salminen, Valkeala-koti, p. (05) Pentti Silvola kansainvälisen sairaalaliiton hallitukseen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola Oulusta valittiin Suomen edustajaksi kansainvälisen sairaalaliiton hallitukseen liiton yleiskokouksessa Kansainvälinen sairaalaliitto (International Hospital Federation, IHF) on riippumaton kansainvälinen järjes- tö, jonka jäseninä on sairaaloita edustavia järjestöjä. Liiton tehtävänä on edistää sairaaloiden kehitystä, lisätä tiedonvaihtoa sekä tukea terveyspalvelujen tuottamista. Lisätietoja: johtaja Pentti Silvola, p. (08)

19 Maksukattokyselyn tuloksia Sinikka Huhtala Vuoden 2000 alussa tuli voimaan sosiaali- ja terveydenhuollon lyhytaikaisesta hoidosta perittävien maksujen maksukatto mk. Kertymäkausi oli 12 kuukautta, joka vuoden 2001 alusta muuttui kalenterivuodeksi siirtymäsäännöksin. Siten vuosina annettujen vapaakorttien määrä ei ole suoraan vertailukelpoinen myöhempien vuosien kanssa. Kuntaliitto teki kyselyn maksukaton vaikutuksista ja toimivuudesta keväällä Kysely osoitettiin sairaanhoitopiireille, erityishuoltopiireille ja terveyskeskuksille, joita pyydettiin keräämään tieto kunnan tai jäsenkuntien sosiaalitoimelta tai toimittamaan kysely näiden vastattavaksi. Saadun tiedon mukaan vapaakortteja annettiin kpl ja maksukaton asiakasmaksujen leikkaavaksi vaikutukseksi ilmoitettiin mk. Tiedot muuttuvat vielä päivittäin, koska vastauksia tulee edelleenkin ja ne otetaan huomioon toistaiseksi. Maksukattojärjestelmä koetaan kovin työllistävänä ja monimutkaisena. Myös tietojen kertyminen asiakkaiden kautta ainakin alkuvaiheessa on ollut sattumanvaraista. Kommentit ovat aiheellisia ja pakottavat kehittämään maksukaton seurantaa helpottavia järjestelmiä. Saatuja tietoja tullaan käyttämään asiakasmaksulainsäädäntöön tehtävien muutosten valmistelussa. Kunnallinen sosiaali- ja Annetut vapaakortit Maksuja leikkaava Huomautuksia terveystoimen yksikkö kpl vuonna 2000 vaikutus mk Sairaanhoitopiirit Kaksi piiriä ei arvioinut maksujen vaikutusta tulokertymään. Huspiirin tulosalueista kaksi ja sairaaloista viisi ei arvioinut maksujen vaikutusta. Terveyskeskukset, ,94 Noin kuntaa tai terveyskeskusta ei ole vaskunnat ja kuntayhtymät tannut kyselyyn. Vastanneeksi on katsottu, jos vastaus on saatu joko sosiaalitoimesta tai terveys- Sosiaalitoimi ,00 keskuksesta, koska vapaakorttien antaminen on saatettu määrätä vain joko sosiaalitoimen tai terveyskeskuksen tehtäväksi. Kunnan ylläpitämistä Sosiaalitoimen ja terveys- terveyskeskuksista 30 vastanneista yksiköistä ei toimen antamat vapaakortit ilmoittanut maksukaton leikkaavaa vaikutusta sosiaali- ja terveystoimessa maksukertymään. 18 kuntayhtymän ylläpitämää terveyskeskusta ei ole vastannut kyselyyn eikä ole nähtävästi ilmoittanut asiasta jäsenkunnan sosiaalitoimeen. Vanhainkotiyhtymät Vastauksia saatu vain kahdesta kuntayhtymästä toistaiseksi Erityishuoltopiirit ,00 Kolme piiriä ei antanut tietoja maksujen vaikutuksesta; lisäksi tieto puuttuu yhdestä piiristä. Kårkulla tarjoaa myös päihdehuollon palveluita. Yhteensä Euro ja asiakasmaksut Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädäntöön valmistellaan muutoksia euroon siirtymisen vuoksi. Muutokset koskevat sekä kertaluonteisia maksuja että asiakasmaksuasetuksen 3 :ssä säädettyjä tulorajoja ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan palvelun käyttäjän omaan käyttöön jäävää vähimmäistuloa (nykyinen 450 mk). Lasten päivähoidon maksuista säädetään erikseen myöhemmin. Hallitusohjelman mukaan vuoden 2002 alussa toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen tasokorotus. Mikäli tasokorotus tehdään, se koskenee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä maksuja, myös terveyskeskusten hammashuollosta perittäviä maksuja. Lisäksi maksukyvyn mukaisen maksun määräytymisperusteita voidaan muuttaa vuoden 2002 alusta. Asiakasmaksuasetukseen tehtävät muutokset on tarkoitus saada valmiiksi syys-lokakuussa Mikäli muutoksia tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin, sen valmistuminen siirtyy myöhäisempään ajankohtaan. Lisätiedot: Sinikka Huhtala, p. (09) , Rolf Eriksson, p. (09)

20 Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille Kehittämishanke alkamassa Kuntaliitossa Kuntaliitossa on kesällä 2001 käynnistynyt hanke, jonka tavoitteena on luoda toimintamalleja ehkäisevien kotikäyntien toteuttamiseksi sekä arvioida mallin toimivuutta. Hanke on käynnistynyt selvityksellä, jossa kartoitettiin ehkäisevien kotikäyntien yleisyyttä ja sisältöä kunnissa. Tulokset raportoidaan syksyllä 2001 ilmestyvässä julkaisussa. Ehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan vanhukselle suunnattua sosiaali- ja/tai terveydenhuollon henkilöstön suorittamaa käyntiä vanhuksen kotona. Ehkäisevän kotikäynnin tavoitteena on ennakoida vanhusten palvelutarvetta ja näin turvata riittävät palvelut oikea-aikaisella interventiolla ja suunnittelulla. Vanhus saa myös tietoa kunnassa olevasta palvelutarjonnasta ja vanhusta kiinnostavista asioista. Kotikäynnin aikana arvioidaan muun muassa vanhuksen toimintakykyä ja selviytymistä elinympäristössään, asunto-oloja ja palvelujen nykyistä sekä tulevaa tarvetta. Ehkäisevät kotikäynnit vanhuksille -kehittämishankkeeseen on valittu 11 kuntaa: Hamina, Helsinki, Jaala, Lieksa, Nurmijärvi, Rautavaara, Sipoo, Vehkalahti, Vilppula, Virolahti ja Virrat. Kunnat suunnittelevat ehkäiseviä kotikäyntejä vanhuksille syksyn 2001 aikana ja toteuttavat ne ke- vään 2002 aikana. Tavoitteena on liittää myöhemmin hankkeeseen myös ehkäisevien kotikäyntien vaikutusten arviointi. Kehittämishanke raportoidaan 1 2 julkaisussa. Kehittämishankkeeseen liittyy myös 3 4 valtakunnallista koulutustilaisuutta. Ensimmäiset koulutuspäivät on suunniteltu pidettäväksi ja Näiden sisällöstä ilmoitamme myöhemmin Kuntaliiton nettisivuilla. Lisätiedot: Hannele Häkkinen, p. (09) Tupu Holma, p. (09) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirje 16/2001, Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kannanotto strategisen henkilöstöjohtamisen kehittämisestä kunnissa ja kuntayhtymissä Henkilöstön merkitys kunnallisen palvelutoiminnan keskeisenä voimavarana on kasvanut useastakin syystä. Yhä suurempi osa kunnallista palvelutoimintaa on yksilöllistä palvelua ihmiseltä ihmiselle. Henkilöstön osaamisesta on tullut entistä tärkeämpi työkalu palvelujen kehittämisessä. Käynnissä olevat muutokset lisäävät myös henkilöstöjohtamisen merkitystä kunnissa ja kuntayhtymissä. Kunnat ja kuntayhtymät joutuvat lähivuosina työmarkkinoilla kilpailemaan työvoimasta. Ne voivat lisätä valmiuksiaan tähän kehittämällä henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaansa ja käyttämällä henkilöstöstrategiaa kehittämisen ja johtamisen välineenä. Henkilöstöstrategia auttaa kuntayksiköitä saavuttamaan toiminnalliset tavoitteet mahdollisimman tulokselli- sesti. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla voidaan tukea palvelutoimintojen strategista johtamista ja tulevaisuuden haasteiden ennakointia. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta on hyväksynyt oheisen kannanoton, jossa kuntia ja kuntayhtymiä kannustetaan kehittämään henkilöstövoimavarojensa strategista johtamista ja käyttämään henkilöstöstrategioita kehittämisen välineinä. Henkilöstöstrategia kehittämisen ja johtamisen välineeksi Kunnat ja kuntayhtymät ovat työnantajia. Ne tuottavat kuntalaisille ammatillisesti korkeatasoisia ja ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja. Kuntien ja kuntayhtymien työyhteisöissä tehdään monipuolista ja yhteiskunnallisesti arvostettua työtä. Kunnallinen työmarkkinalaitos kehottaa kuntia ja kuntayhtymiä käyttämään henkilöstöstrategiaa johtamisen ja kehittämisen apuvälineenä. Henkilöstöstrategia tukee kunnan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Sen lähtökohtana on kunnan tai kuntayhtymän visio ja palvelutuotannon strategia. On tärkeää, että poliittisten elinten toimintastrategiaa koskevat päätökset ja henkilöstöjohtaminen ovat sopusoinnussa keskenään. Henkilöstöstrategia kertoo, minkälaista henkilöstöpolitiikkaa kunta noudattaa pyrkiessään saavuttamaan asettamansa tavoitteet. Siinä määritellään mm. henkilöstöä koskevat määrälliset ja rakenteelliset sekä osaamiseen ja hyvinvointiin liittyvät 20

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP

Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Sähköposti ja tekstiviesti tietoturvatontako? Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö V-SSHP Esityksen sisältö Esimerkkejä hyötykäytöstä Miksi tämä on ajankohtaista? Säännöksiä ja suosituksia Pohdintaa Kaiser

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään

Lisätiedot

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien

LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT PALKKAUS. 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien LIITE 3 SAIRAALALÄÄKÄRIT I PALKKAUS 1 a Palkkahinnoittelu 1.5.2011 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylilääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Lääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen

KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. 1 Raamisopimuksen toteuttaminen KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen opetushenkilöstön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT

LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 Palkkahinnoittelu 1.5.2011 Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Peruspalkka /kk Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos

Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008. Kunnallinen työmarkkinalaitos Paikallisten järjestelyerien käyttö kunta-alalla vuonna 2008 Kunnallinen työmarkkinalaitos Anne Hotti 4.2.2009 Paikallisten järjestelyerien käyttö vuonna 2008 Yleistä: Kunnallinen työmarkkinalaitos teki

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/13 18.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2015 1 (5) 13 Oikaisuvaatimus johtavan ylihammaslääkärin päätöksestä HEL 2015-006958 T 06 00 00 Päätösehdotus Perustelut päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen keskitettyjen

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5)

KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) KT Yleiskirjeen 6/2011 liite 2 1 (5) Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES 2010 2011) allekirjoituspöytäkirjan 4 :n mukaisten palkantarkistusten soveltamisohjeet Yleistä Yleiskorotus

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla.

Henkilökohtaista lisääkorotetaan 1,7 prosentilla. Kunnanhallituksille ja kuntayhtymille Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2012 2013 (KVTES 2012 2013) KVTES 2012 2013 Palkantarkistukset vuonna 2012 ja vuonna 2013 Yleiskorotus 1.1.2012 lukien

Lisätiedot

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi

Potilasvakuutus kaikille. Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Potilasvakuutus kaikille Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Hoitovirheen sattuessa kohdallesi Jos kohdallesi sattuu hoitovirhe, sinulla voi olla oikeus korvaukseen potilasvahinkolain perusteella. Kaikki

Lisätiedot

KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN LÄÄKÄRIEN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien Työllisyys-

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000

Tietosuojaseloste. Nimi ja vastuualue Vastaanoton sairaanhoitaja Yhteystiedot Anttilantie 2, 37470 Vesilahti Puh. 03 565 27000 1 28.1.2015 Selosteen laadinta-/ tarkastuspvm. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Perusturvalautakunta Yhteystiedot (osoite, puhelin, sähköposti, fax) Suupantie 11, 33960 Pirkkala puh. 03 565 2400, fax 03 565 25072

Lisätiedot

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus.

Jäsenkirje T7/2007 Liite 2. Vuonna 2008 toteutetaan keskitetysti sovitut palkantarkistukset ja yleiskorotus. ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAN SOVELTAMISOHJEET Palkantarkistukset ja järjestelyerät Vuosi 2007 Yleiskorotus 1.10.2007 lukien Lokakuun alusta korotetaan työntekijän henkilökohtaista peruspalkkaa tai siihen rinnastettavaa

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Moni tekijä vaikuttaa vointiisi. Mitä paremmin

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien

TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT. 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien LIITE 2 TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIT 1 a Palkkahinnoittelu 1.1.2012 lukien Virkanimike/tehtävä 1 Ylihammaslääkärit/verrattavassa asemassa olevat Hammaslääkäriltä edellytetään tehtävään soveltuvaa erikoishammaslääkärin

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com

SecGo. Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö. Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com SecGo Sähköinen allekirjoitus ja sen käyttö Ari-Pekka Paananen, SecGo VE Oy Director,technology ari-pekka.paananen@secgo.com Turvallinen Sähköinen Tiedonkulku Tunnistetut käyttäjät tietojärjestelmiin Pääsyoikeudet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä

Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys. Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Kanta-sopimusmalli / Yritys-Yritys Sopimus eresepti-palveluun liittymisestä Tällä sopimuksella yksityinen terveydenhuollon toimintayksikkö ( Lääkäriasema ) ja Lääkäriaseman tiloissa toimiva lääkäripalveluyhtiö

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella.

Henkilökohtaisia aika-, kuukausi ja suorituspalkkoja korotetaan 1,6 % suuruisella yleiskorotuksella. AUTOALAN KESKUSLIITTO RY 11.11.2011 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY AUTO- JA KORJAAMOALAN TYÖEHTOJEN PALKARAKENNE 2000 LASKENTAOHJE 2011 2013 PALKANKOROTUKSET Palkkojen korotukset ja tarkistukset Palkkojen korottaminen

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

KILPAILUTTAMO PALVELU

KILPAILUTTAMO PALVELU YLEISET KÄYTTÖEHDOT LAATIMALLA, ESIKATSELEMALLA, SELAAMALLA, LÄHETTÄMÄLLÄ, VASTAANOTTAMALLA TAI LUKEMALLA TARJOUSPYYNNÖN KILPAILUTTAMO:N WWW-SIVUILTA (MYÖHEMMIN PALVELU) SEN LAATIJA (MYÖHEMMIN ASIAKAS)

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA

SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 SÄHKÖPOSTIN KÄYTÖSTÄ SOSIAALIHUOLLOSSA Tämän ohjeen tarkoituksena on antaa suosituksia sähköpostin

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin

1 Suhde aikaisempiin sopimuksiin VES 318051 TES 318003 Ilmatieteen laitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä tehtiin tarkentava virka-

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille

Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta. Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille Sosiaali- ja terveyspalveluiden verkkoneuvonta Verkkoneuvontapalvelun käyttöohjeet asiakkaille 2 Sisällys 1 Verkkoneuvonnan käyttämiseen liittyvät tekniset vaatimukset... 3 2 Palveluun kirjautuminen: Uudet

Lisätiedot

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa

Kansallinen Terveysarkisto - KanTa Kansallinen Terveysarkisto - KanTa KanTa-palvelut pähkinänkuoressa 14.5.2012 Heikki Virkkunen THL / OPER 1 KanTa-palvelut: Tiivistetysti KanTa-palvelut ovat kansallisia terveydenhuollon tietojen sähköisiä

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi Limingan Kiekko ry Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Juutinen 26.6.2006. Kuntien ja kuntayhtymien palkka-asiamiehille PAIKALLISTEN JÄRJESTELYERIEN KÄYTTÖ VUONNA 2005 LÄÄKÄRISOPIMUKSESSA

Juutinen 26.6.2006. Kuntien ja kuntayhtymien palkka-asiamiehille PAIKALLISTEN JÄRJESTELYERIEN KÄYTTÖ VUONNA 2005 LÄÄKÄRISOPIMUKSESSA Juutinen 26.6.2006 Kuntien ja kuntayhtymien palkka-asiamiehille PAIKALLISTEN JÄRJESTELYERIEN KÄYTTÖ VUONNA 2005 LÄÄKÄRISOPIMUKSESSA Kunnallinen työmarkkinalaitos pyytää Teitä ystävällisesti vastamaan liitteenä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut

Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Sessio 10: Sähköiset potilaspalvelut ja niiden kehittäminen Asiakaslähtöinen toiminta: Kansalaisen ja potilaan verkkopalvelut Pirkko Kortekangas, VSSHP tietohallintoylilääkäri Esityksen tarkoitus Lähtökohta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken

Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016

Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 Kysymykset ja vastaukset työterveyshuollon kilpailutus 02.06.2016 1. Työterveyslääkärin läsnäolo on 3 päivää tarjouspyynnön mukaisesti ja 4 päivää sopimusluonnoksen mukaisesti. Kumpi pätee? Vastaus: vähintään

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio Yleiskirjeen 9/2015 liite 2 1 (14) Nybondas-Kangas/Karlström 31.8.2015

Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio Yleiskirjeen 9/2015 liite 2 1 (14) Nybondas-Kangas/Karlström 31.8.2015 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio Yleiskirjeen 9/2015 liite 2 1 (14) Lääkärisopimuksen vuoden 2016 sopimusmuutokset Yhteenveto palkankorotuksista ja keskeisistä sopimusmuutoksista 1 Palkantarkistukset

Lisätiedot

Hyväksymishakemus perusterveydenhuollon palvelusetelituottajaksi

Hyväksymishakemus perusterveydenhuollon palvelusetelituottajaksi Hyväksymishakemus perusterveydenhuollon palvelusetelituottajaksi Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt seuraavista perusterveydenhuollon palveluseteleistä ja niiden arvosta vuodelle

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10

REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Laatimispvm: 3.3.2011 Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. 1. Rekisterinpitäjä Nimi KL-kuntarekry Oy Salon kaupunki/rekrytointiyksikkö

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Tämä sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa viimeistään 31.1.2011 päättymään 28.2.2011. 2 Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2.

Tämä sopimus voidaan kirjallisesti irtisanoa viimeistään 31.1.2011 päättymään 28.2.2011. 2 Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi 1.2. 1 (5) KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010 2011 (TS-10) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.2.2010 31.12.2011.

Lisätiedot

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko.

Liitteessä 3 on esitetty henkilökohtaisen palkanosan taulukko. PÖYTÄKIRJA Työehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (TES: 331002) Tarkentava virkaehtosopimus STUK/ Pardia ja JHL (VES: 331052) Pöytäkirja Säteilyturvakeskuksen (STUK), Pardia ry:n ja JHL ry:n välisestä neuvottelusta,

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

Palveluntuottajan nimi. Puhelinnumero/faksinumero

Palveluntuottajan nimi. Puhelinnumero/faksinumero Suun terveydenhuolto Hakemus 1 (4) HAKEMUS PALVELUSETELIPALVELUN TUOTTAJAKSI Suun terveydenhuollon palveluseteli Tällä hakemuksella yritys tai itsenäinen ammatinharjoittaja voi hakeutua Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012. 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2012 165/2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011

Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 Tietosuojavastaavan nimeämistä ja muita tietosuoja- ja tietoturva-asioita koskeva kysely sosiaalihuollon palvelujen antajille 2011 A. YLEISTÄ 1. Vastaajaorganisaation nimi, vastaajan nimi ja asema organisaatiossa.

Lisätiedot

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA

MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan

Lisätiedot

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)

1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen.

Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen. Terveydenhuollon ATK-päivät 25.5.2010 Sessio 2: Terveydenhuollon tiedonhallinnan kansallinen koordinaatio Hallitusneuvos Pekka Järvinen Lakimuutokset Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan

Lisätiedot