VUONNA FinnHEMS vastaa lääkärihelikopteritoiminnasta Suomessa yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa.

Transkriptio

1 FINNHEMS OY VUONNA 2012 FinnHEMS vastaa lääkärihelikopteritoiminnasta Suomessa yhdessä yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa.

2 toimitusjohtajan katsaus: laadukasta EnSiHoitopalvElua VAltAkUNNAllisesti Teksti FinnHEMS / Jyri Örri Kuvat Olli-Pekka Latvala lääkäri- ja lääkintähelikopteripalvelun eli HEMS-toiminnan (Helicopter Emergency Medical Service) muutos käynnistyi vuonna Muutosprosessi paikallisesta toiminnasta valtakunnalliseksi viranomaistoiminnaksi jakautuu kolmeen osaan: hallinnanvaihdos, toiminnan vakauttaminen ja toiminnan jatkuva kehittäminen. toiminnan vakauttaminen toteutettiin tilikaudella 2012, mikä oli myös merkittävä etappi suomalaisessa HEMS-toiminnassa. V uodesta 2012 alkaen lääkärihelikopteritoiminta on rahoitettu valtionavustuksella. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on määritellyt HEMS-toiminnan yhdeksi valtakunnallisen ensihoidon kärkihankkeeksi; kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit ovat suunnitelleet toteuttavansa merkittävän osan aikakriittisistä ensihoidon tehtävistä FinnHEMS Oy:n tuottamien tukipalveluiden avulla, joita ovat mm. helikopterilentotoiminnan hallinnointi (hankinta, sopiminen ja valvonta), tukikohtien ylläpito ja maayksikkötoiminta. FinnHEMS solmi kaikkien viiden yliopistollisen sairaanhoitopiirin kanssa yhteistoimintasopimuksen kesäkuussa Sopimuksessa osapuolten tavoitteeksi on määritelty yhteistyö valtakunnallisesti tasalaatuisen ensihoitopalvelukokonaisuuden saavuttamiseksi lääkärihelikopteritoiminnassa. Tavoitteena on myös koordinoida resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä toiminnan alueellisista vastuurajoista riippumatta. Terveydenhuoltolain voimaantulo ensihoitopalvelun osalta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisessa ilmenneet haasteet vaikuttavat myös yhteistoimintasopimuksen tavoitteiden aikatauluihin. STM:n ensihoidon, päivystyksen ja hätäkeskustoiminnan yhteistyön ohjausryhmän laatu- ja potilasturvallisuusjaoksessa tuotettu suositusluonnos Laatu- ja potilasturvallisuus ensihoidossa ja päivystyksessä on tätä kirjoitettaessa lausuntakierroksella sairaanhoitopiireissä. STM julkaissee suosituksen syksyllä Suosituksen implementointi soveltuvin osin ja HEMS-toiminnan tarpeet huomioiden tarjoaisi näkemykseni mukaan selkeät raamit FinnHEMSin ja sairaanhoitopiirien yhteistyölle, kun tavoitteena on tasalaatuisen ensihoitopalvelun vaatimukset lääkärihelikopteritoiminnassa. Suosituksen lopullisesta käyttöönotosta luonnollisesti päättää kukin yliopistollinen sairaanhoitopiiri itsenäisesti. Toimivalta asiassa on erityisvastuualueen ensihoitokeskuksilla. FinnHEMSin standardien mukainen helikopterilentotoiminta käynnistyi vuoden 2012 alussa neljässä tukikohdassa ja laajeni tilikauden aikana palvelulle asetettuun tavoitelaajuuteen, joka on kuuden tukikohdan valtakunnallinen palveluverkosto. Helikopterilentopalvelua koskeva hankintapäätös tehtiin vasta vuoden 2011 lopussa ja toiminnan hallinnointi talkoi , minkä johdosta lentopalvelusopimukset sisältävät aloitus- ja toimintavaiheen. Vasta toimintavaiheessa lentopalvelun tarjoajan tulee täyttää kaikki kalustolliset vaatimukset. Tämä toteutuu tukikohdissa vaiheittain vuosien aikana. Lentopalveluhankinnan yhteydessä tarkastettiin palveluntarjoajien toimintakäsikirjojen vaatimustenmukaisuus suhteessa voimassaoleviin ilmailumääräyksiin. Tarkastushavainnot listattiin ja aloitusvaiheessa lentopalveluntarjoajille asetettiin vuodelle 2012 tavoiteaikataulu, jonka mukaisesti lentoyhtiöiden tuli toteuttaa korjaavat toimenpiteet. Projekti eteni suunnitelmallisesti ja yhtiöihin tehtiin lisäksi kaksi seurantatarkastusta tilikauden aikana. Vuoropuhelu toimii alihankkijoiden kanssa, ja toiminnan kehittäminen etenee lentotoiminnan osalta suunnitellusti. Lentotoiminnan säännöllinen vaatimustenmukaisuuden varmistaminen prosessien ja työkalujen avulla on FinnHEMSin ydinosaamista, joka on mahdollista monistaa myös muihin tukipalvelumuotoihin. Lentotoiminnan laadun ohjauksen ja valvonnan hankkeiden lisäksi yhtiön toiminta itsessään on herättänyt runsaasti mielenkiintoa eri sidosryhmissä. FinnHEMS Oy on säännöllisesti tekemisissä mm. seuraavien toimijoiden kanssa; European HEMS & Air Ambulance Commitee (EHAC), European Helicopter Safety Team (EHEST), Finnish Pilots Association Turvatoimikunta, Trafi, Finavia, lennonjohtoyksiköt, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja muut kansainväliset lääkärihelikopterihallinnointiyksiköt mm. Norjassa ja Ruotsissa. Tukikohdat muodostavat tärkeän osan kokonaispalvelua ja ovat strategisesti merkittäviä. Tukikohta koostuu itse kiinteistöstä, joka sisältää sekä miehistön päivystystilat että helikopterisuojan. Mikäli tukikohta sijoitetaan lentokenttäalueen ulkopuolelle, tulee sen yhteydessä sijaita ilmailuviranomaisen hyväksymä helikopterilentopaikka. Tukikohtien sijoituspäätökset on toteutettu terveydenhuoltolain mukaisesti sairaanhoitopiirien toimesta. Yhtä paikkakuntaa lukuun ottamatta aiemmat tukikohdat ovat olleet tilapäisratkaisuja ja helikoptereita on säilytetty pressuhalleissa. Eri syistä johtuen yhtiö on joutunut etsimään vaihtoehtoisia tiloja jokaisella paikkakunnalla. Vantaata ja Pirkkalaa lukuun ottamatta ei lääkärihelikopteritoimintaan sopivaksi remontoitavia kiinteistöjä ole olemassa, minkä johdosta yhtiö joutuu rakennuttamaan tukikohdat neljälle paikkakunnalle. Haastavin tilanne tulee olemaan Oulussa ja Kuopiossa, missä tukikohtien yhteyteen tulee myös erikseen hyväksytettävä helikopterilentopaikka. Helikopterilentopaikan pitolupa edellyttää lentopaikan rakentamislupaa, minkä vaatimuksia ovat riittävät lentosektorit sekä lentomelun johdosta ympäristölupa. Yhtiön merkittävimmät edistysaskeleet ovat liittyneet HEMS-toiminnan turvallisuuden ja luotettavuuden kehittämiseen. FinnHEMSin lento- ja maayksiköillä suoritettavat tehtävät ovat poikkeuksetta kiireellisiä, jolloin potilaan hoitoennuste riippuu pitkälti hoidon aloittamisajankohdasta. Ensihoitotehtäviä suoritetaan vuoden jokaisena päivänä, kaikkina vuorokauden aikoina ja usein myös hyvin haastavissa sääolosuhteissa, jolloin toiminnan turvallisuuden korostaminen kaikilla osa-alueilla on keskeistä. Tältä osin työ ei kuitenkaan tule valmiiksi, sillä turvallisuutta tulee kehittää ja ylläpitää jatkuvasti. Potilasturvallisuus on perinteisesti rajattu hoitolaitosten sisällä tapahtuvaan toimintaan. Ensihoidon ja potilaslogistiikan siirtyessä alkaen sairaanhoitopiirien vastattavaksi tulee potilasturvallisuus koskemaan myös näitä osa-alueita. Kun kyseeseen tulee ilmateitse toteutettavat logistiset ratkaisut terveydenhuollon tarpeisiin, niiden hallinta sekä turvallisuuden ja luotettavuuden parantaminen, on FinnHEMS Oy tällä kapealla sektorilla selkeä edelläkävijä. Joillain alueilla lentotoiminnan tekninen luotettavuus on parantunut yli 70 % 12 kuukauden seurantajakson aikana FinnHEMS Oy:n aloitettua kokonaispalvelun hallinnoinnin. FinnHEMS toimii aina palvelun loppukäyttäjän, potilaan parhaaksi. Valtakunnallinen järjestelmä lisää ensihoitopalvelun osalta väestön tasa-arvoista kohtelua asuinpaikasta riippumatta. Tällä hetkellä yli 70 % suomalaisista saa korkeatasoista ensihoitoa viimeistään 30 minuutin kuluttua hälytyksestä. Korkeatasoinen ensihoito on aina useiden tekijöiden summa ja erityisesti eri toimijoiden onnistunut yhteissuoritus. Valtion ottaessa HEMS-toiminnan rahoittamisesta kokonaisvastuun voidaan perustellusti todeta, että useiden työryhmien ja hallinnointihankkeen ehdottama toimintamalli on saatu toteutettua suunnitellulla tavoin, sovitulla laajuudella ja erittäin lyhyessä ajassa. Vuosia sitten projektiluontoisesti käynnistetty toiminta on viimein vakiinnuttanut asemansa ja FinnHEMS Oy on integroitunut kiinteäksi osaksi suomalaista korkeatasoista ensihoitotoimintaa. Vaikka kiristynyt taloustilanne luo paineita julkiselle sektorille, jaksan uskoa, että toiminnasta saadut tulokset riittävät vakuuttamaan päättäjät. Mennyt vuosi 2012 on ollut sekä FinnHEMSille että sen kumppaneille hyvin työntäyteinen ja kiireinen. Kiitän omasta puolestani toiminnan mahdollistavaa rahoittajaa sosiaali- ja terveysministeriötä, yhtiön omistajia, lukuisia toiminnan kannalta välttämättömiä yhteistyöyrityksiä, arvokkaita viranomaiskumppaneita, tukikohdissa työtä tekeviä lukuisia ammattilaisia ja luonnollisesti myös omaa henkilöstöä sitoutuneesta työstä vuonna Tästä on hyvä jatkaa kohti muutosprosessin viimeistä vaihetta, toiminnan jatkuvaa kehit- tämistä. 2 3

3 FinnHEMS lääkärihelikopteritoiminta 2012 Teksti FinnHEMS / Janne Virta Kuva Jukka Pappinen Kuva 1: kohdatut potilaat 2012 Vuoden 2012 aikana FinnHEMSin yksiköillä oli yhteensä hälytystä ja potilasta hyötyi merkittävästi saamastaan nopeasta hoidosta. Lapin lääkintähelikopterin tukikohta siirtyi Rovaniemelle vuoden alussa. Varsinaisen lento-operaattorisopimuksen myöhäisestä sopimisesta johtuen alkuvuosi Rovaniemellä toimittiin yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Järjestely toimi hyvin ja yhteistyö koettiin molemmin puolin hyödylliseksi. Tampereen yksikön lentotoiminta alkoi syyskuussa, ja samalla yksikön tukikohta siirtyi Tampere-Pirkkalan lentoasemalle. Kaikki Suomen lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden tehtävät tallennetaan keskitettyyn tilastotietokantaan. Kansallinen tietokanta on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen. Tietokannasta nähdään muun muassa potilaiden tavoittamisviiveet, jotka vaihtelevat tukikohdittain 17,0 36,1 minuutin välillä. Eteläisen alueen tukikohdat (Vantaa, Turku, Tampere) muistuttavat tunnusluvuiltaan toisiaan, kun taas pohjoisella alueella tavoittamisviiveet ja tavoittamisviiveen vaihtelu kasvavat johtuen pitkistä etäisyyksistä ja harvasta asutuksesta. Vuoden aikana yhteensä 1311 potilaan arvioitiin hyötyneen joko lääkärin hoidosta tai helikopterin käytöstä kuljetusvälineenä erittäin merkittävästi. Nämä potilaat ovat tyypillisesti vammautuneet vaikeasti onnettomuudessa tai saaneet vakavan peruselintoimintoja uhkaavan sairaskohtauksen. Helikopterin käyttö kuljetusvälineenä korostuu erityisesti Lapissa, missä kopterikuljetus saattaa olla esimerkiksi aivohalvauspotilaan ainoa tapa ehtiä sairaalaan ja liuotushoito ehditään aloittaa ajoissa. Taulukko 1: Tukikohdittaisia tunnuslukuja FH-10 (Vantaa) FH-20 (Turku) FH-30 (Tampere) FH-50 (Oulu) FH-60 (Joroinen) FH-51 (Rovaniemi) Hälytykset Merkittävästi hyötyneet potilaat Tavoittamisviiveen keskiarvo minuuttia 17,1 17,3 17,0 19,4 28,8 36,1 Tavoittamisviiveen mediaani minuuttia 15,0 15,0 14,0 14,0 27,0 30,5 Tavoittamisviiveen keskihajonta minuuttia 9,9 10,8 11,3 15,2 15,4 35,7 Kuvassa 1 on esitetty sellaiset kohteet, joissa lääkäri tai ensihoitaja osallistui potilaan hoitoon. Palvelun saatavuus on parantunut Pirkanmaan yksikön käyttöönoton myötä merkittävästi. Samoin Lapissa yksikön sijoitus Rovaniemelle on lisännyt kohdattujen potilaiden määrää. Kuvasta on kuitenkin myös nähtävissä, että HEMSpalvelun saatavuudessa on edelleen puutteita erityisesti Pohjanmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla. Helsingissä ja Satakunnassa toimivat maitse liikkuvat lääkäriyksiköt. Näiden tehtävät eivät ole karttakuvassa mukana, eikä FinnHEMSillä ole niistä tietoa. Kuvasta on myös nähtävissä, miten sairaanhoitopiirirajat ohjaavat toimintaa, koska kukin sairaanhoitopiiri laatii ensihoidon yksiköiden myös HEMS-yksiköiden hälytysohjeet itsenäisesti. 4 5

4 UUdet hoitotilat FinnHEMSin EtEläiSEn alueen koptereihin Teksti FinnHEMS Kuvat Olli-Pekka Latvala vuoden 2012 aikana FinnHEMSin eteläisellä alueella otettiin käyttöön uudet helikopterit, joissa on nykyaikainen ja toimintaan suunniteltu hoitotila. Hoitotilan suunnittelu oli yksi FinnHEMSin tärkeimmistä projekteista. työ käynnistyi keväällä, ja ensimmäinen uusi helikopteri toimintaan suunnittelulla hoitotilalla otettiin käyttöön syyskuussa. 6 Oleellisin osa lääkärihelikopterin varustusta on tehtaalta tulon jälkeen erikseen rakennettava HEMS Kit eli hoitotila. Kopterin hoitotilassa on kaikki lääkärin tarvitsemat laitteet ja varusteet sekä paikka lääkärille ja potilaalle mahdollista kuljetusta varten. Uuden hoitotilan suunnittelu aloitettiin keväällä Aiemmin hoitotilat ja varustus olivat koptereissa erilaiset. Nyt suunniteltiin yksi hoitotila, joka otettiin käyttöön kaikissa FinnHEMSin eteläisen alueen koptereissa. Tämä mahdollistaa koptereiden kierrättämisen ja varakopterin sujuvan käytön, sillä tukikohdan lääkintähenkilöstön ei tarvitse siirtää varusteita kopterista toiseen tai totutella eri paikoissa sijaitseviin laitteisiin. Hoitotilan suunnitteluprojektia veti FinnHEMSin lääketieteen asiantuntija Janne Virta, ja Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab:n huoltotoiminnan johtaja Tony Ellonen vastasi ilmailumääräysten mukaisesta sertifi oinnnista. Työ käynnistyi kuulemalla kaikkien FinnHEMSin tukikohtien vastuulääkäreitä, jotta käytännön työn tarpeet pystyttiin huomioimaan. Hoitotilan rakensi Air Ambulance Technology GmbH. Huolellisella suunnittelulla onnistunut lopputulos Hyvän pohjan suunnittelutyölle muodosti FinnHEMSin ja eteläisen alueen lentopalvelusta vastaavan SHT:n välinen sopimus, jossa määriteltiin tarkasti hoitotilan varustetaso. Liikkeelle lähdettiin puhtaalta pöydältä ja täysin lääkärin ja hoitotyön tarpeiden näkökulmasta. Uudessa hoitotilassa kaikilla lääkintälaitteilla on oma paikkansa, ja varusteet ja laitteet on sijoitettu niin, että lääkäri yltää niihin omalta paikaltaan istuen. Varusteiden sijoittelussa on myös huomioitu, että lääkärillä on tilaa toimia mahdollisissa potilaskuljetuksissa. Uusina laitteina hoitotilaan tuli tietokone ja VIRVE-dataradio, jota käytetään paikannukseen. Näiden lisäksi hoitotilan varustukseen kuuluu muun muassa kaksi VIRVE-radiota yhteydenpitoon, potilaan valvontamonitoreja ja hengityskone. Haasteita hoitotilan toteutuksessa aiheuttivat tilanahtaus helikopterissa ja tarkat painorajoitukset hoitotilalle. Lisäksi lääkinnällisten varusteiden ja laitteiden pitää olla kiinnitettynä ilmailumääräysten mukaisesti tietyt G- voimat kestäen, eivätkä ne saa häiritä kopterin lento- ja suunnistuslaitteiden toimintaa. Jo uusia helikoptereita tilattaessa huomioitiin myös tulevaisuuden tarpeet muun muassa lisäämällä sähköpistokkeita. Lääkärin käyttöön asennettiin myös tietokoneen vaihdon mahdollistava kiinnitystelakka. Uudet helikopterit uudella hoitotilalla on otettu käyttöön kaikissa FinnHEMSin eteläisen alueen tukikohdissa. Perusteellisen pohjatyön ja suunnittelun ansiosta hoitotilasta saatiin toimiva, eikä jälkikäteen ole tarvinnut tehdä muutoksia tai korjauksia. Tämä helpotti myös muuten aikaa vievää sertifi ointiprosessia, sillä jokainen muutos hoitotilassa vaatisi uuden hyväksynnän ilmailuviranomaisilta. Myös henkilöstöltä on tullut kiitosta.

5 FinnHEMS tukikohtaverkosto 2012 Teksti FinnHEMS / Petteri Jokinen Vantaa Vuoden 2012 alusta alkaen FinnHEMS Oy on vuokrannut Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitsevaa tukikohtaa (KOY Vantaan Helikopteritukikohta, omistajina Medi-Heli ry ja Ensihoidon Tukisäätiö rs). Kiinteistö on suunniteltu tukikohdaksi ja otettu käyttöön Tukikohdan käyttö ja vuokrakustannukset ovat korkeat, minkä johdosta FinnHEMS Oy etsi ratkaisua kustannusten alentamiseksi. FinnHEMS Oy on sopinut joulukuussa 2012 Finavian kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitsevan Pelastusasema 2:n vuokraamisesta tukikohdaksi. Ennen kiinteistöön siirtymistä siellä toteutetaan muutostöitä, jotka aloitetaan syksyllä Päivystys siirtyy uuteen tukikohtaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Turku Vuoden 2012 alusta FinnHEMS Oy on vuokrannut käyttökuluja vastaan Medi-Heli ry:n omistaman tukikohdan Turun lentoaseman välittömässä läheisyydessä. Tukikohdassa on helikopterille pressuhalli ja henkilöstölle tilaelementeistä rakennettu majoitusosa. Tilat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta ahtaat. Pressuhallin energiankulutus on suuri. Kyseisen tontin vuokrasopimus loppuu ja tontin vuokraamista ei asemakaavasta johtuvista syistä enää jatketa lentotoimintaan. Finavian kanssa yhteistyössä on varattu uusi tontti, joka sijaitsee lentoaseman rahtiterminaalien länsipuolella. Uuden tukikohdan suunnittelu on hyvässä vaiheessa, ja suunnittelun arvioidaan valmistuvan huhtikuun 2013 lopulla. Rakentamisen arvioidaan alkavan kesällä Rakennusaika on noin vuosi. Pirkkala Vuoden 2012 alussa FinnHEMSillä ei ollut tiloja Tampereella. Lääkäripäivystys alkoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tiloista keskussairaalan yhteydessä olevasta ensihoitokeskuksesta ja liikkuminen potilaiden luokse tapahtui autolla. Keväällä 2012 FinnHEMS Oy vuokrasi kiinteistön Pirkkalan lentoasemalta. Kiinteistö ei sellaisenaan soveltunut tukikohdaksi, joten siellä tehtiin mittavat kunnostustyöt ennen tukikohdan käyttöönottoa. Kesällä 2012 alkanut kunnostustyö valmistui kesän lopulla, ja tukikohta otettiin käyttöön syyskuussa. Samalla alkoi helikopterin käyttö kulkuvälineenä. Tilat ovat toimivat ja tilavuudeltaan riittävät. Sairaanhoitopiiri suunnittelee tukikohdan rakentamista yliopistollisen sairaalan katolle. Hankepäätöstä ei ole ja aikataulu on avoin. Hankkeeseen tulee kuitenkin kulumaan vuosia. Pirkkalassa päivystetään ainakin vuoteen 2017 nykyisissä tiloissa. Joroinen/ Kuopio Vuoden 2012 alusta tukikohta on ollut Joroisten lentokentällä FinnHEMS Oy:n vuokraamissa tiloissa. Helikopteria säilytetään alun perin lentokoneille suunnitellussa hallissa. Kylmän hallin sisään on rakennettu pienempi lämmitettävä osa. Majoitusosa on tilaelementeistä koottu. Tilat ovat ahtaat ja sokkeloiset. Ensihoitopalvelun kannalta tukikohdan sijainti on huono. KYS ERVA -ensihoitokeskuksen päätöksen mukaisesti tiloja ollaan siirtämässä Kuopioon. Ennen pysyvän tukikohdan valmistumista tilat siirretään väliaikaisesti Rissalan lentokentälle. Kentälle rakennetaan pressuhalli ja sen viereen tilaelementeistä tehty majoitusosa. Väliaikainen tukikohta siirretään Rissalaan kesällä Pysyvän tukikohdan paikaksi on varattu maa-alue Kuopion Kelloniemestä. Tarvittavien lupien hakeminen ja tukikohdan suunnittelu saadaan valmiiksi kesällä 2014, jos suunnitelmista ei tule valituksia. Pysyvän tukikohdan rakentaminen voidaan aloittaa 2014, jolloin tukikohta olisi valmis Kelloniemen tukikohta toteutetaan samoja suunnittelukuvia käyttäen kuin Turussa. Oulu Vuoden 2012 alusta tukikohta on sijainnut Oulun keskussairaalan läheisyydessä. Helikopteria säilytetään pressuhallissa, jonka FinnHEMS on ostanut toimintansa lopetta- neelta tukiyhdistykseltä. Vuokrattu majoitusosa on tilaelementeistä koottu. Tilat ovat ahtaat ja kuluneet. Vuonna 2014 käyttöönotettava uusi helikopteri ei mahdu halliin. Pysyvän tukikohdan paikaksi on kolme vaihtoehtoa. Oulun kaupunki on päättänyt sijoittaa uuden pelastusaseman Huuhkajapuistoon. Mahdollisuutta rakentaa tukikohta sen katolle selvitetään. Hankkeen aikataulu on avoin. Toinen mahdollisuus on rakentaa tukikohta Oritkariin Liminganlahden rannalle. Kaavoitus- ja lupaprosessien hitaudesta johtuen rakentaminen voi alkaa aikaisintaan Rakennusaika on noin vuosi. Jos kumpikaan näistä paikoista ei toteudu, pysyvä tukikohta rakennetaan Oulunsalon lentokentälle. Selvitysten ja rakentamisen ajaksi Oulunsaloon tehdään väliaikainen tukikohta kesällä Rovaniemi Vuoden 2012 alussa FinnHEMS Oy:llä ei ollut tukikohtaa Rovaniemellä. Toiminta käynnistettiin ensihoitajille vuokratuista rivitalohuoneistoista. Tarvittaessa Rajavartiolaitoksen Rovaniemen vartiolentue tarjosi Lapin sairaanhoitopiirille virka-apua kiireellisten tehtävien hoitamiseksi jo aiemmin solmitun ensivastesopimuksen puitteissa. Finavialta vuokratun helikopterihallin remontti toteutettiin kesällä Halli on tarkoitukseen hyvä ja sopivan kokoinen. Hallin viereen pystytettiin vuokratuista tilaelementeistä rakennettu majoitusosa. Halliin rakennetaan vielä varastotilaa lento-operaattorille ja lääkintävarastolle. Tilat toteutetaan kevään 2013 aikana. Suunnitelmat pysyvästä tukikohdasta ovat olemassa. Tilat rakennetaan helikopterihallin taakse, ja ne yhdistetään helikopterihalliin katetulla käytävällä. Rakentamisen arvioidaan alkavan kesällä Rakennusaika on noin vuosi. Polttoainehuolto Viiveetön polttoainehuolto on tärkeä osa toimivaa lääkärihelikopteripalvelua. Jos lentokenttä ei ole avoinna ympäri vuorokauden, on polttoainehuollon varmistamiseksi sovittava erityisjärjestelyistä eri tahojen kanssa, mistä poikkeuksetta aiheutuu kustannuksia. Mikäli tukikohta sijaitsee lentokenttäalueen ulkopuolella, on käytännössä ainoa vaihtoehto oma polttoainesäiliö. Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin kansainvälinen lentoasema, ja se on avoinna ympäri vuorokauden. Näin ollen myös polttoainehuolto on käytössä koko ajan. Polttoaine tilataan öljy-yhtiöltä, joka tulee tankkaamaan helikopterin. Tankkausviive 0-15 minuuttia, koska varsinainen polttoainekauppa käydään liikennelentoterminaalialueella; laajarunkoinen liikennelentokone kuluttaa edestakaisella matkallaan Kaukoitään yhtä paljon lentopetrolia kuin yksi FinnHEMS Oy:n lääkärihelikopteritukikohta vuodessa. Järjestelmä toimii nykyisessä tukikohdassa tyydyttävällä tavalla. Uusi tukikohta siirtyy kauemmaksi ja polttoaineen kuljetusmatka kasvaa. Näin ollen viiveettömän polttoainehuollon varmistamiseksi myös Vantaan tukikohtaan hankitaan oma säiliö. FinnHEMS Oy on kilpailuttanut sekä polttoainesäiliöt että polttoainejakelun vuonna Säilöt rakentaa tamperelainen Jet-Tekno Oy ja polttoainejakelusta huolehtii Neste-Oil. Jakelu aloitetaan, kun säiliöille on myönnetty ympäristöluvat ja lupien edellyttämät toimenpiteet säiliöiden asentamiseksi on tehty. Jakelun arvioidaan alkavan loppukesästä

6 FinnHEMSin HallinnoiMan lentotoiminnan käynnistyminen Teksti FinnHEMS / Timo Honkavaara Kuva Olli-Pekka Latvala FinnHEMS aloitti palvelusopimuksen mukaisen lentotoiminnan hallinnoinnin ja ohjauksen suunnitelman mukaisesti. rahoituspäätöksen myöhästyminen viivästytti jonkin verran lentotoiminnan osa-projekteja. FinnHEMS Oy asetti lentoyhtiöille lentotoiminnan kehitysprojektien tavoitteet ja aikataulut jo , jotta lentopalvelusta vastaavat yhtiöt kykenivät varautumaan edessä olevaan urakkaan. Alkuperäisen projektisuunnitelman mukaisesti kaikkien lentotoiminnan käynnistysvaiheen osa-projektien piti olla valmiita mennessä ennen palvelusopimusten mukaisen lentotoiminnan aloittamista. Myöhästyneestä rahoituspäätöksestä johtunut viive palvelusopimusten allekirjoittamisessa viivästytti myös projektien valmistumista. Ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli saattaa toiminta täysin aukottomasti voimassaolevien ilmailumääräysten edellyttämälle tasolle, joka saavutettiin syyskuun 2012 loppuun mennessä. Projektisuunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttaminen varmistettiin FinnHEMS Oy:n toimeksiantamilla auditoinneilla ja laaduntarkastuksilla. Vuoden 2012 aikana FinnHEMS suoritti sopimuslentoyhtiöiden toimintaan suunnitellusti laatuauditointeja ja laaduntarkastuksia sekä toteutti lentoturvallisuustutkintoja ja -selvityksiä tarpeen mukaan. Ensim- mäinen lentotoiminnan laatuauditointi suoritettiin maaliskuussa Auditoinnin kohteena oli lentotoiminnan harjoittajan johtamisjärjestelmä ja audit-referenssinä JAR-OPS 3 ilmailumääräykset sekä FinnHEMS Standardin osa O (Organisation & Management). Lisäksi samassa yhteydessä suoritettiin kilpailutusvaiheen auditoinneissa havaittujen laatupoikkeaminen korjaavien toimenpiteiden seurantatarkastus. FinnHEMS noudattaa tarkoin valtiovarainministeriön julkaisemaa julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot JYSE ohjetta ja tulevina vuosina auditointitoiminta on säännöllistä; alihankkijan osa-alueet (organisaatio, lentotoiminta, koulutus ja lentokelpoisuus) auditoidaan jokainen kerran vuodessa erillisen auditointisuunnitelman mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että auditointeja toteutetaan yksi per kvartaali. FinnHEMS 51 -tukikohta aloitti toimintansa Rovaniemellä maaliskuussa 2012 ja lentotoiminnan harjoittajana toimiva SMC Ab laati projektisuunnitelman mukaisen operatiivisen riskiarvion tukikohdan käynnistämiseen liittyvistä uhkakuvista. Rovaniemen osalta toiminta oli syyskuussa tavoitetilassa. Finn- HEMS 30 aloitti lentotoimintansa syyskuussa 2012 Tampere-Pirkkalan lentokentältä. Tässä yksikössä lento-operaattorina toimii SHT Ab. Lentotoiminnan harjoittaja esitti projektisuunnitelmansa liittyen Pirkkalan lentotoiminnan aloittamiseen FinnHEMSin edustajille elokuun alussa. FinnHEMS 30 -yksikön lentotoiminnan käynnistämistä viivästyttivät lähinnä tukikohtarakennuksen vuokraukseen ja saneeraukseen liittyneet vaikeudet. Vuoden 2012 aikana lentooperaattoreiden sisäiset laatu- ja turvallisuusraportointijärjestelmät integroitiin FinnHEMS Oy:n tietokantaan. Kaikki FinnHEMS-sopimuksen piirissä raportoidut lentoturvallisuuspoikkeamat raportoidaan viipymättä myös FinnHEMS Oy:n tietokantaan. Erityisen seurantajärjestelmän avulla FinnHEMS Oy seuraa reaaliaikaisesti lento-operaattoreiden lähtöluotettavuutta. Tietokannan perusteella voidaan seurata myös yksittäisten tukikohtien lähtöluotettavuustasoa. FinnHEMS Oy on rakentanut yhteistyössä lentotoiminnan harjoittajien kanssa helikoptereiden reaaliaikaisen paikkatietoseurantajärjestelmän. Paikkatiedon perusteella saadaan tilannekuvaa helikopteriyksiköiden käytöstä. Vuoden 2012 aikana FinnHEMS Oy on käynnistänyt useita yhteistyö- ja kehityshankkeita eri sidosryhmien kanssa lääkärihelikopteritoiminnan turvallisuuden, luotettavuuden ja laadun kehittämiseksi, jotta toiminta vastaa entistä kustannustehokkaammin terveydenhuollon tarpeita

7 Uudet maayksiköt käyttöön Teksti FinnHEMS / Jukka Pappinen Kuva Olli Vainio Kussakin FinnHEMS-tukikohdassa on helikopteri ja maayksikkö ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa. Maayksiköllä hoidetaan hälytystehtävät kohteissa, joihin ei voida lentää helikopterilla tai jotka tavoitetaan maayksiköllä nopeammin. 12 F innhems Oy vastaa lääkärihelikopteritoiminnassa tarvittavien maayksiköiden hankinnasta, hallinnoinnista ja valvonnasta. Nykyisen lainsäädännön perusteella toimintaan voidaan käyttää ambulanssiksi rekisteröityjä ajoneuvoja. Vaatimukset täyttävien erityisajoneuvojen hankintaprosessi on varsin pitkä. FinnHEMS käynnisti suunnittelun ja kilpailutuksen keväällä Ensimmäinen uusi maayksikkö otettiin käyttöön heinäkuussa 2012 ja viimeiset luovutettiin FinnHEMSille syksyllä Uudet ajoneuvot on rakennettu Volkswagen Caravelle -alustalle. Korityöt ja muun varustelun toteutti kilpailutuksen voittanut iisalmelainen J5L Oy. Ajoneuvon suunnittelussa otettiin huomioon tarve käyttää ajoneuvoa myös ensihoidon johtopaikkana. Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet ja tietojärjestelmät mahdollistavat ensihoitopalvelun tilannekuvan seuraamisen ja esimerkiksi erilaisten tietokantapalveluiden käytön matkan aikana. Ajonseurantajärjestelmän ja tallentimen avulla voidaan seurata ajosuoritteita ja arvioida liikkumisen turvallisuutta. Järjestelmän kautta toteutetaan myös sähköinen ajopäiväkirja, joka rekisteröi ajotapahtumat kuljettajakohtaisesti. Jokaisessa tukikohdassa on myös vara-auto, jota käytetään lyhyiden huoltokatkojen tai teknisten vikojen aikana. Vara-autot ovat käytettyjä ambulansseja. Ensimmäisenä käyttöön otettiin Tampereen maayksikkö, jolla kilometrejä kertyi noin alle puolessa vuodessa. Lentotoiminnan käynnistymisen jälkeen määrä Tampereella on tasaantunut. Kokonaisajokilometrimäärä uusilla maayksiköillä noin puolen vuoden aikana on ollut n km. Toteutuneen kilometrimäärän perusteella tukikohdan ensisijaisen hälytysajoneuvon käyttöajaksi on määritelty kolme vuotta, minkä jälkeen ajoneuvoa käytetään vielä toiset kolme vuotta tukikohdan varayksikkönä. Siten hälytysajoneuvon kiertoaika tukikohdan käytössä on yhteensä kuusi vuotta. FinnHEMSin maayksiköille ei tapahtunut lainkaan liikenneonnettomuuksia vuoden 2012 aikana. Ajoneuvon teknisen vian vuoksi tehtävä on keskeytynyt vuoden aikana 2 kertaa.

8 FinnHEMS ict Teksti FinnHEMS / Jesse Hulkko Kuvat Olli-Pekka Latvala vuoden 2012 alussa tapahtuneen hallinnonvaihdoksen yhteydessä FinnHEMSin vastuulle siirtyi tukiyhdistysten hallinnoimista tukikohdista vaihteleva määrä tietotekniikkaa ja tietoliikenneyhteyksiä. Henkilöstön toimintatavat ja käytännöt tietotekniikkaan liittyen olivat erilaisia. lisäksi tietotekniset ratkaisut olivat tukikohdissa erilaiset ja hyvin eritasoiset. FinnHEMSin työ käynnistyi olemassa olevan konekannan sekä muun laitteiston määrän ja toimintaedellytysten läpikäymisellä. Laitteistoja täydennettiin ja korvattiin ripeästi, jotta toiminta saatiin kohtuulliselle tasolle. Suurimpaan osaan tukikohdista hankittiin uusi tietokonekalusto, tulostimet ja verkkolaitteisto. Kahdessa tukikohdassa jouduttiin rakentamaan uusi verkkokaapelointi, koska olemassa oleva johdotus koostui huoneesta toiseen vedetyistä jatkojohdoista. Tukikohtien IT-järjestelmien paikalliseen ylläpitoon käytettiin aluksi vanhoja ylläpito- ja tukisopimuksia, joiden laatu ja hintataso vaihtelivat suuresti tukikohdittain. Erityisen työläs oli Rovaniemen tukikohta, missä päivystystilat siirtyivät ensin väliaikaisiin vuokra-asuntoihin ja sen jälkeen lentokonehallin yhteydessä olevaan parakkirakennukseen, ja IT-järjestelmien toimivuus ja yksikön päivystysvalmius piti pystyä turvaamaan. Toimintaympäristön luomat haasteet Tietojärjestelmien ja käytettävien tekniikoiden osalta FinnHEMSin toimintaympäristö asettaa muutamia erityishuomiota edellyttäviä haasteita. Ensimmäinen haaste oli heterogeeninen lähtötilanne ja toinen maantieteellisesti laaja toiminta-alue, jossa palvelujen järjestämisen pitää onnistua vähäisillä henkilöresursseilla ja pienellä hallinnollisella organisaatiolla. Tietohallinnon rakentamiseen on vaikuttanut myös laajamittainen tarve tukikohtarakennusten uusimiseen. Kaikki tukikohdat Vantaata lukuun ottamatta ovat parakkirakenteisia, eivätkä tilat vastaa lääkärihelikopteritoiminnan tarpeita. Lähivuosina rakennettavien tukikohtien tietoteknisissä valmiuksissa on päivystystoiminnan asettamat vaatimukset otettava huomioon jo suunnitteluprosessin alussa. Kunnollisella suunnittelulla saavutetaan paras mahdollinen lopputulos ja tukikohtarakennuksen soveltuvuus jatkuvaan ja häiriöttömään päivystystoimintaan. Lisäksi saadaan aikaan huomattavia säästöjä verrattuna jälkikäteen tehtäviin asennus- ja muutostöihin. FinnHEMSin tulevien tukikohtarakennusten suunnittelussa on auttanut merkittävästi syksyllä Pirkkalan lentokentälle valmistunut FinnHEMS 30 -tukikohta. Sen rakentamisen yhteydessä selventyivät lopulliset vaatimukset päivystystoiminnan tietoteknisille vaatimuksille. HEMS-päivystystoiminnan erityistarpeet ICT-suunnitelman laatimisen pohjana ovat HEMStoiminnan operatiiviset vaatimukset. Karkeimmillaan operatiiviset vähimmäisvaatimukset pystytään jakamaan kahteen osaan: 1. Hälyttämiseen ja tehtävän suorittamiseen tarvittavat palvelut 2. Suoritetun tehtävän jälkeen tarvittavat palvelut Kriittisin vaade jatkuvan korkean hälytysvalmiuden ylläpidossa on hälyttäminen ja tehtävän suorittaminen. HEMS-yksikkö on liikkeellä muutamassa minuutissa hälytyksen vastaanotosta, mikä tarkoittaa sitä, ettei järjestelmien toiminnassa hyväksytä puutteita, poikkeamia tai edes hitautta. Jos hälytykseen lähtemisen kannalta kriittisien tietojen hakuun joudutaan käyttämään varajärjestelmiä, lähtöviive kasvaa. Korkea toimivuusvaade asettaa erityisen tiukan vaatimuksen tietoliikenneyhteyksien ja tukikohdan verkon toiminnalle. Hälytystehtävälle lähtemisen kannalta tärkeimpiä tietoja ovat ajantasainen säätieto ja sääennusteet. Näiden perustella lentäjä tekee arvion sääminimien täyttymisestä ja päättää, voidaanko kohteeseen lentää vai ei. Toinen tärkeä tieto on ajantasainen ja monipuolinen karttaaineisto, joka auttaa miehistöä navigoinnissa kohdetta lähestyttäessä ja laskeutumispaikan etsinnässä. Miehistöillä on käytössä vapaita internetin karttamateriaaleja ja erityisesti HEMS-käyttöön koostettuja karttoja. FinnHEMS on myös kehittänyt ja hankkinut tietojärjestelmiä auttamaan suoritettujen tehtävien tilastoimista, hallintaa sekä operatiivista johtamista. Merkittävin Finn- HEMSin omista järjestelmistä on FinnHEMS HEFTA -tilastointi- ja tehtäväseurantajärjestelmä, jonka keskeisenä tavoitteena on luoda maan kattava yhdenmukainen tilastointitapa tukemaan sekä HEMS-toimintaa että koko ensihoitopalvelua. Tilastointi tukee ensihoitotoiminnan tulevaisuuden kehitystarpeita, potilaslogistiikan kehittämistä ja lääketieteellistä tutkimusta. Tilastointijärjestelmä on kehitetty kokonaisuudessaan ensihoitotoiminnan tarpeiden mukaisesti ja suunniteltu vapauttamaan lääkintähenkilöstön työaikaa potilaan hoitoon. Tilastoinnin ohella merkittävä rooli on myös kenttäjohtamisjärjestelmällä, jonka FinnHEMS on hankkinut käyttöönsä ulkopuoliselta toimijalta. Järjestelmä on suunniteltu ja tehty ensihoito- ja pelastustoimen kenttäjohtamistarpeisiin ja tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun kenttäjohdon logistiikan ja toiminnan modernisointiin. Reaaliaikaisen paikkatiedon avulla HEMS-yksikkö löytää tehokkaasti kohteeseen ja kykenee navigoimaan esimerkiksi liikkuvaa ambulanssia vastaan. Tilikauden 2012 jälkeen kohti hallittua kokonaisuutta FinnHEMS seuraava askel on yhdenmukaistaa tukikohtiensa tietotekniikka ja verkkoratkaisut. Tukikohtien maantieteellisestä hajanaisuudesta johtuen ratkaisuissa pyritään keskitettyyn hallintaan ja etäylläpitoa tukeviin ratkaisuihin. Tavoitteena on, että tukikohtien tietokoneita, verkkoympäristöä sekä operatiivisessa käytössä olevia älypuhelimia voitaisiin etähallita keskitetysti, jolloin ongelmanratkaisu nopeutuu ja saadaan säästöjä esimerkiksi matkakustannuksissa ja palveluhankinnoissa. ICT-resurssien etähallintaan keskittyvä kokonaisuus on luonnollinen valinta nykyaikaisen, korkeat vaatimukset täyttävän järjestelmäkokonaisuuden rakentamisessa. Tietoverkkojen hallittavuuden ja saatavuuden tärkeys korostuu keskitettyyn etäylläpitoon siirryttäessä. Lisäksi operatiivinen toiminta asettaa osaltaan korkeat vaatimukset verkkoympäristön toimintavarmuudelle ja toiminnallisuudelle. Modernit VPN (Virtual Private Network) -ratkaisut mahdollistavat operatiivisesti vähemmän kriittisten verkkojen liittämisen osaksi suurempaa kokonaisuutta ja nykyaikaisten verkkolaitteiden ominaisuudet riittävät monipuolisen tietoverkkokokonaisuuden tarpeisiin. Lähtökohtana on ollut suunnitella ympäristö, joka mahdollistaa reagoimisen muuttuviin tarpeisiin ja luo vakaan perustan tulevaisuuden tietojärjestelmien ja teknologian kehitykselle

9 Talouskatsaus 2012 Teksti FinnHEMS / Matias Lahti FinnHEMSin tilikauden 2012 tuotto muodostui pääosin sosiaalija terveysministeriön maksamasta valtionavustuksesta. Suurin menoerä muodostui lento- ja maayksikkötoiminnan kuluista. Ensihoidon kuluista vastaavat sairaanhoitopiirien kuntayhtymät. TULOSLASKELMA Liikevaihto 20,446, Liiketoiminnan muut tuotot 1, Materiaalit ja palvelut -18,053, Henkilöstökulut -497, Eläkekulut -89, Muut henkilösivukulut -16, Poistot ja arvonalennukset -198, Liiketoiminnan muut kulut -1,609, Liikevoitto / tappio -16, Rahoitustuotot 16, Rahoituskulut Tulos ennen satunnaisia eriä 0.00 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 0.00 Tilikauden voitto / tappio 0.00 TASE FinnHEMSin tilikauden 2012 tuotot (yhteensä euroa) koostuivat sosiaali- ja terveysministeriön maksamasta euron valtioavustuksesta, Kelan maksamista euron potilaslentotuotoista, euron rahoitustuotoista sekä liiketoiminnan muista tuotoista euroa. Varsinaisen ensihoidon aiheuttamat henkilöstö- ja materiaalikulut katettiin aiemmin laadittujen sopimusten perusteella sairaanhoitopiirien kuntayhtymien toimesta. FinnHEMSille maksettu valtionavustus perustui yhtiön sosiaali- ja terveysministeriölle tekemään hakemukseen, ja se maksettiin vuoden aikana viidessä erässä. FinnHEMS Oy:n hallituksen linjauksen mukaan yhtiö ei tule harjoittamaan varainhankintaa missään muodossa eikä siihen rinnastuvaa myyntitoimintaa, vaan lainsäädäntöön perustuvan toiminnan rahoitus tulee turvata yhteiskunnan rahoituksen kautta. Yhtiön kulut (yhteensä euroa) muodostuivat lento- ja maayksikkötoimintaan sekä tukikohtiin liittyvistä operatiivisista kuluista ( euroa). Edellä mainituista kuluista lentotoiminnan kulujen osuus oli noin 92 prosenttia. Lentotoiminnan kustannukset kattoivat kahdelle eri lentoyhtiölle maksetut kiinteät sopimukseen pohjautuvat kuukausiveloitukset ja lisäksi lennettyihin tunteihin perustuvat muuttuvat kustannukset. Maayksikkökulut koostuivat hälytysajoneuvojen huolto- ja polttoainekuluista. Kaikki yhtiön käyttämät kuusi helikopteritukikohtaa olivat vuokrattuja ulkopuolisilta tahoilta. Henkilöstö-, eläke- ja henkilöstösivukulujen osuus oli euroa. Vuoden 2012 aikana palkkaa maksettiin yhdelletoista eri henkilölle. Yhtiön palveluksessa olevat toimihenkilöt ovat ensihoidon- ja lentotoiminnanasiantuntijoita, muita lääkärihelikopteritoiminnan vaatimien tukitoimintojen asiantuntijoita sekä hallintohenkilöstöä. FinnHEMS on Suomen ainoa lääkärihelikopteritoiminnan asiantuntijaorganisaatio, ja sen henkilöstön osaaminen muodostaa yhtiölle merkittävän resurssin. FinnHEMSin liiketoiminnan muut kulut olivat yhteensä euroa. Nämä koostuivat muun muassa hallinto-, ATK-, leasing-, matka-, viestintä-, taloushallinto- sekä laki- ja asiantuntijakuluista. Yhtiön rahoituskulut olivat 284 euroa. FinnHEMSin vuoden 2012 tilinpäätös osoittaa voittoa 0 euroa. FinnHEMSin yhtiöjärjestyksessä on kirjattu, ettei yhtiön tavoitteena ole tuottaa voittoa eikä taloudellista etua omistajilleen. Verohallinnon antaman päätöksen perusteella FinnHEMS on tuloverolain mukainen yleishyödyllinen yhteisö, eikä sen harjoittama toiminta ole miltään osin elinkeinotuloa. FinnHEMSin huomattavimmat omaisuuserät koostuvat yhtiön operatiivisessa käytössä olevista erityisvalmisteisista hälytysajoneuvoista ja muusta pääosin tukikohtiin sijoitetusta kalustosta ja ATK-laitteista. Yhtiön rahoitusomaisuus euroa on tilinpäätöshetkellä nostettua valtionavustusta. Yhtiön maksuvalmius on kohtuullinen, mutta viranomaistehtäviä hoitavan yhtiön toiminnan ei tulisi vaarantua likviditeetin puutteeseen. Yhtiön omistajien siihen sijoittama oma pääoma on vähäinen, ja yhtiön omavaraisuusaste on heikko. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista vierasta pääomaa. Siirtovelkoihin kirjattu euron siirtovelka koostuu pääosin jaksotetusta valtionavustuksesta, joka tullaan käyttämään vuoden 2013 alussa. Yhtiön taloudellinen tilanne tulee olemaan seuraavien vuosien ajan haastava. Vuoteen 2017 saakka ulottuva rahoituskehys ei yhtiön tekemien ennusteiden mukaan tule kattamaan täysin toiminnan ennakoituja kuluja ja lisäksi haasteena on ratkaista tulevaisuudessa rakennettavien uusien tukikohtien rahoitus. Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat oikeudet 30, Muut pitkävaikutteiset menot 230, Koneet ja kalusto 1,449, Vaihtuvat vastaavat Muut saamiset 13, Siirtosaamiset 37, Rahat ja pankkisaamiset 1,893, Vastaavaa yhteensä 3,656, Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma 10, Edellisten tilikausien voitto / tappio -5, Tilikauden voitto / tappio 0.00 Oma pääoma yhteensä 4, Vieras pääoma Ostovelat 458, Muut velat 19, Siirtovelat 3,174, Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä 3,656,

10 omistajat, tilintarkastaja Ja hallitus yhteystiedot Kuvat Olli-Pekka Latvala ja Veijo Aulio Omistajat Yhtiön osakekanta on 100 osaketta. Yhtiöjärjestyksen 10 :n mukaan yhtiön osakkeen hankkimiseen tarvitaan yhtiön suostumus. Osakkeet jakautuvat omistajien kesken seuraavasti: Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 20 osaketta FinnHEMS Oy WTC Helsinki Airport, Lentäjäntie Vantaa puh fax hems@fi nnhems.fi internet: nnhems.fi Tilintarkastaja Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin yhtiökokouksessa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy ja päävastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Samuli Perälä. Hallitus hannu Leskinen ttt, HTM, sairaanhoitopiirin johtaja PPSHP aki Linden LL, vtm, HUS:n toimitusjohtaja HUS jorma penttinen, Lkt, dosentti, johtajaylilääkäri PSSHP hallituksen puheenjohtaja turkka tunturi, Lkt, dosentti, johtajaylilääkäri VSSHP rauno ihalainen Ft, sairaanhoitopiirin johtaja PSHP 18 19

11 Taitto: Lillan Graphics / Mikko Laasola FinnHEMS 2013