OHJELEHTI IT-ONGELMA? AINA ENSIN YHTEYS HELPDESKIIN TIETOTEKNIIKKAKESKUS

Transkriptio

1 TIETOTEKNIIKKAKESKUS OHJELEHTI 2013 IT-ONGELMA? Näitä kysytään usein 2 Käyttölupa 3 Flamma 4 Sähköposti 6 Mikroverkko 9 TVT-ajokortti 11 Kannettavat yliopistolla 12 AINA ENSIN YHTEYS HELPDESKIIN helpdesk@helsinki.fi Ohjelmistojakelu 13 Koti- ja etäyhteydet 14 WebOodi 16 Kirjastopalvelut 17 Tietotekniikkatilat 18 Neuvonta 19 Linkkejä 20

2 Näitä kysytään usein 2 Miksen voi kirjautua Webmailiin, WebOodiin tai tietotekniikkatilan työasemalle, vaikka käyttölupani on voimassa? Todennäköisesti salasanasi on vanhentunut. Se tulee vaihtaa vuoden välein. Vanhentuvasta salasanasta ilmoitetaan sähköpostitse oletusosoitteeseesi. Salasanassa saattaa olla myös vääriä erikoismerkkejä. Ohjeita salasanan vaihtamiseen ja muodostamiseen on sivulla 3. Voinko käyttää kotihakemistoani kotoa? Koti- ja ryhmähakemistoihin pääset käsiksi www-selaimella VPN-portaalista. Lisätietoja portaalista on sivulla 14. Voinko käyttää yliopistolle lisensoituja sähköisiä aineistoja kotoa? Käyttö onnistuu VPN-portaalin kautta tai HY-VPNohjelmalla. Sen avulla pääset käsiksi yliopiston verkkoon rajattuihin palveluihin. Ohjeet etäkäyttöön on sivuilla 14 ja 17. Saanko lisää tulostuskiintiötä, kun kiintiöni on lopussa? Kun kiintiö on lopussa, tulostaminen onnistuu ainoastaan kopiokortilla maksullisissa tulostimissa. Tulostuskiintiötä voidaan kasvattaa vain perustellusta opintojen edellyttämästä tarpeesta. Lisäkiintiöanomuksia käsittelevät sähköpostitse laitosten atk-yhdyshenkilöt, jotka päättävät lisäkiintiöis- tä tapauskohtaisesti. Liitä anomukseen käyttäjätunnuksesi, tarvitsemasi lisäkiintiön määrä sekä perustelut. Tulostamalla useamman sivun samalle arkille säästät paperia ja kiintiötäsi. Lisätietoa tulostamisesta on sivulla 10. Miten avaan tai lähetän liitetiedoston sähköpostissa? Yksityiskohtaiset ohjeet löytyvät sivulta 7. Miksi uudet viestit eivät näy Webmailin Inboxin ensimmäisellä sivulla? Todennäköisesti viestilista on lajiteltu väärin. Voit muuttaa lajittelujärjestystä napsauttamalla viestilistauksen yläpuolella olevia otsikkokenttiä. Jos esimerkiksi haluat, että viestit lajitellaan saapumispäivämäärän mukaan, napsauta Päiväys-otsikkoa. Voit myös valita näkyvätkö viestit nousevassa vai laskevassa järjestyksessä napsauttamalla samaa otsikkoa uudestaan. Päiväyksen lisäksi voit lajitella viestit myös otsikon, lähettäjän ja viestin koon mukaan. Webmail-postilaatikkoni on täynnä, vaikka olen poistanut turhat viestit. Missä vika? Poistetut viestit eivät katoa ennen kuin olet napsauttanut Webmailin oikeassa reunassa olevan Muut valinnan alta löytyvää Tuhoa poistetut -linkkiä. Saat poistamista odottavat viestit näkyviin Näytä poistetut -linkillä. Muistithan tyhjentää myös Sent-kansion? Lisätietoa on sivulla 7.

3 Käyttöluvat ja salasanat Yliopiston tietotekniikkapalvelujen käyttöön tarvitaan käyttöoikeudet. Seuraavassa peruskäsitteitä: Käyttäjätunnus Käyttäjätunnus on käyttäjän sukunimestä ja etunimistä muodostettu merkkijono, jota käytetään kirjoittauduttaessa tietojärjestelmiin. Se on korkeintaan kahdeksan merkin pituinen. Skandinaaviset kirjaimet å, ä ja ö on korvattu kirjaimilla a, a ja o. Käyttäjätunnus on yliopiston tietojärjestelmissä yksiselitteinen eli samanlaista tunnusta ei ole kahdella eri henkilöllä. Käyttölupa Mikroverkko- ja unix-järjestelmien käyttöön tarvitaan käyttölupa. Useimmilla opiskelijoilla on vain mikroverkon (AD) käyttölupa. Perustellusta syystä käyttäjälle voidaan myöntää unix-käyttölupa. Sitä anotaan oman yksikön atk-yhdyshenkilön kautta. Käyttölupa myönnetään määräajaksi. Käyttölupaan kuuluvat mm. käyttäjätunnus, salasana, sähköpostiosoite, kotihakemisto, käyttöoikeus laitteiston ohjelmiin sekä käyttäjäntunnistus mm. sähköpostiin ja etäyhteyksiin. Salasana Käyttäjätunnukseen liittyy aina salasana, jota tarvitaan sisäänkirjautumisen yhteydessä. Mikroverkon salasanan tulee täyttää seuraavat kriteerit: -- salasana on 8 14 merkkiä pitkä -- salasana sisältää vähintään yhden pienen kirjaimen a-z, yhden ison kirjaimen A-Z ja yhden numeron salasana ei saa sisältää erikoiskirjaimia tai -merkkejä (Ä, ä, Ö, ö, Å, å,!,?, % ym.) -- salasana ei saa muistuttaa käyttäjätunnustasi, etunimeäsi tai sukunimeäsi -- viiden viimeksi käytetyn salasanan tulee olla erilaisia -- unixissa salasanan pituus on 8 merkkiä -- samaa salasanaa ei saa käyttää missään muussa järjestelmässä -- salasana on henkilökohtainen, eikä sitä saa antaa muiden käyttöön ei edes ylläpidolle. Kirjautuminen Tietotekniikkatilojen tietokoneille, sähköpostiin ja muihin verkkopalveluihin kirjaudutaan mikroverkon käyttöluvalla. Unix-luvalla kirjaudutaan ainoastaan unix-järjestelmään. Sähköpostiosoite Yliopistolla henkilökohtaiseen käyttäjätunnukseen liittyy yleensä sähköpostiosoite, ns. postinimi, joka on muotoa Etunimi.Sukunimi@helsinki.fi Jos samannimisiä henkilöitä on useampia, lisätään osoitteeseen toisen nimen alkukirjain tai muu kirjain, esim. Etunimi.x.Sukunimi@helsinki.fi Käyttöluvat Työkalut salasanan vaihtamiseen Käyttölupa ja salasana vanhenevat Opiskelijan käyttöluvan voimassaolo kytkeytyy läsnäoloon yliopistolla. Henkilökunnalla lupa on voimassa 1,5 vuotta kerrallaan tai työsuhteen loppuun. Mikroverkon käyttölupa jatkuu automaattisesti, mikäli käyttäjä on ilmoittautunut läsnäolevaksi tai työsuhde on voimassa, luvanhaltija on hyväksynyt käyttösäännöt sähköisesti ja lupaa on käytetty viimeisen puolen vuoden aikana johonkin Helsingin yliopiston www-palveluun. Salasana tulee vaihtaa kerran vuodessa. Salasanan vaihtaminen onnistuu www-lomakkeella. Salasanan voi vaihtaa myös työasemalla. Kun salasanasi on vanhentunut, tietokone ilmoittaa siitä sisäänkirjautumisen yhteydessä. Unixissa salasana vaihdetaan passwd-komennolla. Unohtunut salasana Unohtuneen salasanan voi uusia www-sivulla, johon tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Sivu antaa uudeksi salasanaksi satunnaisen merkkijonon, joka tulee vaihtaa. Jos toiminnon käyttö ei ole mahdollista, uuden salasanan voi noutaa käyttölupapisteestä. Saatu väliaikainen salasana tulee vaihtaa www-työkalulla. Uusia salasanoja ei tietoturvasyistä anneta puhelimitse tai sähköpostitse. 3

4 flamma YLIOPISTOLAISEN SÄHKÖINEN TYÖPÖYTÄ Helsingin yliopiston intran Flamma on opiskelijoiden ja henkilöstön sähköinen työpöytä, joka kokoaa työkaluja, palveluja sekä viestintävälineitä yhdeksi kokonaisuudeksi. Nyt käytössä oleva Flamman ensimmäinen versio keskittyy perustoiminnallisuuksiin, kuten ajankohtaisviestintään ja sisältö- ja palveluhakemistoon. Yksikkösivut rakennetaan Flammaan vaiheittain. Työryhmät säilyvät vanhassa intranetissä Almassa vielä jonkin aikaa. Tulevina vuosina intranetiä kehitetään edelleen. Työpöydät profiloituvat rooleittain, joten sisältöjä kohdennetaan niin opiskelijoille kuin henkilöstöllekin. Flamman sisältöjä, tiedotteita ja uutisia voi kommentoida, joten yliopistolla pystytään jatkossa käymään sisäisiä keskusteluita entistä helpommin tai keräämään palautetta aiempaa tehokkaammin. Flamman näkymä Sisäänkirjautumisen jälkeen pääset Flamman etusivulle. Se on oma työpöytäsi, joka profiloituu roolisi, yksikkösi ja asetustesi mukaan. Etusivun keskipalstalla sijaitsevat Yliopistouutiset, Omat tiedotteet ja Tapahtumat, jotka ilmoittavat yliopiston ja tiedemaailman ajankohtaisista asioista. Voit tilata eri tiedotevirtoja. Vasemmanpuoleisesta palstasta löytyvät Käytetyimmät sisällöt ja palvelut. Oikeanpuoleisella palstalla ovat Suosikit ja Omat työkalut, joiden sisältöä käyttäjät pystyvät itse muokkaamaan. Tältä palstalta työpöydän käyttäjä pääsee jatkossa myös suoraan oman yksikkönsä sivuille. Sisällöistä ja palveluista löydät tärkeimmät tiedot ja palvelut opintojen ja työn tueksi. Ajankohtaista-osio on yliopistolaisen uutishuone ja ajankohtaisen tiedon keskus. Yksikkösivuja julkaistaan Flammassa sitä mukaa kun ne valmistuvat. Omat sivut -osiossa voit tilata syötteitä esimerkiksi sosiaalisesta mediasta ja tallentaa omia linkkejä. -painikkeesta voit palata takaisin etusivulle. Työpöydän alalaidassa ovat sosiaalisen median kuvakkeet: Twitter, Facebook, yliopiston blogit, YouTube, wiki ja Yammer. Alalaidasta löytyvät myös linkit Helsingin yliopiston internetsivuille ja yhteystietoihin sekä Flamman palautteeseen, ohjeisiin ja käyttöehtoihin. Kielen voi vaihtaa työpöydän oikeassa yläreunassa olevista linkeistä. Fontin koon voi muuttaa AA AA -painikkeella. Myös se sijaitsee työpöydän oikeassa ylälaidassa. Vasemmanpuoleisia kirjaimia painettaessa fontin koko muuttuu suuremmaksi ja oikeanpuoleisista kirjaimista fontti pienentyy. Teeman vaihto Koska Flamma on yliopistolaisen henkilökohtainen työpöytä, sen visuaaliseen ilmeeseen voi vaikuttaa: työpöydän teemaa pystyy vaihtamaan oikeassa ylälaidassa olevasta Vaihda teemaa -painikkeesta. Teemoja on viisi: tuli, vesi, maa, ilma sekä mustavalko. Oletusteemana on tuli. 4

5 5

6 Yliopiston sähköposti Webmail Käyttäjät saavat käyttölupansa mukana sähköpostilaatikon ja henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen (katso sivu 3). Helsingin yliopiston uusien opiskelijoiden sähköpostilaatikko sijaitsee Mappisähköpostijärjestelmässä. Mappi-sähköpostia voi lukea Webmail-ohjelmalla tai erillisellä postiohjelmalla (esim. Microsoft Outlook tai Mozilla Thunderbird). Webmail Webmail-ohjelmalla postia voi lukea työasemalla, jossa on internetyhteys ja www-selain. Webmailiin kirjaudutaan mikroverkon (AD) käyttöluvalla (katso sivu 3). Viestejä luetaan napsauttamalla halutun viestin Lähettäjä (From) tai Otsikko (Subject) kenttää. Viestejä poistetaan viestin lukutilassa napsauttamalla yläpalkista Poista (Delete) -painiketta tai rastittamalla viestilistasta halutut viestit ja poistamalla ne napsauttamalla Poista (Delete) painiketta. Tällöin viestit merkitään poistetuksi, mutta ne jäävät edelleen postijärjestelmään. Viestit pitää poistaa lopullisesti napsauttamalla Muut (Other) -valikosta löytyvää Tyhjennä poistetut (Purge Deleted) -painiketta. Postilaatikon tila on rajallinen eikä sen täyttyessä uusia viestejä voida vastaanottaa. Uuden viestin kirjoittaminen aloitetaan valitsemalla yläpalkista Uusi viesti (New Message), jolloin aukeaa kirjoitusikkuna. Tähän täytetään Vastaanottaja (To) ja Otsikko (Subject) -kentät sekä kirjoitetaan viesti tekstialueeseen. Viesti lähetetään sivun yläreunassa olevalla Lähetä (Send) -komennolla. Saapuneeseen viestiin voidaan lähettää vastaus ottamalla viesti luettavaksi ja painamalla yläreunassa olevaa Vastaa (Reply) -linkkiä. Liitetiedostot Sähköpostin mukana voi tekstin ohella lähettää muutakin tietoa enintään viiden megatavun kokoisina liitetiedostoina. Liite voi olla esim. Word-tiedosto, skannattuja kuvia tai vaikkapa tilastoaineistoa. Liitetiedostojen avaamiseen tarvitaan tiedoston tunnistava ohjelma, eli sähköpostiohjelma ei avaa liitteitä. Varoitus! Suuri osa viruksista leviää liitetiedostojen avulla. Älä koskaan avaa liitteitä, jotka tulevat tuntemattomalta lähettäjältä. Älä myöskään avaa tutulta henkilöltä tullutta liitettä, jos viestissä ei ole selitetty uskottavasti, mitä liite sisältää, sillä virusliitetiedostoja voidaan lähettää väärennetyillä lähettäjätiedoilla. Toistuvien virusepidemioiden vuoksi Webmailissa on estetty ohjelmatyyppisten liitetiedostojen avaus, koska virukset Inbox 6

7 Liitetiedoston avaaminen leviävät tavallisimmin juuri näiden mukana. Tiedostot tunnistetaan mm. päätteistä.exe,.pif ja.scr. Myös muiden organisaatioiden järjestelmissä voi olla vastaavanlainen suodatus, joten tällaiset turvallisetkaan liitteet eivät välttämättä mene perille. Liitetiedoston avaaminen Webmailissa liitetiedostot näkyvät viestiä luettaessa viestin lopussa. Varmista, että liite on turvallinen, eli viestissä on uskottava selitys siitä, mitä liite sisältää. Liitteessä voi olla virus. Napsauta hiiren vasemmalla näppäimellä tiedoston nimen vieressä olevaa alaspäin osoittavan nuolen kuvaa. Valitse avautuvasta ikkunasta vaihtoehto Tallenna (Save) ja tallenna liite haluamaasi hakemistoon. Älä käytä vaihtoehtoa Avaa (Open), sillä se tallentaa liitteen vain selaimen väliaikaishakemistoon. Kun liitetiedosto on latautunut verkosta käyttämällesi työasemalle, voit avata tiedoston etsimällä sen tallennuspaikasta. Voit myös tarkistaa tiedoston virusohjelmalla ennen avausta. Liitteet voivat olla monen megatavun kokoisia, joten ne on hyvä poistaa postilaatikosta pian, ettei tila täyty. Liitetiedoston lähettäminen Valitse Webmail-ohjelman yläpalkista Uusi viesti (New Message). Kirjoita saateviesti, jossa kerrot liitteen sisällöstä, ja millä ohjelmalla sen voi avata. Täytä viestiin myös vastaanottajan osoite ja otsikko. Paina Otsikko (Subject) -kentän alapuolella olevaa Browse -painiketta, joka avaa valintaikkunan. Etsi oikea tiedosto, valitse se ja napsauta painiketta Avaa (Open). Tiedoston nimi näkyy nyt Browse-kentän alapuolella. Lähetä viesti napsauttamalla Lähetä (Send). Huomioi liitteitä lähettäessäsi: Liitetiedostot täyttävät helposti vastaanottajan sähköpostilaatikon. Älä lähetä suuria liitetiedostoja ilman vastaanottajan lupaa. Lähettämäsi liitetiedostot tallentuvat viestin mukana yleensä sent -kansioosi, joten ne kannattaa poistaa sieltä, jottei oma postilaatikkosi täyty. Vastaanottaja tarvitsee sopivan ohjelman liitteen avaamiseen. Tallenna liite muodossa, jonka tiedät vastaanottajan voivan avata. Postilaatikon täyttyminen Yliopiston sähköpostilaatikon oletuskoko on 1 gigatavu (1000 megatavua). Webmailissa postilaatikon täyttymistä voi seurata sivun yläreunassa olevan indikaattorin avulla. Ohjelma myös varoittaa automaattisesti kun vapaata tilaa on jäljellä 75 %, ja uudestaan, kun jäljellä on 10 % tilaa. Postilaatikon täytyttyä saapumatta jääneitä viestejä säilytetään viikon ajan yliopiston palvelimella. Jos käyttäjä luo tänä aikana tilaa postilaatikkoonsa poistamalla tarpeettomia viestejä, ohjautuvat saapumatta jääneet viestit postilaatikkoon. Viikon jälkeen täyttyneeseen postilaatikkoon lähetetyt viestit palautetaan lähettäjälle. Asetukset Webmailiin ei välttämättä tarvitse itse tehdä asetuksia. Yläpalkin ratas-ikonin alta aukeavasta valikosta Asetukset (Preferences) -painikkeesta avautuu laaja valikko, jolla ohjelmaa voi säätää mieleisekseen. Käyttäjä voi valita kielen lisäksi mm. viestien esitysjärjestyksen ja muokata osoitekirjaa. Webmailissa uusien käyttäjien lähettäjäosoitteena on oletuksena Etunimi.Sukunimi@helsinki.fimuotoinen osoite. 7

8 Roskapostin suodattaminen Webmailissa on oletuksena käytössä roskapostinsuodatus, joka siirtää roskapostiksi tunnistetut viestit postikansioon junk. Haluttaessa suodatuksen voi kytkeä pois Webmailin asetuksista kohdasta Posti > Suodatus (Mail > Filters). Muista ajoittain tarkistaa roskapostikansiosi, sillä joskus sinne saattaa lipsahtaa myös normaalia postia. Muista myös tyhjentää kansio ajoittain. Muut postiohjelmat Sähköpostia voi lukea myös erillisillä sähköpostiohjelmilla, esim. Mozilla Thunderbird tai Microsoft Outlook. Ohjelmaan täytyy ensin luoda tili (account) yliopiston sähköpostille. Sen luomiseen liittyvät toimenpiteet vaihtelevat ohjelmittain. Samoja sähköpostiasetuksia voi soveltaa myös matkapuhelimiin. Lisätietoja ja yksityiskohtaiset ohjeet sähköpostin käyttöön eri ohjelmilla löytyvät Helpdeskin sivuilta. Kaikille ohjelmille yhteiset asetukset: Saapuvan postin palvelin (incoming mail server) on posti.mappi.helsinki.fi. Palvelimen tyyppi on IMAP. Postia luettaessa tulee käyttää SSL-salausta (secure connection) ja portiksi (port) asetetaan 993. Lähtevän postin palvelin (outgoing mail server) on smtp.helsinki.fi. Yhteyden suojaukseksi tulee asettaa TLS ja lähtevän postin portiksi 25. Jotkin palveluntarjoajat ovat estäneet portin 25 käytön, jolloin voi vaihtoehtoisesti käyttää porttia 587. Saapuvan ja lähtevän postin käyttäjätunnuksena käytetään yliopiston mikroverkon (AD) käyttäjätunnusta (ks. sivu 3). Kotiyhteyksissä voi vaihtoehtoisesti käyttää myös oman internetpalveluntarjoajan lähtevän postin palvelinta. Sähköpostin virustorjunta Yliopiston sähköpostin virustorjunta poistaa kaikki tuntemansa virukset sähköpostista siten, ettei viruksia sisältä- viä viestejä päästetä käyttäjien postilaatikoihin. Näistä yli 99 % on matojen, virusten ja muiden haittaohjelmien lähettämiä tarpeettomia viestejä. Myös oikeaa sähköpostia saattaa jäädä saapumatta, jos sen sisältämä liitetiedosto sisältää viruksen. On kuitenkin mahdollista, että viruksiakin tulee läpi, joten liitetiedostoja käsitellessään tulee aina noudattaa varovaisuutta. Kalasteluviestit Yliopistolaisten sähköposteihin saapuu säännöllisesti suuri määrä urkinta- eli kalasteluviestejä (phishing), joissa udellaan käyttäjätunnuksia, salasanoja ja esim. luottokorttitietoja. Näitä tietoja käytetään tietomurtoihin. Ylläpito tai Helpdesk ei koskaan kysele käyttölupatietoja sähköpostitse! Viestit, joissa kysellään salasanatietoja, ovat aina huijausta. Jos olet vahingossa avannut epäilyttäviä linkkejä tai kirjautunut epäilyttäviin palveluihin, vaihda salasanasi välittömästi. Jos epäilet joutuneesi kalastelun uhriksi, ota heti yhteyttä Helpdeskiin, p Sähköpostiohjelmat ja niiden asetukset yliopiston Mappi-postia varten Webmailin käyttöohjeet Yleiset asetukset Kalasteluviestit

9 Mikroverkko Levytilaa ja ohjelmia Tietotekniikkakeskuksen ja monien tiedekuntien tietotekniikkatiloissa on käytettävissä Windows-tietokoneita. Valtaosassa koneita on käyttöjärjestelmänä Windows 7, joskin osassa voi vielä olla Windows XP. Seuraavat ohjeet on kirjoitettu Windows 7 -työasemille. Sisäänkirjautuminen Tietokoneille kirjaudutaan yliopiston mikroverkon (AD) käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Kirjautumisen jälkeen pääset käsiksi tiedostoihisi kotihakemistossasi ja saat käyttöösi työaseman ohjelmat. Kirjoita User name -kenttään mikroverkon käyttäjätunnuksesi. Kirjoita Password-kenttään salasanasi. Paina Enter tai napsauta Passwordkentän viereistä nuolta. Ohjelmien käynnistäminen ja asentaminen Ohjelmat käynnistetään vasemman alakulman Start-valikosta Saat listan kaikista käytettävissä olevista ohjelmista avaamalla All Programs -valinnan. Ohjelma käynnistyy kun napsautat sen kuvaketta hiiren vasemmalla painikkeella. Mikäli haluttua ohjelmaa ei löydy Startvalikosta, se pitää asentaa ensin. Tämä onnistuu ohjelmistoportaalin (Software Portal) avulla. Ohjelmistoportaali käynnistetään napsauttamalla Start-valikkoa, valitsemalla sen jälkeen All Programs ja sen alta hakemisto HY. Napsauta HY-hakemistossa olevaa Software Portal -kuvaketta hiiren vasemmalla painikkeella. Software Portal käynnistyy selainikkunaan. Voit selata asennettavia ohjelmia laajentamalla sivun vasemmassa laidassa olevaa Hyväksytty ohjelma -valikkoa napsauttamalla sen vieressä olevaa + -merkkiä. Valitse haluamasi ohjelma rastittamalla sen nimen vieressä oleva ruutu. Voit asentaa kerralla maksimissaan kaksi ohjelmaa. Lopuksi napsauta Pyyntöpainiketta. Software Portal pyytää vielä vahvistamaan valittujen ohjelmien asennuksen. Napsauta OK. Saatat joutua odottamaan asennuspyynnön käsittelyä joitakin minuutteja. Tämän jälkeen asennus käynnistyy. Software Portal ilmoittaa valmistuneesta asennuksesta Windowsin oikean alalaidan tehtäväpalkin viereen ilmestyvällä ilmoituksella. Asennuksen jälkeen ohjelma löytyy Start-valikosta. Kotihakemisto Jokaisella mikroverkon käyttäjällä on tiedostojen tallettamista varten oma kotihakemisto. Sen tiedostoihin eivät muut käyttäjät pääse käsiksi. Sisäänkirjautumisen jälkeen kotihakemisto näkyy Z-verkkolevynä. Myös My Documents -hakemistoon ja tietokoneen työpöydälle tallennetut tiedostot sijaitsevat Z-levyllä. Tiedostoa tallennet- Käytön lopettaminen Yleisissä tiloissa olevalta tietokoneelta on aina lopuksi kirjauduttava ulos. Napsauta vasemmassa alakulmassa näkyvää Start-painiketta Vie osoitin Shut down -kuvakkeen vieressä olevan nuolen päälle. Napsauta avautuvasta ikkunasta Log off Ohjelmistoportaali 9

10 10 taessa (File > Save As...) ja avattaessa (File > Open...) voit valita käyttäjätunnuksellasi nimetyn kotihakemistosi valintaikkunan Save in / Look in -kentästä. Kotihakemistoa voit käyttää myös kotoa VPN-portaalin kautta (s. 14). Kotihakemistolle on varattu oletusarvoisesti 5 gigatavua (5000 megatavua) tilaa. Vapaata levytilaa tulisi olla vähintään 10 megatavua, jotta esimerkiksi varmuuskopioille on tarpeeksi tilaa. Kotisivuhakemisto Mikroverkon käyttölupaan sisältyy 100 megatavua www-kotisivutilaa. Kotisivun osoite on mv.helsinki.fi/home/käyttäjätunnus. Kotisivutila tilataan www-lomakkeella. Kotisivuhakemisto täytyy erikseen kytkeä työaseman verkkolevyksi. Hakemiston käyttäminen kotoa onnistuu VPN-portaalilla (s. 14). Tulostaminen tietotekniikkatiloissa Tietotekniikkatiloissa käytetään verkkotulostimia, eli tulostin on käytettävissä kaikilta työasemilta. Tulosta aina suuresta työstä ensin vain muutama sivu varmistuaksesi, että asetukset ovat oikein. Muutenkin kannattaa tulostaa vain tarpeellinen. Ole tulostaessasi aina huolellinen. Älä käytä ohjelmien tulostuskuvakkeita. Lähes kaikissa ohjelmissa on File-valikossa tulostuskomento Print... Varmista, että tulostus ohjautuu oikealle tulostimelle (Select Printer / Name). Työasema ei välttämättä osaa automaattisesti valita lähintä tulostinta! Tulostimien nimet löytyvät tulostimista tai niiden läheisyydestä. Huolellisuudella vältät tulosteiden katoamisen. Turha tulostaminen tuhlaa yliopiston rajallisia resursseja ja aiheuttaa laajemmassa mittakaavassa ekologisia ongelmia. Jos tulostusikkunassa ei näy yhtään tulostinta, käynnistä tietokone uudelleen. Jos tulostimia ei tämänkään jälkeen löydy, ilmoita tietotekniikkatilan ylläpitäjälle. Yliopiston toimintaan liittymätön sekä kopioiden tulostaminen on kielletty. Kopiot tulee ottaa kopiokoneella. Henkilökohtainen käyttö on sallittu vähäisessä määrin (esim. työhakemuksen tulostaminen). Jos paperi on lopussa, tarkista, onko tulostushuoneessa paperia. Jos sitä ei ole, saat lisää tietotekniikkaneuvojalta. Jotkut tiedostotyypit, esimerkiksi monisivuiset PDF-tiedostot, voivat olla tulostimille raskaita käsiteltäväksi. Tällöin tulostusjono ruuhkautuu ja kaikkien tulostus hidastuu. Tulosta tällaiset tiedostot muutama sivu kerrallaan. Myös kehyksiä sisältävien verkkosivujen tulostuksessa kannattaa olla varovainen. Mikäli mahdollista, kopioi teksti verkkosivulta tekstinkäsittelyohjelmaan ja tulosta vasta sitten. Yliopiston langattomista verkoista voit tulostaa Helsingin yliopiston tulostimiin WPR-tulostuspalvelun avulla. Käyttömahdollisuuksia on kaksi - voit joko tulostaa selaimen Tulostimen valinta kautta valmiita PDF-/PS-tiedostoja tai asentaa omalle työasemallesi WPR-tulostimen, jolloin voit tulostaa työsi suoraan muuntamatta niitä ensin PDF- tai PS-muotoihin. Tulostuskiintiöt Käyttäjätunnuskohtainen tulostuskiintiö on 800 kaksipuolisesti tulostettuna sivua lukukaudessa (400 arkkia). Syyslukukauden kiintiö on käytettävissä ja kevätlukukauden kiintiö Kiintiö koskee kaikkia tietotekniikkakeskuksen ja tiedekuntien tulostimia. Kun kiintiö on käytetty loppuun, tulostaminen onnistuu ainoastaan kopiokortilla maksullisiin tulostimiin, joita on keskustan ja Kumpulan kampuksilla (katso takasivu). Tulostuskiintiötä voidaan kasvattaa vain perustellusta opintojen tai yliopiston muun toiminnan edellyttämästä tarpeesta. Lisäkiintiöanomuksia käsittelevät sähköpostitse laitosten atk-yhdyshenkilöt, jotka päättävät kiinti-

11 ön myöntämisestä tapauskohtaisesti. Liitä anomukseesi käyttäjätunnuksesi, tarvitsemasi ylimääräisen tulostusoikeuden määrä sekä perustelut. Voit saada kiintiöösi hyvityksen viallisista tulosteista, mikäli ongelma johtuu teknisestä viasta. Vie vialliset tulosteet välittömästi tietotekniikkaneuvojalle ja pyydä häntä tarkistamaan tilanne. Mikäli neuvontaa ei ole tai se on kiinni, pyydä joku henkilökunnan jäsen, esimerkiksi vahtimestari, todistajaksi tilanteelle. Pyydä häntä lähettämään sähköpostitse kuvaus tilanteesta, hukkaan menneiden sivujen lukumäärä ja käyttäjätunnuksesi osoitteeseen Tulostaminen paperia säästäen Paperin kulutusta sekä tulostuskiintiötään voi säästää tulostamalla useamman sivun yhdelle arkille. Valinta Pages Per Sheet on tulostusikkunan (File > Print...) oikeassa alakulmassa tai Properties-painikkeella avautuvalla Pages Per Sheet tai Advanced -välilehdellä. Huom! Tämä asetus ei aina toimi ja saattaa tuottaa tyhjiä arkkeja, joita ei jälkikäteen palauteta tulostuskiintiöön. Kannattaa siis kokeilla asetuksen toimivuutta ensin muutamalla sivulla. Varmimmin tulosteesta tulee halutun näköinen, kun siitä tekee ensin PDFtiedoston. Käyttökatkot Helpdeskin etusivulla ja Flamman kirjautumissivulla https//flamma.helsinki.fi Tulostusohjeet WPR-tulostus Ohjeet kotihakemiston käyttöön Kotisivuohjeet PDF-tiedoston luominen onnistuu yliopiston tietokoneilla käyttämällä PDF-XChange -ohjelman tulostusominaisuutta. Tämä löytyy lähes kaikista ohjelmista valitsemalla käyttämäsi ohjelman tulostusikkunassa (File > Print) pudotusvalikosta PDF-XChange 4.0 -tulostin. Tarkista tulostusikkunan asetukset ja napsauta OK. Ohjelma pyytää seuraavaksi valitsemaan, mihin tiedosto tallennetaan. Paina lopuksi OK. Tiedostosta syntyy PDF-muotoinen tulostetiedosto valitsemaasi hakemistoon ja se on välittömästi käytössäsi. Tieto- ja viestintätekniikan ajokortti tvt-ajokortti/ TVT-ajokortti on kaikille Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijoille yhteinen 3 opintopisteen laajuinen opintojakso. TVT-ajokortin tarkoitus on varmistaa, että kaikilla yliopistoon saapuvilla opiskelijoilla on riittävät tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perustiedot ja -taidot opintojensa suorittamista varten. TVTajokortti kannattaa suorittaa heti opintojen alussa! Siten varmistat, että kurssista on sinulle eniten hyötyä. TVT-ajokortin oppimateriaali on jaettu viiteen osioon: Tietokoneen käytön perusteet HY:n tietotekninen ympäristö Tiedon muokkaaminen ja esittäminen Tiedonhankinta Tietoturva ja tietosuoja TVT-ajokortin etusivun yhteystietoineen löydät osoitteesta Suoraan oppimateriaaliin pääset osoitteesta blogs.helsinki.fi/tvt-ajokortti. Oppimateriaali on luettavissa kaikilla laitteilla missä vain, joten voit palata siihen aina kohdatessasi tietoteknisiä ongelmia, tai jos haluat palauttaa mieleesi jonkin tietyn asian. Voit harjoitella ja testata oppimaasi sen harjoitustehtävien ja simulaatiovideoiden avulla. Oppimateriaalin lisäksi tiedekunnissa on tarjolla lähi- ja luento-opetusta. TVT-ajokorttiopintojaksossa vaadittu osaaminen tentitään valvotussa tunnin mittaisessa näyttökokeessa HY:n Moodle-oppimisympäristössä (osoitteessa moodle.helsinki.fi). Tiedekuntasi TVTajokorttialueelta Moodlesta löydät myös lähtötasotestit, joiden tulosten perusteella voit löytää itsellesi sopivimman opiskelutavan. Tietoa TVT-ajokortin opetuksesta ja näyttökokeista löydät tiedekuntasi sivulta ja opinto-oppaista. Voit myös tutustua oppimateriaalin etusivulta löytyviin yleisempiin suoritus- ja lukuohjeisiin. 11

12 Oma kannettava yliopistolla Eduroam ja HUPnet yliopiston langattomat verkot Yliopistolla on kaksi eri langatonta verkkoa: eduroam ja HUPnet. Eduroam on näistä kahdesta tietoturvallisempi ja siksi sen käyttöä suositellaan. Eduroam-verkkoa voivat käyttää myös kaikki johonkin eduroamverkkovierailuorganisaatioon kuuluvat vierailijat oman organisaationsa tunnuksilla. Eduroam-verkon asennuksesta ja käytöstä on kerrottu tarkemmin verkossa tietotekniikkakeskuksen ohjesivuilla. HUPnet-yhteys on suojaamaton. HUPnet toimii lähes koko yliopiston alueella ja sitä voi joissain kiinteistöissä käyttää myös verkkojohdon avulla. Lisäksi kirjautumiseen tarvitaan mikroverkon (AD) käyttölupa. Tietotekniikkatilojen koneiden ohjelmien käyttö ei onnistu langattoman verkon kautta. Ohjelmat pitää hankkia itse omalle koneelleen. Sähköpostin käyttö ja www-sivujen selailu onnistuvat. Langattomista verkoista voi tulostaa WPR-tulostuspalvelun avulla. Verkosta löytyy lista rakennuksista, joissa eduroam tai HUPnet toimivat. Osa liityntäpisteistä on merkitty HUPnetlogolla. HUPnet-verkko on suojaamaton, joten tietoturvan kannalta on suositeltavaa käyttää salattua VPN-yhteyttä. Ohjeet HY- VPN:n käyttöönottoon löytyvät sivulta 14. Yhteyden muodostaminen Windows 7:llä Mikäli koneessa ei ole valmiiksi langattoman verkon WLAN-korttia, tulee se asentaa erikseen. Tätä varten on verkkokortin mukana todennäköisesti toimitettu erilliset ohjeet. Kun olet verkon kuuluvuusalueella, näytön oikean alareunan työkalupalkkiin ilmestyy langattoman verkon symboli. Kirjautuminen eduroamiin: Verkko tarjoaa eduroam-yhteyttä automaattisesti, kun olet tilassa, jossa on eduroam-verkko. Näytön alareunaan ilmestyy pop-up -ikkuna, jonka avaamalla pääset kirjautumaan eduroamiin. Käyttäjätunnus täytyy ilmoittaa muodossa Salasana kirjoitetaan tavanomaisessa muodossa. Kirjautuminen HUPnetiin: Napsauta verkkokuvaketta hiiren vasemmalla painikkeella ja valitse Connect to a network. Valitse Univ Helsinki Hupnet ja napsauta Connect. Jos verkko ei näy listassa, napsauta ensin ikkunan oikeassa ylälaidassa olevaa päivityskuvaketta. Käyttöjärjestelmä varmistaa, että haluat liittyä suojaamattomaan verkkoon. Valitse vaihtoehto Connect Anyway. HUPnet-verkkoon voit kirjautua joko suojatulla VPN-yhteydellä tai tekemällä käyttäjätunnistus selaimella. Suojaamaton selainkirjautuminen onnistuu käynnistämällä ensin wwwselain. Mikäli selain ei löydä mitään www-sivua, siirry jollekin verkkosivulle, jolloin selain ohjautuu HUPnetin sisäänkirjautumissivulle. Kirjoita käyttäjätunnus ja salasana niille varattuihin kenttiin ja napsauta Login-painiketta. Yhteyden muodostaminen Macintoshilla Kaikissa Macintosheissa on valmiina langaton verkkokortti (Wi-Fi/AirPort). Yliopistolla Mac-kannettavalla kannattaa hyödyntää langatonta eduroam-verkkoa. Langattomat yhteydet yliopistolla Eduroamin käyttö on helppoa. OS X 10.7 Lionissa ja 10.8 Mountain Lionissa Mac-käyttöjärjestelmissä eduroam otetaan käyttöön lataamalla profiilitiedosto HelpDesk-sivuilta tai osoitteesta cat.eduroam.org. Vastaava profiili toimii myös ipadissa, iphonessa ja ipod touchissa. Eduroam-profiilin lataamisessa voi hyödyntää HUPnetia. Kytkeydy HUPnetiin napsauttamalla valikkoriviltä Wi-Fi/AirPort-valikosta Univ Helsinki HUPnet verkkoa. Kirjoita käyttäjätunnus ja salasana automaattisesti avautuvaan kirjautumisikkunaan. Jos kirjautumisikkuna ei avaudu, käynnistä web-selain ja kirjaudu HUPnetiin sen kautta. Lataa eduroam-profiili web-selaimella. Avaa ladattu profiilitiedosto ja anna sen pyytämä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Kytkeydy eduroamiin napsauttamalla valikkoriviltä Wi-Fi/AirPortvalikosta eduroam-verkkoa. Mac kirjautuu eduroamiin automaattisesti. Myöhemmillä käyttökerroilla Mac muistaa eduroam-verkon. Langattomien verkkojen kuuluvuusalueet 12

13 Ohjelmistojakelu Tietotekniikkakeskuksen ohjelmistojakelu on palvelu, josta yliopistolaiset voivat ladata ja asentaa ohjelmistoja kotikoneelleen. Ehdottomat minimivaatimukset ohjelmien käytölle ovat yhteys yliopistoon joko opiskelijana tai työntekijänä sekä yliopiston mikroverkon (AD) käyttölupa. Pääsääntöisesti lisenssit sallivat ohjelman asentamisen yhteen kotikoneeseen. Ohjelmistojen tai niiden osien luovuttaminen yliopiston ulkopuolisille on ankarasti kielletty. Ohjelmien käyttöoikeus päättyy, kun opiskelija ei ole enää kirjoilla tai henkilökuntaan kuuluvan palvelussuhde päättyy. Ohjelmia ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Nämä yleiset ehdot pätevät myös muihin yliopistolisensseihin. Ohjelmistojakelun käyttö Mene www-selaimellasi ohjelmistojakelun osoitteeseen. Kirjaudu sisään mikroverkon käyttöluvalla (ks. sivu 3). Kirjautumisen jälkeen ikkunaan aukeaa lista ohjelmakansioista, joihin sinulla käyttöoikeus. Kansioiden vieressä on lyhyt kuvaus siitä, mitä ohjelmia ne sisältävät. Avaa haluttu kansio. Saatat joutua avaamaan alikansioita löytääksesi oikeat asennukseen tarvitsemasi tiedostot. Mikäli valitsit väärän kansion, pääset palaamaan taaksepäin napsauttamalla sivun ylälaidassa näkyvää hakemistopolkua. Kun olet oikeassa kansiossa, valikoi kuvauksen perusteella tiedosto, jonka haluat hakea ja napsauta tiedoston nimeä hiiren vasemmalla painikkeella. Lue aukeavat lisenssiehdot tarkoin. Tiedoston lataaminen edellyttää niiden hyväksymistä. Mikäli haluamasi ohjelma edellyttää rekisteröintikoodia, se löytyy avautuvan ikkunan kohdassa koodi. Ota koodi talteen, sillä tulet tarvitsemaan sitä ohjelman asennuksen yhteydessä. Ohjelman haku aloitetaan napsauttamalla tiedoston nimeä ja vastaamalla selaimen esittämään kysymykseen Tallenna. Ohjelmistojakelun valikoimassa on mm. F-Securen virustorjuntaohjelma ja tilasto-ohjelmia. Microsoftin ohjelmistoja ei ole saatavissa ohjelmistojakelun kautta. Opiskelijat voivat lunastaa Microsoftin ohjelmistoja itselleen Microsoftin verkkokaupan kautta opiskelijahintaan ja henkilökunta yliopiston Microsoftjälleenmyyjän verkkokaupan kautta. Tarkemmat ohjeet Microsoftin ohjelmien hankkimisesta ovat Flammassa. ISO-tiedostojen asentaminen Jotkin asennuspaketit ovat levynkuvina (image). Nämä tunnistaa tiedoston nimessä olevasta iso-päätteestä. Tällaisten ohjelmistojen asennus tapahtuu Virtual CloneDrive -ohjelman avulla. Ohjelmalla asennustiedosto voidaan liittää työasemaan virtuaalisena levyasemana. Ohjelman asennus Mene www-selaimella ohjelmiston kotisivulle. Aloita lataus napsauttamalla Virtual CloneDrive -kohdan Download-painiketta. Tallenna tiedosto kotikoneella paikkaan, josta löydät sen helposti. Latauksen päätyttyä aloita asennus kaksoisnapsauttamalla asennuspaketin kuvaketta. Seuraa näytöllä olevia ohjeita. Ohjelman käyttö Mene siihen hakemistoon, jonne olet tallentanut haluamasi asennuspaketin iso-levynkuvatiedoston. Kaksoisnapsauta levynkuvatiedostoa, jolloin Virtual CloneDrive liittää sen työasemasi virtuaaliseksi CD-levyasemaksi ja käynnistää ohjelmiston asennuksen. Asenna ohjelmisto normaaliin tapaan seuraamalla näytöllä olevia ohjeita. Levynkuvatiedostossa olevia tiedostoja voidaan käsitellä samaan tapaan kuin mitä tahansa CD-ROM-levyn sisältöä. Ohjelmistojakelu Virtual CloneDrive Virtual CloneDrive asennus Virtual CloneDrive käyttö Microsoftin ohjelmien hankkiminen microsoftinkotikayttoohjelma Tietoa ohjelmistolisensseistä Flammassa 13

14 Koti- ja etäyhteydet 14 Yliopistolla on verkkopalveluita, joiden käyttö on lisenssisyistä rajattu vain yliopiston verkkoon. Tällaisia ovat mm. kirjaston tarjoamat tietokannat ja sähköiset lehdet (katso sivu 17). Palveluita voidaan käyttää yliopiston verkon ulkopuolisiltakin koneilta muodostamalla suojattu yhteys kotikoneen ja yliopiston palvelimen välille VPN-portaali -palvelun kautta. VPN-portaali mahdollistaa myös yliopiston mikroverkon koti- ja ryhmähakemistoissa olevien tiedostojen hakemisen kotikoneelle työstettäväksi sekä niiden lataamisen takaisin yliopiston palvelimelle. Lisäksi portaalin kautta voi käyttää muun muassa yliopiston hallinnon tarvitsemaa SAP-ohjelmaa ja tulevaisuudessa myös muitakin suojatun yhteyden vaatimia verkkopalveluita. Portaalin palvelut jakautuvat kahteen ryhmään. Opiskelijalla ja henkilökunnalla käytettävien palveluiden lista on hiukan erilainen. Kirjanmerkeistä (Web Bookmarks) pääset www-selaimella käytettäviin palveluihin Tiedostojen (Files) avulla voi käsitellä mikroverkon (AD) hakemistojasi Käytettävissäsi olevat hakemistot näkyvät Files-otsikon alla. Avaa haluamasi hakemisto napsauttamalla sen nimeä. Kirjaston palvelujen käyttö VPNportaalin kautta Käynnistä www-selain. Mene VPN-portaalin verkkosivulle Kirjaudu sisään yliopiston mikroverkkoluvalla (s. 3). NELLI-linkistä pääset käyttämään kaikkia yliopistolle hankittuja sähköisiä aineistoja. VPN-portaali HELKA-linkistä pääset käyttämään yliopiston kirjaston kokoelmaluetteloa. Kirjaston lisensoimien palveluiden etäkäyttö voidaan myös aloittaa suoraan kirjaston sivulta (AINEISTOHAKU), HELKAsta ja NELLI-portaalista sekä SFX-linkityspalvelun linkeillä." (ks. s. 17). Verkkohakemistojen käyttö VPNportaalin kautta Käynnistä www-selain. Mene VPN-portaalin verkkosivulle Kirjaudu sisään yliopiston mikroverkkoluvalla (s. 3). Tiedostojen hakeminen palvelimelta Paikanna haluamasi tiedosto. Napsauta tiedoston nimeä ladataksesi sen tietokoneellesi. Jos haluat ladata useampia tiedostoja, laita valintamerkki niitä vastaaviin ruutuihin ja napsauta Download -painiketta. Samalla tavalla voit ladata myös kokonaisia kansioita sisältöineen. Tiedoston lähettäminen palvelimelle Avaa se kansio, johon haluat tiedoston päätyvän ja napsauta Upload Files -painiketta. Napsauta Browse, paikanna haluamasi tiedosto ja napsauta Avaa (Open). Voit valita useita tiedostoja kerrallaan. Napsauta lopuksi Upload.

15 Tiedostojen poistaminen Etsi poistettava tiedosto ja aseta valintamerkki sitä vastaavaan ruutuun. Voit valita monta tiedostoa kerrallaan. Napsauta lopuksi Delete-painiketta. Tarkemmat ohjeet VPN-portaalin käytöstä ovat verkossa sivulla Sellaisiin etäkäyttötapauksiin, joihin selainpohjaiset ratkaisut eivät riitä, on tarjolla erillinen omalle koneelle asennettava HY-VPN asiakasohjelma. Ohjelmisto on saatavissa ohjelmistojakelusta. Tietotekniikkakeskuksen sivuilla on kattavat ohjeet asiakasohjelman asentamisesta ja käytöstä eri käyttöjärjestelmille. Tiedostojen lähettäminen palvelimelle VPN-portaali HY-VPN -asiakasohjelma 15

16 WebOodi Oodi on suomalaisten yliopistojen yhteinen opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmä. WebOodia voit käyttää mikroverkon (AD) käyttöluvalla (ks. s. 3). WebOodissa voit katsoa tutkintovaatimuksia ja tarjolla olevaa opetusta tehdä henkilökohtaisen opintosuunnitelman ilmoittautua opetukseen ja tentteihin antaa palautetta opetuksesta katsella suorituksiasi ja tilata opintosuoritusotteen tehdä osoitteenmuutoksen ja määrätä kenelle yhteystietosi saa luovuttaa ilmoittautua yliopistoon joko läsnätai poissaolevaksi Opinto-oppaiden selailu Valitse valikosta Opetus/ Opintojaksot > Opinto-oppaat Paina tiedekunnan nimeä, niin saat laitokset näkyviin Valitse oikean tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen kohdalla oleva opinto-opas -linkki Opinto-oppaissa tieto on jaettu eri välilehdille kuten Opetus, Tentit, Tutkintorakenteet ja Opintojaksot Opetuksen ja tenttien haku Voit hakea opetusta opinto-oppaiden selailun lisäksi hakuehdoilla Opetus/ Opintojaksot > Haku. Hakuehdoksi voit antaa esimerkiksi opintojakson nimen, nimen osan, lyhenteen tai tunnisteen Käynnistä haku Hae opetus ja tentit -painikkeella Kursseille ilmoittautuminen Voit ilmoittautua kursseille joko opetushaun tai opinto-oppaiden kautta. Ilmoittautuminen haun kautta onnistuu seuraavasti: Hae haluamasi kurssi Hakuehtojen alapuolelle tulee näkyviin lista hakuehdoilla löytyneistä opetustapahtumista. Napsauta Ilmoittautumiseen -linkkiä sen opetustapahtuman kohdalla, johon haluat ilmoittautua. Opetustapahtuman tiedot avautuvat nyt ruudulle. Varmista, että kohta Ilm. on rastitettuna ja vastaa mahdollisiin lisäkysymyksiin. Vahvista ilmoittautuminen napsauttamalla lopuksi Tallenna. Weboodi antaa tiedon ilmoittautumisen onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Voit katsoa omia ilmoittaumisia päävalikon kohdasta Omat opinnot > Ilmoittautumiset Opintosuoritusten tarkastelu Näet suorittamasi opinnot valitsemalla Omat opinnot > Suoritukset. Voit tilata epävirallisen opintosuoritusotteen sähköpostiin. Se tulee noin 1,5 tunnin kuluessa. Ote tilataan toiminnolla Omat opinnot > Opintosuoritusote, ja se lähetetään -osoitteeseen. Lukuvuosi-ilmoittautuminen Voit ilmoittautua Oodissa läsnä- tai poissaolevaksi kohdassa Muut toiminnot > Lukuvuosi-ilmoitt. Ylioppilaskunnan jäsenmaksun maksamiseen tarvitset verkkopankkitunnuksen. Ensimmäisen vuoden jälkeen ilmoittautuminen tulee tehdä viimeistään Apua ja ohjeita Pikaohje on hyvä lukea. Ohjeet ja linkit -kohdassa on lisää käyttöohjeita. Palautetta Oodista -kohta ohjaa lomakkeelle, jolla voi kysyä neuvoja ylläpidolta tai lähettää palautetta Oodista. 16

17 Kirjastopalvelut Kirjaston kotisivu: HELKA -kokoelmatietokanta: NELLI-portaali: BookNavigator: Aineistojen etsiminen ja käyttö verkon kautta Kasvava osa kirjaston hankkimista aineistoista on yliopistolaisten käytettävissä verkon kautta. Esimerkiksi tieteellisistä lehdistä noin 80 prosenttia on elektronisia tai saatavilla myös e-versioina ja e-kirjojen määrä on vähitellen kasvamassa. Verkkoaineistoja voi nykyään etsiä paljolti samoja väyliä kuin painettuja aineistojakin. Kaikkia tietoaineistoja, kirjoja ja lehtiä, olivatpa ne painettuja tai elektronisia, sekä tietokantoja voi etsiä käyttämällä kirjaston kotisivulla olevaa AINEISTOHAKUa. Artikkeleita on etsittävä muilla tavoin. AINEISTOHAKU on usein nopein tapa paikantaa tietty kirja, lehti tai tietokanta. Hakulaatikon yläpuolelta voit valita, mihin kohdennat hakusi, esim.: Lehdet, Kirjat tai Tietokannat. Hakulaatikkoon voit kirjoittaa esim. teoksen nimen ja tekijän tai kirjan aihetta kuvaavia sanoja. Tehtyäsi haun esimerkiksi julkaisun tai tietokannan nimellä saat e-versiot esiin rastittamalla: Näytä vain verkosta löytyvät aineistot. E-tietoaineistoja on mahdollista selata myös aihealueittain. E-lehtien osalta aiheselaus on tarjolla, NELLIn kautta (LehtivalintagAihealue). E-kirjojen aiheenmukaiseen selaukseen on kehitetty BookNavigator palvelu, jonka kautta on tätä kirjoitettaessa löydettävissä lähinnä Meilahden ja Viikin kampusten alojen e-kirjoja. Tietokantojen ja muiden tiedonhakuresurssien selailu aihealueittain ja tieteenaloittain onnistuu kirjaston wwwsivuilla olevan TIEDONLÄHTEETselauksen kautta. Vastaava selausmahdollisuus on tarjolla myös NELLIportaalissa (Selaa tieteenaloittain). NELLIssä voit selata tiedonhakuresursseja myös aineistotyypeittäin. Aineistotyyppi lehdet ja e-lehdet e-lehdet kirjat ja e-kirjat e-kirjat opinnäytteet ja e-opinnäytteet e-opinnäytteet tietokannat ja muut tiedonhakuresurssit artikkelit ja e-artikkelit Etsimisväylä AINEISTOHAKU HELKA NELLI (Etsi lehti / Lehtivalinta) AINEISTOHAKU HELKA Book Navigator *) AINEISTOHAKU HELKA E-thesis AINEISTOHAKU TIEDONLÄHTEET selaus NELLI (Etsi tai selaa aineistoja / Aineistovalinta) NELLIn (Etsi artikkeli / Artikkelihaku) Google Scholar Tietokannat *) Sisältää toistaiseksi kattavammin Viikin ja Kumpulan kampusten alojen e-kirjat E-artikkeleiden etsimiseen voit käyttää NELLIn artikkelihakua tai Google Scholaria. Haun tuloslistauksesta pääset itse artikkeleihin ja lehtiinkin, mikäli kyseinen lehti sisältyy kirjaston kokoelmiin. Aiheenmukaiset haut NELLIn artikkelihaulla tai Google Scholarilla tuottavat monesti liikaa ja paljon myös epärelevantteja viitteitä. Tekemällä haut oman alasi tietokannoissa saat todennäköisemmin relevantimpia viitelistauksia. Etäkäyttö Yliopiston verkon ulkopuolelta Helsingin yliopiston kirjaston hankkimat tietokannat ja elektroniset kokotekstiaineistot saa käyttöön etäyhteydellä. Etäyhteyden käyttö vaatii mikroverkon käyttöluvalla kirjautumisen. Tarjolla on useammanlaisia etäyhteysmahdollisuuksia. Webselaimella toimivien e-aineistojen etäyhteys aktivoituu, kun klikkaat NELLIssä tai kirjaston kotisivuilla olevia verkkoaineistojen, esim. e-lehtien, linkkejä. Pääset aineistoon, kun täytät kirjautumislomakkeelle mikroverkon käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Sama koskee myös HELKAssa e-kirjojen tietueissa olevia linkkejä samoin Google Scholarissa (Fulltext Univ. Helsinki) olevia SFX-linkkejä. Kirjaston hankkimien e-aineistojen etäkäyttö onnistuu myös HY-VPN -yhteyden kautta (katso. s. 14). Tiedonhankinnan koulutusta on tarjolla tiedonhaun perusteista syvempään tieteenalakohtaiseen tiedonhankintaan. Lisätietoja koulutuksista löytyy kirjaston verkkosivuilta. 17

18 Tietotekniikkatilat Tietotekniikkatilat ovat kaikkien niiden käytettävissä, joilla on voimassaoleva mikroverkon käyttölupa. Ohessa mainittujen tietotekniikkakeskuksen tarjoamien tilojen lisäksi myös monilla tiedekunnilla ja kirjastoilla on yliopistolaisille tarkoitettuja työskentelypisteitä. Tiedekuntien tietotekniikkatilat on tarkoitettu pääasiassa ko. tiedekunnan opiskelijoille. Lisäksi monien kirjastojen ja rakennusten aulatiloissa on lähinnä sähköpostin ja kirjastotietokantojen lukemiseen tarkoitettuja työasemia ja Aada-kioskeja. Tietotekniikkatilat ja yökäyttö: Keskusta Tila ja osoite Avoinna Yökäyttö Neuvonta Erikoislaitteet Aleksandria, Fabianinkatu 28 ma pe la x ma pe 9-16 skanneri, maksullinen tulostin, väritulostin Minerva, Siltavuorenpenger 9 A, luokka K217 luokat K219 ja K220 ma pe x (vain K217) ei skanneri (217) Kumpula Physicum, Gustaf Hällströminkatu 2a luokka D208, 2. krs luokka G104, 1. krs ma pe x (vain G104) ei skanneri Chemicum, A.I. Virtasen aukio 1, luokat A122, B134a ma pe ei skanneri Viikki Biokeskus 2, Viikinkaari 5, 2. krs ma pe x (vain 1.krs) ei skanneri A-talo, Latokartanonkaari 9, 1.krs ma pe x ei skanneri Infokeskus, Viikinkaari 11, 1.krs ja tiedekirjasto, krs ma pe la ei skanneri EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2, 2. krs, aula ma pe ei skanneri 18

19 Neuvonta Tietotekniikkakeskuksen tietotekniikkaneuvonta auttaa opiskeluun ja yliopiston toimintaan liittyvissä tietoteknisissä ongelmissa. Valmiita ohjeita tietotekniikkaongelmiin löytyy osoitteesta TVT-ajokortin oppimateriaalista ja tästä lehdestä. Jos ongelma liittyy tietotekniikkatiloissa työskentelyyn, kannattaa kirjoittaa työaseman nimi ja numero muistiin. Nimen saa selville avaamalla Start-valikosta All Programs > HY > ShowIP. Joistakin neuvontapisteistä on myös mahdollista lainata oheislaitteita opiskelijakorttia vastaan. Helpdesk, tietotekniikan neuvonta ja käyttötuki Puhelinneuvonta: Sähköposti: arkisin klo Asiakaspalvelupisteet

20 Linkkejä Yleiset Helsingin yliopisto... Tietotekniikkapalveluiden WWW-sivut... Tietotekniikkapalvelut Flammassa... Ohjeita Ohjehakemisto... TVT-ajokortti... Käyttöluvat... Käyttölupien verkkotyökalut... Palveluita Häiriötiedotteet... (etusivulla) (kirjautumissivulla) Webmail-sähköposti... WebOodi... Ohjelmistojakelu... Nelli-portaali, sähköisten aineistot... Toimituskunta 2013 Juhani Pitkänen, Opas-ryhmä Tietotekniikan viestintä Yhteistyössä Helsingin yliopiston kirjasto Opetus- ja opintopalvelut Viestintä ja yhteiskuntasuhteet 20