FOLKEILLA TAVATAAN HAAPAVESI FOLK MUSIC FESTIVAL MATKAILUN VETOVOIMATEKIJÄNÄ HAAPAVEDELLÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FOLKEILLA TAVATAAN HAAPAVESI FOLK MUSIC FESTIVAL MATKAILUN VETOVOIMATEKIJÄNÄ HAAPAVEDELLÄ"

Transkriptio

1 Sirpa Tirinen FOLKEILLA TAVATAAN HAAPAVESI FOLK MUSIC FESTIVAL MATKAILUN VETOVOIMATEKIJÄNÄ HAAPAVEDELLÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Ylivieskan yksikkö Matkailun koulutusohjelma Joulukuu 2008

2 Yksikkö Ylivieska Aika Tekijä/tekijät Sirpa Tirinen Koulutusohjelma Matkailu Työn nimi Folkeilla tavataan Haapavesi Folk Music Festival matkailun vetovoimatekijänä Haapavedellä Työn ohjaaja Sirpa Soukka Sivumäärä 52 + liitteet Työelämäohjaaja Sirpa Lahti Haapavesi Folk Music Festival on Pohjois-Pohjanmaan alueella yksi suurimmista kesäisistä kulttuuritapahtumista. Yhteen kokoontuu folkmusiikin ystävää. Festivaalit ovat Haapavedelle tärkeä juhla matkailullisesti. Haapavesi ei ole tunnettu matkailupitäjä, sillä se sijaitsee kaukana valtateistä ja matkailu elinkeinona on vaatimatonta. Paikkakunnalle poiketaan, jos on asiaa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka voimakas matkailullinen vetovoimatekijä Folkit Haapavedellä ovat ja kuinka matkailija arvostaa muita matkailullisia elementtejä. 219 kyselyä analysoitiin tutkimusta varten. Tuloksena oli, että matkailija saapuu paikkakunnalle ennen kaikkea Folkfestivaalin takia samalla tavaten ystäviään ja sukulaisiaan. Kysely antoi myös arvokasta tietoutta siitä, mitä matkailija kaipaa paikkakunnalla. Folkmusiikin lisäksi matkailija haluaa tutustua museoihin ja kirjastoon ja haluaisi harrastaa myös luontomatkailua. Alan yrittäjille olisi tilausta ainakin Folkien aikaan. Asiasanat kulttuuritapahtuma, folkmusiikki, festivaalit, matkailullinen vetovoimatekijä, luontomatkailu

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree programme Date Author Sirpa Tirinen Degree Programme of Travel and Tourism Name of thesis Let s go to Haapavesi Folk Festival Haapavesi Folk Music Festival as a tourism attraction in Haapavesi Instructor Pages Sirpa Soukka 52 + Appendixes Supervisor Sirpa Lahti Haapavesi Folk Music Festival is one of the biggest cultural events organised in north Ostrobothnia in summer. It gathers folk music enthusiasts together. From the point view of tourism, the Festival is an important event. Haapavesi is not a very well known tourist destination. It is located far away from the main roads and tourism is not a very significant source of income in the area. A visitor comes to Haapavesi only if he or she for some reason needs to come there. The aim of this survey wa to find out how tempting the Folk festival in Haapavesi is and how much the tourists appreciate other factors related to tourism in the area. 219 questionnaires were analyzed fo this study. It became evident in the study that a tourist comes to Haapavesi mainly because of the Folk festival, meeting his friends and relatives at the same time. The study also gave valuable information about the hopes and expectations of a tourist. In addition to Folk music, tourists want to visit the museums and the library and would like to spend time in the nature. The entrepreneurs in tourism business are needed at least during the Folk festival. Key words cultural event, Folk music, festivals, attractiveness factors in tourism, nature tourism

4 1 JOHDANTO Ihmiset matkailevat sekä työnsä puolesta että vapaa-ajallaan. Vapaa-ajallaan matkailijan mielenkiinnon kohteena ovat useasti sellaiset kohteet, joihin hän mielellään matkustaa jonkin elämyksen tai kokemuksen perässä. Kokemukset voivat olla joko fyysisen rasituksen kokemista tai ne voivat koskettaa henkisellä tasolla - parhaimmillaan niistä saa virikkeitä, uusia näkökulmia elämään, tai ne vain yksinkertaisesti rentouttavat ja antavat kokijalleen nautittavia ja elämyksellisiä hetkiä. Musiikkifestivaalit ovat sellainen kohde, jossa festivaalivieras kokee moniaistillisen elämyksen. Paitsi että hän saa kuulohavaintoja, myös sosiaalisena ihmissuhteiden solmimispaikkana festivaalit ovat erinomainen juhla. Festivaaliyleisö on kuin perhe, jonka jäsenillä on sama musiikillinen mielenkiinto, ja usein myös harrastukset liittyvät musiikkiin jollain tapaa. Musiikkifestivaaleilla tavataan tuttuja ja ystäviä, kokoonnutaan kuuntelemaan musiikkia ja vietetään näin vapaa-aikaa yhdessä. Suomessa järjestetään kesäisin monenlaisia tapahtumia, ja musiikkifestivaalit ovat perinteisesti niitä tapahtumia, jotka vetävät paljon ihmisiä laajoilta alueilta. Monet tapahtumat ovat perinteikkäitä, ja niitä on järjestetty jopa vuosikymmenten ajan, kuten Kaustisten kansanmusiikkijuhlat tai Porin jazz-festivaalit. Pohjois-Pohjanmaan alueella Haapaveden Folk-festivaalit ovat myös jo perinteikkään festivaalin maineessa; järjestettiinhän ne jo 20. kerran tänä kesänä. Folkit ovat keränneet jo parin vuoden ajan yli kävijää, joten ne ovat merkittävä tapahtuma alueella. Tapahtuma tuo paikkakunnalle kesäisin musiikin perässä matkailijoita. Kansanmusiikin lisäksi Folkeilla esiintyy myös rockimman linjan maestroja, kuten tänä vuonna Tuomari Nurmio sekä Pelle Miljoona. Pohjoismainen musiikki oli tämän vuoden kantava teema esiintyjälistalla. Tutkimuksen teoriaosuudessa esittelen kotimaan matkailua yleensä sekä Haapavettä kaupunkina johdattaen itse Haapavesi Folk-festivaaleihin. Haapavesi on maaseutukaupunki, jonka asukkaat saavat elantonsa pääosin maataloudesta, pienteollisuudesta, puuteollisuudesta sekä turpeennostosta. Haapavedellä sijaitsee

5 maailman pohjoisin turvevoimala. Haapavesi ei ole perinteisen tunnettu matkailupitäjä mutta Folk-festivaalit ovat houkutelleet jo vuosien ajan uusia vierailijoita paikkakunnalle. Teoriaosuudessa käsittelen pääasiassa kotimaan matkailua, koska Haapavesi Folkfestivaalien kävijät ja vieraat ovat poikkeuksetta suomalaisia, lukuun ottamatta vierailevia artisteja ja yhtyeitä muualta maailmasta. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa Folk-festivaalien vetovoimaisuutta matkailullisessa mielessä ja syitä, miksi matkailija saapuu Haapavedelle. Matkailijoiden omaa käsitystä paikkakunnan tunnettavuudesta käsitellään myös. Tutkimuksessa käsitellään myös festivaalivieraan profiilia ja käyttäytymistä oleskelunsa aikana Haapavedellä.

6 2 SUOMALAISTEN MATKAILU KOTIMAASSA 2.1 Matkailijamäärät kasvussa Suomessa Matkailijoita saapui maahamme viime vuonna 2007 lisääntyneessä määrin. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvoi eniten venäläisten matkailijoiden osalta, joiden osuus Suomen matkailutuloista oli 27 prosenttia. Myös Baltiasta, Saksasta ja Britanniasta matkailijoiden määrä kasvoi. Ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymismäärä oli 5,3 miljoonaa, kasvua oli 7 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Matkailutuloissa kasvua oli 10 prosenttia, ja tulot kasvoivat 2,1 miljardiin euroon. ( Tilastokeskus 2008.) Kotimaisten matkailijoiden osuus yöpymisistä majoitusliikkeissä oli kolme neljäsosaa. Suomalaisten matkailijoiden yöpymisiä oli 13,7 miljoonaa kun taas ulkomaalaisten yöpymisiä oli 5,3 miljoonaa. Kotimaan matkailu lisääntyi vuodesta 2006 yli 4 prosenttia. (Tilastokeskus 2008.) 2.2 Vapaa-ajan matkat kotimaassa Kesäkuussa 2008 suomalaisten matkat suuntautuivat pääasiassa sukulaisten tai tuttavien luo, omalle mökille tai muuten käytettiin ilmaista majoitusta. Vapaa-ajan kokonaismatkoista kotimaahan, 2,6 miljoonasta matkasta, 2,1 miljoonaa matkaa tehtiin käyttäen ilmaista majoitusvaihtoehtoa. ( Tilastokeskus 2008.) Verrattuna ulkomaille suuntautuviin vähintään yhden yön kestäviin vapaa-ajan matkoihin, joita kesäkuussa 2008 tehtiin , omassa maassa matkailtiin odotetusti enemmän, koska oli kyseessä kesäaika, jolloin ihmiset viettävät loma-aikaa ja myös luonto on kauneimmillaan maassamme juuri kesällä. Lisäksi Suomessa on kesällä runsaasti erilaisia tapahtumia joka pitäjässä. Tapahtumat houkuttelevat matkailijoita tutustumaan oman paikkakuntansa tarjontaan. Kotimaan matkailu on ollut tasaisessa nousussa viime vuosina. Vuonna 2006 lisäystä oli edelliseen vuoteen majoitusliikkeissä yöpyvien määrässä 3 prosenttia, kokonaismäärällisesti yöpymisiä oli yli 13 miljoonaa. Lisääntyneestä kysynnästä johtuen hotellihuoneiden käyttöaste nousi 51,4 prosenttiin vuoden 2003 notkahduksen jälkeen,

7 josta lähtien käänne on ollut kohti parempaa. Huonetarjonta on lisääntynyt, ja kysynnän myötä hotellihuoneiden hinnat ovat nousseet, keskihinta huoneelle matkailuvuonna 2006 oli 82 euroa. Matkailun osuus bruttokansantuotteesta Suomessa on vuosia pysytellyt 2,4 prosentin tasolla. Matkailukulutuksesta kolme neljäsosaa on kotimaan matkailijoiden kulutusta. ( Matkailutilasto 2007, ) Kylpylät, vapaa-ajankeskukset, huvipuistot, festivaalit ja kulttuuritapahtumat vetävät eniten matkailijoita kotimaassa. Suosituimmat maksulliset matkailukohteet vuonna 2007 olivat Tennispalatsi Finnkino 1,4 miljoonalla kävijällään. Särkänniemen Elämyspuistossa oli yli kävijää sekä Korkeasaaren eläintarhassa yli kävijää. Maksullisista tapahtumista Helsingin juhlaviikot keräsi yli kävijää, kuten myös Kotkan meripäivät. Laskettelukeskuksista Ruka sekä Levi olivat 10 suosituimman kohteen joukossa. Maksuttomista matkakohteista olivat eniten matkailijoita kerääviä kohteita Linnatuuli Janakkalassa, 1,7 miljoonaa kävijää sekä Linnanmäen huvipuisto, 1,2 miljoonaa huvittelijaa. Muita suosittuja tutustumiskohteita olivat Suomenlinna, Temppeliaukion kirkko ja Uspenskin katedraali. ( Matkailun edistämiskeskus ) Yleensä ottaen suosituimmat matkakohteet sijaitsevat eteläisessä osassa Suomea, jossa myös valtaosa väestöstä asuu. Poikkeuksena ovat laskettelukeskukset Lapissa sekä Joulupukin pajakylä niin ikään Lapissa, Rovaniemellä. 2.3 Matkailualueen synty Jotta matkailija lähtisi liikkeelle omasta asuinympäristöstään, on hänellä oltava motiivi matkalle lähdölleen. Motiivi, eli syy matkustaa jonnekin, toimii samalla matkailun työntövoimatekijänä. Kohteen vetovoimaisuus, perustuen luonnon ja kulttuurin vetovoimaan tai paikkaan sidottuun kohteeseen tai tapahtumaan houkuttelee matkailijaa saapumaan paikalle kohteeseen. Jos kohteella on matkailullista kysyntää ja sillä on vetovoimaisuutta, myös matkailukohteen sisäiset tekijät; infrastruktuuri, saavutettavuus sekä palveluvarustus vaikuttavat siihen, minkälaiset edellytykset kohteella on kehittyä matkailullisesti vetovoimaiseksi kohteeksi. ( Aho 1994, )

8 2.4 Suomen matkailualueet Matkailumaantieteellisesti Suomi voidaan jakaa Kulttuurialueeseen, Järvialueeseen, Vaaraalueeseen, Pohjanmaahan ja Lappiin. KUVIO 1. Suomen matkailun suuralueet ( Vuoristo & Vesterinen 2002, 112. )

9 Matkailualueista tärkein matkailijamäärillä sekä matkailutuloilla mitaten on kulttuurialue, jolla asuu liki puolet Suomen väestöstä. Etelä- ja Lounais-Suomessa kulttuuritarjonta on runsasta ja kulttuurikohteet sijaitsevat tasaisesti sekä kaupungeissa että pienemmillä paikkakunnilla. Kulttuurialueen alueellisia matkailukeskittymiä ovat pääkaupunkiseutu, Turun seutu sekä Ahvenanmaa ( Kuvio 1 ). Historialliset arvot sekä pääkaupunkiseudun vetovoima yhdistettynä Ahvenanmaan ja Saaristomeren ainutlaatuiseen ja kauniiseen luontoon ovat vetovoimatekijöitä, joita matkailija muun muassa arvostaa kulttuurialueella. Työmatkailu on voimakkainta pääkaupunkiseudulla ( Tilastokeskus 2005 ). Helsinki ja Turku kaupunkeina ovat incoming-matkailun eli Suomeen ulkomailta suuntautuvan matkailun portteja maa-, meri- ja lentoliikenteen osalta. Venäjältä suuntautuva liikenne käyttää Kotkan-Haminan aluetta kauttakulkuväylänä Suomeen ja toisaalta Ahvenanmaan kautta tapahtuva laivaliikenne tuo läntisestä naapurimaastamme Ruotsista matkailijoita ja kävijöitä maahamme. ( Vuoristo & Vesterinen 2002, ) Kulttuurialue toimii siis kansainvälisen matkailun porttina sekä vastaanottajana että lähettäjänä. Muilla Suomen matkailun suuralueilla matkailu suuntautuu pääasiassa paikallisiin matkailukeskittymiin. Alueellisia matkailukeskittymiä ovat Järvialueella sijaitsevat Savonlinna- Punkaharjun seutu sekä Lahden seutu ( Kuvio 1 ). Näillä alueilla myös yksittäisen attraktion eli paikkaan sidotun kohteen tai tapahtuman vetovoima on voimakas. Tästä esimerkkinä Savonlinnassa kesäisin järjestettävät Savonlinnan oopperajuhlat, jotka toimivat tällaisena attraktiona seudulleen, tuoden myös kulttuurillista vetovoimaa alueelle. Luontomatkailijalle Vaara-alue, Järvialue sekä Lappi ovat tärkeitä luontomatkailualueita, joissa kaunis luonto vaaroineen, tuntureineen, järvineen ja kansallispuistoineen luo mahdollisuuksia vapaa-ajan virkistymiseen ja rentoutumiseen. Paikallisilla matkailukeskittymillä on suuri merkitys alueilleen. Esimerkiksi Lapissa matkailukeskuksien työllistävä vaikutus on merkittävä alueen ihmisille ja matkailun merkitys elinkeinona on kasvussa yleensäkin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 matkailu työllisti Lapissa noin henkeä. Lapin matkailu on kausiluonteista ja työvoimaa saapuu maakuntaan ympäri Suomen. Eniten matkailu työllisti Ahvenanmaan seudulla, 8,5 % ja Uudellamaalla, 3,7 %, kun se Lapissa työllisti 2,9 %. ( Tilastokeskus ) Matkailun työllistävä ja hyvinvointia edistävä vaikutus on merkittävä harvaan asutuilla alueilla, joilla myös työttömyysaste on muuta maata korkeampi.

10 3 HAAPAVESI SUOMEN MATKAILUKARTALLA 3.1 Haapaveden sijainti ja elinkeinot Haapavesi sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun läänissä sen eteläisessä osassa. Läänin pääkaupunkiin Ouluun on matkaa noin 125 kilometriä. Kajaaniin matkaa kertyy 131 km, Kokkolaan 125 km ja Raaheen 87 km. Asukkaita Haapavedellä on noin henkeä. Lähimmät naapurikaupungit ovat niin ikään pikkukaupunkeja kuten Haapavesikin; Nivala asukasta, Ylivieska, joka on alueen kauppakeskus, asukasta ja Oulainen asukasta. Rajanaapurikuntia ovat lisäksi Pulkkila, Kärsämäki ja Vihanti, joiden asukasmäärät ovat vielä pienempiä, Pulkkila 1600 asukasta, Kärsämäki asukasta ja Vihanti asukasta. ( Haapavesi ) Seutukunnallista yhteistyötä Haapavesi toteuttaa Oulun eteläisessä seutukunnassa, johon kuuluu Nivala-Haapajärven seutukunta, Ylivieskan ja Siikalatvan seutukunnat. Oulun eteläisessä seutukunnassa kuntien tavoitteena on koulutusväylien kehittäminen ja monipuolistaminen hyvän yhteistyön kautta sekä elinkeinoelämän kehittäminen. Haapaveden kaupunki toimii sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjänä ja hallinnoijana Siikalatvan terveyspalvelualueella. Siikalatvan seutukuntaan kuuluu Haapaveden lisäksi Pulkkila, Piippola, Kestilä, Pyhäntä ja Rantsila. Kunnat Haapaveteä lukuun ottamatta yhdistyvät vuoden 2009 alusta yhdeksi Siikalatvan kunnaksi. ( Siikalatva ) Siikalatvan alueen kunnat ovat muuttotappiollisia kuntia. Muuttotappio johtuu elinkeinorakenteellisista ja koulutuksellisista syistä. ( Kulttuurituottajamallin esiselvitys ) Hankkeita, joissa selvitetään toimenpiteitä alueen vetovoimaisuuden ja viihtyvyyden lisäämiseksi, on käynnissä, painottuen kulttuurin alalle. Haapavedellä puunjalostus-, elektroniikka-, ja metalliteollisuus sekä alkutuotanto eli maaja metsätalous ovat tärkeimmät elinkeinot, jotka työllistävät asukkaita. Paikkakunnalla työllistää myös kotimaisen polttoaineen, turpeen, nosto. Vuonna 1989 valmistui maailman suurin turvevoimala Haapavedelle. Haapaveden alueella on useita turvetuotannon käytössä olevia soita, joista Piipsannevan suosto yksi Euroopan suurimmista suoalueista.

11 3.2 Luonto Pyhäjoki virtaa läpi reittiä, jonka varrelle sijoittuvat kunnat Pyhäjärvi Kärsämäki Haapavesi Oulainen Merijärvi Vihanti Pyhäjoki. Aluetta kutsutaan jokensa mukaisesti Pyhäjokilaaksoksi. Pyhäjokilaakson luonto vaihtelee maankohoamisrannikolta jokivarteen ja metsä- ja suoalueisiin. Luonnon erikoisuuksia ovat Pyhäjoen merenlahden maan kohoamisen seurauksena syntyneet pikkujärvet ja lammet, kluuvijärvet. Rannikon monipuolinen vesikasvisto, arvokkaat lintuvedet ja kasvillisuuden vyöhykkeellisyys ovat maankohoamisilmiön myötä harvinaisia jopa eurooppalaisittain. ( Kaakinen 2000, 10. ) Jokivarsi viljelysmaisemineen ja suot ovat muualla Pyhäjokilaaksossa tunnusomaista alueelle. Suotyypeistä esiintyy sekä eteläisille alueille tyypillisiä keidassoita sekä pohjoisempana esiintyviä aapasoita. ( Kaakinen 2000, 11. ) Suot luonnontilaisina ovat arvokkaiden marjojen, kuten hillan ja karpalon kasvupaikkoja. Suurpedoille suot ovat rauhallisia asuinalueita. Haapavedellä Köyryrimpi Ollikkaanneva on myös arvokas lintusuo. Soiden merkitys lintusoina on Suomessa vielä aliarvostettua. ( Lounema 2001, 178. ) Haapaveden järvistä Ainalin ja Osmangin järvet ovat merkittäviä lintujärviä. Viisikymmentä vesilintulajia pesii Ainalin järven alueella runsaan metsälinnuston lisäksi. ( Taipale 2007, 302. ) Muita lintujärviä ovat Apaja, Kypärä, Litukka, Haapolampi, Korkatti ja Suojärvi sekä Kirkkojärvi, joka on Pyhäjoen leventymä sijaiten Haapaveden keskustan alueella. Kirkkojärven linnusto on monipuolisimmillaan kevätmuuton aikaan. Turvevoimalaitos pitää järven sulana osittain talvellakin. ( Kaakinen 2000, 58. ) Kirkkojärven rannalla sijaitsee myös Kylpyläsaari, jossa toimii kesäisin leirintäalue. Muusta jokilaaksosta poiketen Haapaveden maisemallinen ilme on jylhempi. Maasto on paikoitellen kumparemaastoa, kohoten 187 metriä merenpinnan yläpuolelle Korkattivuorella, noin 10 kilometriä keskustasta pohjoiseen Pulkkilaan päin. Korkattivuori on vanha näköalapaikka, poikkeaahan se naapuripaikkakuntien tasaisesta maastosta ja on Oulun läänin länsiosan korkein paikka. Korkattivuorelle johtaa luontopolku, jonka kohteena on muun muassa tulivuoritoiminnasta syntyneitä vulkaanisia kiviä. Alue on eri kivilajien muodostuma, ja näin mielenkiintoinen geologinen ympäristö. Jäkälä- ja

12 sammalkasvillisuus on runsasta vuorella. Vuorelta on näköyhteys suoalueisiin ja useille järville, kuten Ainalin ja Osmangin järville. Korkattivuoren alapuolella on vanhojen metsien suojelualue. ( Anttila 2004, ) Metsät Haapaveden alueella ovat iältään melko nuoria, keskimäärin vuotiaita. Ikimetsiä on vain Korkatin pienen suojelualueen lisäksi erittäin vähän. Tyypiltään metsät ovat karuja kangasmetsiä. ( Anttila 2004, 16. ) 3.3 Matkailua paikkakunnalla Haapaveden Kylpyläsaarella on historiallinen tausta jo varhaisena matkailukohteena. Saaressa on toiminut kylpylaitos vuosina , jolloin vuosittainen vierasmäärä on ollut parhaimmillaan noin 100 kylpylässä kävijää ( Anttila 2004, 58 ). Kylpylaitoksen toiminta loppui Nivala Haapavesi maantien rakentamisen takia. Tien ja saaren toisella puolen toimi 1990-luvulle asti myös tanssilava, joka on jo purettu pois. Nykyään Kylpyläsaaressa on leirintäalue, jossa on tarjolla mökkimajoitusta sekä caravanalue ja teltta-alue Kirkkojärven rantamaisemissa. Saaressa järjestetään kesällä karaoke-, tanssi-, ja bändi-iltoja. Haapavesi Folk-festivaalien aikaan Kylpyläsaari toimii myös esiintymisareenana kansanmusiikkiyhtyeille. Leirintäalueen lisäksi majoitusta saa Hotelli Haapakanteleessa sekä Korkatin Kartanossa, joka on retkeilykeskus. Historiasta kiinnostuneelle Kotiseutumuseo tutustuttaa paikkakunnan entisiin tapahtumiin. Matkailija löytää Haapavedeltä maalaismaisen ympäristön ja luonnon sekä pikkupaikkakunnan peruspalvelutarjonnan. Suomen matkailun aluekartalla paikkakunta sijoittuu Pohjanmaan matkailualueelle, jolla paikallinen matkailukeskittymä on Kalajoella ( Kuvio 1 ). 3.4 Runokulttuuria, perinteitä ja musiikkia Haapavedellä eli ja vaikutti Viina- Matti, oikealta nimeltään Matti Viinamaa, vuosina , kirjoitellen ja lausuen runoja. Ronkirunot, joissa asioita ja ihmisiä käsiteltiin paremminkin pilkallisesti, olivat Viina Matin tunnetuimpia tuotoksia. Omintakeinen ja

13 persoonallisesti pukeutunut mies tuli tunnetuksi runoudestaan yli maakuntarajojen ja hänen elämäänsä muistelivat etenkin vanhemman ikäpolven ihmiset, joiden kertomina Viina Matin edesottamukset ovat siirtyneet uusille sukupolville. Hänen elämästään ja runoistaan ja kirjoituksistaan on myös julkaistu kirja. ( Rentola & Ritola ) Viina Matin elämän historian kertominen jatkui myös esittävän taiteen muodossa - Jokilaaksojen ooppera esitti kesällä 2008 piippolalaisesta kirjailijasta Pentti Haanpäästä ja haapavetisestä kynänkäyttäjästä Viina Matista dramatisoidun oopperateoksen Nivalan jäähallilla. Historian ja perinteen tallentamista Haapavedellä on tehty monilla kylillä kyläkirjan kirjoittamisen kautta. Yhteistyössä kyläläisten kanssa työstetty kirja on arvokas katselmus elettyyn elämään ja ihmisiin kyläkulmilla. Kylänkehittäjä hankkeen avulla toiminta on ollut taloudellisesti mahdollista. ( Anttila 2004, 7. ) Haapavetisellä musiikkielämällä on juurensa kansanmusiikin saralla. Paikkakunta on saanut arvostusta kansanmusiikin perinteiden vaalimisesta ja sille onkin myönnetty valtakunnallinen kantelepitäjän arvo. Edesmenneet kuplettilaulaja ja kanteleensoittaja Pasi Jääskeläinen ja kansanmusiikkitaitelija, professori Martti Pokela ovat tunnetuimpia haapavetisiä perinteisen kansanmusiikin esittäjiä. ( Haapavesi 2008; Helsingin Sanomat 1999 ) Kesäisenä viikonvaihteena järjestettävä vuosittainen Haapavesi Folk-festivaali on perinteikäs jatkumo kansanmusiikin saralla. Folkeilla paikalliset musiikin aktiiviharrastajat saavat esitellä taitojaan. Näin perinne jatkuu isältä pojalle ja äidiltä tyttärelle.

14 4 HAAPAVESI FOLK 4.1 Folk-festivaalin alkutaipaleesta Ensimmäiset Haapavesi Folk-festivaalit järjestettiin kesällä Jo edellisenä vuonna järjestettyjen Haapaveden Kulttuuripäivien Soinnut 88 aikana järjestettiin viisipäiväinen kansan- ja folkmusiikin leiri, jonka teemana olivat kalevalaisten ja uusien kansanlaulujen laulaminen sekä viulupelimannikansanmusiikin soittaminen. Opetusta, josta vastasivat kansanmusiikin ammattilaiset, oli sekä lapsille ja nuorille että myös aikuisille opiskelijoille. Perinteisen kantelemusiikin lisäksi korostui amerikkalaisen ja irlantilaisen kansanmusiikin opetus ja soittaminen. Leirin lopussa järjestettiin päätösjuhlat ja jamit. Musiikkileiri kokosi yhteen 65 lasta ja parikymmentä aikuista soittajaa. Järjestäjinä toimivat Pohjois-Pohjanmaan nuorisoseurajärjestö, VSL-opintokeskus ja Haapaveden kunta. Leirin vetäjänä toimi haapavetinen musiikin opettaja Timo Hannula, joka on sen jälkeen ollut Haapavesi Folkien ideoijana ja taiteellisena johtajana. ( Keskipohjanmaa 1988, 174. ) Kesällä 2008 Haapavesi Folk Music Festival juhli 20. vuottaan. Ensimmäisenä folkvuotena 1989 teemana oli 1990-luvun musiikki; irlantilainen, bulgarialainen, pohjoisamerikkalainen ja suomalainen folk-musiikki. Jamit ja konsertit pidettiin kansanopiston sekä hotelli-ravintola Kelo-Sompan tiloissa, myös iltanuotioilla jammailtiin heinäkuisen viikonlopun aikana. Esiintyjälistalla olivat Eerik ja Niles Hokkanen USA:sta, Johanson`s Brothers Virosta, Koshounska Group Bulgariasta, Irlands Gänget Ruotsista sekä kotimaiset kansanmusiikkiyhtyeet Järvelän Pikkkupelimannit, Speed Limit, Korkkijalka, Slobo Horo ja Ryyppymäki Stringbänd. Kuten Soinnut 88 päivien aikaan edellisvuonna, myös nyt jatkettiin korkeatasoisen kansanmusiikin opetuksen tarjoamista nuorille ja lapsille folkleirillä. ( Folk 89. ) Folk-kurssit ovat kuuluneet festivaalien teemaan koko ajan. Alkuviikko opetetaan ja opitaan loppuviikko festaillaan. Osana korkeatasoista musiikillista folkviikkoa ovat kirkkokonsertit, joissa esitetään klassista musiikkia kansanmusiikillisin höystein. Yleisöä festivaaleissa on käynyt alkuvuosien reilusta 1000 kävijästä yli kävijään,

15 joka saavutettiin vuonna Alkuvuosina paikallista yleisöä oli kävijöiden joukossa vähemmän kuin mitä järjestäjät odottivat ja suurin osa festivaalivieraista tulikin muualta maasta. ( Jokivarsi 1990, ) 4.2 Festivaalin tavoitteet ja arvot Korkeatasoiset esiintyjät ja kansainvälinen kulttuurinvaihto musiikin välityksellä sekä musiikkikasvatus nuorille soittajille huippuopettajien johdolla ovat Haapavesi Folk festivaalin tavoitteita. Paikallisten nuorten ja lasten opetus sekä mahdollisuus esiintymiseen ovat tärkeitä kasvatuksellisia päämääriä. Festivaaleilla korostetaan taiteellista tasoa sekä intiimiä tunnelmaa yleisön ja esiintyjien välillä. ( Haapavesi Folk ) 4.3 Folk tänään 20 kertaa järjestetyt musiikkifestivaalit ovat tätä nykyä monipuolistuneet; musiikin tarjonta on laajentunut perinteisestä kansanmusiikista jazziin ja rock-musiikkiinkin päin. Teatteria ja tanssitaidetta voi tulla myös katsomaan. Ammattioppilaitoksen ja teknologiakylän ympäristö tapahtumapaikkana on puitteiltaan riittävän kokoinen, eri esiintyjien ja tapahtumien perässä voi vaellella oman mielenkiinnon mukaan. Festivaalialueella on b- anniskeluoikeudet sekä VIP-teltta, jossa ennakkovarausten mukaan etenkin firmat tarjoavat työntekijöilleen monen ruokalajin illallisen. Valio järjestää festivaalien aikaan alueella juustotapahtuman, josta on hyviä kokemuksia parin kesän ajalta. Tapahtuma sopii hyvin paikkakunnalle, jonka meijerilaitos on tunnettu etenkin Oltermanni-juuston valmistuksesta. Musiikkitapahtuman yhteyteen on näin sopivasti keksitty oma, paikallisuutta korostava ruokakulttuuritapahtuma. Juhlavuoden 2008 esiintyjistä tunnetuimpia olivat kotimaiset rokkarit Pelle Miljoona & Unabomber, Tuomari Nurmio ja Hunajaluut, Viikate sekä Maria Kalaniemi ja Sari Kaasinen. Teemana tänä vuonna oli pohjoismainen musiikki. Sitä esittivät muun muasssa Väsen ja Stockholm Lisboa Project Ruotsista, Nina Björk Eliasson Group Islannista,

16 norjalainen Vidar & Laffen ja tanskalainen Kings of Polka. Lisäksi esiintyjälistalla oli joukko kotimaisia kansanmusiikkiyhtyeita sekä USA:n folkmusiikin taitaja Erik Hokkanen, joka esiintyi jo ensimmäisissä folkjuhlissa vuonna Irlantilaista kansanmusiikkia esitti Gerry O`Connor. Myös portugalilainen musiikki oli esillä. (Haapavesi Folk ) Itse pääfestivaalin lisäksi Haapavedellä soi myös kevät- ja syysfolkeissa. Tällöin soitetaan ja tanssitaan irlantilaisen kansanmusiikin tahtiin, opetuksellista puolta unohtamatta. Jamit tasoittavat hyvin folkvuotta, kesäistä pääfestivaalia odotellessa. Folkfestivaalit keräävät suuren joukon talkootyöläisiä, noin kolmisen sataa henkilöä, jotka huolehtivat ravintolan ja oheistuotteiden myynnistä, siivouksesta, majoituksesta, lipun myynnistä, järjestyksen valvonnasta, ensiavusta sekä artistien ja yhtyeiden hyvinvoinnista. Itse tapahtumien ja kurssien järjestämisestä paikkakunnalla vastaa Haapavesi Folk ry, joka on voittoa tavoittelematon kulttuuriyhdistys. Festivaalien taiteelliseen ryhmään kuuluu Folkien isän, Timo Hannulan lisäksi neljä nuorta musiikin ammattilaista sekä toiminnan johtaja. Tapahtuman rahoituksesta yleisavustukset kattavat 32 %. Tukijoina v olivat pohjoismaiset kulttuurirahastot, Oulun läänin taidetoimikunta, Opetusministeriö, Säveltaidetoimikunta, Alfred Kordelinin rahasto, Haapaveden kaupunki, Haapaveden Osuuspankki sekä Haapaveden Puukaluste. Pääsylipuista tuottoa tuli 35 %, ravintolamyynnistä 15 % ja muu toiminnan tuotto kattoi rahoituksesta 18 %. ( Haapavesi Folk )

17 5 KULTTUURINÄKÖKULMA 5.1 Ihminen osana kulttuuria Yksilön identiteetti, eli millaiseksi henkilö kokee itsensä ja kuka hän omasta mielestään on tekemisineen ja omine uskon kohteineen, syntyy vuorovaikutussuhteessa toisten ihmisten, erilaisten käytäntöjen ja instituutioiden kanssa. Niin ikään kulttuuri määritellään uskomusten, tapojen ja instituutioiden yhteiskuluksi. Ihminen on osa yhteisöä ja sen perinteitä. Kulttuuri muokkaa yksilön luonnetta luonteenlaatu muodostuu kulttuurin sisällä olevien vaatimusten ja ihanteiden mukaan. ( Saaristo & Jokinen 2004, ; Helkama & Myllyniemi & Liebkind 2007, ) Kulttuuri pitää sisällään myös yhteisön asenteet, maailmankuvat, normit ja arvot, kielen, tiedon, kommunikaation ja symbolit, jotka ovat tyypillisiä vain omalla kulttuurin vaikutusalueella. ( Saaristo & Jokinen 2004, 142. ) Kulttuuri on tuotteistunut, sitä voidaan nähdä ja kuulla. Se on jalkautunut ihmisten keskuuteen muun muassa esittävän ja luovan taiteen muodossa. Teatteri, kirjallisuus, kuvataiteet, tanssi, ooppera ja musiikki ovat kulttuuritaiteen aloja, joista asiaa aktiivisesti harrastamatonkin pääsee nauttimaan ja ottamaan osaa kulttuurin vastaanottajan ominaisuudessa. Kulttuuritapahtumassa myydään taiteellisia tuotteita yleisölle. (Kainulainen 2005, 42. ) Kysyntä kulttuurin tarjontaa kohtaan on lisääntynyt vapaa-ajan yhä lisääntyessä ja koska ihmiset haluavat kuluttaa kulttuuria. 5.2 Kulttuuritapahtumien taloudelliset vaikutukset Kulttuuritapahtuman luonne on tilapäinen ja kausiluontoinen, mutta sen taloudelliset vaikutukset voivat olla jopa kauaskantoisia. Tapahtuman eri vaiheissa suunnitteluvaiheesta jälkihoitoon syntyy primäärisiä eli ensisijaisia vaikutuksia, kun järjestäjät toimivat yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja liike-elämän kanssa. Työllistävä vaikutus tapahtumien

18 ja juhlien aikaan on verrannollinen yleisön kulutustottumuksiin. Sekundaariset taloudelliset vaikutukset syntyvät, kun muualta tullut vieras käyttää paikkakunnan palveluja hyväkseen ja vaikuttaa lisätyövoiman tarpeeseen. Erityisesti hotelli- ja ravintola-ala, vähittäiskauppa ja kuljetuspalvelut hyötyvät matkailijoista. Tuotteiden ja palveluiden kasvava kysyntä ja kulutus lisää paikallisten yritysten rahavirtoja ja mahdollistaa näin kysynnän kasvaessa uusien työntekijöiden palkkaamisen ainakin tilapäiseesti. ( Kainulainen 2005, ) Matkailu ja festivaalit tukevat toisiaan tehden yhteistyötä. Vähemmän syntyy työpaikkoja itse kulttuuritapahtuman järjestämisen yhteyteen, koska järjestyskustannukset pyritään pitämään alhaisina ja vapaaehtoistyövoiman eli talkooväen käyttäminen tapahtumissa on normaalia. Näin on voitu kulttuuria järjestää myös väestöpohjaltaan harvaan asutuilla alueilla Suomessa. Meillä järjestetäänkin satoja kulttuurifestivaaleja vuosittain, etenkin kesällä. ( Kainulainen 2005, 59. ) Kulttuurin toimialojen työpaikkoja on syntynyt eniten jo keskitetysti suuremmille kaupunkialueille, joissa mahdollisuudet ovat monipuolisemmat. Väestöpohjaltaan suuremmilla alueilla kulttuurin tuottajat, kuluttajat ja viihdetalous kohtaavat. Kysyntä ja tarjonta ovat eri mittakaavassa kuin haja-asutusalueella. ( Kainulainen 2005, 53. ) 5.3 Imagoa kunnalle Kulttuuritarjonta voi nostaa kunnan imagoa, mielikuvaa, mikä satunnaisella kävijällä ja matkailijalla on paikkakunnasta. Esimerkkinä tästä Kaustisten Kansanmusiikkijuhlat, jotka ensimmäisen kerran järjestettiin vuonna Kaustisten kunta on vahvasti profiloitunut kansanmusiikkipitäjäksi juhliensa ansiosta, ja ne tunnistetaan laajalti musiikkipiireissä. Tavoitteena kansainvälisillä juhlilla oli alkujaan matkailuelinkeinon kehittäminen maatalouden rinnalle ja tunnettavuuden saaminen Keski-Pohjanmaalle kansanmusiikkijuhlan avulla luvun muuttoliikkeen aikaan juhlilla haluttiin vaalia omaa henkistä perinnettä ja talonpoikaiskulttuuria. Maaseutukulttuurin haluttiin näyttää olevan voimakas ja rikas kasvupohja yksilölle. ( Määttälä 2005, 31. ) Tavoitteissa on onnistuttu; ensimmäisenä vuonna 1968 törkiän korioissa pidoissa kävi kansanmusiikin ystävää ja vuonna 2008 Kaustinen Folk Music Festival keräsi yhteen kävijää. Nykyään keski-pohjalaiset juhlat ovatkin Pohjoismaiden suurimmat kansanmusiikki- ja tanssifestivaalit tarjoten perinteisen kansanmusiikin lisäksi niin jazzia,

19 viihdemusiikkia, tanssia kuin gospeliakin. ( Kaleva ) Kunnan imagon rakentajana kulttuuripääoma on merkittävässä asemassa. Alue saa tunnettavuutta ja sen vetovoima kasvaa. Kulttuuriin myönteisesti suhtautuva kunta saa houkuteltua paremmin työvoimaa sekä yrityksiä alueelleen. Ihmiset kokevat elämän laadukkaammaksi, jos heillä on mahdollisuuksia harrastaa erilaisia taiteen muotoja omalla asuinpaikkakunnallaan. Alueelliset kulttuuripalvelut täydentävät näin paikkakunnan imagoa. ( Kainulainen 2005, ) Kulttuuritapahtumalla on siis sekä taloudellisia ja kulttuurillisia vaikutuksia alueellisesti että sosiaalisia vaikutuksia yhteisöllisesti. Tapahtuma, oli se sitten musiikkifestivaali tai taidenäyttely, on aina subjektiivinen eli omakohtainen elämys kuuntelijalle ja katsojalle itselleen. 5.4 Kulttuuriharrastus hyvinvoinnin parantajana Kulttuurin ja taiteen harrastamisen kautta saamme elämyksiä. Elämys synnyttää tunnetilan, mielihyvän, myönteisen tunteen, joka vaikuttaa terveyttä edistävästi sekä psyykkisesti että fyysisesti. Tutkimusten mukaan aktiivinen kulttuurin harrastaja elää pidempään kuin henkilö, joka ei käy kulttuuritilaisuuksissa. Kulttuurilla on siis terveyttä edistävä ja ylläpitävä vaikutus. ( Hyyppä & Liikanen ) Terveyttä edistäviä tuloksia on saatu erityisesti musiikin avulla. Musiikin käytön jopa sairaalaympäristössä on todettu vaikuttavan positiivisesti hoidettavan paranemiseen. Sitä voidaan käyttää rauhoittavana elementtinä, kivun hallinnassa ja toipumisen edistämisessä. (Liikanen 2003, 45. ) Musiikin kautta voi kanavoida omat kielteisetkin tunteet ja purkaa ne näin harmittomasti ketään vahingoittamatta.

20 6 TUTKIMUSSUUNNITELMA 6.1 Kvantitatiivinen tutkimus Kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta käytetään tutkittaessa otannaltaan suurempia, lukumääriin liittyviä kysymyksiä. Tätä tutkimusotetta kutsutaan myös tilastolliseksi tutkimukseksi, koska tuloksia voidaan kuvata ja todentaa kuvioilla ja taulukoilla. Tiedot kvantitatiiviseen tutkimukseen voidaan saada joko valmiista tilastoista tai itse keräämällä. ( Heikkilä, 2001, ) Määrällisessä tutkimuksessa käytetään hyväksi aiempia teorioita ja tutkimuksia. Teoriakehys selittää ja ennustaa ilmiöitä ja syy-seuraussuhteita, mutta myös kehittää tutkijalleen uusia ideoita. ( Hirsijärvi & Remes & Sajavaara 2005, ) Oma tutkinnallinen ote saa näin perustan jo todistetuista teorioista ja työkalut kriittiseen, pohtivaan ongelman käsittelyyn. Teoriapohjan avulla tutkimusongelman voi nähdä laajemmasta näkökulmasta. 6.2 Tiedonkeruumenetelmät Tutkimusongelma määrää sen, mikä tiedonkeruumenetelmä on soveltuvin käytännössä. Sopivan tiedonkeruumenetelmän valinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat tutkimuksen luonne ja tavoite. Tiedonkeruumenetelmistä haastattelu voidaan suorittaa joko puhelimitse tai käymällä haastateltavan luona. Erimuotoisia kyselyitä ovat paitsi postikysely ja internetin kautta tehtävä www-kysely sekä myös survey-tutkimus. ( Heikkilä 2001, 19. ) Näistä tiedonkeruumenetelmistä haastattelumenetelmä vaatii haastattelukysymysten laatimisen lisäksi tutkijalta myös sosiaalista vuorovaikutuksellisuutta tutkittavan joukon kanssa, kun taas kyselymenetelmistä postikysely ja www-kysely tehdään yleensä ilman lähettämisen jälkeistä kontaktia kyselyyn osallistuneiden kanssa.

21 6.3 Survey-tutkimus Jos tutkittavan joukon määrä on suuri, suunnitelmallinen kyselytutkimus eli surveytutkimus kyselylomaketta käyttäen, on tehokas tapa saada tutkimusongelmiin vastauksia. Kyselylomakkeen kysymysten tulee olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä ja tutkimusongelman niin ikään täsmennetty. ( Heikkilä 2001, 47. ) Liikkeelle kannattaa lähteä siitä ajatuksesta, mihin kysymykseen haluaa vastauksia ja mitä on aikeissa tutkia. Tutkittavan joukon ollessa suuri käytetään otantatutkimusta eli pyritään saamaan mahdollisimman kattava otos tutkittavasta perusjoukosta. Otantatutkimuksen luonne on sattumanvarainen, otos tapahtuu luonnostaan, ei harkiten. Otantatutkimus on nopea ja edullinen tapa saada tutkimusaineistoa. ( Heikkilä 2001, ) 6.4 Tutkimuksen tekeminen Tein tutkimuksen Haapavesi Folk Music Festivaalien aikana Tiedot keräsin kyselylomakkeilla, joita oli jaossa yhteensä 287 kappaletta. Näistä suomenkielisiä kyselylomakkeita 178 kpl, englanninkielisiä 56 kpl ja ruotsinkielisiä 53. Vastattuja kyselylomakkeita kertyi 222 kpl, joista 3 kpl joutui hylätyksi pilan päiten tehtyjen vastausten takia. Analysoitavaksi päätyi siis 219 kyselylomaketta. ( LIITE 1&2&3.) Kyselylomakkeet olivat jaossa koko festivaalien ajan torstai-illasta sunnuntaipäivään. Festivaalien aloitusiltana, torstai-iltana, kyselyt tehtiin Haapaveden Kylpyläsaaressa, muina päivinä kyselypaikka oli Folk Festivaalien päätapahtumapaikka ammattioppilaitoksen alueella. Kirkossa pidettiin myös Folk-konsertteja, mutta siellä kyselylomakkeiden esillä pitäminen aulatiloissa oli kiellettyä. Osallistuin festivaaleille myös talkootyöläisenä työskennellen artistien majoituksessa lauantaista sunnuntain puolelle aamuyötä, joten sain näin näkökulmaa koko festivaalien toiminnasta. Havainnointia yleisöstä tein myös perjantai-iltana, jolloin olin itse yksi festivaalivieraista nauttien musiikkitarjonnasta. Artisteille ja esiintyjille annoin myös mahdollisuuden osallistua kyselyyn, tuovathan he esille ulkopuolista näkökulmaa itse paikkakunnasta sekä sen tarjonnasta ja huomaavat myös antaa voimakkaammin palautetta

22 sekä mahdollisista kehitettävistä asioista että ilmaista tyytyväisyyttään, jos siihen on aihetta. 6.5 Tutkimuskysymykset Kyselylomakkeeni kysymykset 1-5 käsittelevät vastaajan taustatietoja: sukupuolta, ikää, asuinpaikkakuntaa, sosioekonomista asemaa sekä ammattia. Seuraavissa kysymyksissä 6-10 kysytään vastaajan matkailijakäyttäytymistä Haapavedellä, saapumisseuraa, käyntien tiheyttä, syytä ja kestoa sekä majoitusmuotoa. Kysymyksessä 11 vastaaja arvioi Haapaveden tunnettavuutta matkailupitäjänä. Tämä on niitä tärkeitä kysymyksiä, joka vastaa tutkimusongelmaan ja tutkimustavoitteeseen tässä opinnäytetyössä kuin myös seuraava kysymys, jossa vastaajaa pyydetään arvioimaan paikkakunnan matkailullisten vetovoimatekijöiden tärkeyttä. Vastaajan kulttuuritilaisuuksissa käyntien aktiivisuutta kartoitetaan kysymyksessä 13. Lopuksi vastaajalla on mahdollisuus antaa palautetta matkailijana. Kysymykset analysoin käyttämällä SPSS-taulukko-ohjelmaa sekä Open Officen Calctaulukkolaskentaohjelmaa.

23 7 TUTKIMUSTEN ANALYSOINTI 7.1 Vastaajan sukupuoli Ensimmäisessä vastaajan taustatietoja käsittelevässä kysymyksessä käsitellään festivaaliyleisön sukupuolijakaumaa. Festivaalien 219:sta kyselyyn vastanneesta naisia on 129 henkilöä ja miehiä 90 henkilöä. Prosentuaalisesti naisten osuus on 59 % ja miesten 41 % eli naisia on 18 % enemmän. 7.2 Vastaajien ikä Ikäjakauma vaihtelee 11-vuotiaasta 74-vuotiaaseen. 10 vastaajaa on jättänyt vastaamatta ikää koskevaan kysymykseen, joten ikäjakaumassa on mukana 209 vastausta. Kuviossa ikähaitari on jaoteltu kuuteen ikäalueeseen selkeyttämään tuloksia. ( Kuvio 3. ) KUVIO 3. Vastaajien ikäjakauma

24 Kuviosta nähdään, että eniten kyselyyn vastaajia on vuotiaitten joukossa, 54 kappaletta. Prosentuaalisesti heidän osuutensa on 209:stä ikänsä ilmoittaneesta 26 %. Seuraavaksi eniten on ikäryhmässä vuotiaat, 47 vastaajaa sekä vuotiaissa, 46 vastaajaa. Yhteensä vuotiaita on 45 %. Lukumäärällisesti pienimmät vastaajajoukot ovat nuorimmat, vuotiaat ja vanhimmat vastaajat, vuotiaat. Heitä on lähes yhtä paljon molemmissa ryhmissä ja prosentuaalisesti yhteen laskettuna molempien vastaajaryhmien osuus on 9 %. Vastaajien keski-ikä on 40-vuotta. ( Kuvio 3. ) TAULUKKO 1. Ikäjakauma eri sukupuolten välillä ikä naisia miehiä puuttuvia vastauksia 8 2 n =

25 Ikäryhmässä vuotiaat, jossa on vähiten vastaajia, enemmistö on naisia, 7 vastaajaa ja miespuolisia 1 vastaaja vuotiaissa naisia on 63 % koko ikäryhmästä, 34 vastaajaa. Miehiä tästä ikäryhmästä on vastannut vuotiaissa naisia on vastannut 30 ja miehiä 14. Naisten prosentuaalinen osuus tässä ikäryhmässä on 68 %, miesten 32 %. Seuraavassa vanhemmassa ikäluokassa, vuotiaissa, sukupuolten väliset erot ovat kaventuneet. Naisia on kuitenkin enemmän, 26 vastaajaa ja miehiä 21 vastaajaa vuotiaitten ikäluokassa miehiä on jo enemmän, 27 vastaajaa. Naisia tästä ikäluokasta on vastannut 19. Ikäluokasta vanhimmassa, vuotiaitten keskuudessa naisvastaajia on 6 ja miesvastaajia 4. Niistä kymmenestä vastaajasta, jotka eivät ilmoita ikäänsä, on naisia 8 ja miehiä 2. ( Taulukko 1. ) 7.3 Vastaajan asuinpaikkakunta Kolmannessa kysymyksessä tiedustellaan vastaajan asuinpaikkakuntaa. ( LIITE 1 ). Tähän kysymykseen on vastannut 211 henkilöä ja 8 jättänyt vastaamatta. Suurimman vastaajajoukon muodostavat haapavetiset, 80 henkilöä. Heidän osuutensa 211:sta vastanneesta on 38 %. Seuraavaksi eniten vastaajissa on oululaisia, 26 henkilöä ja helsinkiläisiä, 14 henkilöä. Nivalalaisia on vastaajista 12 henkilöä, jyväskyläläisiä 7 ja Oulaisissa ja Espoossa asuvia 5 henkilöä. Alle 5 mainintaa asuinpaikaksi keräävät seuraavat paikkakunnat: Järvenpää, Mikkeli, Iisalmi, Tornio, Vantaa, Kajaani, Varkaus, Haukipudas, Kanadan Ontario, Alavus, Turku, Kinnula, Kempele, USA:n Texas, Pihtipudas, Muhola, Kivijärvi, Vaasa, Kiiminki, Sievi, Hämeenlinna, Kärsämäki, Rantsila, Lahti, Kittilä, Heinola, Hiltulanlahti, Hyvinkää, Ylöjärvi, Kirkkonummi, Ylivieska, Pulkkila, Punkaharju ja Pyhäsalmi. Lisäksi maina ilmoitetaan Tanska ja Irlanti. 7.4 Vastaajan asema ja ammatti Sosiaalista asemaa tiedustellaan kysymyksessä numero 4. Vastausvaihtoehtoina ovat töissä, työtön, opiskelija, eläkeläinen tai muu.

26 Kysymykseen vastaajan asemasta on vastannut 209 henkilöä ja 10 jättänyt vastaamatta kysymykseen. TAULUKKO 2. Vastaajan asema töissä % työtön 8 4 % opiskelija % eläkeläinen 12 6 % muu 9 4 % vastattuja % vastaamattomia 10 4 % yhteensä ,0 % Haapaveden Folkeilla tehdyssä kyselyssä vastaajista 147 henkilöä ilmoitti olevansa työssä. Heidän osuutensa vastaajista on 67 %. Seuraavaksi suurin ryhmä on opiskelijat, 33 henkilöä, 15 %. Eläkeläisten prosentuaalinen osuus vastaajista on 6 %, työttömien 4 % ja muiden kuin edellä mainittuihin luokkiin kuuluvien osuus 4 %. Kyselyssä vaihtoehdon muu 3 vastaajaa tarkensi olevansa yrittäjiä, 2 koululaista, ja muut 4 eivät tarkentaneet vastausta. Vastaamattomien osuus on 4 %. ( Taulukko 2. )

27 Seuraavaksi tutkitaan vastaajien ammattiryhmittymiä. Vastauksissa on eri ammattinimikkeitä kymmenittäin, joista useimmiten mainitut olen koonnut pylvästaulukkomuotoon. Mukana on 14 mainituinta ammattinimikettä. Kyselylomakkeiden kokonaismäärästä, 219 kappaleesta, ammattia tiedustelevaan kysymykseen on vastannut 183 vastaajaa, vastaamattomia tähän kysymykseen on 36, eli 16 %. Eniten vastanneissa on eri alojen opettajia, 10 henkilöä, prosentuaalisesti 6 % kysymykseen vastanneista. Muusikoita on 5 %, opiskelijoita 4 % sekä sairaanhoitajia 3 %. Koululaisia, lähihoitajia ja puuseppiä on ammatiltaan 3 %, insinöörejä, toimittajia ja yrittäjiä on saman suuruinen joukko kutakin, 2 %. Autoilijat, eläkeläiset, teknikot ja perhepäivähoitajat edustavat lähes 2 % määrällistä ammattiryhmää. Muita ammattinimikkeitä, joista on alle kolme mainintaa, ovat manageri, yhteisöpedagogi, kauppias, metsuri, liikkeen harjoittaja, metsätalousteknikko, kirjastovirkailija, kouluttaja, koulunkäyntiavustaja, tehdaspäällikkö, tekninen asiantuntija, fysioterapeutti, tuotannon asiantuntija, arkkitehti, ympäristötarkistaja, jalkinetyöntekijä, kokki, parturi-kampaaja, palveluesimies, varastonhoitaja, tuotantotyöntekijä, upseeri, vakuutussihteeri, palvelupäällikkö, metsätoimihenkilö, hotellin esimies, prosessin ohjaaja, ostoesimies, toiminnan johtaja, hammashoitaja, satamatyönjohtaja, tallimestari, rtv-asentaja, maatalouslomittaja, huoltoteknikko, palvelujohtaja, markkinointiassistentti, kokooja, osastonhoitaja, puutarhatyöntekijä, kääntäjä, ohjelmistosuunnittelija, toimihenkilö, kirvesmies, optikko, maatalousyrittäjä, pinnoittaja, yritysneuvoja, eläinten hoitaja, itkonsultti, virkamies, osastosihteeri, kehitysvammaisten ohjaaja, lastentarhan opettaja, merkonomi, hitsaaja, palveluvastaava, metallityöntekijä, opintosihteeri, tekninen yo, tutkija, informaatikko, nuoriso-ohjaaja, rakennusinsinööri, lehtori, tiedottaja, diplomiinsinööri, kotiäiti, soittajaupseeri, lastenhoitaja, hautausmaan työntekijä, fyysikko, biologi, projektipäällikkö, poliisiaseman työntekijä, työtön, elämystaiteilija, teollinen työntekijä, sähköasentaja, toimistotyöntekijä, teatteri-ilmaisun ohjaaja, näyttelijä, laitos- ja avopalvelun johtaja, myyntipäällikkö, työtoiminnan ohjaaja, laitoshuoltaja, kodinhoitaja sekä terapeutti.

28 7. Matkailijakäyttäytyminen Haapavedellä TAULUKKO 3.Saapuminen Haapavedelle yksin 19 9 % perheen kanssa % ystävien kanssa % harrastus-, tai työporukan 17 8 % kanssa perheen ja ystävien kanssa 18 8 % perheen ja harrastus-, tai työporukan kanssa ystävien ja harrastus-, tai työporukan kanssa 2 1 % 2 1 % ei vastausta % yhteensä ,0 % Kysymyksessä 6 tiedustellaan, missä seurassa matkailija saapuu paikkakunnalle. Tähän kysymykseen on jättänyt vastaamatta 33 henkilöä, 15 % vastaajista. Perheen kanssa Haapavedelle ilmoittaa tulevansa 38 %, ystävien kanssa 20 % ja yksin saapuu 19 henkilöä, 9 % vastanneista. Perheen ja ystävien kanssa yhdessä saapuu 8 %, harrastus-, tai työporukan seurassa 8 %, sekä perheen ja harrastus-, tai työporukan kanssa 1 %, samoin kuin ystävien ja harrastus-, tai työporukan kanssa myös 1 %. ( Taulukko 3. ) TAULUKKO 4. Vastaajan mukana olevat perheen jäsenet lukumäärällisesti 1 perheen jäsen % 2 perheen jäsentä % 3 perheen jäsentä % 4 perheen jäsentä 9 9 % 5 perheen jäsentä % ei ilmoitettua lukumäärää 3 3 % yhteensä ,0 %

29 Samassa kysymyksessä numero 6 tiedustellaan myös mukana saapuvien perheen jäsenten lukumäärää. Niillä vastaajilla, jotka ovat saapuneet perheen jäsenten kanssa, on 1 perheen jäsen mukana 40 vastaajalla, 38 %:lla. 2 perheenjäsentä on mukana 28 %:lla. 12 henkilöä vastaajista on ottanut mukaan 3 perheen jäsentä, heidän prosentuaalinen osuutensa on 12 %. Vastaajista 4 perheen jäsentä on mukana 9 %:lla. Yli 5 perheen jäsentä on ottanut mukaan 10 %. 3 vastaajaa ilmoitti tulleensa Haapavedelle perheensä kanssa, mutta ei ilmoittanut perheen jäsenten lukumäärää. Yhteensä perheen jäseniä oli mukana 104:lla vastaajalla. ( Taulukko 4. ) Luvussa on mukana sekä pelkästään perheen kanssa saapuneet että perheen ja ystävien sekä perheen ja harrastus-, tai työporukan kanssa saapuneet. (Taulukko 3. ) Mukana saapuneiden ystävien määrää kysyttiin myös. Ystävien kanssa ilmoitti tulleensa 64 vastaajaa. Heistä 60 ilmoitti ystäviensä lukumäärän, ja 4 vastaajaa jätti tarkan lukumäärän ilmoittamatta.

30 TAULUKKO 5. Vastaajan mukana tulevat ystävät lukumäärällisesti 1 ystävä % 2 ystävää % 3 ystävää % 4 ystävää 1 2 % 5- ystävää 7 11 % ei ilmoitettua lukumäärää 4 6 % yhteensä ,0 % 64:stä ystävän kanssa saapuneesta festivaalivieraasta 1 ystävän kanssa saapui 36 %. 2 ystävää oli ottanut mukaan 28 %, 3 ystävää 17 %, 4 ystävää 2 % ja 5 tai enemmän ystävää 11 %. Ystävien lukumäärää ei ilmoittanut 6 %. Luvuissa on mukana ainoastaan ystävien kanssa saapuneet sekä perheen ja ystävien kanssa saapuneet ja ystävien ja harrastus-, tai työporukan kanssa saapuneet. ( Taulukko 5. ) Kysymyksessä 6 tarkennetaan myös harrastus-, tai työporukan kanssa Haapavedelle saapuneiden vastaajien porukan lukumäärällistä koostumusta. TAULUKKO 6. Vastaajan mukana tulevan harrastus-, tai työporukan lukumäärällinen jakautuminen 1 harrastus-, tai työporukan jäsen 2 harrastus-, tai työporukan 1 5 % 0 0 % jäsentä 3 jäsentä 2 10 % 4 jäsentä 2 10 % 5- jäsentä % ei ilmoitettua lukumäärää 6 27 % yhteensä ,0 %

31 Harrastus-, tai työporukan kanssa vastaajista kertoi olevansa liikkeellä 21 vastaajaa. Heistä 6 ei ilmoittanut porukan kokoa. Lukumäärää kertomattomien vastaajien osuus on 27 %. Yhden harrastus-, tai työporukkaan kuuluvan henkilön kanssa kertoi tulleensa 1 vastaaja. 3 ja 4- henkinen porukka oli 10 %:lla vastaajista, 5 tai enemmän kuului porukkaan 48 %:lla vastaajista. 2-henkisiä porukoita ei ollut ollenkaan vastaajissa. ( Taulukko 6. ) Kysymyksessä 7 tiedustellaan Haapavedelle suuntautuvien käyntien tiheyttä. Tähän kysymykseen on vastannut 215 henkilöä, vastaamatta on jättänyt 4 henkilöä. Vastaamattomien osuus kyselyistä on 2 %. TAULUKKO 7. Käyntien määrä Haapavedellä asuu Haapavedellä % useammin kuin kerran % vuodessa harvemmin kuin kerran 18 8 % vuodessa satunnaisesti % ensi kertaa 21 9 % ei vastausta 4 2 % yhteensä ,0 % Paikkakunnalla asuvaksi ilmoittautuu 80 henkilöä, 37 % vastanneista. Useammin kuin kerran vuodessa Haapavedellä käy vastaajista 28 %. Harvemmin kuin kerran vuodessa 8 % ja satunnaisesti 16 %. Ensi kertaa käymässä paikkakunnalla on 9 % vastaajista. ( Taulukko 7. )

32 7.6 Käynnin syy ja kesto Kysymyksessä 8 kysytään käynnin syytä Haapavedellä ensisijaisesti. Kysymykseen ei ole vastannut 80 henkilöä, mikä määrä vastaa haapavetisten osuutta kyselyssä. Tämän kysymyksen luonne on sellainen, että siihen odotetaan vastausta sellaisilta vastaajilta, jotka tulevat paikkakunnalle muualta. TAULUKKO 8. Tärkein syy Haapavedellä käyntiin Folk-festivaalit ainoastaan % sukulaisten luona vierailu 21 9 % ohikulkumatkalla 4 2 % kauniit maisemat 3 1 % sekä Folkit ja sukulaisten 11 5 % luona vierailu sekä Folkit että kauniit 5 3 % maisemat ei vastausta % yhteensä ,0 % Ainoastaan Folk-festivaalien takia Haapavedelle ilmoittaa saapuneensa 43 % vastaajista, 95 henkilöä. Sukulaisten luona vierailu oli ensisijainen syy paikkakunnalle saapumiseen 9 %:lla. Vastaajista 1 % piti kauniita maisemia tärkeimpänä syynä tulla Haapavedelle ja ohikulkumatkalla oli 2 % vastaajista. Sekä Folk-festivaalit että sukulaisten luona vierailu oli syynä 5 %:lla vastaajista. Folkien ja kauniiden maisemien vuoksi matkasi 3 %. Vastaamattomien osuus on 37 %. ( Taulukko 8.)

33 TAULUKKO 9. Viipymisaika Haapavedellä 1 vuorokausi % 2-4 vuorokautta % 5-7 vuorokautta % yli 7 vuorokautta 15 7 % ei vastausta 90 41,0 % yhteensä ,0 % Kysymyksessä 9 vastaajalta kysytään, kuinka kauan hän viipyy paikkakunnalla. Yhden vuorokauden viipyy 19 %, 2-4 vuorokautta 23 %, 5-7 vuorokautta 10 % ja yli 7 vuorokautta 7 % vastaajista. Vastaamatta jätti 90 henkilöä, 41 % vastaajista. Keskimääräinen viipymisaika on 3,5 vuorokautta. ( Taulukko 9. ) 7.7 Vastaajan majoittuminen Vastaajan majoittumisesta kysytään kysymyksessä 10. TAULUKKO 10. Majoittumispaikka sukulaisten tai ystävien luona % hotellissa 12 5 % muussa maksullisessa % majoituspaikassa toisella paikkakunnalla % ei vastausta % yhteensä ,0 % Sukulaisten tai ystävien luona majoittuu Haapavedellä olon ajan 22 %. Hotellissa majoittuu 5 %, muussa maksullisessa majoituspaikassa 14 % ja toisella paikkakunnalla 18 % vastaajista. Vastausta ei antanut 90 henkilöä, mikä on 41 % vastaajista. ( Taulukko 10. )

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen 1 Venäläisten matkailu Suomeen Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 2 Venäläisten matkat Suomeen vuosina 1992-2012 miljoonaa henkeä 6,0 matkat Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta muut kuin rekkakuskit

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013

Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset. Radio Satellite Finland Oy. Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus tammikuu 2013 Radio Sputnikin kuuntelijatutkimus Suomessa vierailleet venäläiset Radio Satellite Finland Oy Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomessa vierailevien venäläisten Radio Sputnikin

Lisätiedot

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS

VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS VENÄLÄISTEN ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUTASOON KYMENLAAKSOSSA Pasi Nurkka pasi.nurkka@tak.fi 040-5055 903 Tutkimus- ja Analysointikeskus 1 TAK Oy :: www.tak.fi 2 VASTAAJIEN PROFIILI 100 % 90 % 80 %

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto

MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA. Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto MATKAILIJOIDEN ASUMIS- JA YMPÄRISTÖTOIVEET LAPISSA Liisa Tyrväinen, professori, Metla/Lapin Yliopisto Osahankkeet ja vastuuorganisaatiot MATKA Matkailu yhdyskuntarakenteessa Matkailijoiden ympäristöarvot

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 177 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet japanilaisten yöpymisistä

Lisätiedot

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY

Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Suomi Tänään 1/2009 Kaupungit matkailukohteina LAHTI TRAVEL OY Taloustutkimus Oy Tammi-helmikuu 2009 Vesa Ryyppö, Jussi Pajunen 31.3.2009 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013

Markkinakatsaus. Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 Markkinakatsaus Profiili- ja trenditietoa majoitustilastoista ja Rajahaastattelututkimuksen tuloksista 26.5.2013 , 199 000 yöpymistä Matkustaminen pähkinänkuoressa Pohjoismaiden osuudet amerikkalaisten

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi - Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan tarkoituksen... 2 Saapuneet asuinmaan...

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Finland Festivalsin käyntitilasto 2013

Finland Festivalsin käyntitilasto 2013 Ajankohta 2013 2013 Esitysten Tapahtuman nimi lukumäärä Kokonais- Alku- Loppu- Kesto Maksul- Ilmai- Myydyt käyntipvm pvm (pvää) liset set Yht. liput määrä April Jazz Espoo 24.4. 28.4. 5 29 16 45 6 100

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta

Suomalaisten näkemyksiä matkailusta Matkailun ja elämystuotannon OSKE Taloustutkimus Oy / Christel Nummela.11.2013 T-10244///CN.11.2013 2 Johdanto Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Matkailun ja elämystuotannon OSKEn toimeksiannosta.

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 21.8.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli kesäkuussa 215 noin 2, miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Suomalaisten vapaa-ajan matkailu Viroon Päivämatkat

Lisätiedot

AVUSTUKSET: VALTAKUNNALLISET KULTTUURITAPAHTUMAT

AVUSTUKSET: VALTAKUNNALLISET KULTTUURITAPAHTUMAT AVUSTUKSET: VALTAKUNNALLISET KULTTUURITAPAHTUMAT Tukea saavat tapahtumat ja yhteisöt vuonna Hakijan nimi Käyttötarkoitus PÄÄTÖS MK Aasia Helsingissä yhdistys ry Alvar Aalto Säätiö/Alvar Aalto Akatemia

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2015* 36 92 639 569 64 87 653 149 659 86 611 992 595 984 698 285 72 239 87 16 763 769 Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 215* 25.3.215/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011

Rajahaastattelututkimus 1.1.-31.12.2011 Alueelliset tulostukset: Ulkomaiset matkustajat Helsingissä Tulostuksen alueellinen rajaus: Helsingin kaupunki Rajaustiedot ja niiden käyttäminen: Matkan pääkohde on ollut alueella. Mahdollinen toinen

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

FINLAND FESTIVALS YLEISÖMÄÄRÄT 2009

FINLAND FESTIVALS YLEISÖMÄÄRÄT 2009 April Jazz Espoo 22.4. 26.4. 5 17 0 17 7 000 8 000 21 2 23 6 988 17 000 0 % -53 % Avantin Suvisoitto 22.6. 28.6. 7 12 4 16 3 000 3 600 10 5 15 3 000 4 500 0 % -20 % Baltic Jazz 3.7. 5.7. 3 17 5 22 4 110

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12

Webstatus - Vivas.fi. Vivas.fi 08.11.12 Vivas.fi 08.11.12 Tietoa kyselystä Kysely lukuina Kysely oli sivustolla: 09.10.2012-30.10.2012 Kysely suoritettiin 09.10. 30.10.2012 pop-up kyselynä www.vivas.fi - sivuston käyttöominaisuuksien tasosta.

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Kuluttajabarometri: taulukot

Kuluttajabarometri: taulukot Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official Statistics of Finland Tulot ja kulutus 2015 Kuluttajabarometri: taulukot 2015, joulukuu Kysymyksen saldoluku saadaan vähentämällä vastausvaihtoehtoja

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot