Niska- ja yläraajaongelmat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Niska- ja yläraajaongelmat"

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi SISÄLLYS TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 4 4 Hotellisiivoustyön työasentoja ja -tapoja ohjaava opas vieraskielisille työntekijöille 10 Työfysioterpeutit syyskokous 14 Kunnianimitys vuoden fysioterapeutti Uusia tuulia alueelliseen toimintaan 18 Mediakortti

3 Puheenjohtajan palsta Syystuulien puhaltaessa ulkona, työpaikoilla käy toisenlaiset tuulet: kiirettä ja liian nopeasti kuluvia työtunteja. Työtä ja tekemistä olisi paljon, mutta aikaa tuntuu olevan entistä vähemmän. Onko kyse liiallisesta työmäärästä, priorisoinnin puutteesta vai nykyisestä hektisestä elämäntyylistä: minulle heti tässä kaikki nyt! Onko pitkäjänteinen työn tekeminen kohti tavoitteita unohtunut? Tulevilla syysopintopäivillä saamme nauttia hienoista esityksissä, joiden kantavana ideana on moniammatillisuus. Aihetta tullaan käsittelemään laajasti eri näkökulmista. Moniammatillinen toimintatapa ei voi olla hätäilyä ja hetkessä elämistä, vaan sen tulee perustua suunnitelmallisuuteen, joka lähtee asiakkaan tarpeista. Tavoitteena tulee olla työkykyinen ihminen. Uskon, että saamme työhömme uusia ideoita ja uutta ajattelemisen aihetta opintopäiviltämme. On hienoa, että opintopäiville olemme saaneet luennoitsijoiksi useita kollegoitamme muiden asiantuntijoiden lisäksi! Yhdistyksen tavoitteena on sääntöjen ja toimintasuunnitelman mukaisesti edistää työfysioterapeuttien asemaa. Hallitus on tehnyt lujasti töitä, jotta työfysioterapeutit tulisivat kuuluviin ja näkyviin eri tahoilla. Hallituksen edustajat tapasivat Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtajan sijaisen Heli Mesiäisen huhtikuussa ja keskustelivat mm. siitä, miten liitto voi tukea yhdistystämme työfysioterapeuttien aseman edistämisessä. Yhdistys osallistui ensimmäisen kerran Tampereen Työhyvinvointi ja Turvallisuusmessuille syyskuussa. Kiinteä yhteistyö yhteistyöjärjestöjen kanssa on jatkunut tahoillaan läpi vuoden. Pohjoismainen yhteistyö aloitettiin elokuussa Tukholmassa, jossa eri Pohjoismaiden työfysioterapeuttien edustajat tapasivat ensimmäisen kerran. Tämä tapaaminen antoi uskoa, että WCPT:n työfysioterapian erikoisalaryhmän toteutuminen näyttää olevan entistä lähempänä. Kuten huomaatte, hallituksessakin on ja on ollut jatkuvaa turbulenssia. Tätä harrastusta voisi tehdä kokopäiväisestikin, eikä siltikään olisi tekemisestä puutetta. Syysopintopäivien yhteydessä on yhdistyksen vuosikokous. Toivon, että jäsenistöstämme löytyy innokkaita kollegoita, joita yhdistystoiminta kiinnostaa. Tämä on mielenkiintoinen harrastus! Tapaamisiin syysopintopäivillä, Jaana 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 Metropolia Ammattikorkeakoulu Työterveyden edistäminen moniammatillisesti Erikoistumisopinnot Kehittämistyö 2012 Minna Toikka (kirjoittaja), Työfysioterapeutti Medico Terveyspalvelut Oy Mika Korhonen, Työfysioterapeutti Vita Lääkäriasema Oy Lähteet toimitukselta Hotellisiivoustyön työasentoja ja -tapoja ohjaava opas vieraskielisille työntekijöille 4

5 Hotellisiivoustyön työasentoja ja tapoja ohjaava opas syntyi Metropolia Ammattikorkeakoulun Työterveyden edistäminen moniammatillisesti -erikoistumisopintoihin liittyvän kehittämistyön tuloksena keväällä Kehittämistyön aiheeksi valikoitui erään pääkaupunkiseudulla toimivan hotellialan yrityksen hotellisiivoojien työterveyden edistäminen kuvallisen työliike- ja työasento-oppaan avulla. Opas toteutettiin läheisessä yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa. Tutustumassa asiakasyrityksen toimitiloihin, ja oppaan kuvat otettiin käyttäen asiakasyrityksen omia työntekijöitä malleina. Työntekijät ja esimiehet toimivat työn parhaina asiantuntijoina ja he näyttivät työtehtävät sellaisina kuin ne tällä hetkellä ovat. Yhteistyössä ideoita kehitettiin eteenpäin, ja työpaikan toiveita pyrittiin kuulemaan ja niihin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työelämäyhteistyö oli jatkuvaa myös arvioinnin muodossa oppaan edetessä kohti lopullista muotoaan. Opas käännettiin myös viron ja englannin kielelle, jotta suomea taitamattomat hotellisiivoojat ja heidän esimiehensä voisivat paremmin hyödyntää opasta työssään. Kehittämistyön tavoitteena oli vähentää tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin liittyviä sairauspoissaolojen sekä tuki- ja liikuntaelimistön vääränlaisen kuormittumisen riskiä lisäämällä tietoa työssä tapahtuvan liikehallinnan vaikuttamiskeinoista, joilla työntekijät voivat itse vaikuttaa työkuormitukseensa. Fyysinen ja liikkuen tehtävä työ on ihmiselle luontaista, mutta työssä tai työtavoissa voi esiintyä tekijöitä, jotka kuormittavat ja voivat osaltaan aiheuttaa työntekijälle haittaa ja vaaraa. Palvelualalle ja siivoustyölle tyypillisiä ovatkin fyysisestä ponnistelusta johtuvat työtapaturmat, rasitusvammasta aiheutuvat ammattitaudit sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Työstä turvallisesti suoriutuminen edellyttää työntekijältä mm. hyvää fyysistä kuntoa sekä kykyä suunnitella omaa työtään. Riittävä tietämys työvälineiden oikeanlaisesta käytöstä, työliikkeiden mahdollisimman vähän kuormittavasta suorituksesta sekä työn tauotuksesta helpottaa työn suunnittelua. Työpaikalla voidaan vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja alentaa liiallisen työkuormituksen riskiä mm. ohjauksen, opastuksen, koulutuksen ja harjoittelun keinoin. Suomessa kaikkien työpaikkojen on työolosuhteiltaan täytettävä Suomen työturvallisuusmääräysten vähimmäisvaatimukset. Lisäksi työpaikoilla, joissa on ulkomaalaisia työntekijöitä, kiinnitetään työsuojelutarkastuksilla erityistä huomiota siihen, että ulkomaalaiselle työntekijälle on annettu riittävä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa kiinnittämään huomiota mm. henkilöstön mitoitukseen, työpisteen ergonomiaan sekä työasentoihin ja -liikkeisiin. Työn fyysisten kuormitustekijöiden selvittäminen on osa työturvallisuuslain edellyttämää työn haitta- ja vaaratekijöiden käsittelyä. Selvittämisen keinona käytetään mm. sairauspoissaolo- ja työtapaturmatilastoja. Hotellisiivoustyö on fyysisesti vaativaa työtä Hotelli- ja ravintola-alan työt ovat usein fyysisesti vaativia. Työ voi sisältää paljon kävelemistä, seisomista, nostamista, kantamista, kannattelua sekä käsin tehtävää työtä. Työssä tarvitaan usein myös voimankäyttöä, puristamista, kurottelua ja kumartamista. Työtehtävät hotellihuoneissa ovat rutiininomaisia, ja lisäksi työ sisältää toistuvaa tavaran kantamista ja nostamista välivaraston ja päävaraston välillä sekä mm. huomattavan raskaan hotellivaunun siirtelyä. Osa hotelleista vaatii hyvinkin tarkkaa siivoustyötä hotellin laatumääräysten vuoksi, ja työtä tehdään tiettyjä aikatauluja noudattaen. Opas syntyi vastaamaan työelämän tarpeita Asiakasyrityksemme pääkaupunkiseudulla toimivissa hotelleissa hotellisiivoojien sairauspoissaolot olivat vuonna 2010 yhteensä 9614 sairaslomapäivää. Näistä tuki- ja liikuntaelinsairaudet muodostivat 37,5% - 31,4% osuuden kaikista sairaslomapäivistä. Muista sairauslomapäivistä traumaperäiset sairaudet muodostivat 21,5% - 10,60% osuuden. Vuonna 2011 kuuden ensimmäisen kuukauden tilastoissa niin ikään 30 %:n osuus koko asiakasyrityksemme sairauslomapäivistä oli peräisin tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Kesäkuun 2011 ja tammikuun 2012 välisenä aikana 40 kerroshoitajaa 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 oli sairauslomalla vaihteluvälillä sairauslomapäivää. 40 kerroshoitajasta 37 oli ulkomaalaistaustaista ja iältään työntekijät olivat ikävuoden väliltä. Yli 20 päivän sairauslomia oli kuudella työntekijällä. Hotellisiivoustyö ei ensisijaisesti vaadi välitöntä asiakaskontaktia, ja siksi suomenkielen osaamisen vaatimukset ovat pienemmät kuin esim. terveys- ja sosiaalialalla. Siivoustyö, myös hotellisiivous, voikin usein olla ensimmäinen työpaikka monelle maahanmuuttajalle. Toisaalta työntekijöiden alkuperäinen koulutus saattaa olla joltakin tyystin toiselta alalta, mikä saattaa altistaa työntekijöitä epäedulliselle työkuormitukselle ja siten myös tuki- ja liikuntaelinten rasitussairauksille. Myös uuden työntekijän oman kehon tuntemus ja liikehallintakyvyt voivat olla vaillinaiset työn fyysisiin vaatimuksiin ja kuormitukseen nähden. Suomenkielen heikko tuntemus voi lisäksi vaikeuttaa sanallisten ohjeiden ymmärtämistä. Siivoustyötä ohjaava liikehallintaopas työntekijän omalla kielellä voi olla yksi vaikuttavista keinoista vaikuttaa vieraskielisen työntekijän tapaan tehdä turvallista ja terveellistä hotellisiivoustyötä. Tällä hetkellä asiakasyrityksemme hotellisiivoojina työskentelevistä henkilöistä 92,5 % on ulkomaalaistaustaisia, joten oppaan kääntäminen suomesta viron ja englannin kielelle oli tärkeä lähtökohta aivan alusta alkaen. Opasta tarvitaan myös asiakasyrityksen siivousesimiesten sekä työterveyshuollon tarpeisiin. Viron kieli valikoitui asiakasyrityksemme vironkielisten työntekijöiden suuren määrän vuoksi. Englannin kieli taas valikoitui siitä syystä, että se on maailmanlaajuisesti puhutuin kieli, ja myös Suomessa englantia taitavat maahanmuuttajat käyttänevät sitä kommunikointikielenä työpaikalla, jolleivät osaa suomea. Oppaan suomenkielistä versiota voidaan puolestaan hyödyntää paitsi suomenkielisten työntekijöiden perehdytyksessä, myös mm. esimiestyön apuvälineenä sekä työntekijöiden suomenkielen oppimisen tukena, sillä kuvatekstit vastaavat toisiaan kaikissa oppaan erikielisissä versioissa. Aiemmin ei vastaavanlaista opasta ole tietääksemme ollut saatavilla. Saavutettavampaa työterveyshuoltoa ulkomaalaistaustaisille työntekijöille Suomeen töihin tulevista toisen maan kansalaisista suurimmat ryhmät ovat virolaisia ja venäläisiä. Työ- ja elinkeinoministeriön v julkaiseman Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa -raportin mukaan Uudellamaalla tilapäisesti työskentelevistä ulkomaalaisista suurin osa on niin ikään virolaisia ja venäläisiä. Uudellamaalla eniten tilapäistyöntekijöitä on rakennusalalla, ja tiettävästi seuraavaksi eniten työllistää siivousala. Vuonna 2008 ulkomaisen työvoiman osuus Suomen työmarkkinoilla oli 2,5 %. Määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000 luvun. Terveellisten elämäntapojen valinta, erilaisten ennalta ehkäisevien toimien hyödyntäminen sekä vaikkapa terveyspalveluiden käyttö edellyttävät ihmiseltä terveystiedon ymmärtämistä ja motivaatiota käyttää sitä. Saatavilla olevan, terveyttä koskevan tiedon määrä on valtava ja se on paikoin ristiriitaista. Suuri osa ihmisistä tarvitsee puolueettomien tahojen tukea, jotta he saisivat tietoa terveydestä ja siitä kuinka sitä tulisi soveltaa oman itsen kohdalla. Tällaisia väestöryhmiä ovat mm. ikääntyneet ja maahanmuuttajat. Julkisen terveydenhuollon tärkeä tehtävä onkin jakaa terveyttä koskevaa tietoa ja auttaa ihmisiä sen ymmärtämisessä ja käyttämisessä. Tutkimustieto ja tunnetut työperäisten rasitusvammojen ehkäisyn keinot oppaan taustalla Oppaaseen valikoituneissa ohjeissa 6

7 pyrimme ensisijaisesti huomioimaan yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joilla on todettu olevan yhteys työkuormitukseen. Raskas ruumiillinen työ, äkilliset voimakkaat kuormitukset ja toisaalta pitkäkestoinen paikallaan olo ja staattiset työvaiheet lisäävät niska- hartia-, selkä- ja alaraajasairauksien riskiä. Nivelten keskiasennosta poikkeavat asennot merkitsevät yleensä lisääntynyttä kuormitusta ja sairastumisriskiä. Liikuntaelinten kannalta olisi parasta vaihteleva, kohtuullisesti kuormittava työ. Selkä- ja niskakivut ovat varsin tavallisia sairauspoissaolojen aiheuttajia. Lähes kaikki ihmiset kokevat selkäkipua jossakin elämänsä vaiheessa. Vaikka osa selkäkivuista menee jopa itsestään ohi, on myös selkäkivun toistuminen sekä pitkittyminen yleistä. Olkapään kipu on kolmanneksi yleisin tukija liikuntaelinten vaiva selkä- ja niskakivun jälkeen. Joka viides aikuinen on kokenut olkapääkipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Kuten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleensäkin, myös olkapään sairaudet syntyvät ulkoisten kuormitustekijöiden ja yksilöllisten altistavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ruumiillisesti kuormittavan työn on todettu olevan yhteydessä olkapään kipuihin ja -sairauksiin. Nivelrikko, tarkemmin sanottuna suurten nivelten eli polven ja lonkan nivelrikko, on alaraajojen osalta tärkein työ- ja toimintakykyyn vaikuttava sairausryhmä. Raskaalla fyysisellä työllä on selvä yhteys nivelrikon esiintyvyyteen sekä miehillä että naisilla. Kolmeen merkittävimpään riskitekijään, eli ylipainoon, työkuormitukseen sekä vammoihin, voidaan selvästi vaikuttaa. Työasentokuormituksen pienentämiseksi työtehtävissä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää toistuvaa kyykistelyä, nivelen ääriasentoja sekä raskaiden taakkojen nostamista. 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 Tiedetään, että myös sukupuoli, ikä ja yksilölliset erot vaikuttavat työn kuormittavuuteen. Rasitusvamman puolestaan ajatellaan syntyvän, kun lihasten ja jänteiden rasituksensietokyky ylitetään toistuvasti. Työperäisten rasitusvammojen torjumisen keinoja ovat monotonisten työliikkeiden välttäminen, oikeat työasennot, asianmukaiset työvälineet ja ergonomia. Oman työn suunnittelu, siivousvälineiden säätäminen itselle ja työhön sopiviksi sekä työasentojen ja -liikkeiden ergonominen hallinta on osa työntekijän ammattitaitoa. Hotellisiivoustyö vaatii hyviä liikehallintataitoja Motorinen taito on vartalon ja liikkeiden hallintaa päivittäisissä toimissa. Motorista taitoa tarvitaan muun muassa ns. naisvaltaisilla aloilla, joihin voidaan lukea mm. siivousja sairaanhoitotyö. Motorisesti taitavan suoritus edellyttää erityisesti liikehallintakykyjä. Liikehallintakyky puolestaan tarkoittaa kehon asentojen ja liikkeiden hallintaa, kykyä suorittaa liikkeitä sujuvasti, nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Liikehallintakyvyt ohjaavat ja säätelevät liikunta- ja työsuorituksia ja ovat siten verrattavissa työvälineisiin, joita työntekijällä on käytössään. Taitavaan ja turvalliseen työsuoritukseen tarvitaan hyvää liikehallintaa, erityisesti fyysisesti vaativammissa ammateissa. Oppimisen ja harjaantumisen ohella liikehallintakyvyt määräävät sen, kuinka taitavasti työntekijä voi suoriutua työstään. Riittävä motorinen taito on paitsi hyvän työsuorituksen, myös hyvän työkyvyn edellytys. Lihasten, jänteiden ja nivelten asennon hallintaa ja liiketaitoa parantava harjoittelu on suositeltavaa, mutta yhtä tärkeää on työliikkeiden oikea suoritustekniikka. Työn jaksotus ja tauotus, taukoliikunta sekä venyttely on tärkeää. Elpymisliikunta on hotellisiivouksessa tyypillisesti yleensä mahdollista vain yksilöllisesti ajoitettuna. Työn lomaan voi yrittää sovittaa lyhyitä työn vastaliikkeitä erityisesti kuormittavimpien työvaiheiden jälkeen. Työsopimuksen mukaisia taukoja voi käyttää myös aktiiviseen elpymisliikuntaan. Niin ikään merkittävää on aikaisempien rasitusvammojen diagnosointi, hoito ja kuntoutus sekä toistotyön välttäminen sairaana tai toipilaana. Opas käyttöön mahdollisimman pian Kehittämistyön tuloksena syntyi aluksi suomenkielinen Hotellisiivouksen työasentoja ohjaavasta opas, jonka käännöstyö on toistaiseksi kesken. Oppaaseen valittiin tutkittuun tietoon pohjautuen suositeltavia, nivelten kuormitusta vähentäviä hotellisiivouksen työasentoja sekä liikehallinnan esimerkkejä, joiden tarkoitus on helpottaa hotellisiivoojien työtä. Asiakasyrityksemme hotelliesimies ja vuoroesimies ovat osallistuneet oppaan tekemiseen työn asiantuntijatahona, ja heidän kanssaan on yhteistyössä mallinnettu hotellisiivoustyöhön sopivat työasennot. Huomasimme, että liikehallinta teoreettisen viitekehyksen mukaan, ja toisaalta konkreettinen työ vaadittavilla välineillä eivät aina ole täysin linjassa keskenään. Ensimmäisen kommenttikierroksen jälkeen esimiehet pitivät opasta selkeänä ja kaikin puolin kattavana heidän työpaikkaansa ajatellen. Heidän kehittämisehdotuksensa koskivat oppaan kylpyammeen pesua ja kuivausta käsittelevää kohtaa, johon he toivoivat lisäystä nykyaikaisista siivousvälineistä ja niiden oikeista säädöistä, esimerkkinä varrellinen harja kylpyammeen puhdistamisen helpottamiseen. Eräs esimies toi esille yhden selkeän puutteen oppaassa. Hän toivoi neuvoja käsillä tapahtuvaan moppaukseen ja sen hyviin työasentoihin, koska hänen johtamassaan työpisteessä se koettiin selkeänä kuormitustekijänä. Työntekijät kommentoivat opasta seuraavasti: lyhyt ja ytimekäs, ei liikaa luettavaa. Opas on selkeä ja täysin ymmärrettävä. Lisäkommenttina oli toive riittävästä koulutuksesta, jotta asennot muistaisi arjen työn lomassa tehdä oikein. Nämä toiveet tullaan toteuttamaan oppaaseen, ja moppauksen työvaihe lisättiin oppaaseen, jotta kaikki työvaiheet olisi käsitelty eri yksiköiden tarpeet ja vaatimukset huomioiden. Selvänä haasteena oppaan toteuttamisessa oli sopivien liikehallintamallien löytäminen, sillä työntekijät ja esimiehet kokivat osan vähemmän kuormittavista asennoista hankaliksi toteuttaa työn sujuvuuden kannalta. Toisin sanoen, työssä ei pystytty löytämään riittävää tilaa optimaaliselle työasennolle tai työväline ei mahdollistanut vaikkapa imuroinnissa niin hyvää asentoa kuin hyvän liikehallinnan kannalta olisi ollut suotavaa. Kylpyhuoneen siivoamisen osalta liikehallinnan mahdollisuudet ovat pitkälti sidoksissa työympäristön ergonomian kehit- 8

9 tämiseen. Suihkuseinien kuivaaminen ja puhtaana pitäminen onnistuisi hyvässä asennossa paremmin, jos otettaisiin apuvälineeksi kevyt jakkara tai koroke. Tämän jälkeen ylhäältä alaspäin tehtävät liikkeet ja toistot ovat mahdollisia tehdä oppaan mainitsemalla tavalla. Myös huoneiden koko, siivoamisen tietty vaatimustaso tai standardi, kuten myös kiintokalusteiden erot, vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon hyvää liikehallintaa on mahdollista noudattaa ja hyödyntää eri työkohteissa. Asiakasyrityksestä vastaavan työterveyshuollon tavoitteena oli saada luotua konkreettinen keino ja työväline, jolla voitaisiin paremmin tavoittaa vieraskieliset työntekijät, ja erityisesti ne, joilla on paljon sairauspoissaoloja, tai joilla on mahdollisesti vähäisen työkokemuksen vuoksi vajavaiset liikehallintakyvyt nykyisessä työssään. Työn tulokset oppaan toimivuudesta eivät toistaiseksi ole selvillä, sillä opasta ei vielä ole otettu käyttöön. Pysyvämpiä tuloksia muodostunee seuraavien vuosien aikana ja työter- veyshuollon toiveena on, että tieto oikeista työasennoista vähentää ainakin osalla työntekijöistä tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta, varsinkin, kun oppaan tueksi lisätään sekä esimiesten että työntekijöiden ohjausta ja neuvontaa työfysioterapeutin taholta.

10 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT Sokos Hotel Paviljonki/ Messu- ja kongressikeskus, Lutakonaukio 10, Jyväskylä Moniammatillisesti TULE-vaivat hallintaan PERJANTAI , Moniammatillisuus ja varhainen tuki Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa Jaana Iisakkila, Työfysioterapeutit ry, pj Tule-oireinen työntekijä työterveyshuollon asiakkaana varhaisen tuen toimintamalli Ylilääkäri Maire Laaksonen, Työterveys Aalto Näyttelytauko Moniammatillinen toiminta uudistuvan HTTHK:n ja 90 päivän säännön näkökulmasta vahvistuuko työfysioterapeutin asema? Työterveyshuollon erikoislääkäri, dos. Pirjo Manninen Työterveys Aalto, Soisalon Työterveys Lounas ja näyttely Tule-vaivojen toimintamalli tukemassa työhön paluuta Työfysioterapeutti Anita Ikonen, Työterveys Aalto Yhdistyksen syyskokous, kahvi ja näyttely Työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin yhteistyöstä etua asiakasyritykselle, tapausesimerkki Työterveyshoitaja Carita Arrimo ja työfysioterapeutti Raija Leino, Työterveys Aalto Moniammatillinen yhteistyö varhaisen tuen mallissa Työfysioterapeutti Susanna Widell, Mehiläinen Työelämäpalvelut Keskustelua ja päivän päätös

11 PERJANTAI , Selkävaivat tutkiminen, hoito ja kuntoutus Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Selkävaivat hoitojen nykykäytäntö Fysiatrian ylilääkäri, fysiatrian ja lääkinnällisen kuntoutuksen dosentti Jari Ylinen, Keski-Suomen Keskussairaala Työikäisen selkävaivat: selkävaivojen kroonistumisen ehkäisy, toiminnallisten selkävaivojen tunnistaminen ja kuntouttaminen fysioterapian ja työfysioterapian näkökulmista OMT-fysioterapeutti, Tule fysioterapian erikoisasiantuntija Tiina Lahtinen Suopanki, Kuntoutus Orton Tauko ja näyttely Myofaskiaalisten kudosten osuus liikekontrollissa ja selkäkivuissa Tiina Lahtinen- Suopanki Lounas ja näyttely Kokemuksia työpaikkatoiminnan kehitysprojektista ja sen muutosten tuomista hyödyistä, Työfysioterapeutti Merja Heinola, Tampereen Työterveys ry Kahvi ja näyttely Psykofyysinen fysioterapia pitkittyneiden selkävaivojen hoidossa Fysioterapeutti Mikko Patovirta, Bodymind Tampere Tapausesimerkkejä yhteistyön mahdollisuuksista Työfysioterapeutti Minna Kinnunen ja työterveyspsykologi Riitta Veijalainen, Työterveys Wellamo Oy, Lahden yksikkö Päivien päätös, Jaana Iisakkila

12 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT Sokos Hotel Paviljonki/ Messu- ja kongressikeskus, Lutakonaukio 10, Jyväskylä Moniammatillisesti TULE-vaivat hallintaan ILMOITTAUTUMINEN PÄIVILLE Ilmoittautumiset mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Opintopäivien osallistumismaksu: 300 / 2 päivää ja 180 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Hotellihuonekiintiö Sokos Hotel Paviljongista on varattu Työfysioterapeutit-nimellä asti 120 / 1 hengen huone ja 140 / 2 hengen huone. Puh Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viitetietoihin: Syysopintopäivät 2012, OSALLISTUJAN NIMI ja työnantaja Ilmoittautuminen on sitova.

13 TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSKOKOUS Työfysioterapeutit ry:n syyskokous pidetään torstaina klo Sokos Hotel Paviljonki/ Messu- ja kongressikeskus Lutakonaukio 10, Jyväskylä Kokouksessa käsiteltävät asiat: - hyväksytään yhdistyksen seuraavan kauden toimintasuunnitelma - käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio - valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi - valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle - valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa Helsingissä 6. päivänä syyskuuta 2012 TERVETULOA! Työfysioterapeutit ry, hallitus VALTAKIRJA Varsinaisen jäsenen nimi: Täten valtuutan: edustamaan minua Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa / allekirjoitus: nimen selvennys tekstaamalla

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 Fysioterapialiitto ja Tempur valitsivat huhtikuussa Vuoden Fysioterapeutti - palkinnon saajaksi työfysioterapeutti Anne Kunnarin. Hän työskentelee tällä hetkellä Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitoksen johtajana. Valinnan perusteina olivat, että hän on edistänyt fysioterapeuttien ammatinkuvaa työterveyshuollossa kehittämällä fysioterapeuttien vastaanottotoimintaa ja lisännyt tutkitun tiedon hyödyntämistä käytännön fysioterapiatyössä. Myönnetty palkinto työfysioterapeutille ja Pohjois-Suomeen herättää kiinnostusta tietää lisää, kuka on Anne Kunnari? Olen 51- vuotias Anne Birgit Kunnari. Perheeseen kuuluu avopuoliso sekä kaksi aikuista omassa taloudessa asuvaa perheellistä lasta. Harrastuksiin kuuluu kuorolaulu, marjastus, pilkkiminen sekä avopuolison kanssa luonnossa liikkuminen. Olen viimeiset kymmenen vuotta tehnyt hallinnollisia tehtäviä ja sitä ennen pitkään yli 20 vuotta kliinistä fysioterapeutin työtä. Sain olla perustamassa Lapin keskussairaalaan fysiatrian poliklinikan toimintaa innovatiivisten työkavereiden kanssa ja siellä fysioterapeutin työssäni tapasin päivittäin asiakkaita, joiden kohdalla työfysioterapeutin työn tärkeys korostui ja yhteistyö eri työterveyshuoltojen kanssa tiivistyi. Elv:n tutkinnon suoritin Porissa -93 pääaineena tuki- ja liikuntaelin fysioterapia ja tähän koulutukseen sisältyi myös ns. lyhyt työfysioterapeutin kurssi. Tämä innosti myös työfysioterapeutin erikoistumisopintojen käymiseen myöhemmin v.2003.sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritin v. 2007, terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. 1. Millaisessa organisaatiossa työskentelet? Viimeiset vuodet olen johtanut Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitosta, jossa olemme kehittäneet moniammatillista työtapaa ja rakentaneet myös resurssit moniammatillisen työskentelytavan mukaisesti. Henkilökuntaa meillä yli neljäkymmentä joista työfysioterapeutin tehtävissä on viisi henkilöä, työterveyshoitajia kaksitoista, työterveyslääkäreitä kymmenen ja työterveyspsykologeja kolme, vastaanotonhoitajia neljä. Asiakkaita noin 8000 jatka työskentelevät 600 työpaikalla. Toimialat ovat edustettuna laidasta laitaan isoista kuntatyöpaikoista yhden henkilön yrityksiin. 14

15 KUNNIANIMITYS VUODEN FYSIOTERAPEUTTI Millaiseksi koet työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön? Olemme tähän saakka toimineet kahdessa eri tiimissä ja lisäksi on ollut ns. toimistotiimi. Nyt olemme tulleet siihen vaiheeseen organisaatiokulttuuria, että mietimme uudelleen organisoitumista henkilökunnan kanssa. Henkilökuntamäärän lisääntyessä kahden toiminnallisen tiimin matka on käymässä tienpäähän ja on uusien ratkaisujen aika. Erityisen tärkeänä näen kaikkien osallistumisen ja hyvien toimintakäytäntöjen jakamisen. Toimintaprosessien kertaaminen on erityisen tärkeää, jotta jokainen muistaa oman työn tärkeyden osana asiakasprosesseja. Mielestäni julkisella puolella pitäisi kehittää erilaisia henkilöstön palkitsemistapoja, innovatiivisuuden säilyttämiseksi. 3. Miltä tuntui kuulla olevansa Vuoden fysioterapeutti? Arvostan saamaani nimitystä korkealle ja koen sen olevan sen osoitus ammatillisesta kehittymisestäni sekä osallistumisestani alan kehittämiseen eri foorumeissa. Otin nimityksen nöyränä vastaan ja oli kiva saada tunnustusta myös tänne pohjoiseen. Erityiseksi koen sen myös siksi, että aloitteen tekijänä on ollut oma henkilökunta. 4. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Tärkeää olisi saada työfysioterapeutti mukaan moniammatillisiin työryhmiin esim. työhyvinvointipalavereihin, kuten meillä! Jatkossa mielestäni tärkeitä ovat edelleen ennaltaehkäistä mm. kansansairauksia sekä osallistuminen työympäristön suunnitteluun, missä yhteistyö muiden ammattiryhmien ja työpaikan kanssa korostuu. Asiakkaiden kokonaisvaltaisen tilanteen hallintaan tarvitaan eri asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden osallistumista kaikilla työterveyshuollon osa-alueilla. Hyvän työterveyshuolto käytännön mukainen toiminta tarvitsee toteutuakseen työfysioterapeutin asiantuntijuutta nyt ja tulevaisuudessa. 5. Millaista lisäkoulutusta koet tarvitsevasi nykyisessä työssäsi? Yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa on välttämätöntä, jotta pystymme vastaamaan ajoissa työelämän tarpeeseen. Työelämätaitojen osuutta kaikessa ammatillisessa koulutuksessa täytyisi mielestäni lisätä ja niin, että niissä korostuisi jokaisen oma vastuu työhyvinvoinnista ja omasta työkunnosta välittämisestä. Elinikäinen oppiminen on asia, jota ei voi liiaksi korostaa. 6. Miksi kiinnostuit työfysioterapiasta? Olen hakeutunut kuntoutusalalle halusta tehdä ihmisläheistä työtä, joka mahdollistaa myös ennaltaehkäisyn ja tulosten seurannan. Erittäin tärkeäksi koen tutkitun tiedon tuomisen käytäntöön. 7. Jos olisit itsevaltias yhden päivän, mitä tekisit/ muuttaisit Rovaniemellä ja valtakunnallisesti? Jokaiselle antaisin halun ja keinot välittää omasta ja ympäristön hyvinvoinnista. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 Uusia tuulia alueelliseen toimintaan Eri puolilla maatamme on jäsenaktivisteja, jotka omilla alueillaan toimivat alueyhdyshenkilöinä ja ovat käynnistäneet työfysioterapeuttien yhteisiä tapaamisia. Edelleen on kuitenkin hiljaisia alueita. Yhdistyksemme toimintasuunnitelmaan on jo muutaman vuoden ajan ollut kirjattuna alueellisen toiminnan laajentaminen niille alueille, joilla sitä ei vielä ole. Tätä tavoitetta ajatellen järjestetään marraskuun syysopintopäivien yhteydessä alueyhdyshenkilöiden palaveri, jonka tarkoituksena on tukea jo toimivien alueyhdyshenkilöiden työtä sekä auttaa uusia yhdyshenkilöitä toiminnan käynnistämisessä. Mitä alueellinen toiminta on ja mitä se edellyttää yhdyshenkilöltä? Lappeenrannan ympäristössä on alueellista toimintaa ollut jo kolmisenkymmentä vuotta, välillä aktiivisemmin ja välillä on ollut hiljaisempaa. Siellä on kokoonnuttu kollegoiden työpaikoilla, kierretty tehtailla, kuunneltu alustuksia mm. toimintatavoista eri työterveyshuoltoyksiköissä, keskusteltu ajankohtaisista asioista, ratkottu osallistujien esille nostamia ongelmia eli opittu toistensa kokemuksista ja kehitetty sitä kautta työfysioterapeuttien työtä. Pian jo perinteeksi on muodostumassa paikallisen Martelan järjestämä matka Martelan syksyiseen ergonomiaseminaariin Helsinkiin. Matkalla on hyvää aikaa yhdessäololle sekä yhteisille asioille ja perillä voi sitten keskittyä luentoihin ja näyttelyyn. Muutamana viime vuonna on kokoonnuttu yhteen alueen työterveyshoitajien kanssa molempia ammattiryhmiä kiinnostavien teemojen merkeissä. Näihin tapaamisiin on kutsuttu mukaan kollegoita myös Kymenlaaksosta ja Etelä- Savosta. Myös Turun seudulla ja Keski-Suomessa on jo toimittu pitkään. Viime vuosina on syntynyt useampikin aktiivinen ryhmä eri puolille Hämettä. Pohjois-Karjalassa puhallettiin 90-luvulla ollut ja sitten pikku hiljaa hiipunut toiminta uuteen alkuun viime vuonna yhdessä Pohjois-Savon kanssa. Lappi, Pohjanmaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Uusimaa ovat alueita, joilla meidän tietojemme mukaan ei vielä ole alueellista toimintaa ja joille sitä on toivottu. Yhdessä tekeminen tarvitsee kuitenkin aina ainakin yhden aktiivisen, jolla on toisten yhteystiedot ja joka käynnistää tapaamisen ohjelmasuunnittelun ja kutsuu joukon koolle. Jos jo toimit alueyhdyshenkilönä tai jos sinua kiinnostaa ryhtyä yhdyshenkilöksi, tule mukaan syysopintopäiville ja yhdyshenkilöpalaveriin. Työfysioterapeutit ry maksaa yhdyshenkilöosallistujien matkat, opintopäivät ja illallisen, mutta ei yöpymistä. Päättäessäsi tulla mukaan ilmoittaudu yhdyshenkilötapaamista varten puheenjohtaja Jaana Iisakkilalle, ja opintopäiville normaalisti sivustolla olevan ilmoittautumislomakkeen kautta. Hallitus Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät Hki-Tukholma-Hki m/s Mariella, Viking Line Järjestäjät: Työsuojelupäälliköt ry, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry, Suomen Työhygienian Seura ry, Työfysioterapeutit ry 16

17 Työympäristömitalit Jäsenkuntamme aktivoitukaa mitalien hakuun. Työympäristömitalitoimikunnan kokouksessa, jossa edustajanamme on työfysioterapeutti Maarit Laine, on kovasti toivottu, että myös työfysioterapeutit hakisivat mitaleja. Ensimmäinen mitalinsaajamme, jolle hallitus anoi pronssista ansiomitalia, oli Tuulikki Luopajärvi vuonna Kaikkiaan työfysioterapeuteille on myönnetty kuusi pronssista ansiomitalia. Työympäristömitaleja on kahdenlaisia: työympäristön kultainen erityisansiomitali ja pronssinen ansiomitali. Erityisansiomitali voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työskentelystä työympäristön kehittämiseksi. Ansiomitali voidaan myöntää henkilölle hänen työpaikallaan tekemästä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Mitalit voidaan myöntää myös yhteisölle. Kultaista tai pronssista työympäristömitalia voidaan käyttää virallisissa tilaisuuksissa. Ne voidaan sijoittaa muiden suomalaisten kunniamerkkien rinnalle. Mitaleita seuraa omistuskirja. Ansiomitaleita myönnetään neljä kertaa vuodessa. Tarkemmat tiedot mitaleista ja hakuohjeet löytyvät TVL:n sivuilta. Kelan järjestämä valtakunnallinen Aslak- Kurssi työfysioterapeuteille vuonna 2013 Kelan kuntoutusryhmä on alustavasti myöntänyt Työfysioterapeutit ry:n hakeman valtakunnallisen ammatillisesti syvennetyn kuntoutuskurssin (ASLAK- kurssin), joka järjestetään Kiipulan Kuntoutuskeskuksessa. Kiipulan kuntoutuskeskus on ehdottanut ASLAK- kurssin ajankohdaksi seuraavia: (5 vrk, sisältää helatorstain, joka on normaali kuntoutuspäivä) (4 vrk) (3 vrk) Kaikki jaksot olisivat siis saman kalenterivuoden puolella. Yhteyshenkilönä on työfysioterapeutti Sari Poutanen Kiipulan kuntoutuskeskus Kiipulantie 507, PL 13, Turenki p tai (03) Uusien ASLAK- kurssien lopullinen toteutuminen vuonna 2013 riippuu siitä, myöntääkö eduskunta valtion vuoden 2013 talousarvion käsittelyn yhteydessä Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen esitetyn kokonaismäärärahan. Vasta tämän jälkeen kurssi voidaan lopullisesti rekisteröidä hyväksytyksi, jonka jälkeen on tiedossa kurssinumero. Hyväksymisestä tulee ilmoitus loppuvuodesta Tietoa kurssin toteutumisesta löytyy nettisivuiltamme sekä Kiipulan kuntoutumislaitokselta. 17

18 2012 TyöfysioterapeutTI mediakortti JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry, ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl TOIMITUS Merja Blomqvist, Taina Lehtomäki, Piia Hammaren-Luoso TAITTO Jan-Eric Wargelin TILAUKSET Sihteeri Hanna Nummela (09) TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3 Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus AIKATAULU Nro ilmestyy aineisto viim. 1 maaliskuussa touko-kesäkuussa syys-lokakuussa joulukuussa

19 ILMOITUSHINNAT JA KOOT 1/1 1/2 2/3 1/2 1/1 s. 2/3 s. 1/2 s. 1/2 s. 170x260mm 170x170mm 170x130mm 85x260mm /3 1/4 1/4 Takakansi, mustavalkoinen 750 1/1 s. 1/4 s. 1/4 s. Takakansi, 170x85mm 170x65mm 85x130mm neliväri Koulutusilmoitukset -25% yllämainituista hinnoista. Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi) Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80 / ilmoitus. ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, aineiston jätttöpäivään mennessä. Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä. TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50 / vuosi, Työfysioterapeutit ry Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk. kuluessa lehden ilmestymisestä.

20 PYYDÄ ESITTELY!

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

KELAN TULES-AVOKURSSIT

KELAN TULES-AVOKURSSIT KELAN TULES-AVOKURSSIT KUNTOUTUSTA TYÖELÄMÄSSÄ OLEVILLE TUKI- JA LIIKUNTAELINOIREISILLE HERTTUAN KUNTOUTUSKESKUKSESSA Tules-avokursseja selkäoireisille niska-hartiaoireisille lonkka-polviniveloireisille

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!

Laadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata! Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011

POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS. Rovaniemen malli. Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 POTILASSIIRTOKORTTI- KOULUTUS Rovaniemen malli Työfysioterapeutti Marju Keränen 6.6.2011 Potilassiirtokorttikoulutus Rovaniemen malli Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Liikelaitoksen johtaja Ylilääkäri

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työsuojelun peruskurssi

Työsuojelun peruskurssi Työsuojelun peruskurssi 1. 5.2.2016, Oulu Työsuojelun peruskurssi antaa osallistujalle perustiedot työterveyden ja turvallisuuden eri aihealueista sekä työturvallisuustoiminnan toteuttamisesta työpaikalla.

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå. Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Potilassiirrot Porvoon kaupungin vanhushuollossa Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Työfysioterapeutti Saija Koivuniemi 4.6.2009 Kuninkaantien i työterveys K ninkaantien t öter e s on k nnallinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen

SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen SujuVaksi sujuvaa työtä ergonomiaa soveltaen Sosiaali ja terveydenhuoltoalan ergonomiaverkoston (Sotergo) aluetilaisuudet, syksy 2013 Sirpa Rauas-Huuhtanen 23.9.2013 S.Rauas-Huuhtanen 0 Hankkeen tarkoitus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Lastaukseen ja purkuun liittyvän taakkojen käsittelyn ergonomia Kuljettajat & taakkojen käsittely 1 taakkojen käsittelyyn

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE

PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE PÄÄ, OLKAPÄÄ, PEPPU, POLVET, VARPAAT - ERGONOMIAOHJEISTUSTA VANHEMMILLE Tekijät: Ritva Paukku, Lotta-Maria Stenholm & Iina Toukonen Fysioterapian opinnäytetyö, Turun AMK (2015) Hyvä vanhempi, Luet parhaillaan

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko

Uhkana työkyvyttömyysloppuuko Uhkana työkyvyttömyysloppuuko työterveydessä y välineet, kun yhtenä osatekijänä on muukin kuin sairaus? Olli Kaidesoja Kuntoutuspäällikkö, Diacor 6.11.2012 Työnantajan havainnot Kohderyhmä työpanos heikentynyt

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010

YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 YHDYSHENKILÖPOSTI 2/2010 Tässä numerossa: - Kokouskutsu vuosikokoukseen - Vuosikokouksen ohjelma - Lomaosakeviikkojen arvonta - Hallituksen kevään päätöksiä - KST:n nettisivut - KTK:n nettisivut 19.8.2010

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen

PoKa-hanke. Kuntoutuspäivät 12.4.2011. Keva Sanna Pesonen PoKa-hanke Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Keva Sanna Pesonen Hankkeen taustaa Pohjois-Karjalan maakunnan alueella käynnissä oleva kuntatyöpaikkojen ammatillisen kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kehittämishanke

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot