Niska- ja yläraajaongelmat

Transkriptio

1 Niska- ja yläraajaongelmat

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi SISÄLLYS TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 4 4 Hotellisiivoustyön työasentoja ja -tapoja ohjaava opas vieraskielisille työntekijöille 10 Työfysioterpeutit syyskokous 14 Kunnianimitys vuoden fysioterapeutti Uusia tuulia alueelliseen toimintaan 18 Mediakortti

3 Puheenjohtajan palsta Syystuulien puhaltaessa ulkona, työpaikoilla käy toisenlaiset tuulet: kiirettä ja liian nopeasti kuluvia työtunteja. Työtä ja tekemistä olisi paljon, mutta aikaa tuntuu olevan entistä vähemmän. Onko kyse liiallisesta työmäärästä, priorisoinnin puutteesta vai nykyisestä hektisestä elämäntyylistä: minulle heti tässä kaikki nyt! Onko pitkäjänteinen työn tekeminen kohti tavoitteita unohtunut? Tulevilla syysopintopäivillä saamme nauttia hienoista esityksissä, joiden kantavana ideana on moniammatillisuus. Aihetta tullaan käsittelemään laajasti eri näkökulmista. Moniammatillinen toimintatapa ei voi olla hätäilyä ja hetkessä elämistä, vaan sen tulee perustua suunnitelmallisuuteen, joka lähtee asiakkaan tarpeista. Tavoitteena tulee olla työkykyinen ihminen. Uskon, että saamme työhömme uusia ideoita ja uutta ajattelemisen aihetta opintopäiviltämme. On hienoa, että opintopäiville olemme saaneet luennoitsijoiksi useita kollegoitamme muiden asiantuntijoiden lisäksi! Yhdistyksen tavoitteena on sääntöjen ja toimintasuunnitelman mukaisesti edistää työfysioterapeuttien asemaa. Hallitus on tehnyt lujasti töitä, jotta työfysioterapeutit tulisivat kuuluviin ja näkyviin eri tahoilla. Hallituksen edustajat tapasivat Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtajan sijaisen Heli Mesiäisen huhtikuussa ja keskustelivat mm. siitä, miten liitto voi tukea yhdistystämme työfysioterapeuttien aseman edistämisessä. Yhdistys osallistui ensimmäisen kerran Tampereen Työhyvinvointi ja Turvallisuusmessuille syyskuussa. Kiinteä yhteistyö yhteistyöjärjestöjen kanssa on jatkunut tahoillaan läpi vuoden. Pohjoismainen yhteistyö aloitettiin elokuussa Tukholmassa, jossa eri Pohjoismaiden työfysioterapeuttien edustajat tapasivat ensimmäisen kerran. Tämä tapaaminen antoi uskoa, että WCPT:n työfysioterapian erikoisalaryhmän toteutuminen näyttää olevan entistä lähempänä. Kuten huomaatte, hallituksessakin on ja on ollut jatkuvaa turbulenssia. Tätä harrastusta voisi tehdä kokopäiväisestikin, eikä siltikään olisi tekemisestä puutetta. Syysopintopäivien yhteydessä on yhdistyksen vuosikokous. Toivon, että jäsenistöstämme löytyy innokkaita kollegoita, joita yhdistystoiminta kiinnostaa. Tämä on mielenkiintoinen harrastus! Tapaamisiin syysopintopäivillä, Jaana 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 Metropolia Ammattikorkeakoulu Työterveyden edistäminen moniammatillisesti Erikoistumisopinnot Kehittämistyö 2012 Minna Toikka (kirjoittaja), Työfysioterapeutti Medico Terveyspalvelut Oy Mika Korhonen, Työfysioterapeutti Vita Lääkäriasema Oy Lähteet toimitukselta Hotellisiivoustyön työasentoja ja -tapoja ohjaava opas vieraskielisille työntekijöille 4

5 Hotellisiivoustyön työasentoja ja tapoja ohjaava opas syntyi Metropolia Ammattikorkeakoulun Työterveyden edistäminen moniammatillisesti -erikoistumisopintoihin liittyvän kehittämistyön tuloksena keväällä Kehittämistyön aiheeksi valikoitui erään pääkaupunkiseudulla toimivan hotellialan yrityksen hotellisiivoojien työterveyden edistäminen kuvallisen työliike- ja työasento-oppaan avulla. Opas toteutettiin läheisessä yhteistyössä asiakasyrityksen kanssa. Tutustumassa asiakasyrityksen toimitiloihin, ja oppaan kuvat otettiin käyttäen asiakasyrityksen omia työntekijöitä malleina. Työntekijät ja esimiehet toimivat työn parhaina asiantuntijoina ja he näyttivät työtehtävät sellaisina kuin ne tällä hetkellä ovat. Yhteistyössä ideoita kehitettiin eteenpäin, ja työpaikan toiveita pyrittiin kuulemaan ja niihin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Työelämäyhteistyö oli jatkuvaa myös arvioinnin muodossa oppaan edetessä kohti lopullista muotoaan. Opas käännettiin myös viron ja englannin kielelle, jotta suomea taitamattomat hotellisiivoojat ja heidän esimiehensä voisivat paremmin hyödyntää opasta työssään. Kehittämistyön tavoitteena oli vähentää tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin liittyviä sairauspoissaolojen sekä tuki- ja liikuntaelimistön vääränlaisen kuormittumisen riskiä lisäämällä tietoa työssä tapahtuvan liikehallinnan vaikuttamiskeinoista, joilla työntekijät voivat itse vaikuttaa työkuormitukseensa. Fyysinen ja liikkuen tehtävä työ on ihmiselle luontaista, mutta työssä tai työtavoissa voi esiintyä tekijöitä, jotka kuormittavat ja voivat osaltaan aiheuttaa työntekijälle haittaa ja vaaraa. Palvelualalle ja siivoustyölle tyypillisiä ovatkin fyysisestä ponnistelusta johtuvat työtapaturmat, rasitusvammasta aiheutuvat ammattitaudit sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Työstä turvallisesti suoriutuminen edellyttää työntekijältä mm. hyvää fyysistä kuntoa sekä kykyä suunnitella omaa työtään. Riittävä tietämys työvälineiden oikeanlaisesta käytöstä, työliikkeiden mahdollisimman vähän kuormittavasta suorituksesta sekä työn tauotuksesta helpottaa työn suunnittelua. Työpaikalla voidaan vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja alentaa liiallisen työkuormituksen riskiä mm. ohjauksen, opastuksen, koulutuksen ja harjoittelun keinoin. Suomessa kaikkien työpaikkojen on työolosuhteiltaan täytettävä Suomen työturvallisuusmääräysten vähimmäisvaatimukset. Lisäksi työpaikoilla, joissa on ulkomaalaisia työntekijöitä, kiinnitetään työsuojelutarkastuksilla erityistä huomiota siihen, että ulkomaalaiselle työntekijälle on annettu riittävä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa kiinnittämään huomiota mm. henkilöstön mitoitukseen, työpisteen ergonomiaan sekä työasentoihin ja -liikkeisiin. Työn fyysisten kuormitustekijöiden selvittäminen on osa työturvallisuuslain edellyttämää työn haitta- ja vaaratekijöiden käsittelyä. Selvittämisen keinona käytetään mm. sairauspoissaolo- ja työtapaturmatilastoja. Hotellisiivoustyö on fyysisesti vaativaa työtä Hotelli- ja ravintola-alan työt ovat usein fyysisesti vaativia. Työ voi sisältää paljon kävelemistä, seisomista, nostamista, kantamista, kannattelua sekä käsin tehtävää työtä. Työssä tarvitaan usein myös voimankäyttöä, puristamista, kurottelua ja kumartamista. Työtehtävät hotellihuoneissa ovat rutiininomaisia, ja lisäksi työ sisältää toistuvaa tavaran kantamista ja nostamista välivaraston ja päävaraston välillä sekä mm. huomattavan raskaan hotellivaunun siirtelyä. Osa hotelleista vaatii hyvinkin tarkkaa siivoustyötä hotellin laatumääräysten vuoksi, ja työtä tehdään tiettyjä aikatauluja noudattaen. Opas syntyi vastaamaan työelämän tarpeita Asiakasyrityksemme pääkaupunkiseudulla toimivissa hotelleissa hotellisiivoojien sairauspoissaolot olivat vuonna 2010 yhteensä 9614 sairaslomapäivää. Näistä tuki- ja liikuntaelinsairaudet muodostivat 37,5% - 31,4% osuuden kaikista sairaslomapäivistä. Muista sairauslomapäivistä traumaperäiset sairaudet muodostivat 21,5% - 10,60% osuuden. Vuonna 2011 kuuden ensimmäisen kuukauden tilastoissa niin ikään 30 %:n osuus koko asiakasyrityksemme sairauslomapäivistä oli peräisin tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Kesäkuun 2011 ja tammikuun 2012 välisenä aikana 40 kerroshoitajaa 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 oli sairauslomalla vaihteluvälillä sairauslomapäivää. 40 kerroshoitajasta 37 oli ulkomaalaistaustaista ja iältään työntekijät olivat ikävuoden väliltä. Yli 20 päivän sairauslomia oli kuudella työntekijällä. Hotellisiivoustyö ei ensisijaisesti vaadi välitöntä asiakaskontaktia, ja siksi suomenkielen osaamisen vaatimukset ovat pienemmät kuin esim. terveys- ja sosiaalialalla. Siivoustyö, myös hotellisiivous, voikin usein olla ensimmäinen työpaikka monelle maahanmuuttajalle. Toisaalta työntekijöiden alkuperäinen koulutus saattaa olla joltakin tyystin toiselta alalta, mikä saattaa altistaa työntekijöitä epäedulliselle työkuormitukselle ja siten myös tuki- ja liikuntaelinten rasitussairauksille. Myös uuden työntekijän oman kehon tuntemus ja liikehallintakyvyt voivat olla vaillinaiset työn fyysisiin vaatimuksiin ja kuormitukseen nähden. Suomenkielen heikko tuntemus voi lisäksi vaikeuttaa sanallisten ohjeiden ymmärtämistä. Siivoustyötä ohjaava liikehallintaopas työntekijän omalla kielellä voi olla yksi vaikuttavista keinoista vaikuttaa vieraskielisen työntekijän tapaan tehdä turvallista ja terveellistä hotellisiivoustyötä. Tällä hetkellä asiakasyrityksemme hotellisiivoojina työskentelevistä henkilöistä 92,5 % on ulkomaalaistaustaisia, joten oppaan kääntäminen suomesta viron ja englannin kielelle oli tärkeä lähtökohta aivan alusta alkaen. Opasta tarvitaan myös asiakasyrityksen siivousesimiesten sekä työterveyshuollon tarpeisiin. Viron kieli valikoitui asiakasyrityksemme vironkielisten työntekijöiden suuren määrän vuoksi. Englannin kieli taas valikoitui siitä syystä, että se on maailmanlaajuisesti puhutuin kieli, ja myös Suomessa englantia taitavat maahanmuuttajat käyttänevät sitä kommunikointikielenä työpaikalla, jolleivät osaa suomea. Oppaan suomenkielistä versiota voidaan puolestaan hyödyntää paitsi suomenkielisten työntekijöiden perehdytyksessä, myös mm. esimiestyön apuvälineenä sekä työntekijöiden suomenkielen oppimisen tukena, sillä kuvatekstit vastaavat toisiaan kaikissa oppaan erikielisissä versioissa. Aiemmin ei vastaavanlaista opasta ole tietääksemme ollut saatavilla. Saavutettavampaa työterveyshuoltoa ulkomaalaistaustaisille työntekijöille Suomeen töihin tulevista toisen maan kansalaisista suurimmat ryhmät ovat virolaisia ja venäläisiä. Työ- ja elinkeinoministeriön v julkaiseman Ulkomaalaisten tilapäinen työnteko Suomessa -raportin mukaan Uudellamaalla tilapäisesti työskentelevistä ulkomaalaisista suurin osa on niin ikään virolaisia ja venäläisiä. Uudellamaalla eniten tilapäistyöntekijöitä on rakennusalalla, ja tiettävästi seuraavaksi eniten työllistää siivousala. Vuonna 2008 ulkomaisen työvoiman osuus Suomen työmarkkinoilla oli 2,5 %. Määrä on kasvanut tasaisesti koko 2000 luvun. Terveellisten elämäntapojen valinta, erilaisten ennalta ehkäisevien toimien hyödyntäminen sekä vaikkapa terveyspalveluiden käyttö edellyttävät ihmiseltä terveystiedon ymmärtämistä ja motivaatiota käyttää sitä. Saatavilla olevan, terveyttä koskevan tiedon määrä on valtava ja se on paikoin ristiriitaista. Suuri osa ihmisistä tarvitsee puolueettomien tahojen tukea, jotta he saisivat tietoa terveydestä ja siitä kuinka sitä tulisi soveltaa oman itsen kohdalla. Tällaisia väestöryhmiä ovat mm. ikääntyneet ja maahanmuuttajat. Julkisen terveydenhuollon tärkeä tehtävä onkin jakaa terveyttä koskevaa tietoa ja auttaa ihmisiä sen ymmärtämisessä ja käyttämisessä. Tutkimustieto ja tunnetut työperäisten rasitusvammojen ehkäisyn keinot oppaan taustalla Oppaaseen valikoituneissa ohjeissa 6

7 pyrimme ensisijaisesti huomioimaan yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joilla on todettu olevan yhteys työkuormitukseen. Raskas ruumiillinen työ, äkilliset voimakkaat kuormitukset ja toisaalta pitkäkestoinen paikallaan olo ja staattiset työvaiheet lisäävät niska- hartia-, selkä- ja alaraajasairauksien riskiä. Nivelten keskiasennosta poikkeavat asennot merkitsevät yleensä lisääntynyttä kuormitusta ja sairastumisriskiä. Liikuntaelinten kannalta olisi parasta vaihteleva, kohtuullisesti kuormittava työ. Selkä- ja niskakivut ovat varsin tavallisia sairauspoissaolojen aiheuttajia. Lähes kaikki ihmiset kokevat selkäkipua jossakin elämänsä vaiheessa. Vaikka osa selkäkivuista menee jopa itsestään ohi, on myös selkäkivun toistuminen sekä pitkittyminen yleistä. Olkapään kipu on kolmanneksi yleisin tukija liikuntaelinten vaiva selkä- ja niskakivun jälkeen. Joka viides aikuinen on kokenut olkapääkipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Kuten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleensäkin, myös olkapään sairaudet syntyvät ulkoisten kuormitustekijöiden ja yksilöllisten altistavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Ruumiillisesti kuormittavan työn on todettu olevan yhteydessä olkapään kipuihin ja -sairauksiin. Nivelrikko, tarkemmin sanottuna suurten nivelten eli polven ja lonkan nivelrikko, on alaraajojen osalta tärkein työ- ja toimintakykyyn vaikuttava sairausryhmä. Raskaalla fyysisellä työllä on selvä yhteys nivelrikon esiintyvyyteen sekä miehillä että naisilla. Kolmeen merkittävimpään riskitekijään, eli ylipainoon, työkuormitukseen sekä vammoihin, voidaan selvästi vaikuttaa. Työasentokuormituksen pienentämiseksi työtehtävissä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää toistuvaa kyykistelyä, nivelen ääriasentoja sekä raskaiden taakkojen nostamista. 7

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 Tiedetään, että myös sukupuoli, ikä ja yksilölliset erot vaikuttavat työn kuormittavuuteen. Rasitusvamman puolestaan ajatellaan syntyvän, kun lihasten ja jänteiden rasituksensietokyky ylitetään toistuvasti. Työperäisten rasitusvammojen torjumisen keinoja ovat monotonisten työliikkeiden välttäminen, oikeat työasennot, asianmukaiset työvälineet ja ergonomia. Oman työn suunnittelu, siivousvälineiden säätäminen itselle ja työhön sopiviksi sekä työasentojen ja -liikkeiden ergonominen hallinta on osa työntekijän ammattitaitoa. Hotellisiivoustyö vaatii hyviä liikehallintataitoja Motorinen taito on vartalon ja liikkeiden hallintaa päivittäisissä toimissa. Motorista taitoa tarvitaan muun muassa ns. naisvaltaisilla aloilla, joihin voidaan lukea mm. siivousja sairaanhoitotyö. Motorisesti taitavan suoritus edellyttää erityisesti liikehallintakykyjä. Liikehallintakyky puolestaan tarkoittaa kehon asentojen ja liikkeiden hallintaa, kykyä suorittaa liikkeitä sujuvasti, nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. Liikehallintakyvyt ohjaavat ja säätelevät liikunta- ja työsuorituksia ja ovat siten verrattavissa työvälineisiin, joita työntekijällä on käytössään. Taitavaan ja turvalliseen työsuoritukseen tarvitaan hyvää liikehallintaa, erityisesti fyysisesti vaativammissa ammateissa. Oppimisen ja harjaantumisen ohella liikehallintakyvyt määräävät sen, kuinka taitavasti työntekijä voi suoriutua työstään. Riittävä motorinen taito on paitsi hyvän työsuorituksen, myös hyvän työkyvyn edellytys. Lihasten, jänteiden ja nivelten asennon hallintaa ja liiketaitoa parantava harjoittelu on suositeltavaa, mutta yhtä tärkeää on työliikkeiden oikea suoritustekniikka. Työn jaksotus ja tauotus, taukoliikunta sekä venyttely on tärkeää. Elpymisliikunta on hotellisiivouksessa tyypillisesti yleensä mahdollista vain yksilöllisesti ajoitettuna. Työn lomaan voi yrittää sovittaa lyhyitä työn vastaliikkeitä erityisesti kuormittavimpien työvaiheiden jälkeen. Työsopimuksen mukaisia taukoja voi käyttää myös aktiiviseen elpymisliikuntaan. Niin ikään merkittävää on aikaisempien rasitusvammojen diagnosointi, hoito ja kuntoutus sekä toistotyön välttäminen sairaana tai toipilaana. Opas käyttöön mahdollisimman pian Kehittämistyön tuloksena syntyi aluksi suomenkielinen Hotellisiivouksen työasentoja ohjaavasta opas, jonka käännöstyö on toistaiseksi kesken. Oppaaseen valittiin tutkittuun tietoon pohjautuen suositeltavia, nivelten kuormitusta vähentäviä hotellisiivouksen työasentoja sekä liikehallinnan esimerkkejä, joiden tarkoitus on helpottaa hotellisiivoojien työtä. Asiakasyrityksemme hotelliesimies ja vuoroesimies ovat osallistuneet oppaan tekemiseen työn asiantuntijatahona, ja heidän kanssaan on yhteistyössä mallinnettu hotellisiivoustyöhön sopivat työasennot. Huomasimme, että liikehallinta teoreettisen viitekehyksen mukaan, ja toisaalta konkreettinen työ vaadittavilla välineillä eivät aina ole täysin linjassa keskenään. Ensimmäisen kommenttikierroksen jälkeen esimiehet pitivät opasta selkeänä ja kaikin puolin kattavana heidän työpaikkaansa ajatellen. Heidän kehittämisehdotuksensa koskivat oppaan kylpyammeen pesua ja kuivausta käsittelevää kohtaa, johon he toivoivat lisäystä nykyaikaisista siivousvälineistä ja niiden oikeista säädöistä, esimerkkinä varrellinen harja kylpyammeen puhdistamisen helpottamiseen. Eräs esimies toi esille yhden selkeän puutteen oppaassa. Hän toivoi neuvoja käsillä tapahtuvaan moppaukseen ja sen hyviin työasentoihin, koska hänen johtamassaan työpisteessä se koettiin selkeänä kuormitustekijänä. Työntekijät kommentoivat opasta seuraavasti: lyhyt ja ytimekäs, ei liikaa luettavaa. Opas on selkeä ja täysin ymmärrettävä. Lisäkommenttina oli toive riittävästä koulutuksesta, jotta asennot muistaisi arjen työn lomassa tehdä oikein. Nämä toiveet tullaan toteuttamaan oppaaseen, ja moppauksen työvaihe lisättiin oppaaseen, jotta kaikki työvaiheet olisi käsitelty eri yksiköiden tarpeet ja vaatimukset huomioiden. Selvänä haasteena oppaan toteuttamisessa oli sopivien liikehallintamallien löytäminen, sillä työntekijät ja esimiehet kokivat osan vähemmän kuormittavista asennoista hankaliksi toteuttaa työn sujuvuuden kannalta. Toisin sanoen, työssä ei pystytty löytämään riittävää tilaa optimaaliselle työasennolle tai työväline ei mahdollistanut vaikkapa imuroinnissa niin hyvää asentoa kuin hyvän liikehallinnan kannalta olisi ollut suotavaa. Kylpyhuoneen siivoamisen osalta liikehallinnan mahdollisuudet ovat pitkälti sidoksissa työympäristön ergonomian kehit- 8

9 tämiseen. Suihkuseinien kuivaaminen ja puhtaana pitäminen onnistuisi hyvässä asennossa paremmin, jos otettaisiin apuvälineeksi kevyt jakkara tai koroke. Tämän jälkeen ylhäältä alaspäin tehtävät liikkeet ja toistot ovat mahdollisia tehdä oppaan mainitsemalla tavalla. Myös huoneiden koko, siivoamisen tietty vaatimustaso tai standardi, kuten myös kiintokalusteiden erot, vaikuttavat suuresti siihen, kuinka paljon hyvää liikehallintaa on mahdollista noudattaa ja hyödyntää eri työkohteissa. Asiakasyrityksestä vastaavan työterveyshuollon tavoitteena oli saada luotua konkreettinen keino ja työväline, jolla voitaisiin paremmin tavoittaa vieraskieliset työntekijät, ja erityisesti ne, joilla on paljon sairauspoissaoloja, tai joilla on mahdollisesti vähäisen työkokemuksen vuoksi vajavaiset liikehallintakyvyt nykyisessä työssään. Työn tulokset oppaan toimivuudesta eivät toistaiseksi ole selvillä, sillä opasta ei vielä ole otettu käyttöön. Pysyvämpiä tuloksia muodostunee seuraavien vuosien aikana ja työter- veyshuollon toiveena on, että tieto oikeista työasennoista vähentää ainakin osalla työntekijöistä tuki- ja liikuntaelimistön kuormitusta, varsinkin, kun oppaan tueksi lisätään sekä esimiesten että työntekijöiden ohjausta ja neuvontaa työfysioterapeutin taholta.

10 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT Sokos Hotel Paviljonki/ Messu- ja kongressikeskus, Lutakonaukio 10, Jyväskylä Moniammatillisesti TULE-vaivat hallintaan PERJANTAI , Moniammatillisuus ja varhainen tuki Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Tervetuloa Jaana Iisakkila, Työfysioterapeutit ry, pj Tule-oireinen työntekijä työterveyshuollon asiakkaana varhaisen tuen toimintamalli Ylilääkäri Maire Laaksonen, Työterveys Aalto Näyttelytauko Moniammatillinen toiminta uudistuvan HTTHK:n ja 90 päivän säännön näkökulmasta vahvistuuko työfysioterapeutin asema? Työterveyshuollon erikoislääkäri, dos. Pirjo Manninen Työterveys Aalto, Soisalon Työterveys Lounas ja näyttely Tule-vaivojen toimintamalli tukemassa työhön paluuta Työfysioterapeutti Anita Ikonen, Työterveys Aalto Yhdistyksen syyskokous, kahvi ja näyttely Työterveyshoitajan ja työfysioterapeutin yhteistyöstä etua asiakasyritykselle, tapausesimerkki Työterveyshoitaja Carita Arrimo ja työfysioterapeutti Raija Leino, Työterveys Aalto Moniammatillinen yhteistyö varhaisen tuen mallissa Työfysioterapeutti Susanna Widell, Mehiläinen Työelämäpalvelut Keskustelua ja päivän päätös

11 PERJANTAI , Selkävaivat tutkiminen, hoito ja kuntoutus Ilmoittautuminen, aamukahvi ja näyttely Selkävaivat hoitojen nykykäytäntö Fysiatrian ylilääkäri, fysiatrian ja lääkinnällisen kuntoutuksen dosentti Jari Ylinen, Keski-Suomen Keskussairaala Työikäisen selkävaivat: selkävaivojen kroonistumisen ehkäisy, toiminnallisten selkävaivojen tunnistaminen ja kuntouttaminen fysioterapian ja työfysioterapian näkökulmista OMT-fysioterapeutti, Tule fysioterapian erikoisasiantuntija Tiina Lahtinen Suopanki, Kuntoutus Orton Tauko ja näyttely Myofaskiaalisten kudosten osuus liikekontrollissa ja selkäkivuissa Tiina Lahtinen- Suopanki Lounas ja näyttely Kokemuksia työpaikkatoiminnan kehitysprojektista ja sen muutosten tuomista hyödyistä, Työfysioterapeutti Merja Heinola, Tampereen Työterveys ry Kahvi ja näyttely Psykofyysinen fysioterapia pitkittyneiden selkävaivojen hoidossa Fysioterapeutti Mikko Patovirta, Bodymind Tampere Tapausesimerkkejä yhteistyön mahdollisuuksista Työfysioterapeutti Minna Kinnunen ja työterveyspsykologi Riitta Veijalainen, Työterveys Wellamo Oy, Lahden yksikkö Päivien päätös, Jaana Iisakkila

12 TYÖFYSIOTERAPEUTIT ry. SYYSOPINTOPÄIVÄT Sokos Hotel Paviljonki/ Messu- ja kongressikeskus, Lutakonaukio 10, Jyväskylä Moniammatillisesti TULE-vaivat hallintaan ILMOITTAUTUMINEN PÄIVILLE Ilmoittautumiset mennessä Työfysioterapeutit ry:n www-sivuilla olevan linkin kautta. Opintopäivät lasketaan kuuluviksi työterveyshuoltolain edellyttämään asiantuntijoiden täydennyskoulutukseen. Opintopäivien osallistumismaksu: 300 / 2 päivää ja 180 / 1 päivä. Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit ja ruokailut. Varsinaisen ilmoittautumisajan jälkeen tapahtuvasta peruutuksesta veloitetaan 50 % osallistumismaksusta. Perumatta jättämisestä veloitetaan täysi osallistumismaksu. Hotellihuonekiintiö Sokos Hotel Paviljongista on varattu Työfysioterapeutit-nimellä asti 120 / 1 hengen huone ja 140 / 2 hengen huone. Puh Osallistumismaksu maksetaan yhdistyksen tilille Maksun viitetietoihin: Syysopintopäivät 2012, OSALLISTUJAN NIMI ja työnantaja Ilmoittautuminen on sitova.

13 TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSKOKOUS Työfysioterapeutit ry:n syyskokous pidetään torstaina klo Sokos Hotel Paviljonki/ Messu- ja kongressikeskus Lutakonaukio 10, Jyväskylä Kokouksessa käsiteltävät asiat: - hyväksytään yhdistyksen seuraavan kauden toimintasuunnitelma - käsitellään ja vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio - valitaan hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi - valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet erovuoroisten tilalle - valitaan kaksi (2) tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa Helsingissä 6. päivänä syyskuuta 2012 TERVETULOA! Työfysioterapeutit ry, hallitus VALTAKIRJA Varsinaisen jäsenen nimi: Täten valtuutan: edustamaan minua Työfysioterapeutit ry:n vuosikokouksessa / allekirjoitus: nimen selvennys tekstaamalla

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 Fysioterapialiitto ja Tempur valitsivat huhtikuussa Vuoden Fysioterapeutti - palkinnon saajaksi työfysioterapeutti Anne Kunnarin. Hän työskentelee tällä hetkellä Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitoksen johtajana. Valinnan perusteina olivat, että hän on edistänyt fysioterapeuttien ammatinkuvaa työterveyshuollossa kehittämällä fysioterapeuttien vastaanottotoimintaa ja lisännyt tutkitun tiedon hyödyntämistä käytännön fysioterapiatyössä. Myönnetty palkinto työfysioterapeutille ja Pohjois-Suomeen herättää kiinnostusta tietää lisää, kuka on Anne Kunnari? Olen 51- vuotias Anne Birgit Kunnari. Perheeseen kuuluu avopuoliso sekä kaksi aikuista omassa taloudessa asuvaa perheellistä lasta. Harrastuksiin kuuluu kuorolaulu, marjastus, pilkkiminen sekä avopuolison kanssa luonnossa liikkuminen. Olen viimeiset kymmenen vuotta tehnyt hallinnollisia tehtäviä ja sitä ennen pitkään yli 20 vuotta kliinistä fysioterapeutin työtä. Sain olla perustamassa Lapin keskussairaalaan fysiatrian poliklinikan toimintaa innovatiivisten työkavereiden kanssa ja siellä fysioterapeutin työssäni tapasin päivittäin asiakkaita, joiden kohdalla työfysioterapeutin työn tärkeys korostui ja yhteistyö eri työterveyshuoltojen kanssa tiivistyi. Elv:n tutkinnon suoritin Porissa -93 pääaineena tuki- ja liikuntaelin fysioterapia ja tähän koulutukseen sisältyi myös ns. lyhyt työfysioterapeutin kurssi. Tämä innosti myös työfysioterapeutin erikoistumisopintojen käymiseen myöhemmin v.2003.sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suoritin v. 2007, terveyden edistämisen koulutusohjelmasta. 1. Millaisessa organisaatiossa työskentelet? Viimeiset vuodet olen johtanut Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitosta, jossa olemme kehittäneet moniammatillista työtapaa ja rakentaneet myös resurssit moniammatillisen työskentelytavan mukaisesti. Henkilökuntaa meillä yli neljäkymmentä joista työfysioterapeutin tehtävissä on viisi henkilöä, työterveyshoitajia kaksitoista, työterveyslääkäreitä kymmenen ja työterveyspsykologeja kolme, vastaanotonhoitajia neljä. Asiakkaita noin 8000 jatka työskentelevät 600 työpaikalla. Toimialat ovat edustettuna laidasta laitaan isoista kuntatyöpaikoista yhden henkilön yrityksiin. 14

15 KUNNIANIMITYS VUODEN FYSIOTERAPEUTTI Millaiseksi koet työterveyshuollon moniammatillisen yhteistyön? Olemme tähän saakka toimineet kahdessa eri tiimissä ja lisäksi on ollut ns. toimistotiimi. Nyt olemme tulleet siihen vaiheeseen organisaatiokulttuuria, että mietimme uudelleen organisoitumista henkilökunnan kanssa. Henkilökuntamäärän lisääntyessä kahden toiminnallisen tiimin matka on käymässä tienpäähän ja on uusien ratkaisujen aika. Erityisen tärkeänä näen kaikkien osallistumisen ja hyvien toimintakäytäntöjen jakamisen. Toimintaprosessien kertaaminen on erityisen tärkeää, jotta jokainen muistaa oman työn tärkeyden osana asiakasprosesseja. Mielestäni julkisella puolella pitäisi kehittää erilaisia henkilöstön palkitsemistapoja, innovatiivisuuden säilyttämiseksi. 3. Miltä tuntui kuulla olevansa Vuoden fysioterapeutti? Arvostan saamaani nimitystä korkealle ja koen sen olevan sen osoitus ammatillisesta kehittymisestäni sekä osallistumisestani alan kehittämiseen eri foorumeissa. Otin nimityksen nöyränä vastaan ja oli kiva saada tunnustusta myös tänne pohjoiseen. Erityiseksi koen sen myös siksi, että aloitteen tekijänä on ollut oma henkilökunta. 4. Millaisena näet työfysioterapian nyt ja tulevaisuudessa? Tärkeää olisi saada työfysioterapeutti mukaan moniammatillisiin työryhmiin esim. työhyvinvointipalavereihin, kuten meillä! Jatkossa mielestäni tärkeitä ovat edelleen ennaltaehkäistä mm. kansansairauksia sekä osallistuminen työympäristön suunnitteluun, missä yhteistyö muiden ammattiryhmien ja työpaikan kanssa korostuu. Asiakkaiden kokonaisvaltaisen tilanteen hallintaan tarvitaan eri asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden osallistumista kaikilla työterveyshuollon osa-alueilla. Hyvän työterveyshuolto käytännön mukainen toiminta tarvitsee toteutuakseen työfysioterapeutin asiantuntijuutta nyt ja tulevaisuudessa. 5. Millaista lisäkoulutusta koet tarvitsevasi nykyisessä työssäsi? Yhteistyö korkeakoulujen ja työelämän kanssa on välttämätöntä, jotta pystymme vastaamaan ajoissa työelämän tarpeeseen. Työelämätaitojen osuutta kaikessa ammatillisessa koulutuksessa täytyisi mielestäni lisätä ja niin, että niissä korostuisi jokaisen oma vastuu työhyvinvoinnista ja omasta työkunnosta välittämisestä. Elinikäinen oppiminen on asia, jota ei voi liiaksi korostaa. 6. Miksi kiinnostuit työfysioterapiasta? Olen hakeutunut kuntoutusalalle halusta tehdä ihmisläheistä työtä, joka mahdollistaa myös ennaltaehkäisyn ja tulosten seurannan. Erittäin tärkeäksi koen tutkitun tiedon tuomisen käytäntöön. 7. Jos olisit itsevaltias yhden päivän, mitä tekisit/ muuttaisit Rovaniemellä ja valtakunnallisesti? Jokaiselle antaisin halun ja keinot välittää omasta ja ympäristön hyvinvoinnista. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 3/2012 Uusia tuulia alueelliseen toimintaan Eri puolilla maatamme on jäsenaktivisteja, jotka omilla alueillaan toimivat alueyhdyshenkilöinä ja ovat käynnistäneet työfysioterapeuttien yhteisiä tapaamisia. Edelleen on kuitenkin hiljaisia alueita. Yhdistyksemme toimintasuunnitelmaan on jo muutaman vuoden ajan ollut kirjattuna alueellisen toiminnan laajentaminen niille alueille, joilla sitä ei vielä ole. Tätä tavoitetta ajatellen järjestetään marraskuun syysopintopäivien yhteydessä alueyhdyshenkilöiden palaveri, jonka tarkoituksena on tukea jo toimivien alueyhdyshenkilöiden työtä sekä auttaa uusia yhdyshenkilöitä toiminnan käynnistämisessä. Mitä alueellinen toiminta on ja mitä se edellyttää yhdyshenkilöltä? Lappeenrannan ympäristössä on alueellista toimintaa ollut jo kolmisenkymmentä vuotta, välillä aktiivisemmin ja välillä on ollut hiljaisempaa. Siellä on kokoonnuttu kollegoiden työpaikoilla, kierretty tehtailla, kuunneltu alustuksia mm. toimintatavoista eri työterveyshuoltoyksiköissä, keskusteltu ajankohtaisista asioista, ratkottu osallistujien esille nostamia ongelmia eli opittu toistensa kokemuksista ja kehitetty sitä kautta työfysioterapeuttien työtä. Pian jo perinteeksi on muodostumassa paikallisen Martelan järjestämä matka Martelan syksyiseen ergonomiaseminaariin Helsinkiin. Matkalla on hyvää aikaa yhdessäololle sekä yhteisille asioille ja perillä voi sitten keskittyä luentoihin ja näyttelyyn. Muutamana viime vuonna on kokoonnuttu yhteen alueen työterveyshoitajien kanssa molempia ammattiryhmiä kiinnostavien teemojen merkeissä. Näihin tapaamisiin on kutsuttu mukaan kollegoita myös Kymenlaaksosta ja Etelä- Savosta. Myös Turun seudulla ja Keski-Suomessa on jo toimittu pitkään. Viime vuosina on syntynyt useampikin aktiivinen ryhmä eri puolille Hämettä. Pohjois-Karjalassa puhallettiin 90-luvulla ollut ja sitten pikku hiljaa hiipunut toiminta uuteen alkuun viime vuonna yhdessä Pohjois-Savon kanssa. Lappi, Pohjanmaa, Kymenlaakso, Etelä-Savo ja Uusimaa ovat alueita, joilla meidän tietojemme mukaan ei vielä ole alueellista toimintaa ja joille sitä on toivottu. Yhdessä tekeminen tarvitsee kuitenkin aina ainakin yhden aktiivisen, jolla on toisten yhteystiedot ja joka käynnistää tapaamisen ohjelmasuunnittelun ja kutsuu joukon koolle. Jos jo toimit alueyhdyshenkilönä tai jos sinua kiinnostaa ryhtyä yhdyshenkilöksi, tule mukaan syysopintopäiville ja yhdyshenkilöpalaveriin. Työfysioterapeutit ry maksaa yhdyshenkilöosallistujien matkat, opintopäivät ja illallisen, mutta ei yöpymistä. Päättäessäsi tulla mukaan ilmoittaudu yhdyshenkilötapaamista varten puheenjohtaja Jaana Iisakkilalle, ja opintopäiville normaalisti sivustolla olevan ilmoittautumislomakkeen kautta. Hallitus Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät Hki-Tukholma-Hki m/s Mariella, Viking Line Järjestäjät: Työsuojelupäälliköt ry, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys ry, Suomen Työhygienian Seura ry, Työfysioterapeutit ry 16

17 Työympäristömitalit Jäsenkuntamme aktivoitukaa mitalien hakuun. Työympäristömitalitoimikunnan kokouksessa, jossa edustajanamme on työfysioterapeutti Maarit Laine, on kovasti toivottu, että myös työfysioterapeutit hakisivat mitaleja. Ensimmäinen mitalinsaajamme, jolle hallitus anoi pronssista ansiomitalia, oli Tuulikki Luopajärvi vuonna Kaikkiaan työfysioterapeuteille on myönnetty kuusi pronssista ansiomitalia. Työympäristömitaleja on kahdenlaisia: työympäristön kultainen erityisansiomitali ja pronssinen ansiomitali. Erityisansiomitali voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työskentelystä työympäristön kehittämiseksi. Ansiomitali voidaan myöntää henkilölle hänen työpaikallaan tekemästä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Mitalit voidaan myöntää myös yhteisölle. Kultaista tai pronssista työympäristömitalia voidaan käyttää virallisissa tilaisuuksissa. Ne voidaan sijoittaa muiden suomalaisten kunniamerkkien rinnalle. Mitaleita seuraa omistuskirja. Ansiomitaleita myönnetään neljä kertaa vuodessa. Tarkemmat tiedot mitaleista ja hakuohjeet löytyvät TVL:n sivuilta. Kelan järjestämä valtakunnallinen Aslak- Kurssi työfysioterapeuteille vuonna 2013 Kelan kuntoutusryhmä on alustavasti myöntänyt Työfysioterapeutit ry:n hakeman valtakunnallisen ammatillisesti syvennetyn kuntoutuskurssin (ASLAK- kurssin), joka järjestetään Kiipulan Kuntoutuskeskuksessa. Kiipulan kuntoutuskeskus on ehdottanut ASLAK- kurssin ajankohdaksi seuraavia: (5 vrk, sisältää helatorstain, joka on normaali kuntoutuspäivä) (4 vrk) (3 vrk) Kaikki jaksot olisivat siis saman kalenterivuoden puolella. Yhteyshenkilönä on työfysioterapeutti Sari Poutanen Kiipulan kuntoutuskeskus Kiipulantie 507, PL 13, Turenki p tai (03) Uusien ASLAK- kurssien lopullinen toteutuminen vuonna 2013 riippuu siitä, myöntääkö eduskunta valtion vuoden 2013 talousarvion käsittelyn yhteydessä Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen esitetyn kokonaismäärärahan. Vasta tämän jälkeen kurssi voidaan lopullisesti rekisteröidä hyväksytyksi, jonka jälkeen on tiedossa kurssinumero. Hyväksymisestä tulee ilmoitus loppuvuodesta Tietoa kurssin toteutumisesta löytyy nettisivuiltamme sekä Kiipulan kuntoutumislaitokselta. 17

18 2012 TyöfysioterapeutTI mediakortti JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry, ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl TOIMITUS Merja Blomqvist, merja.e.blomqvist@sok.fi Taina Lehtomäki, taina.lehtomaki@hus.fi Piia Hammaren-Luoso piia.hammaren-luoso@fysiosporttis.fi TAITTO Jan-Eric Wargelin janne.wargelin@gmail.com TILAUKSET Sihteeri Hanna Nummela hanna.nummila@yle.fi (09) TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3 Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus AIKATAULU Nro ilmestyy aineisto viim. 1 maaliskuussa touko-kesäkuussa syys-lokakuussa joulukuussa

19 ILMOITUSHINNAT JA KOOT 1/1 1/2 2/3 1/2 1/1 s. 2/3 s. 1/2 s. 1/2 s. 170x260mm 170x170mm 170x130mm 85x260mm /3 1/4 1/4 Takakansi, mustavalkoinen 750 1/1 s. 1/4 s. 1/4 s. Takakansi, 170x85mm 170x65mm 85x130mm neliväri Koulutusilmoitukset -25% yllämainituista hinnoista. Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi) Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80 / ilmoitus. ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, teija.saari@espoo.fi, aineiston jätttöpäivään mennessä. Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä. TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50 / vuosi, Työfysioterapeutit ry Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk. kuluessa lehden ilmestymisestä.

20 PYYDÄ ESITTELY!