Edelläkävijä. Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Strategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Edelläkävijä. Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Strategia 2012 2016"

Transkriptio

1 Edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi Strategia

2 Sisältö 5 Muuttuva toimintaympäristö 5 Lainsäädännön muutokset 6 Väestö ja sairastavuus 6 Julkisen talouden kehitys 7 Henkilöstön saatavuus 8 Teknologian kehitys 9 HUS organisaationa 10 Päämäärämme ja tavoitteemme vuosina Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito 15 Korkeatasoinen tutkimus ja opetus 19 Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa 22 Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta 24 Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset ja niihin liittyvät tavoitteet 25 Osaava ja motivoitunut henkilöstö 27 Hallittu ja tasapainoinen talous 28 Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu 30 Uudistava johtajuus ja organisaatio 33 Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus 2

3 Mikä on strategia? Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston hyväksymää tavoite- ja toimintaohjelmaa. Strategia uudistetaan valtuustokausittain. Tämä strategia on hyväksytty HUS:n valtuuston kokouksessa ja se on voimassa vuodet Visio: HUS vuosina HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. HUS:n arvot Ihmisten yhdenvertaisuus Potilaslähtöisyys Luovuus ja innovatiivisuus Korkea laatu ja tehokkuus Avoimuus, luottamus ja keskinäinen arvostus 3

4 4

5 Muuttuva toimintaympäristö Lainsäädännön muutokset Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain suurelta osalta korvaava terveydenhuoltolaki tuli voimaan Lain tavoitteissa korostuvat terveyspalvelujen asiakaslähtöisyys, perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen, terveydenhuollon laatu ja potilasturvallisuus sekä kustannusten kasvun hillintä. Potilaat voivat terveydenhuoltolain voimaan tultua valita yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa erikoissairaanhoidon toteuttajan mistä hyvänsä julkisesta toimintayksiköstä erityisvastuualueen (erva) sisällä. Vuoden 2014 alusta valinnanvapaus laajenee koskemaan kaikkia Suomen erikoissairaanhoidon julkisia toimintayksiköitä. Potilaiden valinnanvapaus 1. merkitsee tuottajien välistä kilpailua joistain potilasryhmistä 2. tekee hoidettavien potilaiden määrät nykyistä vaikeammin ennakoitavaksi 3. muuttaa sairaanhoitopiirin taloussuunnittelua ja laskutuksen perusteita aiempaa markkinalähtöisemmiksi. Perusterveydenhuollon vahvistaminen vaatii sairaanhoitopiiriltä uusia toimia perusterveydenhuollon osaamisen parantamiseksi ja hyvin toimivan hoitoketjun aikaansaamiseksi keskeisissä sairausryhmissä. Tämä edellyttää sairaanhoitopiirin asiantuntijoiden ja kuntien perusterveydenhuollon osaajien saumatonta ja organisaatioista riippumatonta yhteistyötä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on määritelty suuntaviivoja koko sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon uudistamiseksi osana kuntajärjestelmän rakenteellista uudistamista. Näiden uudistusten taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän julkistama muistio, jossa hahmotellaan koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen, rahoituksen, kehittämisen ja valvonnan uudistamista. Uudistusten valmistelu käynnistyy ripeästi, ja ne astuvat voimaan mahdollisesti jo vuosina eli tämän strategiakauden lopulla. Niihin valmistautuminen vaikuttaa keskeisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimintamuotoihin. 5 Uusi lainsäädäntö korostaa muun muassa asiakaslähtöisyyttä sekä terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta.

6 Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluidensa tarve kasvaa. Myös lukuisilla muilla lakiuudistuksilla on vaikutusta terveydenhuollon toimintaympäristöön, muun muassa kilpailuneutraliteettia koskevilla lainsäädäntömuutoksilla ja EU-tason säädöksillä (muun muassa terveyspalveludirektiivi). Väestö ja sairastavuus HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan noin 1,0 prosentin vuosivauhdilla lähivuosina. Kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden ryhmässä. Suuret ikäluokat ikääntyvät ja heidän terveyspalveluidensa tarve kasvaa. Tässä ikäryhmässä erityisesti syöpäsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet (mukaan lukien aivoverenkierronhäiriöt), näön ja kuulon toiminnan vajavuudet sekä kirurgista hoitoa vaativat tuki- ja liikuntaelinsairaudet kuormittavat merkittävästi erikoissairaanhoitoa. Muita merkittäviä väestön toimintakykyä rajoittavia sairauksia ovat muun muassa diabetes ja masennus. Työterveyshuollon palveluiden ulkopuolella olevan väestön määrä lisääntyy eläköitymisen myötä. Tämä lisää painetta julkisten terveyspalveluiden käyttöön. Suomessa eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet. Tämä on monimuotoisella tavalla seurausta yhteiskunnallisista tekijöistä, mutta osin myös terveydenhuoltojärjestelmän rakenteista ja toimintatavoista. Kasvava palvelukysyntään vaikuttava tekijä on niin sanottu konsumerismi (oppi, jonka mukaan markkinoiden tulee muotoutua kuluttajien halujen pohjalta). Erikoissairaanhoidon käyttäjät ovat aiempaa tietoisempia sairauksiensa hoitovaihtoehdoista. He ovat myös tottuneita vaatimaan toiveidensa mukaisia palveluja. Terveydenhuoltolain mukanaan tuoma valinnanvapaus mahdollistaa hakeutumisen potilaan toiveita parhaiten vastaavalle palveluntuottajalle. Julkisen erikoissairaanhoidon resursseista merkittävä osa kohdentuu erityisen vaativaan ja kalliiseen hoitoon. Hoitotakuun velvoitteet säätelevät varsin tarkoin erikoissairaanhoidon laajuutta. Nykyisen palveluvolyymin vähennykset edellyttäisivät käänteentekeviä läpimurtoja ennaltaehkäisyssä, uusia innovatiivisia sairaalahoitoa korvaavia hoitomuotoja tai lainsäädännön velvoitteiden väljennyksiä. Julkisen talouden kehitys Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toiminta riippuu sen jäsenkunnilta saamasta rahoituksesta. Niin sanottu julkisen talouden kestävyysvaje aiheuttaa sen, että ilman kansantalouden melko nopeaa 6

7 kasvua tai veroasteen tuntuvaa nousua, julkisia menoja joudutaan leikkaamaan velkaantumisen kasvun pysäyttämiseksi. Kansainvälisen talouden epävarmuuteen liittyvät tekijät heijastuvat Suomeen aiheuttaen epävarmuutta julkisten palveluiden rahoitusmahdollisuuksista. Nykyiseen lainsäädäntöön sisältyvästä yhdenvertaisuusperiaatteesta huolimatta lähivuosina julkisia palveluita ja investointeja jouduttaneen priorisoimaan aiempaa tiukemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisesti vanhuspalvelut vaativat lisärahoitusta. Tämän vuoksi on ennakoitavissa, että erikoissairaanhoitoon on käytettävissä suhteellisesti vähemmän kuntien rahoitusta kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon palveluille on kuitenkin lisääntyvästi kysyntää. Tämä aiheuttaa painetta tuottavuuden lisäämiseksi. Myös kansalaisten itsensä tai heidän työnantajiensa rahoitusosuuden kasvattamiseen terveydenhuollossa on painetta. Tämä tulee huomioida HUS:n strategiassa. Henkilöstön saatavuus HUS:n palveluksessa on valtakunnan suurin terveydenhuollon osaajien keskittymä, joka kykenee kaikkein vaativimpaan erikoissairaanhoitoon. 7

8 HUS on maamme suurin sairaanhoitopiiri, ja Hyks on maamme suurin ja merkittävin sairaala. Henkilökunnan nopeasta eläköitymisestä johtuen on epävarmaa, riittävätkö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusmäärät kattamaan alueellisen henkilöstötarpeen. Henkilöstön saatavuus on talouden ohella suurin yksittäinen uhkatekijä HUS:n menestykselliselle palvelutuotannolle. Onnistuminen rekrytoinnissa edellyttää, että HUS on vetovoimainen työnantaja. Asumisen kalleus kuitenkin vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Suuri osa erikoissairaanhoidon palveluista toimii 24/7- periaatteella, mikä edellyttää sairaanhoitohenkilöstöltä valmiutta päivystää tai tehdä kolmivuorotyötä. Yksityissektori pyrkii houkuttelemaan HUS:n henkilökuntaa palvelukseensa erityisesti julkista sektoria korkeammalla ansiotasolla ja joustavilla työajoilla. Henkilöstön riittävyys eri toimijoille on ensisijaisesti kilpailukykykysymys. Henkilöstön saatavuus muodostuu erikoissairaanhoidon kriittiseksi tuotantotekijäksi. HUS:n täytyy käyttää kaikki henkilöstöpolitiikan keinot ja mahdollisuudet, mukaan lukien työvoiman maahanmuutto, turvatakseen työvoiman saatavuuden. Teknologian kehitys Lääketieteen teknologinen kehitys on nopeaa. Uusia tutkimus- ja hoitomenetelmiä ja lääkkeitä otetaan käyttöön. Erikoissairaanhoito uusiutuu viiden vuoden välein. Hoitojen vaikuttavuus paranee lisäten väestön toimintakykyä ja elinikää. Globalisoituvassa maailmassa myös sairauksien kirjo voi muuttua nopeasti ja yllättäen. Ei-tarttuvat taudit ovat ylivoimaisesti suurin toimintakykyä rajoittava uhka, mutta tartuntatautiepidemiat ja muun muassa sairaalainfektiot ovat kasvava riski. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian (ICT) käyttö terveydenhuollossa lisääntyy edelleen, mikä asettaa kasvavia vaatimuksia terveydenhuollon tietojärjestelmille. Niiden toimintahäiriöt voivat pahimmillaan haitata laaja-alaisesti erikoissairaanhoidon toimintaa. Potilaiden sähköinen asiointi lisääntyy vähitellen ja muodostuu kiinteäksi osaksi hoitojärjestelmää. Strategiakauden aikana otetaan käyttöön muun muassa sähköinen resepti ja hankitaan uusi potilastietojärjestelmä. Yliopistollinen tutkimus vie lääketieteen kehitystä eteenpäin. Mahdollisuudet kartoittaa potilaan perimää nopeasti ja valita yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja 8

9 (personalized medicine) parantavat jo lähivuosina hoitotuloksia eräissä vaikeissa sairauksissa. Lääketieteellisen kehityksen seuraaminen edellyttää HUS:n oman asiantuntijaosaamisen jatkuvaa ylläpitoa. Tutkimustoiminnan rahoitus on kasvava haaste. Kansainvälinen ja kotimainen kilpailu tutkimuksessa on lisääntynyt ja vain vahvat, hyvin resursoidut ja organisoidut tutkimusyksiköt ja -ympäristöt säilyttävät vetovoimaisuutensa. HUS organisaationa HUS-organisaatio itse on osa toimintaympäristöä. HUS muodostettiin yhdistämällä Helsingin kaupungin erikoissairaanhoito, Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntainliitto. HUS on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Se on maamme suurin sairaanhoitopiiri, ja Hyks on maamme suurin ja merkittävin sairaala. HUS on kaksikielinen kuntayhtymä, jonka alueella on ruotsia äidinkielenään puhuvaa väestöä enemmän kuin minkään muun sairaanhoitopiirin alueella. HUS:n organisaatiota on muutettu usein lyhyen ajan sisällä. HUS-alueella kuntien erikoissairaanhoidon nettomenot asukasta kohti ovat kasvaneet maltillisemmin kuin muualla maassa. Toiminnan tuottavuus on parantunut. Palveluiden laatu on pysynyt hyvänä ja saatavuus on parantunut. Toisaalta myös väestö HUS-alueella on terveempää ja nuorempaa kuin muualla Suomessa. Kaikissa palveluissa HUS ei ole kilpailukyvyltään johtava sairaalaorganisaatio. Toiminnan kehittämis- ja tehostamismahdollisuuksia on edelleen laajalla rintamalla. Niiden toteuttamisen edellytyksenä on kannustava ja vuorovaikutukseen perehtyvä johtamistapa ja sisäisen yrittäjyyden henki. Kuntien yhteisenä sairaalayhtymänä HUS:n ja sen omistajakuntien keskinäinen luottamus on kaiken menestymisen perusta. Hyksin asema maamme suurimpana ja merkittävimpänä sairaalana on HUS:ssa keskeinen. Nykyinen Hyks on muodostettu yhdistämällä Hyksin Helsingin kaupungin alueella olevat sairaalat, Espoossa sijaitseva Jorvin sairaala ja Vantaalla sijaitseva Peijaksen sairaala. Tämän järjestelyn seurauksena Hyks on toisaalta tertiääritason huippusairaala, kaikkien Uudenmaan alueen kuntien keskussairaala ja pääkaupunkiseudun niin sanotun perustason erikoissairaanhoidon tuottaja. Tämä asettaa haasteita, joiden ratkaiseminen on keskeinen strategiakauden tehtävä. 9

10 HUS:n strategiset päämäärät vuosina Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta 10

11 Päämäärämme ja tavoitteemme vuosina Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito HUS:n ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle ja säädösten tai sopimusten mukaisesti myös muulle väestölle erikoissairaanhoidon palveluja. Väestön määrällinen kasvu ja ikääntyminen otetaan ennakoivasti huomioon palveluiden riittävyyden turvaamiseksi. Potilaat pääsevät hoitoon nopeasti ja heitä hoidetaan yhdenvertaisesti lääketieteellisten hoitokriteereiden mukaisesti. Potilaiden tutkimus ja hoito on turvallista ja laadultaan korkeatasoista. Sen todentaminen edellyttää, että hoidon tuloksia mitataan ja vertaillaan muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen tulee olla vaikuttavia ja näyttöön perustuvia. Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta. Asiakaslähtöisyyttä parannetaan. Potilaita hoidetaan yksilöllisesti ja hyvässä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. HUS on kaksikielinen sairaanhoitopiiri. Tavoitteet: Hoitotulosten vertailtava laatu Potilaiden tutkimuksen ja hoidon parantamiseksi hoidon tuloksia arvioidaan systemaattisesti ja tuloksia verrataan muihin sairaaloihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tämä edellyttää kliinistä laadunhallintaa. Potilasturvallisuus Potilasturvallisuuden varmistaminen perustuu järjestelmään, jossa turvallisuusriskit ja poikkeamat raportoidaan, analysoidaan ja niihin reagoidaan korjaustoimenpitein. Hoidon tarpeenmukaisuus Epidemiologisilla selvityksillä ja muilla analyyseilla arvioidaan hoitopalveluiden tarjontaa suhteessa Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta. 11

12 niiden kysyntään sekä väestössä esiintyvään tarpeeseen ja niihin perustuen suunnataan ja kehitetään hoitopalveluiden tarjontaa väestölle yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen hoidon saatavuuden varmistamiseksi. Palveluita kehitetään tietoon perustuen. Tulevaisuuden muutoksia ennakoidaan säännöllisesti. Hoidon vaikuttavuus Potilaiden tutkimus ja hoito perustuvat tieteellisissä tutkimuksessa todettuun näyttöön ja tietoon vaikuttavuudesta. Uusia hoitomuotoja kehitetään ja otetaan käyttöön hallitusti. Yhtäläiset hoidon perusteet Potilaat otetaan hoitoon ja hoidetaan kansallisesti ja kansainvälisesti hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti. Potilaan kotikunta, sosiaalinen asema tai muut vastaavat syyt eivät oikeuta poikkeamaan näistä periaatteista. Ensihoito ja kiireellinen hoito Kiireellinen hoito annetaan välittömästi noudattaen hoidon kiireellisyysperiaatteita. Hoito alkaa vaikuttavana ensihoitona koko HUS:n alueella. Suunnitellun hoidon saatavuus ja oikea-aikaisuus Kiireetön eli ennalta suunniteltu tutkimus ja hoito toteutetaan joustavasti ottaen huomioon potilaiden yksilölliset tarpeet ja tutkimuksen ja hoidon viiveistä aiheutuvat terveydelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Potilaiden tutkimukset ja hoidot ajoitetaan vaikuttavuuden kannalta mahdollisimman oikea-aikaisesti ja palveluiden laajuus mitoitetaan väestön tarpeiden mukaisesti vähintään hoitotakuu toteuttaen. Kysynnän ja tarjonnan vaihtelua tasapainotetaan oman toiminnan joustojen lisäksi hyödyntäen kilpailutettua alihankintaa. Potilaille luodaan mahdollisuus itse varata suunnitellun hoidon aika. Hoidon saatavuuden toteutumista seurataan systemaattisesti. Hoitotilanteessa poliklinikoilla, toimenpideyksiköissä ja osastoilla noudatetaan sovittuja aikatauluja. Hoitojen peruuntumista sairaalasta johtuvista syistä vähennetään. Pitkäaikaissairaiden hoito Pitkäaikaista tai toistuvaa hoitoa ja seurantaa tarvitsevien potilaiden hoito toteutetaan yhdessä perusterveydenhuollon kanssa noudattaen keskeisten kansantautiryhmien hoidosta laadittuja palveluketjuja, Käypä hoito -periaatteita ja alueellisesti sovittavia palveluketjuja, jotka vastuutetaan ja joiden laatua ja toimivuutta seurataan systemaattisesti. HUS antaa terveyskeskuksille niiden tarvitseman asiantuntijatuen. 12

13 Palliatiivinen hoito ja saattohoito Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa sovitaan sairaanhoitoalueittain palveluketjut yhdessä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa siten, että jokaisella potilaalla on yksilöllisesti sovittu hoitosuunnitelma vastuuhenkilöineen yli organisaatiorajojen. Potilaiden valinnanvapaus Vahvistetaan potilaan lakisääteistä oikeutta vaikuttaa hoitopaikan valintaan yhdessä hoitavan lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa parantamalla valinnan edellytyksiä, kohdentamalla resursseja kysynnän perusteella ja vastaamalla potilaiden hoidon tarpeisiin aikaisempaa joustavammin. Parannetaan potilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa myös hoitavan lääkärin valintaan sairaalassa. Potilaiden kohtelu ja yksilöllisyys Potilaan kohtelu on kunnioittavaa, inhimillistä ja yksilöllistä. Hänen oikeuttaan osallistua itseään ja sairauttaan koskeviin ratkaisuihin ja saada riittävästi tietoa tutkimuksistaan ja hoidostaan parannetaan. Kielelliset oikeudet Suomen- ja ruotsinkieliset potilaat saavat hoidon omalla äidinkielellään. Henkilöstölle järjestetään jatkuvasti kieliopintoja ja heitä kannustetaan potilaan äidinkielen käyttöön. Muihin kieliryhmiin kuuluvia potilaita tuetaan hoitoon liittyvässä kommunikaatiossa muun muassa tulkkipalveluin. Sairaala-alueiden opasteissa käytetään suomen, ruotsin ja englannin kieltä. Viittomakieliset palvelut turvataan. Lapsen asema Lapsuus tunnistetaan kokonaisvaltaisesti potilaan ja perheen tarpeita ja oikeuksia sääteleväksi ja sairauksien hoitoon vaikuttavaksi tekijäksi. Lasten sairaanhoitoa kehitetään lapsuuden itseisarvo kaiken aikaa huomioiden. Potilaiden antamat palautteet Potilailla on mahdollisuus antaa jatkuvasti ja systemaattisesti palautetta saamastaan hoidosta ja HUS:n yksiköiden toiminnasta. Tämä palaute raportoidaan säännöllisesti eri organisaatiotasoilla ja sen tuloksia hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Potilaiden hoitoa koskevat kantelut, valitukset ja muistutukset käsitellään viipymättä. Potilasasiamiestoiminta on asiakaslähtöistä, potilaiden näkökantoja kunnioittavaa ja heidän ongelmissaan auttavaa. Sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti. Potilailla on mahdollisuus antaa jatkuvasti ja systemaattisesti palautetta saamastaan hoidosta ja HUS:n yksiköiden toiminnasta. 13

14 Hoito lähellä potilasta Potilaan hoito pyritään järjestämään niin lähellä hänen asuinpaikkaansa kuin se lääketieteellisen laadun ja kustannushyödyn kannalta on mahdollista. Kotisairaalatoimintaa kehitetään yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Liikkuvia toimintamuotoja kehitetään ja lisätään. Kommunikaatioteknologian suomia mahdollisuuksia hoidossa kehitetään. Sairaalahoidon saavutettavuus Potilaiden pääsyä sairaaloihin helpotetaan joukkoliikennejärjestelyin ja parantamalla pysäköintimahdollisuuksia yhdessä kuntien kanssa. Sairaaloiden aulatilojen toiminnallisuutta ja potilaiden opastusta parannetaan. Tutkimus- ja hoitotilat, potilashotellitoiminta Tutkimus- ja hoitotiloja kehitetään potilaiden hoidon kannalta yhä paremmiksi. Pitkän tähtäimen tavoitteena on yhden hengen potilashuoneet. Korkeatasoinen sairaalahygienia varmistetaan. Toteutetaan erillinen potilashotelli. Potilaiden ohjaus, potilasinformaatio Informaatiota potilaille ja heidän omaisilleen kehitetään näyttöön ja monitieteelliseen tutkimukseen perustuen. Potilasohjauksessa käytetään innovatiivisesti uutta informaatioteknologiaa. Kaikille asiakaspalvelu- 14

15 tehtävissä oleville järjestetään asiakaspalvelukoulutus. Potilaille tärkeät tukipalvelut Potilaille tärkeitä tukipalveluita, kuten ruokailua, vaatetusta ja kommunikaatiomahdollisuuksia sairaalahoidon aikana kehitetään järjestelmällisesti. Kolmannen sektorin vapaaehtoista kumppanuutta lisätään osana potilaan hyvinvointia. Taide ja kulttuuri sairaaloissa Potilaiden hoitoympäristöä kehitetään erillisen toimintaohjelman perusteella terveyttä edistäväksi ja potilaan voimavaroja tukevaksi. Taiteen ja kulttuurin monipuolista käyttöä lisätään osana potilaiden hyvinvointia ja hoitoa. Koko HUS:iin ja sen eri sairaaloihin perustetaan taidetoimikunnat. Perheen, omaisten ja läheisten rooli Potilaiden läheisten tarpeet huomioidaan sairaaloiden tiloissa ja toiminnassa. Heitä tuetaan ja heidän voimavarojaan hyödynnetään potilaan hoidossa. Läheiset ovat tärkeä terveyden edistämisen kohderyhmä. Potilasjärjestöt HUS järjestää vuosittain eri potilasjärjestöille kuulemisja informaatiotilaisuuksia, joissa potilasjärjestöillä on mahdollisuus saattaa näkemyksensä HUS:n päättäjien, johdon ja asiantuntijoiden tietoon. Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Suomalainen yhteiskunta odottaa oikeutetusti HUS:lta uusimpaan tietoon perustuvaa sairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa. Välttämätön edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi on korkeatasoinen tutkimustyö ja opetustoiminta. Tutkimuksessa ja opetuksessa HUS toimii tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston, sen lääketieteellisen tiedekunnan ja muiden korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tutkimustoiminnan edellytyksiä vahvistetaan sekä taloudellisesti että hallinnollisesti. Erillistä tutkimusstrategiaa päivitetään. Meilahden kampusta kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa kansainvälisesti arvostettuna huippututkimuksen keskuksena, joka pohjoismaisessa vertailussa sijoittuu kahden ja eurooppalaisessa vertailussa viiden parhaan joukkoon. Laadukkaalla perus-, erikoistumis-, jatko- ja täydennyskoulutuksella turvataan korkeatasoinen osaaminen ja varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Koulutuksessa hyödynnetään koko HUS:n sairaala- ja toimintayksikköverkostoa. Laaditaan erillinen koulutusstrategia yhdessä erityisvastuualueen muiden sairaanhoitopiirien ja toimialan tärkeimpien oppilaitosten kanssa. Tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävänä tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa. 15

16 Perusterveydenhuollon osaamistarpeiden parempi tunnistaminen ja koulutustarpeeseen vastaaminen huomioidaan. Tavoitteet: Yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala (Hyks) muodostaa Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen toimintaympäristön. Hyks ja tiedekunta ovat erottamaton kokonaisuus. Tämän yhteistyön kaikinpuolinen jatkaminen ja kehittäminen ovat HUS:n avaintavoitteita. Yhteiset virat ja molemminpuolinen johtotyöhön osallistuminen ovat keskeinen osa tätä yhteistoimintaa. Meilahden kampuksella toteutuva yhteistyö pyritään kehittämään niin hyväksi, että se voisi toimia maailmanlaajuisena esimerkkinä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi HUS, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, Biomedicum Helsinki ja Suomen molekyylilääketieteen instituutti muodostavat yhdessä Helsinki Academic Medical Centerin ja tätä nimeä käytetään viestinnässä mahdollisimman laajasti. Yhteistoiminnan piiriin kuuluvat myös muut HUS:n sairaalat ja toimintayksiköt ja muut yliopistot ja korkeakoulut. Yliopistosairaalan aseman selkeyttämiseksi ja kehittämiseksi laaditaan erillinen asiakirja, jossa kiteytetään Hyksin rooli toisaalta opetus- ja tutkimusyhteisönä, tertiääritason sairaalana, HUS-alueen keskussairaalana ja pääkaupunkiseudun perusterveydenhuoltoa tukevana sairaalana. HUS:ssa tehtävän tutkimustyön periaatteet ja suuntaviivat Tutkimuksen asema HUS:n yhtenä perustehtävänä tunnustetaan koko organisaatiossa ja jäsenkunnissa. HUS:n sairaaloissa ja muissa yksiköissä keskitytään sellaiseen tutkimukseen, joka onnistuessaan johtaa perustavaa laatua olevaan uuteen tietoon ja sen avulla sairauksien parantuneeseen diagnostiikkaan ja hoitoon. Tutkimus on ohjelmallista ja kohdistuu suuriin kokonaisuuksiin ja on kansainvälisesti arvostettua. Erillisessä tutkimusstrategiassa määritellään yksityiskohtaisemmin tutkimuksen periaatteet, suuntaviivat ja painopisteet sekä keinot asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimustoiminnan eettinen perusta pidetään selkeänä ja vahvana. Tutkimustoiminnan tuloksia hyödynnetään kliinisessä palvelutuotannossa, ja sen tuloksista raportoidaan säännöllisesti päättäjille ja sidosryhmille. 16

17 Muu terveystieteellinen tutkimustoiminta HUS koordinoi ja tukee aktiivisesti alueensa perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa. Kaikkien HUS:ssa eri ammattiryhmissä työskentelevien harjoittaman tieteellisen tutkimustyön edellytyksiä pyritään parantamaan. Hoitotieteen professuurin perustamista Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan edistetään. Terveystaloustieteellistä tutkimusta ja terveydenhuollon johtamisen tutkimusta vahvistetaan. Vaikuttaminen valtakunnallisiin päätöksiin Yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa vaikutetaan kliinisen lääketieteen tutkimuksen aseman vahvistumiseen valtakunnallisessa tiede- ja tutkimuspolitiikassa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä. Tutkimustoiminnan valtionrahoitusta (entinen erityisvaltionosuusrahoitus) pyritään tuntuvasti lisäämään yhdessä muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Yhteistyö muiden yhteisöjen ja teollisuuden kanssa Tutkimustulosten käytännön merkitystä uusien tuotteiden ja palveluiden pohjana tehostetaan uudistamalla ja aktivoimalla HUS:ssa tehtyjen innovaatioiden hyödyntämisjärjestelmä. Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään. Vahvistetaan HUS:n kilpailukykyä kliinisten lääketutkimusten suorituspaikkana. Tilaustutkimuksiin kohdistetaan samat riippumattomuus- ja eettiset vaatimukset kuin muuhunkin tutkimustyöhön. Hyks-instituutin toimintaa kehitetään yhdessä sen muiden taustaorganisaatioiden kanssa. Tutkimustoiminnan rahoitus Tutkimustoiminnan rahoituksen läpinäkyvyyttä parannetaan suhteessa palvelutuotantoon. HUS:n talousarvioon sisällytetään erillinen tutkimustoiminnan määräraha, jota pyritään kasvattamaan strategiakaudella. Opetustoiminnan laajuus ja rahoitus Opetustoimintaa HUS:n sairaaloissa ja toimintayksiköissä kehitetään yhdessä opetuksesta vastuussa olevien yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Palvelujärjestelmän työvoimatarpeiden toteutumista edistetään säännöllisillä neuvotteluilla valtionhallinnon, Uudenmaan liiton ja koulutusyksiköiden kanssa. Laaditaan yhdessä arvioita koulutusmääristä. Valtion korvauksen lääkärikoulutuksesta Tieteellistä yhteistyötä teollisuuden kanssa kehitetään. 17

18 lisäämiseksi vaikutetaan yhdessä muiden yliopistollisten sairaanhoitopiirien kanssa. Toimitaan myös muun akateemisen tutkimushenkilöstön erikoistumiskoulutuksen saamiseksi valtion korvausten piiriin. Muun opetustoiminnan rahoitus turvataan sopimuksin. Lääkäreiden peruskoulutus HUS kehittää yhdessä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa lääkäreiden peruskoulutusta ja on osaltaan valmis edistämään koulutuksen sisällön kehittämistä ja koulutuksen määrällistä laajentamista arvioidun tarpeen mukaiseksi. Erikoistumiskoulutus Lääkäreiden ja hammaslääkäreiden erikoistumiskoulutus mitoitetaan nykyisten erikoislääkäreiden poistumaan ja tarveanalyysiin perustuvan arvion perusteella niin, että erikoislääkäreiden määrä riittää tulevaisuudessa palvelujärjestelmän tarpeisiin. Erikseen huomioidaan yleislääketieteen erikoislääkärikoulutustarve ja perusterveydenhuollon lääkäreiden täydennyskoulutus HUS:n sairaaloissa. HUS:n sairaaloissa ja muissa toimintayksiköissä annettava lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ja muun henkilöstön erikoistumiskoulutus on suunnitelmallista ja mahdollistaa myös riittävän teoreettisen opiskelun. 18

19 HUS pitää erittäin tärkeänä, että Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa olisi kaikilla lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoisaloilla ainakin yksi professoritasoinen opettaja. Hoitohenkilöstön perus- ja jatkokoulutus HUS kehittää yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa terveydenhuollon opiskelijoiden perus- ja jatkokoulutusta. Osallistumalla koulutusohjelmien suunnitteluun HUS parantaa hoitohenkilökunnan osaamisen työelämävastaavuutta. Erva-alueen koulutusohjelma HUS:n johdolla laaditaan Hyksin erityisvastuualueen (HUS, Carea, Eksote) yhteinen terveydenhuoltohenkilöstön koulutusohjelma. Siihen täytyy sisältyä analyysiin perustuva suunnitelma alueen erikoislääkäreiden tulevista koulutusmääristä. Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Terveydenhuoltolain punainen lanka on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen. HUS tarjoaa jäsenkuntiensa terveyskeskuksille tasaveroista kumppanuutta perusterveydenhuollon omia periaatteita kunnioittaen. Tämä on merkittävä muutos HUS:n toiminnassa. Tavoitteet: Terveydenhuollon kokonaisuus, uusi rakenne Perusterveydenhuollon, sitä lähellä olevien sosiaalipalveluiden (vanhustenhuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, kasvatus- ja perheneuvolat, päihdehuolto, vammaispalvelut) ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa kehitetään yhteisillä sopimuksilla, päällekkäisyyksiä purkamalla ja muuttamalla palvelurakennetta yhä perusterveydenhuolto- ja avohoitokeskeisemmäksi. HUS:n koordinoimana toimivat potilasrekisterit ovat saumattoman yhteistoiminnan edellytys. Julkisin varoin järjestetyn erikoissairaanhoidon kysynnän hallitsemiseksi tarvitaan uudenlaisia innovatiivisia toiminnan muotoja, kuten noutavaa hoitoa tai perusterveydenhuollon ohjaamaa erikoissairaanhoitoa. Terveyden edistäminen Terveyden väestöryhmittäinen eriarvoisuus on suurin terveydellinen epäkohta ja uhkatekijä Suomessa. Terveyden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen on koko yhteiskunnan tehtävä. Vain ennaltaehkäisevällä toiminnalla ja vaikuttamalla kroonisten sairauksien riskitekijöihin voidaan vähentää sairastavuutta ja samalla sairaanhoidon kustannuksia. Terveydenhuoltolain punainen lanka on perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveydenhuollon kokonaisuuden johtaminen. 19

20 HUS:lla on oma terveyden edistämisen asiantuntijayksikkönsä ja terveyden edistämisen toimintasuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Yhteistyöfoorumit Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja rakennemuutoksen toteuttaminen edellyttävät monella tasolla vakituisia moniammatillisia yhteistyöfoorumeita ja -muotoja HUS:n, sen sairaanhoitoalueiden, kuntien ja niiden yhteistoimintaalueiden perusterveydenhuollon välillä. HUS:ssa kehitetään systemaattisesti asiakkuuden hallintaa. Yhteistyöfoorumeiden neuvottelujen keskeiset kohteet ovat rakenteelliset muutokset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä kokonaisuutena johdettavat potilaslähtöiset palveluketjut. HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain edellyttämä sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi alueen terveyskeskusten toimintaa ja kehittää osaltaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä. Perusterveydenhuollon yksikkö muodostetaan vuoden 2011 aikana. Sen toimintaa ohjaa alueen terveyskeskusten muodostama ohjausryhmä. 20

21 Alueellinen järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain edellyttämä terveydenhuollon alueellinen järjestämissuunnitelma laaditaan yhdessä kuntien ja niiden terveyskeskusten kanssa vuosien aikana. Se päivitetään vuosittain. HUS:n alueella laaditaan sekä sairaanhoitoaluekohtaiset että koko HUS:n kattava järjestämissuunnitelma. Konsultaatiot ja erikoissairaanhoito perusterveydenhuollossa Yhdessä terveyskeskusten kanssa laaditaan suunnitelmat polikliinisten erikoissairaanhoidon palveluiden organisoimisesta terveyskeskuksissa kunkin terveyskeskuksen haluamassa laajuudessa. HUS:n tavoitteena on tukea erilaisin toimintamuodoin terveyskeskuslääkäreiden ja muun perusterveydenhuollon henkilöstön työtä, eikä siirtää heidän tehtäviään erikoislääkäreille. Perusterveydenhuollon yhteiset palvelut, kuten yhteispäivystykset HUS järjestää kunnille ja perusterveydenhuollolle niiden tarvitsemia sellaisia palveluita, joissa sairaanhoitoalueen tai koko HUS:n alueen kattava järjestäminen on tarpeen. Tällaisia palveluita ovat terveydenhuoltolaissa mainittujen (ensihoito, sairaankuljetus, potilasrekisteri, alueellinen varautuminen, täydennyskoulutus ja niin edelleen) lisäksi muun muassa yhteiset päivystyspalvelut mukaan lukien suun terveydenhuollon päivystys, apuvälinepalvelut, tietohallinnon palvelut, hankintapalvelut, lääkehuollon palvelut, laboratorio- ja kuvantamispalvelut, välinehuollon palvelut ja muut erikseen sovittavat palvelut. Palveluiden järjestämistä varten voidaan tarvittaessa muodostaa HUS:n ja kuntien yhteisiä organisaatioita. Perusterveydenhuollon ydinpalvelut terveyskeskukset järjestävät itse. Lähetteet ja palautteet Lähete- ja palautetoimintaa kehitetään tietojärjestelmiä hyödyntäen nopeammaksi ja joustavammaksi. Lähetteet käsitellään viipymättä ja hoitopalautteet laaditaan nopeasti. Lähetteet ja palautteet perustuvat yhdessä sovittuihin rakenteisiin. Yhteiset palveluketjut Keskeisille potilasryhmille laaditaan sairaanhoitoalueittain yhteiset palveluketjut, joissa on sovittu potilaiden hoidon periaatteista ja eri toimijoiden tehtävistä, työnjaosta ja vastuista potilaiden omia voimavaroja ja valintoja hyödyntäen. Palveluketjut kuvataan sähköisessä muodossa, jolloin niiden hyödyntäminen on mahdollisimman joustavaa. Palveluketjuja HUS:n tavoitteena on tukea terveyskeskuslääkäreiden ja muun perusterveydenhuollon henkilöstön työtä, eikä siirtää heidän tehtäviään erikoislääkäreille. 21

22 johdetaan ja niiden toimivuutta mitataan yli organisaatiorajojen. Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden järjestämisestä HUS:n alueella vastaa Eteva-kuntayhtymä, jonka kanssa harjoitetaan monipuolista yhteistoimintaa sopimukseen perustuen. Vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Terveydenhuollon toimintaympäristön muutos korostaa uudella tavalla palveluiden kilpailukykyä. Potilaiden valinnanvapaus lisääntyy, ja lääkärit huomioivat potilaita lähettäessään eri tuottajien tarjoamat vaihtoehdot. Voimistuviksi hoitopaikan valintaan vaikuttaviksi tekijöiksi nousevat palveluiden laatu, saatavuus, odotusajat, asiakaslähtöisyys ja palveluiden hinta. Tässä uudessa tilanteessa HUS:n toiminnan peruslähtökohdan kattavat ja laadultaan kansainvälistä huippua edustavat palvelut tasavertaisesti kaikille kansalaisille toteutumisen turvaaminen edellyttää HUS:lta kykyä luoda ja ylläpitää kokonaisvaltaista kilpailukykyä suhteessa toimijoihin, jotka tuottavat rajattuja, ei-kattavia palveluja vailla tutkimus- ja opetustoiminnan ja viranomaisvalmiuden velvoitteita. Tavoitteet: Palveluiden laatu Palveluiden korkea laatu on kilpailukyvyn ehdoton edellytys. Laadunhallinnan periaatteita ja keinoja sovelletaan lisääntyvästi ydin- ja tukipalveluiden tuotannossa. Sairaalainfektioiden esiintymistä seurataan systemaattisesti ja niitä ehkäistään suunnitelmallisesti. HUS:n tilannetta verrataan muihin sairaaloihin ja tavoitellaan nykyistä parempaa tasoa. Jokaisessa yksikössä kaikilla organisaatiotasoilla määritetään laadunhallinnan tavoitteet ja nimetään vastuuhenkilöt. (kohta Hoitotulosten vertailtava laatu, sivu 11) Palveluiden saatavuus Palveluiden nopea ja joustava saatavuus, asiakkaan tarpeen mukainen räätälöinti ja asiakaspalautteen huomioiminen ovat kasvava kilpailuetu. Niiden kehittämiseen kiinnitetään HUS:ssa erityistä huomiota. Tutkimus- ja hoitotakuun velvoitteet on kattavasti täytettävä ja tämän jälkeen parannettava edelleen potilasryhmittäin hoidon saatavuutta kilpailukyvyn turvaamiseksi. Palveluiden hintakilpailukyky Tuottavuutta ja tuotteistusta kehittämällä pidetään palveluiden hinnat kilpailukykyisinä. Suorite- ja tulos- 22

23 palkkauksella parannetaan toiminnan joustavuutta ja tuottavuutta. Tarvittaessa segmentoidaan toimintaa tuote- ja asiakasryhmäkohtaisesti ja käytetään DRGhinnoittelua tarkempaa tuotekohtaista hinnoittelua. Viranomaistehtävien ja yleisen valmiuden edellyttämien tehtävien kustannuksia rahoitetaan kasvavasti erityisvelvoitemaksulla. Kehittämistoiminta Palvelutuotannon jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Jokainen erikoisala, toimintayksikkö, tulosyksikkö ja sairaanhoitoalue on osaltaan vastuussa oman toimintansa kehittämisestä. Keskitetty kehittämisyksikkö koordinoi ja tukee yksiköiden kehittämistoimintaa, vastaa HUS:n yhteisistä kehittämishankkeista ja tuottaa analyyseja toimintaympäristön muutoksista. Kehittämistoiminta tukee kuntayhtymän strategisia päämääriä. Sisäinen yrittäjyys toimintamallina Kilpailussa pärjääminen edellyttää toimintamallia, jota kutsutaan sisäiseksi yrittäjyydeksi. Siinä korostuvat toimintayksikön selkeä asiakasvastuu, riittävä itsenäisyys ja joustavat toimintamallit, mukaan lukien palkkaus ja sisäiset ostot. Sisäisen yrittäjyyden mahdollistaminen nähdään koko HUS:n kattavana henkilöstön sitouttamista ja motivaatiota parantavana toimintamallina. Sisäisen yrittäjyyden mallilla toimittaessa työhön suhtaudutaan innostuneesti ja aloitteellisesti, vastuullisesti ja vaikuttaen sekä kokonaisuus hahmottaen. Sisäinen yrittäjä luottaa itseensä ja työyhteisöönsä. Muutos on hänelle mahdollisuus. Sisäinen yrittäjyys tukee muutoksen aikana työyhteisön jaksamista ja asenteellista valmiutta. Esimiehille se antaa uusia johtamisen työkaluja ja menetelmiä. Palveluiden markkinointi Kilpailussa menestyminen edellyttää mahdollisuutta palveluiden markkinoimiseen. Tälle luodaan periaatteet. Palveluiden myynnissä jäsenkuntien ulkopuolelle hyödynnetään erityisesti Hyksin vahvaa yliopistosairaalabrändiä. Muu kuin jäsenkuntamyynti Muun kuin jäsenkuntamyynnin palvelutarjontaa lisätään liiketaloudellisin perustein. HUS on aktiivinen toimija markkinoilla, joilla tarjotaan palveluja vakuutusyhtiöille, työnantajille ja itse maksaville potilaille. Tämä toiminta eriytetään muusta toiminnasta. Kokeillaan ennakkoluulottomasti uusia liiketoiminnallisia malleja. Palveluiden nopea ja joustava saatavuus, asiakkaan tarpeen mukainen räätälöinti ja asiakaspalautteen huomioiminen ovat kasvava kilpailuetu. 23

24 Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset: Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hallittu ja tasapainoinen talous Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Uudistava johtajuus ja organisaatio Omistajayhteisöjen ja sidosryhmien luottamus 24

25 Strategisten päämäärien saavuttamisen edellytykset ja niihin liittyvät tavoitteet Osaava ja motivoitunut henkilöstö HUS:ssa kaiken palvelutuotannon, tutkimuksen ja opetuksen tekee henkilöstö. Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on ydinedellytys kaikkien HUS:n päämäärien onnistumiseksi. HUS:n tulevan menestymisen kannalta avainasia on, että HUS onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja HUS:n palveluksessa pitämisessä. Tämä edellyttää voimakasta henkilöstöpolitiikan kehittämistä. Tavoitteena on, että HUS on toimialansa arvostetuin työnantaja, ja sen sairaaloiden ja muiden toimintayksiköiden työpaikat ovat haluttuja. Tavoitteet: Henkilöstön riittävyys ja rekrytointi HUS:ssa arvioidaan henkilöstön tarvetta kokonaisuutena sekä yksiköittäin ja luodaan menetelmät ja työkalut optimaalisen henkilöstörakenteen ja -mitoituksen kehittämiselle. Tavoite on, että vuosina onnistutaan rekrytoimaan tarpeen mukainen henkilöstö tutkimus-, hoito- ja tukipalveluihin. Erityisen kriittisillä alueilla laaditaan erilliset rekrytointisuunnitelmat. Koko rekrytointiprosessia kehitetään. Sijaisten ja opiskelijoiden hyvällä kohtelulla varmistetaan vetovoimaisuus. Vakituisen henkilöstön osuutta työpanoksesta kasvatetaan vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä lisäämällä sisäisten sijaisten määrää. Henkilöstön osaaminen HUS:n henkilöstön osaamistarpeet määrittyvät niistä palveluista, joita HUS:n jäsenkunnat ja muut asiakkaat tarvitsevat. Osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja se sisältää oppilaitosten perus- ja erikoistumiskoulutuksen lisäksi HUS:n oman koulutustoiminnan, joka perustuu osaamiskartoitukseen ja sen mukaan määrittyvään koulutustarpeeseen. Perehdytystä ja työhön opastusta kehitetään. Koulutusmäärärahaa kasvatetaan 10 prosentilla vuosittain Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö on ydinedellytys kaikkien HUS:n päämäärien onnistumiseksi. 25

26 Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain ja niitä parannetaan suunnitelmallisesti. Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstön koulutus HUS:ssa on suunnitelmallista ja kokonaisnäkemykseen perustuvaa. Se tähtää osaamisen ylläpitämiseen ja lisäämiseen strategisesti tärkeillä alueilla. HUS ottaa käyttöön lääketieteen erikoisalakohtaisen kansainvälisten suositusten mukaisen täydennyskoulutusohjelman, joka on keskeinen osa ammattihenkilöstön arviointia muun muassa kehityskeskusteluissa. Työhyvinvointi ja työsuojelu Työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä seurataan vuosittain ja niitä parannetaan suunnitelmallisesti. Tavoitteena on vähentää sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrää huolehtimalla työolosuhteista ja -suojelusta sekä henkilöstön työkyvystä. Työaikajoustoja hyödynnetään. Niiden toteutuksessa otetaan huomioon palveluiden tuottaminen ja työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu. Urakehitystä HUS:ssa parannetaan. Vuorovaikutteinen johtaminen Vuorovaikutuksellinen, reilu ja selkeä johtaminen edistää työhyvinvointia ja parantaa tuottavuutta. Vuosittainen kehityskeskustelu esimiehen kanssa on jokaisen HUS:n työntekijän oikeus ja velvollisuus. Kehityskeskusteluiden toteutumista ja sisällöllistä onnistumista seurataan ja koulutetaan esimiehiä niiden käymiseen. Toiminnan kehittäminen yhdessä Toimintojen kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa oli kyse koko HUS:n strategisista linjauksista tai yksiköiden uusista hoitomenetelmistä tai toimintamalleista lisätään erilaisin muodoin. Yhteistoimintamenettelyn ja avoimen sisäisen viestinnän onnistuminen HUS:n kaikilla tasoilla varmistetaan. Palkkaus HUS:ssa kehitetään kannustavaa palkkausta, joka tukee henkilöstön rekrytointia, osaamista ja tuloksellisuutta. Palkkauksen pitää olla kilpailukykyistä julkisen terveydenhuollon muihin toimijoihin verrattuna. Muu palkitseminen HUS:ssa kehitetään palkkauksen ohella myös muita tuloksellisesta ja menestyksellisestä toiminnasta palkitsemisen ja huomioimisen muotoja. Henkilöstöruokailu, virkistystoiminta HUS tarjoaa työpaikoillaan henkilökunnalle mahdollisuuden monipuoliseen, ravinto-opillisesti oikeaan ja joustavasti toteutettuun työpaikkaruokailuun. HUS tukee henkilökunnan kuntoilua ja virkistystoimintaa. 26

27 Työsuhdeasunnot HUS lisää työsuhdeasuntojen tarjontaa henkilöstölle. Tämä on erityisesti pääkaupunkiseudulla kriittinen menestystekijä työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Työterveyshuolto Työterveyshuollon sisältöä kehitetään ja työterveyshuoltoa laajennetaan sekä ennaltaehkäisevän toiminnan että työpaikkasairaanhoidon osalta. Toimintaa kehitetään oman työterveyshuoltoyksikön pohjalta. Työterveyshuollon resursseja lisätään. Työmatkat Työmatkatukea laajennetaan joukkoliikennettä suosien. Kehitetään uusia muotoja henkilökunnan työmatkojen järjestelyissä. Pysäköintiongelmiin, mukaan lukien pysäköinnin kustannukset, haetaan Hyksin alueella kaikkien työntekijöiden kannalta tasapuolisia ratkaisuja. Tasa-arvosuunnitelma HUS:lla on tasa-arvosuunnitelma, jonka toteutumista seurataan, arvioidaan ja tehdään toimintaan tarpeelliset korjaukset. Hallittu ja tasapainoinen talous HUS:n onnistuminen palvelutuotannossaan edellyttää, että kuntayhtymän talous on vakaa. Talous perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun, on ennustettavaa ja kestää myös toimialalle ominaiset kulujen ja tuottojen vaihtelut. Käyttökulut ja investoinnit ovat keskenään tasapainossa ja maksuvalmius on turvattu. Tehokkuutta ja tuottavuutta arvioitaessa HUS:n omien kulujen lisäksi tarkastellaan kuntien terveydenhuollon kokonaiskuluja ja toiminnan laajempia taloudellisia vaikutuksia. Muun kuin jäsenkuntalähtöisen rahoituksen osuutta lisätään suunnitelmallisesti. Tavoitteet: Tuottavuuden kehittämistavoite Tuottavuuden parantamista jatketaan muun muassa uudistamalla hoitoprosesseja, keskittämällä ja standardoimalla toimintoja, suunnittelemalla paremmin kalliiden tilojen ja laitteiden käyttöä, työaikoja porrastamalla, yhteisillä hankinnoilla sekä muilla keinoilla. Uusia innovatiivisia tuottavuusratkaisuja ja tuottavuuden mittaamismenetelmiä kehitetään. Tuottavuustavoitteeksi koko HUS:lle asetetaan 1,5 prosenttia vuodessa vuosille ja vuosille vähintään yksi (1) prosentti vuodessa. Tuottavuutta mitataan drg-pistein. 27

28 HUS tiedostaa ympäristövastuunsa ja noudattaa hallituksen vahvistamaa erillistä ympäristöohjelmaa. Nettokulujen sitovuus HUS:ssa määritellään vuodesta 2012 lähtien sitovaksi tavoitteeksi nettokulut, jotka mahdollistavat toimintatuottojen, rahoituskulujen ja rahoitustuottojen muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin huomioimisen aikaisempaa joustavammin. Samalla tämä edellyttää aikaisempaa suurempaa vastuuta koko talouden hallinnassa. Sitovien nettokulujen muutos määritellään vuosittain ottaen huomioon tuottavuuden kehitys, erikoissairaanhoidon tarvetekijät, HUS:n investoinnit ja henkilöpoliittinen kehittäminen. Riittävä tulorahoitus Tulorahoituksesta 80 prosenttia kertyy vuonna 2011 jäsenkunnilta saadusta palvelujen myynnin tuotosta. Yhdessä muiden tulojen kanssa tämän täytyy kattaa nettotoimintakulut, rahoituskulut ja poistot. Jäsenkuntien kanssa täytyy päästä väestön palvelutarpeet kattavaan realistiseen rahoitustasoon. Muita kuin jäsenkunnilta kertyviä tuloja pyritään lisäämään. Ulkokunnilta ja vakuutusyhtiöiltä tulevien tulojen suhteellisen osuuden pitää kasvaa vähintään yksi prosenttiyksikkö vuodessa. Edullisin erikoissairaanhoito Seurataan vuosittain HUS:n jäsenkuntien sekä erikoissairaanhoidon että terveydenhuollon nettomenoja asukaslukua kohti. Tavoite on olla erikoissairaanhoitomenoissa maan edullisin vuosina ja terveydenhuoltomenoissa maan 20 sairaanhoitopiirin vertailussa kolmen edullisimman sairaanhoitopiirin joukossa. Investointien rahoitus Suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella vuosina Lisäksi selvitetään pitkän ajan kokonaistaloudellisuuden ja toiminnan kannalta lainarahoituksen ja muiden eri rahoitusmuotovaihtoehtojen keskinäistä edullisuutta tekemällä vertailuarvioita muiden investointien rahoituksesta. Kassavarojen riittävyys HUS:n maksuvalmius ja kassavarojen riittävyys turvataan. Talouden seuranta Jatketaan toiminnan ja talouden seurannan kehittämistä, jolla on jo vuonna 2011 päästy aikaisempaa ajantasaisempaan seurantaan, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen toiminnan ja talouden ohjaamisen. Toimivat tilat, teknologia ja ympäristövastuu Riittävät ja toimivat tilat ovat HUS:ssa suuri lähitulevaisuuden haaste. Meneillään on mittava investoin- 28

29 tiohjelma. Uusinvestointien ja peruskorjausten tulee lisätä toiminnan tuottavuutta. Ydintoiminnan kannalta tarpeettomiksi ja epäsopiviksi käyneistä tiloista pyritään nopeasti eroon. HUS:n omaisuus pidetään hyvässä kunnossa ja kaikessa toiminnassa huomioidaan energiatehokkuus. HUS tiedostaa ympäristövastuunsa ja noudattaa hallituksen vahvistamaa erillistä ympäristöohjelmaa. Informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan (ICT) kohdistuu erikoissairaanhoidossa suuria odotuksia. Sen pitäisi helpottaa lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työtä ja parantaa tuottavuutta, mutta kriittisten näkemysten mukaan näin ei ole täysin tapahtunut. Informaatioteknologiaan investoidaan lisää, mutta hyötyjen täytyy olla yksiselitteisesti vakuuttavia. Tavoitteet: Toimitilojen kehittäminen Suurten hankkeiden investointiohjelma on päätetty toteuttaa vuosien aikana. Laaditaan vuoteen 2022 ulottuva investointiohjelma, jossa huomioidaan myös Lasten ja nuorten sairaalan tarpeet sekä traumakeskuksen tuleva sijoittuminen Meilahden alueelle. Uudisrakennushankkeet ja peruskorjaukset suunnitellaan ja toteutetaan toiminnallisuuden ja palvelutuotannon tehokkuuden lähtökohdista. Hankkeista laaditaan toiminnallisten ja rakennusteknillisten suunnitelmien lisäksi tuottavuuslaskelmat. Työvälineet, laitteet Nykyaikaisen erikoissairaanhoidon edellyttämät laitehankinnat tehdään taloussuunnitelmiin sisältyvien määrärahojen puitteissa joko ostamalla tai leasingillä arvioiden laitteiden ja välineiden tuottavuusvaikutukset sekä lääketieteellinen välttämättömyys. Logistiikka Logistiikan merkitys palvelutuotannossa on kasvanut. Materiaalien hankinnoissa ja jakelussa sekä palveluiden hankinnoissa ja tuotannossa arvioidaan kokonaisuuden kannalta logistisesti tehokkain toimintamalli. Kehitetään myös potilas- ja henkilöstölogistiikkaa. Suunnitelmissa huomioidaan myös kuntien perusterveydenhuollon tarpeet ja synergiaedut. Logististen prosessien tehokkuuden ja laadun parantamisessa hyödynnetään uutta teknologiaa. Ympäristövaikutukset ja ympäristötyö HUS:lla on ympäristö- ja kestävän kehityksen ohjelma, jota päivitetään ja jonka noudattamista seurataan. Kaikkien toimintojen suunnittelussa huomioidaan energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset. 29

30 HUS:ssa kannustetaan ja rohkaistaan esimiesten omatoimista opiskelua. Ympäristökoulutusta ja -viestintää lisäämällä vahvistetaan ympäristötietoisuuden tasoa kaikissa ammattiryhmissä. Informaatio- ja kommunikaatioteknologia (ICT) Erikoissairaanhoidossa informaatio- ja kommunikaatioteknologiset ratkaisut ovat kriittisiä. Erillinen ICTtoimintapolitiikan linjaus ohjaavat ICT-valintoja. Keskeinen tavoite on lisätä ICT-valintojen tuottavuutta ydintoiminnan näkökulmasta. Potilastietojen kulkeminen sähköisessä muodossa yli organisaatiorajojen turvataan ja kansalaisten omaa sähköistä asiointia kehitetään strategiakauden aikana. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet ICT:n kehittämisessä varmistetaan. Strategiset kumppanuudet Teknologian eri alueilla luodaan pitkäaikaisia strategisia kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa. Uudistava johtajuus ja organisaatio Suurena työnantajana, merkittävänä taloudellisena toimijana ja elintärkeiden palveluiden tuottajana HUS:n johtamiseen kohdistuu erittäin suuret vaatimukset. Johtamisella luodaan edellytykset potilaslähtöiselle, laadukkaalle, vaikuttavalle ja kustannustehokkaalle toiminnalle. Hallitus ja konsernijohto vastaavat piiritasoisesta johtamisesta ja päätöksenteosta. Sairaanhoitoalueen sairaalat, liikelaitokset ja tytäryhtiöt noudattavat HUS:n strategiaa ja konserniohjausta. Sairaanhoitoalueilla operatiivinen johtaminen perustuu johtavien virkamiesten, lautakuntien ja alueen kuntien yhteistoimintaan. Johtamisjärjestelmä perustuu yksijohtajuuteen sekä selkeisiin vastuisiin ja toimivaltaan. Keskeiset johtamistehtävät ovat päätoimisia. HUS:n organisaatio on asiakaslähtöinen, selkeä ja tarkoituksenmukainen. Organisaatiota kehitetään prosessijohtamisen periaatteiden mukaisesti. Tällöin tuotannon tekijät henkilöstö, palvelut, tarvikkeet, laitteet ja tilat kootaan potilasryhmien tarpeiden pohjalta kokonaisuuksiksi ja organisoidaan sujuviksi hoitoprosesseiksi. Samaa periaatetta noudatetaan myös tukipalveluiden ja hallinto-organisaation kehittämisessä. Tavoitteet: Johtajien ja esimiesten rekrytointi Johtajia ja esimiehiä valittaessa korostetaan johtamisosaamista ja soveltuvuutta tehtävään. Keskeiset johtamistehtävät ovat päätoimisia. Johtajien ja esimiesten koulutus Kolmiportainen johtamiskoulutus suuntautuu ylimpään johtoon, keskijohtoon ja lähiesimiehiin. Jokai- 30

Edelläkävijä. Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. HUS:n Strategia 2012 2016. (varustettu toimitusjohtajan kommenteilla 19.1.

Edelläkävijä. Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. HUS:n Strategia 2012 2016. (varustettu toimitusjohtajan kommenteilla 19.1. Edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi HUS:n Strategia 2012 2016 (varustettu toimitusjohtajan kommenteilla 19.1.2015) Mikä on strategia? Strategialla tarkoitetaan HUS:ssa kuntayhtymän valtuuston

Lisätiedot

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013

Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 Valtakunnallinen vaaratapahtumien raportointiverkoston päivä 3.10.2013 avoite: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteisten käytäntöjen jakaminen, toisilta oppiminen ja verkostoituminen Johdatus

Lisätiedot

HUS. edelläkävijä. Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Hallitus 5.9.2011, ptk-liite 4, 139

HUS. edelläkävijä. Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. Hallitus 5.9.2011, ptk-liite 4, 139 HUS;n strategia, versio 9 (6.9.2011) sisältää hallituksen kokouksessa 5.9.2011 tehdyt muutokset Hallitus 5.9.2011, ptk-liite 4, 139 HUS edelläkävijä Vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi MIKÄ ON STRATEGIA?

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

Tutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI 2014 2016 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä 2 Johdanto Hoitotyön toimintaohjelma perustuu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategiaan vuosiksi 2014-2016 antaen

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Jonot pois Enemmän ihmisille

KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Jonot pois Enemmän ihmisille KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA 2017-2019 Jonot pois Enemmän ihmisille Kuntayhtymähallitus 29.11.2016 Kuntayhtymävaltuusto 16.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE... 3 2. SOSTERIN STRATEGIA... 4 2.1 MISSIO...

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO

HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO HUSLABIN TULEVAISUUDEN ORGANISAATIO SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäiv ivät t 31.10.2013 Toimitusjohtaja Piia Aarnisalo, HUSLAB 31.10.2013 1 SUOMEN JOHTAVA KLIINISTEN LABORTORIOPALVELUIDEN

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012

HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen 14.9.2012 1 HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen Avaintavoitteet, mittarit ja tavoitearvot 14.9.2012 2 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hoitotulosten vertailtava laatu Toiminnan osuus,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLIITTISET LINJAUKSET

HENKILÖSTÖPOLIITTISET LINJAUKSET Hallitus 7.10.2013, LIITE 3 HENKILÖSTÖPOLIITTISET LINJAUKSET 1 JOHDANTO HUS:n valtuusto hyväksyi kokouksessaan 17.10.2012 HUS-konsernin johtamisen ja ohjauksen periaatteet. Näiden johtamisperiaatteiden

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan organisointi

Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HUS:n strategian toiminnallistaminen

HUS:n strategian toiminnallistaminen Hallitus 28.5.2012, LIITE 8 1 HUS:n strategian 2013-2016 toiminnallistaminen Avaintavoitteet, mittarit ja tavoitearvot 21.5.2012 Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen 2 Hoitotulosten vertailtava

Lisätiedot

STRATEGIA 2009-2013. Parasta terveyspalvelua POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI

STRATEGIA 2009-2013. Parasta terveyspalvelua POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI STRATEGIA 2009-2013 Parasta terveyspalvelua POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SISÄLLYSLUETTELO... Esipuhe... 3 Toiminta-ajatus... 4 Visio... 4 Eettiset periaatteet... 5 Strategiset päämäärät... 6 Strategiset

Lisätiedot

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun.

Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa. - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun. Keski-Suomi Yhteistyöalueen valmistelussa - työpaperi yhteistyöalueen valmisteluun http://www.ks2019.fi/ Yhteistyöalue Yhteistyöalueeseen kuuluvien maakuntien välinen yhteistyösopimus, (16 ) Yhteistyösopimuksen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA

KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖOHJELMA Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.5. 1 JOHDANTO Henkilöstöohjelmalla tuetaan Kokkolan kaupunkistrategian toteuttamista. Henkilöstöohjelmalla tuodaan näkyväksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA Hyvinvointi- ja terveyslautakunta 100 29.09.2010 LAUSUNTOPYYNTÖ PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA 193/09/092/002/2010 Hyte 100 Voimassaolevan asetuksen nojalla sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot