Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 21 Liikkuva kalusto

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 21 Liikkuva kalusto

2

3 Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 21 Liikkuva kalusto Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012

4 Kannen kuva: Seppo Mäkitupa ISSN-L X ISSN X ISBN Verkkojulkaisu pdf ( ISSN-L X ISSN ISBN Kopijyvä Oy Kuopio 2012 Julkaisu myy/saatavana Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5

6 4 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Esipuhe Ratateknisten ohjeiden osaan 21 Liikkuva kalusto on koottu rautateiden liikkuvan kaluston ja ratainfrastruktuurin yhteentoimivuuteen vaikuttavia tekijöitä koskevia ohjeita ja vaatimuksia. Tällä RATO-sarjan ohjeella ei ole varsinaista edeltäjää, vaan Liikennevirasto on koonnut tässä esitetyt vaatimukset ja ohjeet useista erillisistä säädösasiakirjoista ja menettelyohjeista. Ohjetta sovelletaan liikkuvaa kalustoa käyttöönotettaessa tehtävässä yhteentoimivuustarkastelussa ja tähän liittyvässä lausuntomenettelyssä. Ohje on laadittu yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kanssa. Sisällön laajuuden rajoittamiseksi ja käytettävyyden selkeyttämiseksi tässä ohjeessa ei esitetä erilaisten yhteentoimivuuteen vaikuttavien ilmiöiden teoriaa. Tämän yleisohjeen tueksi tarkoitettu taustaraportti tarkempine selostuksineen ja havainnollistavine kuvineen julkaistaan erikseen. Ohjeen viimeistelyssä on huomioitu ohjeluonnokseen annetut lausunnot. Helsingissä joulukuussa 2013 Liikennevirasto Väylätekniikkaosasto

7 Liikenneviraston ohjeita 21/ Sisältö 21 LIIKKUVA KALUSTO MÄÄRITELMÄT JA TUNNUKSET Määritelmät Tunnukset ja yksiköt LIIKKUVAN KALUSTON ULOTTUMA KALUSTON RATAAN AIHEUTTAMATT RASITUKSET Pystysuuntainen kuormitus Poikittaissuuntainen kuormitus Pituussuuntainen kuormitus TEHOLLINENN KARTIOKKUUS PYÖRÄKERRAT Pyörien mekaaniset ominaisuudet Pyörien välinen impedanssi Pyörän profiili ja pyöräkerran mitat Pyörän halkaisija PYÖRIEN JA KISKON VÄLISEN KITKAN HALLINTA Laipan voitelu Hiekoitus JUNAN KOKOONPANO, VETO- JA JARRUTUSKYKY KUORMAUS JA KULJETUS TIEDONSIIRTO Asennusvaatimukset Valvontatiedon hallinnointi Tunnisteidenn sisältö YMPÄRISTÖOLOT SÄHKÖLAITTEET JA VALTION RATAVERKOLLA KÄYTETTÄVÄT SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Sähköratajärjestelmän tekninen kuvaus Sähköratajärjestelmän sähkövetokalustolle asettamat vaatimukset Rautatieympäristössä esiintyvät sähköiset häiriöt Liikkuvan kaluston ulkoverkkoliitännät VIESTINTÄ JUNAN KULUNVALVONTA KOEAJOT Kulkuominaisuus- ja kytkeytymiskokeet Ohiajomelun mittaus VIITTEET... 37

8 6 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 LIITELUETTELO Liite 1 Saller-Hankenin menetelmä Liite 2 Pyöräprofiilit Liite 3 Erotusjaksomagneetin kenttä Liite 4 Sähköisten häiriöiden mittaus ja raja-arvot Liite 5 Käytössä olevia junan 230/400 V syöttöjärjestelmiä Liite 6 Raiteistokaavio, Kontiomäki (Laajakangas)

9 Liikenneviraston ohjeita 21/ Liikkuva kalusto Ratateknisten ohjeiden (RATO) osa 21, Liikkuva kalusto, sisältää ne vaatimukset ja ohjeet, joita Suomen valtion omistamalla rataverkolla kulkevan kaluston on noudatettava. RATO 21 sisältää sekä mekaanista että sähköistä yhteentoimivuutta koskevia kansallisia vaatimuksia. Tämä asiakirja koskee kaikkea radalla kulkevaa tai kuljetettavaa kalustoa kaksitieratatyökoneita lukuun ottamatta. Liikkuvan kaluston yleiset vaatimukset on julkaistu Komission päätöksessä 2011/291/EU (veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto) /1/ ja Komission päätöksessä 2006/861/EY (tavaraliikenteen vaunut) /2/. Kaksitieratatyökoneita koskevat vaatimukset julkaistaan Liikenneviraston ohjeessa Ratatyökalusto /3/. Liikennevirasto seuraa alan eurooppalaista standardisointia (CEN) ja ylläpitää ohjeitaan standardien mukaisina. RATO 21:ssa noudatettavat standardit ja normit on mainittu lähdeluettelossa. Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) antaa liikkuvaa kalustoa koskevat määräykset. Uuden, ensimmäistä kertaa Suomessa käyttöönotettavan kaluston on oltava tässä ohjeessa esitettyjen vaatimusten mukainen, jos se otetaan käyttöön aikaisintaan kaksi vuotta tämän asiakirjan julkaisun jälkeen.

10 8 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 RATOO 21 Liikkuvaa kalusto Määritelmät ja tunnukset Määritelmät Akselipaino on kalustoyksikön yhden akselin molempien pyörien (pyöräkerran) raia korkea- teeseen kohdistama staattinen paino. Dynaamisella iskukuormallaa Qimp tarkoitetaan pyörän kiskoon kohdistamaak taajuista enimmäisvoimaa. Dynaamisella kuormalla Qmax tarkoitetaan standardin SFS-EN 14363:2005 kaista, pyörän kiskoon kohdistamaa pystysuuntaista enimmäisvoi imaa. /4/ mu- Kvasistaattisellaa poikittaissuuntaisellaa ohjausvoimalla Yqst tarkoitetaan t kiskoon kohdistamaa poikittaissuuntaistaa ohjausvoimaa /4/. Kuormaulottumalla (KU) tarkoitetaan tilaa, jonka sisällä avovaunussa olevan kuor- Kuor- man on pysyttävää vaunun ollessa keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella. maulottuma määritellään sellaisen vaunun mukaan, jonka telikeskiöväli on enintään 17 metriä. Kvasistaattisellaa pyöräpainolla Qqst tarkoitetaan pyörän kiskoon kohdistamaa pys- tysuuntaisen voiman keskimääräistä arvoa /4/. pyörän Liikkuvan kaluston ulottumalla (LKU) tarkoitetaan tilaa, jonka sisällä liikkuvan ka- luston on pysyttävä ollessaan paikallaan keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella. Pyöräkerran aiheuttamalla poikittaissuu untaisella kokonaisvoimalla Ymax tarkoite- taan pyöräkerran raiteeseen kohdistamaa a poikittaissuuntaisten voimien summaa /4/. Pyörän poikittaisvoiman Y ja pystysuuntaisen voiman Q suhteella (Y/Q)max tarkoite- Q taan pyörän kiskoon kohdistaman poikittaisvoiman Y ja pystysuuntaisen voiman suhdetta /4/. Kaksitieratatyökalusto on ratatyöhön varatulla raiteella omalla konevoimallaan tai hinattavana liikkuvaa kalustoa. Tässä tarkoitettava kaksitieratatyökalusto ei kulje junana eikä vaihtotyönä. Telipaino on teliin kuuluvien pyöräkertojen raiteeseen kohdistama yhteinenn staatti- nen paino. Yksikkö on juna tai muu raiteella liikkuva kalusto.

11 Liikenneviraston ohjeita 21/ Tunnukset ja yksiköt Taulukossa 21.1:1 on esitetty RATOn osassa 21 käytetyt tunnukset. t Taulukko 21.1:1. Tunnuksett ja yksiköt Tunnus D, d P0 Q Qmax Qimp Qqst R V Y Yqst Ymax Selitee Pyörän halkaisija Akselipaino Pyörän pystyvoima Pyörän kiskoon kohdistama pystysuuntain nen enimmäisvoima Pyörän kiskoon kohdistama korkeataajuinen enimmäisvoima Pyörän kiskoon kohdistama pystysuuntain nen kvasistaattinen voima Kaarteen kaarresäde Nopeus Pyörän kiskoon kohdistama poikittaissuu ntainen voima Pyörän kiskoon kohdistama kvasistaattinen poikittaissuuntainen ohjausvoima Pyöräkerran raiteeseen kohdistama poikittaissuuntainen kokonaisvoima Yksikkö mm kn kn kn kn kn m km/h kn kn kn

12 10 Liikenneviraston ohjeita 21/ Liikkuvan kaluston ulottuma Liikkuvan kaluston staattinen ulottuma FIN1 on määritetty standardin SFS-EN :2010 /5/ liitteessä F, jossa on myös määritelty sekä läntisen ja itäisen yhdysliikenteen että junalauttaliikenteeseen tarkoitettujen vaunujen ulottumalle asetetut vaatimukset. Kallistuvakoristen junien on täytettävä liikkuvan kaluston ulottumaa koskevat määräykset.

13 Liikenneviraston ohjeita 21/ Kaluston rataan aiheuttamat rasituksett Liikennevirasto voi tarkkailla rataverkolla liikennöivän kaluston k aiheuttamaa kuormi- ylit- tusta rataan asennettujen mittalaitteiden avulla ja kohdistaa asetetun raja-arvon tävälle kalustoyksikölle toimenpidevaatimuksia. Kaluston on ennen käyttöönottoaan läpäistävä yhteentoimivuudenn teknisissä eritel- missä määritetyt testit. Näiden testien tulosten perusteella Liikenteen turvallisuusvi- /6/ rasto TraFi voi myöntää käyttöönottoluvan Pystysuuntainen kuormitus Akselipaino sekä suurimmat nopeudet eri akselipainoilla Suurin akselipaino määräytyy ratalinjoittainn Rataverkonn kuvauksessa esitettävän EN-rataluokituksen mukaisesti.. Standardi SFS-EN 15528:2005 /7/ määrittäää EN- rataluokitusta vastaavat kalustoluokat ja näille rataluokittain suurimmat sallitut akse- lipainot. Pystysuuntaisen kuormituksen rajoittama suurin nopeuss määräytyy Rataverkon kuva- perusteella. Innovatiivisiin ratkaisuihin perustuvilla tavaravaunuillaa on erikseen esi- uksen /6/ mukaisesti henkilöjunille junakokoonpanon ja tavarajunan akselipainon tettävien selvitysten perusteellaa mahdollista hakea Trafin käyttöönottolupaa yhteen- toimivuuden teknisissä eritelmissä määritetyllä menettelyllä. Hakemukseen on liitet- tävä Liikenneviraston lausunto. Raidevirtapiirien oikosulkuvaatimuksen vuoksi akselipainon tulee olla myös kuluneil- la pyörillä ja jarruanturoilla vähintään 3,5 tonnia Kuormauksen tasaisuus Kuormatun kaksiakselisen vaunun akselipainojen suhdee saa olla enintään 2:1. Vastaa- vasti telivaunun telipainojen suhde saa olla enintään 3:1. 3 Kuormatun akselin pyörä- painojen suhde saa olla enintään 1,25:1. Rataverkonn kuvauksessa /6/ asetettuja enimmäisakselipainoja ei saa ylittää Kvasistaattinen pyöräpaino Suurin kvasistaattinen pyöräpaino Qqst kaarteissa määräytyy kullekin ratalinjalle Ra- EN- taverkon kuvauksen /6/ EN-rataluokitusta vastaavien kalustoluokkien mukaisesti. rataluokitusta vastaavat kvasistaattiset pyöräpainot on esitetty e taulukossa 21.3:1

14 12 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Taulukko 21.3:1. Kvasistaattisen pyöräpainon raja-arvot. EN-rataluokka Suurin kvasistaattinen pyöräpaino, Qqst C2, C3, C4, D2, D3, D4, D4xL (P0 22,5 t) 145 kn E4 ja E5 (22,5 t < P0 25 t) 155 kn Dynaaminen kuormitus Pyörän kiskoon kohdistama pystysuuntainen enimmäisvoima Qmax määräytyy ENrataluokan ja rataosan suurimman nopeuden perusteella taulukon 21.3:2 mukaisesti. Taulukko 21.3:2. Dynaamisen pyöräkuorman raja-arvot. EN-rataluokka Rataosan suurin nopeus V [km/h] Dynaamisen pyöräkuorman raja-arvot, Qmax Kaikki V kn Kaikki 160 < V kn Kaikki 200 < V kn E4 ja E5 V kn Dynaaminen iskukuormitus Pyörän kiskoon kohdistaman dynaamisen iskuvoiman Qimp raja-arvot on määritetty taulukossa 21.3:3. Tämä voima aiheutuu yleensä pyörän kulkupinnan vioista, kuten lovista, rosoista tai pyörän epäpyöreydestä. Voimaa mitataan rataverkolle asennetuilla pyörävoimailmaisimilla. Taulukko 21.3:3. Pyörän ja kiskon välisen dynaamisen voiman raja-arvot. Käyttö Voima Qimp [kn] Hälytys 350 Varoitus 300 Huomautus 250 Toimenpide julkaistaan Rataverkon kuvauksessa Käyttö Dynaaminen kerroin fdyn [%] Hälytys 800 Varoitus 600 Huomautus 400 Toimenpide julkaistaan Rataverkon kuvauksessa

15 Liikenneviraston ohjeita 21/ Akselivälin vaikutus radan kuormitukseen Kun kalustoyksikön suurinta sallittua ajonopeutta on rajoitettava, kun pyöräkertojen etäisyyss toisistaan on tavanomaista pienempi. Eri päällysrakenneluokilla sallitut ajonopeudet lasketaan Saller-Hankenin menetelmän mukaisesti (Liite 1) Poikittaissuuntainen kuormitus Rataan kohdistuvat poikittaisvoimat Pyöräkerran raiteeseen kohdistama suurin poikittaissuu untainen kokonaisvoima kahden metrin matkalta on P0 Y max k Y m k 1 (tavaravaunut) = 0,85 k 1 (muuu kalusto) = 1,00 kn Ymax Pyörän kiskoon kohdistama kvasistaattinenn poikittainenn ohjausvoima kaarteess saa olla enintään Y qst R 500 / kn, missä R on kaarteen k kaarresäde [m] sa Yqst Poikittaissuuntaisen jaa pystysuuntaisen voiman suhde Pyörän sivuttaisvoiman Y ja pystysuuntaisen voiman Q suhde ei saa ylittää kahden metrin matkalla arvoa 0,8 /8/: [(Y/Q)2m]lim = 0, Pituussuuntainen kuormitus Liikkuvan kaluston rataan kohdistamien pitkittäisvoimien rajoittamiseksi yksikön kiihtyvyys saa olla enintään 2,5 m/s2. Suurin hidastuvuus saa olla enintään 2,5 m/s2, kun yksikön kaikki jarrut jarruttavat. Magneettisia kiskojarruja saa käyttää hätäjarrutuksessaa päällysrakenneluokastaa riip- jarrujärjestelmien käyttö on kielletty. pumatta. Pyörrevirtajarrujen ja muiden kitkaa tai magnetismia hyödyntämättömien

16 14 Liikenneviraston ohjeita 21/ Tehollinen kartiokkuus Nopeus- ja kartiokkuusalueet, joilla kalustoyksikkö on suunniteltu kulkemaan vakaasti, on määriteltävä. Liikennevirasto vastaa raiteen tehollisen kartiokkuuden seurannasta ja ylläpidosta hallinnoimallaan rataverkolla siten, että kaluston operoidessa tietyllä rataosuudella tehollisen kartiokkuuden käyttöraja-arvoja on ylläpidettävä huomioiden rataosuuden ja sitä käyttävän kaluston ominaisuudet. Taulukossa 21.4:1 on määritelty uuden pyöräprofiilin tehollisen kartiokkuuden suunnitteluraja-arvot nopeuden funktiona. Näitä vastaavat tarkastelutilanteet on esitetty taulukossa 21.4:2. Käytönaikaiset raja-arvot määritetään myöhemmin. Taulukko 21.4:1 Nopeudesta riippuvat tehollisen kartiokkuuden suunnittelurajaarvot uudelle pyöräprofiilille. Suurin nopeus [km/h] Tehollisen kartiokkuuden raja-arvot Tarkastelutilanteet (taulukko 21.4:2) Sn < Sn 190 0,30 1,2,3 ja < Sn 0,25 1,2,3 ja 4 Taulukko 21.4:2 Tehollisen kartiokkuuden tarkastelutilanteet. Tarkastelutilanne Kiskon Kiskon Raideleveys profiili kallistus 1 60 E1* 1: mm 2 60 E1* 1: mm 3 54 E1* 1: mm 4 54 E1* 1: mm *Määritelty standardissa SFS-EN : A1:2007 /9/

17 Liikenneviraston ohjeita 21/ Pyöräkerrat 0,01 ohmia, jos pyöräkerta on uusi tai uudelleen koottu 0,05 ohmia,, jos pyöräkerta on kunnostettu Vastus mitataan käyttäen tasajännitettä, jonka suuruuss on 1,8 2,0 lessa avoin. Yksikön akselien välinen etäisyys saa olla enintään mm Pyörien mekaaniset ominaisuudet Liikkuvan kaluston pyörien mekaanisten ominaisuuksien vaatimukset on esitetty Ko- mission päätöksen 2011/291/EU U kohdassa /1/ Pyörien välinen impedanssi Vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinenn sähkövastus saa olla enintään: VDC virtapiirin ol Pyörän profiili ja pyöräkerran mitat Suomen rataverkon kiskotuksenn yhteentoimivuutta ylläpidetään S1002 -pyöräprofiilin /10/ mukaisena. Liikenneviraston suostumuksella on lisäksi sallittua käyttää liittees- Liikennevirastolle ennen niiden käyttöönottoa. Itäisen yhdysliikenteen pyöräkerroissa voidaan käyttää GOST-standardin /11// mu- sä 2 esitettyjä pyöräprofiileja. Muiden pyöräprofiilien soveltuvuus on voitava osoittaa kaista pyöräprofiilia. Taulukossa 21.5:1 ja kuvassa 21..5:1 on esitetty Suomen sisäisessä s ja läntisessä yhdys- liikenteessä käytettävät pyörän mitat. Taulukko 21.5:1 Suomessaa käytettävätt pyörän mitat /1/. Nimike Pyörän halkaisija D [mm] Nimellismitta [mm] Alaraja [mm] Yläraja [ mm] Kehän leveys (BR + reunapurse) ) Laipan paksuus (SD) Laipan korkeus (SH) D 400 D > D > D 400 D > D > D ± ± 1* 32,55 32,55 32, * ,5 27,5 29,5 31, * Laipan jyrkkyys (qr) D 400-6,5 - * koskee vetokalustoa

18 Kuva 2 16 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Pyörän mittoja 16 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 RATOO 21 Liikkuvaa kalusto Itsenäisesti pyörivillä pyörillä varustettujen yksikköjen on tämän pyöriä koskevan kohdan vaatimusten Kuva lisäksi 21.5:1 täytettävä Pyöräprofiilin tämän YTE:n pyöräkertojen mitat. geometrisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset, jotka on esitetty kohdassa. Kuva 21.5:1 Pyöräprofiilin mitat Taulukossa MUUTTUVAN 21.5:2 RAIDELEVEYDEN ja kuvassa 21.5:2 PYÖRÄKERRAT on esitetty Suomessa käytettävät pyöräkerran mitat. Poikkeava mitoitus on hyväksyttävä tapauskohtaisesti erikseen. Taulu Tämä ukossa vaatimus 21.5:2 koskee 2 ja kuvassa yksikköjä, a 21.5:2 jotka on on esitetty varustettu Suomessa muuttuvan käytettävät raideleveyden pyöräkerran pyöräkerroilla, joita käytetään t. muutettaessa Poikkeava mitoitus yksikön on raideleveyttä hyväksyttävä eurooppalaisen ä tapauskohtaisesti standardin erikseen. mukaisen nimellisraideleveyden ja jonkin mitat muun raideleveyden välillä. Taulukko ukko 21.5:2. Suomes Suomessa käytettäv käytettävät pyöräker pyöräkerran rran mitat. mitat. Suluissa Suluissa esitetyt esitetyt mitat Pyöräkerran vaihtomekanismin koskeva mitat GOST-stan on koskevat varmistettava GOST-standardin pyörän mukaista turvallinen kalusto mukaista oa /11/. lukitus kalustoa oikeaan /11/. kohtaan akselilla. Lukitusjärjestelmän tila Pyörän (lukittu halkaisija tai lukitsematon) D Nimelli on voitava ismitta silmämääräisesti Alaraja tarkastaa Yläraja Nimike ulkoa päin. [mm] [mm] [mm] [mm] Jos Lai pyöräkerta ipan ulkopin on n-varustettu D jarrulaitteilla, 725 niiden asento ja lukittuminen oikeaan asentoon on varmistettava. tojen etäisyyss (1506) (1487) - (SR) Tässä kohdassa esitettyjen 725 vaatimusten > D 400 täyttymisen arviointi - on avoin 1506 kohta ± K Laip a a pan r t e sisäpint e n v ä to- h i m m ä i s D s ä d 725 e jen etäisyys (1440 ± 1) (1437) Kaikkien (AR) yksiköiden on pystyttävä kulkemaan 150 m säteisestä kaarteesta. 725 > D ± (1443) E s t e e n r a i v a a j a Tämä vaatimus koskee ohjaamolla varustettuja yksikköjä. Pyörät on suojattava raiteilla olevien pienten esineiden aiheuttamilta vaurioilta. Tämä vaatimus voidaan täyttää ensimmäisen akselin eteen asennetulla esteenraivaajalla. Esteenraivaajan alareunan on oltava seuraavalla korkeudella kiskon selästä mitattuna: vähintään 30 mm kaikissa oloissa enintään 130 mm kaikissa oloissa.

19 Mitta A R mitataan kiskonselän tasosta. Mittoja A R ja S R on noudatettava sekä kuormattujen että tyhjien vaunujen kohdalla. Valmistaja voi kunnossapito-ohjeissa määritellä käyttöarvoille pienempiä toleransseja edellä mainituissa rajoissa. Liikenneviraston ohjeita 21/ Kuva 1 Liikenneviraston ohjeita 21/20122 Pyöräkertojen mittoja PYÖRIEN MEKAANISET JA GEOMETRISET OMINAISUUDET Kuva 21.5:2 Pyöräkerran mitat. Pyörien ominaisuuksien on varmistettava liikkuvan kaluston turvallinen kulku ja osallistuttava sen ohjaamiseen raiteella. Pyörän Kuva 21 kulkukehän 1.5:2 kuluma Pyöräkerr (hollowness) ran mitat. saa olla enintään 2 mm (Kuva 21.5:3). Mekaaninen käyttäytyminen: Pyörän kulkukehän kuluma (hollowness) saaa olla enintään 2 mm (Kuva 21.5:3). Pyörän mekaaniset ominaisuudet on tarkastettava mekaanisten lujuuslaskelmien avulla ottaen huomioon kolme erilaista kuormitustapausta: suora rata (pyöräkerta keskitettynä), kaarre (laippa painautuneena kiskoa vasten) ja kulku vaihteiden ja risteävien raiteiden yli (laipan sisäpinta painautuneena kiskoa vasten) siten, Kulkukehän kuluman kuin standardin EN :2003 kohdissa syvyys ja on määritelty. Valelaippa Kuva 21.5:3 Pyörän kulkukehän kuluma. Kuva 21.5:3 Pyörän kulkukehän kuluma Pyörän halkaisija Pyörän halkaisija Pyörän ja kiskon välisen kosketuspaineen rajoittamiseksi pyörän halkaisijan on oltava eri Pyörän akselipainoilla ja kiskon väl vähintään lisen kosketu taulukon uspaineen 21.5:3 rajoittamiseks mukainen. si pyörän halkaisijan on oltava eri akselipainoilla vähintään taulukon 21.5:3 mukainen. Taulukko 21.5:3 Akselipainon ja pyörän halkaisijan suhde. Taulukko 21.5:3 Akselipainon ja pyörän halkaisijann suhde. Akselipaino [t] 25 22, ,5 5 Vähimmäis- halkaisija [mm] Kun Kun kalustoyksikön suurin nopeus on enintään km/h km/h, pyörän pyörän hal halkaisijan on on oltava oltava vähintään Suuremmilla nopeuksilla än 400 mm. la la (100 (100 < < V V km/h) km/h) ) minimihalkaisija lasketaan an kaavalla D = ,8V, jossa V on on kaluston suurin s suurin nopeu nopeus [km/h]. [km/h]. Ri Risteysvaihteista sta kulkemaan an tarkoitetun kaluston yksittäisakselille selille asenn asennetun netun pyörän pyörän hal- hal- kaisijan on on oltava vähintään 790 mm. Kak Kaksitieratatyökoneiden py pyörien mitta mittavaati- mukset sisältyvät Liikenneviraston kaksitier Ratatyökalusto-ohjeeseen. ratatyökalusto-ohjeeseen.

20 18 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 RATOO 21 Liikkuvaa kalusto Pyörien ja kiskon välisen kitkan hallinta Laipan voitelu Kiskojen ja pyörien kaarteissaa tapahtuvann liiallisen kulumisen estämiseksi junissa on oltavaa laipan voitelujärjestelmä. Voiteluaine ei saa liata pyörän tai kiskon kulkupintaa eikä häiritä raidevirtapiirien toimintaa. Voiteluaine ei saa kertyä kiskon kulkupinnalle eikä se saa s olla ympäristölle haitallista. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa laipan voitelusta tarkemmat määräykset. m Hiekoitus Hiekoituksesta on voimassa sen s lisäksi mitä Komission päätöksessä 2012/88/ /EU /12/ säädetään: Kiskoja voidaan hiekoittaa jarrutus- ja vetovoiman parantamiseksi. Hiekoituslaitteen käyttö vaihteiden kohdalla on kielletty. Hiekan kertymistä raiteelle tulee välttää. Kis- V < 140 km/h: 400 g g / 30 s koille laskettavan hiekan sallittu enimmäismäärä riippuu nopeudesta seuraavasti: V 140 km/h: 650 g g / 30 s Yksiköissä, joissa on hajautettu hiekoituslaitteisto, hiekoitusta saa käyttäää ensim- akseleiden välissä on vähintään seitsemän akselia. On sallittua yhdistää y tällaisia ju- mäisessä ja viimeisessä sekä näiden välissä olevissa vaunuissa, kun hiekoittavien nayksikköjä ja käyttää kaikissa kytketyissä päissä olevia hiekoituslaitteita. Veturien vetämissä junissa saa käyttää kaikkia hiekoituslaitteita hätäjarrutuksessa ja täydessä käyttöjarrutuksessa. Muissa tapauksissa saaa käyttää enintään kuuttaa hiekoi- tuslaitetta kiskoa kohti. Jarrutushiekalla on oltava seuraavat ominaisuudet: luonnonhiekkaa tai luonnonkivistä murskattua jyvät kiinteitä, rapautumattomia, teräväreunaisia ja epäsään- kuivaa, ei epäpuhtauksia eikä paakkuuntuvia aineksiaa savi-,, hiesu- tai sidosainepitoisuus enintään 2 nöllisiä kovuus vähintäänn 5 Mohsin asteikolla koostumuksessa on oltava vähintään 40 % SiO2 (kvartsi) % Taulukko 21.6:1 Hiekan raekokojakautuma [mm] < 0,100 0,10-0,63 0,63-0,,80 0,80-1,60 1,60-2,00 2,000-2,50 > 2,50 % 0 < 5 < 30 > 50 < 303 < 5 0

21 Liikenneviraston ohjeita 21/ Junan kokoonpano, veto- ja jarrutuskyky Rataosien mitoittavat junapituudet ovat 550, 625, 725, 825 ja 925 metriä. Liikennepaikkojen pisimmät sivuraiteet luetellaan vuosittain julkaistavassa Rautateiden verkkoselostuksessa /13/. Junaa koottaessa on huomioitava Liikenteen turvallisuusviraston määräys RVI/363/412/2008 Junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu /14/ erityisesti junan jarrupainoprosentin ja suurimman nopeuden osalta. Määräyksessä esitetyt jarrupainoprosentit soveltuvat radalle, jolla opastinvälin määräävä lasku on enintään 5. Lisäksi on huomioitava Liikenteen turvallisuusviraston määräys RVI/725/412/2008 Tavaravaunujen suurimmasta sallitusta kuormasta, junapainosta ja junan kokoonpanosta /15/ erityisesti junapainon vaikutuksesta junan nousukykyyn. Rataosien määräävä pituuskaltevuus kerrotaan kaksi kertaa vuodessa julkaistavassa Rataverkon kuvauksessa 7.2 /6/.

22 20 Liikenneviraston ohjeita 21/ Kuormaus ja kuljetus Kuormaulottuma on määritelty Rataverkon kuvauksen /6/ luvussa 6.1. Kuormattaessa sähköistetyllä raiteella on noudatettava Liikenneviraston ohjeita RATO 5 Sähköistetty rata /16/ ja RATO 7 Rautatieliikennepaikat /17/. Kuljetuksen ja kuormauksen aikana on vältettävä kuormattavan aineen tai tavaran putoamista radalle tai kuormauspaikalle. Pudonnut aine tai tavara on poistettava välittömästi, jotta se ei jää heikentämään radan tai kuormauspaikan toimintakykyä. Myös kuormauksessa tai kuormaa purettaessa liikkuvaan kalustoon jääneen ylimääräisen aineen tai tavaran kulkeutuminen kaluston rakenteissa radalle on estettävä. Kalustosta ei saa vuotaa tai haihtua ympäristölle haitallisia aineita. Liikennevirasto voi tarkkailla liikkuvasta kalustosta putoavan ja vuotavan materiaalin tai aineen määrää ja asettaa toimenpidevaatimuksia operaattorille, jos materiaalista tai aineesta on haittaa tai vaaraa turvallisuudelle tai ympäristölle.

23 Liikenneviraston ohjeita 21/ Tiedonsiirto Liikenneviraston hallinnoimallaa rataverkolla olevien liikkuvan kaluston valvontalai- teasemien yhteydessä junat voidaan tunnistaa RFID-lukijoilla (Radioo Frequency Iden- Välittömiä toimenpiteitä edellyttävät valvontalaitehälytykset välitetään junahenkilö- kunnalle kuitenkin myös tunnisteettomien kalustoyksikö öiden ollessaa kyseessä. tification). Valvontatiedon jakelu edellyttäää kaluston varustamistav a RFID-tunnistein Asennusvaatimukset Tämän ohjeen soveltamisalaan kuuluva liikkuva kalustoo on voitava varustaa standar- asennetaan kalustoyksikköön siten, että se on kaikissa kuormaustiloissa ja sää- din EPC Gen 2 ISO C mukaisella etäluettavall a RFID-tunnisteella. Tunniste olosuhteissa luettavissa raiteenn viereen asennetuin laittein. Asennettavien tunnistei- den on lisäksi oltava luettavissaa kalustoyksikön liikkuessa suurintaa sallittua nopeut- 2006/861/EY (tavaravaunu-yte) liite F edellyttää /2/. taan. RFID-tunnisteet asennetaan kalustoyksikköön siten kuin komission päätöksen Kalustossa tai sen kuormassa mahdollisestii olevat muut etäluettavat tunnisteett eivät saa häiritä tämän ohjeen tarkoittamia tunnisteita eivätkää niiden lukijalaitteita. Kaluston haltija tai omistaja vastaa mahdollisten tunnisteita koskevien käyttöönotto- Liikennevirasto vastaa lukijalaitteiden ja niihin välittömästi liittyvänn tietojärjestelmän ylläpidosta Valvontatiedon hallinnointi Liikennevirasto hallinnoi valtionn rataverkollee asennettavia lukulaitteita ja niihin liitet- lupien hankinnasta sekä tunnisteiden hankinta-, asennus- ja ylläpitokustannuksista. tyä tietojärjestelmää. Valvontatieto on kaluston ylläpito-organisaation saatavissa ja hyödynnettävissä esimerkiksi ennakoivaa kunnossapidon suunnittelua varten. Tietoja voidaan perustellusta syystä luovuttaa myös turvallisuusviranomaiselle Tunnisteidenn sisältö Tunnisteisiin on merkittävä kalustoyksikön rekisteröintitunnus sellaisena kuin se on kirjattu kansallisen turvallisuusviranomaisen ylläpitämään kalustorekisteriin. Tunnis- vasemmalla puolella kalustoyksikköä kohtisuoraan sivusta katsottaessa (ks. taulukot 21.9:1 ja 21.9:2). teeseen on lisäksi merkittävä, kumpi kalustoyksikön pääty on sen asennuspaikan Tunnisteiden sisällön on noudatettava standardia EPC GIAI-96. G

24 22 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Taulukko 21.9:1 RFID-tunnisteen sisältö (binäärijärjestelmän mukaisena). Bittipositio Pituus Kuvaus Arvo Header (kiinteä) Filter value 000 (kiinteä) Partition 101 (5, 7-numeroinen omistajatunnus) Omistajatunnus (Company prefix) Tunnistenumero (Individual Asset Reference) 7-numeroinen 17-numeroinen tunniste. Kalustonumero (12 numeroa tarkistusmerkkeineen), kylkitieto ja muut mahdolliset lisätiedot koodataan yhteen, taulukko 21.9:2. Taulukko 21.9:2 Tunnistenumeron sisältö (10-järjestelmän mukaisena) Bittipositio Sisältö Koodaus 1 Kylkitunniste 0 = ei käytössä 1 = ei käytössä 2 = A-pää (esim. käsijarrupää) 3 = B-pää (esim. ei-käsijarrupää) 4-9 = varattu 2-5 Varattu Varattu, täytetään nollilla 6-17 Kalustonumero 12-numeroinen kalustonumero tarkistusmerkkeineen.

25 Liikenneviraston ohjeita 21/ Ympäristöolot Rataverkolla liikkuvan kaluston tulee toimia Suomen sääolosuhteissa ja on osoitettava, että liikkuva kalusto täyttää Suomen sääolosuhteille komission päätöksessä 2011/291/EU ( ) /1/ asetetut erikoisvaatimukset seuraavin poikkeuksin: kaluston on toimittava standardissa EN :1999 /18/ määritellyn lämpötilavyöhykkeen T2 mukaisissa olosuhteissa (-40 C +35 C) kaluston on toimittava komission päätöksen 2011/291/EU /1/ kohdan " Lumi, jää ja rakeet" mukaisissa talviolosuhteissa lumikinosvaatimusta lukuun ottamatta kosteuden osalta on täytettävä komission päätöksen 2011/291/EU /1/ kohdan vaatimukset sillä poikkeuksella, että huomioon otettavan lämpötilan muutosvälin on oltava 60 K jarrujärjestelmän osalta on komission päätöksen 2011/291/EU /1/ jarrutustehoa koskevien vaatimusten täyttyminen talvioloissa osoitettava, mikä katsotaan täytetyksi, jos o junayksiköissä tai matkustajavaunuissa, joiden nimellisnopeus ylittää 140 km/h, on magneettinen kiskojarru vähintään yhdessä telissä o junayksiköissä tai matkustajavaunuissa, joiden nimellisnopeus ylittää 180 km/h, on magneettinen kiskojarru kaikissa teleissä

26 24 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 RATOO 21 Liikkuvaa kalusto Sähkölaitteet ja valtion rataver kolla käytettävätt sähköjärjestelmät Tässää luvussa esitetään ne kalustoa koskevat tekniset vaatimukset, joiden tulee täyt- tyä liikennöitäessä Suomen valtion rataverkolla 25 kv AC 50 Hzz sähköistysjärjestel- mää hyödyntäen. Lisäksi esitetään rataverkon 1500 V ja 230/400 V - sähkönsyöttöjärjestelmien käyttöön liittyvät vaatimukset. Järjestelmiä tarkastellaan rataverkon mekaanisten ja sähköisten ominaisuuksienn osalta. Tämän asiakirjan osat "Sähköratajärjestelmän tekninenn kuvaus" jaa "Sähköratajärjestelmän sähkövetokalustolle asettamat vaatimukset" käsittelevät ratajohtojärjestelmää ja sen asettamia vaatimuksia sähkövetokaluston virroittimelle ja kaluston sähköjärjestelmille. Osassa Rautatieympäristössä esiintyvien sähköisten häiriöiden määrittely" esitetään vaatimuksia, joiden tulee täyttyä sujuvan ja turvallisen rautatieliikenr nnöinnin takaamiseksi. Liikkuvan kaluston ulkoverkkoliitännät on toteutettuu joko 230/400 V -järjestelmällä tai 1500 V -järjestelmällä, joita käsitellään osassa Liikkuvan kaluston ulko- tehon virroittimen välityksellä. Sähköradan ajojohtimen nimellisjännite on 25 kv ja taajuus 50 Hz kv -järjestelmässä vastajohtimellee syötetään ajojohtimeen n nähden vastakkais- vaiheinen 25 kv: n ja 50 Hz:n jännite. Vetokaluston kannalta 25 kv:n ja 2 25 kv:n verkkoliitännät" Sähköratajärjestelmän tekninen kuvaus Yleistä Ajojohtimen alempi osajohdin, ajolanka, välittää sähkövetokalustolle sen tarvitseman järjestelmillä ei ole eroa Jännite Jännitteellä tarkoitetaan tässä sähkövetokaluston virroittimella esiintyvää e jännitettä, joka on sähköradan ajojohtimen ja paluukiskon välinen potentiaaliero. Taulukko 21.11:1. Standardin EN 50163:2004 /19// mukaiset jännitteet alin ei-pysyvä jännite (<10 min) alin pysyvä jännite nimellisjännite suurin pysyvä jännite suurin ei-pysyvä jännite (<5 min) pitkäaikainen (0,02-2 s) ylijännite V V V V V 38750V