Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 21 Liikkuva kalusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 21 Liikkuva kalusto"

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 21 Liikkuva kalusto

2

3 Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 21 Liikkuva kalusto Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012

4 Kannen kuva: Seppo Mäkitupa ISSN-L X ISSN X ISBN Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi) ISSN-L X ISSN ISBN Kopijyvä Oy Kuopio 2012 Julkaisu myy/saatavana Liikennevirasto PL HELSINKI Puhelin

5

6 4 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Esipuhe Ratateknisten ohjeiden osaan 21 Liikkuva kalusto on koottu rautateiden liikkuvan kaluston ja ratainfrastruktuurin yhteentoimivuuteen vaikuttavia tekijöitä koskevia ohjeita ja vaatimuksia. Tällä RATO-sarjan ohjeella ei ole varsinaista edeltäjää, vaan Liikennevirasto on koonnut tässä esitetyt vaatimukset ja ohjeet useista erillisistä säädösasiakirjoista ja menettelyohjeista. Ohjetta sovelletaan liikkuvaa kalustoa käyttöönotettaessa tehtävässä yhteentoimivuustarkastelussa ja tähän liittyvässä lausuntomenettelyssä. Ohje on laadittu yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kanssa. Sisällön laajuuden rajoittamiseksi ja käytettävyyden selkeyttämiseksi tässä ohjeessa ei esitetä erilaisten yhteentoimivuuteen vaikuttavien ilmiöiden teoriaa. Tämän yleisohjeen tueksi tarkoitettu taustaraportti tarkempine selostuksineen ja havainnollistavine kuvineen julkaistaan erikseen. Ohjeen viimeistelyssä on huomioitu ohjeluonnokseen annetut lausunnot. Helsingissä joulukuussa 2013 Liikennevirasto Väylätekniikkaosasto

7 Liikenneviraston ohjeita 21/ Sisältö 21 LIIKKUVA KALUSTO MÄÄRITELMÄT JA TUNNUKSET Määritelmät Tunnukset ja yksiköt LIIKKUVAN KALUSTON ULOTTUMA KALUSTON RATAAN AIHEUTTAMATT RASITUKSET Pystysuuntainen kuormitus Poikittaissuuntainen kuormitus Pituussuuntainen kuormitus TEHOLLINENN KARTIOKKUUS PYÖRÄKERRAT Pyörien mekaaniset ominaisuudet Pyörien välinen impedanssi Pyörän profiili ja pyöräkerran mitat Pyörän halkaisija PYÖRIEN JA KISKON VÄLISEN KITKAN HALLINTA Laipan voitelu Hiekoitus JUNAN KOKOONPANO, VETO- JA JARRUTUSKYKY KUORMAUS JA KULJETUS TIEDONSIIRTO Asennusvaatimukset Valvontatiedon hallinnointi Tunnisteidenn sisältö YMPÄRISTÖOLOT SÄHKÖLAITTEET JA VALTION RATAVERKOLLA KÄYTETTÄVÄT SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Sähköratajärjestelmän tekninen kuvaus Sähköratajärjestelmän sähkövetokalustolle asettamat vaatimukset Rautatieympäristössä esiintyvät sähköiset häiriöt Liikkuvan kaluston ulkoverkkoliitännät VIESTINTÄ JUNAN KULUNVALVONTA KOEAJOT Kulkuominaisuus- ja kytkeytymiskokeet Ohiajomelun mittaus VIITTEET... 37

8 6 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 LIITELUETTELO Liite 1 Saller-Hankenin menetelmä Liite 2 Pyöräprofiilit Liite 3 Erotusjaksomagneetin kenttä Liite 4 Sähköisten häiriöiden mittaus ja raja-arvot Liite 5 Käytössä olevia junan 230/400 V syöttöjärjestelmiä Liite 6 Raiteistokaavio, Kontiomäki (Laajakangas)

9 Liikenneviraston ohjeita 21/ Liikkuva kalusto Ratateknisten ohjeiden (RATO) osa 21, Liikkuva kalusto, sisältää ne vaatimukset ja ohjeet, joita Suomen valtion omistamalla rataverkolla kulkevan kaluston on noudatettava. RATO 21 sisältää sekä mekaanista että sähköistä yhteentoimivuutta koskevia kansallisia vaatimuksia. Tämä asiakirja koskee kaikkea radalla kulkevaa tai kuljetettavaa kalustoa kaksitieratatyökoneita lukuun ottamatta. Liikkuvan kaluston yleiset vaatimukset on julkaistu Komission päätöksessä 2011/291/EU (veturit ja henkilöliikenteen liikkuva kalusto) /1/ ja Komission päätöksessä 2006/861/EY (tavaraliikenteen vaunut) /2/. Kaksitieratatyökoneita koskevat vaatimukset julkaistaan Liikenneviraston ohjeessa Ratatyökalusto /3/. Liikennevirasto seuraa alan eurooppalaista standardisointia (CEN) ja ylläpitää ohjeitaan standardien mukaisina. RATO 21:ssa noudatettavat standardit ja normit on mainittu lähdeluettelossa. Liikenteen turvallisuusvirasto (TraFi) antaa liikkuvaa kalustoa koskevat määräykset. Uuden, ensimmäistä kertaa Suomessa käyttöönotettavan kaluston on oltava tässä ohjeessa esitettyjen vaatimusten mukainen, jos se otetaan käyttöön aikaisintaan kaksi vuotta tämän asiakirjan julkaisun jälkeen.

10 8 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 RATOO 21 Liikkuvaa kalusto Määritelmät ja tunnukset Määritelmät Akselipaino on kalustoyksikön yhden akselin molempien pyörien (pyöräkerran) raia korkea- teeseen kohdistama staattinen paino. Dynaamisella iskukuormallaa Qimp tarkoitetaan pyörän kiskoon kohdistamaak taajuista enimmäisvoimaa. Dynaamisella kuormalla Qmax tarkoitetaan standardin SFS-EN 14363:2005 kaista, pyörän kiskoon kohdistamaa pystysuuntaista enimmäisvoi imaa. /4/ mu- Kvasistaattisellaa poikittaissuuntaisellaa ohjausvoimalla Yqst tarkoitetaan t kiskoon kohdistamaa poikittaissuuntaistaa ohjausvoimaa /4/. Kuormaulottumalla (KU) tarkoitetaan tilaa, jonka sisällä avovaunussa olevan kuor- Kuor- man on pysyttävää vaunun ollessa keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella. maulottuma määritellään sellaisen vaunun mukaan, jonka telikeskiöväli on enintään 17 metriä. Kvasistaattisellaa pyöräpainolla Qqst tarkoitetaan pyörän kiskoon kohdistamaa pys- tysuuntaisen voiman keskimääräistä arvoa /4/. pyörän Liikkuvan kaluston ulottumalla (LKU) tarkoitetaan tilaa, jonka sisällä liikkuvan ka- luston on pysyttävä ollessaan paikallaan keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella. Pyöräkerran aiheuttamalla poikittaissuu untaisella kokonaisvoimalla Ymax tarkoite- taan pyöräkerran raiteeseen kohdistamaa a poikittaissuuntaisten voimien summaa /4/. Pyörän poikittaisvoiman Y ja pystysuuntaisen voiman Q suhteella (Y/Q)max tarkoite- Q taan pyörän kiskoon kohdistaman poikittaisvoiman Y ja pystysuuntaisen voiman suhdetta /4/. Kaksitieratatyökalusto on ratatyöhön varatulla raiteella omalla konevoimallaan tai hinattavana liikkuvaa kalustoa. Tässä tarkoitettava kaksitieratatyökalusto ei kulje junana eikä vaihtotyönä. Telipaino on teliin kuuluvien pyöräkertojen raiteeseen kohdistama yhteinenn staatti- nen paino. Yksikkö on juna tai muu raiteella liikkuva kalusto.

11 Liikenneviraston ohjeita 21/ Tunnukset ja yksiköt Taulukossa 21.1:1 on esitetty RATOn osassa 21 käytetyt tunnukset. t Taulukko 21.1:1. Tunnuksett ja yksiköt Tunnus D, d P0 Q Qmax Qimp Qqst R V Y Yqst Ymax Selitee Pyörän halkaisija Akselipaino Pyörän pystyvoima Pyörän kiskoon kohdistama pystysuuntain nen enimmäisvoima Pyörän kiskoon kohdistama korkeataajuinen enimmäisvoima Pyörän kiskoon kohdistama pystysuuntain nen kvasistaattinen voima Kaarteen kaarresäde Nopeus Pyörän kiskoon kohdistama poikittaissuu ntainen voima Pyörän kiskoon kohdistama kvasistaattinen poikittaissuuntainen ohjausvoima Pyöräkerran raiteeseen kohdistama poikittaissuuntainen kokonaisvoima Yksikkö mm kn kn kn kn kn m km/h kn kn kn

12 10 Liikenneviraston ohjeita 21/ Liikkuvan kaluston ulottuma Liikkuvan kaluston staattinen ulottuma FIN1 on määritetty standardin SFS-EN :2010 /5/ liitteessä F, jossa on myös määritelty sekä läntisen ja itäisen yhdysliikenteen että junalauttaliikenteeseen tarkoitettujen vaunujen ulottumalle asetetut vaatimukset. Kallistuvakoristen junien on täytettävä liikkuvan kaluston ulottumaa koskevat määräykset.

13 Liikenneviraston ohjeita 21/ Kaluston rataan aiheuttamat rasituksett Liikennevirasto voi tarkkailla rataverkolla liikennöivän kaluston k aiheuttamaa kuormi- ylit- tusta rataan asennettujen mittalaitteiden avulla ja kohdistaa asetetun raja-arvon tävälle kalustoyksikölle toimenpidevaatimuksia. Kaluston on ennen käyttöönottoaan läpäistävä yhteentoimivuudenn teknisissä eritel- missä määritetyt testit. Näiden testien tulosten perusteella Liikenteen turvallisuusvi- /6/ rasto TraFi voi myöntää käyttöönottoluvan Pystysuuntainen kuormitus Akselipaino sekä suurimmat nopeudet eri akselipainoilla Suurin akselipaino määräytyy ratalinjoittainn Rataverkonn kuvauksessa esitettävän EN-rataluokituksen mukaisesti.. Standardi SFS-EN 15528:2005 /7/ määrittäää EN- rataluokitusta vastaavat kalustoluokat ja näille rataluokittain suurimmat sallitut akse- lipainot. Pystysuuntaisen kuormituksen rajoittama suurin nopeuss määräytyy Rataverkon kuva- perusteella. Innovatiivisiin ratkaisuihin perustuvilla tavaravaunuillaa on erikseen esi- uksen /6/ mukaisesti henkilöjunille junakokoonpanon ja tavarajunan akselipainon tettävien selvitysten perusteellaa mahdollista hakea Trafin käyttöönottolupaa yhteen- toimivuuden teknisissä eritelmissä määritetyllä menettelyllä. Hakemukseen on liitet- tävä Liikenneviraston lausunto. Raidevirtapiirien oikosulkuvaatimuksen vuoksi akselipainon tulee olla myös kuluneil- la pyörillä ja jarruanturoilla vähintään 3,5 tonnia Kuormauksen tasaisuus Kuormatun kaksiakselisen vaunun akselipainojen suhdee saa olla enintään 2:1. Vastaa- vasti telivaunun telipainojen suhde saa olla enintään 3:1. 3 Kuormatun akselin pyörä- painojen suhde saa olla enintään 1,25:1. Rataverkonn kuvauksessa /6/ asetettuja enimmäisakselipainoja ei saa ylittää Kvasistaattinen pyöräpaino Suurin kvasistaattinen pyöräpaino Qqst kaarteissa määräytyy kullekin ratalinjalle Ra- EN- taverkon kuvauksen /6/ EN-rataluokitusta vastaavien kalustoluokkien mukaisesti. rataluokitusta vastaavat kvasistaattiset pyöräpainot on esitetty e taulukossa 21.3:1

14 12 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Taulukko 21.3:1. Kvasistaattisen pyöräpainon raja-arvot. EN-rataluokka Suurin kvasistaattinen pyöräpaino, Qqst C2, C3, C4, D2, D3, D4, D4xL (P0 22,5 t) 145 kn E4 ja E5 (22,5 t < P0 25 t) 155 kn Dynaaminen kuormitus Pyörän kiskoon kohdistama pystysuuntainen enimmäisvoima Qmax määräytyy ENrataluokan ja rataosan suurimman nopeuden perusteella taulukon 21.3:2 mukaisesti. Taulukko 21.3:2. Dynaamisen pyöräkuorman raja-arvot. EN-rataluokka Rataosan suurin nopeus V [km/h] Dynaamisen pyöräkuorman raja-arvot, Qmax Kaikki V kn Kaikki 160 < V kn Kaikki 200 < V kn E4 ja E5 V kn Dynaaminen iskukuormitus Pyörän kiskoon kohdistaman dynaamisen iskuvoiman Qimp raja-arvot on määritetty taulukossa 21.3:3. Tämä voima aiheutuu yleensä pyörän kulkupinnan vioista, kuten lovista, rosoista tai pyörän epäpyöreydestä. Voimaa mitataan rataverkolle asennetuilla pyörävoimailmaisimilla. Taulukko 21.3:3. Pyörän ja kiskon välisen dynaamisen voiman raja-arvot. Käyttö Voima Qimp [kn] Hälytys 350 Varoitus 300 Huomautus 250 Toimenpide julkaistaan Rataverkon kuvauksessa Käyttö Dynaaminen kerroin fdyn [%] Hälytys 800 Varoitus 600 Huomautus 400 Toimenpide julkaistaan Rataverkon kuvauksessa

15 Liikenneviraston ohjeita 21/ Akselivälin vaikutus radan kuormitukseen Kun kalustoyksikön suurinta sallittua ajonopeutta on rajoitettava, kun pyöräkertojen etäisyyss toisistaan on tavanomaista pienempi. Eri päällysrakenneluokilla sallitut ajonopeudet lasketaan Saller-Hankenin menetelmän mukaisesti (Liite 1) Poikittaissuuntainen kuormitus Rataan kohdistuvat poikittaisvoimat Pyöräkerran raiteeseen kohdistama suurin poikittaissuu untainen kokonaisvoima kahden metrin matkalta on P0 Y max k Y m k 1 (tavaravaunut) = 0,85 k 1 (muuu kalusto) = 1,00 kn Ymax Pyörän kiskoon kohdistama kvasistaattinenn poikittainenn ohjausvoima kaarteess saa olla enintään Y qst R 500 / kn, missä R on kaarteen k kaarresäde [m] sa Yqst Poikittaissuuntaisen jaa pystysuuntaisen voiman suhde Pyörän sivuttaisvoiman Y ja pystysuuntaisen voiman Q suhde ei saa ylittää kahden metrin matkalla arvoa 0,8 /8/: [(Y/Q)2m]lim = 0, Pituussuuntainen kuormitus Liikkuvan kaluston rataan kohdistamien pitkittäisvoimien rajoittamiseksi yksikön kiihtyvyys saa olla enintään 2,5 m/s2. Suurin hidastuvuus saa olla enintään 2,5 m/s2, kun yksikön kaikki jarrut jarruttavat. Magneettisia kiskojarruja saa käyttää hätäjarrutuksessaa päällysrakenneluokastaa riip- jarrujärjestelmien käyttö on kielletty. pumatta. Pyörrevirtajarrujen ja muiden kitkaa tai magnetismia hyödyntämättömien

16 14 Liikenneviraston ohjeita 21/ Tehollinen kartiokkuus Nopeus- ja kartiokkuusalueet, joilla kalustoyksikkö on suunniteltu kulkemaan vakaasti, on määriteltävä. Liikennevirasto vastaa raiteen tehollisen kartiokkuuden seurannasta ja ylläpidosta hallinnoimallaan rataverkolla siten, että kaluston operoidessa tietyllä rataosuudella tehollisen kartiokkuuden käyttöraja-arvoja on ylläpidettävä huomioiden rataosuuden ja sitä käyttävän kaluston ominaisuudet. Taulukossa 21.4:1 on määritelty uuden pyöräprofiilin tehollisen kartiokkuuden suunnitteluraja-arvot nopeuden funktiona. Näitä vastaavat tarkastelutilanteet on esitetty taulukossa 21.4:2. Käytönaikaiset raja-arvot määritetään myöhemmin. Taulukko 21.4:1 Nopeudesta riippuvat tehollisen kartiokkuuden suunnittelurajaarvot uudelle pyöräprofiilille. Suurin nopeus [km/h] Tehollisen kartiokkuuden raja-arvot Tarkastelutilanteet (taulukko 21.4:2) Sn < Sn 190 0,30 1,2,3 ja < Sn 0,25 1,2,3 ja 4 Taulukko 21.4:2 Tehollisen kartiokkuuden tarkastelutilanteet. Tarkastelutilanne Kiskon Kiskon Raideleveys profiili kallistus 1 60 E1* 1: mm 2 60 E1* 1: mm 3 54 E1* 1: mm 4 54 E1* 1: mm *Määritelty standardissa SFS-EN : A1:2007 /9/

17 Liikenneviraston ohjeita 21/ Pyöräkerrat 0,01 ohmia, jos pyöräkerta on uusi tai uudelleen koottu 0,05 ohmia,, jos pyöräkerta on kunnostettu Vastus mitataan käyttäen tasajännitettä, jonka suuruuss on 1,8 2,0 lessa avoin. Yksikön akselien välinen etäisyys saa olla enintään mm Pyörien mekaaniset ominaisuudet Liikkuvan kaluston pyörien mekaanisten ominaisuuksien vaatimukset on esitetty Ko- mission päätöksen 2011/291/EU U kohdassa /1/ Pyörien välinen impedanssi Vastakkaisten pyörien kulkupintojen välinenn sähkövastus saa olla enintään: VDC virtapiirin ol Pyörän profiili ja pyöräkerran mitat Suomen rataverkon kiskotuksenn yhteentoimivuutta ylläpidetään S1002 -pyöräprofiilin /10/ mukaisena. Liikenneviraston suostumuksella on lisäksi sallittua käyttää liittees- Liikennevirastolle ennen niiden käyttöönottoa. Itäisen yhdysliikenteen pyöräkerroissa voidaan käyttää GOST-standardin /11// mu- sä 2 esitettyjä pyöräprofiileja. Muiden pyöräprofiilien soveltuvuus on voitava osoittaa kaista pyöräprofiilia. Taulukossa 21.5:1 ja kuvassa 21..5:1 on esitetty Suomen sisäisessä s ja läntisessä yhdys- liikenteessä käytettävät pyörän mitat. Taulukko 21.5:1 Suomessaa käytettävätt pyörän mitat /1/. Nimike Pyörän halkaisija D [mm] Nimellismitta [mm] Alaraja [mm] Yläraja [ mm] Kehän leveys (BR + reunapurse) ) Laipan paksuus (SD) Laipan korkeus (SH) D 400 D > D > D 400 D > D > D ± ± 1* 32,55 32,55 32, * ,5 27,5 29,5 31, * Laipan jyrkkyys (qr) D 400-6,5 - * koskee vetokalustoa

18 Kuva 2 16 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Pyörän mittoja 16 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 RATOO 21 Liikkuvaa kalusto Itsenäisesti pyörivillä pyörillä varustettujen yksikköjen on tämän pyöriä koskevan kohdan vaatimusten Kuva lisäksi 21.5:1 täytettävä Pyöräprofiilin tämän YTE:n pyöräkertojen mitat. geometrisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset, jotka on esitetty kohdassa. Kuva 21.5:1 Pyöräprofiilin mitat Taulukossa MUUTTUVAN 21.5:2 RAIDELEVEYDEN ja kuvassa 21.5:2 PYÖRÄKERRAT on esitetty Suomessa käytettävät pyöräkerran mitat. Poikkeava mitoitus on hyväksyttävä tapauskohtaisesti erikseen. Taulu Tämä ukossa vaatimus 21.5:2 koskee 2 ja kuvassa yksikköjä, a 21.5:2 jotka on on esitetty varustettu Suomessa muuttuvan käytettävät raideleveyden pyöräkerran pyöräkerroilla, joita käytetään t. muutettaessa Poikkeava mitoitus yksikön on raideleveyttä hyväksyttävä eurooppalaisen ä tapauskohtaisesti standardin erikseen. mukaisen nimellisraideleveyden ja jonkin mitat muun raideleveyden välillä. Taulukko ukko 21.5:2. Suomes Suomessa käytettäv käytettävät pyöräker pyöräkerran rran mitat. mitat. Suluissa Suluissa esitetyt esitetyt mitat Pyöräkerran vaihtomekanismin koskeva mitat GOST-stan on koskevat varmistettava GOST-standardin pyörän mukaista turvallinen kalusto mukaista oa /11/. lukitus kalustoa oikeaan /11/. kohtaan akselilla. Lukitusjärjestelmän tila Pyörän (lukittu halkaisija tai lukitsematon) D Nimelli on voitava ismitta silmämääräisesti Alaraja tarkastaa Yläraja Nimike ulkoa päin. [mm] [mm] [mm] [mm] Jos Lai pyöräkerta ipan ulkopin on n-varustettu D jarrulaitteilla, 725 niiden asento ja lukittuminen oikeaan asentoon on varmistettava. tojen etäisyyss (1506) (1487) - (SR) Tässä kohdassa esitettyjen 725 vaatimusten > D 400 täyttymisen arviointi - on avoin 1506 kohta ± K Laip a a pan r t e sisäpint e n v ä to- h i m m ä i s D s ä d 725 e jen etäisyys (1440 ± 1) (1437) Kaikkien (AR) yksiköiden on pystyttävä kulkemaan 150 m säteisestä kaarteesta. 725 > D ± (1443) E s t e e n r a i v a a j a Tämä vaatimus koskee ohjaamolla varustettuja yksikköjä. Pyörät on suojattava raiteilla olevien pienten esineiden aiheuttamilta vaurioilta. Tämä vaatimus voidaan täyttää ensimmäisen akselin eteen asennetulla esteenraivaajalla. Esteenraivaajan alareunan on oltava seuraavalla korkeudella kiskon selästä mitattuna: vähintään 30 mm kaikissa oloissa enintään 130 mm kaikissa oloissa.

19 Mitta A R mitataan kiskonselän tasosta. Mittoja A R ja S R on noudatettava sekä kuormattujen että tyhjien vaunujen kohdalla. Valmistaja voi kunnossapito-ohjeissa määritellä käyttöarvoille pienempiä toleransseja edellä mainituissa rajoissa. Liikenneviraston ohjeita 21/ Kuva 1 Liikenneviraston ohjeita 21/20122 Pyöräkertojen mittoja PYÖRIEN MEKAANISET JA GEOMETRISET OMINAISUUDET Kuva 21.5:2 Pyöräkerran mitat. Pyörien ominaisuuksien on varmistettava liikkuvan kaluston turvallinen kulku ja osallistuttava sen ohjaamiseen raiteella. Pyörän Kuva 21 kulkukehän 1.5:2 kuluma Pyöräkerr (hollowness) ran mitat. saa olla enintään 2 mm (Kuva 21.5:3). Mekaaninen käyttäytyminen: Pyörän kulkukehän kuluma (hollowness) saaa olla enintään 2 mm (Kuva 21.5:3). Pyörän mekaaniset ominaisuudet on tarkastettava mekaanisten lujuuslaskelmien avulla ottaen huomioon kolme erilaista kuormitustapausta: suora rata (pyöräkerta keskitettynä), kaarre (laippa painautuneena kiskoa vasten) ja kulku vaihteiden ja risteävien raiteiden yli (laipan sisäpinta painautuneena kiskoa vasten) siten, Kulkukehän kuluman kuin standardin EN :2003 kohdissa syvyys ja on määritelty. Valelaippa Kuva 21.5:3 Pyörän kulkukehän kuluma. Kuva 21.5:3 Pyörän kulkukehän kuluma Pyörän halkaisija Pyörän halkaisija Pyörän ja kiskon välisen kosketuspaineen rajoittamiseksi pyörän halkaisijan on oltava eri Pyörän akselipainoilla ja kiskon väl vähintään lisen kosketu taulukon uspaineen 21.5:3 rajoittamiseks mukainen. si pyörän halkaisijan on oltava eri akselipainoilla vähintään taulukon 21.5:3 mukainen. Taulukko 21.5:3 Akselipainon ja pyörän halkaisijan suhde. Taulukko 21.5:3 Akselipainon ja pyörän halkaisijann suhde. Akselipaino [t] 25 22, ,5 5 Vähimmäis- halkaisija [mm] Kun Kun kalustoyksikön suurin nopeus on enintään km/h km/h, pyörän pyörän hal halkaisijan on on oltava oltava vähintään Suuremmilla nopeuksilla än 400 mm. la la (100 (100 < < V V km/h) km/h) ) minimihalkaisija lasketaan an kaavalla D = ,8V, jossa V on on kaluston suurin s suurin nopeu nopeus [km/h]. [km/h]. Ri Risteysvaihteista sta kulkemaan an tarkoitetun kaluston yksittäisakselille selille asenn asennetun netun pyörän pyörän hal- hal- kaisijan on on oltava vähintään 790 mm. Kak Kaksitieratatyökoneiden py pyörien mitta mittavaati- mukset sisältyvät Liikenneviraston kaksitier Ratatyökalusto-ohjeeseen. ratatyökalusto-ohjeeseen.

20 18 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 RATOO 21 Liikkuvaa kalusto Pyörien ja kiskon välisen kitkan hallinta Laipan voitelu Kiskojen ja pyörien kaarteissaa tapahtuvann liiallisen kulumisen estämiseksi junissa on oltavaa laipan voitelujärjestelmä. Voiteluaine ei saa liata pyörän tai kiskon kulkupintaa eikä häiritä raidevirtapiirien toimintaa. Voiteluaine ei saa kertyä kiskon kulkupinnalle eikä se saa s olla ympäristölle haitallista. Liikenteen turvallisuusvirasto antaa laipan voitelusta tarkemmat määräykset. m Hiekoitus Hiekoituksesta on voimassa sen s lisäksi mitä Komission päätöksessä 2012/88/ /EU /12/ säädetään: Kiskoja voidaan hiekoittaa jarrutus- ja vetovoiman parantamiseksi. Hiekoituslaitteen käyttö vaihteiden kohdalla on kielletty. Hiekan kertymistä raiteelle tulee välttää. Kis- V < 140 km/h: 400 g g / 30 s koille laskettavan hiekan sallittu enimmäismäärä riippuu nopeudesta seuraavasti: V 140 km/h: 650 g g / 30 s Yksiköissä, joissa on hajautettu hiekoituslaitteisto, hiekoitusta saa käyttäää ensim- akseleiden välissä on vähintään seitsemän akselia. On sallittua yhdistää y tällaisia ju- mäisessä ja viimeisessä sekä näiden välissä olevissa vaunuissa, kun hiekoittavien nayksikköjä ja käyttää kaikissa kytketyissä päissä olevia hiekoituslaitteita. Veturien vetämissä junissa saa käyttää kaikkia hiekoituslaitteita hätäjarrutuksessa ja täydessä käyttöjarrutuksessa. Muissa tapauksissa saaa käyttää enintään kuuttaa hiekoi- tuslaitetta kiskoa kohti. Jarrutushiekalla on oltava seuraavat ominaisuudet: luonnonhiekkaa tai luonnonkivistä murskattua jyvät kiinteitä, rapautumattomia, teräväreunaisia ja epäsään- kuivaa, ei epäpuhtauksia eikä paakkuuntuvia aineksiaa savi-,, hiesu- tai sidosainepitoisuus enintään 2 nöllisiä kovuus vähintäänn 5 Mohsin asteikolla koostumuksessa on oltava vähintään 40 % SiO2 (kvartsi) % Taulukko 21.6:1 Hiekan raekokojakautuma [mm] < 0,100 0,10-0,63 0,63-0,,80 0,80-1,60 1,60-2,00 2,000-2,50 > 2,50 % 0 < 5 < 30 > 50 < 303 < 5 0

21 Liikenneviraston ohjeita 21/ Junan kokoonpano, veto- ja jarrutuskyky Rataosien mitoittavat junapituudet ovat 550, 625, 725, 825 ja 925 metriä. Liikennepaikkojen pisimmät sivuraiteet luetellaan vuosittain julkaistavassa Rautateiden verkkoselostuksessa /13/. Junaa koottaessa on huomioitava Liikenteen turvallisuusviraston määräys RVI/363/412/2008 Junan jarrutuskyky sekä jarrujen tarkastus ja koettelu /14/ erityisesti junan jarrupainoprosentin ja suurimman nopeuden osalta. Määräyksessä esitetyt jarrupainoprosentit soveltuvat radalle, jolla opastinvälin määräävä lasku on enintään 5. Lisäksi on huomioitava Liikenteen turvallisuusviraston määräys RVI/725/412/2008 Tavaravaunujen suurimmasta sallitusta kuormasta, junapainosta ja junan kokoonpanosta /15/ erityisesti junapainon vaikutuksesta junan nousukykyyn. Rataosien määräävä pituuskaltevuus kerrotaan kaksi kertaa vuodessa julkaistavassa Rataverkon kuvauksessa 7.2 /6/.

22 20 Liikenneviraston ohjeita 21/ Kuormaus ja kuljetus Kuormaulottuma on määritelty Rataverkon kuvauksen /6/ luvussa 6.1. Kuormattaessa sähköistetyllä raiteella on noudatettava Liikenneviraston ohjeita RATO 5 Sähköistetty rata /16/ ja RATO 7 Rautatieliikennepaikat /17/. Kuljetuksen ja kuormauksen aikana on vältettävä kuormattavan aineen tai tavaran putoamista radalle tai kuormauspaikalle. Pudonnut aine tai tavara on poistettava välittömästi, jotta se ei jää heikentämään radan tai kuormauspaikan toimintakykyä. Myös kuormauksessa tai kuormaa purettaessa liikkuvaan kalustoon jääneen ylimääräisen aineen tai tavaran kulkeutuminen kaluston rakenteissa radalle on estettävä. Kalustosta ei saa vuotaa tai haihtua ympäristölle haitallisia aineita. Liikennevirasto voi tarkkailla liikkuvasta kalustosta putoavan ja vuotavan materiaalin tai aineen määrää ja asettaa toimenpidevaatimuksia operaattorille, jos materiaalista tai aineesta on haittaa tai vaaraa turvallisuudelle tai ympäristölle.

23 Liikenneviraston ohjeita 21/ Tiedonsiirto Liikenneviraston hallinnoimallaa rataverkolla olevien liikkuvan kaluston valvontalai- teasemien yhteydessä junat voidaan tunnistaa RFID-lukijoilla (Radioo Frequency Iden- Välittömiä toimenpiteitä edellyttävät valvontalaitehälytykset välitetään junahenkilö- kunnalle kuitenkin myös tunnisteettomien kalustoyksikö öiden ollessaa kyseessä. tification). Valvontatiedon jakelu edellyttäää kaluston varustamistav a RFID-tunnistein Asennusvaatimukset Tämän ohjeen soveltamisalaan kuuluva liikkuva kalustoo on voitava varustaa standar- asennetaan kalustoyksikköön siten, että se on kaikissa kuormaustiloissa ja sää- din EPC Gen 2 ISO C mukaisella etäluettavall a RFID-tunnisteella. Tunniste olosuhteissa luettavissa raiteenn viereen asennetuin laittein. Asennettavien tunnistei- den on lisäksi oltava luettavissaa kalustoyksikön liikkuessa suurintaa sallittua nopeut- 2006/861/EY (tavaravaunu-yte) liite F edellyttää /2/. taan. RFID-tunnisteet asennetaan kalustoyksikköön siten kuin komission päätöksen Kalustossa tai sen kuormassa mahdollisestii olevat muut etäluettavat tunnisteett eivät saa häiritä tämän ohjeen tarkoittamia tunnisteita eivätkää niiden lukijalaitteita. Kaluston haltija tai omistaja vastaa mahdollisten tunnisteita koskevien käyttöönotto- Liikennevirasto vastaa lukijalaitteiden ja niihin välittömästi liittyvänn tietojärjestelmän ylläpidosta Valvontatiedon hallinnointi Liikennevirasto hallinnoi valtionn rataverkollee asennettavia lukulaitteita ja niihin liitet- lupien hankinnasta sekä tunnisteiden hankinta-, asennus- ja ylläpitokustannuksista. tyä tietojärjestelmää. Valvontatieto on kaluston ylläpito-organisaation saatavissa ja hyödynnettävissä esimerkiksi ennakoivaa kunnossapidon suunnittelua varten. Tietoja voidaan perustellusta syystä luovuttaa myös turvallisuusviranomaiselle Tunnisteidenn sisältö Tunnisteisiin on merkittävä kalustoyksikön rekisteröintitunnus sellaisena kuin se on kirjattu kansallisen turvallisuusviranomaisen ylläpitämään kalustorekisteriin. Tunnis- vasemmalla puolella kalustoyksikköä kohtisuoraan sivusta katsottaessa (ks. taulukot 21.9:1 ja 21.9:2). teeseen on lisäksi merkittävä, kumpi kalustoyksikön pääty on sen asennuspaikan Tunnisteiden sisällön on noudatettava standardia EPC GIAI-96. G

24 22 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 Taulukko 21.9:1 RFID-tunnisteen sisältö (binäärijärjestelmän mukaisena). Bittipositio Pituus Kuvaus Arvo Header (kiinteä) Filter value 000 (kiinteä) Partition 101 (5, 7-numeroinen omistajatunnus) Omistajatunnus (Company prefix) Tunnistenumero (Individual Asset Reference) 7-numeroinen 17-numeroinen tunniste. Kalustonumero (12 numeroa tarkistusmerkkeineen), kylkitieto ja muut mahdolliset lisätiedot koodataan yhteen, taulukko 21.9:2. Taulukko 21.9:2 Tunnistenumeron sisältö (10-järjestelmän mukaisena) Bittipositio Sisältö Koodaus 1 Kylkitunniste 0 = ei käytössä 1 = ei käytössä 2 = A-pää (esim. käsijarrupää) 3 = B-pää (esim. ei-käsijarrupää) 4-9 = varattu 2-5 Varattu Varattu, täytetään nollilla 6-17 Kalustonumero 12-numeroinen kalustonumero tarkistusmerkkeineen.

25 Liikenneviraston ohjeita 21/ Ympäristöolot Rataverkolla liikkuvan kaluston tulee toimia Suomen sääolosuhteissa ja on osoitettava, että liikkuva kalusto täyttää Suomen sääolosuhteille komission päätöksessä 2011/291/EU ( ) /1/ asetetut erikoisvaatimukset seuraavin poikkeuksin: kaluston on toimittava standardissa EN :1999 /18/ määritellyn lämpötilavyöhykkeen T2 mukaisissa olosuhteissa (-40 C +35 C) kaluston on toimittava komission päätöksen 2011/291/EU /1/ kohdan " Lumi, jää ja rakeet" mukaisissa talviolosuhteissa lumikinosvaatimusta lukuun ottamatta kosteuden osalta on täytettävä komission päätöksen 2011/291/EU /1/ kohdan vaatimukset sillä poikkeuksella, että huomioon otettavan lämpötilan muutosvälin on oltava 60 K jarrujärjestelmän osalta on komission päätöksen 2011/291/EU /1/ jarrutustehoa koskevien vaatimusten täyttyminen talvioloissa osoitettava, mikä katsotaan täytetyksi, jos o junayksiköissä tai matkustajavaunuissa, joiden nimellisnopeus ylittää 140 km/h, on magneettinen kiskojarru vähintään yhdessä telissä o junayksiköissä tai matkustajavaunuissa, joiden nimellisnopeus ylittää 180 km/h, on magneettinen kiskojarru kaikissa teleissä

26 24 Liikenneviraston ohjeita 21/2012 RATOO 21 Liikkuvaa kalusto Sähkölaitteet ja valtion rataver kolla käytettävätt sähköjärjestelmät Tässää luvussa esitetään ne kalustoa koskevat tekniset vaatimukset, joiden tulee täyt- tyä liikennöitäessä Suomen valtion rataverkolla 25 kv AC 50 Hzz sähköistysjärjestel- mää hyödyntäen. Lisäksi esitetään rataverkon 1500 V ja 230/400 V - sähkönsyöttöjärjestelmien käyttöön liittyvät vaatimukset. Järjestelmiä tarkastellaan rataverkon mekaanisten ja sähköisten ominaisuuksienn osalta. Tämän asiakirjan osat "Sähköratajärjestelmän tekninenn kuvaus" jaa "Sähköratajärjestelmän sähkövetokalustolle asettamat vaatimukset" käsittelevät ratajohtojärjestelmää ja sen asettamia vaatimuksia sähkövetokaluston virroittimelle ja kaluston sähköjärjestelmille. Osassa Rautatieympäristössä esiintyvien sähköisten häiriöiden määrittely" esitetään vaatimuksia, joiden tulee täyttyä sujuvan ja turvallisen rautatieliikenr nnöinnin takaamiseksi. Liikkuvan kaluston ulkoverkkoliitännät on toteutettuu joko 230/400 V -järjestelmällä tai 1500 V -järjestelmällä, joita käsitellään osassa Liikkuvan kaluston ulko- tehon virroittimen välityksellä. Sähköradan ajojohtimen nimellisjännite on 25 kv ja taajuus 50 Hz kv -järjestelmässä vastajohtimellee syötetään ajojohtimeen n nähden vastakkais- vaiheinen 25 kv: n ja 50 Hz:n jännite. Vetokaluston kannalta 25 kv:n ja 2 25 kv:n verkkoliitännät" Sähköratajärjestelmän tekninen kuvaus Yleistä Ajojohtimen alempi osajohdin, ajolanka, välittää sähkövetokalustolle sen tarvitseman järjestelmillä ei ole eroa Jännite Jännitteellä tarkoitetaan tässä sähkövetokaluston virroittimella esiintyvää e jännitettä, joka on sähköradan ajojohtimen ja paluukiskon välinen potentiaaliero. Taulukko 21.11:1. Standardin EN 50163:2004 /19// mukaiset jännitteet alin ei-pysyvä jännite (<10 min) alin pysyvä jännite nimellisjännite suurin pysyvä jännite suurin ei-pysyvä jännite (<5 min) pitkäaikainen (0,02-2 s) ylijännite V V V V V 38750V

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi

Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi Määräysluonnos 1 (9) Antopäivä: 01.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 18.12.2015 Voimaantulopäivä: 1.1.2016 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU)

Lisätiedot

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä

Käyttötoiminta ja liikenteenhallinta rautatiejärjestelmässä 1 (5) Antopäivä: 30.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 :n kohta 1 Voimassa: toistaiseksi EU-asetus, jonka avoimia kohtia määräys koskee: Komission asetus (EU) 2015/995

Lisätiedot

Rautatiesiltojen kuormat

Rautatiesiltojen kuormat Siltaeurokoodien koulutus Betonirakenteet ja geosuunnittelu Rautatiesiltojen kuormat Ilkka Sinisalo, Oy VR-Rata Ab 2.12.2009, Ilkka Sinisalo, Siltaeurokoodien koulutus, sivu 1 Raideliikennekuormat Pystysuorat

Lisätiedot

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala

Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304. Toijalan asema-alueen tärinäselvitys. Toijala Insinööritoimisto Geotesti Oy TÄRINÄSELIVITYS TYÖNRO 060304 Toijalan asema-alueen tärinäselvitys Toijala Insinööritoimisto TÄRINÄSELVITYS Geotesti Oy RI Tiina Ärväs 02.01.2006 1(8) TYÖNRO 060304 Toijalan

Lisätiedot

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT

SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT Tukes-ohje S10-2009 Turvatekniikan keskus 1 (4) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 YLEISTÄ Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) 12.12.2014 L 356/179 KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1301/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, unionin rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (ETA:n

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon

Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen

Lisätiedot

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6)

Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) Ohje S10-2011 1.6.2011 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset SISÄLTÖ

LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset SISÄLTÖ LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 1 SISÄLTÖ 1 LIIKKUVAN KALUSTON YLEISET TEKNISET MÄÄRÄYKSET... 3 1.1 Liikkuvan kaluston ulottuma (LKU)... 3 1.2 Radan rakenne, geometria ja sallitut

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä

Rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmä Määräys 1 (91) Antopäivä: 31.12.2012 Voimaantulopäivä: 24.1.2013 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Radan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016

Radan merkkien ja merkintöjen selitykset. Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Radan merkkien ja merkintöjen selitykset Liikenneviraston ohjeita 19/2016 Liikennevirasto Helsinki 2016 Kannen kuva: Kalle Renfeldt Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)

Lisätiedot

1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3

1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAMPEREEN AUTONKUORMAUSRAITEEN PERIAATTEET... 2 2 AUTONKUORMAUSRAITEEN RYHMITYSKAAVIO... 3 3 SÄHKÖRATAMÄÄRÄYKSIÄ... 4 3.1 Jännitteiset rakenteet... 4 3.2 Työskentelyalue... 4 3.3 Sähköturvallisuuden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen (1257/1992)

Lisätiedot

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO

RADAN RAKENTEET JA KUNNOSSAPITO 1(20) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 30.12.2009. RVI/902/431/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Yleiset perusteet, RAMO

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2014/880/EU)

PÄÄTÖKSET. (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2014/880/EU) 12.12.2014 L 356/489 PÄÄTÖKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, rautatieinfrastruktuurirekisteriä koskevista yhteisistä eritelmistä ja täytäntöönpanopäätöksen 2011/633/EU

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Tavaraliikenteen vaunut

Tavaraliikenteen vaunut Määräys 1 (33) Antopäivä: xx.xx.2012 Voimaantulopäivä: 24.01.2013 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Voimassa: Toistaiseksi Muutostiedot: Kumoaa Trafin aikaisemman määräyksen tavaraliikenteen

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

Määräys 1 (48) Voimassa: Toistaiseksi

Määräys 1 (48) Voimassa: Toistaiseksi Määräys 1 (48) Antopäivä: 13.12.2011 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 1.1.2012 Voimassa: Toistaiseksi Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätöksellä 2011/229/EU annettu Euroopan laajuisen tavanomaisen

Lisätiedot

JUNAN JARRUTUSKYKY SEKÄ JARRUJEN TARKASTUS JA KOETTELU

JUNAN JARRUTUSKYKY SEKÄ JARRUJEN TARKASTUS JA KOETTELU 1(11) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 26.5.2008. RVI/363/412/2008 Voimassaoloaika 1.11.2008 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28. Kumoaa Junaturvallisuussäännön luvun 4.8 Jarrujen

Lisätiedot

TAVARAVAUNUJEN SUURIMMASTA SALLITUSTA KUORMASTA, JUNAPAINOSTA JA JUNAN KOKOONPANOSTA

TAVARAVAUNUJEN SUURIMMASTA SALLITUSTA KUORMASTA, JUNAPAINOSTA JA JUNAN KOKOONPANOSTA 1(14) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 21.10.2008 RVI/725/412/2008 Voimassaoloaika 1.11.2008 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Junaturvallisuussääntöön liittyvät

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit

Johansson Björn 8.11.2011. Sähköasennus-standardit Johansson Björn 8.11.2011 Sähköasennus-standardit Historiaa Me NIKOLAI Toinen, Koko Venäjänmaan Keisari ja itsevaltias, puolanmaan Tsaari, Suomen Suurruhtinas y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Laki

Lisätiedot

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat

Rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävien koulutusohjelmat Määräys 1 (27) Antopäivä: 29.11.2010 Voimaantulopäivä: 1.1.2011 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä (1664/2009) 25 2 momentti. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EN 45545 Railway applications. Fire protection on railway vehicles Kiskoliikenne. Palontorjunta kiskoajoneuvoissa

EN 45545 Railway applications. Fire protection on railway vehicles Kiskoliikenne. Palontorjunta kiskoajoneuvoissa Railway applications. Fire protection on railway vehicles standardien pääkohdat standardien merkitys muutokset nykykäytäntöön 1 Euroopassa on ollut voimassa useita kansallisia standardeja kiskokaluston

Lisätiedot

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta

AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Tärinäselvitys RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT. Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta RAKENNUSLIIKE S.OJALA & POJAT AKM 224 YRITYSPERÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19860 Raportti

Lisätiedot

Kalustoyksikön rekisteröinti

Kalustoyksikön rekisteröinti Määräys 1 (11) Antopäivä: 16.11.2011 Voimaantulopäivä: 16.11.2011 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 75 Komission päätös, 107/2011/EU, kansallista rekisteriä koskevasta yhteisestä

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi

Voimassa: toistaiseksi ääräys 1 (29) Antopäivä: 18.12.2013 Voimaantulopäivä: 1.1.2014 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011)74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö Komission täytäntöönpanopäätös infrastruktuurirekisteriä

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO 2 (8) 14.6.2012 Dnro 2830/100/2012 1 MÄÄRITELMÄT... 3 LIIKENNEVIRASTO 2 (8) Sisällysluettelo 1 MÄÄRITELMÄT... 3 2 AIKATAULUTYYPIT, AIKATAULUJEN RAKENNEOSAT JA YHTEISET SISÄLTÖTIEDOT KAIKILLE AIKATAULUTYYPEILLE... 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen

Lisätiedot

RAUTATIEJÄRJESTELMÄN ENERGIAOSAJÄRJESTELMÄ

RAUTATIEJÄRJESTELMÄN ENERGIAOSAJÄRJESTELMÄ Määräys 1 (59) Antopäivä: 16.12.2011 Voimaantulopäivä: 1.1.2012 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Komission päätös tavanomaisen rautatiejärjestelmän energiaosajärjestelmää

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT

KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Kunnossapitoyksikkö/KO 2.11. 2001 1 (11) KISKONHIONNAN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Nämä kiskonhionnan tekniset toimitusehdot 1539/731/2001 ovat voimassa Suomen valtion rataverkolla 1.1.2002 lukien. Nämä toimitusehdot

Lisätiedot

Kertauskoekysymykset

Kertauskoekysymykset Voimassa: 01.01.2013 alkaen Kertauskoekysymykset Kertauskokeessa tästä kysymyssarjasta kysytään: - 5 kysymystä opastimista - 5 kysymystä merkeistä - 10 kysymystä liikennöintimääräyksistä Teoriakokeen hyväksytyn

Lisätiedot

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 1 RAMO 17 Sisältö SISÄLTÖ 17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 17.3 MERKIN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN... 9 17.3.1 Näkemävaatimukset... 9 17.3.2 Merkin sijoittaminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Orsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN 50423. Johtokulma

Orsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN 50423. Johtokulma Orsien käytönrajat paljaille ja päällystetyille avojohdoille EN 50341, EN 50423 40 50 60 70 80 90 100 110 03 Sisällysluettelo Orsien käytönrajat perusteet...04 20 kv paljaan avojohdon orret SH66 (seuraava

Lisätiedot

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19

KULMAVAIHTEET. Tyypit W 088, 110, 136,156, 199 ja 260 TILAUSAVAIN 3:19 Tyypit W 088, 110, 16,156, 199 ja 260 Välitykset 1:1, 2:1, :1 ja 4:1 Suurin lähtevä vääntömomentti 2419 Nm. Suurin tuleva pyörimisnopeus 000 min -1 IEC-moottorilaippa valinnaisena. Yleistä Tyyppi W on

Lisätiedot

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista

Akselipainolaskelmat. Yleistä tietoa akselipainolaskelmista Kun kuorma-autoa halutaan käyttää mihin tahansa kuljetustyöhön, sen alustaa täytyy täydentää jonkinlaisella päällirakenteella. Akselipainolaskelmien tavoitteena on optimoida alustan ja päällirakenteen

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

FREMOdul Moduulistandardi, H0, 16,5mm Sovitettu Suomen tarpeisiin Perustuu Norjalaiseen FREMO N2.1 normiin joka perustuu FREMO normiin nro. 2.

FREMOdul Moduulistandardi, H0, 16,5mm Sovitettu Suomen tarpeisiin Perustuu Norjalaiseen FREMO N2.1 normiin joka perustuu FREMO normiin nro. 2. FREMO standardi FIN 0.14, Finland VEDOS Sivu 1 FREMO- FIN FREMOdul Moduulistandardi, H0, 16,5mm Sovitettu Suomen tarpeisiin Perustuu Norjalaiseen FREMO N2.1 normiin joka perustuu FREMO normiin nro. 2.00

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ

FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ FYSIIKAN HARJOITUSTEHTÄVIÄ MEKANIIKKA Nopeus ja keskinopeus 6. Auto kulkee 114 km matkan tunnissa ja 13 minuutissa. Mikä on auton keskinopeus: a) Yksikössä km/h 1. Jauhemaalaamon kuljettimen nopeus on

Lisätiedot

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6)

Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) Ohje S10-2012 31.12.2012 1 (6) SÄHKÖLAITTEISTOJEN TURVALLISUUTTA JA SÄHKÖTYÖTURVALLISUUTTA KOSKEVAT STANDARDIT 1 Yleistä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös 1193/1999 (muut. 517/2011) koskee sähkölaitteistojen

Lisätiedot

VIM-M2 VIBRATION MONITOR KUVAUS VIM-M2. Sisältö

VIM-M2 VIBRATION MONITOR KUVAUS VIM-M2. Sisältö VIM-M2 VIBRATION MONITOR KUVAUS Sisältö 1. TEKNISET TIEDOT... 2 2. KUVAUS... 3 3. KÄYTTÖ... 4 4. LIITÄNTÄ... 5 5. VIAN ETSINTÄ... 6 6. VALMISTAJA... 6 VIM-M2 FI.docx 2006-03-01 / BL 1(6) 1. TEKNISET TIEDOT

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

1 SOVELTAMISALA... 3 4 JÄNNITEKATKO... 4

1 SOVELTAMISALA... 3 4 JÄNNITEKATKO... 4 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2 TASORISTEYKSEN KÄYTÖN VASTUUHENKILÖT... 3 3 ERIKOISTOIMENPITEET TASORISTEYKSESSÄ JA RAUTATIELIIKENTEEN KESKEYTTÄMINEN... 3 3.1 Erikoiskuljetuksen

Lisätiedot

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus

Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus Kehärata projektina ja liikenneinfrana Tunneliturvallisuus 17.5.2016 Kehärata Kehäradalla on kaksi tunnelia; Lentoaseman tunneli, pituus 8230 m Kivistön tunneli, pituus 432 m Molemmat tunnelit täyttävät

Lisätiedot

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015

Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Dnro 49/00.00.02/2015 Ohje 12/2015 16.12.2015 0 (7) Tukes-ohje 12/2015 Sähkölaitteistojen Sähkölaitteistojen turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta turvallisuutta ja sähkötyöturvallisuutta koskevat standardit koskevat standardit

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011. 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. kaivosten nostolaitoksista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2011 1455/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

RakMK:n mukainen suunnittelu

RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ

RAUTATIEKALUSTON SÄHKÖJÄRJESTELMÄ MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 21.12.2009 RVI/376/411/2008 Voimassaoloaika 31.12.2009, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki 28 2 momentti Kumoaa Rautatieviraston LISO - määräys ja ohjekokoelman RAUTATIEKALUSTON

Lisätiedot

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi.

1.1.2015. Muuntamon ovessa tulee olla kaiverrettu muuntamon tunnuskilpi. 1(5) KESKIJÄNNITELIITTYJÄN MUUNTAMOT 1 Yleistä Keskijänniteliittyjien muuntamot on suunniteltava ja rakennettava voimassa olevien standardien ja tässä ohjeessa annettujen Kuopion Oy:n lisäohjeiden mukaisesti.

Lisätiedot

Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen

Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen Ohjeita Volvo -kuorma-autojen jarrutarkastuksen suorittamiseen Mittauspisteiden sijainti ALB-kilven sijainti Laskentapaineet Yleisesti jarruhidastuvuusmittauksissa käytettävät laskentapaineet ovat VOLVO

Lisätiedot

MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä

MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä MDY-kiskosiltajärjestelmä Luotettava ja turvallinen ratkaisu tehonsiirtoon muuntajalta kojeistoon ja kojeisto-osien välillä MDY-kiskosillan monipuoliset käyttömahdollisuudet MDY-kiskosiltajärjestelmä on

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala 1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Työ- ja elinkeinoministeriön asetus LUONNOS 29.8.2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus kaivosten nostolaitoksista Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20 Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen mukaisesti säädetään kaivoslain (621/2011) 134

Lisätiedot

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä

Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä ll Määräys 1 (53) Antopäivä: 29.6.2015 Voimaantulopäivä: 1.7.2015 Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: Komission päätös 2012/88/EU (32012D0088;

Lisätiedot

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA

RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Ratakiskojen käsittely 1 (9) 4.7.1998 111/71/98 Ratahallintokeskuksen työmaat Työmaavastaavat Työpäälliköt Urakoitsijat Kunnossapitäjät RATAKISKOJEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Kiskot ovat hankalasti käsiteltävästä

Lisätiedot

HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta

HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta HE-luonnos ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta Keskustelutilaisuus 7.5.2015 Aikataulua Lausuntovaihe päättyy 8.5.2015 Lausuntoyhteenveto ja mahdolliset tarkistukset säädöksiin toukokuu Käännättäminen

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET 12.12.2014 L 356/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

SUOMEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNÖINTIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET VENÄLÄISELLE RAUTATIEHENKILÖKUNNALLE

SUOMEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNÖINTIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET VENÄLÄISELLE RAUTATIEHENKILÖKUNNALLE 1/16 Antopäivä 23.8.2010 Voimassaoloaika 1.10.2010 alkaen, toistaiseksi Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti SUOMEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄN LIIKENNÖINTIIN LIITTYVÄT MÄÄRÄYKSET VENÄLÄISELLE

Lisätiedot

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7

17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 1 RATO 17 Sisältö SISÄLTÖ 17 RADAN MERKIT... 5 17.1 MÄÄRITELMIÄ... 5 17.2 YLEISET VAATIMUKSET... 7 17.3 MERKIN SIJOITTAMINEN JA ASENTAMINEN... 9 17.3.1 Näkemävaatimukset... 9 17.3.2 Merkin sijoittaminen

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä

EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä EN 45545 standardisarja yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä Erityisasiantuntija Ville-Veikko Savolainen SFS 7.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

Lisätiedot

Poijukettingit ja sakkelit LAATUVAATIMUKSET

Poijukettingit ja sakkelit LAATUVAATIMUKSET 24 2012 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Poijukettingit ja sakkelit LAATUVAATIMUKSET Poijukettingit ja sakkelit Laatuvaatimukset Liikenneviraston ohjeita 24/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Liikenneviraston

Lisätiedot

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015,

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.2.2015 C(2015) 857 final KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS, annettu 20.2.2015, paikallisen rautatieinfrastruktuurin strategisesta merkityksestä direktiivin 2012/34/EU 2 artiklan

Lisätiedot

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ

VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ 1(6) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1090/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) 14.6.2013 Dnro 3061/065/2013 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RATAOSAN TIEDOT... 3

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) 14.6.2013 Dnro 3061/065/2013 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RATAOSAN TIEDOT... 3 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (4) 14.6.2013 Dnro 3061/065/2013 Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA... 3 2 RATAOSAN TIEDOT... 3 3 LIIKENNÖINTI JA RATATYÖ RATAOSALLA... 3 4 MUUT LIIKENNÖINNISSÄ NOUDATETTAVAT SÄÄDÖKSET

Lisätiedot

7 LIIKKUVAN KALUSTON HYVÄKSYMINEN LIIKENTEESEEN... 4. 7.1 Yleistä... 4. 7.2 Määritelmät...4

7 LIIKKUVAN KALUSTON HYVÄKSYMINEN LIIKENTEESEEN... 4. 7.1 Yleistä... 4. 7.2 Määritelmät...4 LIMO 7 Liikkuvan kaluston hyväksyminen liikenteeseen 1 SISÄLTÖ 7 LIIKKUVAN KALUSTON HYVÄKSYMINEN LIIKENTEESEEN... 4 7.1 Yleistä... 4 7.2 Määritelmät...4 7.3 Hyväksymismenettelyn soveltamisala... 4 7.3.1

Lisätiedot

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016

Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016 U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - P a i n e p u t k i - j ä r j e s t e l m ä P V C Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009

Lisätiedot

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt

RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen

Lisätiedot

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s. 7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona

Lisätiedot

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE

ASENNUSOHJE. SAFERA Siro IN-line -liesivahti. Virranhallintayksiköt PCU3 PCU5.1-U 20810 V4.5.0 FIN SIRO IN-LINE ASENNUSOHJE SAFERA Siro IN-line -liesivahti Virranhallintayksiköt PCU PCU.-U 080 V..0 FIN SIRO IN-LINE SISÄLLYSLUETTELO VAROITUKSET. VALMISTELUT. Valmistelut. Asennus. Asennuksen vianmääritys. Lisävaruste:

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus

Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Snellmaninkatu 10 53100 Lappeenranta NAKKILA Taajamaosayleiskaava ja osayleiskaavan tarkistus Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P 11420 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Perävaunun käyttöohje

Perävaunun käyttöohje Perävaunun käyttöohje Ennen ajoa tarkistakaa: vetolaitteen ja sen kiinnitysosien kunto perävaunun ja auton kiinnityksen varmuus, perävaunun turvavaijerin tulee olla kiinnitetty autoon valojen kunto pyörien

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT

Vetolaitteet. Yleistä vetolaitteista PGRT Yleistä vetolaitteista Yleistä vetolaitteista Vetolaite on yhteinen nimi yhdelle tai monelle komponentille, jo(t)ka ajoneuvoon on asennettava, ennen kuin se voi vetää perävaunua. Vetolaitteen tarkoituksena

Lisätiedot

Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä.

Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella työskentelyä. TYÖSELOSTUS Kohde Taitaja 2015 sähköasennus, semifinaali. Laajuus ja työskentelytavat Työhön kuuluu sähköistää kuvien mukainen asennus täyteen käyttökuntoon. Työssä ei saa tehdä jännitetyötä eikä lähialueella

Lisätiedot

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY Vi-AKCn) PPA 1 03400 VIHTI 913-46 211 VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT NUMERO 1197 RYHMÄ 13 VUOSI

Lisätiedot

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata

Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata 21 2013 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata Ratatekniset ohjeet (RATO) osa 5 Sähköistetty rata Liikenneviraston ohjeita 21/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013 Kannen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan ajoneuvojen käytöstä tiellä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje

Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje LIITE 1 1 (6) Automaattisen taajuudenhallintareservin sovellusohje 1 Yleistä Tässä liitteessä on määritetty automaattisen taajuudenhallintareservin (FRR-A) vaatimukset reservinhaltijalle sekä tarvittava

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot