sal ja hsy tekivät yhdessä lehden.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sal ja hsy tekivät yhdessä lehden."

Transkriptio

1 sal ja hsy tekivät yhdessä lehden. sal ja hsy tekivät yhdessä lehden. 2 / 2014 SUOMEN AIKAKAUSLEHDENTOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY

2 SUOMEN AIKAKAUSLEHDEN- TOIMITTAJAIN LIITTO SAL RY:N JÄSENLEHTI 21. vuosikerta pekka holmström 14 Vastaava päätoimittaja Hanne Aho puh Päätoimittaja Jyrki Räikkä puh Toimitussihteeri Kaija Plit Graafikko Outi Kainiemi Muu suunnitteluryhmä Mervi Ala-Prinkkilä Pekka Holmström Elina Kangasniemi Arja Salakka Marko Tammi Kannen kuva Outi Kainiemi sal ry. Siltasaarenkatu 16 B Helsinki puh. (09) Puheenjohtaja Hanne Aho Asiamies Kaija Plit Toimistonhoitaja Jaana Virtanen jaana.virtanen@sal-info.org Ilmoitushankkija Erkki Hirvonen puh erkki.hirvonen@jippii.fi Painopaikka Oy Fram Ab Korsholmanpuistikko Vaasa issn-l Mä vaalin enemmän vapautta kuin rahaa. 3 pääkirjoitus Yhteistyö on tekoja 4 Digi ratkaisee 6 ledare Samarbete är gärningar 7 Yhdistykset yhteistyöhön! 11 Hankalaa oli mutta hyvä tuli 14 Kaikkeen ei suostuta! 20 helmijuttu Lapsen silmin 24 Keittiön kautta 28 miinaharava Hyvällä journalismilla on tulevaisuutta 31 kirja-arvostelu Venla Hiidensalo: Karhunpesä 32 Journalistien eriarvoisuus kasvaa 34 hsy ja sal news 36 sarjakuva Ilta Fingeri

3 pääkirjoitus Yhteistyö on tekoja kuva pekka holmström Yhteistyön tekemisestä on helppo puhua, mutta ylevät tavoitteet jäävät usein vain aikeiksi. Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto (SAL) ja Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys (HSY) herättelivät jo viime syksynä keskustelua yhdistysten välisen yhteistyön tiivistämisestä. Käsissäsi on nyt yhdistysten yhteisen jäsenlehden pilottinumero todiste siitä, ettei yhteistyön lisäämisen tarvitse jäädä pelkäksi sanahelinäksi. Uskomme, että lehdistön yhdistysten jäsenten välillä on paljon enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Toimenkuvat muuttuvat jokaisess a toimituksessa koko ajan vaativammiksi ja moni puolisemmiksi. Myös ammattiyhdistystoiminnassa on syytä madaltaa raja-aitoja ja jopa kaataa niitä. Yhdistystemme jäseniä kiinnostavat samanlaiset asiat, ja haluamme myös oppia tuntemaan toisiamme ja toistemme työtä. Journalismi on journalismia, tehtiinpä sitä sanomalehdessä tai aikakauslehdessä. Julkaisuyhteistyön jatkosta päätetään täst ä pilottinumerosta saatujen kokemusten Sanoista tekoihin. p erusteella. Toivommekin saavamme palautetta sinulta, hyvä lukija sekä tästä lehdestä että oman yhdistyksesi viestinnästä ja toiminnasta yleensä. Yhteistyötä rakennetaan muidenkin yhdistysten kanssa. Lehdistön yhdistykset ovat tänä keväänä lisänneet keskinäistä yhteydenpitoaan. Hyvässä myötätuulessa olevana tavoitteena on valita lehdistön yhteinen ehdokas ja tehdä hänestä Journalistiliiton puheenjohtaja. Yhteistyössä ei ole kuitenkaan kysymys vain henkilövalinnoist a tai edustuksesta päätöksentekoelimissä. Yhteistyön on oltava mielekästä ja hyödyllistä kaikkien jäsenten näkökulmast a: yhteistyön avulla pitää tuottaa parempia ja edullisempia jäsenpalveluja. Yhdistykset voivat kasvaa yhteen tai elää rinnakkain toisiaan tukien. Tärkeintä on, että yhteistyön avulla luodaan aiempaa paremmat edellytykset journalistien jaksamiselle ja työssä kehittymiselle. Se onnistuu, kun ryhdymme sanoista tekoihin. Hanne Aho, puheenjohtaja, sal Jyrki Räikkä, puheenjohtaja, hsy lööppi & skuuppi 2 /

4 Media-alalla ajateltiin pitkään, että lehtien digiversiot ja nettisivut ovat hankalasti toteutettavaa pakkopullaa, jotka jokaisella kunnon lehdellä tuli kuitenkin olla. Nyt digilehdet ovat kehittyneet ja nettisivujen kävijämäärät kasvavat. Digin teko on ammattimaistunut. Vaikka ansaintalogiikoita onkin kehitetty, lehtien rahat tulevat edelleen lähes kokonaan paperilehtien tilaus- ja ilmoitusmyynnistä. Voitaisiinko jakelua digitalisoida? Liikenneministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ehdotti selvityksessään vuonna 2010, että lehdistö tarvitsee muun muassa jakelutukea, jotta sen "sivistystehtävä voisi jatkua". Tänä keväänä edellisen viestintäministerin Pia Viitasen asettama selvitysmies Tuomas Harpf puolestaan esitti, että tukea myönnettäisiin pääasiassa sisällöntuotantoon. Hallitus valitsi kuitenkin innovaatiotuen. Me emme halunneet tukea vain olemassa olevia rakenteita. Innovaatiotuen tarkoitus on keksiä uusia ansaintalogiikoita, sellaisia kotimaisia ratkaisuja, joilla mediaa voidaan pyörittää. Tuen tarkoitus on luoda pysyvää uutta kasvua tai ainakin hidastaa alan laskua, Krista Kiuru sanoo. Innovaatiotukea on ajateltu myöntää kolmelle eri taholle. Ensimmäisenä on olemassa olevien yritysten innovaatioiden tukeminen niiden siirtyessä digimaailmaan. Toisena tuetaan aloittelevien yritysten uusia ideoita. Yritysten tulokset ovat nyt sellaisia, etteivät niiden omat rahat välttämättä riitä innovointiin, Kiuru sanoo. Kolmanneksi on ajateltu, että useampi toimija yhdessä kehittäisi aivan uusia journalistisia palvelumuotoja. Esimerkiksi niin, että ICT-alan toimijat innovoisivat journalistien kanssa yhdessä. Digi ratkaisee Media-alan rahoittamiseen tarvitaan aivan uusia rahoitusmalleja, sanoo viestintäministeri Krista Kiuru. Digiratkaisuilla rahoitetaan tulevaisuudessa myös paperilehtiä. teksti hanne aho kuva laura kotila / valtioneuvoston kanslia 4 lööppi & skuuppi 2 / 2014

5 Kommentti Krista Kiurun puhetta kuunnellessa tulee väkisinkin mieleen onko ministerillä jalat ihan tiiviisti maassa. Suomalaisten tulisi keksiä ansaintalogiikka, joka auttaisi median rahaongelmiin merkittävästi. Ja suomalaiset voisivat myös keksiä digikeinon, joka ratkaisisi kalliin printtijakelun ongelmat. Ja näitä innovaatioita vielä vietäisiin maailmalle. Kuulostaa ihan mielettömän hyvältä! Ja ihan mielettömän hankalalta. Onneksi tekniikkainnovointiin tarvitaan ICT-ihmisiä, meistä journalisteista ei näin suuriin keksintöihin taida yksin olla. Mutta mistäs sitä tietää? Jos me journalistit olisimme saaneet päättää, olisimme ottaneet Harpfin mallin, jossa sekä sisällöntuotantoa että innovointia olisi tuettu. Ainakin ylimenokauden ajan. Jotta pahimmasta olisi selvitty. Mutta nyt ei auta kuin toivoa, että joku keksii jotain. hanne aho On ajateltava laajasti: printtilehden ongelmana on jakelu, ja se on yksi alan tulevaisuuden isoimmista haasteista. Voitaisiinko jakelua digitalisoida? Kiuru pohtii. Hallituksen mukaan yksi mediaalan selviämiskeino on siis löytää uusia ansaintamalleja ja digiratkaisuja. Tulevaisuudessa lehtien painaminen ja postittaminen vähenee ja kallistuu. Digitaaliset julkaisut rahoittavat paperilehtiä. Siis täysin päinvastoin kun tänään tapahtuu. On ihmisiä, jotka joka tapauksessa tilaavat paperista lehteä. Digi antaa turvaa myös heille, Kiuru sanoo. Usko digijulkaisuihin, digijakeluun sekä suomalaisten kykyyn innovoida on kova. Me voisimme myös viedä uusia ansaintamalleja maailmalle. Innovaatiotuki tulee haettavaksi syksyllä lisätalousarvion kautta. Pohdinnassa on, että tukea ei välttämättä tarvitsisi käyttää myöntämisvuonna, vaan että se voisi olla käytössä myös seuraavana vuonna. Monet johtavat poliitikot ovat olleet huolissaan median moniarvoisuuden, moniäänisyyden ja journalismin rapautumisen vaikutuksista suomalaiseen demokratiaan. Viestintäministeri Krista Kiuru kuitenkin uskoo suomalaisiin: Kirjojen lukemisella ja lehtien tilaamisella on pitkät perinteet en usko, että nämä perinteet häviävät. Journalismin tulevaisuus ei huoleta. Historia osoittaa, että vaikka journalismi on muuttanut muotoaan, sitä on aina tarvittu. Se huolestuttaa, että säilyykö kansalaisilla uteliaisuus ja motivaatio hankkia tietoa. lööppi & skuuppi 2 /

6 ledare Samarbete är gärningar Det är enkelt att tala om samarbete, men de ädla målsättningarna förblir många gånger bara goda föresatser. Tidskriftsjournalisternas förbund i Finland (SAL) och Helsingfors journalistförening (HJF) inledde redan förra hösten sina diskussioner om ökat samarbete. I din hand håller du nu pilotnumret på vår gemensamma medlemstidning ett bevis på att diskussioner om ökat samarbete också kan leda till någonting konkret. Vi tror på att det finns mer likheter än olikheter mellan våra förbunds medlemmar. Arbetsbilden på varje redaktion blir ständigt allt mer krävande och mångsidig. Också inom fackföreningsverksamheten finns det all orsak att sänka ribborna, och rentav skrota dem. Från till handling. Våra medlemmar är intresserade av samma s aker, och vi vill också lära känna varandra samt varandras jobb. Journalistik är journalistik, oberoende av om den görs på en dagstidning eller på en tidskrift. Beslut om ett eventuellt fortsatt samarbete kring publikationsverksamheten gör vi på basis av de erfarenheter vi får av det här pilotnumret. Vi hoppas därför på att just du ger feedback både på den här tidningen, och på informationen från och verksamheten överlag vid ditt eget förbund. Vi bygger också upp mer samarbete med andr a föreningar. Pressens föreningar har unde r våren intensifierat sin dialog. Projektet med att utse en gemensam kandidat och föra fram hen som Journalistförbundets nya ordförande har också god ord vind i seglen. Samarbete handlar förstås också om annat än bara personval eller representation i förtroendeorgan. Det måste vara angenämt och nyttigt ur alla medlemmars synvinkel: med hjälp av det ska vi kunna producera bättre och förmånligare medlemsservice. Föreningarna kan växa ihop eller leva tillsammans, så att man stöder varandra. Det viktigaste är att vi genom att samarbeta skapar bättre förutsättningar för journalisterna att orka och utvecklas inom sina arbeten. Det lyckas vi med om vi går från ord till handling. Hanne Aho, ordförande, sal Jyrki Räikkä, ordförande, hsy foto pekka holmström 6 lööppi & skuuppi 2 / 2014

7 Yhdistykset yhteistyöhön! Jos Suomen Journalistiliitto perustettaisiin uudestaan, se tuskin olisi nykyisenlainen. teksti kimmo lundén kuvitus outi kainiemi

8 Journalistiliiton jäsenmaksutulot ovat vähentyneet, työelämässä mukana olevien jäsenten lukumäärä supistuu. Journalistiliitossa on 18 yhdistystä. Yhdistysten määrä on pysynyt ennallaan. Ne eivät tähän saakka ole olleet halukkaita yhdistymään. Työ muuttuu. Koko mediakenttä on murroksessa. Jäsen haluaa järjestöeurolleen vastinetta. Journalistiliitto haluaa tehostaa edunvalvontaansa. Liiton, yhdistyksen ja toimitusosaston toiminnalle p itää olla tarve ja kysyntää. Toimitusosasto on Journalistiliiton kolmiportaisessa organisaatiossa se lähin ryhmä, jonka toimintaan Journalistiliiton jäsen useimmin osallistuu. Journalistiliiton jäsenmäärä painui tammikuussa ensimmäisen kerran alle jäsenen. Meitä on nyt journalistiliittolaista. Neljännes on eläkkeellä ja 900 työttömänä. Aikanaan, vuonna 1921, yksitoista sanomalehtimiesyhdistystä perusti nykyisen Journalistiliiton edeltäjän Suomen Sanomalehtimiesten Liiton. Yhdistystensä perustama SJL ei voi näin olle n määrätä yhdistyksiä: menkää y hteen, säästäkää rahaa ja jär jestäkää jäsenille nykyistä tehokkaammin tarpeellista toimintaa ja koulutusta! yhdessä vai erikseen? Viime syksynä SAL:n puheenjohtaja Hanne Aho ja HSY:n puheenjohtaja Jyrki Räikkä nostivat yhdistystensä syysseminaareissa ja jäsenlehdissä esiin kysymyksen yhteistyön tiivistämisestä. Keskusteluissa nousi myös pelkoja: aikakauslehdentoimittajat miettivät, kärsisikö liiton työehtosopimustoiminta ja unohtuisiko aikakauslehdentoimittamisen erityispiirteet, jos SAL ja HSY yhdistyisivät? Entä miten kävisi vielä pienemmälle joukolle kustannustoimittajia? Molemmissa yhdistyksissä ajatukseen suhtauduttiin kuitenkin myönteisesti. Niinpä käsissäsi on näiden kahden yhdistyksen ensimmäinen yhdessä tuotettu järjestölehti. Tämä koeluontoinen pilottinumero on konkreettinen esimerkki siitä, miten yhdessä saa samalla rahalla tai vähemmällä aikaan lehden. Yhdistykset voivat siis harjoittaa yhteistyötä yhdistymättäkin. Osaamista yhdistämällä saa enemmän ja monipuolisempaa toimintaa, josta useampi jäsen pääsee hyötymään. Yhdistysten yhdistämisajatuksia on esitetty aiemminkin. Viimeksi SJL:n työryhmä pohti samaa asiaa vuonna 2012 tuloksetta. Vuosien saatossa vain Mikkelin Sanomalehtimiesyhdistys on lopettanut toimintansa. Se tapahtui vuonna 2007, jolloin se säätiöi varansa Etelä-Savon Journalistien virkistyssäätiöksi ja yhdistyksen jäsenet siirtyivät pääosin Itä-Suomen sanomalehtimiesyhdistykseen. myös media yhdentyy Journalistien työt muuttuvat ja eri välineet lähestyvät toisiaan. Nelosen uutistoimitus yhdistettiin Helsingin Sanomiin. HSY:hyn kuuluvat Kauppalehden toimittajat tekevät päivittäin ilmestyvää talouslehteä, joka pitkine reportaaseineen ja teemajuttuineen muistuttaa yhä enemmän viikkolehteä. Ja päinvastoin: viikkotalouslehti Yhdistykset voivat harjoittaa yhteistyötä yhdistymättäkin. 8 lööppi & skuuppi 2 / 2014

9 HSY, SAL, TSY - kolme tapaa toimia Yhdistysten toiminta ja varallisuus vaihtelevat melkoisesti. Helsingin Sanomalehtimiesyhdistys järjestää jäsenilleen muun muassa virkistys- ja koulutustilaisuuksia, retkiä ja matkoja. Jäsenille jaetaan myös stipendejä. hsy:llä on kaksi osa-aikaista työntekijää. HSY:n taseen loppusumma oli vuoden 2013 lopussa euroa, mutta jäsenmäärän laskiessa yhdistyksen menot ovat olleet viime vuosina tuloja suuremmat. Omaisuutta joudutaan siis myös myymään toiminnan rahoittamiseksi. Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liiton toiminta on painottunut vahvasti ammatilliseen koulutukseen, mikä johtuu aikakauslehti- ja kustannusalan erityistarpeista. Lisäksi jäsenille järjestetään useita keskustelutilaisuuksia ja tutustumiskäyntejä muihin medioihin. Vuosittain jaetaan myös Salli-journalistipalkinto. sal:lla ja hsy:llä on ollut yhteinen toimisto jo yli 40 vuoden ajan. Nykyään toimisto sijaitsee Hakaniemessä, Journalistiliiton alivuokralaisena. sal:lla on kolme osa-aikaista työntekijää, joista yksi on hsy:n kanssa yhteinen. sal:n apurahat jakaa tätä nykyä vuonna 1948 perustettu Aikakauslehdentoimittajain säätiö, jonka alkupääoma on lähtöisin ruotsalaislahjoituksesta. sal:n taseen loppusumma vuonna 2013 oli euroa. Yhdistyksen varsinainen toiminta rahoitetaan pääasiallisesti yhdistyspalautuksilla, sillä omaisuuden tuotto sal:n tuloslaskelmassa on vain noin 3 %. Turun Sanomalehtimiesyhdistys (tsy) järjestää seminaareja, koulutusta, matkoja ja retkiä sekä myöntää virkistysstipendejä. tsy:llä on yksi oma ja yksi vuokramökki, joita se vuokraa jäsenilleen. Se tuo paljon jäseniä yhdistyksen palvelujen piiriin, koska vuokrahinnat ovat kohtuulliset. Yhdistyksellä on oma toimisto asunto-osakeyhtiössä. Vuonna 2013 tsy:llä oli varoja ja omaisuutta taseessa euroa. Myöskään tsy:ssä yhdistyspalautukset eivät riitä varsinaisen toiminnan pyörittämiseen: vuonna 2013 sijoitustoiminta toi lähes 50 % tuloslaskelman tuotoista. Huonoina vuosina noin 15 %. Mökkituottojen osuus on 17 % kaikista tuotoista, mutta kulujen jälkeen tulos on miinuksella. Sekin katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. lööppi & skuuppi 2 /

10 Talouselämä printtilehden uutispainotuksineen ja verkkouutissivuineen kilpailee yhä suoremmin sanomalehtien kanssa. Esimerkkejä on monta. Aikakauslehdet päivälehtimäistyvät ja päivälehdet aikakauslehtimäistyvät. Myös verkon ja printtilehden toimittamisen yhdistyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. sjl syö pääomaansa Journalistiliiton jäsenmaksukertymä vuonna 2013 oli euroa. Tästä työttömyyskassan osuus oli 1,3 miljoonaa euroa. Yhdistyksille, kuten SAL ja HSY palautettiin viidennes eli euroa, ja yhdistykset tilittivät osastoilleen niiden jäsenmäärän perusteella euroa. Ilman Journalistiliiton maksamia jäsenmaksupalautuksia yhdistysten ja osastojen toiminta olisi nykyrakenteella mahdotonta. Journalistiliiton toimintaan jäsenmaksuista jäävä osuus oli viime vuonna noin 3,3 miljoonaa euroa. Liitto saa jäsenmaksuista kerättyjen varojen lisäksi rahaa sijoitustoiminnasta. Ilman sijoitusomaisuuden tuottoja liiton kulujäämä olisi miinuksella runsaat euroa. Viime vuosi oli hyvä pörssissä. Journalistiliiton 22 miljoonan euron arvoisen omaisuuden tuotot kattoivat kulujäämän ja ylijäämää jäi heikompituottoisten vuosien puskuriksi vajaat puoli miljoonaa euroa. SJL:n sijoitustoiminnan keskimääräinen vuosituotto vuosina on ollut euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että ilman säästöjä liiton toiminnassa ja moniportaisessa hallintorakenteessa SJL syö pitkällä tähtäimellä pääomaansa. tolkullisia toimia tarvitaan Toiminnan järkeistämisen ja tehostamisen voisi aloittaa vaikka työehtosopimuksia vähentämällä ja valtuuston kokoa pienentämällä. Tätä nykyä Journalistiliitto neuvottelee peräti yhdeksän eri työehtosopimusta. Mitään mieltä tällaisessa määrässä ei ole. Ei liiton eikä jäsenmaksunsa maksavan jäsenen kannalta. Toiminta pienenee, liiton jäsenmäärä supistuu, mutta ensi syksynä valittava valtuusto kasvaa seitsemällä (7) jäsenellä 79:ään. Miksi ihmeessä? Lukeman perustana on vuoden viimeisen päivän jäsenmäärä ja laskennalliset pyöristyssäännöt. Mikäli lukema olisi laskettu päivää myöhemmin, valtuuston koko olisi pysynyt nykyisessä 72 valtuutetussa. Jutun kirjoittaja Kimmo Lundén on työurallaan kuulunut sal:oon, hsy:een ja Turun Sanomalehtimiesyhdistykseen. Kirjoittaja toimii Talen tumin toimitusosaston puheenjohtajana ja on sal:n hallituksen jäsen. Hän on myös sjl:n talousvaliokunnan jäsen. Aikakauslehdet päivälehtimäistyvät ja päivälehdet aikakauslehtimäistyvät. 10 lööppi & skuuppi 2 / 2014

11 Hankalaa oli mutta hyvä tuli Sata vuotta sitten toimittajat alkoivat taistella itselleen paikkaa yhteiskunnassa. teksti tuula kinnarinen Tulkaa Gambrinin ravintolaan pohtimaan oman ammattiyhdistyksen perustamista, viestitti Kauppalehden toimittaja Jaakko Laurila helsinkiläisille kollegoilleen loppuvuodesta Hän oli pannut merkille, kuinka toimittajien asema kurjistui. Sisällissodan jäljiltä Suomen talous oli sekaisin, ja inflaatio jylläsi. Kirjapainoissa työskentelevien Kirjaltajaliitto oli taistellut jäsenilleen yli 400 prosentin kalliin ajan lisiä, mutta lehtimiesten palkat polkivat p aikallaan. Toimittajat tarvitsivat ammattiyhdistyksen asemaansa turvaamaan. Toimittajilla oli kyllä järjestöjä, mutta ne olivat ideologisia. Puoluelehtien valtakaudella toimittajia pidettiin aatteen levittäjinä, ei tiedonvälityksen ammattilaisina. Ei toimittaja ole titteli, ensimmäinen mies, jonka kadulta otan, pystyy samaan kuin te, saattoi kustantaja tokaista alaisilleen. Ani harvoja alalla työskennelleitä naisia epäilivät lukijatkin. Eikö siellä ole oikeaa toimittajaa, kysyttiin, jos puhelimesta kuului naisääni. Laurilan kutsusta kiinnostui 1950-luvulla sal:n kokouksista raportoitiin vieraskirjassa. lööppi & skuuppi 2 /

12 harva, mutta se riitti. Gambrinin komitea alkoi kiertää toimituk sia ja värvätä väkeä ammattiyh distyksen perustamiskokouk seen. Kun se kopautettiin avatuksi , paikalla oli 23 toimit tajaa. Kun se päättyi, oli päätetty usuttaa maan kaikkia toimittajia järjestäytymään ja perustamaan ammattiliitto. Suomen sanoma lehtimiesten liitto syntyikin pika vauhtia, jo a-väki tuskastui syrjintään Jos olivat heikosti sanomalehti miesten asiat, niin olivat aika kauslehtimiestenkin. Aikakaus lehtiä ilmestyi toista sataa, mutta toimittajia oli vähän. Katsaus- ja järjestölehtiä veti sivutoiminen päätoimittaja, ja varsinaisten ai kakauslehtien toimituksiin kuului vain muutama henki. Aikakauslehdentoimittaja t liit tyivät Helsingin Sanomalehti mies yhdistykseen, pääkaupunki laisia kun olivat. Päivälehtiväki piti kuitenkin aikakauslehden tekijöitä itseään vähäisempi nä, eivätkä muutkaan tahot heitä 12 lööppi & skuuppi 2 / 2014 noteeranneet. Edes tiedotustilai suuksiin ei tullut kutsuja. Tilanne nostatti kapinamieltä, ja lopulta Suomen Kuvalehden Ensio Rislakki ehdotti, että aikakaus lehtimiehet perustaisivat oman yhteenliittymänsä syntyi Aikakauslehtimiesten Kerho, mitä muutakaan, kun kaikki kymmenen perustajaa olivat miehiä. Säännöt muokattiin terhakkaasti Suomen pystykorvankasvattajain säännöis tä, mutta toiminta lopahti muuta massa vuodessa tehtiin uusi yritys, jäl leen Rislakin aloitteesta. Täl lä kertaa nimeksi tuli Aikakaus lehdentoimittajain Kerho, ehkä siksi, että kokouksessa oli kaksi naistakin. Syyt olivat samat kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Kukaan ei tuntunut piittaavan ai kakauslehtiväestä. Kutsut, stipen dit ja vapaaliput menivät yhä päi välehtien toimittajille. sitten ei huolittu liittoon Rivijäsenten mieliin yhdistys ten varhaisvuosista ovat jääneet arpajaiset, huutokaupat, revyyt,

13 sampo korhonen naamiaiset ja humoristiset lehdet. Viralliset historiat korostavat, että viihteellä hankittiin varoja toimittajien koulutukseen ja muuhun vakavaan toimintaan. Sanomalehtimiehet tähtäsivät jo 1920-luvulla työehtosopimukseen. Sanomalehdenkustantajain liitto ei kuitenkaan innostunut ideasta. Ensimmäinen sopimus, sekin suositus, minimipalkoista, työajoista ja lomista saatiin vasta Samoihin aikoihin aikakauslehdentoimittajat pyrkivät SSL:n jäseneksi. Pääliitto kuitenkin totesi, että sehän edusti heitäkin, sillä valtaosa aikakauslehdentekijöistä kuului edelleen Helsingin Sanomalehtimiesyhdistykseen. Vuonna 1950 aikakauslehdentekijät kyllästyivät olemaan sanomalehtimiesten sisärenkaana. Lähes kaikki erosivat HSY:stä, ja yhdistys muuttui Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitoksi, joka katsoi olevansa SSL:n veroinen valtakunnallinen toimittajaliitto. Eikö siellä ole oikeaa toimittajaa? erosta löytyi yhteinen sävel Teiden erottua suhteet Helsingin Sanomalehtimiesyhdistykseen palautuivat asialliseksi rinnakkaineloksi, joka alkoi tuottaa etenkin yhteisiä jäsentilaisuuksia. Myös SSL:n kanssa meni paremmin. Olihan tavoite yhteinen: työehtosopimus. SSL saavutti sen , SAL SAL:ssa ensimmäinen oma tes jäi myös viimeiseksi. SSL oli näet 1967 muuttanut sääntöjään niin, että myös aikakauslehtien tekijät voitiin hyväksyä jäseniksi. Niin kävi, että 1971 SAL totesi voivansa ajaa asioita paremmin SSL:ssa kuin omillaan. Yhteenmenoa edelsi SSL:n puheenjohtajan Jyrki A. Juutin kirjoitus Aikalauslehdentoimittaja-lehdessä SAL:n täyttäessä 30: Journalistien työkenttä on kokonaisuudessaankin niin vähäinen, ettei luulisi olevan varaa lukuisiin organisaatioihin. Pitäisikö meidän muistaa nämä sanat nyt? Vuonna 1956 Kekkonen livahti sal:n vuosikokoukseen eetterin kautta. lööppi & skuuppi 2 /

14 14 lööppi & skuuppi 2 / 2014

15 teksti eveliina kangasniemi kuvat pekka holmström Kaikkeen ei suostuta! Kiristyvä kilpailu pakottaa nuoret journalistit kompromisseihin. Hilla Kurki Valokuvataiteilijaksi opiskeleva ja freelancer-lehtikuvaajana työskentelevä Hilla Kurki, 28, istuu hiljaa ja miettii. Häneltä kysyttiin juuri, uskooko hän saavansa oman alansa töitä valmistuttuaan. Kyllä tässä on unettomia öitä tullut vietettyä, mutta milläpä alalla sitä enää riittäisi töitä. Syksyllä graafiseksi suunnittelijaksi valmistuva ja nyt Me Naisissa taittajaharjoittelijana työskentelevä Emilia Niemistö nyökkää. Niin varsinkaan luovilla aloilla. Tiia Rantanen, 30, on tulev a medianomi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta ja muun muassa Trendin avustaja. Rantanen huokaisee. Pelottaako häntä työttömyys? Ei ehkä suoranaisesti pelota, hetkittäin huolestuttaa. Silleen niinkuin nirhaamispisteeseen asti, mä kuolen -pisteeseen asti. Mutta sitten hetkittäin taas ei. Niemistö nojaa eteenpäin tuolissaan. Äänessä on päättäväisyyttä. Duunin hankkimiseksi täytyy nähdä hirvittävästi vaivaa. Ja sitten kun duunia jostain paikasta saa, sitä pitää lypsää aina lisää. Asiakassuhteita pitää vaalia. lööppi & skuuppi 2 /

16 Enkä mä usko että kukaan meistä edes pääsisi Alepaan kovin helposti töihin. Istumme Helsingin Musiikkitalon kahvilassa, Töölönlahden puolella, suurten lasiruutujen kainalossa. Siinä, Sanomatalon ja Almatalon katveessa, on hyvä puhua journalismista ja niiden tekijöistä. Selostan ensin idean. Tarkoituksena on keskustella yhdessä lehtialasta ja siitä, millaiselta se nuorista, alalle pyrkivistä tekijöistä vaikuttaa. Onko toimittajuus edelleen unelma-ammatti? Haluaa ko kukaan enää lehtikuvaajaksi? Riittääkö taittajille töitä? Haastateltavat nyökkäilevät. Lopuksi kerron toiveeni pliis, olkaa rehellisiä, jopa räväköitä. Selvä, selvä, selvä, kuuluvat v astaukset. No niin, lämmittelykierros on pidetty. Tältä pohjalta on hyvä aloittaa. Suunnittelette kaikki freelancerin uraa. Onko vakituista työtä mahdoton saada? E: Uskon, että voisin saada vakipaikankin, mutta freenä toimiminen on oma valinta. Se on vapaampaa. T: Mä en usko vakipaikkaan, niitä ei vain ole. Mutta se on fine, en edes haluaisi rajoittavaa vakityötä. Parasta olisi, jos voisi olla jossain vaikka osa-aikaisena toimitussihteerinä ja lisäksi toimia freenä. H: Mä olen aika vaativa jo pelkästään siinä, mitä lehtiä suostun avustamaan. En kuvaa Sanomien lehtiin, koska niillä on niin törkeä avustajasopimus. En myöskään halua tehdä esimerkiksi mitään naistenlehtikeikkoja, koska en halua kuvata kynsilakkoja. Ei myöskään ole olemassa sellaista lehteä tällä hetkellä, johon haluaisin työllistyä. Jos sellainen joskus tulee, niin varmaan teen sen itse jossain kaveriporukassa. Mitä pitää tehdä, jotta töitä riittää? T: Ainakin toimittajana pitää olla joustava. Ei voi sanoa, että teen vaan tämän ja tämän tyyppisiä töitä. E: Joo, toi pätee graafikonkin alaan. Jotkut harvat voivat päättää, että tekevät vaikka vain Vogueen kuvituksia tai että mä tykkään logoista, teen vaan niitä mutta yleensä pitää olla joustava. T: Ja yleistoimittajuus alkaa olla mennyttä. Olisi hyvä löytää oma niche, lokero, ja lypsää se tyhjiin. E: Ai? Tarkoitatko niinkuin oman äänen löytämistä, vai? T: No joo, niinkuin itsensä brändäämistä. Siitä, että myy itsensä tietyntyyppisenä, vaikka sitten tosi räväkkänä kolumnistina. H: Mä luulen, että tuo on sitä, että kun jossain toimituksessa mietitään, että kuka voisi tehdä just tällaisen jutun tai nimenomaan tällaista kuvaa, niin sun pitäisi olla se ensimmäinen tai toinen nimi, joka tulee mieleen. Epävarmassa työllisyystilanteessa kehitellään usein vaihto ehtoinen työura, varasuunnitelma. Mikä on teidän v arasuunnitelmanne? T: Ennen kuin aloin opiskelemaan journalismia, opiskelin sosionomiksi ja olin pari vuotta työttömien nuorten ohjaajana. Ajattelen, että voin aina palata sinne, jos toimittajuus menee ihan reisille. En kuitenkaan haluaisi tehdä sitä. Lisäksi olen nyt free-hommien ja opiskelun ohella töissä myyjänä keittiösisustusliikkeessä, koska rahallisesti en pärjää muuten. Enkä uskalla sanoa, että lopettaisin siellä heti valmistuttuani. Eli tarvittaessa voin tehdä niitäkin töitä. H: Mä vaalin enemmän vapautta kuin rahaa. Oikeesti aika järkyttävän pienellä summalla tulee toimeen, jos haluaa. Niin en usko, että mun tarvitsee tehdä mitään, mitä en halua. Toistaiseksi olen kyllä tehnyt silloin tällöin aikaisemman opiskelualani, sosiaali 16 lööppi & skuuppi 2 / 2014

17 alan töitä. Olen siis satunnaisesti kriisityöntekijä Helsingin kaupungin perhekuntoutuskeskuksessa. E: Uskon, että itselleni riittää oman alan töitä. Onko hanttihommien tekeminen noloa? T: Just puhuin yhden koulukaverin kanssa, joka joutuu myös menemään muihin töihin, että onhan se nöyryyttävää. Mennä nyt kolmikymppisenä höpönlöpön myyjän hommiin johonkin kauppaan. En koe olevani liian hyvä sellaiseen työhön, mutta olen niin ylpeä tulevasta ammatistani, että halua n tulla sillä toimeen. E: Tuskin meistä kukaan joutuu koskaan Alepan kassalle kuitenkaan. Uskon, että siinä on aika monta askelta välissä. Omallakin alalla voi joutua tekemään jotain sellaista, joka on vähemmän itseä kiinnostavaa, mutta kuitenkin se on omaa alaa. Enkä mä usko, että kukaan meistä edes pääsisi Alepaan kovin helposti töihin. T: Niin totta, hah hah. H: Mun mielestä ylipäätään yhteiskunnan pitäisi arvostaa muutakin kuin palkkatyötä, siis muutakin tuottavaa työtä. Esimerkiksi perustulo voisi olla hyvä juttu. Koska kyllä pelko toimeentulosta voi olla aika kuristava ja rajoittava, vaikka siihen ei oikeasti olisi mitään syytä. T: Ehkä se pelko näkyy siinä, että kun vaikka esimerkiksi itse olen pärjännyt muuten tosi hyvin, saanut töitä ja silleen, mutta sitten kun olen yrität myydä jotain yksittäistä juttua, eikä kukaan osta, niin se ampuu sairaan downiin. Heti ajattelee, että tässäkö tämä nyt oli? Olette kaikki olleet jo työharjoittelussa. Oliko se harjoittelua? H: Mä valitsin edesmenneen Rumba-lehden omaksi harjoittelupaikakseni, koska halusin lehteen, jossa pääsisin tekemään mahdollisimman paljon itse. Mutta oli se silti järkytys, kun ensimmäisenä päivänä sanottiin, että joo, mene kuvaamaan Paula Koivuniemi. E: Ei mullakaan ollut mitään perehdytystä. Sanottiin, että tossa on tietokone ja tossa sun asiakkaat, hoida homma. Olin siis silloin mainostoimistossa. Nyt kun olen naistenlehdessä, ensimmäinen kuukausi oli palkatonta perehdyttämistä. T: Vähän samanlainen fiilis on mullakin. Ja onhan se niin, että kun menet johonkin uuteen paikkaan ja sulle sanotaan heti, että meillä ei ole sitä perehdytyskansiota, mutta kyllä sä niinku sitten opit. Niin tulee heti vähän sellanen tunne, että haistakaa nyt. Emilia Niemistö lööppi 2 /

18 Tiia Rantanen Huono duuni maksaa ihan yhtä paljon kuin hyvä duuni. Onko oikein harjoitella i lmaiseksi? E: On ehdottomasti opiskelijan omalla vastuulla kieltäytyä palkattomasta harjoittelupaikasta. On ihan helvetin väärin, että opiskelijat tekevät ilmaiseksi töitä, koska cv-merkinnällä ei makseta vuokraa ja opiskelijan työpanos on ihan sama kuin palkallisella työntekijällä. Myös koulujen pitäisi kieltää opiskelijoitaan ottamasta palkattomia harjoitteluita vastaan. H: Joo, Taikissa meille välitetään tällaisia tarjouksia, että tämän meidän firman ulkoasu pitäisi uudistaa. Ja että siinähän opiskelija saisi kivaa portfolion täytett ä, kun ottaisi kaikista tuotteista uudet kuvat. Me älähdettiin tästä meidän ammanuenssille, että voisiko tällaiset jättää jakamatta. Koska jos joku ne duunit ottaa, niin se pitää yllä sitä, että on ihan okei tarjota aikuisille ihmisille töitä periaatteella tarjoan sinulle maksuksi kahvit. E: Niin, tuollaisesta pitäisi aina suuttua. Me ammutaan toisiamme ja itseämme jalkaan juuri noin joku ottaa tuollaisen paikan ja se vähentää jo valmistuneiden töitä. Mullekin tuli just puhelu yhdestä yrityksestä silleen, että No hei, kivannäköistä duunia. Ja että haluaisitko tehdä meille töitä, tätä voi tehdä opintojen ohessa ja tästä maksettaisiin joitakin satasia? Vastasin, että no en, olen ammattilainen, teen tätä työkseni. Tämä ei ole mikään harrastus. H: Varmaan tässä taustalla on sellaista katkeruuttakin, että kyllä minäkin aloittelevana ompelijana keitin kahvia ja pesin räätälimestarini jalkoja kaksi vuotta, ennen kuin koskinkaan ompelukoneeseen ja siksi olen nyt hyvä räätäli. Mutta entä jos olisit käyttänyt sen kaksi vuotta siihen ompelemiseen? T: Niin ja saanut siitä vähän rahaa, joka olisi motivoinut ompelemaan lisää E: Niin ja sitten olisit oikeasti oppinut sen ammatin. H: Niin ja oikeesti, kuinka paljon yhden harjoittelijan palkka on miltään firmalta pois? E: Niinpä. Ylipäätään mun mielestä on kummallinen ajatus, että jos myynti ei toimi, niin tehdään paskempi tuote. Kuitenkin täällä on ihan sikana hyviä tekijöitä. On ammattilaisia, jotka tekee hyvännäköistä jälkeä, joilla on näkemystä niistä medioista ja sisällöstä, niin miksi sitä ei käytetä hyödyksi? Kuitenkin huono duuni maksaa ihan yhtä paljon kuin hyvä duuni. Ovatko Journalistiliiton suosituspalkkiot ajan tasalla? T: Se taulukko on päin helvettiä. 18 lööppi & skuuppi 2 / 2014

19 En ole kuullut kenestäkään, joka olisi saanut niin hyviä palkkioita. H: Mä olen kuvannut Journalistiin yhden jutun ja kun ne kysyivät, että mitenkäs palkkio, niin sanoin, että katsokaa taulukostanne. Kukaan muu ei maksa niin hyvin. E: Mä en ole perehtynyt niihin, mutta musta on outoa, että palkasta puhuminen on ylipäätään sikakankeaa. Monta kertaa on käynyt niin, että antamaani free-työn hintaarvioon on vastattu, että ei. Ja mä olen ihmetellyt, että mikä ei? Tämänhän pitäisi olla kaupankäyntiä ei joo tai ei, vaan tarjous, vastatarjous ja niin edelleen. Yhdessä sovitaan molempia tyydyttävä hinta. H: Niinpä, vaikka harva päätoimittaja maksaa palkkiot omasta pussistaan. T: Aivan! H: Vaikka onhan se niin, että piirit ovat pienet ja työt tulevat usein tuttujen kautta. Joskus sitä saatetaan sitten suostutella pieneen kaveri-aleen. Ja se voi olla yksi syy siihen, miksi näistä on niin vaikea puhua. On vähän sama kuin että retkahtaisi aina uudelleen samaan renttumieheen eikä kehtaisi tunnustaa, että taas meni lankaan. Jos saatte huonon palkkion, teettekö myös huonoa työtä? E: No mä olen aina halunnut tehdä parhaani. Tietenkin sovitun budjetin rajoissa. H: Mulla pienet palkkiot ovat vaikuttaneet niin, että olen esimerkiksi osittain luopunut filmillä työskentelystä. Siis vaikka pidän sen estetiikasta ja ainutkertaisuudesta. Mutta kun tajusin, että filmi on kallista, sen kehittäminen on kallista ja jälkityöt hitaita, niin siirryin digiin niissä lehdissä, jotka eivät maksa hyvin. T: Tota, öh. Mä en koskaan laske tunteja. Mutta kyllä se vähän vaikuttaa, että mikä media on kyseessä. Laadukkaaseen ja hyvin maksavaan julkaisuun panostan aina enemmän. Liikaa tekijöitä, liian vähän töitä Mitä pitäisi tehdä toisin? H: Ehkä Journalistiliitto voisi olla aktiivisempi. Kun kerran tiedetään, miten dillejä kaikki käytännöt ovat, niin miksei vaikka kampanjoida noita huonoja harjoittelu- ja palkkiojärjestelmiä vastaan? E: Joo ja kyllähän näistä asioista voisi puhua enemmän, avoimemmin. Ihmiset voisivat myös pitää puoliaan, eivätkä myydä itseään liian halvalla. Auttaisiko nuorten syyllistäminen? T: Ei, en usko. E: Ei varmasti. H: No ei! Varsinkin, jos puhutaan median murroksesta ja hyvinvointivaltion ongelmista, niin tällä sukupolvella ei ole mitään tekemistä niiden kanssa. Kaikki viisikymppiset voivat katsoa ihan reilusti peiliin. Niin makaa kuin petaa. Media-alaa vaivaa liikakoulutus ja viime vuosina yleistyneet irtisanomiset. Alalle valmistuu joka vuosi noin uutta työntekijää. Kaikkiaan tulijoita on vielä tätäkin enemmän, sillä journalistiksi ryhdytään myös ilman tutkintoa. Journalistiliitto puolestaan arvioi, että eläköityvien journalistien tilalle tarvitaan vuosittain noin uutta työntekijää. Kun nämä luvut vähentää toisistaan, jäljelle jää satoja turhia työntekijöitä. Liikatyövoiman lisäksi media-alaa vaivaavat ansaintaongelmat ja niillä perustellut jatkuvat säästöt, yt:t ja irtisanomiset. Liiton arvion mukaan vuoden 2009 alun jälkeen alalta on kadonnut yli tuhat työpaikkaa. Pelkästään viime vuonna, vuonna 2013, lehtitaloissa käytiin neljätkymmenetkahdet yt-neuvottelut. Tämän vuoksi yhä harvempi alan opiskelija saa valmistuttuaan edes määräaikaisen työpaikan, vakituisesta puhumattakaan. Se pakottaa joustamaan. Journalistin työ on ammatti, jossa pärjäämisen ja uran rakentamisen eteen ollaan valmiita uurastamaan jopa oman työhyvinvoinnin kustannuksella, kertoo nuorten toimittajien muuttuvaa ammattikuvaa ja asiantuntijuutta tutkinut tutkijatohtori Pauliina Lehtonen Tampereen yliopistosta. Joustaminen näkyy esimerkiksi suostumisena palkattomiin harjoitteluihin, mataliin palkkioihin ja ketjutettuihin määräaikaisuuksiin. lööppi & skuuppi 2 /

20 helmijuttu Lapsen silmin Kun nyrkkeilijä Jussi Koivula kertoi elämäntarinansa, tuntui kuin olisin katsonut elokuvaa. teksti anna sillanpää kuva markku niskanen Inhoan nyrkkeilyä. Urheilu-uutisia luen harvoin. Maaliskuussa 2012 Ilta-Sanomien urheilusivuilla oli kuitenkin otsikko, jota pysähdyin lukemaan: Suomalaisnyrkkeilijän karu tarina: viina vei vanhemmat ja kaksi sisarusta. Juttu oli lyhyt ja toteava. Siinä kerrottiin, että ammattinyrkkeilijä Jussi Koivulan lapsuus oli ollut jatkuvaa kaaosta, väkivaltaa ja lastenkodista karkailua, sillä hänen vanhempansa olivat olleet alkoholisteja. En kiinnostunut. Järkytyin kyllä, mutta tunsin kuulleeni saman tarinan aiemminkin. Sen sijaan minut havahdutti Jussin asenne. Jutussa hän sanoi, ettei ollut vanhemmilleen katkera ja perusteli: En kokenut tuollaista elämää rankaksi. Minähän synnyin keskelle sitä ja kasvoin siinä. Tällä kertaa Helmisarjassa Kodin Kuvalehden toimittaja Anna Sillanpää kertoo nyrkkeilijä Jussi Koivulan haastattelusta. Hän on työskennellyt aiemmin Hyvässä terveydessä, Ilta-Sanomissa ja freetoimittajana Kiinassa. Seuraavaksi Helmi-jutun kirjoittajaksi hän valitsi freevalokuvaaja Sanna Liimataisen, jonka Helmi julkaistaan Lööpissä 3/ lööppi & skuuppi 2 / 2014

21 lööppi & skuuppi 2 /

22 Mikä saa lapsen rakastamaan kusipää vanhempiaan? Ajatus kuulosti minusta sekä loogiselt a että pimahtaneelta. Kuinka paljon pahaa vanhemma t voivat aiheuttaa, ennen kuin lapsi lakkaa ymmärtämästä heitä? Onko lapsen rak kaudella mitään rajaa? kuka keksi rakkauden Jussi ilahtui haastattelupyynnöstä. Puheli messa hän mainitsi, ettei häpeä lapsuuttaan ja kertoo mielellään joka yksityiskohdan. Sen hän tosiaan teki. Haastattelu hänen koto naan Tampereella kesti viisi tuntia. Kysyin noin kysymyksen tunnissa. Muun ajan kuuntelin. En ole koskaan haastatellut ketään Jussin kaltaista. Hän muisti lapsuutensa täydellisen tarkasti: jokaisen tilanteen, jokaisen käymän sä vuoropuhelun, yllään olleet vaatteet, hajut, mummonsa tarjoilemat leikkeleet ja juustot leivän päällä, päivämäärät, vuosiluvut ja bii 22 lööppi & skuuppi 2 / 2014 sin, joka soi taustalla, kun äiti ja isä sammui vat sohvalle (Kaija Koon Kuka keksi rakkau den ). Muistot olivat piirtyneet hänen mieleensä terävinä kuin valokuvat. Yksityiskohdat hän kertoi kysymättä. Kun kuuntelin häntä, tunsin katselevani elokuvaa. Kertaakaan Jussi ei tuntunut liikuttuvan. Hän toisteli hyväntuulisesti, että vanhemmat olivat pohjimmiltaan hyviä tyyppejä. Omasta mielestään hänen lapsuutensa ei ollut onne ton. Äiti ja isä tekivät sen minkä pystyivät, he eivät vain pystyneet kovin paljoon. Näin Jussi muisteli yhtä huostaanottoyri tyksistään : Sossut vei mut Kaneli-kahvilaan, Rantakasinon lähelle. Aavistelin jo jotain. Ne sanoivat, että ota mitä vaan. Otin hirveen jätskiannoksen, ihan sikamageen. Kysyin mitä nyt, ja ne sanoi vaikeina: sut on päätett y

23 sijotta a toiseen perheeseen. Sulle etsitään uus perhe. Mä en maistanutkaan sitä jätskiä. Muistan kun mulla tippu lusikka. Jäin tuijottamaan. Ne yritti, että eikö jätski maistu. En syöny mitään. lapsen pään sisään Päätin, että juttuni tarkoitus on yrittää ymmärtää, miksi Jussi halusi vanhempansa, vaikka vanhemmat hylkäsivät hänet. Muistiinpanoihini muotoilin saman näin: Mikä saa lapsen rakastamaan kusipäävanhempiaan? En halunnut tuomita pientä Jussia vinksahtaneeksi tai säälittäväksi. Halusin ymmärtää, miksi hänestä puuttui viha. Mietin, kuka olisi juttuni kertoja. Jos mikä tahansa olisi mahdollista, kenen suusta haluai sin Jussi Koivulan lapsuustarinan kuulla? Kenen silmin haluaisin sen nähdä? Tietenkin pikku-jussin. Päätin kokeilla, pystyisinkö kirjoittamaan jutun alun pienen Jussin äänellä. Tein pikku- Jussista minäkertojan. Päästin ääneen lapsen, jota olin haastatellut vasta aikuisena. En tiedä, voiko niin tehdä, enkä tiedä, onnistuinko. Halusin silti yrittää. Jussi oli antanut minulle kaiken, mitä haastateltava voi: kaikki aistinsa, tunteensa, ajatuksensa, konkreettiset tapahtumat, kaiken. Olin tarkka siitä, että jokainen sana, jonka pienen Jussin suuhun laitoin, perustui faktoihin, jotka Jussi haastattelussa oli kertonut. Yritin sisäistää logiikan, jolla pien i poika oli ajatellut. Samalla pelkäsin, että yritin eläytyä johonkin, johon oli mahdoton eläytyä. Itselleni tärkeintä jutussa on sen alku. Kun keksin alun, johon olen tyytyväinen, tunnen ratkaisseeni jotain olennaista. Parhaimmillaan syyn siihen, miksi juttu on täytynyt kirjoittaa. Vähintään toivon, että alku vetäisi lukijan haastateltavan maailmaan niin, ettei hän halua sieltä pois. Jumitun viilaamaan alkua aina, niin myös nyt. Lopulta aloitin lauseella: Näpit irti tai puren. Ilokseni Jussi tunsi tekstin omakseen, eikä muuttanut siitä sanaakaan. Minun mielessäni Jussin tarina pyörii yhä. Ei vieläkään juttuna, vaan elokuvana. Juttu Iskän pojat julkaistiin Kodin Kuvalehdessä Jutun ansiosta Anna Sillanpää palkittiin smf:n vuoden 2012 journalistipalkinnolla. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Vaihde OAJ on Akavan suurin jäsenjärjestö, joka edustaa maan koko opettajakuntaa varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Jäsenmäärä Puheenjohtaja Olli Luukkainen Puh Neuvottelujohtaja Petri Lindroos Puh Koulutusjohtaja Heljä Misukka Puh Viestintäjohtaja Marja Puustinen Puh Tiedotuspäällikkö Heikki Sahlman Puh Opettajien järjestö- ja ammattilehti lööppi & skuuppi 2 / Lööppi 2014.indd :24:31

24 Keittiön kautta Helsingin Sanomien toimittaja Laura Kaapro kokeili kahden vuoden ajan, olisiko rakkaasta harrastuksesta ammatiksi. Oli ja ei. teksti laura kaapro kuva pekka elomaa Päätös lähteä opiskelemaan syntyi keskellä yötä. Olin palaamassa äitiysvapaalta töihin Helsingin Sanomien toimitukseen alkuvuodesta Valvoin vatvoen työelämäni suuntaa. Totesin ahdistuneena, ettei suuntaa ollut näkyvissä. Tiesin kyllä, mitä halusin eniten: tehdä ruokatoimittajan työtä. Ruuanlaittotaidoiltani olin kuitenkin vain hyvä harrastelija. Tajusin, että se ei kerta kaikkiaan riitä. Aiemmin minulla oli ollut tapana hymyillä vinosti, kun ihmiset yleensä henkilöjutuissa kertoivat, miten ratkaisu ongelmaan iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Joopa joo. En hymyile enää. Tuona yönä ajatus nimittäin iski minuun täysin kirkkaana ja selkeänä. Lähden kokkikouluun! Opiskelu ylioppilaspohjaisella kokkiluokalla Ravintolakoulu Perhossa alkoi elokuussa Ensimmäinen jakso oli silkkaa kuherruskuukautta. Kaikki tuntui ihanalta, erityisesti keittiötunnit. Luokkaamme opetti rautainen keittiörouva, joka oli työskenellyt pitkällä urallaan muun muassa Palacenrannassa. Opin tietämään, minkä kokoisia kasviskuutioita ovat brunoiset, juliennet, paysannet ja mirepoix t. Itse keitettyjen liemien ja aidon voin merkitys avautui. Ensimmäiseksi työharjoittelujaksoksi hakeuduin perinteikkääseen perusravintolaan. Arvostin sen klassikkoruokia ja puhtaita makuja annoksia, joissa eivät seikkailleet geelit, ilmat tai pölyt. Ravintolan ruoka oli suhteellisen yksinkertaista, mutta sen valmistus vaati silti yllättävän paljon työtä. Kaikki tehtiin alusta asti itse. Iltavuoron viimeinen työ oli leipätaikinan vaivaaminen. Ensimmäinen aamuvuorossa otti yön yli kohotetun taikinan kylmiöstä ja leipoi siitä viitisenkymmentä leipää. Sitten pestiin, lingottiin ja revittiin päivän salaatit. Sekoitettiin, hyydytettiin ja paahdettiin vanukkaat. Keiteltiin liemet ja redusoitiin kastikepohjat. Pilkottiin, pursotettiin ja taas paahdettiin. Töiden lista oli loputon. Ajattelin usein, etteivät toimittajat tiedä kiireestä mitään. Keittiöammattilaisten työtahti oli infernaalinen. Itse yritin vain pysyä epätoivoisesti perässä. Kahdeksan tunnin mittaisten työvuorojen aikana kukaan ei istunut alas kertaakaan, saati syönyt tai edes käynyt vessassa. Tekemisen meininki imi mukaansa, flow ssa oli jotain koukuttavaa. 24 lööppi & skuuppi 2 / 2014

25 Toimittaja Laura Kaapro kurkisti, miltä ravintolaelämä näyttää kattiloiden toisella puolella. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelu on siirtynyt yhä enemmän koulujen ulkopuolelle, kentälle. Työharjoittelujaksot muodostavat nykyisin jo noin puolet ravintolakokin koulutuksesta. Esimerkiksi me ylioppilaspohjaisen, kaksivuotisen ammattitutkinnon suorittaneet, teimme käytännössä yhden lukuvuoden verran palkatonta työtä ravintoloissa. Kaksi jaksoa vietimme koulun omassa ravintolassa, loput kentällä. Järjestelyssä on luonnollisesti hyvät ja huonot puolensa. Parhaimmillaan harjoittelupaikan keittiötä johtaa henkilö, joka kunnioittaa työpaikan, koulun ja h arjoittelijan kesken tehtyä k irjallista sopimusta. Sopimuksen mukaan harjoittelijalle täytyy opettaa kokin ammattiin kuuluvia tietoja ja taitoja. Häntä ei voi kohdella vain ilmaisena työvoimana, jolle sälytetään alkeellisimmat rutiinihommat. Harjoittelijan vuoksi ei myöskään voi jättää palkkaamatta työntekijöitä tai vähentää vakituisen väen työvuoroja. Ajattelin, etteivät toimittajat tiedä kiireestä mitään lööppi & skuuppi 2 /

26 Heikoimmillaan tilanne on tietysti juuri päinvastainen. Luulitko pääseväsi oikein ruokaa laittamaan, oli eräälle luokkalaiselleni tokaistu, kun tämä työharjoittelujaksonsa loppupuolella pyysi saada tehdä myös jotakin muuta kuin kuoria perunoita ja tiskata. Luokkatoverini saama kommentti paljastaa itse asiassa hurjasti keittiötyöstä. Suurin osa siitä on todella kaikkea muuta paitsi varsinaista ruuanlaittoa. Kun asiakas saa ravintolassa annoksen eteensä, on joku aluksi purkanut kuorman, jossa sen raakaaineet saapuivat. Hän on etsinyt ja valinnut raaka-aineille mahdollisimman sopivan kokoiset säilytysastiat ja järjestellyt ne millintarkasti kaappeihin, sillä jokainen neliösentti on rahaa. Sitä ei tuhlata varastoihin tai työskentelytiloihin. Ennen annostelua työntekijät ovat paseeranneet, blancheeranneet, freesanneet, emulgoineet, possauttaneet, fritanneet, flambeeranneet, tohottaneet käyneet läpi joka ikisen työvaiheen, jonka lopputulos näkyy lautasella ja maistuu suussa. Mitä enemmän komponentteja eli päätuotteita ja pikku lisäkkeitä annokseen kuuluu, sitä useampia työtunteja sen valmistaminen on luonnollisesti vaatinut. Kaikkein hienoimmissa ravintoloissa en juurikaan enää käy. Vaikka niissä ruuan hinta olisi kova, se ei silti useimmiten kohtaa valmistukseen käytettyä työaikaa. Nuorten kokkien oppi-innon ja nöyryyden hyväksikäyttö sekä palkattoman ylityön teettäminen on osassa huippuravintoloita todella räikeää. Innokkuudessa, kunnianhimossa ja tahdossa tehdä lujasti töitä ei Luulitko pääseväsi oikein ruokaa laittamaan. tietenkään ole mitään väärää. Millä tahansa alalla huipulle pääsee vain intohimolla ja palolla. Itse pidän kuitenkin alan huippuina ravintoloita, jotka valmistavat laadukasta, alusta asti itse tehtyä ruokaa, mutta pystyvät silti kunnioittamaan työehtosopimusta. Tällaiset ravintolat ovat luoneet innovatiiviset ja houkuttelevat ruokatuotteet, mutta pitäneet ne riittävän yksinkertaisina. Se kysyy todellista taitoa ja näkemystä. Kun valmistuin kokiksi vajaa vuosi sitten, olin virallisesti tuhonnut harrastukseni. Ravintolakokkia minusta ei kuitenkaan tullut, vaan pidin kiinni alkuperäisestä suunnitelmastani erikoistua toimittajana. Nyt kun ruoka ei enää ole harrastus vaan työ, kyllästyn siihen silloin tällöin. En jaksa ajatella ruokaa, en laittaa sitä, en edes syödä sitä. Kun tylsistyminen iski ensimmäisen kerran, olin vielä ravintolakoulussa. Säikähdin. Enkö haluakaan keittää? Mitä minä täällä teen? Tuhlaan aikaani ja palkkojani? Nykyään en enää panikoidu leipiintymiskohtauksen takia. Pidän muutaman päivän taukoa ruokalehdistä ja -saiteista. Lämmitän perheelle jotain aiemmin kokattua pakastimesta, itse järsin ruisleipää. Tiedän, että ennen pitkää päähän puskee jälleen ajatus inspiroivasta raaka-aineesta, makujen yhdistelmästä tai uudesta ja eksoottisesta ruokalajista. Tiedän, että opittavaa on aina. Tämä on hyvä suunta. 26 lööppi & skuuppi 2 / 2014

27 Tillimajoneesi 2 ruukkua tilliä 2 dl rypsiöljyä 1 keltuainen ½ tl dijonsinappia 1 tl valkoviinietikkaa 1 ½ tl sitruunamehua ¾ tl suolaa (tilkka vettä) Tarjoiluun: graavattua siikaa kustavilaista saaristolaislimppua (ks. ohje hs.fi/ruoka -reseptihausta) 1. Ota kulho ja laita siihen jääpaloja sekä jääkylmää vettä. 2. Kiehauta vettä kattilassa. Ryöppää t illit 15 sekunnin ajan. Nosta ne sitten n opeasti reikäkauhalla jääveteen ja anna kylmentyä. 3. Puristele tillit mahdollisimman kuivaksi, pieneksi palloksi. Revi palloa hieman hajalle ja laita se tehosekoittimen kulhoon. Mittaa mukaan rypsiöljy. Aja öljyä tehosekoittimella, kunnes tilli on mahdollisimman hienontunutta. 4. Jos haluat aivan tasaisen värisen majoneesin, siivilöi tilliöljy tiheän siivilän tai harsokankaan läpi. (Voit käyttää siivilään jäävän tillimassan ruokien, kastikkeiden tai voin maustamiseen.) 5. Laita pyöreäpohjaiseen kulhoon keltuainen ja dijonsinappi. Vatkaa seosta voimakkaasti käsi- tai sähkövatkaimella. Pienen majoneesimäärän teko onnistuu myös nuolijalla vispaamalla. 6. Ala lisätä tilliöljyä ensin tipoittain. Kun emulsio alkaa muodostua, sekoita joukkoon valkoviinietikka. Se vahvistaa emulsiota. Lisää loput öljystä vähitellen seosta koko ajan vatkaten. 7. Mausta majoneesi sitruunamehulla ja suolalla. Voit notkistaa sen lopuksi pienellä tilkalla vettä. 8. Tarjoa tillimajoneesi alkuruokana graa vatun siian ja saaristolaisleivän kanssa. Vinkki: Jos majoneesi juoksettuu, riko uusi keltuainen toiseen kulhoon. Pese ja kuivaa vatkain. Aloita sitten alusta vatkaamalla juoksettunutta massaa vähitellen uuden keltuaisen joukkoon. lööppi & skuuppi 2 /

28 miinaharava Tällä Miinaharava-palstalla sal:n opinto sihteeri Miina Poikolainen haastattelee suosituista koulutuksista tuttuja alan ammattilaisia Hyvällä journalismilla on tulevaisuutta Hyvä journalismi -teoksen tekijän Maarit Jaakkolan mielestä journalismia kannattaa edelleen opiskella ja opettaa. Maarit Jaakkolan mukaan ala kaipaa itsenäiseen ajatteluun kykeneviä journalisteja, jotka voivat tarjota lukijoille ajatusruokaa. teksti ja kuva miina poikolainen

29 Media on murroksess a, journalismi kuolee, toimittajakoulutuksen aloituspaikkoja on karsittava, printillä ei ole tulevaisuutta... Näitä väitteitä on hoettu jo vuosia, mutta yliopisto-opettaja Maarit Jaakkola ei uskoo nurkan takana vaanivaan katastrofiin. Journalismista ei pitäisi aina puhua kriisin ja murroksen näkö kulmasta. En usko, että meidän tuntemamme perinteiset ammattikuvat katoavat. Mielestäni pitäisi pohtia, mitä uusia palikoita journalismiin pitää tuoda, jotta se säilyy yhä journalismina. Jaakkola on opettanut journalismia ja viestintää yli kymmenen vuoden ajan yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja lukioissa. Hänen mielestään alaa kannattaa yhä opiskella ja opettaa, mutta opetusta tulisi painottaa yksilöllisen urapolun löytämiseen. Jaakkolan mielestä journalismille ja journalisteille asetettujen vaatimusten muutosta on liioi teltu. Työelämä ja teknologiat muuttuvat, mutta toimittajiin liitetyillä määreillä kuten kriittisyydellä, yleissivistyksellä, uteliaisuudella, luotettavuudella ja aikaansaavuudella on yhä tarvetta. Myös kaikkia muitakin ammattialoja koskevia työelämän vaatimuksia, kuten epävarmuutta pitää hallita. alkunsa Jaakkolan lukiolaisille tekemästä kalvosarjasta. Koin, että monet alan oppikirjat olivat joko pelkästään uutisjournalismiin keskittyviä tai vanhentuneita. Jaakkola havahtui siihen, että viestintälukiolaisillakin oli hyvin vähän käsitystä siitä, mitä journalismi on. Myös käsitteistö puuttui. Niinpä Jaakkola alkoi laajentaa eri juttutyyppejä käsittelevää kalvosarjaansa. Tajusin, ettei riitä, että opiskelijat tietävät eri tekstilajeja. Heidän pitää ymmärtää myös tuotantorakenteita, toimitusprosesseja ja etiikkaa. Lukiossa opettaessaan Jaakkola huomasi, että journalismi ei välttämättä vedä nuoria puoleensa samalla tavalla kuin esimerkiksi visuaalinen viestintä, sosiaalinen media ja luova ilmaisu. Kirjan avulla hän haluaa tehdä journalismia näkyvämmäksi ja helpommin lähestyttäväksi. Kuinka uskot teoksesi pysyvän ajankohtaisena? Journalismin ja juttutyyppien peruselementit säilyvät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Mutta esimerkiksi sosiaalinen media muuttuu hirvittävää vauhtia, joten siltä osin kirjaa täytyy varautua päivittämään. Käytännönläheinen teos on tarkoitettu nimenomaan vasta-alkajille, mutta Jaakkolan mielestä myös kokeneemmille toimittajille. Vaikka toimittaja olisi ollut kuinka kauan alalla, hän ei välttämättä osaa määritellä, mitä journalismi on. Jokaisen osion lopussa on pohdintatehtäviä, jotka auttavat kyseenalaistamaan edellä sanottua ja suhteuttamaan sitä omiin koke perusasiat haltuun Viime vuonna ilmestynyt Hyvä journalismi käytännön opas kirjoittajalle on journalismin perusteiden oppikirja. Se on otettu kurssikirjaksi Haaga-Heliassa, ja syksyllä se otetaan käyttöön myös Tampereen yliopistossa. Kirja sai Maarit Jaakkola Hyvä journalismi käytännön opas kirjoittajalle -kirjan tekijä ytl, fm, journalismi n opettaja ja t utkija Tampe reen y liopistossa Opettanut journalismia ja viestintää yli kymmenen vuotta lukioissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa Työskennellyt toimittajana Helsingin Sanomissa, stt-lehtikuvassa, maakunta lehdissä ja r adioissa. lööppi & skuuppi 2 /

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia / RUOKA LÄMMITTELY 1. Mitä teet aamulla ensimmäiseksi? Entä sen jälkeen? 2. Mihin aikaan syöt yleensä aamupalaa / lounasta / päivällistä / iltapalaa? 3. Mitä teet iltapäivällä? 4. Mitä sinä syöt usein? 5.

Lisätiedot

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu

Lisätiedot

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle, leirillemme

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina TERVETULOA VOIMANPESÄÄN Miian tarina Ajattelin, että tää on viimeinen ovi, jonka avaan. Oon hakenut apua jo niin monesta paikasta tuntuu, että kukaan ei osaa auttaa. Sossu sanoi, että mun kannattais mennä

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

KAHVIN KEITTÄMINE LOMA TYÖMATKA TAUKO KOPIOKONE AUTO VIRKISTYS- PÄIVÄ UUSI TYÖNTEKIJÄ TIIMI SEMINAARI WORKSHOP SISÄILMA VESSAT

KAHVIN KEITTÄMINE LOMA TYÖMATKA TAUKO KOPIOKONE AUTO VIRKISTYS- PÄIVÄ UUSI TYÖNTEKIJÄ TIIMI SEMINAARI WORKSHOP SISÄILMA VESSAT Lämmittely Millaisia taukoja sulla on töissä? Mistä teemoista tauolla puhutaan? Tuletko syömään? (Tuuksä syömään? Tuutsä syömään? Tuutsie syömään?) Mihin mennään syömään? Hei, mä tuun mukaan! Onko sulla

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa.

KIRJASTO. Lämmittely. Selitä sana. lainata varata kaukolaina palauttaa maksaa sakkoa. myöhästymismaksu. printata tulostaa. Lämmittely KIRJASTO Puhutaan kirjastosta! 1. Käytkö sinä usein kirjastossa? Miksi / miksi et? 2. Mitä mieltä olet suomalaisesta kirjastosta? 3. Onko kirjasto sinulle tärkeä paikka? Miksi / miksi ei? 4.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista

Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

YKI TAUKOHUONE. Lämmittely. Mistä taukohuoneessa jutellaan?

YKI TAUKOHUONE. Lämmittely. Mistä taukohuoneessa jutellaan? Lämmittely Mistä taukohuoneessa jutellaan? Kuka olet ja mistä olet kotoisin? Kuinka kauan olet asunut Suomessa? Mitä kieliä osaat? Millainen koulutustausta sinulla on? Mitä harrastat? Mitä teet vapaa-aikana?

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille Koulumaailman tehtäväpaketti alakoululaisille TEHTÄVÄ 1 Miltä sanomalehti tuntuu? Tuleeko kotiisi sanomalehti? Mihin se laitetaan lukemisen jälkeen? 1 Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2 Miltä

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

KYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN.

KYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN. JÄSENKYSELY Mistä vastaajat ovat? Minkä kokoinen on edustamasi yritys? (liikevaihto) KYSELY ANTAA KATTAVAN KUVAN. Saimme yhteensä 250 vastaajaa, ja jokaisesta piiriyhdistyksestä vastattiin. Vastaukset

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa

Sharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot