Pesäpuun lehti 2/2011. IFCO-teemanumero

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pesäpuun lehti 2/2011. IFCO-teemanumero"

Transkriptio

1 Pesäpuun lehti 2/2011 IFCO-teemanumero Perhehoitoa toivon ilmapiirissä Nuoren oma tarina näkyväksi Liittyminen, osallisuus ja positiivisuus Selviytyjien matkakertomus

2 Pesäpuun lehti 2/ Toiminnanjohtajalta / Raili Bäck-Kiianmaa 4... IFCO 2011: Perhehoitoa toivon ilmapiirissä - kohtaamisia Kanadassa / Christine Välivaara 9... IFCO 2011: Nuoren oma tarina näkyväksi / Paula Männikkö IFCO 2011: Liittyminen, osallisuus ja positiivisuus / Johanna Barkman IFCO 2011: Selviytyjien näkökulmasta / Pipsa & Sami, Selviytyjät Anna Nuorelle mahdollisuus / Sami, Selviytyjät Praha / Helena, Selviytyjät Pohjoismaista yhteistyötä / Raili Bäck-Kiianmaa Uutisia NOFCA:sta / Raili Bäck-Kiianmaa PRIDE-kouluttajat kokoontuivat Tampereelle / Paula Männikkö Uudet PRIDE-kouluttajat 2011 / Paula Männikkö Sijaisvanhemmille tarjolla uudenlaista tukea / Christine Välivaara Pesäpuun kuulumisia / Marja Kaskela, Ilse Niekka, Sirpa Yli-Rekola Vieraskynästä: Hevonen tunteiden peilinä / Tua Seppälä Tulevaa koulutusta Julkaisija Pesäpuu ry Ilmarisenkatu 17 A, Jyväskylä puh. (014) , fax (014) Kalevankatu 44 A 8, Helsinki puh. (09) Päätoimittaja Raili Bäck-Kiianmaa, pesapuu.fi Taitto ja ulkoasu Piritta Schulz, Painopaikka Kopijyvä, Jyväskylä 2 Pesäpuun lehti 2/2011

3 Maailman tuulia Toiminnanjohtajalta Raili Bäck-Kiianmaa Sydämet yhdistävät meitä, koska tätä työtä tehdään rakkaudella, näihin sanoihin voisi kiteyttää IFCO:n (kansainvälisen perhehoidon järjestön) maailmankonferenssin pääsanoman. Koskettava lämpö ja suvaitsevaisuus leimasivat tapahtumaa. Useissa puheenvuoroissa korostettiin sitä, miten jokainen lapsi hyötyy pysyvistä, turvallisista ihmissuhteista, joita perhe tarjoaa. Perhekäsitys taas nähdään laajana ulottuen yksinhuoltajista samaa sukupuolta oleviin vanhempiin. Kansainväliset konferenssit ovat meidän ikkunamme maailmalle. IFCO: n maailmankonferenssi pidettiin tänä vuonna Victoriassa, Kanadassa. Näissä kahden vuoden välein pidettävissä konferensseissa pääsemme aistimaan sitä, mitä ajassa liikkuu. On tärkeää voida jakaa kokemuksia eri puolilta maailmaa tulevien sijoitettujen nuorten, sijaisvanhempien, sosiaalityöntekijöiden, tutkijoiden ja muiden alan ammattilaisten kanssa. Tämän matkan teki ainutlaatuiseksi se, että tällä kertaa mukanamme matkusti kolme Selviytyjät-ryhmän nuorta. Kanadan konferenssissa kiinnitti huomiota erityisesti työpajojen pitäjien ja luennoitsijoiden valinta. Entistä useammin luennoitsija oli sijoitettu nuori tai aikuinen, joka halusi jakaa oman elämäntarinansa opiksi muille. Ilahduttavaa oli sekin, että nyt myös nuoret pitivät työpajoja aikuisille ja työpajojen pitäjissä oli paljon sijaisvanhempia. Suomalaisina voimme olla ylpeitä nuoristamme. He keräsivät työpajoillaan paljon huomiota. Se into ja palo, jolla he kertoivat kokemuksistaan, osalliseksi pääsemisestä, tekemästään kehittämistyöstä ja kuulluksi tulemisesta, kosketti monia. Samalla nuoret loivat kontakteja, jotka yhdistävät heidät maailmanlaajuiseen verkostoon. Tästä lehdestä voitte lukea heidän omia kokemuksiaan matkasta. Kiitos teille, Helena, Pipsa ja Sami. Alkuperäisväestön ja vähemmistökulttuurien edustajien oikeuksia on poljettu monissa maissa. Alkuperäisväestön lasten oikeus omaan kulttuuriinsa on tiedostettu vasta viime vuosina. Myös Kanadassa alkuperäisväestön kohtelu on ollut epäoikeudenmukaista ja nyt yritetään pelastaa se, mikä pelastettavissa on. Tarve parantaa alkuperäisväestön lasten asemaa tuotiin esiin monin tavoin ja se leimasi voimakkaasti konferenssia. Monikulttuurisuuden hyväksyminen ja ylläpitäminen on teema, johon palataankin konferensseissa aina uudelleen. Saimme paljon eväitä reppuumme. Haluamme jakaa kokemuksiamme myös tämän lehden lukijoille ja käyttää saamaamme tietoa kehittämistyössämme. Syksyllä meitä odottavat suuret haasteet, mm. perhehoidon toimintaohjelman konkretisoiminen ja vieminen käytäntöön. Haluamme olla mukana antamassa panoksemme perhehoidon kehittämiseksi. Iloa ja intoa syksyynne! Teksti Raili Bäck-Kiianmaa, toiminnanjohtaja, Pesäpuu ry Kuva Lahja Kallinen Pesäpuun lehti 2/2011 3

4 IFCO 2011 Perhehoitoa toivon ilmapiirissä - kohtaamisia Kanadassa Heinäkuinen IFCOn maailman kongressi, Fostering hope together we can make a difference Victoriassa, tarjosi oivalluksia ja innostavia kohtaamisia monikulttuurisessa viitekehyksessä. Poimin konferenssin työpajatarjonnasta teemoja, jotka liittyivät sijoitettujen lasten selviytymisen ja osallisuuden vahvistamiseen, lapsilähtöisiin työmenetelmiin sekä sijaisvanhempien tukemiseen kasvatustyössä. Omassa vuorovaikutteisessa työpajassamme esittelemämme Ihan iholla - sijaisvanhempien kasvuryhmämalli sai innostuneen vastaanoton. Alle kolmevuotiaat perhehoidossa Kanadalaisen sosiaalityöntekijän Evelyn Wotherspoonin videoavusteinen työpaja tarjosi käytännön ideoita traumatisoituneiden pienten, alle kolmivuotiaiden lasten auttamiseen. Wotherspoon on 30 vuoden ajan toiminut asiantuntijana mm. perheoikeudessa, jossa hän on äidin ja lapsen välistä vuorovaikutusta kuvaavien videoklippien avulla osoittanut, kuinka ulkoisesti kunnossa olevalta näyttävä kasvuympäristö voikin olla lapselle vaarallinen. Näin voi olla silloin, jos hoitajan ja lapsen välinen tunnesuhde on häiriintynyt. Miten pienten lasten mielenterveysongelmat syntyvät? Aivojen kehitys perustuu tunnesuhteisiin. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, kuinka keskeisiä ensimmäiset ikävuodet ovat ihmisen emotionaalisessa kehityksessä pitkällä tähtäyksellä. Olisikin tärkeää, että sosiaalityöntekijät tuntisivat lasten varhaisen emotionaalisen kehityksen ydinasioita voidakseen tehdä tilannearvioita ja suunnitella interventioita kaltoinkohdeltujen taaperoiden elämään. Pienten lasten mielenterveyden ongelmat ovat seurausta useiden riskitekijöiden läsnäolosta. Riskitekijöitä ovat mm. äidin raskauden aikainen alkoholinkäyttö, vanhempien mielenterveysongelmat, väkivaltaisuus, eristäytyneisyys, köyhyys, kiintymyshäiriöt. Toistuvat traumakokemukset, kuten pelottava hoiva, vaihtuvat hoitajat ja krooninen emotionaalinen deprivaatio, hoivan puuttuminen horjuttavat lasten tunne-elämää ja mielenterveyttä. Oireet tulevat usein esiin vasta useita vuosia myöhemmin. Miten alle 3-vuotiaat oireilevat? Tutkimukset osoittavat, että mitä useampia sijoituspaikkoja lapsilla on ollut, sitä enemmän heillä ilmenee mielenterveyden ongelmia. Katkenneet sijoitukset ja vaihtuvat sijaisperheet voivat vaurioittaa lapsen fyysistä ja emotionaalista terveyttä pysyvästi. Silloin, kun hoitajan ja lapsen välinen suhde ei ole kunnossa, on nähtävissä tiettyjä hälytysmerkkejä. Esimerkiksi traumatisoituneiden pienokaisten käyttäytyminen voi olla hankalasti luettavaa tai ennustettavaa. Jotkut taaperoista muuttuvat kaltoinkohtelun seurauksena passiivisiksi, kun taas jotkut ovat ärtyisiä ja ripustautuvat aikuiseen. Traumatisoituneen lapsen voi olla vaikeaa hakea lohtua tai vastaanottaa sitä. He voivat saada raivokohtauksia tai olla alistuvia, ylikilttejä. Heitä on vaikeaa tyynnyttää. Uni- ja syömisvaikeudet 4 Pesäpuun lehti 2/2011

5 ovat yleisiä. Oireet eivät ole välttämättä merkki lastensuojelutarpeesta, mutta vaativat asian tarkempaa selvittämistä ja tarpeen tullen tilanteeseen puuttumista. Käytännöllisiä keinoja auttaa pieniä lapsia selviytymään Perinteiset kasvatuskeinot (jäähy, huomiotta jättäminen, ansaittujen etuuksien leikkaus, palkintotarrat etc.) voivat olla tehottomia yrityksiä auttaa traumatisoitunutta lasta uni-, syömis- tai käyttäytymisongelmissa. Ne voivat jopa pahentaa tilannetta. Silloin, kun on kyse kehityksellisistä ongelmista lapset yrittävät aidosti reagoida tarkoituksenmukaisesti ja epäonnistumiset eivät ole tarkoituksellisia vaan vahinkoja. Ongelmakäyttäytyminen on tiedostamatonta aivojen orgaaniselta pohjalta tapahtuvaa. Lapsen oppiminen vaatii tutkiskelua ja harjoittelua, johon lapset tarvitsevat tukea. Kuri ja tottelevaisuuden vaatiminen lapselta eivät riitä. Oleellista on tarjota lapselle sitä, mitä hän tarvitsee eikä sitä, mitä hän tuntuisi ansaitsevan. Itsesäätelytaitojen opettaminen tunteiden ja käyttäytymisen osalta sekä empatiakyvyn lisääminen eläytymisen avulla, on keskeistä auttamisessa. Tämä tarkoittaa usein tavoitteiden ja odotusten laskemista alemmalle tasolle, lapsen kohtaamista kehitystason mukaisesti, ympäristön säätelyä, lyhyiden, jäsenneltyjen ja ohjattujen leikkituokioiden rakentamista. Jäähyjen ja eristämisen sijaan lapsi hyötyy myönteisen tunnesuhteen ylläpitämisestä; empatiasta, rauhoittavasta puheesta, tunteiden nimeämisestä, lähellä pitämisestä. Eräs sijaisvanhempi oli rakentanut kotiinsa Hawaiji nurkkauksen, johon hän ristiriitatilanteissa lähetti lapsen lomalle palmun varjoon. Itsesäätelyä tukevia leikkejä ovat esim. Kapteeni käskee, Tuolileikki, Peili, kirjojen katselu sekä lukeminen yhdessä. Ylimääräiset hälyäänet kannattaa minimoida ympäristöstä. Muistia ja ajattelua tukevat leikit kehittävät lapsen kykyä suunnata huomiota ja säädellä käyttäytymistä. Tällaisia ovat esim. sääntöleikit ja pelit, rooli- ja kuvitteluleikit, nukketeatteri. Empatiaa lisäävät lapsesta itsestään lähtevät vapaat leikit. Näissä leikeissä on vain kaksi sääntöä: paikkoja ei saa rikkoja eikä ketään vahingoittaa. Vapaissa leikeissä lapsi hyötyy rajatusta lelujen ja virikkeiden määrästä sekä aikuisen tuesta. Aikuisen tehtävänä on havainnoida (mistä lapsi on kiinnostunut, mitä hänellä on mielessään?), odottaa (antaa lapselle aikaa reagoida) ja kuunnella (ymmärtää ja antaa arvoa sille, mitä lapsi viestii). Oikeastaan kaikki se, mitä vanhemmalta vaaditaan on muistaa olla aina se isompi, vahvempi, viisaampi ja kiltimpi sekä toimia lapsen tarpeiden pohjalta ja ottaa tarvittaessa ohjat käsiinsä. Helppoa kuin heinänteko siis. Lasten ja nuorten kanssa työskentely You can discover more about a person in an hour of play than in a year of conversation. Taidelähtöiset menetelmät Australialainen psykologi ja taideterapeutti Toril Pursel valotti taideterapian ja toiminnallisten välineiden mahdollisuuksia sosiaalityön tukena sijoitettujen lasten ja nuorten hoidossa. Työpajassa päästiin kokeilemaan myös käytännössä kollaasin tekoa. Pursel esitteli australialaisen perhehoitosysteemin ja verkostotoimijat. Pesäpuun lehti 2/2011 5

6 Taideterapian anti sijaishuollon sosiaalityölle on Purselin mukaan kehityspsykologinen tieto sekä kiintymys- ja mielenterveysasioiden tuntemus. Lisäksi taideterapia voi tarjota luovia lähestymistapoja yhteiseen arviointiin ja raportointiin, reflektointiin ja itsehoitoon. Sosiaalityö voi puolestaan tarjota taideterapialle tukiverkostoresurssien tuntemuksen, realistiset tavoitteet, hallinnon sekä kirjaamisen ja asiakirjat. Taideterapeutti työskentelee yksilön sisäisen maailman kanssa suorassa asiakaskontaktissa. Työskentely pitää sisällään emotionaaliset, kognitiiviset ja kinesteettiset (keholliset) aspektit. Taideterapeutti toimii terveydenhuollon viitekehyksessä ja käyttää psykodynaamista, kliinistä käsitteistöä. Sosiaalityöntekijä (case management) koordinoi työskentelyä yksilön ulkoisen maailman kanssa. Suoraa asiakaskontaktia on vähemmän. Työn sisältönä on hoidon organisointi ja kokonaistoiminnan moniportainen suunnittelu, lainsäädäntö ja hallinto sekä talous. Pursel sisällyttää taideterapian menetelmiin piirtämisen, maalaamisen, askartelun ja muovailun lisäksi musiikin, sadut ja tarinat, leikin, nukketeatterin ja erilaiset korttityöskentelyt eli koko toiminnallisuuden työkalupakin. Hän listaa luovien menetelmien soveltamiseen käyttövinkkejä seuraavasti: muista katsekontakti laskeudu lapsen tasolle valitse sopivat materiaalit ja ohjeista älä tee liian nopeita johtopäätöksiä prosessista rohkaise elämäntarinatyöskentelyyn varo ottamasta terapeutin roolia, jos et ole terapeutti. Imagery is our second language after touch. It has a powerful effect on our way of understanding and relating to the world, no matter our age or cultural background Lapsen valmistaminen sijoitukseen Ruotsalaisten sosiaalityöntekijöiden Pia Holmgrenin ja Ingrid Johnssonin työpajassa tutustuttiin puolestaan sosiaalisiin tarinoihin (social stories) ja niistä tehtyihin kirjasiin työvälineinä. Osana huostaanoton valmistelua ruotsalaiset sosiaalityöntekijät tuunasivat tietokoneella lapsille omia kirjoja, joihin liitettiin valokuvia ja ClipArt-kuvia sekä lyhyitä kuvatekstejä tulevasta sijaisperheestä, omasta huoneesta, leluista, ympäristöstä, koulusta jne. Kirjasten avulla lasta valmistettiin huostaanottoon ja niitä luettiin myös sijaisperheissä yhdessä lasten kanssa. Lapset ovat pitäneet kovasti kirjasista ja tällä hetkellä niitä tuunataan Landskronassa kaikille sijoitetuille lapsille. Lapsilähtöisen huostaanoton valmistelun apuvälineinä Ruotsissa on käytössä myös Pesäpuustakin tutut korttisarjat ja satukirjat, joiden avulla lasta autetaan osallistumaan vuorovaikutukseen. Uutena vinkkinä oli nalletarroista koottu noppa, jonka avulla lasta autetaan vuoropuheluun. Toiminnallisuus, kuten tiedämmekin, auttaa lasta kertomaan tunteistaan, ajatuksistaan ja toiveistaan. Työpajassa tutustuin Kanadalaiseen sosiaalityöntekijään, joka kertoi, että heillä on käytössä Social storieskirjojen tuunaamiseen ihan oma tietokoneohjelma. 6 Pesäpuun lehti 2/2011

7 Nuorten ääni - Voices Sijoitettujen nuorten osallisuus oli pitkällä Kanadassa ja näkyvästi esillä konferenssissa. Kanadalainen sijoitettujen nuorten oma järjestö, Voices empowering youth, tekee vaikuttamistyötä, tiedottaa ja on tuottanut huostassa eläville lapsille ja nuorille materiaalia mm. Moving out moving in -oppaan sijaishuollosta ja huostassa olosta. Järjestö ylläpitää omaa System Kidz- radio-ohjelmaa, web-sivuja (www.voices.mb.ca), tuottaa multimediaesityksiä, uutiskirjettä, toimii sosiaalisessa mediassa ja järjestää tapahtumia, jossa sijoitettujen lasten tarinat, ääni ja oikeudet pidettään esillä. Järjestössä sijoitetut nuoret tukevat ja tsemppaavat toisia samassa tilanteessa olevia. Nuorten työpajassa oli mahtava positiivisen tekemisen meininki, joka oli laadultaan tarttuvaa. Tietoinen läsnäolo ja myönteinen ajattelu riskilasten auttamisessa Hengitysharjoitus: Feel (tunne), Think (ajattele), Do (toimi) kuuntele kehoasi tunnista tunteet kehossasi, missä pidät tunteitasi hengitä tunteet ulos keskity hengitykseesi; kuvittele pallo, joka kulkee hengittäessäsi kehosi läpi hengitä sisään ja laske neljään, pidä pieni tauko, puhalla ulos ja laske kahteen. Hengitätkö sinä pinnallisesti vai syvältä? Useassa työpajassa käsiteltiin ajankohtaista kehotietoisuuden ja tietoisen läsnäolon (mindfulness)-teemaa. Riskinuorten auttamiseen erikoistuneet PhD Robert Kissner ja Tara Webber luotsasivat kuulijakuntansa tunteiden ja hengityksen maailmaan. Sijaisperheissä elävillä lapsilla ja nuorilla on usein vaikeuksia impulsiivisuuden ja haastavan käyttäytymisensä takia. Ongelmat ilmenevät usein räiskähtelynä tai vetäytymisenä. Tutkijat havainnollistivat tapauskuvauksin kuinka hengitystekniikkaa muuttamalla voi vaikuttaa tunteisiin ja ongelmakäyttäytymiseen sekä jopa elinikään. Vapaaehtoiselle tarjoutui myös mahdollisuus päästä koekaniiniksi, tulla kytketyksi tietokoneeseen ja lisätä kehotietoisuuttaan. Traumatisoituneilla ja stressaantuneilla lapsilla on taipumusta ylihengittää eli he käyttävät hengittäessään keuhkojen yläosaa. Pinnallinen hengitys aktivoituu ihmisillä uhkatilanteissa, taistele tai pakene-reaktion käynnistyessä. Traumatisoituneilla lapsilla stressitila voi kroonistua. FocusBC on lähestymistapa tunteiden ja fysiologian yhteyden ymmärtämiseen. Mindfulness on toimiva tekniikka, jonka avulla tunteiden vuoristoradalla elä- Pesäpuun lehti 2/2011 7

8 vä nuori voi saada kosketuksen tunteisiinsa ja niiden hallintaan. Tunteet ovat selviytymisen väline. Tunteet ilmaisevat toiveita, osoittavat itselle merkityksellisimmät asiat, saavat tekemään itselle iloa tuottavia asioita. Ne saavat ihmisen tuntemaan olonsa turvalliseksi. Ihmisen hengitys on syvää ja intensiivistä silloin, kun hän tuntee kiitollisuutta, ajattelee myönteisiä asioita tai kokee olevansa turvassa. Hengittämällä oikein ja ajattelemalla myönteisiä ajatuksia voi hoitaa itseään. Hengityksen ja kehotietoisuuden avulla voi ymmärtää ja hallita vaikeita tunteitaan. Päivittäiset 12 minuuttia kestävät hengitysharjoitukset saavat aikaan muutoksia. Tulemalla tietoisiksi asioista/tilanteista, joissa kokee uhkaa, ihminen voi alkaa opetella hallitsemaan hallinnan menettämisen pelon, masennuksen tai ahdistuneisuuden tunteitaan syvähengityksen avulla. Menetelmää on hyödynnetty kompleksisista käytöshäiriöistä kärsivien vuotiaiden koulunkäynnin tukemisessa. Tulokset lukuisista hankkeista ovat olleet myönteisiä ja monet nuorista ovat välttäneet tukiohjelmien avulla syrjäytymisen koulumaailmasta. Terapeuttinen sijaisvanhemmuus Amerikkalaiset sijaisvanhempien valmennusta järjestävät kouluttajat Brad Bryant ja Michael Jordan pitivät kiinnostavan työpajan siitä, kuinka sijaisvanhempia valmennetaan kohtaamaan traumatisoituneita lapsia ja oppimaan heiltä. The Parenting Skills Training (PST) -ohjelma julkaistiin 1983 intensiivinen ennakkovalmennusohjelma vaativien lasten ja nuorten sijaisvanhemmiksi aikoville. PRIDE-valmennusta muistuttava ohjelma sisältää 9 kolmen tunnin tapaamista kotitehtävineen ja on sittemmin kehittynyt ja levinnyt laajasti Yhdysvaltoihin. Työpaja tarjosi ikkunan sijaisvanhempien elämykselliseen ennakkovalmennukseen. Sijoitetun lapsen kokemusmaailmaa valotettiin koskettavasti multimedian avulla. Aivojen kehitystä esiteltiin rautalankamallina, taidokkain videohavainnollistuksin. Pääopetuksena oli se, että kaltoinkohtelu vaikuttaa aivoihin muovaten sinne muistijälkiä ja polkuja, jotka vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen. Opituista käyttäytymismalleista poisoppiminen ja uusien polkujen muodostaminen aivoissa vaatii turvallista tunnesuhdetta aikuiseen, tuhansia eheyttäviä kokemuksia ja toistoja. PST-ohjelman painopiste on sijoituksen jatkuvuuden turvaamisessa, suhteessa auttamisessa sekä lapsen/ nuoren haastavan käyttäytymisen taustan ymmärtämisessä ja siihen asianmukaisesti reagoimisessa. Tehokas terapeuttinen sijaisvanhemmuus on yhteinen oppimiskokemus, joka koskettaa niin lasta kuinka aikuistakin ja edellyttää sijaisvanhemmalta myös kykyä itsetiedostukseen ja oman toiminnan ohjaukseen. Sijaisvanhempana kasvaminen vaatii myös omaelämäkerrallista työskentelyä. Työpajassa jaetut opit jakoivat yhteisen viitekehyksen Pesäpuun Ihan iholla- kasvuryhmämallinkin kanssa. Teksti ja kuvat Christine Välivaara, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry 8 Pesäpuun lehti 2/2011

9 IFCO 2011 Nuoren oma tarina näkyväksi On monia keinoja auttaa sijoitettuja lapsia ja nuoria tulemaan näkyviksi, ottamaan tarinansa omakseen. Robert Lewis ja Kashawn Little kertoivat yhdestä työkalusta omassa työpajassaan The Video Project: Seeing the voices of children and youth, Setting the record straight. Robert -Bob- Lewis on konsultti, kirjailija. Hän kehittää koulutuksia ja teknisiä apuvälineitä lastensuojelun ammattilaisille. Hän painottaa sosiaalityön käytäntöjen kehittämisessä vahvasti pysyvyyden tukemista lasten ja nuorten elämässä. Kashawn Little opiskelee sosiaalityötä ensimmäistä vuotta Pohjois-Carolinan yliopistossa. Hän oli 5-vuotias, kun hänet ja hänen neljä sisarustaan otettiin huostaan ja sijoitettiin lastenkotiin, kunnes hänet 13-vuotiaana adoptoitiin. Hän on mukana projektissa kertomassa omasta löytöretkestään videoprojektissa. Bob Lewis kertoi kiinnostuneensa uudenlaisen työkalun kehittämisestä sosiaalityöntekijöiden avuksi törmättyään toistamiseen sijoitetun lapsen/nuoren asiakirjoissa siihen, että ne ovat hyvin negatiivisia ja sisältävät pääasiassa kuvauksia ongelmista, epäonnistumisista tai häiriökäyttäytymisestä. Onnistumisia tai varsinkaan tavallista arkea ei kirjata. Diagnoosit ovat leimallisesti negatiivisia, ei ole olemassa vastaavanlaisia myönteisiä diagnooseja. Kuten eräs nuori oli todennut luettuaan itseään koskevat asiakirjat: En minä ole tällainen This is not who I am. Miten saada nuoren kokemukset näkyviksi, ja miten oikaista asiakirjat? Tavoitteet ja teemat Seeing the Voices of Children and Youth -projektissa kehitetyn videomenetelmän tavoitteena on tuoda esiin realistisempi ja täydempi kuva sijoitetusta lapsesta ja nuoresta. Kuuden tapaamisen yhteydessä videoidaan n minuutin otos. Jokaisessa tapaamisessa on teema ja nuori voi muutaman hänelle esitetyn kysymyksen avulla kertoa oman tarinansa kuhunkin teemaan jatkuu Pesäpuun lehti 2/2011 9

10 liittyen. Se mahdollistaa prosessin, jossa nuori voi turvallisesti työstää ja kertoa ajatuksiaan menneestä, järjestelmästä, perheestään ja ystävistään sekä mitä odottaa tulevaisuudelta. Lewis liittää lasten ja nuorten omien tarinoiden näkyväksi tulemisen vahvasti pysyvyyden ja turvallisuuden tunteen syntymiseen. Tavoitteena on: Antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus kertoa oma tarinansa ja oikaista asiakirjat. Auttaa sosiaalityöntekijöitä näkemään ja kuulemaan lapsen ja nuoren aito ääni ja näin tukea paremmin pysyvyyttä lasten ja nuorten elämässä. Auttaa lapsia ja nuoria toipumaan traumoistaan ja menetyksistään ja selviytymään lojaliteettiristiriidoistaan. Tapaamisten teemat ovat: 1) Prosessin ja käytetyn teknologian esittely, 2) Elämä ennen sijoitusta, 3) Kun minut otettiin huostaan, 4) Huostassa ollessani..., 5) Tällaista se oikeasti on nyt..., 6) Tulevaisuudessa toivon... Työskentely Koska videointi liitetään sosiaalityöntekijän ja nuoren normaaleihin tapaamisiin, on tärkeää, että jokaisen tapaamisen alussa sosiaalityöntekijä osoittaa aidon kiinnostuksensa ja huolensa esittämällä seuraavat kysymykset: Koetko olevasi turvassa? Huolestuttaako sinua joku asia? Vahingoittaako joku sinua? Mikä saa sinut tuntemaan itsesi yksinäiseksi ja kuinka usein? Myös nuorelle puheeksiottamisen avuksi on tehty kolme kysymystä, jotka hän voi esittää sosiaalityöntekijälle jokaisen tapaamisen alussa: Mistä syystä olen edelleen huostassa? Mitä teet asian suhteen? Voinko minä tehdä jotain? Miksi se on tärkeää tehdä? Kysymykset voivat olla painettuna esimerkiksi tarralapuille, jotka annetaan nuorelle. Tätä keskustelua ei ole tarkoitus videoida ellei nuori sitä halua, vaan että nuori kokee tulevansa kuulluksi ja tietää missä mennään, mikä on tilanne. Videointia edeltää perusteellinen valmistelu. Nuoren kanssa käydään teemat läpi ja painotetaan sitä, että tämä työskentely antaa hänelle mahdollisuuden oikaista asiakirjat: Mitä hänen näkemyksensä mukaan on menneisyydessä tapahtunut, hyviä ja ikäviä asioita, mitä on matkan varrella tapahtunut ja mistä hän unelmoi tulevaisuudessa. Nuorelle annetaan teemoihin liittyvät kysymykset etukäteen ja niistä keskustellaan riittävästi ennen kuin kunkin teeman nauhoittaminen aloitetaan. Silloin mahdollistuu 5-10 minuuttia kestävä nauhoitus. Nuori itse on oman tarinansa editoija ja ohjaaja. Jos nuori haluaa nauhoittaa jonkun tapaamisen uudelleen, se on mahdollista. Nuori kontrolloi itse prosessia, myös etenemisen aikataulua. Tapaamiset ovat keskimäärin kerran kuukaudessa, mutta esimerkiksi Kashawn kertoi, että hän tarvitsi paljon enemmän aikaa ennen kuin hän oli valmis viidennen tapaamiseen nauhoitukseen. Vasta tässä vaiheessa hän pysähtyi syvällisesti miettimään, mitä hänelle on tapahtunut, mitä hän nyt siitä kaikesta ajattelee. Hänelle oli paljastunut, että hänellä ja hänen veljellään oli hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä oli tapahtunut. Hän tarvitsi aikaa. Molemmat painottivatkin sitä, että kysymyksessä ei ole vain haastattelu, vaan toipumisen prosessi, joka nostattaa myös voimakkaita tunteita. Se on jokaiselle lapselle ja nuorelle löytöretki omaan elämään, kuten Kashawn kokemustaan kuvasi. Kokemus voi myös johtaa terapiaan tai muuhun omien kokemusten syvällisempään läpikäymiseen. Joskus voi olla tarpeen käydä lisäkeskusteluja esimerkiksi sisarusten kanssa, niistä voidaan myös tehdä lyhyet videoesitykset. Prosessissa ei tarvita kalliita laitteita, vain tavallinen videokamera ja ohjelma, jonka avulla video editoidaan tapaamisten yhteydessä ja lapsen tai nuoren ehdoilla. Menetelmän käyttöönotto edellyttää toki, ei vain sosiaalityöntekijöiden sitoutumista siihen, vaan myös koko organisaation sitoutumista ja menetelmän käyttöön kouluttautumista. Miksi video? Kashawnin vastaus oli: Prosessin kautta voit ottaa haltuun oman tarinasi ja jakamalla tarinasi muiden kanssa voit päästää siitä irti. Jokaisella lapsella ja nuorella on kuitenkin oikeus päättää itse, haluaako jakaa sitä muiden kanssa. Nuoren suostumuksella video liitetään myös virallisiin asiakirjoihin. Lopuksi hän painotti sitä, että lapsella ja nuorella on oikeus kuulla totuus ilman sokerikuorrutusta. Hänellä on oikeus tietää, mitä on tapahtunut ja miksi, ettei tarvitse olettaa. Totuus tekee vähemmän kipeää. Lisätietoja: com. Teksti Paula Männikkö, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Kuva Christine Välivaara 10 Pesäpuun lehti 2/2011

11 IFCO 2011 Liittyminen, osallisuus ja positiivisuus Maailmankonferenssit tarjoavat aina jokaiselle jotakin. Jokainen voi osallistua, havainnoida, kuulla ja nähdä konferenssin annin omalla tavallaan. IFCO:n konferenssi tarjosi aitopaikan tutkia niitä osallisuuden näkökulmia, jotka puhututtavat maailman eri kolkissa asuvia ihmisiä. Annoimme Derekille Pesäpuun punaisen sydämen. Keskustelu jatkui fb:ssa. It was great to meet you at the IFCO conference. I am so glad that you enjoyed my presentation and music. Thank you for giving me that wonderful heart! Here is the rap I performed at the IFCO Conference. Hope to make it to Finland one day to share my story and music! I will never give up! Konferenssin avasi yhdysvaltalainen Derek Clark kertomalla ja laulamalla omasta elämästään. Hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan varjosti psyykkinen ja fyysinen väkivalta. Kun isäpuoli poltti tulikuumalla vedellä lapsen käden, poltti hän samalla lapsen sydämen, hengen ja kehon. Lapsi kasvoi siihen, ettei mikään tai kukaan lyö niin kovaa kuin elämä. Nuorena hän käytti energiansa toisten lyömiseen, härnäämiseen ja häsläämiseen kunnes monien sijoituspaikkojen jälkeen sai pysyvän kodin, ja myöhemmin löysi Rap-musiikin. Aikuisena hän kunnioittaa jokaista aamua, johon herää: Jokainen aamu on uusi ja raikas alku. Kertoessaan omasta elämästään Derek Clark samalla tuli kuvanneeksi laajemminkin sijoitetun lapsen tuntoja, tunnelmia, oikeuksia ja ennen kaikkea selviytymistä. Hän painotti puheessaan yhteyden luomista lapseen ja nuoreen. It s no correction it s connection. Vasta kun lapsi pääsee yhteyteen aikuisen kanssa, voi hän alkaa korjata itseään. Sääntöjen noudattamisella, nuhtelulla, oikaisemisella ei päästä pitkälle, jos yhteyttä lapseen ei löydetä. Yhteys toiseen ihmiseen synnyttää mielenkiinnon omaa itseään kohtaan: lapsi kasvaa kun hän alkaa rakastaa itseään. Yhteys Pesäpuun lehti 2/

12 Nuoret auttavat nuoria. herättää vastuullisuutta yhteisöjä ja yhteiskuntaa kohtaan: oman sisäisen voiman ja palon voi käyttää myös yhteiseen hyvään eikä tuhoon. Liittyminen on tie osallisuuteen ja jakamiseen, siksi Derek käy esiintymässä ja kertomassa tarinaansa nuorille, aikuisille, vertaisille ja ammattilaisille. Sanoma menee perille: I never let my past effect on my future. Tutustu: The power of words Kouluttaja ja entinen sijaisvanhempi Linda Austin piti mielenkiintoisen työpajan sanojen voimasta ja niiden vaikutuksesta lapsiin. Valitettavan usein aikuiset puhuvat lapsista diagnoosien pohjalta. Esimerkiksi lapsia voidaan nimetä sopeuttamattomaksi tai erityisoppilaaksi tai erityisen tuen tarpeessa olevaksi lapseksi. Näin lapsi tulee leimatuksi yhteisössään jonkin ominaisuutensa perusteella eikä sen, millainen hän on ihmisenä ja persoonana. Joskus ilmiö siirtyy arkipäivän puheeseen ilman, että kiinnitämme siihen sen kummempaa huomiota. Leimaava puhe satuttaa lasta eikä auta häntä muuttamaan käyttäytymistään ja kasvamaan. Lindan työpajassa keskusteltiin vilkkaasti myös siitä, mitä ja miten lasten dokumentteihin kirjoitetaan. Valitettavan usein lapsen onnistumisen kokemukset jäävät kirjaamatta. Linda herätteli kuulijat ajattelemaan ja puhumaan lapsista positiivisesti, sillä positiivinen puhe vahvistaa lapsen resilienssia eli pärjäävyyttä ja selviytymisestä. Samaa asiaa korosti myös Sijaishuollon kansainvälisen tutkimus ja innovatiivisen keskuksen johtaja Marc Manners, joka piti työpajan traumojen hoidosta. Markin mukaan lapsen kokemasta traumasta on hyvä aloittaa, mutta sen jälkeen hoito painottuu lapsen pärjäävyyteen, resilienssiin. On herätettävä lapsen kiinnostus toiveisiin ja unelmiin, tarjottava hänelle mahdollisuuksia ja vahvistettava hänen voimavarojaan. Jos aikuinen uskoo lapsen voimavaroihin, niin lapsikin alkaa pikkuhiljaa uskoa itseensä. Molempien työnpajojen pitäjät siteerasivat ja peilasivat puheissaan Derek Clakia. Yhdessä tekemisen kautta ja positiivisen puheen avulla muodostuu side toiseen. Lapset tietävät sydämestään kuka heidän puolellaan on; he voivat tuntea, haistaa ja maistaa kuulumisen tunteen. Kaiken lähtökohtana on aikuisen hyvinvointi. Miten voimme auttaa toisia voimaan hyvin, jos itse voimme huonosti, kysyi Marc Manners. Jos väsymme lapseen, niin miten lapsi voi uskoa itseensä? Mitä enemmän on ihmisiä fyysisesti ja psyykkisesti läsnä, sitä terveempiä olemme henkisesti ja fyysisesti, pohti Linda Austin. The power of Young people Social workers the idea of them is excellent but they tend to be very different in good and bad ways. Social workers really need to listen to everyone not just the children. They need to recognize the children s achievements. Konferenssin lämmin ja rento ilmapiiri nousi nuorten läsnäolosta. Nuorille oli järjestetty omaa ohjelmaa, mutta myös kaikille yhteisiä tilaisuuksia ja työpajoja oli runsaasti. Selviytyjät-tiimi piti We believe in you, so should you -työpajan, johon osallistui kolmisenkymmentä nuorta. Työpajan tarkoituksena oli nostaa niitä teemoja, joita nuoret pitävät tärkeimpinä asioina sijaishuollossa ja mitkä asiat auttavat heitä selviämään. Työskentelyvälineenä toimivat Pesäpuussa kehitteellä olevat Oikeus osallisuuteen -kortit, joiden avulla tarkasteltiin lapsen oi- 12 Pesäpuun lehti 2/2011

13 keuksien toteumista sijaishuollon näkökulmasta. Työpajassa nuoret osallistuivat aktiivisesti. Saimme huomata, että maailman eri puolilla nousevat samat teemat: oikeus tasavertaiseen kohteluun, sosiaalityöntekijän pysyvyys ja saatavuus, turvallinen koti, läheiset ihmiset, biologisen perheen tuki ja unelmat. Sosiaalityöntekijästä puhuttaessa nuoret korostivat molemminpuolista luottamusta; To be able to trust your Social worker and not feel betrayed. Tämä toteutuu siten, että työntekijä puhuu asioista lapsille ymmärrettävästi, tuntee heidät ja toimii heidän edukseen. Silloin muodostuu side lapsen ja työntekijän välille. Myös Kanadassa niin kuin Suomessakin järjestetyissä tilaisuuksissa, nuoret puhuvat unelmista. Unelmat ovat tärkeitä. Aikuisten tulee tukea nuoria unelmoimaan. Jos ei ole unelmia ei voi tietää, mitä elämältä tavoittelee. No matter what background you come from, everyone has the right to dream. There may be struggles and you might feel like you don t have a lot of support, but all the strength you need to make your dreams come true comes from in your own heart. Työpajan vetäminen oli hyvin koskettava kokemus. Selviytyjät-tiimin nuoret vetivät työpajan hienosti. On upeaa nähdä, miten vertaisohjaajien lämpö, empatia, huumori ja viisaus tarttui osallistujiin. Selviytyjät-tiimi: kansallista laatua kansainvälisellä tasolla Selviytyjät tiimin jäsen Helena luennoi reilun tunnin ajan kehittäjäryhmän matkasta asiakkaasta asiantuntijaksi. Helena korosti nuorten ottamista mukaan kehittämistyöhön ja sitä, että nuoret tulee nähdä resurssina lastensuojelun sijaishuollossa. We can do it! -luentoa oli kuuntelemassa muun muassa eri maiden lastensuojelun kehittäjiä ja Suomen lapsiasiavaltuutettua vastaava virkamies. Helena hurmasi yleisön voimauttavalla ja mielenkiintoisella puheellaan. Saimme upeaa palautetta Selviytyjien toiminnasta ja tehdystä materiaalista. Toimintamme kiinnostaa lastensuojelun kehittäjiä Amerikan mantereelta Keniaan ja Eurooppaan asti. Lue aiheesta lisää nuorten matkakertomuksesta! You have a voice! When young people use their voice, there is nothing more beautiful. When young people lose their voice there is nothing more tragic. Konferenssissa oli runsaasti näytillä materiaalia liittyen lasten oikeuksiin. Oli käsikirjoja, tehtävävihkoja, tarroja, tatuointitarroja, juomapulloja, kaulanauhoja, rannekkeita, kyniä... Hauskin oivallus on reilut 50 pientä magneettia, joissa on sanoja liittyen osallisuuteen, voimavaroihin ja oikeuksiin. Jokainen voi löytää oman voimalauseensa tai ajatuksensa. Materiaaleissa kutsutaan ja houkutellaan lapsia ja nuoria käyttämään ääntään, ottamaan kantaa ja vaikuttamaan. Useat julkaisut ja materiaalit ovat on toimitettu tiiviissä yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa. Nyt niitetään ympäri maailmaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuoden satoa ja otetaan vastuuta sen toteuttamisesta käytännön tasolla. Tuliaismagneeteista muodostui nuoren voimalauseet. Teksti ja kuvat Johanna Barkman, kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Pesäpuun lehti 2/

14 IFCO 2011 Selviytyjien näkökulmasta Selviytyjät - tiimin matka Kanadan British Columbiaan ja sen pääkaupunkiin Victoriaan alkoi perjantaina Helsinki-Vantaan lentokentältä. Tosin matkalaiset olivat yöpyneet kehäkolmosen sisäpuolella jo edeltävän yön ja Selviytyjien Pipsa oli lähtenyt uudelle mantereelle jo etukäteen. Matka ja matkaväsymyksestä toipuminen Ensimmäinen vuorokausi kului lentokoneiden sekä lentokenttien penkkejä kuluttaessa. Länteen päin matkustettaessa juuri perjantaille osunut ryhmän vetäjän Johanna Barkmanin syntymäpäivä tuntui kestävän loputtoman pitkään, sillä sitä juhlistettiin Helsingissä, Frankfurtissa, Torontossa ja Victoriassa. Perille saavuttuamme oli perjantai vasta vaihtumassa lauantaiksi, vaikka matkanteko oli kestänyt jo lähemmäs vuorokauden. Lauantaipäivä meni matkaväsymyksestä ja aikaerosta toipumisessa sekä kauniiseen Victorian kaupunkiin tutustuessa. Matkalaisille tuli kertaheitolla selväksi, miksi aluetta pidetään yhtenä maailman kauneimmista. Puitteet tapahtuman järjestämiseen olivat kohdallaan myös Victorian konferenssikeskuksessa. Avajaiset Sunnuntaina oli vuorossa konferenssin virallinen avaus konferenssikeskukseen kuuluvassa Carson Hallissa. Avajaispuheenvuoroja pitivät niin osavaltion, alkuperäiskansojen, paikallishallinnon lastensuojeluviranomaisten ja -järjestöjen sekä IFCO:n päämiehet. Koskettavimpana puheena mieleen jäi puhe, jossa korostettiin sydämiemme tärkeyttä: Olemme vahvoja, kun laitamme päämme yhteen, mutta vielä vahvempia olemme, kun laitamme yhteen sydämemme. Osoituksena tästä Selviytyjät jakoivat konferenssissa Pesäpuun sydämiä läheisiksi tulleille uusille ystäville. 14 Pesäpuun lehti 2/2011

15 Koskettava maanantaiaamu Maanantaina konferenssi pyörähti käyntiin täydellä painollaan vaikuttavilla puheenvuoroilla ja mielenkiintoisilla työpajoilla. Oman elämäntarinansa jakanut yhdysvaltalainen Derek Clark itketti, ihastutti ja viihdytti monisatapäistä yleisöä vaiherikkaalla tarinallaan, josta ei puuttunut tragiikkaa. Clarkin kokemukset olivat vertaansa vailla, mutta tarinan opetuksessa ja Selviytyjien viesteissä on yhtäläisyyksiä: Mikään ei voi tuhota minua. Ei edes omien vanhempieni virheet Ei ole väliä sillä, mitä sinulle tapahtuu. Sillä on väliä, mitä tapahtuu sisälläsi. Selviytyjien työpaja Maanantai iltapäivän aloitti Selviytyjien työpaja, joka oli samalla osa ryhmän Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -kiertuetta. Työpaja keräsi yhteen kolmisenkymmentä sijaishuollossa olevaa tai ollutta nuorta ympäri maailmaa ja työpaja pidettiin kokonaisuudessaan englannin kielellä. Työpaja koostui yleisesittelyjen ja tutustumisleikkien lisäksi pari- ja ryhmätyöskentelystä, jossa osallistujat saivat kertoa mielipiteitään ja kokemuksiaan lastensuojelusta käyttäen apuna Selviytyjien kehittelemää Uskomme Sinuun Usko Sinäkin -kirjaa. Työpajaan osallistuneilta saatu palaute oli erinomaista sekä käytettyjen toimintatapojen että työpajan sisällön osalta. Nuoret kokivat tärkeäksi sen, että tuon 90-minuuttisen aikana heitä kuunneltiin ja kuultiin sekä rohkaistiin jakamaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan. Heistä huokuikin tarve kertoa kohtaamistaan asioista ja mikä merkittävintä, meidän työpajassamme he kertoivat asioista, joita he eivät ole heidän lähipiirissäänkään kertoneet. Työpajan lopuksi Selviytyjät pyysivät nuoria kuvaamaan parilla sanalla millaisena he olivat kuluneen puolitoistatuntisen kokeneet. Nuoret kuvasivat tuntojaan sanoilla: voimaantuminen, luottamus, usko, osallistava, rakastin tätä, nautin tutustumisleikeistä sekä hämmentynyt, mutta iloinen. Iltapäivän päätteeksi kanadalainen sosiaalityöntekijä Linda Austin piti työpajan toisista ihmisistä käyttämistämme sanoista ja niiden kautta kuulijalle välittyvästä ensivaikutelmasta. Austinin esimerkit olivat arkipäiväisiä ja varmasti jokainen osallistuja tunsi piston sydämessään, kun hän näytti listan usein käytetyistä sanonnoista, kuten: Tuo poika silloin sytytti sen tulipalon ja Tuo tyttö on kasvanut siellä laitoksessa. Austin totesikin, että jos ihminen esitellään voittajana, häntä kohdellaan voittajana. Jos taas hänet esitellään häviäjänä, hän on häviäjä, eikä saa edes mahdollisuutta korjata tilannetta. Austinin työpajan aikana sivuttiin myös lastensuojelussa erittäin tärkeää aihetta, luottamusta. Austin antoi tehtäväksemme miettiä, mitä luottamus meidän mielestämme tarkoittaa. Lopuksi hän esitti oman näkemyksensä sanan merkityksestä: Luottamus on sitä, että tiedän sinun voivan satuttaa minua, mutta tiedän myös, ettet tee sitä. Tiny Tornado, Big Mama, Shouting Shadow ja Morning Star työpajan jälkeen. We can do it! Tiistaina oli vuorossa toinen oman tuotantomme huippuhetki, jolloin Selviytyjien Helena piti puheen Selviytyjien toiminnasta. Sali oli vaihtunut luvattua pienempään, jonka johdosta Oak Bay 1 -sali oli järjestäjien mukaan ensimmäistä ja viimeistä kertaa jatkuu Pesäpuun lehti 2/

16 konferenssin aikana täynnä. Helenan puheenvuoroa kunnioitti läsnäolollaan muun muassa IFCO:n tuon hetkinen presidentti Christopher Gardiner. Jännityksestä huolimatta Helena suoriutui puheestaan loistavasti ja hän vakuutti Selviytyjien puolesta koko kansainvälisen yleisön. Gardiner lupasi puheen aikana huomattavaa tukea Selviytyjien toiminnalle IFCO:n suunnalta ja kanadalainen vaikuttaja ihmetteli sitä, kuinka valtio ei ole tukemassa toimintaamme. Kansainvälisen konferenssin luonteeseen sopien tiistai-illan ohjelmassa oli Multicultural Evening konferenssikeskuksen teatterissa. Ohjelmassa oli musiikkija tanssiesityksiä niin paikallisen alkuperäiskansan esittämänä kuin otteita eurooppalaisista, afrikkalaisista ja aasialaisista tansseista. Yhteenvetona illan ohjelmasta voisi sanoa, että se oli varmasti yksi elämämme once in a lifetime -kokemuksista. Vapaapäivä Keskiviikko oli konferenssiohjelmassa vapaapäivä. Selviytyjät hyödynsivät päivän nukkumalla pitkään, tutustumalla lisää kauniiseen Victoriaan ja tuhlaamalla loputkin matkarahoista. Vapaapäivä tuli hyvään saumaan. Vaikka viikko tähän asti oli ollut todella antoisa ja ylittänyt kaikki odotukset, olivat päivät myös olleet pitkiä ja herättäneet paljon ajatuksia. Päivä China Townissa, kahvittelut ihanissa kahviloissa, tuliaisten ostelu sekä kävely ympäri Victoriaa ihaillen sen kauneutta olivat omiaan antamaan etäisyyttä kaikkeen jo kuultuun ja nähtyyn. Upea Helena vauhdissa. Keskiviikon päätteeksi ohjelmassa oli nuorten yhteinen päivällinen jäätelöbaareineen ja ilta huipentui Talent Show:hun. Lavalla nähtiin monenlaisia esityksiä, joissa nuoret pääsivät näyttämään taitojaan ja ennen kaikkea ylittämään itsensä. Mieleen jäi erityisesti eräs nuori tyttö, joka esitti konferenssiviikon aikana kirjoittamansa laulun. Laulu kertoi yhtenäisyyden kehästä, jossa musta ja valkoinen ovat samanarvoisia ja yhtä tärkeitä. Työpajoja ja gaalaillallinen (Torstai) Jokaisena konferenssipäivänä nuoret käyttivät aamun työpajaajan työskentelemällä yhdessä erilaisten teemojen parissa. Torstaina kanadalaiset esittelivät muutamia projekteja, joita eri provinsseissa oli parin viime vuoden aikana toteutettu. Erityisesti mieleen jäi noin vuosi sitten järjestetty Youth in Care week, jonka tarkoituksena oli muun muassa lisätä tietoisuutta lastensuojelusta sekä osoittaa, ettei siinä ole mitään hävettävää. Sanoma oli siis aivan sama, kuin mitä Selviytyjien missiona on jo pitkään ollut. Projektiesittelyiden jälkeen aloimme pienryhmissä keskus- 16 Pesäpuun lehti 2/2011

17 tella kansainvälisen sijaishuollossa olevien nuorten verkoston rakentamisesta. Työpaja itsessään ei vielä vienyt hanketta eteenpäin, mutta se kyllä herätti kiinnostusta Selviytyjien lisäksi myös monen muun maan toimijoissa. Ehkä vuoden 2012 IFCO:ssa tapahtuu suuria tämän asian tiimoilta. Mahtava konferenssiviikko ansaitsee arvoisensa päätöksen. Nuorten kohdalla se tarkoitti gaalaa teemalla Tropical Island. Juhlaväki oli pukenut teemaan sopiviin kesäisiin rantavaatteisiin, tai kuten Selviytyjät, tyylikkäisiin juhlavaatteisiin. Salamavalot räiskyivät, kun yksi jos toinenkin halusi päästää yhteiskuviin uusien kavereidensa kanssa. Myös ohjemaan kuulunut illallinen noudatti teemaa: grilliherkkuja kera salaatin ja jälkiruokana tuoreita hedelmiä kera suklaalähteestä dipattavan suklaan. Nam. The last day Nimensä mukaan päivään mahtui haikeutta, hyvästelyjä ja lisää valokuvia. Päätösjuhlan alusta oli varattu nuorille 45 minuuttia aikaa tuoda viestiä siitä, mitä olimme viikon aikana tehneet, oppineet ja oivaltaneet. Koko konferenssiväelle näytettiin valokuvia nuorten ohjelmasta ja esitimme draaman avulla tilanteita, joita kohtaamme omassa arjessamme. Osuuden lopuksi kukin nuorista esitti yleisölle samansisältöisen lauseen omalle äidinkielelle käännettynä. Viestin sisältönä yleisöä muistutettiin siitä, että äidinkielestä riippumatta viestimme on sama jokaisessa maailmankolkassa. Aikuisten jäädessä päättämään omaa konferenssiohjelmaansa tylsiin puheisiin, nuoret tekivät sen omalla tyylillään lähes samalla porukalla, kuin konferenssi kuusi päivää aiemmin oli aloitettu. Kokoonnuimme piiriin ja rauhoituimme muistelemaan unohtumattomia hetkiä sekä sytytimme kynttiläketjun, joka lopulta puhallettiin sammuksiin viestillä: Kynttilä on nyt fyysisesti sammutettu, mutta jokainen kantaa viikon aikana syttynyttä liekkiä sydämessään ja antaa liekin lämmittää myös muita. Konferenssimatka alkoi olla Victorian osalta paketissa ja kotimatka edessä. 20 tunnin lentomatkan aikana Selviytyjillä oli hyvin aikaa kerrata, mitä kaikkea huikeaan viikkoon Victoriassa olikaan mahtunut. Ainakin se oli tullut jälleen kerran selväksi, että kulttuurieroista huolimatta, sijaishuollossa elävien lasten ja nuorten ajatukset, kokemukset ja kysymykset ovat globaaleja. Tämä oli myös omiaan vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta nuorten keskuudessa: oli hämmästyttävää kuinka nopeasti luottamus toisiin syntyi ja miten paljon nuoret jakoivat asioitaan omasta elämästä noiden kuuden päivän aikana. Mitä matkasta sitten jäi käteen? Uskoaksemme läpi elämän kestävien ystävyyssuhteiden lisäksi uusia yhteistyökumppaneita ympäri maailmaa, hienoja kohtaamisia mahtavien nuorten kanssa sekä ilo siitä, että on olemassa foorumeita, joissa kokemuksia voi jakaa ja toisten tarinoista ottaa oppia. Saimme myös muistutuksen siitä, että tällaisia foorumeja tarvitaan lisää sekä entistä vahvemman tunteen siitä, että kehittäjäryhmät voivat todella vaikuttaa lastensuojeluasioihin. Teksti Pipsa & Sami Selviytyjät Kuvat Selviytyjät Gaalaillan humussa. Pesäpuun lehti 2/

18 Anna nuorelle mahdollisuus Matka IFCO:n konferenssiin Kanadaan oli unohtumaton kokemus meille mukaan päässeille Selviytyjät - tiimin jäsenille. Kuten erääseen kotiin lähteneeseen tekstiviestiin kirjoitin: Ei olisi vuonna 1992 uskonut, mistä vielä itsensä löytää. Matkamme rahoitus oli kerätty omaan tapahtumaamme osallistuneilta lastensuojelualan ammattilaisilta sekä omilta yhteistyökumppaneiltamme, ja heitä haluamme vielä kerran kiittää osoittamastanne mielenkiinnosta sekä luottamuksesta. Valitettavasti emme saaneet koko ryhmää mukaan matkaan, mutta suunnitelmat ensi vuoden Bulgarian konferenssia varten ovat jo olemassa. Konferenssin anti oli mittaamattoman arvokasta sekä saatujen oppien että kerättyjen kontaktien muodossa. Omasta työpajastamme saatu osallistujien palaute oli erinomaista. Nuoret pitivät työpajaamme voimaannuttavana ja he kokivat tärkeänä sen, että heitä kuultiin sekä heidät otettiin huomioon. Helenan pitämän puheen aikana taaksemme saavutettu tuki on kansainvälisestikin vertaansa vailla, sillä IFCO:n nyt jo entinen presidentti Christopher Gardiner lupasi IFCO:n kustantavan työn alla olevan Uskomme sinuun - Usko sinäkin - kirjasen kääntämisen englanniksi. Nyt kun työmme on otettu kansainvälisestikin huomioon, on aika peräänkuuluttaa ruohonjuuritason toimijoita täällä kotimaan kamaralla vertais- ja kehittäjäryhmien perustamiseen. Selviytyjät - tiimin projekti nykymuodossaan päättyy kuluvan vuoden lopussa. Toimivaa tiimiä ei kuitenkaan ajeta alas, vaan ensi vuonna olemme käytettävissä edellä mainittujen ryhmien alkuun saattamiseksi. Uskallatko sinä tarttua haasteeseen? Seuraava tilaisuus antaa nuorelle mahdollisuus päästä jakamaan kokemuksia ja vaikuttamaan lastensuojeluun kansallisella tasolla, on Vaasassa järjestettävä Survivor nuorten foorumi. Klikkaa nuorten_foorumi ja lue lisää! Ilmoitus löytyy myös tämän lehden sivulta 30. Teksti Sami Selviytyjät Sami ja nuorten foorumin nuorin osallistuja. 18 Pesäpuun lehti 2/2011

19 Praha SOS Lapsikylien Kansainvälisen vertaistutkimushankkeen valmistelukokous Prahassa ja Quality in Alternative Care -konferenssi. En uskonut noin neljä vuotta sitten lähtiessäni mukaan Selviytyjien toimintaan, kuinka paljon ovia se minulle vielä avaisi. Tänä keväänä sain kuitenkin pyynnön liittyä toiseen vertaishankkeeseen edustamaan Suomea Euroopan Komission toimeenpaneman ja SOS Lapsikylien toteuttaman vertaistutkimushankkeen myötä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää jälkihuollon toteutumista ja vaikutuksia neljässä Euroopan maassa; Suomessa, Albaniassa, Puolassa ja Tsekin Tasavallassa. Vertaistutkimushanke vei minut osana kansallista koordinaatioryhmää keväällä Prahaan, jossa neljän eri maan edustajat kokoontuivat kolmeksi päiväksi yhteen rakentamaan yhteistä kyselylomaketta tutkimusta varten. Joka maasta oli mukana kaksi vertaistutkijanuorta, projektinvetäjät ja tutkija. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olen koskaan osallistunut kansainväliseen projektiin ja kolmipäiväinen puristus kyselylomakkeen aikaansaamiseksi oli melkoisen avartava kokemus. Käytännöt lastensuojelun saralla esimerkiksi Suomessa ja Albaniassa yksistään ovat hurjan erilaiset, joten yhteneväisten kysymysten asettelu ja muotoilu oli työn takana. Lisäksi eri maiden tutkijat halusivat, että tutkimus oli laadukkaasti toteutettu ja tarjoaisi tilastollisesti tärkeää tietoa, kun taas nuoret halusivat, että toisten nuorten ääni pääsisi kuuluviin avoimempien kysymysten avulla. Uskon, että viikonloppu oli vertaansa vailla Helena edustamassa Suomea Euroopan ytimessä. oleva oppimismahdollisuus sekä meille nuorille, että myös kaikille aikuisille, jotka olivat mukanamme työstämässä kyselylomaketta. Kyselylomakkeen laatimisen lisäksi pohdimme myös haastatteluiden järjestämiskysymyksiä, kuten turvallisuutta, resursseja, haastattelijoiden koulutusta, haastateltavien keräämistä. Viikonloppu opetti minulle paljon asioita projektityön toteuttamisesta ja organisoinnista. Vertaistutkimushankkeen jälkeen jäin vielä Prahaan osallistuakseni kansainväliseen Quality in Alternative Care -konferenssiin. Viesti konferenssissa oli selvä. Nuorten osallistaminen lastensuojelun toteutuksessa on lisääntymässä hurjaa vauhtia myös kansainvälisellä tasolla. Totesin myös Selviytyjien olevan ajantasalla. Konferenssissa nostettiin jatkuvasti esiin meidän usein pohtimiamme teemoja, kuten pitkäaikaisten ihmissuhteiden muodostaminen ja säilyttäminen sijoituksen purkautumisen jälkeen, jälkihuoltokysymykset ja nuorten osallistaminen lastensuojelussa ja vertaishankkeiden järjestäminen ja tukeminen. Konferenssissa pohdittiin myös sitä kuinka Euroopan Neuvoston standardit saataisiin siirrettyä kansallisella tasolla lainsäädäntöön ja viimekädessä sitten vielä käytäntöön. Korostettiin myös hyvien käytäntömallien jakamista ja kansainvälisten konferenssien tärkeyttä. Kuten eräs konferenssiin osallistuneista tutkijoista totesi, ei pyörääkään joka maassa keksitty uudelleen. Eniten konferenssissa kuitenkin koskettivat nuorten viestit, joita oli eri maissa valmisteltu ahkerasti. Jälkihuollosta puhuttaessa nuoret olivat valmistaneet lyhyen näytelmän sosiaalityöntekijän merkityksestä nuoren elämässä ja lähes kaikissa puheenvuoroissa oli joko nuorten valmistamaa videota ati nuoria puhujia mukana tuomassa esiin omaa kantaansa. Ainakin itsellä Prahan konferenssi antoi hurjasti ajattelemisen aihetta ja ideoita, mutta myös avasi lisää ovia itselle. Vaikka viikko Prahassa oli raskas ja työntäyteinen se myös kokemuksena jätti itseen merkin loppuelämäksi. Tälläisiä kokemuksia toivoisi myös useammalle sijoitetulle nuorelle, koska Prahassakin se tuli esiin, että meillä kaikilla on sanamme sanottavana siihen miten lastensuojelua järjestetään, Suomessa ja ulkomailla. jatkuu Pesäpuun lehti 2/

20 Sen takia haluaisinkin haastaa mahdollisimman paljon aikuisia antamaan näille nuorille ihmisille, joilla sanottavaa ja jaettavaa, joilla on hurjasti ideoita, mahdollisuuden hyödyntää sitä potentiaalia. Vertaistutkimushankkeet voivat olla raskaita, usein mennään yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta ne ovat opettavia ja silmiä avaavia kokemuksia niin nuorille kuin aikuisille. Ja lisäksi niiden avulla saadaan arvokasta tietoa suoraan niiltä ihmisiltä, jotka ovat syntyneet asiantuntijoiksi, nuorilta itseltään! Teksti Helena Selviytyjät Asiakkaasta asiantuntijaksi mitä, miksi ja miten? Vertais- ja kehittäjäryhmät lastensuojelussa When young people use their voice, there is nothing more beautiful. When young people lose their voice, there is nothing more tragic , Tikkurila, Vantaa Kaksipäiväinen koulutus tarjoaa tietoa, taitoa ja valmiuksia vertais- ja kehittämisryhmien perustamiseen ja toimintaan. Päivien aikana perehdytään siihen, mitä tulee ottaa huomioon ryhmäprosessin eri vaiheissa. Koulutusmenetelminä ovat lyhyet alustukset, toiminnalliset harjoitukset sekä pari- ja pienryhmäkeskustelut. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti lastensuojelualan ammattilaiset ja nuoret vertaisohjaajat. Koulutus soveltuu myös muille nuorten parissa työskenteleville aikuisille. Kouluttajina toimivat Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimin nuoret sekä ohjaajat Johanna Barkman ja Marko Nikkanen (Palmukodit Oy). Selviytyjät-tiimin nuoret ovat toimineet vajaat neljä vuotta lastensuojelun valtakunnallisina kehittäjinä. Hinta: 250 (sis. koulutusmateriaalit ja kahvitukset). Osallistumismaksu käytetään lyhentämättömänä Selviytyjät-tiimin toimintaan. Ilmoittautuminen mennessä osoitteessa Lisätietoja: Tiesitkö, että Selviytyjät tarvitsevat apuasi. Tue nuoria kehittäjiä ja mahdollista heidän toimintaansa kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Lue lisää klikkaa banneria! Rahankeräystili: Nordea, Jyväskylä , IBAN FI , SWIFT/BIC NDEAFIHH. (Keräyslupa: 20 Pesäpuun lehti 2/2011

Uskomme sinuun usko sinäkin

Uskomme sinuun usko sinäkin Uskomme sinuun usko sinäkin Tietoa ja tsemppausta sijoituksen alkuvaiheeseen Selviytyjät-tiimi Johanna Barkman Pesäpuu ry Lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä 014 3322

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä

Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen

Raportti myönnetystä apurahasta. YTT Kati Kallinen Raportti myönnetystä apurahasta YTT Kati Kallinen Sain teiltä myönteisen apurahapäätöksen keväällä 2014. Jäin pois työstäni avoimen yliopiston opettajana ja siirryin kokopäiväiseksi apurahatutkijaksi Jyväskylän

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa 7.5.2015 Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä Leikin merkitys välttämätöntä emotionaaliselle, sosiaaliselle ja kognitiiviselle kehitykselle kieli, syy-seuraus

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14

SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 SOS-lapsikylä & Selviytyjät (Pesäpuu ry) KOKO ELÄMÄ MUKANA osallisuusfoorumit 2013 14 Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.-13.11.2014 Selviytyjät-tiimi Osallisuuden taidot ja valmiudet

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi

Yhdessäolon voimaa. Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Yhdessäolon voimaa Mikävertaistuessavoimaannuttaa, tekee hyvää?! Krisse Lipponen www.taitoba.fi Ihmisen perustarpeet Liittyminen Autonomia eli itsenäisyys Merkityksellisyys, mielekkyys Mielekkyystekijättutkimusten

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus

Pesäpuu ry. lastensuojelun erityisosaamisen keskus Pesäpuu ry lastensuojelun erityisosaamisen keskus Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Iso Roobertinkatu 1 A 16 5 00120 Helsinki toimisto@pesapuu.fi www.pesapuu.fi Läheisten osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II

Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Mo@voiva voimaannudava ohjaus II Neuvokkaasta voimaa - hanke Pilvikki Absetz, Dos. (terveyden edistäminen), PsT pilvikki.absetz@gmail.com www.collabora@vecaresystemsfinland.com Yhdessä parempaa Mitä jäi

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Pesäpuu ry. Historiaa:

Pesäpuu ry. Historiaa: Pesäpuu ry Pesäpuu ry on perustettu vuonna 1998, joka ylläpitää valtakunnallista lastensuojelun erityisosaamisen keskusta. Toimintaamme tukee Raha-automaattiyhdistys ja toimintamme on yleishyödyllistä.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot