Tämä on väliraportti Tämä on loppuraportti.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä on väliraportti Tämä on loppuraportti."

Transkriptio

1 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke - selvitys valtionavustuksen käytöstä Raportointilomake Raportti toimitetaan sähköisesti osoitteeseen ja allekirjoitettuna paperiversiona osoitteeseen: Opetushallitus, PL 380 (Hakaniemenranta 6), Helsinki Raportissa selvitetään laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa syntynyttä toimintaa, tuotoksia ja pysyviä tuloksia. Raportissa tulee myös kuvata miten hankkeessa kehitetty toiminta levitetään valtakunnallisesti ja miten toiminta vakiinnutetaan osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria. Lisäksi tulee tehdä selvitys määrärahojen käytöstä sekä arvioida miten hankesuunnitelma ja toteutuma vastaavat toisiaan. Kysymyksiin vastataan hankekohtaisesti. Jos verkostoituneessa hankkeessa on useampia koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat saaneet oman avustuspäätöksensä, tulee jokaisen antaa omat selvityksensä. 1. Koulutuksen järjestäjä Nimi Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Koulutuskeskus Salpaus Jakeluosoite Teinintie 4 Postinumero ja toimipaikka Lahti Yhdyshenkilö Koulutusjohtaja Maarit Kuosa Puhelinnumero Sähköpostiosoite maarit.kuosa salpaus.fi Avustuspäätöksen diaarinumero 237/422/2009 x x Tämä on väliraportti Tämä on loppuraportti. 2. HANKERAPORTTI 2.1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Kuvaa kokeilun tausta. Paikalliset ja alueelliset koulutus- ja työelämätarpeet, muut syyt ja tarpeet laajennetun työssäoppimisen koulutuskokeilulle. Kokeilu lähti tarpeesta ja opettajien aloitteesta kehitellä erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja laadukkaan työssäoppimisen mahdollistamiseksi käsityövaltaisilla aloilla.( Ammattipajojen kehittäminen ) Käsi- ja taideteollisuus alalla työssäoppimispaikat ovat pääosin pieniä 1-3 hengen yrityksiä, joihin työssäoppijan ottaminen on haasteellista ja vaikeaa. Kaikki, opiskelijat eivät sijoitu työssäoppimaan Lahden talousalueelle vaan työssäoppimispaikat ovat hyvin kaukana esim. Inari, Joensuu, Kuopio jne. Opiskelijalle toiselle paikkakunnalle lähteminen on iso taloudellinen kysymys. Taitava opiskelija ei motivoidu, jos työssäoppimisen tehtävät ovat ns. hanttihommia, huippuopiskelijoille halutaan tarjota mahdollisuus kehittää osaamistaan (kultasepät)työssäoppimispaikkojen vähyys koko valtakunnassa, vaikka alan ammattilaisia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa (kaivertajat) Yksilöllisten oppimispolkujen toteutumisen haaste on vauhdittanut vaihtoehtoisten ratkaisujen kehittämistä ja tämä haaste onkin perustana laajennetun työssäoppimisen erilaissa kokeiluissa. Tästä syystä on tullut tarve parantaa opinto-ohjaajien, erityisopettajien ja työpaikkaohjaajien valmiuksia ohjata opiskelijoita yksilöllisiin opintopolkuihin. Erityistä tukea (eri syistä) tarvitsevien opiskelijoiden työssäoppimispaikkojen saatavuuden laajentaminen ja parantuminen on ajankohtaista. Lisäksi yrittäjyyden edistäminen, opiskelijoiden rekrytointi yrityksiin, opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-

2 opintomahdollisuuksien parantaminen, keskeyttämisen ehkäisy ja tutkintojen läpäisyasteen parantuminen, opetussuunnitelmien työelämälähtöisyys, opettajien työelämäosaamisen vahvistuminen, opiskelijoiden minäkuvan vahvistuminen onnistumisten kautta yms. ovat kokeilujen taustalla Mitkä olivat hankkeen alkuperäiset tavoitteet? Kuvaa kokeilun kuluessa tulleet tavoitteiden muutokset ja lisätavoitteet. Kuvaa myös, miksi tavoitteita jouduttiin muuttamaan. Hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti taidekehystystyöpajan osalta. Kultasepänalan työpajatoiminta aikaistui niin, että ensimmäinen hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpaja toteutui jo loka-marraskuussa Työpajassa oli oppimassa kaksi opiskelijaa. Suunnitelman mukaan työpajaan piti osallistua kolme opiskelijaa. Taidekehystystyöpajan ohjaaja kouluttautui työpaikkaohjaajaksi ja yksi opiskelijoista suoritti tutkinnon osan Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen suunnitelman mukaisesti. Hopeaseppäartesaanityöpajan ohjaajia ei saatu koulutettua työpaikkaohjaajiksi ainakaan ensimmäisen työpajakokeilun yhteydessä. Yrittäjyyteen liittyvät tavoitteet toteutuivat erinomaisesti. Hankkeen koordinointi käynnistyi alkuvaikeuksien ja mm. henkilövaihdoksen jälkeen kohtuullisen nopeasti. Kultasepänalan hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpajaa aikaistettiin olosuhteiden pakosta, sillä kahdelle opiskelijalle ei saatu järjestymään työssäoppimispaikkaa syksyllä K.o. työpajan piti käynnistyä helmikuussa KuTy-RaTy-osahankkeen koordinoija vaihtui elokuussa Koordinoinnin lisäksi valittu henkilö vastasi yhden työpaikkaohjaajan kouluttamisesta ja yhden opiskelijan valmentamisesta työpaikkaohjaajaksi (valinnainen tutkinnon osa) Hanke on saatu käynnistettyä kaikilta suunniteltuilta osatavoitteiltaan. Kuitenkin niin, että joiltain osin ollaan hyvin alkutaipaleella kun taas toiselta osin ollaan jo ratkaisemassa jatkuvaa toimivaa käytännettä. Tavoitteita ei ole tarvinnut muuttaa. Toimintoja ei toteuteta toteuttamisen takia. Toiminnot käynnistetään aina opiskelijalähtöisesti. Tämä näkyy alussa alakohtaisten resurssien erilaisena toteutumana. Alakohtaisesti tämä näkyy erilaisena sisäisenä resurssien säätelynä. Tämä mahdollisuus on osa ennakoitua suunnitelmaa. Metalli Toimintamallit ovat selkeytyneet. Toimintamalli, jossa kokeiltiin oppilaitokselle uuden oppiaiheen yksilöllistä valintaa (kattopeltityöt), koki käytännön toiminnassa heti alkuvaiheessa hidasteita, johtuen yksinkertaisesti siitä, että kyseinen toiminta tyrehtyi yrityksessä henkilökunnan lomautukseen. Tällä toiminnan kokeilulla olisi myös opiskelija saanut testata käytännössä oman työskentelynsä soveltuvuutta hieman erilaisessa työympäristössä. Yksilöllisessä laajennetun työssäoppimisen kokeilussa on myös kokeiltavana ns. oppipoika/kisälli malli. Tässä opiskelijalla on takana useita hylättyjä opintosuorituksia poissaolojen takia ja tässä mallissa työssäoppiminen laajenee 3 päivänä viikossa "Keikkasepän" matkassa. Tavoitteena on suorittaa kolme ammattiosaamisen näyttöä. Toisessa toimintamallissa kokeilu kohdistui opiskelijoihin, joilla ATTO opinnot oli jo aiemmin suoritettu. Tässä kokeilussa varmistetaan ammattiosaamisen näyttöjen onnistumista sekä myös näin mahdollistetaan opintojen aikaisempi valmistuminen. Toimintamallit ovat tuoneet erityisesti myös opettajataholle uusia ajatuksia ja erilaisia toiminnan ja toteutuksen innovaatioita. Auto Erityisesti laajennetun työssäoppimisen kokeilumallissa on otettu käyttöön TOP -päiväkirja. Päiväkirja on vasta valmistunut testattavaksi ja perustuu eri ajoneuvoasennuksen tutkinnon osissa osattaviin tehtäviin. Päiväkirjaa testataan tulevalla raportointikaudella. Toinen alan kokeilu kohdistuu yksilölliseen oppimispolkuun. Kokeilussa yksittäisiä opiskelijoita on työssäoppimimispaikalla kahtena päivänä viikossa, toiset kolmena päivänä viikossa. Tässä kokeiluun päätyneillä opiskelijoilla on hieman erilaisia opiskelun etenemiseen liittyviä ongelmia. Kolmas alan kokeilu liittyi ensimmäisen vuoden opiskelijoiden auton rengastöihin. Kokeiluun osallistui eri aikoina kaksi 4 hengen ryhmää. Ideana tässä on, että opiskelijat oppisivat tekemään rengastöitä alan erikoisosaajien ohjauksessa. Logistiikka Toimintamalli on saatu hiottua jo niin hyvään käytännön mukaiseen toimintaan, että tällä näyttäisi olevan jo edellytyksiä toimia tulevaisuudessa lähes ilman ulkopuolista rahoitusta. Ideana on, että kaksi

3 opetusluokkaa yhdistetään niin, että puolet molemmista opetusluokista ovat työssäoppimassa. Koululle jäävien opiskelijoiden osalta yhdistetään nämä ryhmät yhdeksi päiväksi viikossa, jolloin toiselle opettajalle jää aikaa työssäoppijoiden ohjaukseen ja valvontaan. Tässä mallissa työelämän edustajille jää myös paljon vastuuta työssä oppimistoimintojen etenemisen varmistamiseen. Toimintamalli vaatii erityisen paljon etukäteistyötä toiminnoista sopimisen, ohjaamisen ja vastuuttamisen osalta. Toiminnan käynnistämistä on edesauttanut aiempi hyvä yritysyhteistyö. Sähkö Oppilaitoksessamme sähköalan opiskelijoille on nyt luotu heille aivan uudenlainen laajennetun työssäoppimisen malli. Mallissa osalle opiskelijoita mahdollistuu työssäoppimisen määrän lisääntyminen. Työssäoppimistoiminnot ovat työelämälähtöisiä, mutta opetussuunnitelmallisesti määriteltyjä. Tämä kokeilu on laajennettavissa opiskelijakohtaisesti kaikille opiskelijoille. Erityisopiskelijan toimintamalli syntyi syksyllä 2010 hankkeen aloitusvaiheessa, vaikkei se alun perin tavoitteena ollutkaan. Hanke etenee tavoitteiden mukaisesti. Hanke liittyy oleellisesti opiskelijoiden työssäoppimisen aikatauluun, joten hanketta voidaan toteuttaa puolivuosittain syksyllä ja keväällä. Aikataulua on hieman jouduttu venyttämään, sillä kartoitustyö on kesken ja varsinaiseen opettajien työelämäjakso tavoitteeseen päästäneen syksyllä Tavoitetta ei suoranaisesti ole jouduttu muuttamaan. Ehkä hanketta markkinoitiin työpaikoille hieman väärällä / kömpelöllä tavalla, osallistujilla itsellään oli suppea / väärä näkemys hankkeen suomista mahdollisuuksista. Ajatus opettamisesta vaihtui havainnointiin sekä dialogiin työelämäedustajien kanssa, jossa molemmilla on mahdollisuus oppia jotakin uutta Hankkeen toteutus Kuvaa kokeilukoulutuksen toteutus malleittain. Miten hanke on käytännössä toteutettu? Työnjako ja aikataulu Käytetyt toteutusmallit Tulokset suoritetuista työssäoppimisjaksoista Kokeiluun osallistuneet opiskelijat, valmistuneet ja keskeyttäneet Käytetyt opettaja- ja työpaikkaohjaajaresurssit ja mahdollinen kokeiluun liittyvä opettajien ja työpaikkaohjaajien koulutus Opinto-ohjaus ja käytössä olleet opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen resurssit Hankkeen verkostoituminen toisten hankkeiden kanssa ja suhteessa alueen työnantajiin. - yhteistyö työelämän kanssa koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa - yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Kokeilusta tiedottaminen ja markkinointi Kokeilun opiskelu- ja opetusmenetelmät erityisesti selvitettynä niiltä osin kuin ne liittyvät laajennettuun työssäoppimiseen. Em. kysymyksiin vastattu osittain toisissa kohdissa ja vastaus tarkentuu loppuraportissa. Nimeä pääyhteistyökumppanit. Yhteistyökumppaneina yrittäjät Soili-Riikka Andersson ja Marjut Viitanen, Hämeen Käsi- ja Taideteollisuus ry, hankkeet ja niiden toimijat: Taito-Häme Velma, Nuori yrittäjyys, TOP4, TOP5 ja TTTT. Yritysyhteistyö tiivistyy, asiantuntijavaihto toteutuu, työpajan ohjaajiksi palkataan alan yrittäjiä ja toimijoita, myyntinäyttelyitä järjestetään Taitokeskus Velman tiloissa (hopeaseppä, taidekehystäjä), opiskelijatöitä tilaava ja ostava asiakaskunta laajenee, työssäoppimiseen liittyvät kehittämishankkeet tukevat Laajennetun työssäoppimisen hanketta mm. opettajien työelämäjaksot, työpaikkaohjaajien kouluttaminen. TOP 4 hanke ja Laajennettu työssäoppiminen 2+1 sekä yritykset. TTTT-hanke, Työnantajat: (esim.päijät-hämeen koulutuskonsernin Tuoterengas, Punaisen Ristin Kontti, Harjun koulu)

4 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työssäoppimisen tukeminen - työssäoppimispaikkojen kartoitus: rekisterin luonti meneillään - työpaikkakäyntien yhteydessä olemme opastaneet työpaikkaohjaajia - olemme olleet opiskelijan mukana työssäoppimispaikkaan tutustumassa ja perehdyttämässä - olemme varmistaneet tiedon siirron työssäoppimisen alussa työpaikan ja opiskelijan välillä - työpajakokeilu: harjoitusyritys toimii oppilaitoksessa koko ajan - sopivaa tukiopiskelijaa ei ole löytynyt - kahdelle opiskelijalle annettu oppimistehtäviä työssäoppimisen tukemiseksi Yksilölliset opintopolut (HOPS) opiskelijan elämäntilanteen ja tutkinnon suorittamisen yhteensovittaminen - työn ja opiskelun vuorottelu: työkuntoinen, mutta ei koulukuntoinen opiskelija tekee iltatyötä ja päivisin käy työpajassa ohjatusti tekemässä rästitehtäviä. Jatkossa opiskelijalle annetaan työhön nivottuja tehtäviä ammatillisista opinnoista. - osa-aikainen työ ja laajennettu työssäoppiminen: opiskelija teki valinnaista työssäoppimista kahtena päivänä viikossa Työllistymisen tukeminen - työssäoppimisen ja sen kehittämisen kautta etsitään ja löydetään lisäkeinoja myös työllistymisen tukemiseen: rekisterin kartoituksen yhteydessä olemme saaneet tietoa mahdollisista työllistymistä tukevista tahoista (Avainsäätiö, Takatasku ja Lahden kaupungin työpajat) PHSOTEY, Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö, Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelmaan liittyvät työssäoppimispaikat Kuvaile hankkeen toteutusta edistäneet seikat: Hankkeen edistymistä on auttanut napakka hankepäällikkö ja ohjausryhmä. Näkemykset ja tavoitteet ovat yhdenmukaiset eri toimijoiden välillä ja tukea on saatu muilta samassa hankkeessa toimivilta henkilöiltä niin omassa oppilaitoksessa kuin valtakunnallisesti. Hankkeen wiki-sivut edesauttavat myös etenemisessä, samoin järjestetyt seminaarit. Hanke vaikuttaa olevan hyvin vetäjiensä hyppysissä! Olemme onnistuneet löytämään ja palkkaamaan ammattipajoihimme hyvät ja innostuneet vetäjät, joille ohjauksellinen työote on ollut ominaista. Vetäjät ovat sitoutuneet hyvin hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen suoritettavana olevan työssäoppimisjakson tavoitteiden lisäksi. Työpajoissa ammattitaitoaan ja oppimistaan kehittäneet opiskelijat ovat myös osoittautuneet juuri sopivan haasteellisiksi tällaiseen toimintaan. Suurilta erimielisyyksiltä ja ongelmilta on vältytty. Se lisää uskoa jatkolle ja uusille ammattipajoille. Kaikki hankkeessa toimivat opettajat, koulutuspäälliköt ja koulutusjohtajat ovat hyvin kehittämismyönteisiä ja innostuneita hanketyöstä. Kultasepänalan hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpajaa aikaistettiin olosuhteiden pakosta, sillä kahdelle opiskelijalle ei saatu järjestymään työssäoppimispaikkaa syksyllä K.o. työpajan piti käynnistyä helmikuussa KuTy-RaTy-osahankkeen koordinoija vaihtui elokuussa Koordinoinnin lisäksi valittu henkilö vastasi yhden työpaikkaohjaajan kouluttamisesta ja yhden opiskelijan valmentamisesta työpaikkaohjaajaksi (valinnainen tutkinnon osa) Opettajat on saatu motivoitua tekemään tavoitteellista kokeilutoimintaa. Marja Leskisen työelämäjakso mahdollisti rekisterin tekemisen. Hanketunnit on laitettu lukujärjestyksiin, mikä on mahdollistanut helpommin yhteisen ajan löytymisen. Toteutusta edistää hankkeeseen sitoutuneiden opettajien innostus asiaa kohtaan sekä oppilaiden mukaan saanti. Hankkeeseen positiivisesti vaikuttaa myös työelämäyhteistyö Kuvaile hankkeen toteutusta haitanneet seikat: Koordinoijan vaihtuminen aikaansai elokuussa muissa toimijoissa vastustushenkeä, sillä edeltäjä oli tehnyt erinomaista työtä hankkeen suunnittelussa ja hänen toivottiin tietysti jatkavan suunnitelmien toteutumisen koordinointia. Yhteisen näkemyksen löytäminen siitä, mitä laajennettu työssäoppiminen merkitsee, siis onko se muutakin kuin työssäoppimisviikkojen määrän lisääntymistä, otti aikansa. Myös yhteisen palaveriajan löytäminen suurelle toimijajoukolle on ainakin koordinoijan mielestä ollut haasteellista ja hidastanut osaltaan asioiden etenemistä. Opettajien opetus- ja suunnittelutyön palkkapolitiikka ei ole kannustava. Opetustyötä ei haluta vaihtaa "vähäarvoisempaan" suunnittelutyöhön. Hanketyötä tehdään vain opetustyön lisänä.

5 Hankevetäjien sairastumiset. Työelämäyhteistyö(suunnittelukokous aikojen sopiminen, hiukan nihkeä suhtautuminen joihinkin hankkeen tavoitteisiin) Miten hankkeesta on tiedotettu sidosryhmille? Hankkeen Wiki-sivut, hankeseminaari-esitykset Helsingissä, keskustelut eri oppilaitostoimijoiden kanssa, myyntinäyttelyt. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sisällä TopLaaja-tietoutta on levitetty mm. työelämäneuvottelukunnissa. Salpauksen johto on sitoutunut hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen ja viestinyt omalta osaltaan kokeiluista ja tuloksista yhteistyötahoilleen. Tietoa eri toteutustavoista ja tuloksista levitetään omissa tulosyksiköissä ja erilaisilla forumeilla Hankkeen tulokset ja pysyvät vaikutukset Loppuraportissa tarkemmin. Tässä väliraportissa tuloksia on kuvattu kunkin osahankkeen kohdalla Kuvaile ja arvioi hankkeen pysyvät ja vakiintuneet tulokset malleittain. Kuvaa laajennetun työssäoppimisen mallit, toimijoiden roolit ja vastuut niissä, arvio mallien toimivuudesta sekä lisäarvosta. Kuvaa myös kokeilussa mukana olleiden opiskelijoiden työllistyminen sekä mallin vaikutus läpäisyasteeseen ja keskeyttämisten määrään. Kuvaa toiminnan vakiinnuttaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset. Kuvaa myös, miten kokeilun tulokset näkyvät oppilaitoksen toiminnassa ja yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Kuvaa kokeilun näkyminen painopistealueittain (a-k) Ellei jokin painopiste ole relevantti hankkeenne kannalta, kuvaa lyhyt peruste siitä. a) Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Hankkeen kokeilussa kaikki oppiminen tapahtuu käytännön työssä. Ohjaajan ja/tai yrittäjän opastuksella opiskelijat valmistavat työpajoissa myyntiin tai asiakkaan tilauksesta töitä, suunnittelevat, valmistavat, hinnoittelevat ja laittavat tuotteet esille, järjestävät mm. myyntinäyttelyitä, pakkaavat tuotteet suunnittelemiinsa myyntipakkauksiin jne. Opiskelija vastaa koko työprosessista alusta loppuun asti, ei vain joistakin työvaiheista tai pienistä kokonaisuuden osista. Yrittäjyys konkretisoituu, markkinointi samoin, asiakkaiden kanssa toimiminen toteutuu. Opittua teoriaa sovelletaan käytäntöön ja otetaan vastuu omasta työstä ja sen laadusta. Tuote pitää saada myytyä/markkinoitua asiakkaalle. Työpaikkaohjaajaksi kouluttautuminen tapahtuu käytännössä opiskelijoita ohjatessa ja ohjauksen lomassa sekä itsenäisin tehtävin. Näkyy erityisesti sähköalan käytännönläheisemmässä oppilaitosopetuksessa. Opiskelutehtävät on kytketty työpaikkaan. Tunteiden peilin idea ja tarkoitus käsitellään opetuksessa teoriana sekä opetuksessa opetetaan verkkoalustan käyttö oikeaoppisella tavalla. b) Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Yhtenäinen kahdeksan viikon mittainen työpajajakso sisältää ohjausta mutta ei varsinaista koulutusta tai teoriaopiskelua. Tämä tulee erityisen voimakkaasti esille logistiikka-alan koko oppilasryhmän säännöllisessä ja sisällöllisesti suunnittelussa työelämävuorottelussa Opiskelijatyön ja työpajan yhdistelmä. Tunteiden peiliin sijoitetut asiat on tarkoitus tuoda myös oppitunneille lähempään käsittelyyn. ( Ammatillinen kasvu ja työnohjaus tunnit) c) Yksilöllisten oppimispolkujen toteutuminen Yksilöllisyys toteutui mm. yksilöllisinä työtehtävinä oman suunnittelun mukaan, omien valintojen kautta mm. työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen-tutkinnon osa, yrittäjyys tai asiakaspalveluun keskittyminen. Työssäoppimisjakson toteutus tavallisuudesta poikkeavasti oppilaitoksen tiloihin perustetussa ammattityöpajassa yrittäjän ja työpaikkaohjaajan ohjauksessa mahdollisti yksilöllisen/henkilökohtaisen

6 ohjauksen ja pienryhmäohjauksen sekä myös n.s. toveriohjauksen. Työpajoissa pääsi kokeilemaan ja toteuttamaan itseään tavanomaista työssäoppimispaikkaa paremmin, joten yksilöllisyys toteutui erinomaisella tavalla. Ammatinopettajalta saadussa palautteessa korostettiin työpajassa yksilöllisellä kädestä-pitäen ja toveriohjauksella aikaansaatua tulosta, joka näkyi mm. erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan taitojen merkittävänä kehittymisenä. Sen ammatinopettaja totesi, kun opiskelijat palasivat takaisin opetukseen työpajan jälkeen. Yksilöllinen oppimispolku toteutuu erityisesti autoalan opinnoissa, jossa lähtökohtana on opiskelijan henkilökohtainen suunnitelma työssäoppimispaikkaa valittaessa. Jokaiselle hankkeen case-opiskelijalle on suunniteltu yksilöllinen oppimispolku, yksilölliset ratkaisut. Pystytään tukemaan opiskelijoita sisällöllisen tiedon saamisessa reaaliajassa sekä näin tukemaan opiskelijan kasvua mielenterveystyöntekijäksi. Opiskelija saa oppimisensa aikana opettajalta tukea ja ohjausta sekä oppilastovereilta vertaistukea. Opettaja oppii tuntemaan paremmin opiskelijan tarpeet ja täten huomiomaan tälle sopivat työssäoppimispaikat. d) Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Yrittäjä-ohjaajaa sekä työpajaohjaajia perehdytettiin mm. uusiin tutkinnon perusteisiin ja heille esiteltiin työpaikkaohjaajakoulutusta. Yksi palkatuista ohjaajista suoritti työpaikkaohjaajan 2 ov koulutuksen. Yrittäjää ja työpajaohjaajia tukivat ammatinopettajat, päälliköt ja hanketoimijat säännöllisin tapaamisin ja yhteydenpidoin. Yrittäjä osallistui myös tammikuussa 2011 pidettyyn hankeseminaariin esitellen siellä toimintaansa työpajan ohjaajana. Kultasepänalan hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpajaan palkatut yrittäjä ja ohjaaja olisi pitänyt perehdyttää paremmin mm. hankkeen tavoitteisiin, mutta työpajan käynnistyminen melko yllättäen esti huolellisen perehdytyksen. Kehystystyöpajan ohjaaja sai kattavan perehdytyksen ennen työpajan käynnistymistä. Työelämän tehtäväkohtaisesti esille tulleet suunnitellut työtehtävät mahdollistavat yritykselle osaavammat opiskelijat. Oppilaitoksessa hankkeiden avulla suoritettava perusopetuksen kehittämistoiminta työelämäedustajien kanssa antaa opettajille paremmat lähtövalmiudet työssäoppimisen tavoitteiden saavuttamiselle. Työpaikkarekisterin luomisen yhteydessä työnantajat ovat saaneet tietoa tutkinnosta ja opiskelijoiden tuen tarpeista. Työssäoppimisen alkaessa työnantaja saa yksilölliset tiedot opiskelijasta ja työssäoppimisjaksolla. Ohjaavaopettaja tai erva tukee myös työnantajaa. e) Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Hankkeeseen osallistuneita ammatinopettajia tuettiin mm. yhteisin tapaamisin ja melko säännöllisellä yhteydenpidolla. RaTy-KuTy hanketoimijat muodostivat aika tiiviin me-henkisen ryppään, jossa palautteet ja kehittämisehdotukset oli helppoa käsitellä. Vaikka kasvokkain tapaamiset olivat harvinaisempia niin muu yhteydenpito oli sujuvaa ja kehittävää. Hankkeen päällikkö piti myös säännöllisesti yhteyttä toimijoihin ja kävi mm. tutustumassa työpajoihin antaen samalla tukea ja kannustusta toimijoille. Osahanketta koordinoiva lehtori tutustui työpajaympäristöihin ja koulutti työpaikkaohjaajan ja vastasi myös opiskelijan työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen tutkinnon osan toteutuksesta. Salpauksessa on laadittu paljon ohjeistusta työssäoppimiseen ja ammattiosaamisen näyttöihin. Ohjeet ovat saatavilla mm. verkkosivuilla ja painettuna materiaalina. Materiaaleja käytettiin myös tämän hankkeen yhteydessä toteutetuissa koulutuksissa ja perehdytyksissä. Opettajia on myös valmennettu useiden eri hankkeiden rahoituksella niin työssäoppimisen toteutukseen, työelämäjaksoille kuin työpaikkaohjaajien kouluttamiseenkin. Opettajia on kannustettu osallistumaan kahden kuukauden mittaiseen työelämäjaksoon ja suorittamaan työelämäosaamisen diplomin. Hankeresurssi antaa opettajalle mahdollisuuden todelliseen työelämäyhteistyön kehittämiseen. Opettajat hyötyvät rekisteristä. Myös erityisopiskelijan työssäoppimisen toimintamalli selkeyttää tehtäviä ja vastuita. Syksyn sairaspoissaolot vaikuttivat siten, että vertaistuki ja yhteinen suunnittelu ei toteutunut suunnitellusti.

7 f) Uusien tutkinnon perusteiden käyttöönotto Yrittäjä ja molemmat työpajaohjaajat perehdytettiin uusiin tutkinnonperusteisiin. Työpaikkaohjaajaksi valmentautunut opiskelija perehdytettiin ensin tutkinnon osan sisältöön, arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin ja ammattitaidon osoittamistapoihin ennen kuin hän valitsi tutkinnon osan suoritettavakseen. Tutkinnon osan suoritus toteutettiin työpajan yhteydessä. Työpaikkaohjaajan koulutukseen sisältyivät ohjelman mukaisesti Suomen koulutusjärjestelmä, tutkintojen rakenteet, oman alan tutkinnon perusteisiin tutustuminen, arviointi, ammattiosaamisen näytöt jne. Ohjaaja perehtyi uusiin tutkinnon perusteisiin mm. lisätehtävässä, jossa hän pohti ammattiosaamisen näyttöjen toteutusmahdollisuuksia ja erilaisia näyttötehtäviä työpajassa meneillään olleeseen tutkinnon osaan Asiakaslähtöinen valmistaminen Uudistettu opetussuunnitelma tukee hyvin laajennetun työssäoppimisen mahdollistamista. Käytössä. Uusi opetussuunnitelma luo isompia vaateita työssäoppimisten tarkemmalle suunnittelulle, koska teoriaopetusta vähennetään 10 ov nykyisestä. g) Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Työpajatoimintaa arvioitiin ja palautetta kerättiin kaikilta osapuolilta. Palautteesta on tehty yhteenveto (liitteenä) ja sen perusteella tullaan kehittämään niin työpajatoimintaa kuin perinteistä työssäoppimistakin. Tärkeänä pidettiin laadukasta henkilökohtaistettua ohjausta, monipuolisia ja kunkin opiskelijan valmiustasolle sopivan haasteellisia työprosesseja ja niiden osia, oppimisen mahdollisuutta tutkinnon perusteiden tavoitteiden mukaisesti, monipuolista ja innovatiivista osaamisen näyttämisen mahdollisuutta, tutkinnon perusteiden arviointikriteereihin pohjautuvaa, oikeudenmukaista ja kannustavaa ammattitaidon arviointia, jatkuvaa, kehittävää palautetta ja tukea oppimiseen sekä turvallista, yksilölliset tarpeet huomioivaa oppimisympäristöä. Hankekokeilussa laadunkin osalta pätee hyvin sanonta, että tekemällä oppii. Tavoitteena laadukas työssäoppiminen. Työssäoppimisen laatua pystytään kehittämään sillä, että työssäoppimispaikat ja niiden käytänteet tulevat tutuiksi myös opettajille, joten oppilaiden ohjaaminen yksilölliseen toimintaan helpottuu. Oppilaat saavat suoraa palautetta toiminnastaan joko käytännössä työssäoppimispaikassa tai tunteiden peilin välityksellä. Opettajien laatutyöskentely lisääntyy kun tuntee oppilaan yksilölliset tarpeet. h) Alueellinen ja alakohtainen kattavuus Toiminta keskittyi Lahteen ja Päijät-Hämeen alueelle, mutta myös opiskelijoiden kotiväen kautta tietoisuus ammattityöpajakokeiluista lisääntyi heidän kotipaikkakunnillaan. Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden määrä on melko suuri, kun kyseessä ovat n.s. harvinaiset ja pienet alat, 2010 vuonna taidekehystysala ja kultasepänalan hopeaseppäartesaanit. Hankeseminaarissa esiteltynä ja hankkeen wikisivujen kautta tietoisuus työpajatoiminnasta levisi ympäri maan mukana oleviin oppilaitoksiin. Paikallinen sanomalehti julkaisi artikkelin taidekehystäjien näyttelystä Romusta raameiksi jota voidaan pitää ainakin jossakin määrin työpajakokeilun jälkimaininkina. Kehystystyöpajassa ohjauksesta vastannut ja työpaikkaohjaajakoulutuksen saanut henkilö jatkaa ohjaustyötä Taitokeskus Velmassa järjestettävien Kehystystuunaus kurssien vetäjänä. Uskomme hankkeen työpajakokeilun auttaneen ohjaajan ammattitaidon ja itsetunnon kehittymisessä niin, että hän jatkaa tuunauskurssien vastuuhenkilönä entistä paremmin eväin. Kultasepänalan hopeaseppäartesaaniopiskelijoiden työpajassa suunnitellut ja toteutetut tuotteen ovat myynnissä Taitokeskus Velmassa ja sitä kautta tieto työpajatoiminnasta on levinnyt asiakkaiden mukana myös Päijät-Hämeen ulkopuolelle. Tekniikan alan hankekokeilu on mukana ajoneuvoasentajan, autonkuljettajan, varastonhoitajan, sähköasentajan, automaatioasentajan, kunnossapitoasentajan, hitsaajan ja koneistajan ammattinimikkeillä työskenteleviä Päijät-Hämeen yrityksiä

8 Pääsääntöisesti PHKK:n alue i) Tuki ja merkitys koulutukselle, johon on vaikea saada opiskelijoita Kokeilussa mukana olleilla aloilla ei ole vaikeuksia opiskelijasaannissa. Kokeilulla saatu julkisuus voi kuitenkin lisätä entisestään kiinnostusta hopeasepän ja taidekehystäjän työhön ja koulutukseen, joten opiskelijahakijoita voi olla entistäkin enemmän seuraavassa yhteishaussa. Työpajakokeilu oli erittäin merkityksellinen opiskelijoiden opintojen jatkumiselle ja oppimiselle, sillä työssäopppimispaikkojen saanti on erittäin suuri ongelma näissä tutkinnoissa. Sopivia työpaikkoja löytyy kyllä Päijät-Hämeen ulkopuolelta mm. Lappeenrannasta, Helsingistä ja Jyväskylästä, mutta työssäoppiminen muualla kuin lähiseudulla on opiskelijoille niin suuri taloudellinen ponnistus asumisjärjestelyineen ja/tai kulkemisineen, että se on usein mahdotonta. Tulevia to-kustannuksia hiukan korvaamaan saadaan nyt tuotot työpajassa valmistettujen esineiden myynnistä. On siis syytä toivoa kaikkien valmistettujen tuotteiden hyvää menekkiä. Laajennettu työssäoppimisen kokeiluhankeemme tukee kaikkia edellä mainittujen alojen työssäoppimisen markkinointia. Ei relevanttia: alalle on helppo saada opiskelijoita. Ei relevanttia: alalle on helppo saada opiskelijoita. j) Tuki ja merkitys koulutukselle, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa Kokeilussa mukana olleiden tutkintojen opetukselle ja oppimiselle on hyvät puitteet oppilaitoksessa. Oppilaitoksessa tilat, koneet ja laitteet ovat toimivia, turvallisia, oppimistarkoitukseen varta vasten rakennettuja ja vaatimukset täyttäviä. Haasteellista näissä kokeilussa mukana olleissa tutkinnoissa on työssäoppimisen järjestäminen. Siksi hankkeessa kokeiltiin työpajojen perustamista oppilaitoksen tiloihin ja ulkopuolisten ohjaajien palkkaamista työpajoja vetämään. Haluttiin kokeilla myös, miten yrittäjyys konkretisoituu, kun työpajaan palkattiin yhdeksi päiväksi viikossa alan yrittäjä ohjaamaan opiskelijoita. Laajennetun työssäoppimisen määrä korostuu erityisesti niissä opinnoissa, joissa oppilaitoksessa ei ole järkevää eikä ehkä mahdollisuuttakaan sijoittaa suuria summia uusiin laitehankintoihin. Ei relevanttia: opetus pystytään toteuttamaan oppilaitoksessa. k) Työssäoppimisen tukitoimet ja ohjauspalvelut Työpajoissa työskennelleet ohjaajat ja yrittäjä antoivat henkilökohtaista ohjausta jokaiselle opiskelijalle kunkin yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Ohjauksen ja tuen tarve vaihteli erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kädestä pitäen ohjauksesta erittäin määrätietoisen ja osaavan opiskelijan hyvin vähäiseen ohjaustarpeeseen. Kannustusta saivat kaikki. N.s. toveriohjausta käytettiin kehystystyöpajassa, sillä yksi opiskelija valmentautui työpaikkaohjaajaksi. Ohjauksen mottona oli Aikaa, huomiota ja kunnioitusta jokaiselle ohjattavalle. Ohjaajien ja yrittäjän tukena olivat hankkeen muut toimijat, ammatinopettajat, koulutuspäälliköt ja johtajat, koordinoija ja tpo-kouluttaja. Tukea ohjaajat saivat myös tpo-koulutukseen laaditusta materiaalista ja Salpauksen runsaasta työssäoppimis- ja arviointiohjeistuksesta, OPH:n verkkosivuilta sekä tutkinnon perusteista. Laajennetun työssäoppimisen resurssit kohdistuvat juuri tukitoimiin ja ohjauspalveluihin. Katso edeltä. Mahdollistaa heikompitasoisten ja Hojks-opiskelijoiden riittävän tukemisen. Sosiaalinen media / verkkoalusta mahdollistaa uudella tavalla reaaliaikaisen opiskelija opettaja yhteistyön sekä vertaistuen, koska opiskelijat saavat tukea / ideoita toisiltaan.

9 Kuvaa perustellen ne käytänteet, jotka eivät jääneet pysyviksi toimintamuodoiksi. Pyri perustelemaan miksi näin tapahtui. Varmasti tullaan jatkossakin tarvitsemaan työpajatyyppistä toimintaa näillä nyt kokeilussa olleilla aloilla työssäoppimisen toteutukseen. Keskusteluja on käyty työpajatoiminnan vakiinnuttamisesta, mitään lupauksia ei ole kuitenkaan saatu/annettu. Laajuus 24 ov on pysyvä linjaus työssäoppimisen määrän alarajaksi Salpauksessa. Yksilöllisyys vahvistuu ammatillisessa peruskoulutuksessa ja sen toteutumiseen ammattipajat antavat lisää mahdollisuuksia sekä erityisen lahjakkaille että erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Ohjeistuksia käytännön toteutuksista ollaan laatimassa yksilöllisiin oppimispolkuihin. Rahoitusta työpajatoimintaan on tutkailtu tulevaisuutta varten mm. Työvoimahallinnon työelämävalmennuksen sektorilta. Työpaikkarekisterin laajentaminen ja oppimistehtäväpankin kartuttaminen Miten hankkeen tuotoksia ja tuloksia on levitetty ja hyödynnetty Työpaja-malli vakiintuu kokeilussa mukana olleilla aloilla ja laajenee muihinkin pienten alojen tutkintoihin, joihin on vaikea löytää työssäoppimispaikkaa. Yksilöllisyys lisääntyy tutkintojen suorittamisessa. Yrittäjyys nousee arvoonsa ja yhden hengen työpajoja ja yrityksiä syntyy. Opiskelun keskeyttämiset vähenevät, kun työssäoppiminen toteutuu työpajassa oppilaitoksessa. Työssäoppimispaikan hankkimisen tuska helpottaa ainakin vähän. Oppimistulokset paranevat yksilöllisellä ohjauksella ja tuella. Tuotteen valmistusprosessin kokonaiskuva täsmentyy, kun saa tehdä työn alusta loppuun asti ja niin laadukkaasti, että tuotos tulee myydyksi. Motivoi ahertamaan, kun saa osansa mahdollisesta myyntituotosta stipendinä työssäoppimisen kulujen kattamiseen. Aran opiskelijan ahdistus vähenee, kun työssäoppiminen tapahtuu tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Hankkeessa suunnitellut ja käytännössä käynnistetyt toimintamallit eivät enää jatkossa vaadi niiden ylläpitämiseen suuria lisäresursseja ja tällöin niillä on mahdollisuus jäädä hyväksi käytänteeksi. Työpakkarekisteri ja toimintamalli työyhteisön käytössä. Työssäoppimisen toimintamalli on saanut rinnalleen Tuoterenkaan toimintamallin. Työssäoppimisen toimintamalli tulisi saada yleiseksi työvälineeksi kaikille opiskelijoille. Syksyn kokemukset verkkoalustan käytöstä ovat rohkaisevia. Tunteiden peili tuli jäädäkseen Hankkeen arviointi ja toimenpide-esitykset Hankkeen arviointi a) Miten hankkeen edistymistä on seurattu ja arvioitu? a) Laajennetun työssäoppimisen laajuus: 24 ov, toteutuu b) Eri kokeilumallien määrä: kaksi, jatkossakin kaksi mallia eli yrittäjäohjaaja-malli ja työpajaohjaajamalli, jossa ohjaaja on aiemmin oppilaitoksesta valmistunut, työtön c) Opiskelijamäärät kokeiluissa: 2010 mukana seitsemän (7) opiskelijaa, jatkossa vaihtelevia määriä todellisen työpaja-tarpeen mukaan d) Opettajamäärät kokeiluissa: kolme + koordinoija/tpo-kouluttaja e) Yhteistyötyöpaikkojen ja työnantajien määrä kokeiluissa: kolme, jatkossa ehkä vain kaksi f) Muut käytetyt indikkaattorit, mitkä: tyytyväisyyskyselyn ja/tai palautteen tulos Jokaisella alalla on yhdyshenkilö, jonka kerää opettajakohtaisemmat toteumat. Tekniikan alan kokonaisuuden tavoitteiden toteutumisesta on toiminnalla koordinoija, joka tulee seuraamaan ja kartoittamaan toiminnan tavoitteellisista etenemistä niin resurssien kuin tuotoksienkin osalta. b) Miten hankkeen tuloksia ja vaikutuksia on arvioitu (selvitykset, tutkimukset yms.)? Kuvaa arvio ja johtopäätökset kokeilusta kokonaisuutena sekä lisäselvitystä vaativat seikat. Seuranta tapahtui ammatillisen erityisopettaja koulutuksen edetessä syksyllä Koulutuksessa laadittu kehittämishanke tehtiin tästä hankkeesta. Tuloksena oli 52-sivuinen raportti, joka esiteltiin HAMK:n kehittämishankeseminaarissa Heinolassa Hankkeen edistymistä arvioidaan itsearvioinnilla huhtikuun alussa ja vertaisarvioinnilla huhtikuun lopussa 2011.

10 Laajennetun työssäoppimisen laajuus: top-jakso 7 ov a) Eri kokeilumallien määrä: 2 mallia (opettaja enemmän kentällä, verkkoalusta) b) Opiskelijamäärät kokeiluissa: 16 opiskelijaa c) Opettajamäärät kokeiluissa: 2 opettajaa d) Yhteistyötyöpaikkojen ja työnantajien määrä kokeiluissa: 16 työpaikkaa, 7 työnantajaa e) Muut käytetyt indikkaattorit, mitkä Hankkeen edistymistä seurataan kuukausittain hankekokouksissa, jossa pohditaan mihin on hankkeessa päästy ja mitä asioita tulee vielä huomioida tarkemmin. Seuranta tapahtuu myös väliraporttien muodossa Toimenpide-esitykset. Kuvaa perustellen, miten jatkossa tulisi kokeilun pohjalta toimia. Kuvaa mm. resursointitarpeet ja säädösmuutostarpeet Esitetään loppuraportissa Kehittämisideoita ja viestejä Opetushallitukselle: Kaikki OK, hanke hyvin hallinnassa, hankkeen vetäjillä hyvä, kannustava ja ohjauksellinen ote, yhteydenottoja ei tarvitse pelätä, kun ei ole lyttäämismeininkiä. Lisää yhteisiä hanketoimijoiden tapaamisia ja seminaareja valtakunnallisesti ja pienimuotoisia tapahtumia vaikkapa lääneittäin. Lehdistö ja muu media tietoiseksi hankkeen tavoitteista ja tuloksista, tulosten seurannasta väliaikatietoja. Koska aletaan miettiä ammatillisen koulutuksen ryhmäkokoja? Raportointikauden toteutumat Toiminta Koulutus- ja kehittämisohjelmat kpl osallistujia (kpl) mahdollisia lisätietoja Nuorten koulutuksen pedagoginen kehittäminen seminaarin pääaiheena Laajennettu työssäoppiminen, osallistujia 32. Raportti, joka esiteltiin HAMK:n kehittämishankeseminaarissa Heinolassa (Liiketalous/Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat), osallistujia? Tapahtumat Muuta toimintaa, mitä? Myyntinäyttelyt Taitokeskus Velman tiloissa.

11 Tuotokset Toimintamalleja: Raportti Muut julkaisut, www-sivut yms., mitä Muuta, mitä kpl mahdollisia lisätietoja 1) Yrittäjäohjaaja Työpajassa malli+ vertaistuki 2) Työnohjaaja Työpajassa - malli+ vertaistuki 3) Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Työpajan yhteydessä 4) Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 2 ov Työpajan yhteydessä Tunteiden peili Lehtiartikkeli: taidekehystäjien näyttelystä Romusta raameiksi Wiki

12 3. Talous Henkilöstömenot Toteutuneet menot Hankkeen koordinointi, suunnittelu,raportointi yms Suunnittelu 0,00 Neuvonta ja ohjaus Arviointi 0,00 Raportointi 0,00 Tiedotus, viestintä ja markkinointi 0,00 Muut työt, mitkä 0,00 Varhe Yhteensä Muut menot Toteutuneet menot Kokous- ja koulutus= hotellikulut Matkustus Palvelujen ostot Laitehankinnat 0,00 Materiaalit 0,00 Vuokrat 0,00 Muut kustannukset, mitkä 0,00 Yhteensä Kokonaismenot OPH:n päätöksen mukainen kustannusarvio Toteutuneet menot Erotus OPH:n myöntämä avustus Avustusta käytetty Avustusta käyttämättä Rahoitus Opetushallituksen myöntämä rahoitus (enintään XX %) Oma rahoitusosuus (XX %) Mistä muualta hankkeeseen on saatu rahoitusta? Muualta saadun rahoituksen määrä ( ) Ei Mahdolliset kytkennät EU-hankkeisiin. Tarvittaessa selvitys erillisellä liitteellä (Tämä hanke voi tehdä yhteistyötä EU-hankkeiden kanssa, mutta ei voi olla jonkin EU-hankkeen osa.) Hankkeen muut tulot (seminaarimaksut, julkaisut yms.)

13 Lisätietoja Paikka ja aika Lahti Allekirjoitus Rehtori Marita Modenius

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN. 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? KSAO Raimo Jalkanen (28.3.2012) 1. Hankkeen nimi JOUSTAVUUTTA OPPIMISEEN 2. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Yksilöllisten oppimispolkujen kehittäminen Opiskelijan yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen Yritysyhteistyön

Lisätiedot

Suomi Organisaation puhelin * 0382811 Organisaation sähköpostiosoite salpaus@salpaus.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

Suomi Organisaation puhelin * 0382811 Organisaation sähköpostiosoite salpaus@salpaus.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Laajennettu työssäoppiminen kokeilutoiminta

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012 Alkuperäinen malli - Maarit Kuosa, Salpaus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012 Toimintasuunnitelmapohja on laadittu niin, että se sisältää väli- ja loppuraportissa

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA. Laajennetun työssäoppimisen kokeilut

OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA. Laajennetun työssäoppimisen kokeilut OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA Kokeilun nimi: Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Koulutuskokeilussa mukana olevat koulutusalat: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala, tekniikan

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Sedu: autoala, elintarvikeala, sosiaali- ja terveysala, matkailuala,liikeala, puuala Työssäoppimisen mielekäs laajentaminen ja sen monipuolisempi hyödyntäminen Opiskelijan yksilöllisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

Makkonen Keijo Yhtymäjohtaja

Makkonen Keijo Yhtymäjohtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Suomi Organisaation puhelin * 03-82810 Organisaation sähköpostiosoite salpaus@salpaus.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

Suomi Organisaation puhelin * 03-82810 Organisaation sähköpostiosoite salpaus@salpaus.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Opintohallintojärjestelmien

Lisätiedot

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015

Kirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5 Tutkinnon osa: ksi valmentautuminen 2 ov Ammattitaidon osoittamistavat: työprosessin työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta opiskelijan ohjaamisen, oppimisen

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Työelämälähtöiset oppimistulokset ja opiskelijalähtöisyys lähtökohtina Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Riitta Karusaari

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt. Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus Pedagogisen johtamisen hyvät käytännöt Merja Rui lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus SALPAUKSEN TUNNUSLUVUT Koulutuskeskus Salpaus on perustettu 1.1.2001 ja se muodostaa Päijät-Hämeen

Lisätiedot

OPH Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen

OPH Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Valtionavustukset ammatillisen peruskoulutuksen kehittämiseen Hakijayhteisö Hakijaorganisaation nimi * Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä; Koulutuskeskus

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.

Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi. Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao. Matkalla työelämään ja maarakennuskoneenkuljettajaksi Eija Kinnunen-Likola, Jyväskylän aikuisopisto 13.2.2013 eija.kinnunen-likola@jao.fi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän ammattiopisto Lukiokoulutus

Lisätiedot

Schultz Lasse Toimitusjohtaja

Schultz Lasse Toimitusjohtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Laajennettu työssäoppiminen kokeilutoiminta

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI Marja Veikkola, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) 26.9.2014 Sivu 1 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustuksen Osekkille sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI 25.11.2013 AVAUS Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos KESU 2011-2016 / OKM-OPH TUSO Koulutuksen ja

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan

Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksosta VALMAan Susanna Kosonen Projektipäällikkö Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso-hanke Keuda Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso OPPISOPIMUS Ennakkojaksolta valmiuksia

Lisätiedot