TULE kuntoon. Niska- ja yläraajaongelmat. -malli moniammatillisen yhteistyön tukena

Transkriptio

1 TULE kuntoon Niska- ja yläraajaongelmat -malli moniammatillisen yhteistyön tukena

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Taitto: Mainostoimisto Hasardi Työfysioterapeutti 1/2012 SISÄLLYS TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Perustettu: 1976 Jäsenmäärä: 700 Jäsenmaksu: 35e/vuosi Jäsenlehti: 4 krt vuodessa Koulutusta: 2 krt vuodessa Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään fysioterapeutti, joka toimii työterveyshuollossa tai yhteistyössä muun työterveyshenkilöstön kanssa. Varsinaisen jäsenen on oltava Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen 8 4 Tule kuntoon -malli moniammatillisen yhteistyön tukena 8 Tunnustus työympäristön hyväksi tehdystä työstä - pronssinen ansiomitali 9 Yhdistyksen myöntämien stipendien haku maaliskuun viimeiseen päivään mennessä 10 Hallitus 2012 esittäytyy: Sirpa Rauas-Huuhtanen 12 Hallitus 2012 esittäytyy: Rauni Räsänen 14 Terveiset työfysioterapeuttien Aslakista! 15 Kokemuksia Ruotsin työvoimatoimistosta 16 Hyvinvointianalyysi toi uuden ulottuvuuden työfysioterapeutin arkeen 18 Mediakortti

3 Puheenjohtajan palsta Vuosi 2012 on menossa vauhdikkaasti eteenpäin. Päivät pitenevät ja aurinkokin näyttäytyy, ainakin satunnaisesti, eri puolilla Suomea. Vielä saamme nauttia kirpeistä pakkaspäivistä, mutta vakaasti menemme kohti kevättä. Kiitos teille jäsenet, että olette lukeneet yhdistykseltä saamaanne postia! Erityisesti on ollut hieno huomata, että Fysioterapialiiton sääntöuudistus aktivoi omiakin jäseniämme miettimään järjestäytymistään ja ammattiryhmämme yhtenäisyyttä. Työfysioterapeutit ry:llä on seuraavien kolmen vuoden aikana yksi paikka edustajistossa. Yksi paikkahan tulee alkavaa 400 jäsentä kohden. Toiseen paikkaa meillä on vielä tavoitetta, sillä tällä hetkellä yhdistyksemme kautta liittoon on järjestäytynyt reilut 200 jäsentämme. Mutta muistakaa; voitte vaihtaa milloin tahansa järjestäytymisväylänne liittoon! Helpoiten muutoksen teet yhdistyksemme nettisivujen kautta. Yhdistyksemme tehtävänä on tuottaa hyötyä kaikille jäsenilleen. Yhdistyksen hallitus on asiassa työrukkanen, mutta meilläkin sekä aika että voimavarat ovat rajallisia. Jaksan edelleenkin peräänkuuluttaa jäsenistömme aktiivista osallistumista yhdistyksen toimintaan. Aktiivinen osallistuminen voi olla tiedottamista eri asioista mm. uusista menetelmissä tai tuotteissa, joita työfysioterapiassa tarvitaan. Artikkelit lehteemme ovat enemmän kuin tervetulleita. Artikkeleita voi kirjoittaa omassa työssään tekemistään projekteista, opinnäytetöistä ja kehittämistehtävistä tai osallistumisestaan seminaareihin Suomessa tai maailmalla. Hyvät käytännöt eri asioista ovat myös tervetulleita! Jakamalla tietoa ja kokemuksia pystymme kehittämään sekä omaa että muiden ammattitaitoa. Haluan muistuttaa jokaista työfysioterapeuttia oman hyvinvointinsa hoitamisesta ja huoltamisesta kaiken kiireen ja stressin keskellä. Vaikka olemmekin viime kädessä itse vastuussa jaksamisestamme ja palautumisestamme, on hyvä muistaa katsella ympärilleen ja kuulostella, miltä kollegamme näyttävät ja kuulostavat? Pysähtyä ja kysyä: Mitä kuuluu? Miten jaksat? Voinko auttaa? Toisistamme välittäminen on osa kollegiaalisuutta ja ammattitaitoa. Pirteitä pakkaspäiviä toivotellen, Jaana 3

4 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2012 TULE kuntoon -malli moniammatillisen yhteistyön tukena Moniammatillinen yhteistyö vaatii onnistuakseen sitä tukevia rakenteita ja toimintamalleja sekä aitoa halua tiimissä tapahtuvaan pohdintaan. Mehiläisessä kehitetyn TULE kuntoon mallin avulla sekä tuetaan moniammatillista työotetta että taataan asiakkaalle paras mahdollinen ratkaisu tilanteissa, joissa työkyky on uhattuna tuki- ja liikuntaelinvaivan takia. Parhaimmillaan moniammatillisuus huomioi myös sen asiantuntemuksen, joka löytyy työterveystiimin ulkopuolelta. Raili Vartiainen Työfysioterapeutti, Mehiläinen Työelämäpalvelut Kehittämispäällikkö Artikkeli on julkaistu aiemmin Työterveyslääkäri lehdessä numero 3/2011 4

5 TULE-ongelmien hoito vaatii monenlaisia toimenpiteitä ja toimijoita Tuki- ja liikuntaelinvaivat (TULE) ovat yksi yleisin syy lääkärissä käynteihin, sairauspoissaoloihin ja ennenaikaisiin eläkkeisiin. Yksinkertaista lääkettä työkyvyn ylläpitämiseen ei ole. Itse asiassa vain harvoin pitkittyneestä tai toistuvasta TULE-ongelmasta aiheutuvat työkyvyttömyys on ratkaistavissa pelkästään lääketieteen keinoin. Tarvitaan uudenlaisia näkökulmia ja toimenpiteitä sekä entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden ja tahojen kesken. Mehiläisen TULE kuntoon - mallilla lisätään eri osapuolten tietämystä TULE-peräiseen työkyvyttömyyteen vaikuttavista tekijöistä ja löydetään monipuolisia ratkaisuja tukea työssä jatkamista vaivoista huolimatta. Työfysioterapeuteilla on tässä toiminnassa keskeinen rooli osana moniammatillista tiimiä. TULE-ongelmissa aika on kriittinen elementti. Kattavan sairauspoissaolojen seurannan ansiosta yritystä hoitavat tiimit havaitsevat jo varhaisessa vaiheessa toistuvasti tai pitkällä sairauslomalla olevat tai niiltä työhön palaavat henkilöt. Työfysioterapeutit seuraavat M-diagnoosilla poissaoloja yhdessä lääkärin ja hoitajan kanssa. He ovat myös mukana suunnittelemassa toimenpiteitä työhönpaluun ja työssä jatkamisen tueksi. Tapaukset käydään läpi yhdessä tiimin kanssa, missä yhteydessä kukin ammattiryhmä tuo esiin omat näkökulmansa ja mahdollisuutensa. Tämä lisää luonnollisella tavalla kaikkien jäsenten sekä näkemystä kokonaistilanteesta että tietämystä toistensa osaamisesta. Työnjakoa ja vastuita on rikastettu myös siten, että työfysioterapeutin vastuulla on asiakasyritykselle raportointi tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta. TULE kuntoon -mallin mukaisesti toimittaessa lääkäri ohjaa M-diagnoosilla sairauslomalle kirjoitetut työntekijät työfysioterapeutille heti sairausloman alkaessa. Mikäli sairausloma on kirjoitettu Mehiläisen ulkopuolelta, TULE ongelmissa aika on kriittinen elementti lääkäri ja työfysioterapeutti arvioivat, kumpi on yhteydessä työntekijään ja kutsuu hänet vastaanotolle. Työhönpaluuarviossa työfysioterapeutin vastaanotolla selvitetään vaivan mahdollinen yhteys työhön, annetaan kuntoutumisohjeita sairausloman ajalle ja aloitetaan työhönpaluun suunnittelu yhdessä työntekijän kanssa. Mikäli työntekijällä ei ole tarvetta käydä lääkärin kontrolleissa sairausloman aikana, työfysioterapeutti voi seurata ja tukea kuntoutumista tapaamisin tai puhelimitse. Jos työntekijällä on ongelmia selviytyä työtehtävistään, suunnitellaan työpaikkakäynti työn muokkaustarpeiden ja -mahdollisuuksien arvioimiseksi. Esimies on pääsääntöisesti mukana työpaikkakäynnillä, jotta hänellekin muodostuisi kokonaiskäsitys tilanteesta ja tarvittavista muutoksista voidaan sopia heti paikan päällä. Työpaikkakäynnillä käydään läpi kaikki työtehtävät ja kirjataan ylös sekä ne työtehtävät, joissa ei ole ongelmia kuin ne, joista työntekijä ei selviydy. Näin saadaan käsitys myös työtehtävistä, joissa jäljellä olevaa työkykyä voidaan hyödyntää. Yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa ideoidaan paikan päällä, miten hankalia työvaiheita voitaisiin muuttaa tai helpottaa apuvälinein. Työpaikkakäynnin jälkeen työfysioterapeutti seuraa työssä selviytymistä vielä sovitun ajanjakson. Sairauslomien toistuessa tai sairauslomalta työhön paluun vaikeutuessa työntekijän tilanteesta keskustellaan moniammatillisessa tiimissä. Niin sanottuja käytäväkonsultaatioita pyritään välttämään ja sen sijaan yritystä hoitavat tiimin jäsenet tapaavat säännöllisesti tiimipalavereissa. Entistä useammin ja varhaisemmassa vaiheessa asiakas itse ja hänen esimiehensä otetaan moniammatillisen päätöksenteon aktiivisiksi osallistujiksi. Kun työkyky on alentunut niin, että nykyisessä työssä ei voida jatkaa,tulee mietittäväksi erilaiset KELA:n ja/ tai työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa tehtävät kuntou- 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2012 tustoimenpiteet. Uutena lisänä moniammatillisuuteen Mehiläisessä voidaan hyödyntää myös työvalmentajan erityisosaamista silloin, kun tarvitaan asiantuntemusta ammatillisen kuntoutuksen ja urasuunnittelun mahdollisuuksista. Sairauslomatarvetta lisäävät usein aivan muut tekijät kuin kipu tai toimintakyvyn rajoite. Työn fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi työfysioterapeutin tuleekin arvioida myös mm. asiakkaan mahdollisesti kokemia pelkoja työssä selviytymisen ja oman kuntoutumisensa suhteen, työn muokkausmahdollisuuksien ja tuen puutetta työpaikalla sekä työmotivaatiota. Työfysioterapeutti selviää hyvin arvioinnista, ja hankalissa tapauksissa voi tukeutua työterveyspsykologiin. Tuki- ja liikuntaelinvaivoissa keskeinen haitta on yleensä kipu. Työterveyspsykologin ja -fysioterapeutin yhteistyötä on toteutettu Mehiläisessä myös kipuryhmissä. Tavoitteena on tuolloin lisätä työntekijän omia kivunhallintakeinoja ja selviytymistä toimintakykyisenä kivusta huolimatta. Esimiehille puolestaan on järjestetty koulutusta, jonka tavoitteena on lisätä esimiestaitoja osatyökykyisen työntekijän työssä jatkamisen tukemisessa. Esimieskoulutus on toteutettu moniammatillisesti työterveyslääkärin, työfysioterapeutin, työterveyshoitajan ja työterveyspsykologin yhteistyönä. Moniammatillisen yhteistyön haasteet Eri ammattiryhmien välisen yhteistyön uskotaan takaavan automaattisesti laadukkaamman hoidon sekä johtavan niin asiakkaiden kuin ammattilaistenkin kannalta parempaan päätöksentekoon. Valitettavasti ei näin aina kuitenkaan ole. Harmillisen usein vieläkin työterveyshuollossa termi moniammatillisuus ohjaa helposti ammattiryhmäkohtaiseen ajatteluun, jossa ryhdytään jakamaan töitä meidän töihin ja teidän töihin. Samalla varotaan toisen ammattiryhmän tontille astumista. Tätä ylläpitää eri toimijoiden haluttomuus tai pelko jakaa työtä ja osaamista sekä yksinkertaisesti tietämättömyys mahdollisuuksista hyödyntää ja oppia muiden ammattiryhmien osaamisesta. Terveydenhuollossa nojataan edelleen vahvasti konsultaatioperinteeseen. Niin moniammatillisesta yhteistyöstäkin tulee helposti pelkkää asiakkaan lähettämistä ammattilaiselta toiselle sen sijaan, että ratkaisuja etsittäisiin ja niistä keskusteltaisiin yhdessä. Tässä työterveyshuollon toimijoiden työhistorialla sekä aiemmilla kokemuksilla moniammatillisesta työskentelyotteesta on merkitystä. Karkeasti voisi sanoa, että nuoremmilta se käy luontevammin onhan moniammatillisuus huomioitu nykyisin entistä paremmin jo opinnoissa. Arjessa esteinä moniammatillisen yhteistyön toteutumiselle todetaan usein olevan puutteelliset tai vaihtuvat resurssit ja ajankäytön rajallisuus. Myös laskuttaminen nousee usein kynnyskysymykseksi. Miten voimme laskuttaa yritystä siitä, että neljä ihmistä pohtii asiakkaan tilannetta yhden tai kahden sijasta? Moniammatillisuuden mukanaan tuomalle lisäarvolle pitää olla näyttöä, jota pyritään lisäämään avoimemmalla raportoinnilla. 6 Työterveyshuoltolaki ja KELA:n korvauskäytännöt eivät myöskään aina tue moniammatillisen toiminnan toteumista parhaalla mahdollisella tavalla. Työterveyshuoltolaki edellyttää työterveyshuollon ammattihenkilöiden arviota asiantuntijan käytön tarpeesta. Kahden ammattiryhmän edustajan vastaanotolle voi edelleen siis tulla vain lähetteellä. Lisäksi esim. TULE kuntoon -malliin liittyvät yhteydenotot puhelimitse joko työntekijän tai työpaikalle työhönpaluun tukemiseksi eivät ole KELA-korvattavaa toimintaa.

7 Moniammatillisen yhteistyön mahdollisuudet Ei liene epäilystäkään siitä, että emmekö yhdessä saavuttaisi enemmän kuin yksin. Moniammatillisen yhteistyön onnistuminen vaatii kuitenkin sen toteutumista tukevia rakenteita. Sellaisia ovat yhteiset ajattelu- ja toimintamallit sekä työkalut, jotka ohjaavat eri ammattiryhmien toimintaa kohti samaa tavoitetta. Esimerkkinä voisivat olla työlähtöiset menetelmät, jolloin kaikilla työterveyshuollon toimijoilla olisi yhteinen toiminnan kohde, mutta jokaisella on työssään oma syvennetty näkökulmansa. Asiakkaan kannalta parhaan lopputuloksen syntymistä ei välttämättä edellä kaikkien asiantuntijoiden yhtä mieltä oleminen, vaan vaihtoehdoista on hyvä käydä paikoin kipakkaakin keskustelua. Tärkeää on, että jokainen tiimin jäsen on tietoinen omasta osaamisestaan, pyrkii avoimuuteen vuorovaikutuksessa sekä hyväksyy muiden mielipiteet. Lopullisena tavoitteena on tehdä asiakkaan kannalta mahdollisimman vaikuttavia, oikeudenmukaisia ja eettisesti kestäviä päätöksiä. TULE kuntoon -mallin myötä työterveystiimien toimintaa on kehitetty vastaamaan entistä paremmin viimeaikaisen tutkimustiedon mukaisesti liikuntaelinsairauksista johtuvan työkyvyttömyyden haasteisiin. Mehiläisessä työfysioterapeutin asiantuntijuuden hyödyntäminen on lisääntynyt TULE-kuntoon mallin myötä niin, että viime vuosina heidän lukumääränsä on kaksinkertaistunut samalla kun asiakastyö on lisääntynyt poikkeuksellisen paljon. Myöskään työhön tulijoista ei ole ollut pulaa. Moniammatillisen työotteen vahvistamiseksi Mehiläisessä työterveyshuoltoa kehittää moniammatillinen tiimi, johon kuuluvat kehitysjohtaja (lääkäri), johtava työterveyslääkäri, johtava psykologi sekä kaksi kehittämispäällikköä, joista toinen on taustaltaan työterveyshoitaja ja toinen (allekirjoittanut) työfysioterapeutti. Mukana ryhmässä on lisäksi työhyvinvointipalveluiden johtaja, jolla on vankkaa henkilöstöhallinnon osaamista. Moniammatillisuus tai tiimityöskentely on parhaimmillaan rikkaus ja voimavara joka auttaa/pakottaa oppimaan uutta, näkemään asioita monesta näkökulmasta sekä löytämään yhdessä ainutlaatuisia ratkaisuja ongelmiin. Sellaisena se voi toimia myös työterveyshuollon ammattilaisen oman työhyvinvoinnin lähteenä. Työfysioterapeutti muista täydennyskoulutus! Ergonomian ja työfysioterapian ajankohtaispäivä Kohderyhmät: työfysioterapeutit ja fysioterapeutit , Helsinki videoyhteys Työterveyslaitoksen aluetoimipisteisiin (Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Tampere ja Turku) Hinta alv 0 % Ergonomian menetelmäpäivä: OCRA ja toistotyön arviointi Kohderyhmä: työfysioterapeutit , Helsinki Hinta alv 0 % Lisätietoja Ergonomiaa tietokonetyöhön Kohderyhmät: mikrotukihenkilöt, työvälineiden hankinnoista vastaavat, kalusteiden ja laitteiden valmistajat, myyjät, työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstö, fysioterapeutit sekä oppilaitosten opettajat , Helsinki Hinta alv 0 % Potilassiirtojen Ergonomiakortti kouluttajakoulutus Kohderyhmät: terveydenhuollon opettajat ja muut terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on Potilassiirron Ergonomiakortti suoritettuna hyvin tiedoin, kokemusta potilassiirroista ja niiden ohjaamisesta sekä perustiedot ergonomiasta , Turku , Lappeenranta Hinta 700 7

8 8

9 Yhdistyksen myöntämien stipendien haku maaliskuun viimeiseen päivään mennessä Stipendirahaston säännöt: 1 Työfysioterapeutit ry:n vuonna 1998 perustaman stipendirahaston apurahan hakijaksi on oikeutettu yhdistyksen varsinainen jäsen, jonka jäsenyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. 2 Stipendirahaston apurahoja myönnetään työfysioterapian koulutukseen ja kehittämiseen sekä tutkimustoimintaan kotimaassa ja ulkomailla. 3 Stipendirahaston apurahahakemuksesta tulee ilmetä seuraavat asiat: - Perustelut koulutus ja kehittämisrahan saamiseksi - Koulutus- tai tutkimussuunnitelma liitteineen - Kehittämishanke - Ajankohta - Kustannusarvio - Hakijan yhteystiedot ja pankkiyhteys Apurahan saajan tulee antaa kirjallinen selvitys apurahan käytöstä tarkemmin sovittuun ajankohtaan mennessä. Epätäydellisiä tai myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. 4. Stipendirahaston apurahat julistetaan haettavaksi yhdistyksen jäsentiedotteessa tai Työfysioterapeutti lehdessä sekä yhdistyksen sivuilla. Hakuaika päättyy Yhdistyksen hallitus päättää mennessä apurahan saajat ja ilmoittaa heille päätöksestään henkilökohtaisesti. Apurahan käyttämisestä anomuksessa mainittuun tarkoitukseen apurahan saajan on ilmoitettava yhdistyksen hallitukselle viimeistään kuluvan vuoden toukokuun loppuun mennessä. 5 Stipendirahaston alkupääoma on 724,94. Työfysioterapeutit ry:n hallitus päättää rahaston kartuttamisesta vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Työfysioterapeutit ry:n hallitus päättää vuosittain jaettavan apurahan suuruudesta. 6 Yhdistys voi erityisen ansiokkaan työfysioterapian alaan liittyvän tieteellisen tai yleishyödyllisen toiminnan tunnustukseksi myöntää palkintoja. Palkintojen myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. 7 Stipendirahaston sääntöjä voi muuttaa vain yhdistyksen kokous. 8 Stipendirahasto voidaan lakkauttaa yhdistyksen kokouksen päätöksellä, ja kokous päättää jäljelle jääneiden varojen käytöstä. Työfysioterapian erikoisasiantuntija, seuraava haku huhtikuussa Työfysioterapeutit ry:n jäsenissä on kaksi työfysioterapian erikoisasiantuntijaa: Johanna Koroma ja Aija Moilanen. Fysioterapian erikoisasiantuntijuuden tavoitteena on osaamisen kehittäminen ja urakehitys. Fysioterapian erikoisasiantuntijalta edellytetään sekä vahvaa kliinistä osaamista että fy-sioterapia-alan teoreettista hallintaa. Heidän erikoisalueen asiantuntijuuttaan voidaan hyödyntää erityisesti kouluttajina, asiantuntijalausujina ja asiantuntijoina työryhmissä. Pelkästään opintojen tai pitkän työkokemuksen perusteella nimikettä ei voida myöntää. Lisäksi erikoisasiantuntijalta edellytetään vahvaa näyttöä toiminnasta erikoisalansa kehittäjänä, kouluttajana ja tiedon välittäjänä. Erikoisasiantuntijakriteeristössä on huomioitu fysioterapeuttien maailman-järjestön WCPT:n ja Euroopan aluejärjestön fysioterapian erikoistumista koskevat kannanotot. Nimikettä voivat hakea Suomen Fysioterapeuttien jäsenet vuosittain huhti- ja lokakuussa. Fysioterapian erikoisasiantuntijanimike tulee päivittää viiden vuoden välein tai erikoisasiantuntijanimike ei ole voimassa. Tarkemmat hakuohjeet löydät Suomen Fysioterapeuttien sivuilta Fysioterapia ammattina-otsakkeen alta. 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2012 ESITTÄYTYMINEN HALLITUS 2012 SIRPA RAUAS-HUUHTANEN Ahkerat lehdenlukijat saattavat muistaa minut seitsemän vuoden takaa tämän samaisen lehden päätoimittajana. Toimin siinä roolissa, kuin sattumoisin myös seitsemän vuotta. On mukavaa todeta, että yhdistyksen lehti on pärjännyt hyvin jäsenten ammattilehtenä ja pienimuotoisena keskustelufoorumina - edelleenkin lähes vapaaehtoisvoimin. Lehden luettavuutta ja saatavuutta parantaa ehdottomasti yhdistyksen sivuilta ladattava sähköinen julkaisu, joka oli aikanaan minunkin toiveenani. Osallistuessani viime syksynä yhdistyksen juhlaseminaariin ja toimiessani vuosikokouksen puheenjohtajana, puhallettiin yhdistystoiminnan hiipuvaan liekkiini taas kerran uutta voimaa. Jospa minulla olisi vielä jotakin annettavaa nuoremmille kollegoilleni, etenkin kun olen siirtynyt ruuhka Suomesta Ylä-Savon keskipisteeseen, Kuopioon. Aikaisempi hallituskauteni ajoittuukin jo viime vuosisadalle eli vuosille Olen työskennellyt Työterveyslaitoksella runsaat 20 vuotta. Nykyinen tiimini on Ergonomia ja käytettävyys tiimi, jossa toimin kehittämiskonsulttina. Työtehtäväni sisältävät kouluttamista ja niiden suunnittelua, painottuen työterveyshuollon pätevöittävään ja täydennyskoulutukseen. Erityisesti fysioterapeuttien koulutusosuuden kehittäminen on vastuullani. Työhöni kuuluu kouluttamisen lisäksi ergonomian tutkimus- ja kehittämistoiminta. Viimeisen hankkeen kohdeorganisaatioita olivat yhteys- ja palvelukeskukset kautta maan. Kyselyja haastattelututkimuksen sekä työpaikkakäyntien avulla pyrimme kehittämään työhyvinvointia ja ergonomiaa toimialalla, joka on nopeasti kasvava Suomessakin. Olen siis pitkänlinjan työtisläinen. Työskentelin taloon tullessani Liikuntaelinten tutkimusyksikössä erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa työfysioterapeuttina ja apulaistutkijana. Pääosa hankkeista liittyi tuki- ja liikuntaelinten toimintakyvyn tutkimiseen ja mittaamiseen eri toimialoilla, tuleen liittyvien tutkimusmenetelmien kehittelyyn ja validointiin. Työn kehittämisen tiimissä vuosina , perehdyin kehittävään työntutkimukseen. Kehittelimme työterveyshuollon työlähtöisiä menetelmiä yhdessä Helsingin yliopiston Toiminnan teorian ja Verven tutkimusyksiköiden kanssa. Muokkasimme Muutospaja menetelmän työn kehittämisen menetelmäksi, jossa yritys ja työterveyshuolto yhteistoimin pyrkii edistämään työhyvinvointia työtoimintaa kehittäen. Tuolloin nimikkeeni muuttuikin kehittämiskonsultiksi kasvatustieteen ja ergonomian yliopisto-opintojen myötä. Olen työskennellyt valtaosin Helsingissä, mutta viimeiset 2,5 vuotta Työterveyslaitoksen aluetoimipisteessä Kuopion Neulasessa. Halusimme lähteä mieheni kanssa katsomaan miten (työ) elämä kulkee Savon maalla... No, tuntumaa savolaisuuteen olin jo saanut useiden kesien ajoilta Iisalmessa olevan sukutilan puitteissa. Ja kuten arvata saattaa, kaksi poikaani ja mieheni tytär ovat kaikki jo varttuneita aikuisia, mutta isovanhemmiksi emme vielä ole päässeet. 10

11 Millaisena minulle sitten näyttäytyy työfysioterapeuttien tulevaisuus? Moniammatillisen yhteistyön merkityksestä työterveyshuollossa on puhuttu lähes kymmenen vuotta. Mitä sitten on tapahtunut työfysioterapeuttien käytännön työssä? Kymmenen vuotta sitten tapahtuneen työterveyshuoltolain uudistuksen jälkeen, työfysioterapeuttien rooli muuttui ratkaisevasti - työterveyshuollon ammattihenkilöstä asiantuntijaksi. Työfysioterapeuttien osallistuminen työterveyshuollon toimintaan asiantuntijan roolissa oli pettymys monelle ammatinharjoittajalle. Ammattikunnan kysyntä koki notkahduksen, jotkut ovat saattaneet kokea sen kohdallaan jopa työtilanteiden romahduksena. Ollaanko nyt kuitenkin nousemassa tuosta kuopasta ja tunnistetaan ja tunnustetaan työfysioterapeuttien tarve ja osaaminen yhtenä keskeisenä toimijana moniammatiullisessa työterveyshuollon tiimissä? Toivoisin ainakin niin! Verkostoituminen on tätä päivää! Niinpä olen nähnyt tarpeelliseksi perustaa työfysioterapeuttien alueellisen verkoston myös Itä-Suomeen. Jäseniä verkostossa on jo lähes 70 Jyväskylästä Kajaaniin aina Ilomantsiin saakka. Verkoston ensimmäinen tapaaminen toteutui Kuopiossa keväällä Toinen kokoontumiskerta toteutettiin Joensuussa ja tänä keväänä kokoonnutaan yhdessä työterveyshoitajien kanssa Työterveyslaitoksen tiloissa, Kuopiossa. Olen aina ollut kiinnostunut asioista, joilla voi ihmisen hyvinvointia edistää. Kohtalo on vienyt minut työikäisten pariin. Näen itseni yhtenä toimijana työelämän hyvinvoinnin edistämisessä, olkoonpa se sitten fyysisen kuormittumisen hallitsemista, ergonomian edistämistä itse työssä, työympäristössä tai työtoiminnan kehittämisessä. Sen olen oppinut, ettei mikään edellisistä onnistu ilman osallistujatahojen yhteistyötä. 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2012 ESITTÄYTYMINEN HALLITUS 2012 RAUNI RÄSÄNEN Olen Rauni Räsänen, syntynyt Punkaharjulla silloin kun Kekkonen valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi. Kansakouluni olen käynyt Ruhvanan kansakoulussa, joka lakkautui sitten juuri sinä vuonna kun läksin keskikouluun Parikkalaan ja siellä myös lukioni suoritin. Jo lukioaikaan kiinnostuin tavallaan työterveyshuollosta; olin erittäin kiinnostunut näkemään mm. mitä silloisella Parikkalan sahalla tehtiin ja miten. En koskaan sinne sisälle päässyt ja sieltä kait kutina jäi näkemään erilaisia töitä. Ylioppilaaksi olen kirjoittanut vuonna Lukion jälkeen pidin välivuoden, jolloin alkuun opiskelin kieliä ja matkailualaa Kohtavaaran kansanopistolla, käsityötaitojani siellä myös kartutin. Toisen puolikkaan kyseisestä vuodesta olin sitten Tanhuvaaran urheiluopistossa, jossa suoritin liikunnanohjaaja-koulutuksen. Lappeenrantaan hain ja pääsin sitten lääkintävoimistelijakoulutukseen syksyllä Silloinen koulu oli Lappeenrannan sairaanhoito-oppilaitos ja koulutus ns. vanhamuotoinen joka kesti 2,5 vuotta. Silloin ei vielä ammattikorkeakouluja ollut. Työharjoittelua ja lopputyön tein Lappeenrannan aluetyöterveyslaitokselle, eli kiinnostus oli täyttä totta työterveyden pariin päästä. Siihen aikaan oli työpaikkoja suurin piirtein mistä vain valita ja valmistuttuani jouluksi 1979 hakeuduin töihin Enon kuntaan Pohjois-Karjalaan. Terveyskeskuksessa olin heti alusta osana työterveyshuollon tiimiä, eli silloin siellä oli yhden lääkärin, samoin kuin minun osa työpanosta työterveyshuoltoa, työterveyshoitaja taisi olla kokopäiväinen, eli hän ei tehnyt kansanterveystyötä myös, niin kuin me toiset. Sitten siirryin töihin Joensuun terveyskeskukseen 1983, siellä en ollut alkuun työterveyden parissa, ennen kuin sitten v.1986 hain ja pääsin silloiseen Helsingin IV sairaanhoito-oppilaitokseen erikoistumaan kansanterveystieteeseen, jossa sivuaineena oli työfysioterapia; Lisun ja Piipin oppiin. Yhdeksän kuukauden kouluttautumisen jälkeen pääsin Joensuun kaupungin työterveyshuoltoon vakinaiseen toimeen. Tämän koulutuksen aikaan käytiin kannunvalantaa nimikemuutoksesta, valmistuin erikoislääkintävoimistelijaksi ja vasta joitakin vuosia sitten saimme virallistettua kaupunkiorganisaatiossa työfysioterapeutti -nimikkeen. Erikoistumisen jälkeen avioiduin ja tein kolme lasta, olin useita vuosia tuossa yhteydessä poissa töistä. Palattuani takaisin työhön olin useamman vuoden ainut työfysioterapeutti ja asiakasmäärät henkilöinä pyörivät tietämissä. Projektityössä yksi kolleega oli jonkun aikaa, kunnes vuosituhannen vaihteen jälkeen alkuun projektiin sain kolleegan, joka sitten vakinaistettiin. Välillä huonoina vuosina henkilökuntaamme oli konsultin toimesta karsittu tosi rankalla kädellä, tässä yhteydessä menetimme mm. psykologin. Onneksi työfysioterapeutti katsottiin niin tärkeäksi, ettei konsultti siihen puuttunut. Kaikenaikaa olen myös kouluttautunut lisää, vuosituhannen vaihteen jälkeen tein Kuopion avoimessa yliopistossa ergonomia apron. Atk-koulutukset, silloiset A ja AB kortit suoritin myös melkein samoina aikoina ja työterveyslaitoksella Helsingissä kävin konkarikoulutuksen. Työn vaatimaa ammatillista lisäkoulutusta olemme saaneet työyksikössämme erit- 12

13 täin hyvin vuosittain sekä alueellisesti järjestettynä että valtakunnallisina koulutuksina. Yksikkömme oli jonkin aikaa ns. nollabudjetilla pyörivä kaupungin yksikkö, eli työmme ol tuotteistettu ja opettelimme miten työtämme myydään. Asiakasmäärät kasvoivat kaiken aikaa, samoin henkilökuntaa saimme pikkuhiljaa lisää. meidän yksikössämme päässyt toteuttamaan tehtäviensiirtona/työn uudelleen organisointina alaselkäkipuisen hoitomallia. Olen myös työpaikkani työsuojeluasiamies ja Tehyn yhdysjäsen, kuulun myös alueelliseen työryhmään, joka käsittelee mm. Mediatriin liittyviä asioita, ja omassa yksikössä toimin myös pääkäyttäjänä. Vuonna 2007 meistä tuli Joensuun työterveys, kunnallinen liikelaitos, ja samassa yhteydessä meihin liittyi Pohjois-Karjalan sairaanhoito - ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän työterveyshuolto, ja Kontiolahden kunnan työterveyshuolto. Henkilökuntaa meillä on tällä hetkellä n. 40, jossa lääkäreitä vaihdellen 4-6 omaa, ostopalveluina joitakuita, työterveyshoitajia parikymmentä ja meitä työfysioterapeutteja kolme kokopäiväistä ja yksi puolipäivänen, ja kaikilla työfysioterapeuteilla on lain vaatima lisäkoulutus. Sihteereitä on kymmenkunta, osa hoitaa hallinnon töitä, osa vastaanottotoimintaa/sanelujen purkua yms. Omaa psykologia haemme juuri, ostamme psykologipalvelut tällä hetkellä ulkoa. Pääpaikka on Joensuussa, Penttilän kaupunginosassa ja maakunnissa on vajaa kymmenen toimipistettä. Asiakasmäärät henkilölukuna liikkuvat tietämissä, suurimpina Joensuun kaupunki, P-K:n sairaanhoito - ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Kontiolahden kunta. Yksityisiä yrityksiä löytyy raskaasta metalliteollisuudesta maatalousyrittäjiin ja kaikkea siltä väliltä. Niinpä ammattiryhmiä on myös laidasta laitaan, vaikea sanoa mitkä olisivat keskeisiä, koska ammattijakauma on todella iso. Olemme jakaneet alueet työnantajittain, sekä toisaalta alueellisesti, osittain sen mukaan missä suunnassa maakuntaa kukin asuu, itse ajan Enon ja Kontiolahden, eli pohjoispään alueet, ja lisäksi jokainen toimii Joensuun keskustan alueen yrityksissä. Minä toimin meidän neljän työfysioterapeutin koordinaattorina muiden töiden ohessa, vastaan piskelijoista, joiksi otamme vain ns. syventävällä jaksolla olevia valmistuvia PK:n AMK:sta tai työfysioterapia-koulutuksessa olevia opiskelijoita. Toimin myös yhdyshenkilönä toisaalta perusterveydenhuollon fysioterapiaan ja toisaalta erikoissairaanhoidon fysioterapiaan/fysiatriaan. Nyt viimeisimpänä isompana kouluttautumisena olen osallistunut liiton järjestämään epäspesifin alaselkäkipuisen hoito -koulutuskokonaisuuteen, jonka jälkeen olen Teen työpaikkakäyntejä ergonomian osalta, asiakasvastaanottoa kuten muutkin meillä ja siinä myös rannekanavatutkimuksia. Me työfysioterapeutit teemme vain ennaltaehkäisevää työtä eli Kela luokka I:n/ korvaus% 60 kuuluvaa työtä. Testauksia teemme nykyisin lähinnä yksilötasolla, ryhmätestaukset ovat harventuneet. ASLAKkien ja TYK-kuntoutusten seurannat hoidamme myös omalta osaltamme. Terapiaa tarvitsevat ohjaamme lääkärin lähetteen kera yksityispuolelle. Työfysioterapeuttien työn kysyntä on - ainakin meillä - lisääntynyt melkeinpä räjähdysmäisesti. Pääpainoalueena on ergonomia ja nimenomaan työpaikkakäyntien muodossa. Samoin työn ja työpaikan tunteminen korostuu pre- ja postoperatiivisissa ohjannoissa. Erilaiset työkykyarviot ovat lisääntyneet, ja vastaanotolle saapuvat asiakkaat odottavat entistä kokonaisvaltaisempaa tutkimista ja ohjantaa. Erilaiset yhteistyökumppanit ovat oppineet pikkuhiljaa kysymään meitä mukaan suunnitteluun, esim. keittiöt, erilaiset toimistot, asiakaspalvelupisteet, kirjastot ym.ym. Haasteista siis riittää. Pyrimme näihin haasteisiin vastaamaan mm. kouluttautumalla ja hakemalla tietoa tutkimusten pohjalta. Työfysioterapeutin työ on itsenäistä, saan käyttää omaa osaamistani sekä yksittäisten ihmisten että työyhteisöjen hyväksi. Saan kokea onnistumisia, mutta myös oppia epäonnistumisista erilaisissa toiminnoissa. 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2012 Terveiset työfysioterapeuttien Aslakista! Työfysioterapeuttien Lounais-Suomen Aslak-kuntoutusta haki Varsinais-Suomen työfysioterapeutit. Aslak-kurssi starttasi käyntiin lokakuussa 2010 Ikaalisten Kylpylässä. Kurssi saatettiin päätökseen vuoden prosessin jälkeen lokakuussa Kurssi täyttyi ennätysajassa, eivätkä mukaan mahtuneet kaikki halukkaat. Rannikko vei voiton nopeudessa seitsemällä osallistujalla, Tampereelta mukaan mahtui kolme työfyssaria. Ryhmämme koostui yhdeksästä emännästä ja yhdestä isännästä, kurssimme vastuuvetäjänä toimi kolleegamme Paula Virtanen. Olimme hyvin erilaisista työyhteisöistä akselilta Pori-Turku- Tampere. Meitä yhdisti ammattinimikkeen lisäksi ymmärrys oman kuntoutuksen ja itsehoidon tarpeesta. Oli aika pysähtyä omien asioiden äärelle. Hei me lennetään! Kimmo Nygren, Katariina Kukkanen, Sari Uitus, Helena Myllymäki, Auli Jalonen, Merja Heinola, Kaija Ollikka, Marja Sutelainen, Helena Haula, Eeva-Liisa Vairinen Erilaisista lähtökohdista huolimatta ryhmäydyimme pikimmiten ja prosessi lähti käyntiin. Kurssin edetessä räätälöimme ohjelmiamme aktiivisesti Sorry Paula! - ja toiveestamme kurssiin sisällytettiin mm. ääniergonomiaa ja huoltoa. Kurssimme aikana säälämpötila vaihteli huikeat 60 astetta, mikä pakotti/ mahdollisti liikunnan sisällön suunnittelun sään mukaan. Mehän olimme lähes kaikkeen valmiita...! Ja ennakkoluulottomia. Emme halua prassailla, mutta tässä joitakin liikuntalajejamme kurssin aikana: melonta, frisbeegolf, vaellus, vesijumppakaraoke, keilaus, beach volley, kuntonyrkkeily, pallojumppa, kahvakuula, zumba, kehon huolto, bodybalance, spa-mix, rentoutus, latinomix, golf, uinti, avantouinti, kuntosali, salibandy. Jottei vaikuttaisi siltä, että paneuduimme ainoastaan fysiikkaan, mainittakoon myös henkinen prosessimme. Porukkamme heittäytyi kaikkeen mukaan innolla, myös tietoisuuden viikkoon. Elämän viisauksiamme tuotimme korttipelissä (Saga- ja OH-kortit), jossa olimme työpsykologimme Sarin mukaan poikkeuksellinen ryhmä. Käytimme eniten fantasiakortteja, kukaan ei siirtänyt tarinan jatkamisvuoroa, tarina eteni soljuvasti ja tuotoksena olivat nuo Elämän viisaudet. Ehkä tämä korttipeli kertoo jotain työmme vaativuudesta ja siihen tarvittavista sosiaalisista taidoista ja nopeasta reagointikyvystä. Tärkeitä oppeja meille arkeen olivat myös jämäkkyysharjoitukset ja puolensa pitäminen, kun sitä tarvitaan. Täältä pesee...! Yhteistoimintapäivän sisällön pohjustuksena käytimme itse laatimaamme Työfysioterapeutin työhyvinvointipuuta. Puuhun olimme keränneet asiat, jotka meitä kaikkia yhdistivät ja puhuttivat: Työn suunnittelu ja organisointi Yhteistyökuviot Resurssien jakaminen Täydennyskoulutus Työvälineiden ajantasaisuus Työft:n perustehtävä??? Näiden keskustelujen pohjalta yhteistyössä esimiehen kanssa täytimme oman henkilökohtaisen eväsrepun oman työhyvinninvointimme kehittämiseksi. Reppu on kevyt kantaa, kun siellä on oikeita asioita. Ps. Uutta kurssia pyritään hakemaan Kelasta. Silmät ja korvat tarkkana kuntoutukseen halukkaat. 14

15 KOKEMUKSIA RUOTSIN TYÖVOIMATOIMISTOSTA Jenni Jauhiainen Työfysioterapeutti Ruotsissa on tammikuussa 2010 tullut voimaan laki uusista sairausvakuutussäännöistä, jotka vaikuttavat kaikkiin, jotka ovat saaneet sairauspäivärahaa tai määräaikaista sairauskorvausta pisimmän mahdollisen ajan. Muutoksen tarkoituksena on, että pitkään sairaana olleet saavat tukea päästäkseen takaisin työmarkkinoille. Työvoimapoliittinen ohjelma on nimeltään työelämään tutustuttaminen ja kestää enintään kolme kuukautta. Myös niille, joilla on osa-aikainen sairauskorvaus ja jotka tekevät osa-aikatyötä, tarjotaan paikkaa työelämään tutustuttamisessa sille ajalle, jona he eivät ole työssä. Työelämään tutustuttamisen tavoitteena on tehdä yksilöllinen toimintasuunnitelma, joka johtaa henkilön työllistymiseen, uudelleen kouluttautumiseen tai että se toimii dokumenttina pysyvää työkyvyttömyyseläkettä haettaessa. Toimeentulona on joko aktivointituki tai työttömyyskorvaus. Lähdin syksyllä 2010 töihin Tukholman työvoimatoimistoon kohti uusia haasteita. Toimin työvoimatoimistossa työelämään tutustuttamis -ohjelmassa kuntoutustiimissä. Asiakasryhmäni koostui pääasiassa tuki- ja liikuntaelinoireiden vuoksi sairauslomalla olleista henkilöistä. Työtehtäviini kuuluivat mm. työkykyselvitykset, kuntoutustarpeen arviot, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, apuvälinearviot sekä erilaiset ryhmien ohjaukset. Tukena oli myös muita erikoisalojen edustajia: toimintaterapeutteja, psykologeja ja sosiaalikonsulentteja. Toimimme moniammatillisena tiiminä ja otimme asiakkaan vastaan kahden työntekijän voimin. Asiakkaan polku alkoi elämäntilanteen kartoittamisella, josta lähdimme muokkaamaan kullekin henkilölle oman yksilöllisen toimintasuunnitelman. Yhteistyötä tehtiin myös hoitavan tahon kanssa. Toimintasuunnitelmaa tehdessä kävimme kolmikantakeskusteluja myös työnantajan kanssa, mikäli asiakkaalla sellainen oli. Työkykyarvioinnissa käytimme käytännönläheisiä toimintatapoja (aktivitetsbaserad bedömning av arbetsförmåga), kuten esim. työharjotteluita ja työkokeiluja koulutuskeskuksessa tai työpaikalla. Työpaikka Tukholman Työvoimatoimistossa oli haasteellinen. Kesäkuuhun 2011 mennessä uusia caseja tuli keskimäärin 40/ kk. Näistä 1/3 osa palautui takaisin vakuutuskassaan ja 2/3 palasi takaisin työelämään tai jäi Työvoimatoimiston asiakkaaksi mm uudelleenkoulutuksen pariin. Monille tuo kolmen kuukauden työelämään tutustuttamis - jakso oli liian lyhyt jolloin henkilö jäi kolmen kuukauden jälkeen Työvoimatoimiston asiakkaaksi ja työkykyarvioita jatkettiin. Koin haasteellisena varsinaisen ammatillisen kuntoutuksen puuttumisen ja sen, että ihmiset olivat olleet sairauslomilla vuosia ilman, että kukaan oli yrittänyt auttaa heitä löytämään muita reittejä. Tässä yhteydessä mainittakoon, että sairauslomalla olon kestohaarukka oli puolesta vuodesta 19 vuoteen. Ruotsin järjestelmässä koin positiivisena mahdollisuuden palata töihin joustavin työjärjestelyin mm osa-aikaisena, työnantajien suvaitsevaisuuden, palkkatuen maksamisen työnantajille sekä työharjoittelupaikkojen moninaisuuden. Ruotsissa työskentelystä sain kokemuksia toimimisesta erilaisessa yrityskulttuurissa. Positiivisena koin keskustelevan ja suvaitsevan ilmapiirin, liikunnan tukemisen työajalla sekä lomaedun, joka alkoi kertyä heti ja mahdollisti uudenkin työntekijän palkallisen lomailun ensimmäisen vuoden aikana. Totuttelua vaati toisaalta positiiviseksikin kokemani keskusteleva työkulttuuri, jossa päätöksien tekeminen vei ajoittain aikaa. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2012 Hyvinvointianalyysi toi uuden ulottuvuuden työfysioterapeutin arkeen Reetta Mikkola YTM, tiedottaja Kun asiakas tulee työfysioterapeutin luo niskahartiavaivojen vuoksi, pelkkä fyysinen kuntoutus ei aina riitä ratkaisemaan ongelmaa pitkäjänteisesti. Ihminen on kokonaisuus, myös fysioterapeutin vastaanotolla. Niskan ja hartiaseudun kivut ja päänsärky ovat usein yhteydessä stressiin. Vastaanotolla käydään asioita läpi laaja-alaisesti. Fyysisen voinnin lisäksi puhutaan työnkuvasta ja vaikkapa siitä, kuinka asiakas nukkuu, kertoo työfysioterapeutti ja ergonomi Heli Rantsi Condiasta. Hän toteaa, että keskusteleminen ja kyselyt ovat hyviä tapoja selvittää asiakkaan elämäntapoja. Nyt yhtenä mahdollisuutena on myös Firstbeatin Hyvinvointianalyysi, joka kertoo siitä, kuinka ihmisen oma keho reagoi erilaisissa arjen tilanteissa. Rantsi toimii työssään moniammatillisessa tiimissä yhteistyössä muun muassa työterveyshoitajien, -lääkäreiden ja -psykologien kanssa. Hän on tiimissään Hyvinvointianalyysin pääkäyttäjä, jonka rooliin kuuluvat ohjelmiston ja laitteiden hallinta sekä mittaustulosten purku ja analysointi sekä palautteen antaminen yksiöille ja ryhmille. Yhteistyö ammattiryhmien välillä on tärkeää, sillä Hyvinvointianalyysi on koko tiimin työkalu. Omaan työhöni Hyvinvointianalyysi on tuonut uutta ulottuvuutta ja muutosta. Olen tästä hyvin kiinnostunut. Pääkäyttäjänä minulla on menetelmästä vastuuta koko yrityksen tasolla. Kuluneen vuoden aikana mittaukset lähtivät käyntiin Condiassa toden teolla. Innostusta on, ja väkeä koulutetaan Hyvinvointianalyysin tekemiseen koko ajan lisää. Yrityksissä tämä menetelmä tunnetaan, ja moni asiakas osaa sitä itse kysyäkin, Rantsi sanoo. Sykekäyrä kertoo stressistä ja palautumisesta Hyvinvointianalyysi on Firstbeat Technologies Oy:n tuote, joka perustuu tarkkaan sydämen sykevälimittaukseen, joka tunnistaa kehon fysiologisia reaktioita. Se antaa tietoa muunm muassa stressi- ja kuormitustekijöistä, palautumisen riittävyydestä, unen laadusta ja liikunnan vaikutuksista. Hyvinvointianalyysi antaa sellaista tietoa kehon voinnista ja toiminnasta, jota asiakkaalla eivälttämättä ole. Ei tiedetä, kuinka omat elämäntavat näkyvät elimistössä, Heli Rantsi kertoo. Käytännössä Hyvinvointianalyysi tehdään kehoon kiinnitettävän mittariston avulla. Laitteisto tallentaa sykevälivaihtelua kolmen päivän ajan. Data puretaan tietokoneohjelmaan ja tulkitaan peilaten sitä mittausajan tapahtumiin ja asiakkaan kokemuksiin. Tulosten tulkinta vaatii tarkkuutta ja ihmiskehon tuntemusta. Sykekäyrän näyttämä stressin ja palautumisen vaihtelu vuorokauden aikana on arvokasta tietoa, samoin kuin liikunnan vaikutus. Analyysiin sisältyvä elämäntapojen terveystarkastus antaa mittaustuloksista konkreettisen yhteenvedon, jota asiakas voi hyödyntää omien tavoitteidensa asettamisessa. Tietyn ajan kuluttua toteutettu seurantamittaus kertoo, millaisia vaikutuksia elämäntapojen muutoksilla on. Yksilöllisiä herätteitä elämäntapamuutoksiin Hyvä palautuminen kuuluu hyvinvoinnin lähtökohtiin, joten siihen vaikuttavien seikkojen tiedostaminen on tärkeää. Parasympaattinen hermosto tekee kyllä tehtävänsä ja palauttaa kehoa, jos sille annetaan siihen mahdollisuus. Johtava Työterveyspsykologi Antti Aro Diacor terveyspalvelut Oy:stä toteaa, että nykyisen yhteiskunnan jatkuva ärsyketulva aiheuttaa haasteen palautumiselle. Se kuormittaa aivoja. Lisäksi joustavat työajat ja etätyön mahdollisuus saattavat tehdä työstä irrottautumisen hankalaksi, vaikka joustavuudella on myös positiiviset puolensa. Fyysisessä työssä on taas omat haasteensa. 16

17 Palautuminen pitäisi kutoa osaksi ihmisten arkirutiineja, niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Jos palautuminen ei tapahdu kunnolla, elimistö kuluu ennen aikojaan, toteaa Aro. Heli Rantsi toivoo, että heikko palautuminen havaittaisiin ajoissa. Pahimmillaan palautumisvaje voi johtaa uupumukseen. Hyvinvointianalyysin tarjoamat tiedot ovat antaneet aikamoisia herätteitä ihmisille siitä, kuinka omaa toimintaa voisi muuttaa. Jos ihminen ei palaudu kunnolla, hän ei ole parhaimmillaan. Reaktiot heikkoon palautumiseen ovat yksilöllisiä. Osa ei varmaan hoksaakaan, että on kyse palautumisen vajeesta, Rantsi miettii. Palautumisen tarve tulisi ottaa vakavasti. Kuormituksen kasautuminen pahentaa tilannetta. Tärkeää on raivata palautumiselle aikaa ja mahdollisuuksia arkeen, Antti Aro toteaa. Fyysinen työ vaatii erityishuomiota palautumiseen Hyvinvointianalyysi mahdollisti työhyvinvoinnin, rasituksen, stressin, unen ja palautumisen välisiä yhteyksien arvioinnin vuonna 2011 Snellman Lihanjalostus Oy:n ja Norrvalla Folkhälsan Ab:n toteuttamassa työterveyden kehittämishankkeessa. Alkututkimus toteutettiin 77 henkilölle ja seurantatutkimus vuoden kuluttua 73 henkilölle. Mittausten jälkeen työntekijät saivat palautetta ja raportin siitä, millaisin toimenpitein hyvinvointi kehittyisi. Hyvinvointianalyysin lisäksi selvitettiin työntekijöiden kuntoa, elämäntapoja ja tuntemuksia. Merkkejä heikosta palautumisesta ja korkeasta kuormituksesta näkyi kaikilla osastoilla, eniten leikkaamossa. Kuntotasolla ja ruumiinrakenteella oli yhteys kuormitustasoon. Lämpö- ja kosteusolosuhteiden todettiin vaikuttavan merkittävästi työn kuormittavuuteen. Tupakoijilla työnaikainen keskipulssi oli tupakoimattomia korkeampi. Lisäksi havaittiin, että huomattavan monen työntekijän yöuni ei ole riittävää. Vaikuttamalla kuntoon ja painoon voidaan vähentää myös työn kuormitusta ja näin saavuttaa parempi palautuminen. Saimme näillä tutkimustavoilla esille hyviä havaintoja. Työhyvinvoinnin edistämiseksi ei ole olemassa yhtä yleistä keinoa. Työntekijät ovat yksiöitä. Jollekin kuntoutus on oikea vaihtoehto, toinen tarvitsee tukea stressinhallintaan, kertoo projektiryhmän fysioterapeutti Tommy Nyfelt Folkhälsan Botniasta. Palautuminen ja kuormitus tasapainoon Palautuminen nousi keskeiseksi tekijäksi työterveyden edistämisessä. Fyysisessä työssä sen merkitys korostui niin työpäivän aikana kuin vapaa-ajalla. Uupumuksen tuntemuksilla todettiin olevan yhteys sairauspäivien määrään. Huonolla palautumisella oli yhteys korkeampaan ikään, huonompaan kuntoon ja työpäivän fyysistä kuormitustasoon. Yhteys havaittiin myös kivun ja särkyjen tuntemiseen. Hankkeessa todettiin tarvetta erityisesti painonpudotukselle ja kuntoharjoittelulle sekä palautumisen parantumiselle. Osa tarvitsi tarkemman selvityksen työkyvyn kehittämisestä. Seurantamittauksessa todettiin työntekijöiden kuntoilun lisääntyneen ja keskipulssin alentuneen. Myös merkkejä paremmasta palautumisesta huomattiin. Eniten kunto kohentui työntekijöillä, joiden kunto oli normaali projektin alkaessa. Hyvinvointianalyysi antaa tarpeellisen lisän työtaakan kartoitukseen ja jaksamisen edistämiseen. Se antaa syvällisen kuvan ihmisestä ja hänen kuormituksestaan kokonaisuutena, Nyfelt arvioi. 17

18 2012 TyöfysioterapeutTI mediakortti JULKAISIJA Työfysioterapeutit ry, ILMESTYMINEN JA LEVIKKI 4 numeroa vuodessa, 800 kpl TOIMITUS Merja Blomqvist, merja.e.blomqvist@sok.fi Taina Lehtomäki, taina.lehtomaki@hus.fi Piia Hammaren-Luoso piia.hammaren-luoso@fysiosporttis.fi TAITTO Jan-Eric Wargelin janne.wargelin@gmail.com TILAUKSET Sihteeri Hanna Nummela hanna.nummila@yle.fi (09) TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Palstojen määrä: 3 Palstan leveys: 60 mm Väri: mustavalkoinen Sidonta: stiftaus AIKATAULU Nro ilmestyy aineisto viim. 1 maaliskuussa touko-kesäkuussa syys-lokakuussa joulukuussa

19 ILMOITUSHINNAT JA KOOT 1/1 1/2 2/3 1/2 1/1 s. 2/3 s. 1/2 s. 1/2 s. 170x260mm 170x170mm 170x130mm 85x260mm /3 1/4 1/4 Takakansi, mustavalkoinen 750 1/1 s. 1/4 s. 1/4 s. Takakansi, 170x85mm 170x65mm 85x130mm neliväri Koulutusilmoitukset -25% yllämainituista hinnoista. Aineisto PDF, Eps, Jpeg, Tiff muodossa. (väh. 300 dpi) Materiaali valmiiksi taitettuna, ilmoittaja maksaa taittotyön Koulutusilmoitukset www-sivuille hinta 80 / ilmoitus. ILMOITUKSET JA KIRJOITUSOHJEET Valmiit ilmoitusaineistot tulee toimittaa TeijaSaarelle, teija.saari@espoo.fi, aineiston jätttöpäivään mennessä. Artikkelit ja muu julkaistava tekstiaineisto ilman muotoiluja, rivinvaihto (enter) ainoastaan kappalevaihdon yhteydessä. TILAUSHINTA JA MAKSUN SAAJA 50 / vuosi, Työfysioterapeutit ry Reklamaatiot toimitukseen 14 vrk. kuluessa lehden ilmestymisestä.

20 KOKONAISVALTAISTA TIETOA TYÖN, VAPAA-AJAN JA LEVON VAIKUTUKSISTA FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI Stressin ja palautumisen tasapainon selvittämiseen Elämäntapojen tarkistamiseen Piilevien työkyky- ja hyvinvointiongelmien tunnistamiseen Miten sinä voit hyödyntää Firstbeat Hyvinvointianalyysia työssäsi? Lue lisää osoitteesta Perinteinen Stressipäivä Jyväskylässä Painaako jalka, piinaako stressi?