Polttopisteessä istuminen

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Kulttuuri kohtaa liikunnan SuomiMiehet liikkeellä Polttopisteessä istuminen

2 Kipinät Elinvoimaa eläkevuosiin! Lisää päivittäistä liikuntaa Pääkirjoitus: Olosuhteisiin panostamalla lisää arki- ja lähiliikuntaa 4 Terveysliikunnassa tapahtuu 6 Rekkakiertueella otettiin SuomiMiehestä mittaa 9 Pihtiputaalla ladattiin elinvoimaa eläkevuosiin 12 avarakatseinen generalisti 14 Stadin kundi kondikseen- ja Liikkeelle -hankkeet mahdollistavat liikunnan ja ohjauksen monelle helsinkiläiselle 16 Älä istu, istu vaan! 18 Ympäristö liikuttaa: Lisää päivittäisiä askeleita ja pyörällä polkaisuja 20 KKi-Katselmus Karppausta, superfoodia vai kilo voita? 25 Tavallisista keski-ikäisistä tehtiin Turussa tähtiä 28 Remppa-raktori huristeli imatralla 0 aikuisliikunnan asialla 2 Liikkujan apteekki levittäytyy 4 Motions Gnistan 6 KKi-ristikko 7 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto 8 KKi-materiaalit Kunnon Laivalla keskusteltiin painonhallinnasta ja ruokailutrendeistä. 22 KKi-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen ja Sari Kivimäki. alarivissä vasemmalta Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, anna Suutari, Elina Tarkiainen ja niina Valkama. 2 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15a, Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Tarkiainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh , katri.vaisanen@ likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Kari Vainio. Paino PunaMusta Oy. 16. vuosikerta ISSN

3 Olosuhteisiin panostamalla lisää arki- ja lähiliikuntaa Kuva nina dodd Arkiliikunnan valinnoissa lähiympäristön olosuhteilla on suuri merkitys. Lapsille tärkeässä asemassa ovat kodin, päiväkotien ja koulujen välittömässä läheisyydessä olevat liikuntamahdollisuudet. Asuinympäristön tarjoamat sujuvat, viihtyisät ja turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit edesauttavat aikuisten arkiliikkumismuodon valintaa. Ikääntyneillä lähipalvelujen saavutettavuus, esteettömyys sekä turvallisuus mahdollistavat itsenäisen liikkumisen arjessa. Luonnon läheisyys ja lähivirkistysalueet ovat tärkeitä elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Arkinen liikkumisympäristömme muokkautuu kaavoituksella, yhdyskuntasuunnittelulla, liikenneratkaisuilla sekä luonnon läheisyydellä. Valtionhallinnossa ympäristöministeriö vastaa kaavoituksesta sekä valtion retkeilyalueista ja ulkoilureiteistä, liikenne- ja viestintäministeriö kävelyn ja pyöräilyn kehittämisestä liikennemuotoina, opetus- ja kulttuuriministeriö lähiliikuntapaikoista. Metsähallituksen vastuulla ovat virkistyskäytön palvelut, rakenteet ja opastus valtion mailla. Toimia ohjaavat lakien lisäksi valtioneuvoston periaatepäätökset sekä hallituskauden mittainen hallitusohjelma. Valtion budjetti määrittää toimille raamit. Lähiympäristön olosuhteiden kokonaisuus on ratkaiseva kansalaisten aktiiviseen elämäntapaan kannustamisessa. Tämä edellyttää tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä, niin valtionhallinnossa, alueellisesti kuin eritoten kunnissa, jotka vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Olosuhdeasioista vastaavien ministeriöiden sekä eri asiantuntijatahojen muodostama terveyttä edistävän liikunnan (TELI) -olosuhderyhmä edistää kansallisella tasolla liikunnallista elämäntapaa tukevaa yhdyskuntasuunnittelua, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita, lähiliikuntapaikkoja sekä lähiviherympäristöjä. Poikkihallinnollisuuden edistäminen on tärkeä osa olosuhdetyötä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman olosuhderyhmä kasvoi kymmenen vuotta sitten TELI-olosuhderyhmäksi, joka on työstänyt valtioneuvoston periaatepäätöksiä terveellisiin liikkumistapoihin kannustavan arkiympäristön osalta. KKI-ohjelmalla on olosuhderyhmässä koordinoiva rooli. TELI-olosuhderyhmän toiminta-ajatuksena on edistää liikuntaa suosivien yhdyskuntarakenteiden ja arkiympäristöjen syntyä, kehittämistä ja saavutettavuutta ja näin luoda edellytyksiä kansalaisten terveysliikunnalle. Kunnissa asukkaiden arkiympäristön olosuhteisiin vaikutetaan monen eri sektorin toimesta. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä voidaan olosuhteita kehittää entistä paremmin kuntalaisten aktiivisiin liikuntavalintoihin suuntaaviksi. Toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin mukanaolo on tärkeä. Heillä on asiantuntemusta olosuhteiden muokkaamisessa kohderyhmän tarpeisiin. Kansalaisnäkökulman huomioon ottaminen on myös hyvä edistysaskel olosuhteiden kehittämisessä. Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa -julkaisu (Sosiaali- ja terveysministeriö, Esitteitä 2010:3) on hyvä työväline kunnan luottamusmies-, virkamies- sekä keskeisten toimialojen johdolle liikuntaa suosivien olosuhteiden ja toimintojen edistämisessä. Hyvinvoivassa kunnassa arki- ja lähiliikunnan olosuhteet mahdollistavat arjen valintojen kautta liikunnallisen elämäntavan. Risto Järvelä Rakennusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö TELI-olosuhderyhmän puheenjohtaja

4 Terveysliikunnassa tapahtuu Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto K Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja AinoActive Oy ovat selvittäneet suomalaisten työikäisten kestävyyskuntoa. Kestävyyskunto, kehonkoostumus ja verenpaine mitattiin vuosina yli työssä käyvältä vuotiaalta. Nykytilanteen lisäksi raportissa kuvataan ennusteita kestävyyskunnon kehittymisestä seuraavien 25 vuoden aikana. Tämän hetken tilanne näyttää koko työikäistä väestöä tarkastellen vielä suhteellisen hyvältä. Alle 40-vuotiaissa miehissä ja naisissa heikkokuntoisia on viitearvojen perusteella odotettua enemmän, kun taas yli 40-vuotiaista odotettua useampi on hyvässä kunnossa. Tulokset antavat aiheen huolestua suomalaisten kestävyyskunnosta, terveydestä ja työkyvystä tulevaisuudessa. Erityinen huolenaihe kytkeytyy nuorten työikäisten miesten tilanteeseen. Julkaisu Heiskanen J., Kärkkäinen o-p., Hakonen H., lindholm H., eklund J., tammelin t. & Havas e. Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto. nykyhetken tilanne ja ennusteita. liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 47. Jyväskylä 011: likes-tutkimuskeskus. Väitös: Miesten toivottomuuden tunteilla yhteys vähäiseen liikuntaan K Vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Maarit Valtosen väitöstutkimus. Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Valtosen tutkimus osoitti, että toivottomuus on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään. Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan aikana. Julkaisu Valtonen m. K. Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical activity and the metabolic Syndrome. a Population-based Cohort Study in men. Publication of the university of eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. number 7. 4

5 Väitös: Vähäinenkin liikunta puolittaa aikuistyypin diabetesriskin Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010 K UKK-instituutin kokoamassa katsauksessa kuvataan suomalaisten liikkumisen määrää ja riittävyyttä elämänkaaren aikana. Katsaus osoittaa työikäisistä vain runsaan kymmenesosan liikkuvan terveysliikunnan suositusten mukaisesti. Eläkeikää lähestyvistä suositukset täyttää enää vain muutama prosentti ikäryhmästä. Kyselyjen mukaan noin puolet työikäisistä harrastaa suositusten mukaisen määrän kestävyysliikuntaa, mutta vain joka kymmenes harjoittaa myös lihaskuntoaan riittävästi. Työurien pidentämisestä toivottua tuottavuuden nousua ei välttämättä saavuteta, koska eläkeikää lähestyvien suomalaisten toimintakykyä heikentävät tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet lisääntyvät entisestään lähivuosina. Nämä sairaudet aiheuttavat jo nyt eniten työstä poissaoloja ja ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Julkaisu Husu P., Paronen O., Suni J. & Vasankari T. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15. Saatavilla sähköisenä osoitteessa K Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteen väitöskirjassa Leisure-time physical activity, weight gain and health - A prospective follow-up in twins (Vapaaajan liikunta, painonnousu ja terveys yli 20 vuoden seurantatutkimus kaksosilla) terveystieteiden maisteri Katja Waller tutki liikunnallisen aktiivisuuden merkitystä kroonisten ja metabolisen oireyhtymän sairauksien puhkeamiseen sekä ennenaikaisiin kuolemiin huomioiden geneettisten tekijöiden ja lapsuuden kasvuolosuhteiden vaikutukset. Tutkimus perustuu Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyössä tekemään kaksostutkimukseen, jossa tutkittavia seurattiin 28 vuoden ajan. Waller tutki kaksospareja, jotka erosivat toisistaan liikunta-aktiivisuuden suhteen. Tulokset osoittivat, että vapaa-ajan liikunta ehkäisee tyypin 2 diabeteksen puhkeamista myös silloin, kun perimän ja alkutilanteen painon vaikutukset on huomioitu. Kun liikunnallisesti ei-aktiivisia kaksosia verrattiin heidän liikunnallisesti aktiivisiin sisaruksiinsa, todettiin, että jo vähäinen aktiivisuus puolitti riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen. Noin puoli tuntia reipasta kävelyä joka toinen päivä tai muuta kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa ennaltaehkäisi tyypin 2 diabetesta tai ainakin hidasti sen puhkeamista. Pitkäaikainen liikunta-aktiivisuus aikuisiässä näkyi myös keskimäärin 8 senttimetriä pienempänä vyötärönympäryksenä verrattuna ei-aktiivisiin kaksosiin. Liikunnallisesti aktiivisilla kaksosilla oli vähemmän korkeaa verenpainetta, vähemmän tarvetta psyykenlääkkeille tai sairaalahoidolle sekä pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. He olivat haastattelujen perusteella ei-aktiivisia tyytyväisempiä elämäänsä. Liikunnallinen aktiivisuus lisäsi kuitenkin liikunnan myötä tulevia urheiluvammoja. Julkaisu Waller, K. Leisure-time physical activity, weight gain and health - A prospective follow-up in twins. Jyväskylä Studies in Sport, Physical education, and Health, numero 175, 88 s., Jyväskylä 2011

6 teksti anna Suutari Kuvat KKi-oHJelma, mikko KäKelä KKi-ohjelman ja sen lukuisten kumppanien yhteinen voimainponnistus, Suomimies seikkailee -rekkakiertue kiersi touko- ja syyskuussa ympäri Suomenmaata kannustaen suomalaisia miehiä liikkeelle. Suomimies-rekka poikkesi kaikkiaan 0 paikkakunnalla tarjoten kuntotestit yhteensä henkilölle. testatuista miehiä oli Kuntotestien lisäksi miehet saivat tapahtumista runsaasti muitakin eväitä elämäntapojensa kohentamiseen. SuomiMies seikkailee -tapahtumien keskiössä oli testirekka, jonka lähes 100-neliöisiin sisätiloihin oli rakennettu testiasema. Rekassa miehille oli tarjolla maksuttomat SuomiMiehen kuntotestit, joilla kunnon eri osa-alueet testattiin helposti, hikoilematta ja hengästymättä. Testeillä selvitettiin Suomi- Miesten puristusvoima, kehonkoostumus ja kestävyyskunto. Jokainen testattava sai testituloksista itselleen kuntoyhteenvedon. Siihen oli koottu testitulosten tärkeimmät arvot ja niiden perusteella laskettiin henkilökohtainen kuntoindeksi. Kenenkään ei tarvinnut jäädä yksinään pohtimaan tuloksiaan, vaan niiden tulkintaan sai opastusta yhteisissä palautetuokioissa. toiminnantäyteisiä tapahtumia turuilla ja toreilla 19 eri paikkakunnalla SuomiMies-tapahtumassa oli testirekan lisäksi tarjolla runsaasti muutakin toimintaa. Niin valtakunnalliset yhteistyökumppanit kuin paikallisetkin toimijat esittelivät tapahtumissa toimintaansa ja tarjosivat erilaisia mittauksia ja testejä. Diabetesliiton teltalla selvitettiin tyypin 2 diabeteksen riskipisteet, Hengitysliitto Heli mittasi keuhkojen kunnon ja Reumaliiton TULE-huoltamolla testattiin SuomiMiesten liikkuvuus. Useissa tapahtumissa oli lisäksi mahdollisuus verenpaineen ja verensokerin mittauttamiseen. Myös ravitsemusasioissa tarjottiin neuvontaa. Esimerkiksi Sydänliiton Sydänmerkki-näyttelystä sai vinkkejä paremmista valinnoista. Paikalliset urheiluseurat ja kaupunkien liikuntapalvelut olivat edustettuina useissa tapahtumissa. Kävijät pääsivät kokeilemaan eri liikuntalajeja sekä tutustumaan liikuntavälineisiin ja -teknologiaan. Lajeista esillä olivat muun muassa skike-maastorullaluistelu, geokätköily, sauvakävely, suunnistus ja kahvakuula. Päästiinpä joillakin paikkakunnilla kokeilemaan myös esimerkiksi tennistä, laser-ammuntaa ja jopa kalliolta laskeutumista! Testattujen määrä kaupunkitapahtumissa vaihteli vajaasta neljästäsadasta aina reilusti yli kuuteensataan. Kiertueen aikana testiennätyslukemat pistettiin uusiksi useaan otteeseen. Lopulta voiton vei kiertueen päätöstapahtuma Turussa, jossa päivän aikana tehtiin yhteensä 669 testiä. eväitä terveisiin elintapoihin myös huoltoasemilta Kaupunkipaikkakunnilla järjestettyjen tapahtumien välipäivinä tiistaisin ja torstaisin testirekka parkkeerattiin liikenteen solmukohtiin huoltoasemille. Huoltoasemapysähdyksien aikana SuomiMiehen kuntotestit tarjottiin niin ammattiautoilijoille kuin huoltoaseman muillekin asiakkaille. Ilahduttavan paljon huoltoasemien testitapahtumissa kävi myös paikkakuntalaisia miehiä, jotka saapuivat paikan päälle testien houkuttelemina. Ennätysmäärä huoltoasemalla testattuja vieraili Kempeleessä Shell Zeppeliinin tapahtumassa, jossa tehtiin yhteensä 216 testiä. Huoltoasematapahtumat järjestettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen 6

7 7 rekkakiertueella otettiin SuomiMiehestä mittaa >> 7

8 Turussa tehtiin päivän aikana yhteensä 669 testiä. >> Virkeänä ratissa -hankkeen kanssa. Hanke edistää ammattikuljettajien työvireyttä ja työkykyä kiinnittämällä huomiota terveelliseen työaikaiseen ruokailuun. Huoltoasemien tapahtumissa ammattikuljettajat saivat vinkkejä terveelliseen eväsruokailuun Virkeänä ratissa - hankkeen ravitsemusasiantuntijoilta. Yhteistyötä suomalaisten miesten hyväksi Rekkakiertue oli osa SuomiMies seikkailee -kampanjaa, jonka tavoitteena on kannustaa suomalaisia miehiä terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan pariin. Kiertueella haluttiin herätellä miehiä pohtimaan arjen valintojaan. Monet miehet liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi ja ruokailutottumuksissakin on parantamisen varaa. Suomi- Mies-rekkakiertueen sanoma miehille oli, että jo pienillä muutoksilla on mahdollista saada aikaan pysyviä muutoksia: hyvää oloa, kaventunutta vyötärönseutua, parempaa kuntoa ja terveitä elinvuosia. Koko elämää ei tarvitse pistää kerralla remonttiin! SuomiMies seikkailee -kampanjan pääyhteistyökumppani on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera. Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejärjestöt ja kaupungit vastasivat rekkakiertuetapahtumien käytännön järjestelyistä paikallisesti. Aluejärjestöillä on muutenkin ollut keskeinen rooli koko kampanjassa. SuomiMiehen seikkailuissa on ollut mukana runsaslukuinen joukko myös muita yhteistyökumppaneita, jotka kaikki ovat tuoneet oman arvokkaan panoksensa kampanjaan. i testin raja rikki raumalla Porilaisella tero Mäkisellä (kuvassa vasemmalla) oli kunnia olla kymmenestuhannes testattu Suomimies seikkailee -rekkakiertueella. mäkinen saapui Suomimiehen kuntotesteihin rauman abc Kortelalle. Hän oli kuullut testimahdollisuudesta kaveriltaan jo edellisenä päivänä, muttei muilta kiireiltään ehtinyt käydä Porin tapahtumassa. mies päätti kuitenkin korjata tilanteen seuraavana päivänä pistäytyessään työmatkalla rauman suunnalla. Kuntoutusalalla työskentelevää mäkistä testeihin houkutteli erityisesti mahdollisuus mittauttaa sisäelinten ympärille kertyneen viskeraalirasvan määrä. Suomimies-kiertueporukka muisti kymppitonnin rajapyykin kohdalle osunutta mäkistä Suomimies-tuotteilla. Hän oli iloisesti yllättynyt, joskin hieman hämmentynyt saamastaan huomiosta. Paikallisen länsi-suomilehden toimittaja sattui sopivasti paikalle samaan aikaan mäkisen kanssa ja pääsi myös jututtamaan miestä. 8

9 Esiintyjien ja yleisön hymyt olivat herkässä Elinvoimaa eläkevuosiin -messuilla. >> Pihtiputaalla ladattiin elinvoimaa eläkevuosiin Teksti Noora Moilanen Kuvat Bjarke Strøm Elinvoimaa eläkevuosiin -messut täyttivät syyskuun ensimmäisenä päivänä Pihtipudassalin iloisella tunnelmalla. Tapahtuma keräsi saman katon alle yli kolmekymmentä näytteilleasettajaa sekä kolme ja puoli sataa innokasta osallistujaa. Esimerkillisesti järjestetyn tapahtuman takana oli aktiivinen kunta ja sujuva yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa. Työelämästä poistuvien määrän huippu saavutetaan vuonna 2012, jolloin noin suomalaista siirtyy eläkkeelle. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman yhtenä kohderyhmänä ovatkin eläkeiän kynnyksellä olevat ja sen juuri ylittäneet kansalaiset. Kuntien toivotaan tarttuvan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa eläkeikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Kohderyhmän tavoittamiseksi on luotu sovellettava tapahtumamalli, Elinvoimaa eläkevuosiin, johon Pihtiputaalla tartuttiin innolla. Etsin kesällä järjestettyihin vuosittaisiin senioriolympialaisiin ohjelmaa. Selvisi, että kyseessä on useamman tunnin mittainen tapahtuma, joka ei olisi sopinut olympialaisten ohjelmaan, messujen puuhanainen fysioterapeutti Sari Tuohimetsä kertoo. Pihtiputaalla oli ollut pidemmän aikaa ajatuksena suuremman tapahtuman järjestäminen, joten olympialaisohjelman sijaan alettiinkin suunnitella Elinvoimaa eläkevuosiin -messujen järjestämistä syksylle 2011.

10 Sykettä laulaen ja liikkuen -ryhmä vetää yleisön laulaen liikkumaan. Ryhmää tähdittää laulaja Pirkko Mannola, haitarissa Pekka Pentikäinen, jumpan vetää kenttäpäällikkö Sari Kivimäki ja liikunnan merkityksestä muistuttaa kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen (vas.). >> Yhteistyöstä voimaa Tapahtuman käytännön järjestelyt aloitettiin Pihtiputaan kunnan päivätoiminnan, fysioterapian ja liikuntatoimen yhteistyönä. Järjestelyt aloitettiin viiden hengen porukalla. Myöhemmin mukaan tuli muita toimijoita, kuten Pihtiputaan seurakunnan diakoni ja paikallinen mainostoimisto. Lisäksi työterveyshuolto tiedotti tapahtumasta työpaikoille, Tuohimetsä kertoo. KKI-ohjelman tarjoama hyvä tapahtumamalli helpotti Tuohimetsän mukaan huomattavasti messujen järjestämistä. Näytteilleasettajia kutsuttiin laajasti paikallisista toimijoista. Lopulta kasaan saatiin huikeat yli kolmekymmentä toimijaa järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta. Oli hienoa saada niin monelta taholta ihmisiä mukaan. Meillekin päin soitettiin ja sanottiin, että kun teillä on tällainen tapahtuma ja ne ja ne ovat tulossa, ottakaa meidätkin mukaan, Tuohimetsä nauraa. Kunnan tuella suuri merkitys Tapahtuman järjestäminen vaatii panostusta ja aikaa, ja eri tahojen mukaan saamisessa on omat haasteensa. Tuohimetsän mukaan kaikkein tärkeintä on saada kunta ja päättäjät tapahtuman taakse, koska kustannuksia tulee väistämättä. Pihtiputaan kunnalle iso kiitos siitä, että täällä on kyllä oltu aivan täysin tapahtuman järjestämisen takana. Saimme käyttää messuihin työaikaa ja rahaa, eikä missään vaiheessa lyöty kapuloita rattaisiin. Ilman kunnan tukea tapahtuman järjestäminen olisi ollut mahdotonta. Kunnan panos näkyi muun muassa ilmaisina tiloina ja tapahtuman markkinoinnissa. Messuja mainostettiin Keskisuomalaisessa, Järviradiossa ja paikallislehdissä sekä lähikuntien yrittäjien ilmaislehdessä. Lisäksi paikallinen mainostoimisto laati julisteet ja mainoslehtiset, joita jaettiin Kinnulaan, Viitasaarelle ja Pihtiputaalle. Tapahtumaan järjestettiin lähiseudulta yhteiskuljetuksia, joista vastasivat Kinnulan kunta, Viitaseudun Hengitysyhdistys ja pihtiputaalainen taksiyrittäjä. Kahvitarjoilun osallistujille hoitivat yhteistyössä Pihtiputaan, Kinnulan ja Viitasaaren seurakunnat. Lisäksi messuilla järjestettiin arpajaiset, joiden tuotto käytetään tulevien tapahtumien järjestämiseen. Työnteko ja positiivisuus palkittiin Tapahtuman järjestämisessä on paljon huomioitavaa, kuten työnjako, asiantuntijapuheenvuorojen pohtiminen, äänentoiston hoitaminen laitteineen ja tiedottamisen suunnitteleminen. Emme olleet aiemmin järjestäneet näin suurta tapahtumaa, joten emme osanneet ajatella, miten paljon hommaa tällaisen kasaan saamisessa on, Tuohimetsä paljastaa. Työyhteisössä oli koko järjestelyjen ajan pienestä kiireestä huolimatta myönteinen ilmapiiri. En usko, että kenellekään tuli ahdistusta, vaikka töitä tehtiin pienellä porukalla. Loppua kohti alkoi oikeastaan vasta huolestuttaa, ovatko kaikki asiat nyt kunnossa ja käytännön järjestelyt hoidettu, Tuohimetsä kertoo. Palaute tapahtumasta oli todella positiivista, ja vastaavanlaisia tapahtumia on toivottu lisää. Tuohimetsä kertoo messujen olleen yksi hänen oman uransa kohokohdista. Erityisesti tunteita herätti Sykettä laulaen ja liikkuen -osio, johon messut huipentuivat. Oli hienoa nähdä, miten ihmiset lähtivät mukaan ja miten innolla kaikki osallistuivat itse tapahtumassa. Kylmät väreet menivät siinä vaiheessa, kun ryhmä aloitti ja kaikki lähtivät marssimaan yhtä aikaa. Salissa oli aivan valtava töminä, Tuohimetsä iloitsee. Energia virtasi illan päätteeksi KKI-ohjelma tarjoaa Elinvoimaa eläkevuosiin -tapahtumien Sykettä laulaen ja liikkuen -osuuden, jonka tähtenä on ikinuori näyttelijä ja laulaja Pirkko Mannola. Tunnin mittaisessa ohjelmanumerossa kaikki jumppaavat yhdessä laulaen. 10

11 Ryhmä muistuttaa, että eläkeiässä liikunta pitää kehon kunnossa ja mielen virkeänä. Valovoimaisen Mannolan avulla saadaan usein houkuteltua paikalle sellaisiakin, joita liikunta ei välttämättä muuten innosta. Mannola on erinomainen esimerkki siitä, miten liikunta ja positiivinen elämänasenne pitävät nuorena vielä yli 70- vuotiaanakin. Ryhmän energinen ja positiivinen esiintyminen Pihtipudassalissa sai jokaisen kynnelle kykenevän jalan nousemaan tutun musiikin tahdissa. Ryhmästä näki, että energia salissa virtasi molempiin suuntiin. Te ette tiedä, miten paljon minä saan teiltä, Mannola kiitti yleisöä. i Lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen Puh liisamaria.kinnunen@likes.fi Ohjelma Torstai Alpo Kokkonen, kunnan liikuntasihteeri, Tervetuliaissanat Harri Back, depressiohoitaja, Kuuntele itseäsi tunnista tunteesi Näyttelyyn tutustuminen Milja Ojala, ravitsemussuunnittelija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Hyvällä ravitsemuksella laatua elämään Kahvit ja näyttelyyn tutustuminen Sykettä laulaen ja liikkuen Päätössanat ja arvonta Näytteilleasettajat AIKU+Diabeteshoitaja Hammashoitaja Pihtipudas EHKO + naisvoimistelijat Kansalaisopisto Työterveyshuolto Uimahalli Trager-hoitaja Sirpa Jauhiainen Fysioterapeutti Jouni Varis Luontaistuotekauppa Kuntositi Kuntoliikunta.com, yksityinen liikuntakeskus Viitaseudun kuulo Pihtiputaan Näkövammaiset ry Viitaseudun Hengitysyhdistys ry Jalkahoitaja Ritva Leppänen Hermoratahieroja Tuula Pölönen Keski-Suomen pelastuslaitos Kinnulan kunta Eläkeliiton Pihtiputaan Yhdistys ry Pihtiputaan Sydänyhdistys ry Pihtiputaan Eläkeläiset ry Sydän-Suomen Diabetesyhdistys ry Pihtiputaan Eläkkeensaajat ry Tanssikoulu Aurinko Palvelukeskus Kaski, yksityinen hoitokoti KELA Luomalan tila, maatilamatkailu Pihtiputaan seurakunta Kinnulan seurakunta Työvoimatoimisto Suomen Punainen Risti Elämäjärven Maatalousnaiset Hevostila Halmeniemi Mielenterveysseura Kunnan seniorityöntekijä 11

12 teksti Katri VäiSänen Kuva Jiri Halttunen avarakatseinen GeneraliSti KKi-ohjelman uusi puheenjohtaja riitta Kaivosoja katsoo terveysliikuntaa kokonaisuutena 1 Kaivosoja, 54, jatkaa Timo Haukilahden työtä KKI-ohjelman neuvottelukunnan puheenjohtajana. Jyväskylästä kotoisin olevan Kaivosojan vahvuuksia ovat laaja-alainen kiinnostus ja monialainen näkemys. Sekä kasvatustieteitä että oikeustieteitä opiskellut Kaivosoja on työskennellyt aiemmin muun muassa varatuomarina sekä opetushallinnon asiantuntijana ammattikasvatushallituksessa ja opetusministeriössä. Johtajana Kaivosoja on työskennellyt yhteensä noin 15 vuoden ajan, viimeiset seitsemän vuotta ministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtajana. Sukellus syvemmälle liikuntasektoriin onkin minulle tervetullut ja mieluisa kokemus. Terveyttä edistävä liikunta yhtenä liikuntapolitiikan painopistealueena on toki minulle tuttu yleisemmästä kontekstista, muun muassa taloussuunnittelun eräänä painopisteenä, mutta tässä tehtävässä pääsen tutustumaan siihen yksityiskohtaisemmin, taustoittaa Kaivosoja. Olin ilahtunut, kun minuun otettiin yhteyttä Haukilahden seuraajaa etsittäessä paitsi itse asian vuoksi myös siksi, että Timo on asian varsinainen alullepanija ja hänen johdollaan on tehty erinomaista työtä. Niinpä meidän on hyvä lähteä jatkamaan KKI-kokonaisuutta. huolestuttavia tilastoja Terveydenedistämistyö on Kaivosojan mukaan entistä tärkeämpää. Kun väestö vanhenee ja vähenee, mutta samalla tuottavuuden perään huudellaan entistä kovemmin, on tärkeää, että väestö pysyisi terveenä ja työkykyisenä. Niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin terveydentilasta saa jatkuvasti kuulla yhä huolestuttavampia tilastoja. Tilastojen taittamiseen tarvitaan laajempaa ymmärrystä ja tekoja. Terveydenedistämisen haaste on sen monialaisuudessa: se ei ole vain yhden sektorin asia, vaan sitä tulisi tehdä monen sektorin yhteistyönä. Päätösten toimeenpanemiseksi tarvitaan laajaa sitoutumista ja avarakatseisuutta. Tällöin valtion taholta tulevan ohjauksen ja tuen rooli on merkittävä. terveydenedistämisellä monia merkityksiä Kaivosoja näkeekin, että valtion ja kuntien kaikkien sektoreiden on ensisijaisen tärkeää ymmärtää terveydenedistämisen merkitys. Ymmärtämisellä ja sen kautta päätöksillä luodaan pohja käytännön toiminnoille, jotka heijastuvat niin yksilöön kuin yhteiskuntaankin. Terveydenedistämisen kokonaisuutta voidaan jakaa pienempiin osiin. Ensinnäkin sillä on vaikutusta yksilön elämänlaatuun ja elämisen iloon. Toiseksi sillä kavennetaan koko kansakunnan terveyseroja ja ennaltaehkäistään monia sairauksia. Tämä on myös terveydenedistämisen suuri yhteiskunnallinen tavoite. Kolmanneksi terveydenedistämisellä on valtava taloudellinen merkitys sairauskulujen vähentämiseksi. Tästäkin syystä liikunnalla on vaikutusta myös työelämään, nuorten työllisyyteen, eläkeikään ja työurien pidentämiseen. Ei siis ole kyse mistään pikkujutusta, summaa Kaivosoja. Hän kokee, ettei työurien pidentämiskeskustelussa ole riittävästi pohdittu sitä, miten ihmiset jaksavat työssään työuransa aikana. On keskitytty liikaa miettimään, miten työuraa saataisiin pidennettyä alusta tai lopusta. Jos työssäolo tuntuu mielekkäältä ja ihminen kokee itsensä jaksavaksi ja kiinnostuneeksi työstään, pitenee työura itsestään. Tähän tavallisen työntekijän jaksamiseen pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota. aito ja eettinen tavoite KKI-ohjelman työn Kaivosoja näkee erittäin merkittävänä. Olen vaikuttunut siitä verkoston voimasta, mikä KKI-toiminnan sateenvarjon alla on saatu aikaan. Täällä toimitaan juuri niin kuin valtion taholta kannustetaankin: valtio, kunnat, järjestöt ja työelämä ovat yhteistyössä keskenään. Uskon, että tämäntyyppisen toiminnan merkitys kasvaa tulevaisuudessa. KKI-ohjelmassa ollaan ikäänkuin etukenossa tekemässä jo nyt sellaista yhteistyötä, jota monin paikoin vasta suunnitellaan. Lisäksi KKI-ohjelman perimmäinen tavoite on aito ja eettisesti kestävä. käytännön kki-sanansaattaja Työorientoituneen ylijohtajan hektinen työ ja oman vapaa-ajan toiveet vaativat välillä melkoista yhteensovittamista. En tiedä miksi, mutta minulla ei ole varsinaisesti koskaan ollut omaa liikuntalajia. Taidan olla generalisti siinäkin. Nautin silti liikunnasta ja olen lisännyt liikuntaa ja vähentänyt autoilua. Kävelen, pyöräilen ja hiihdän ja yritän harrastaa hyötyliikuntaa niin usein kuin se on mahdollista. Hyötyliikkujana Kaivosoja onkin mitä mainioin KKI-sanoman puolestapuhuja. Sen todistaa myös hänen liikunnalliset tulevaisuudensuunnitelmansa. Olen löytänyt sauvakävelyn ja kun vaan on aikaa, lähden ulos sauvojen kanssa. i

13 En ole yhden alan spesialisti, vaan ennemminkin generalisti. Tuore puheenjohtaja oli ilolla mukana Kunnon Laivalla tutustumassa KKI-toimintaan. Täällä on todella loistava tunnelma. Kävin hakemassa hyviä vinkkejä sauvakävelyyn, kertoo Riitta Kaivosoja. 13

14 On eri asia edistää liikuntaa kuin vähentää liikkumattomuutta. Teksti Katri Väisänen Kuvat KKI-ohjelma Stadin kundi kondikseen - ja Liikkeelle -hankkeet mahdollistavat liikunnan ja ohjauksen monelle helsinkiläiselle Helsingin kaupungilla on henkilöstöä pienen kaupungin asukasluvun verran, lähes Kaupungin liikuntavirastossa pyöritetäänkin muiden töiden ohella noin sataa liikunnan viikkotuntia henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseksi. Populaa siis on, mutta suurissa organisaatioissa laivaa on vaikeampi saada kääntymään. Helsingissä onkin tehty viime vuosina hartiavoimin töitä liikkujien lisäämiseksi, sairauksien ennaltaehkäisemiseksi ja toimivan liikunnan palveluketjun synnyttämiseksi. Stadin kundi kondikseen -hanke ja siitä myöhemmin omaksi kokonaisuudekseen eriytetty Liikkeelle-hanke ovat tuoneet uutta potkua henkilöstöliikuntaan ja siihen ohjaamiseen. Stadin kundi kondikseen Vuonna 2010 aloitettiin stadin kundeista. Hankekoordinaattori Kaisa Laine kertoo, että hankkeessa lähdettiin hankalasti nollapisteestä. Miehet ovat olleet meille haasteellinen kohderyhmä. Meillä ei aiemmin ollut ajatuksella pohdittu henkilöstöliikuntaa juuri miesnäkökulmasta. Oli vain joitakin kaikille avoimia liikunta- 14

15 ryhmiä sekä tietysti kuntosalitoiminta, jotka pyörivät omalla painollaan. Meillä on miehiä töissä yli , eivätkä he juurikaan käyttäneet henkilöstöliikunnan palveluja. Tarkoituksena Stadin kundi kondikseen -hankkeessa oli paitsi saada miehet liikkumaan myös tehdä palvelujamme heille tutuksi. kyselystä käytäntöön Markkinointiin saatiin avuksi hankkeen omat sivut intranetiin sekä juttuja Helsingin Henki -henkilöstölehteen. Miehille tehtiin kysely, jossa kartoitettiin heidän liikunnan harrastamistaan ja toiveitaan sen suhteen. Kyselyn pohjalta perustettiin uusia, juuri miesten toivomia, ryhmiä. Emme olleet tulleet edes ajatelleeksi, ettei peliryhmillä välttämättä tarvitsisi olla vetäjää tai ohjaajaa. Nyt kuitenkin meillä on miesten toiveiden mukaisia pelailuryhmiä, jotka pyörivät ilman ohjaajaa. Ryhmiin ilmoittaudutaan nettijärjestelmän kautta, jotta tiedetään, minkä verran porukkaa on kullakin kerralla tulossa. Ilman kyselyä ei tällaista olisi ymmärretty järjestää, kertoo tyytyväinen Laine. Suosituin liikuntamuoto helsinkiläismiehille on hieman yllättäen kunnon perinteinen äijäjumppa. Oulunkylässä pidettävä äijäjumppa on älyttömän tehokasta ja sisältö on, totta kai, jotain muuta kuin naisvoimistelua. Ohjaaja on mainio, mikä tietysti vaikuttaa jumpan suosioon. Lisäksi jumpalla on hyvä ajankohta: myöhäinen kellonaika arki-iltana, kertoo Laine äijäjumpan menestystekijöistä. Kuntosalitoiminta on ollut suosittua aiemminkin, mutta sitä kehiteltiin yksilöllisen ohjauksen suuntaan. Ajan varaamalla on mahdollisuus saada itselle räätälöity saliohjelma tai ryhmäohjaus esimerkiksi pienelle työporukalle. tapahtumat toimivat Stadin kundeille on tarjottu mahdollisuus osallistua SuomiMiehen kuntotesteihin. Kaupungin henkilöstöjohtaja on myöntänyt kaikille miehille puoli tuntia työaikaa käytettäväksi testeihin. Testejä on tehty useammassa virastossa, ja toukokuussa 2011 miehiä kannustettiin käymään Narinkkatorin SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen testitapahtumassa. Olemme saaneet testeissä käyneiltä paljon positiivista palautetta. Olemme kuitenkin huomanneet, että jostain syystä isoissa virastoissa on suurempi kynnys osallistua testeihin ja siellä myös markkinoinnin läpi saaminen on nihkeää. Ennemminkin testit toimivat jonkin muun tapahtuman yhteydessä. Erilaiset tempauspäivät ovatkin saavuttaneet Helsingissä mukavan suosion. En tiedä, mistä se johtuu, mutta pelkät testitapahtumat eivät vedä niin hyvin kävijöitä kuin tapahtumat, joissa on jotain muutakin toimintaa. Olemme esitelleet liikuntapalvelujamme ja eri alojen asiantuntijat ovat kertoneet omasta toiminnastaan muun muassa pitämällä asiantuntijaluentoja. Samalla on voinut käydä tekemässä SuomiMiestestit. Tällainen setti toimii meillä hyvin, miehet osallistuvat ja ovat kiinnostuneita, vinkkaa Laine. toimiva palveluketju Yksi hankkeen osapalikoista oli järjestää liikuntaneuvontaa ja nivoa sen ympärille toimiva liikunnan palveluketju. Tästä palikasta saikin alkunsa Liikkeelle-hanke, jossa yhdistyvät liikuntaviraston, henkilöstöhallinnon sekä työterveyshuollon voimat. Henkilöstölle teetettiin vuonna 2010 Työ ja terveys -kysely, jossa selvisi, että tyypin 2 diabetekseen ja masennukseen sairastuminen ovat vakavia riskejä monille työntekijöille. Henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto kiinnostuivat liikuntaneuvonnasta ennaltaehkäisevänä ja hoitavana työkaluna, jolloin neuvonnasta päätettiin tehdä oma erillinen hankkeensa. Hankkeeseen palkattiin oma liikuntaneuvojansa. Neuvontaa päätettiin kokeilla aluksi kahdessa eri työterveyshuollon toimipisteessä, mutta nyt se on laajentunut koskemaan koko työterveyshuoltoa, kertoo Laine. Liikuntaneuvontaan ohjataan työntekijöitä, joilla työterveyshuollossa arvioidaan olevan korkea riski sairastua juuri aikuistyypin diabetekseen tai joille liikunnasta on hyötyä masentuneen mielialan hoitoon. entäpä hankkeen jälkeen? KKI-ohjelma tukee molempia hankkeita, ja kaupunki on satsannut niihin myös itse voimakkaasti. Mutta entäpä hankkeiden jälkeen? Totta kai tulevaisuutta on vielä tässä vaiheessa vaikea ennustaa, mutta sen verran hyviä kokemuksia meillä on, että moni toiminta varmasti jatkuu ja kehittyy edelleen. Miehille räätälöidyt ryhmät jatkuvat varmasti. Lisäksi testaaminen on meille todella tärkeä tapa todentaa henkilöstömme kuntoa. Jollakin tavoin testaaminen tulee ilman muuta jatkumaan hankkeen jälkeen, myöntää Laine. Liikuntaneuvonta on jo nyt, varsin varhaisessa vaiheessa, osoittanut paikkansa. Poikkihallinnollinen yhteistyö on toimivaa ja asiakkaita riittää. Liikuntaneuvontaa ei voi jättää huomioimatta näiden kokemuksien jälkeen. Meille on avautunut Tommi Vasankarin sanoin hyvin konkreettisesti se, että on eri asia edistää liikuntaa kuin vähentää liikkumattomuutta. Näihin molempiin täytyy olla omat kanavansa ja keinonsa, kiteyttää Laine. i lisätietoja Hankekoordinaattori Kaisa laine Helsingin liikuntavirasto kaisa.mari.laine@hel.fi puh. (0)

16 Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? kysyttiin Valtakunnallisilla terveysliikuntapäivillä syyskuun lopussa UKK-instituutissa Tampereella. Kaksi salillista terveysliikunnan toimijoita oli kokoontunut vakavan aiheen pariin; istumisen uhkaa käsiteltiin ja sivuttiin monissa päivien puheenvuoroissa. Teksti Noora Moilanen Kuvat Studio Juha Sorri ja Katri Väisänen Älä istu, istu vaan! Istumisen vähentäminen terveysliikunnan haasteena Jos minä saan ehdottaa, niin väliin tulee ehdottomasti ja-sana, huikkasi Raija Laukkanen, Polar Electro Oy:n liikuntatieteellinen johtaja. Siis päiväohjelmaan lisää liikuntaa ja vähemmän istumista, kiitos. Vapaa-ajan liikkuminen on työikäisillä lisääntynyt, mutta muuten arjen liike on hyvin vähäistä. Päivät istutaan töissä, työmatkat autossa ja illat televisi- on tai tietokoneen äärellä. Erityisesti työmatkoissa olisi suuri muutospotentiaali. Suuri osa lyhyistä, alle viiden kilometrin työmatkoista tehdään moottoroiduin voimin, kun ne voitaisiin taittaa kävellen tai pyöräillen. 16 KKI-ohjelmalta Istumiskortti Liikuntasuoritusten seuraamisessa suosittu KKI-Kuntokortti on saamassa rinnalleen ajankohtaisen tuotteen. KKI-Istumiskortti on uudenlainen materiaali istumisen määrän seurantaan. Kun kirjaa oman istumisensa, on helpompi huomata, tuleeko tunteja päivään liikaa ja milloin istuminen on liian yhtäjaksoista. KKI-Istumiskortti lanseerataan vuoden loppuun mennessä ja se on Kuntokortin tavoin maksuton materiaali. Itsenäinen riskitekijä Istumisen huolestuttavista uhkakuvista on jo paljon tutkittua tietoa. Kaksi kolmasosaa EU-maiden aikuisista istuu terveytensä kannalta liian paljon. Suomi on istuvien maiden kärkijoukossa. 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia miehistä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia. Näyttäisi olevan niin, että istumisen määrä ja liikunta-aktiivisuus ovat toistensa peilikuvia. EU-maissa, joissa vapaa-ajalla harrastetaan paljon liikuntaa, kuten Suomessa, myös istutaan

17 Terveysliikuntapäivien epävirallisia istumissuosituksia Istumista enintään seitsemän tuntia päivässä Yhtäjaksoista istumista enintään kaksi tuntia kerrallaan Tee töitä välillä seisten, tauota istumista taukojumpalla tai nousemalla välillä ylös. Muista työmatkat hyvänä arkiliikuntana! Älä jämähdä illaksi istumaan television tai tietokoneen ääreen. enemmän, tiesi Laukkanen. Istuminen aiheuttaa tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka ajavat suuren osan työväestöstä liian varhain työkyvyttömyyseläkkeelle. Yli seitsemän tuntia päivässä istumista näyttäisi lähes kaksinkertaistavan riskin korkealle painoindeksille. Paljon istuvien on myös vaikeampi säilyttää normaalipainoaan pidemmän ajanjakson aikana. Lisäksi istumisella tiedetään olevan yhteyksiä sydänsairauksiin ja verensokerin nousuun. UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari summasikin omassa puheenvuorossaan istumisen määrän olevan itsenäinen, liikkumattomuuden määrästä riippumaton, kuolleisuuden riskitekijä, erityisesti silloin kun päivittäinen istuminen ylittää kuusi tuntia. Kaikilla ikäluokilla Lasten ja nuorten istumista on tutkittu muuan muassa Liikkuva koulu -hankkeessa. Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskuksesta kertoi tuloksista, jotka ovat hyvin samansuuntaisia kuin aikuisilla. Kouluikäisten fyysisen aktiivisuuden suosituksissa vuotiaiden tulisi liikkua 1 2 tuntia päivässä ja välttää yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja. Yläkoululaisilla paukkuu kahdeksan tunnin päivittäiset istumisajat yli reippaasti. Jo pelkkää television katselua on yli kaksi tuntia päivässä yli puolella yläkoululaisista. Puhumattakaan yli kolmen tunnin tietokoneella vietetystä peliajasta, jota kertyy varsinkin pojille niin arkena kuin viikonloppuna, raportoi Tammelin. Seitsemän tuntia päivässä kaksi tuntia kerrallaan Raija Laukkanen antoi tutkimusten pohjalta omat suosituksensa istumisen määrälle, joita muu terveysliikuntaväki komppasi. Noin seitsemän tuntia päivässä on tutkimusten mukaan sellainen määrä istumista, jonka kroppa kestää pidemmälläkin aikavälillä. Etenkin yhtäjaksoista istumista tulisi tauottaa säännöllisesti. Hyvä nyrkkisääntö on välttää yli kahden tunnin yhtäjaksoista istumista. Käytännössä moni istumatyötä tekevä jämähtää työpöytänsä ääreen helposti moneksi tunniksi. Suosituksen mukainen istumismäärä heilahtaa työpäivän aikana rikki heittämällä. Pienellä pohdinnalla ja vaivannäöllä toimistotyöläinen voi vaikuttaa istumisensa määrään. Työhuonetta ja kotia voi järjestellä uudelleen arkiaktiivisuutta lisääväksi. Välillä kannattaa tehdä töitä seisten tai käydä juomassa lasi vettä. Pelkkä ylösnousu tai vessassa käyntikin tauottaa istumista. Taukojumppa olisi mitä parhain katkaisemaan koneen ääressä kökötystä, ehdotti Laukkanen. i Lähteet 21. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät , UKK-instituutti, Tampere Laukkanen R. & Vuori I. Vaarantaako istuminen terveytesi? Suomen Lääkärilehti 39/2010 vsk 65. Lisätietoja Liikuntatieteellinen johtaja Raija Laukkanen, Polar Electro Oy raija.laukkanen@polar.fi Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin LIKES-tutkimuskeskus, tuija.tammelin@likes.fi 17

18 [ ympäristö liikuttaa ] 18 Kävely ja pyöräily ovat tulevaisuuden kulkutapoja sekä liikennejärjestelmän että terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Kulkeminen kävellen ja polkupyörällä ovat ihmisen luontaisia perusliikkumismuotoja tai ne ovat ainakin olleet. Valitettavasti jalkojemme käyttö on vähentynyt huomattavasti päivittäisenä liikkumismuotona. Kävelyn vähyydestä kertoo myös suomalainen askelmäärätutkimus, jonka mukaan työikäisistä naisista vain viidesosa ja miehistä noin kuudesosa saavuttaa kansainvälisen terveysliikuntasuosituksen mukaisen päivittäisen askelmäärän. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan henkilöautossa ajaen taittuu puolet 1 3 kilometrin matkoista, ja suomalaisten tekemistä automatkoista puolet on alle kuuden kilometrin mittaisia. Edellä esitetyissä luvuissa on suuri potentiaali kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen maassamme. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategian, joka tähtää lisäämään kävelyn ja pyöräilyn osuutta kai- Teksti Liisamaria Kinnunen Kuvat Liisamaria Kinnunen ja Mikko Uro Lisää PÄIVITTÄISIÄ ASKELEITA ja PYÖRÄLLÄ POLKAISUJA kista tehdyistä matkoista. Tavoite on kasvattaa kävely- ja pyöräilymatkoja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Määränä tämä tarkoittaa kävellen ja pyöräillen noin 300 miljoonaa lisämatkaa. Henkilöä kohden se on noin 1,2 aktiivista, lihasvoimalla suoritettavaa, matkaa viikossa. Strategian toiminnallisten tavoitteiden pyrkimyksenä on suunnata lyhyistä henkilöautomatkoista kestävämpiin kulkumuotoihin parantamalla pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita, joiden kehittäminen on saatava konkreettiseksi osaksi yhdyskuntien ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Tulevaisuuden liikenneratkaisuissa kävely ja pyöräily tulee ottaa huomioon toisistaan erillisinä, mutta tasavertaisina muiden liikennemuotojen joukossa. Laadulliset tavoitteet liittyvät liikkumisen sujuvuuteen, viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Liikkumistapojen muuttamiseen tarvitaan hyvien mahdollisuuksien lisäksi motivaatiota. Suurimmat haasteet ovat aidon ja tavoitteellisen yhteistyön aikaansaaminen valtion ja kunnan välillä, toteaa neuvotteleva virkamies Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriöstä. Kansalaisten tarve liikkumiseen kävellen ja pyörällä tulee saattaa päättäjien tietoisuuteen. Tätä kautta tavoitellaan resurssien suuntaamista myös pieniin ja kevyisiin kävelyn ja pyöräilyn parantamistoimiin. Strategian vieminen käytäntöön edellyttää lainsäädäntömuutoksia, rahoituksen uudelleen suuntaamista, seurannan kehittämistä, tahtoa, laaja-alaista yhteistyötä sekä ennen kaikkea sitoutumista. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma Valtakunnalliseen strategiaan nojautuen Liikennevirasto laatii useiden eri tahojen kanssa yhteistyössä vuoteen 2020 ulottuvan valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman tarvittavine toimineen, miten kävelyä ja pyöräilyä käytännössä edistetään. Suunnitelman luonnos on tehnyt laajan lausuntokierroksen, jotta paras tieto ja osaaminen saadaan esille. Toimenpidesuunnitelma merkitsee uuden liikennepolitiikan konkreettista toteuttamista. Laajasta toimenpidevalikoimasta pyritään hiomaan sekä mahdollistavat että motivoivat toimet suurimman vaikuttavuuden ja potentiaalin löytämiseksi. Toimenpidesuunnitelma kattaa konkreettisia toimia, joilla vaikutetaan asenteisiin ja liikkumistottumuksiin, infrastruktuuriin ja ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon, institutionaaliseen ympäristöön sekä muutoksen käynnistämisprosessiin.

19 Toimenpidesuunnitelma valmistuu joulu tammikuussa. Sen toimeenpanon koordinoinnista tulee vastaamaan Liikennevirasto yhdessä muiden kävelyä ja pyöräilyä edistävien tahojen kanssa, valottaa henkilöliikenneasiantuntija Tytti Viinikainen Liikennevirastosta. Oppia Euroopan pyöräily- ja kävelykaupungeista Tampereen teknillisessä yliopistossa tehty pyöräilyn ja kävelyn edistämisprojekti on edennyt julkaisuun, joka esittelee näkökulmia ja ratkaisumalleja Euroopan kävely- ja pyöräilykaupungeista. Malleista esimerkiksi Kööpenhamina oli aikoinaan autokaupunki, josta liikenneratkaisujen kautta on muokattu pyöräilykaupunki. Eurooppalaisista ratkaisuista löytyy hyviä malleja ja virikkeitä sovellettavaksi myös Suomessa. Työmatkapyöräily parantaa terveyttä Pyöräilyn terveysvaikutuksia selvittävässä 16 tutkimuksen kirjallisuuskatsauksessa todetaan interventiotutkimuksiin osallistuneilla aikuisilla pyöräilyn vaikutus kunnon paranemiseen sekä terveyttä vaarantavien riskitekijöiden vähenemiseen. Pyöräily kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä edistää koko kehon aineenvaihduntaa. Pyöräilyyn liittyy monia potentiaalisia terveyshyötyjä, joilla on ehkäisevä vaikutus ennenaikaiseen kuolemanriskiin, sydänsairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, metaboliseen oireyhtymään, paksusuolen- ja rintasyövän sairastavuuden alentumiseen sekä lihavuuteen. Kohti liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa Kävelyyn ja pyöräilyyn houkuttelevien olosuhteiden luominen ja motivaation herättäminen aktiiviseen liikkumiseen on haaste yhteiskunnan eri sektoreille. Liikkumisvalinnoissamme näkyvä mukavuudenhalu ja helppous pitäisi saada siirrettyä lyhyisiin kävely- ja pyörämatkoihin. Eritoten aktiivisissa työmatkoissa on potentiaalia kansanterveyden edistämiseksi. Tavoite vaatii perustavanlaatuisia toimenpiteitä, jotka lähtevät valtionhallinnosta jatkuen alueiden kautta kunnalliseen päätöksentekoon. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen vaatii kaikkien tahojen sitoutumista, myös yksilön. Kävelyä ja pyöräilyä kannattaisi lisätä pienin päätöksin, useampaan kertaan viikossa. Tieteellistä näyttöä kaivataan lisää, mutta tutkimukset osoittavat, että työmatkaliikunta tuottaa positiivisia terveyshyötyjä. Kolesteroliarvot tai verenpaine eivät näy ulospäin, mutta kävelyn ja pyöräilyn tuoman paremman terveyden, jaksamisen ja vireystilan kohoamisen jokainen varmasti tuntee olossaan. i Lähteet Hirvensalo M, Telama R, Schmidt MD, Tammelin TH, Yang X, Magnussen CG, Viikari JS, Raitakari OT. Daily steps among Finnish adults: Variation by age, sex, and socioeconomic position. Scand J Public Health Sep 5. [Epub ahead of print] Liikenne- ja viestintäministeriö, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020, Ohjelmia ja strategioita 4/2011. Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampereen teknillinen yliopisto ISBN Oja P, Titze S, Bauman A, de Geus B, Krenn P, Reger-Nash B, Kohlberger T. Health benefits of cycling: a systematic review. Scand J Med Sci Sports. 2011; 21: Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna Helsingin Seudun Liikenne, 10, Pääkaupunkiseudun asukas kävelee tai pyöräilee noin kaksi kilometriä päivässä Liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna tutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuva liikkuu keskimäärin 24 kilometriä päivässä. Henkilöautolla liikutaan noin 14 kilometriä päivässä. Kävellen tai polkupyörällä kuljetaan päivittäin yhteensä vain noin kaksi kilometriä. Helsingissä kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen on yksi tämän hetken tärkeimpiä toimia. Merkittävä muutos on se, että Helsingin liikenneympäristön kehittämisessä huomioidaan kävelijät ja pyöräilijät erikseen. Jalankulkijan tila halutaan rauhoittaa pyöräilijöistä, eivätkä kävelykadut jatkossa enää ole osa pääpyörätieverkkoa. Polkupyöräily suunnitellaan osana ajoneuvoliikennettä, etenkin kantakaupungissa, kertoo kaupunkisuunnittelun liikenneinsinööri Niko Palo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Ratkaisut tuovat pyöräilyyn muun muassa turvallisuutta ja sujuvuutta, mutta myös vastuuta. Käsimerkkien ja valojen rooli on jatkossa entistä tärkeämpi. Sujuvuus tuottaa pyöräilylle houkuttelevuutta. Toimivia eurooppalaisia malleja hyödynnetään Helsingissä. Tänä vuonna pääkaupunkiin on ilmestynyt uutuutena pyörätaskuja, joihin pyöräilijät voivat ryhmittyä risteyksissä autojen eteen. Jatkossa Helsingissä panostetaan pyöräliikenteen infran lisäksi myös pyöräpysäköintiin, kaupunkipyöräjärjestelmään, joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteispeliin sekä markkinointiin ja kampanjointiin, listaa Palo tulevia parannuksia. 19

20 Imatran Kylpylä torstai Ilmoittautuminen ja kahvi KKI-Katselmuksen avaus pj. Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, KKI-ohjelma Päivi Aalto-Nevalainen, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö Kalevi Ikonen, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan Liikunta ry Pertti Lintunen, kaupunginjohtaja, Imatran kaupunki 10.1 Ilon ja innon, energian ja kunnon salainen ase Riitta Uosukainen, valtioneuvos 10.0 liikunta MeneStYVän Maakunnan Mittari Liikunta kunnan hyvinvointistrategiassa Markku Andersson, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi ja liikuntatoimi yhteistyöllä tuloksiin Pentti Itkonen, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri 11.0 Liikunnan suositukset kunnissa Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1.00 Lounas 1.00 luonto VOiMaVarana pj. Anneli Leivo, päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus Johdatus aiheeseen Anneli Leivo 1.10 Luontoreitti terveyteen Liisa Tyrväinen, professori, Metsäntutkimuslaitos 1.0 Jokamiehenoikeudet lupa liikkua luonnossa Pekka Tuunanen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö Kuinka suosittua ulkoilu on? Suomalaisten ulkoilun nykytila: luonnon virkistyskäyttö tutkimuksen tuloksia. Tuija Sievänen, vanhempi tutkija, Metsäntutkimuslaitos 14.0 Kahvi 1.00 liikkeellä luonnossa OnniStuneita toimia pj. Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu Maakuntaretket Hanna Ollikainen, asiamies, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Saimaan Hiihto kutsuu ihmiset ladulle Aija Rautio, liikunnanohjaaja, Lappeenrannan kaupunki Luonnon voima oppimisen tukena Risto Lappalainen, järjestösuunnittelija, Aivoliitto 1.00 Imatran kaupungin vastaanotto 0.0 laavu, imatran kylpylän ranta (toppa-asu) Teemat Liikunta menestyvän maakunnan mittarina Luonto voimavarana Työhyvinvoinnin suuntaviivat ja haasteet Perjantai kyllähä MYÖ JakSetaa! pj. Tuula Partanen, hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen koordinaattori, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri Päivän avaus Pekka Räty, näyttelijä, Teatteri Imatra Virkistystauko 10.1 Ennakoivan työterveyshuollon rooli työurien pidentämisessä Jan Schugk, ylilääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto 10.4 Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa Ossi Aura, tieteellinen johtaja, Excenta Oy 11.1 Heikot signaalit kurkistus työhyvinvoinnin tulevaisuuteen Elina Hiltunen, futuristi, What s Next Consulting Oy 1.1 Päätös ja lounas kenelle? liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisille, kuntapäättäjille, KKi-hankkeille, liikunta- ja kansanterveysjärjestöille, työhyvinvoinnista päättäville, yrittäjille sekä aikuisten kunto- ja terveysliikunnasta kiinnostuneille. hinnat mennessä 160 /hlö jälkeen 195 /hlö Sisältää seminaaripaketin, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä imatran kaupungin vastaanoton. torstain seminaaripaketti: 1 /hlö, sisältää kaupungin vastaanoton. Perjantain seminaaripaketti: 80 /hlö Peruutusehdot mennessä peruutukset maksutta jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään 0 % varatun paketin hinnasta. Peruuttamattomasta seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta. 0

21 KKI-Katselmuksen osallistujilla on mahdollisuus osallistua myös alla olevaan kansainväliseen ulkoiluseminaariin. Seminar on Border Crossing routes Outdoor Activities the Best of Sport and Recreation 15 March 2012 at Imatra Spa, Finland topics Benefits and impacts of outdoor recreation Hiking promotion challenges and possibilities european long distance hiking routes Cycling promotion challenges and possibilities the long distance bicycle route in the eastern europe lakes and rivers for regional outdoor recreation Quality in outdoor recreation services everyman s rights the chance to enjoy outdoor pursuits Organisers regional office of Finnish Sports Federation: etelä-karjalan liikunta ja urheilu regional Council of South Karelia association of european Border regions information on the event johannes.moisio@ekarjala.fi ilmoittautumiset etelä-karjalan liikunta ja urheilu ry Majoitus Osanottajille on varattu majoitustilaa: imatran Kylpylä, Purjekuja 1, 40 imatra p , Yhden hengen studiohuone 88 /vrk Kahden hengen studiohuone 116 /vrk Yhden hengen standardihuone 8 /vrk Kahden hengen standardihuone 16 /vrk Yhden hengen promenadihuone 10 /vrk Kahden hengen promenadihuone 146 /vrk Huonehintaan sisältyy buffeeaamiainen, vapaa kylpylän käyttö ja kuntosali. tarjous voimassa saakka. majoitusvaraukset suoraan Kylpylään. Varausta tehdessä maininta KKi-Katselmus. lisätietoja Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry terveysliikunnan kehittäjä mikko ikävalko p mikko.ikavalko@eklu.fi Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma tapahtumakoordinaattori niina Valkama p niina.valkama@likes.fi Järjestäjät etelä-karjalan liikunta ja urheilu ry Kunnossa kaiken ikää (KKi) -ohjelma imatran kaupunki etelä-karjalan sosiaali- ja terveyspiiri imatran Kylpylä 1

22 karppausta, superfoodia vai kilo voita? Kunnon laivalla keskusteltiin painonhallinnan ja ruokavalioiden trendeistä liikuntamaistiaisten lomassa Kunnon laiva piti vuoden taukoa ja risteili seitsemännen kerran elokuuta Helsinki tukholma Helsinki välillä. Säiden herra on aina suosinut risteilijöitä. Vaikka tällä kertaa tukholman päässä nähtiinkin tapahtuman historian ensimmäiset sadepisarat, niin ohjelma saatiin pienillä muutoksilla vietyä onnistuneesti läpi. tapahtuma sai runsaasti kiitosta osallistujilta, esiintyjiltä, ohjaajilta ja näytteilleasettajilta. Seuraavan kerran risteillään vuonna 01. Laivan teemana oli aina ajankohtainen Liikunta ja painonhallinta. Kun kansilla keskityttiin liikuntaan, niin Atlantis Palacen puheenvuoroissa pohdittiin erityisesti painonhallinnan tämän hetken trendejä; mitä eroa on laihdutuksen eri suuntauksilla ja miten sitä sitten pitäisi oikeasti syödä. Lauantain suuressa Kiloillassa panelistit alustivat omilla teemoillaan. Alustuksien jälkeen keskusteluun lyötiin lisää löylyä juontajien Salla Paajasen ja Patrik Borgin johdolla. Yleisöllä oli mahdollisuus osallistua Kiloiltaan esittämällä asiantuntijoille kysymyksiä ja äänestämällä yleisökysymyksissä. teksti Katri VäiSänen Kuvat KKi-oHJelma, Jiri Halttunen Onnistu ja unelmoi Perjantaina työnohjaaja, kouluttaja Matti alpola tarttui onnistumisen haasteeseen. usein kiinnitetään huomiota niin painonhallinnassa kuin erilaisissa elämän muutosprosesseissa yleensä epäonnistumisiin: miksi näin kävi, mitä tehtiin väärin, miten olisi pitänyt toimia. alpola sen sijaan kannusti keskittymään onnistumisen maisemaan. epäonnistumisen syyt löytyvät yleensä helposti. onnistumisen syyt sen sijaan ovat monisyisiä. onnistumisen maisemaan liittyy pohdinta, mitkä tekijät mahdollistavat onnistumisen ja mitä muuta onnistumiseen liittyy, avasi alpola. alpola ilmaisi syvän huolensa unelmista. unelmat ovat kadonneet jonnekin. ihminen tarvitsee onnistumisia ja unelmia, joista saa energiaa, tekemisen mielekkyyttä, suuntaa elämään ja jotka motivoivat jatkamaan. mutta jos unelmat muuttuvat utopiaksi, ne myös vievät energiaa. unelmat eivät ole jossain tulevaisuudessa, vaan ne ovat tässä hetkessä ja antavat energiaa tehdä tänä päivänä erilaisia asioita, muistutti alpola.

23 enemmän vai vähemmän hiilareita? antropologi, tietokirjailija Varpu tavi liputti hiilihydraattitietoisen ruokavalion puolesta. monesti tämä vääntyy kansankielessä lyhyesti karppaukseksi. tavi kuitenkin muistutti, että hiilihydraattien välttämisessä tai tarkkailussa on monia eri asteita. Kyse ei ole vain hiilihydraattien vähentämisestä ja niiden jättämisestä pois kokonaan, sillä niitäkin elimistö tarvitsee. enemmänkin pitäisi puhua siitä, että karppaamisessa kiinnitetään huomioita hiilihydraattien laatuun. Siinä, kuinka tiukkaa hiilihydraattilinjaa pitää, voi olla monia eri vivahteita, muistutti tavi. Hiilihydraattitietoisessa ruokavaliossa hiilihydraattien osuus on noin 0 prosenttia, kun runsaasti hiilihydraatteja syövä perusruokailija voi saada niitä jopa prosenttia. olennaista tavin mukaan nimenomaan on, että hiilihydraattien laatu on hyvä. Hyvälaatuisia hiilihydraatteja saa esimerkiksi täysjyväviljasta. totuus tavin mukaan on, että painonhallinnassa saadaan usein tuloksia juuri hiilihydraattien saantia rajoittamalla. Kansalliset ravitsemussuositukset hyvä lähtökohta Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on mukana laatimassa pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, jotka yleensä sellaisenaan ovat tulleet myös Suomen terveellisten ruokailutottumusten kansallisiksi suosituksiksi. Suositukset eivät suinkaan ole laihdutus- tai painonhallintaohjelma, vaan keskivertosuositus, miten kansalaisten tulisi syödä, jotta he pysyvät terveinä ja saavat ruoasta perusarkeen tarvittavat ravintoaineet, Fogelholm painotti keskustelunavauksenaan. uudet suositukset ovat tulossa vuonna 01. Fogelholm paljasti hiukan kuulijoille, millaisia muutoksia perinteiseen ruokapyramidiin on tulossa. Kasvikset, vihannekset ja hedelmät ovat tulossa koko ruokavalion perustaksi. täysjyväviljatuotteet, peruna ja pasta nousevat yhden pykälän ylemmäksi. Hiilihydraattejakin toki tarvitaan, mutta oikeanlaisia. Siksi valkoinen vilja nousee aivan pyramidin huipulle, sinne yhdessä sokerin kanssa. Hyvien öljyjen ja rasvojen osuutta korostetaan entisestä selvästi. Suolisto on kaiken perusta Kouluttaja, tekniikan lisensiaatti Paula heinonen kertoi jo perjantaina terveyden tukipilareista ja tiivisti lauantain alustuksessaan funktionaalisen ravitsemusnäkemyksen. Funkkarit lähtevät siitä lähtökohdasta, että ihmisen tärkein elin on suolisto. Kaikki syöty ja juotu menee suolistoon, jota kautta ravintoaineet ja valitettavasti myös ei-toivottu huttu imeytyy elimistöön, josta se kulkeutuu verenkierron kautta kaikkialle. Kun suolisto on kunnossa, voi koko muukin kroppa hyvin, kiteytti Heinonen. Heinonen välttelee teollisesti valmistettua ruokaa ja keskittyy erityisesti toiminnalliseen ravintoon, joka vaikuttaa eri elinten ja solujen toimintaan positiivisesti. tällaista ruokaa ovat muun muassa tuoreruoka, täysjyväviljatuotteet, proteiinin lähteenä erityisesti happamattomat maitotuotteet ja riista, kala sekä hyvälaatuiset rasvat, joita saa kylmäpuristetusta oliiviöljystä sekä siemenistä ja pähkinöistä. >>

24 >> hikeä pintaan Monipuolinen liikuntaohjelma oli tänä vuonna jaoteltu helppoihin kaikille sopiviin ja vähän vaativampiin, erilaisia askelluksia ja hyppyjä sisältäviin, maistiaisiin. Erilaiset tanssit ovat olleet jo vuosia liikkujien suuressa suosiossa. Tämä näkyi myös Kunnon Laivan liikuntatarjonnassa. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu tanssinopettaja Satu Sutu Markkanen veti kuumia bailatino- ja salsarytmejä täysille kansille. Yhtään vähemmälle ei jäänyt Rimpparemmin Ville Köngäs, jonka vetämä FunFolk! oli raikas uutuus tanssillisen ryhmäliikunnan paletissa. Köngäs näytti, miten polkan ja jenkan tahdeista voi nauttia muutoinkin kuin perinteisillä kansantansseilla. Uusia tuulia tanssimaailmaan toi lisäksi Seniori Zemba, joka nimensä mukaisesti sopii myös iäkkäämmille liikkujille. Pekka Katainen hikoilutti osallistujia kunnon Sweat & Dance -meiningillä sekä omalla pirteällä ja mukaansatempaavalla persoonallaan. Voimaa haettiin Kahvakuulamies Tuomo Kilpeläisen kahvakuulista sekä fitness kickboxingin maailmanmestarin Darren Elin räjähtäviltä tunneilta. BodyBow-, Pilates-rengas-, Fitness- Bag- ja ChairGym-kokeilutunneilla esiteltiin ja testailtiin hiki pinnassa, totta kai erilaisia ryhmäliikuntavälineitä. Pehmeämpää kehonhuoltoa pääsi kokeilemaan Marianne Kyrklundin PilatesFlow ssa ja Marit Heikuran FlowGymnastic issa. toiminnallisuutta näyttelyosastolla Näyttelyosastolla oli tällä kertaa enemmän näytteilleasettajia kuin koskaan aiemmin. Pöytien ääressä kävi melkoinen kuhina, kun tarjolla oli monenlaisia mittauksia, testejä, kilpailuja, hierontaa ja arvontaa. Osallistujat kiittelivät palautteissaan näyttelyosaston monipuolista ja toiminnallista tarjontaa. i 4

25 Tavallisista keski-ikäisistä tehtiin Turussa t ä h t i ä >> Teksti Noora Moilanen Kuvat Turku2011/Kari Vainio ja Arto Takala Kulttuuri ja liikunta yhdistettiin onnistuneesti musikaalihankkeessa Keski-ikäisten hiukset paluu nuoruuteen -hanke kokosi musiikkiteatterin tekoon yli sata tavallista turkulaista. Tiivis harjoittelu huipentui seitsemään loppuunmyytyyn Hair-musikaalin esitykseen tapahtumakeskus Logomossa keväällä Omia rajoja etsimässä Juuri 60-luvun hippiliikkeestä kertova Hair-musikaali päätettiin tehdä Kuuselan mukaan kahdesta syystä: musikaali on yksinkertaisesti hyvä ja sopii hyvin kohderyhmälle. Nuorille tuntuu olevan tarjolla paljon kaikkea mielenkiintoista, joten halusimme tehdä jotain keski-ikäisille suunnattua Hair on heidän nuoruutensa musikaali. Sirkka Hallbäck kuuli musikaalihankkeesta ystävältään. Naiset päättivät lähteä mukaan ensimmäiseen kokoontumiseen, vaikka kummallakaan ei ollut tarkempaa tietoa siitä, mitä tuleman pitää. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta musikaalin tekemisestä, mutta lähdin mukaan avoimin mielin. Itselleni kyse oli ennen kaikkea rajojeni kokeilemisesta että pystynkö tällaiseen enää, Hallbäck toteaa. Keski-ikäisille suunnattuun musikaalihankkeeseen haettiin osallistujia avoimella haulla muun muassa lehdissä ja paikallistelevisiossa. Ainoana ehtona mukaan pääsemiselle oli halu tulla musikaalitähdeksi. Ja sitä riitti. Hanketta käynnistettäessä tavoitteena oli osallistujaa. Sillä määrällä ajattelimme homman toimivan hyvin. Kun harjoitukset aloitettiin syksyllä 2009, mukana oli lähes 200 innokasta musikaalitähteä, musikaalin tuottaja, Turun peruspalvelutoimen palvelujohtaja Maisa Kuusela kertoo. Hanke oli osa Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ympärille rakennettua Turku ohjelmaa, ja sen toteutuk- sesta vastasi Turun kaupungin sosiaalija terveystoimi. Kunto kasvoi huomaamatta Musikaaliharjoituksia oli parhaimmillaan kolme kertaa viikossa. Harjoitukset sisälsivät muun muassa venytystä ja vanutusta sekä improvisaatioharjoituksia. Laulujen sanat opeteltiin ensin, ja sen jälkeen lähdettiin yhdistämään laulamista ja tanssia. Kyllähän se siitä lähti sujumaan, kun tarpeeksi harjoiteltiin, Hallbäck muistelee valmistautumisen etenemistä. Tanssiminen ja laulaminen samaan aikaan vaatii hyvää kuntoa. Kokemukset taiteen ja liikunnan yhdistämisestä ovat olleet molempien naisten mukaan hirvittävän positiivisia. Liikuntaa on musiikkiteatteria tehdessä tullut monelle ikään kuin huomaamatta. 25

26 >> Musikaaliharjoitusten kautta on saatu narrattua sellaisiakin ihmisiä liikkumaan, joille liikuntaharrastukseen lähteminen saattaisi muuten olla vaikeaa, Kuusela tiivistää. Yhdessä tekemisen iloa Pudonneista kiloista ja kohentuneista lauluäänistä huolimatta hankkeen tärkeintä antia oli syntynyt yhteisöllisyys. Itse olen jo eläkkeellä, joten on mukavaa, että on tekemistä ja saa virikkeitä muilta ihmisiltä. Muuten sitä olisi tullut istuttua täällä omassa mökissä kaiket viikot. Kyllä siinä oli sellaista joukkovoimaa harjoituksiin oli pakko mennä, vaikka vapaaehtoisesti oltiinkin mukana, Hallbäck pohtii. Suuressa joukossa työskentelemisessä on omat haasteensa eikä soraääniltäkään aina vältytty. Hallbäck kiittelee musikaalin tekemisessä mukana olleita ammattilaisia hyvästä otteesta. He tajusivat, että mukana on tavallisia ihmisiä ja osasivat huomioida sen, että väsymys välillä näkyi porukassa. Hairissa ei ketään mollattu ja ilmapiiri harjoituksissa oli aina kannustava. Suuresta osallistujamäärästä huolimatta tähdistössä muodostui lopulta tiivis yhteishenki. Erityisesti omien harjoitusryhmien sisällä tunnelma oli korkealla, ja tiiviin harjoittelemisen ohessa syntyi uusia sosiaalisia suhteita. Hyvin erilaisia ihmisiä kasattiin tekemään yhdessä töitä, mikä on ollut monelle uusi ja merkittäväkin asia. Aikuisiällä sosiaaliset kontaktit ovat usein vuosien takaa tai työpaikalta. Tällainen yhteisöllisyyden kokemus voi olla hyvinkin ainutkertainen, Kuusela tuumii. Onnistumisen kokemuksia Hanke huipentui keväällä 2011 seitsemään loppuunmyytyyn näytökseen Logomon lavalla. Vuoden tiivis harjoittelu pudotti joukosta muutamia osallistujia, joten lopulta lavalle kapusi noin 130- henkinen näyttelijäjoukko. Olen todella tyytyväinen myös taiteelliseen tulokseen, vaikka se ei ihan tärkein tavoite hankkeessa ollutkaan. Myös yleisö otti esityksen hyvin vastaan, ja saimme toivomuksia lisäesitysten järjestämisestä, mutta se ei valitettavasti ollut tämän hankkeen puitteissa mahdollista, Kuusela kertoo. Hallbäckille musikaalikokemuksen tärkeintä antia oli itsensä voittaminen. Parasta oli omien kykyjen tajuaminen. Oli hienoa huomata, että pystyi omaksumaan kaiken, vaikka alun perin ei ollut harmainta aavistusta, mihin oli lähdössä mukaan. Mielestäni on todella hienoa, että tällaisiin juttuihin panostetaan. Tavallinen ihminen ei voi ymmärtää, mihin saakka sitä voikaan yltää. 6

27 hanke poiki uusia harrastuksia Moni musikaalitähti on ammentanut hankkeesta voimaa myös muille elämänalueille. Uuden opetteleminen on aktivoinut jatkamaan kesken jääneitä opintoja tai tekemään itselle täysin uusia asioita. Mukaan lähteminen on vaatinut rohkeutta, jota osataan sitten käyttää muutenkin elämässä, Kuusela iloitsee. Moni hairilainen on jatkanut myös taideharrastustaan. Innostusta on riittänyt niin lauluryhmiin, harrastajateatteriin kuin keskiaikaisille markkinoillekin. Osa porukasta tapaa edelleen ajoittain ja pitää yhteyttä muun muassa Facebook-ryhmän kautta. Keski-ikäisten hiukset -hankkeen ensimmäisistä harjoituksista tulee pian kuluneeksi kaksi vuotta. Ympyrä sulkeutuu tutuin sävelin, kun yli sata musikaalitähteä matkaa yhdessä Tukholmaan katsomaan Hair-musikaalia. i lisätietoja Projektikoordinaattori tiina malmisalo turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi puh tiina.malmisalo@turku.fi hyvinvointiosassa kartoitettiin tähtien terveydentilaa Keski-ikäisten hiukset -hankkeen tarkoituksena oli musikaalin tekemisen ohessa tukea osallistujien hyvinvointia ja terveyttä. tarjolla oli monenlaista tukitoimintaa. Halukkaille järjestettiin hankkeen alussa ja lopussa terveystarkastukset. Hieman alle puolet tähdistä lähti mukaan selvittämään terveytensä tilaa muun muassa laboratoriokokeilla, verenpainemittauksella ja terveydentilakyselyllä. Suurimmat raportoidut ongelmat olivat ylipaino, kohonnut verenpaine ja erilaiset kiputilat. Yli puolella testatuista oli myös kohonnut riski sairastua -tyypin diabetekseen. tuloksia on tarkoitus analysoida tarkemmin yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa, peruspalvelutoimen palvelujohtaja maisa Kuusela summaa terveystarkastusten antia. tarjolla oli myös monialaisena yhteistyönä toteutettuja elämäntaparyhmiä, joiden vetämisestä vastasivat terveys- ja hyvinvointialan sekä esittävän taiteen opiskelijat. neljään ryhmään osallistui yhteensä noin neljäkymmentä henkilöä. Sekä opettajat että oppilaat kokivat ryhmät hyödyllisiksi, ja niiden toimintaa olisi tarkoitus jatkaa tulevaisuudessakin, Kuusela kertoo. lisäksi halukkaat saivat hankkeen aikana neuvoja tupakasta vierotukseen ja painonhallintaan. Hyvinvointiosa toteutettiin yhteistyössä turun ammattikorkeakoulun kanssa ja rahoitus saatiin KKi-ohjelmalta ja Pfizerilta. 7

28 remppa-raktori huristeli imatralla teksti noora moilanen Kuvat riitta Pellinen Suomimies-testirekan matkatessa toukokuun puolivälissä lappeenrannasta kohti etelä-savoa, puksutti imatralla remppa-raktori. traktorista ja kuuluttajankopista rakennetussa yhdistelmäajoneuvossa imatralaiset miehet pääsivät testaamaan kuntoaan Suomimies-hengessä. SuomiMies-rekka ei kurvannut aivan Imatralle saakka, joten Lappeenrannassa olleen SuomiMies-seminaarin jälkeen tuli puheeksi oma rekkakiertue. Mietittiin, että meillä on olemassa traktori ja kuuluttajankoppi sekä mahdollisuus tehdä lähes samanlaisia mittauksia kuin rekassakin tehdään, liikunnanohjaaja Riitta Pellinen Imatran kaupungin liikuntapalveluista kertoo. Kuuluttajankoppi verhoiltiin kiertuetta varten testiasematarkoitukseen sopivaksi ja traktorin ohjaimiin valjastettiin kaupungin kenttämies. Naisille on Pellisen mukaan tarjolla monenlaista toimintaa, joten tällä kertaa haluttiin järjestää toimintaa vain miehille. Tempausta suunniteltiin vähän huumorimielellä, eikä liian vakavasti. Silloin on matalampi kynnys lähteä mukaan. Uskon, että osallistumiskynnystä madalsi myös se, että tapahtuma on suunnattu ainoastaan miehille. Traktorissa mitattiin muun muas- sa verenpainetta, verensokeria ja tusvoimaa sekä tehtiin Polar-kuntotes- puristejä ja tasapainotestejä tasapainolaudalla. Kaupungin liikuntapalveluiden henkilökunnan lisäksi traktorissa oli mukana terveydenhoitopuolelta diabeteshoitaja, joka teki tyypin 2 diabeteksen riskitestejä ja kutsui riskiryhmään kuuluvia miehiä jatkoseurantaan. 8

29 kiertue sai miehiltä kiitosta Sanaa Remppa-raktorista levitettiin traktorimainoksin muun muassa kaupoissa ja suurissa paikallisissa tehtaissa, jotka työllistävät paljon miehiä. Lisäksi tapahtumia mainostettiin kaupungin verkkosivuilla. Liikkuvan testiaseman ympärille rakennettiin kolme tapahtumaa, joista kaksi oli päivätapahtumia toreilla ja kolmas iltatapahtuma paikallisen Prisman pihassa. Halusimme tavoittaa Remppa-raktorilla kaikenikäisiä miehiä. Toritapahtumissa testattavat olivat hieman vanhempia, ja Prisman pihassa pidetyssä iltatapahtumassa kävi selvästi enemmän myös työikäisiä, niin kuin ajatuskin oli, Pellinen kertoo. Imatran miehet käyttivät mahdollisuuden maksuttomiin testeihin hyvin hyödykseen. Remppa-raktoriin oli tulijoita jonoksi asti, ja testattuja saatiin kasaan kolmessa päivässä yli kaksisataa. Rempantarvettakin testeissä havaittiin. Vyötärönympäryksen mittaaminen paljasti, että sillä saralla miehillä on paljon tehtävää. Myös tyypin 2 diabeteksen riskitestissä tuli monelle korkeita pisteitä, joten ruokavaliossa olisi miehillä parannettavaa, Pellinen summaa testien tuloksia. Vaikka osalle tieto kehonsa kunnosta oli pieni järkytys, palaute tapahtumasta oli todella positiivista. Testien jälkeen miehille tarjottiin mahdollisuus pohtia yhdessä liikunnan ammattilaisten kanssa, mitä voisi jatkossa tehdä terveytensä kannalta toisin. Moni jäi testien jälkeen pitkäksi aikaa juttelemaan ja sanoi, että tulokset olivat todella herättäviä. Miehet kiittelivät liikuntapalvelujen jalkautumista kansan pariin ja mahdollisuutta selvittää, missä mennään oman kunnon suhteen, Pellinen kertoo tyytyväisenä. remppa-raktorille oma toimisto Liikuntatoimen järjestämän tempauksen vahvuus on, että he tuntevat paikalliset toimijat ja palvelut. Tällöin voidaan ohjata miehiä eteenpäin liikunnan tai tarvittaessa terveydenhuollon piiriin. Tapahtumissa jaettiinkin henkilökohtaisen palautteen lisäksi paljon KKI-materiaalia liikunnasta ja ravinnosta sekä tietoa Imatralla järjestettävistä ohjatuista tunneista ja erilaisista ryhmistä. Imatran kaupungilla on tarjolla miehille suunnattua ryhmäliikuntaa eli äijätunteja sekä matalankynnyksen Rapakunnosta kuntoon -ryhmä, vesiliikuntaa ja painonhallintakursseja. Lisäksi tarjolla on starttikursseja, joilla voi päästä vaikkapa kuntosali- tai vesijuoksuharrastuksen alkuun ilman tarvetta sitoutua aikatauluihin pidemmäksi aikaa, Pellinen kuvailee. Kokemukset traktorikiertueesta olivat niin positiivisia, että jatkoakin on luvassa. Remppa-raktorin konttori on perustettu Imatran urheilutalolle, jossa tehdään traktorikiertueelta tuttuja testejä sekä annetaan testien pohjalta liikuntaneuvontaa. i Seikkailu käyttöön [Kommentti] onni ja autuus kuntotestit ja kampanjointi eivät kulje vain rekassa kaupungista toiseen. Vaikka Suomimies seikkailee -rekkakiertue on tavoittanut vuoden 011 aikana lähes osallistujaa kuntotesteihin, edistetään miesten terveyttä tehokkaimmin paikallisin voimin, kuten imatralla. Suomimies seikkailee -kampanjan tavoitteena on ollut aktivoida miehiä liikkeelle ja pitämään huolta kunnostaan. lisäksi kampanjan synnyttämää aaltoa työkaluineen on tarjottu ammattilaisille helpottamaan oman toiminnan rakentamista. Suomimies seikkailee -seminaarikiertue kiersi 1 kaupunkia syksyllä 010 vieden viestiä miesten terveyden edistämisestä liikunta- ja terveysalan toimijoille. tarkoituksena on saada pysyvää oman kunnan ja paikallisten järjestöjen miehille suunnattua toimintaa, oli rekka sitten vieraillut kaupungissa tai ei. Suomimies seikkailee -kampanjan rento meininki helppojen kuntotestien ohella on kiinnostanut valtavasti miehiä. Kysyntää jatkokiertueelle ja Suomimiehen kuntotesteille on ollut paljon. KKi-ohjelma kannustaa edelleen kuntia ja järjestöjä hyödyntämään Suomimiehen kuntotestejä, maksuttomia materiaaleja sekä kehittämään liikuntaneuvontaa ja miesten liikuntaryhmiä paikallistasolle. Vahva paikallinen ote helpottaa seuraavan Suomimies seikkailee -kiertueen vierailua uusilla paikkakunnilla tulevina vuosina. Miia Malvela Ohjelmakoordinaattori Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

30 teksti noora moilanen Kuva tanja HellSten aikuisliikunnan asialla Suomen Kuntoliikuntaliitto ry juhlii tänä vuonna 0-vuotista taivaltaan aikuisliikunnan asiantuntijana ja suomalaisten liikuttajana. Juhlavuoden tuote on kaikille aikuisten ohjaus- ja valmennustyötä tekeville ja niistä kiinnostuneille suunnattu liikuttajakoulutus. 0 Kuntoliikuntaliitto järjesti ensimmäiset terveysliikunnan ohjaajakoulutukset jo 90-luvun lopussa. Liikuttajakoulutuksen kurssimoduleita pilotoitiin vuosituhannen vaihteessa yhteistyössä SLU-alueiden kanssa. Koulutusten aloittamiseen liittyi levinnyt ymmärrys terveysliikunnan merkityksestä. Ohjaajien osaamista lisäämällä voidaan aktivoida ihmisiä liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi, kertoo järjestöliikunnan kehittäjä Katja Arpalo Kuntoliikuntaliitosta koulutusten aloittamisen taustasta. SLU-alueet ja lajiliitot ovat olleet alusta saakka vahvasti mukana koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueet vastaavat myös Liikuttajakoulutuksen järjestämisestä. Olisi turhaa, että jokainen lajiliitto tekee oman kunto- ja terveysliikuntaa koskevan koulutuksen, joten se tarjotaan keskitetysti Kuntoliikuntaliiton ja SLU-alueiden yhteistyönä. Alueet tietävät parhaiten lähiseudun toimijat ja paikalliset tarpeet, joten osallistujiakin tavoitellaan lähinnä heidän kauttaan, Arpalo toteaa. Lajiliitoista edelläkävijänä yhteistyössä on toiminut Suomen Nyrkkeilyliitto ry. I-tason kuntonyrkkeilyohjaajakoulutus sisältää Liikuttajakoulutuksen perusosat ja Nyrkkeilyliiton oman lajiosion. 0 erityisosaamista aikuisten liikuttamiseen Liikuttajakoulutus on avoin kaikille aikuisten liikunnasta kiinnostuneille. Pääasiassa pyritään tavoittamaan vapaaehtoisia ohjaajia ja valmentajia, joista iso osa toimii urheiluseuroissa. Seuratoimijoiden lisäksi tavoitellaan lajittomia valmentajia, kuten kuntien työntekijöitä ja henkilöitä, jotka toimivat ohjaajina vaikkapa kyläyhdistyksissä. Kouvolan kaupungin työntekijöille järjestettiin keväällä 2011 oma Liikuttajakoulutus. Nuorisokeskus Anjalassa vapaa-ajanohjaajana työskentelevä Jenna Söyring lähti mukaan kartuttamaan omaa osaamistaan. Olen suorittanut liikunnan ammattitutkinnon ja ohjaan erilaisia ryhmiä työssäni. Ohjattavat ovat pääsääntöisesti lapsia ja nuoria, ja kimmokkeena koulutukseen lähtemiseen oli syventää tietoani aikuisliikunnan ohjaamisesta. Arpalon mukaan omien koulutusten järjestäminen aikuisten kanssa toimiville on tärkeää, koska aikuisliikunta ja sen ohjaaminen on hyvin erilaista kuin lasten ja nuorten valmentaminen. Aikuisten kanssa toimittaessa pitää ottaa erilaisia asioita huomioon. Koulutuksen tarkoituksena on antaa valmiuksia nimenomaan aikuisten kohtaamiseen ja liikuttamiseen. On tärkeää, että ohjaaja ymmärtää aikuisten liikkumisen motiivit, ja että aikuinen liikkuja ymmärtää, mikä on terveyttä edistävää liikuntaa. Myös Söyringin kokemuksen mukaan aikuisten ja lasten ohjaaminen vaatii erilaista lähestymistapaa. Ehkä suurin haaste aikuisten ohjaamisessa on motivoiminen. Lapset motivoituvat liikkumaan helposti leikin varjolla, mutta aikuisten innostaminen liikkumaan on hankalampaa. Aikuiset vaativat myös enemmän perusteluja sille, miksi asioita tehdään. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle perusteista, joten osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa ohjaamiskokemusta. Joillain koulutukseen osallistuvilla ei ole lainkaan kokemusta liikunnan ohjaamisesta. Tavoitteena onkin suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) periaatteiden mukaisesti yhden

31 harjoituskerran onnistunut vetäminen, Arpalo kertoo. Kattava käsitys terveysliikunnasta Koulutuksen laajuus on 50 tuntia, ja se sisältää kolme perusosaa sekä vapaavalintaisia osia. Ensin suositellaan käytäväksi Liikunta osana arkea -osio, jossa käydään läpi terveyttä edistävän liikunnan perusteita ja arkiliikunnan merkitystä terveydelle. Toisessa osassa keskitytään lihaskuntoon ja liikehallintaan ja kolmannessa osassa kestävyyskuntoon ja lihashuoltoon. Vapaavalintaiset osat voivat olla esimerkiksi lajiliittojen omia koulutuksia tai SLU-alueiden järjestämiä moduleita ja koulutuksia. Lisäksi Liikuttajakoulutuksen perusosissa käydään läpi ohjaamisen perusteita ja tehdään oppimistehtäviä. Söyringin mukaan parasta Liikuttajakoulutuksessa oli juuri monipuolinen kokonaisuus. Itselleni antoi todella paljon myös se, että meillä oli kasassa niin hyvä ryhmä. Ajatusten vaihtaminen toisten kanssa oli antoisaa. Tieto syvenee II-tason koulutuksessa Liikuttajakoulutuksen perusosien uudistaminen aloitettiin vuonna 2010, ja kokonaisuus vapaavalintaisine koulutuksineen valmistui syksyllä Tehty uudistus oli myös yksi syy siihen, että valitsimme Liikuttajakoulutuksen vuoden tuotteeksi. Suurimmat muutokset tehtiin lihaskunto-osiossa, jossa siirryttiin painottamaan toiminnallisuutta. Osiossa tähdätään monipuoliseen ja kokonaisvaltaiseen harjoitteluun, jossa käytetään hyödyksi arjessa ja eri lajeissa tapahtuvia luonnollisia liikemalleja, Arpalo kuvailee. Liikuttajakoulutuksen I-taso on saamassa jatkoa. Pilottivaiheessa olevan IItason koulutuksen tarkoituksena on syventää I-tasolla tai lajiliiton vastaavassa koulutuksessa saatua tietoa. II-taso on 120-tuntisena huomattavasti I-tasoa laajempi ja opiskelu on itsenäisempää. Suuren tuntimäärän vuoksi II-tason koulutuksessa päästään tekemään paljon käytännön ohjaamistyötä. Tavoitteena on suunnitella, toteuttaa ja arvioida kokonaisen harjoituskauden ohjel- ma. Pilotti suoritetaan Kainuussa, Vuokatin urheiluopistolla yhteistyössä Kainuun Liikunta ry:n kanssa. Koulutuksen vetämisestä vastaa Kuntoliikuntaliitto. Liikuttajakoulutukset antavat osallistujille eväitä aikuisliikunnan parissa toimimiseen. Arpalo muistuttaa, että ohjaajien kouluttamisella on positiivisista vaikutuksia myös seuratasolla. Ohjaajia kouluttamalla voidaan ylläpitää ja kehittää aktiivista seuratoimintaa. Heidän osaamiseensa panostamalla varmistetaan, että seuroissa säilyy laatu ja sitä myötä liikkujat. i Lisätietoja Järjestöliikunnan kehittäjä Katja Arpalo Suomen Kuntoliikuntaliitto ry katja.arpalo@kunto.fi puh , Kouvolan kaupungin työntekijöiden omassa Liikuttajakoulutuksessa oli henki korkealla. 31

32 teksti Sari KiVimäKi, KaiSa KoiVuniemi, Katariina tuunanen Kuvat Jiri Halttunen, tino-taneli tanttu liikkujan apteekki levittäytyy apteekissa liikunnan teemapäiviä, testejä ja liikuntaneuvontaa! liikkujan apteekki -hankkeen toimintatavat levittäytyvät ja terveysliikuntatietoa on saatavilla jatkossa yhä useammista apteekeista. Apteekkien liikunnan teemapäivät ovat tavoittaneet pilottipaikkakuntien asukkaita ja innostaneet heitä liikunnan pariin. Toiminta on lisännyt yhteistyötä paikallisten terveysja liikuntatoimijoiden kesken, ja apteekki on koettu luontevana kumppanina terveysliikunnan verkossa. Hankkeessa on lisätty ja päivitetty apteekkien henkilökunnan tietotaitoa liikunnan merkityksestä ja paikkakunnan liikuntapalveluista, joiden pariin asiakkaan voi ohjata. Apteekkeja löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Apteekki toimii osana kunnan laajaa palveluketjua kohdaten kaikenikäiset asiakkaat. Apteekilla on paikkakunnilla arvostettu asema ja sen työntekijät ovat oman alansa koulutettuja ammattilaisia. Liikkujan Apteekki vie terveysliikuntaa apteekkien arkeen, jolloin apteekki voi profiloitua niin kutsutuksi liikunta-apteekiksi. Monipuolistamalla toimintaansa apteekki luo kilpailuvalttia. kokemuksia toiminnasta Liikkujan Apteekki -hanke on toteutettu Varsinais-Suomessa, Satakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 15 pilottiapteekissa. Apteekit järjestivät SLUaluejärjestöjen (LiikU ry, PoPLi ry) kanssa liikunta-aiheisia teemapäiviä, joissa oli monipuolisesti tarjolla tietoa liikunnan merkityksestä ja paikkakunnan liikuntatarjonnasta sekä mahdollisuus osallistua kehonkoostumusmittaukseen. Hengitysliitto Helin paikallisyhdistykset olivat tapahtumissa vahvasti mukana ja lisäksi toimintaansa oli esittelemässä muitakin kansanterveysyhdistyksiä, kuntien liikunta- ja terveysalan toimijoita sekä yrityksiä. Osa tahoista teki apteekin kanssa ensimmäistä kertaa yhteistyötä terveysliikunta-asioissa. liikuntatietoutta apteekkiin Hankkeen alkuvaiheessa pilottiapteekkien yhdyshenkilöille järjestettiin koulutus, jossa käsiteltiin muun muassa liikunnan merkitystä, nykyisiä liikuntasuosituksia sekä liikuntaan liittyviä työkaluja. Lisäksi hanke tarjosi apteekkien henkilökunnalla koulutuksen, jossa

33 liikkujan apteekki -hanke Vuonna 010 käynnistyneen kolmevuotisen liikkujan apteekki -hankkeen päämääränä on tuoda terveysliikunta osaksi apteekkien kansanterveysohjelmia. Hankkeen käynnistyessä valmiita toimintamalleja ei ollut, vaan pilottivaiheen tarkoituksena on ollut kokeilla erilaisia apteekkiyhteistyön mahdollisuuksia ja kehittää apteekkimaailmaan istuvia toimintamuotoja liikunta-asioiden huomioimiseksi ja esille tuomiseksi. apteekkien arjessa tämä näkyisi konkreettisimmillaan liikunta-asioiden puheeksi ottamisena asiakasneuvontatilanteissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä KKi-ohjelman, Hengitysliitto Helin, Suomen apteekkariliiton sekä Slu-alueiden kanssa. pohdittiin liikunta-asioiden puheeksi ottamista asiakasneuvontatilanteissa. Yhtenä hankkeen tuotoksena kehitettiin apteekin astmapalveluun asiakkaita varten vapaavalintainen terveysliikuntamoduuli, johon astmapalveluun erikoispätevöityvät farmasian ammattilaiset pääsevät tutustumaan heille järjestetyssä koulutuksessa. Koulutusta jatketaan ensi vuonna, jolloin myös käynnistetään diabetespalveluun erikoistuvien liikuntakoulutus. esille nousseiden tarpeiden pohjalta hankkeen toimintamuotoja ja työkaluja tullaan kehittämään. Syksyllä 2012 toteutetaan Liikkujan Apteekki -koulutusten kierros, jonka tavoitteena on juurruttaa toimivia käytäntöjä, vahvistaa yhteistyötä sekä lisätä tietoa terveysliikunnasta ja paikallisesta liikuntatarjonnasta. Koulutusten kohderyhmänä ovat apteekit, kunnan terveys- ja liikuntatoimi sekä kansanterveysjärjestöjen paikallisyhdistykset. Koulutuskierros toteute- taan yhteistyössä KKI:n, SLU-alueiden, Hengitysliitto Helin ja Apteekkariliiton kanssa. Vaikka hankkeessa mukanaolo ei tuonut lisätuloja pilottiapteekeille, kannustavat ne yhdessä KKI:n, Hengitysliiton ja Apteekkariliiton kanssa muita apteekkeja tulemaan rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan terveysliikuntaviestin välittäjiksi. i Yhteistyö kasvussa Liikkujan Apteekki -hankkeessa liikunta-alan ammattilaiset ovat päässeet kurkistamaan apteekkimaailmaan ja pilottiapteekkien henkilökunta on tiedostanut liikunnan terveysvaikutukset ja liikunnasta puhumisen merkityksen. Kesällä 2011 toteutettiin puhelinhaastattelu pilottiapteekkien yhdyshenkilöille ja apteekkareille. Vaikka liikunta-asioiden puheeksi ottaminen asiakkaiden kanssa koettiin hankalaksi, kertoivat haastateltavat valmiuksiensa parantuneen ja asiasta puhumisen lisääntyneen. Apteekit kokivat saaneensa yhteyden kunnan liikuntatoimeen ja moni apteekki toivoi jatkossa tiiviimpää yhteistyötä. Toisaalta osassa pilottiapteekkeja syntyi erittäin toimiva yhteistyö apteekin ja kunnan liikuntaneuvontapalvelun välille. Yhteistyön periaatteena on, että apteekki neuvoo asiakasta liikunta-asioissa kykyjensä mukaan ja tarvittaessa ohjaa eteenpäin. Lisäksi lähes kaikissa apteekeissa on jaossa kunnan liikuntaesitteitä, KKI-materiaalia, kansanterveysjärjestöjen oppaita ja apteekkien omaa liikunta-aiheista materiaalia. toimintatapojen juurruttamista Pilottivaiheessa saatujen kokemusten ja teemapäivät syynissä Pilottiapteekkien liikunta-aiheisten teemapäivien merkitystä osallistujille selvitettiin tapahtumista kootun seurantaryhmän avulla syksyllä 010. Seurantaan tuli mukaan 0 7-vuotiaita miehiä (n=1) ja naisia (n=46), joilla kehonkoostumusmittaustulos antoi viitteitä kohonneesta terveysriskistä. Seurannan tuloksia tarkasteltiin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitokselle tehdyssä pro gradu -tutkielmassa, jonka mukaan apteekeissa toteutetuilla mittauksilla pystyttiin tavoittamaan oikea kohderyhmä. Seurantaan valikoituneet henkilöt harrastivat keskimäärin vähemmän liikuntaa kuin suomalaiset yleensä, eivätkä yltäneet nykyisiin liikuntasuosituksiin. Yli puolet mittauksiin osallistuneista tuli varta vasten paikalle mittausten vuoksi ja saadakseen tietoa ravinnosta, painonhallinnasta tai liikunnasta. Kaikki tutkittavat kokivat tapahtuman hyödylliseksi ja 7 % ilmoitti saaneensa tapahtumasta uutta tietoa. informaatio ja kehonkoostumusmittaus innostivat tutkittavia kiinnittämään huomiota nykyisiin elintapoihinsa muun muassa lisäämällä liikuntaa, muuttamalla ravitsemustottumuksia ja pudottamalla painoa. neljäsosa vastaajista ilmoitti aloittaneensa uuden liikuntaharrastuksen. muutokset elintavoissa näkyivät tuloksissa naisten osalta pienentyneenä rasvaprosenttina ja viskeraalirasvan määränä. miehillä muutokset kehonkoostumuksessa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. apteekin henkilökunta koki liikuntateemaisen tapahtuman helpottavan liikunta-asioiden puheeksi ottamista. Päivät toivat vaihtelua henkilökunnan työnkuvaan ja innostivat myös heitä lisäämään liikuntaa. lähde tuunanen K liikuntaneuvonnan vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja kehon koostumukseen. Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma. terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto.

34 Översättning till svenska Kitty Seppälä Långtradarturnéen mätte FinskaMän K IFFL-programmets och samarbetskumpanernas gemensamma styrkeprov FinskaMän på äventyr -långtradarturnéen åkte i maj och september omkring i Finland och uppmuntrade finska män att röra på sig. SuomiMies-långtradaren besökte allt som allt 30 olika orter och erbjöd konditionstest åt sammanlagt personer. Av dessa var män. Förutom konditionstest fick männen rikligt med vägkost för förbättrandet av sin livsstil. Diabetesförbundet tydliggjorde risken för typ 2 diabetes, Andningsförbundet Heli mätte lungornas kondition och på Reumaförbundets TULE-servicestation testades ledrörligheten hos de FinskaMännen. Blodtryck och blodsockervärden kunda också mätas på flera orter. Dessutom gavs information i näringsfrågor. T.ex. Hjärtförbundets Hjärtmärke-utställning gav råd om bättre val. Lokala idrottsföreningar och städernas motionsservice var ofta representerade på de olika evenemangen. Grenar som presenterades var bl.a. skike-terrängrullskridskoåkning, geo-orientering, stavpromenad, orientering och träning med klot (kettlebell). På några orter kunde man t.o.m prova på tennis, laser-skytte och att ta sig ner för berg! Antalet testade i de olika städerna varierade mellan fyrahundra och upp till över sexhundra. Testrekordet förbättrades otaliga gånger under långtradarturnéen. Slutligen hemfördes segern av åboborna, i avslutningsevenemanget testades 669 män under dagens lopp. Under mellandagarna mellan stadsevenemangen tisdagar och torsdagar parkerades testlångtradaren på välbesökta servicestationer i viktiga knutpunkter. Rekordet för dem som testades på en servicestation togs under evenemanget på Shell Zeppeliini, där gjordes sammanlagt 216 test. Bild KKI-ohjelma Tilläggsinformation Stillasittandet, den nya utmaningen för hälsomotionen K Mera motion eller mindre sittande? var den stora frågan under de Riksomfattande Hälsomotionsdagarna i slutet av september på UKK-institutet i Tammerfors. Hälsomotionsförespråkarna samlades i två välfyllda salar för att dryfta detta allvarliga dilemma; många av dagens tal behandlade sittandet som ett hot mot hälsan. Motion under fritiden har ökat bland de arbetsföra men utöver det har rörelsen bara minskat. Hela dagen sitter vi på jobbet, arbetsresorna görs sittande i bil och kvällarna tillbringas sittande framför televisionen eller datorn. Forskning påvisar oroväckande mycket att hotet stämmer. Två tredjedelar av EU:s vuxna befolkning sit- ter för mycket för att hälsan skall bevaras. Finland är på topp bland de sittande länderna. 46 procent av kvinnorna och 51 procent av männen sitter dagligen åtminstone sex timmar. Sittandet förorsakar sjukdomar i stöd- och rörelseorganen. Dessa sjukdomar är ofta orsaken till nedsatt arbetsförmåga som leder till för tidig pensionering. Om man sitter över sju timmar per dag kan man se en fördubbling av risken för högt viktindex. Det är också svårare att bevara sin normala vikt för dem som sitter mycket. Dessutom vet man att sittandet har samband med hjärtsjukdomar och högt blodsocker. UKK-institutets direktör Tommi Vasankari avslutade sitt anförande med att konstatera att mängden av sittandet är självständig riskfaktor för dödlighet, oberoende av hur lite man rör på sig, speciellt om man dagligen sitter över sex timmar. Hur länge barn och ungdomar sitter har kartlagts bl.a. i projektet Skolan i rörelse (Liikkuva koulu). Forskningschef Tuija Tammelin från LIKES Stiftelsen för forskning i idrott och hälsa redovisade för resultaten, som mycket liknar de vuxnas. De äldre i skolan sitter redigt över åtta timmar varje dag. Enbart televisionstittandet överskrider dagligen två timmar för hälften av högstadiets elever. För att inte tala om tre speltimmar vid datorn både vardagar och veckoslut, vilket är typiskt i synnerhet för pojkar, rapporterar Tammelin. Raija Laukkanen, Polar Electro Ab:s idrottsvetenskapliga direktör kom med 34

35 Bild Kari Vainio Åbo upphöjdes vanliga medelålders till stjärnor K Keski-ikäisten hiukset paluu nuoruuteen -projektet (fri översättning: Medelålders Hår tillbaks till ungdomen) sina egna forskningsbaserade rekommendationer för mängden sittande, och hälsomotionsfolket förstod henne. Ungefär sju timmar stillasittande per dag verkar vara den mängd sittande som kroppen klarar av också under en längre tid, enligt forskningen. Kontinuerligt sittande bör avbrytas emellan, regelbundna pauser är att rekommendera. En bra tumregel är att undvika över två timmars oavbrutet sittande. Källor 21. Riksomfattande hälsomotionsdagar , UKK-institutet, Tammerfors Laukkanen R. & Vuori I. Vaarantaako istuminen terveytesi? Finlands Läkartidning 39/2010 vsk 65. samlade över hundra vanliga åbobor för att göra musikteater tillsammans. Efter en intensiv träning uppfördes sju slutsålda Hair-musikalföreställningar i evenemangcentret Logomo våren Till denna medelåldersmusikal söktes deltagare öppet bl.a. i tidningar och lokaltelevision. Projektets målsättning var att få ihop deltagare. När övningarna satte igång hösten 2009 var närmare 200 ivriga musikaldeltagare med, berättar Maisa Kuusela, producent för musikalen och servicechef inom Åbo grundtrygghetsverksamhet. Projektet införlivades med Åbo kulturhuvudstadsår och programmet Åbo 2011 och för förvekligandet ansvarade Åbo stads social- och hälsosektor. Ändamålet med projektet var förutom att åstadkomma musikalen också stöda deltagarnas välmående och hälsa. Mångsidig stödverksamhet erbjöds. Frivilliga hälsogranskningar ordnades i början och slutet av projektet. Lite färre än hälften av stjärnorna granskade sin hälsa bl.a. genom laboratoriemätningar, blodtrycksmätning och hälsoförfrågan. De största problemen var övervikt, förhöjt blodtryck och olika smärttillstånd. Över hälften av de undersökta hade en förhöjd risk att insjukna i typ 2-diabetes, summerar Kuusela. Mångahanda livsstilsgrupper erbjöds, vilka genomfördes genom studerandesamarbete inom hälso- och välmåendebranschen samt av kulturstuderanden. Sammanlagt fyrtio personer deltog i fyra grupper. Både lärare och studeranden upplevde att grupperna var nyttiga och det är meningen att fortsätta verksamheten i framtiden, berättar Kuusela. Tilläggsinformation Projektkoordinator Tiina Malmisalo Åbo stads social- och hälsosektor tel tiina.malmisalo@turku.fi 35

36 KKI-ristikko Kropan rasittamisen ja fyysisen toiminnallisuuden lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta -> Kipinät-lehti. Ristikon laatija Harto Hakonen 36

37 SLU-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto Viidellätoista SLU-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. SLU-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Mikko Ikävalko, Puh , fax. (05) Kotipolku 2, Imatra Etelä-Savon Liikunta ry Liisa Haikonen, Puh , fax. (015) Ristiinantie 1, Mikkeli Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Merja Palkama, Puh , fax. (09) Olympiastadion, Eteläkaarre, Helsinki Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Harri Appelroth, Puh , fax Sarvijaakonkatu 32, Tampere Kainuun Liikunta ry Matias Ronkainen, Puh Kauppakatu 21, Kajaani Keski-Pohjanmaan Liikunta ry Satu Heinoja, Puh. (06) , fax. (06) Mannerheiminaukio 7, Kokkola Keski-Suomen Liikunta ry Jyrki Saarela, Puh , Rautpohjankatu 10, Jyväskylä Kymenlaakson Liikunta ry Hanna-Leena Halonen, Puh , fax. (05) Ilmarinkuja 3, Kouvola Lapin Liikunta ry Arto Piuva, Puh Hallituskatu 20 B 7, Rovaniemi Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. (02) , fax. (02) Yliopistonkatu 31, Turku Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fi Puh. (02) , Liisankatu 11, PL 34, Pori Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi Puh. (06) , fax. (06) Keskuskatu 6, 3. krs., Seinäjoki Pohjois-Karjalan Liikunta ry Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fi Puh Rantakatu 35, Joensuu Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry Kari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fi Puh , fax. (08) Sammonkatu 6, Oulu Pohjois-Savon Liikunta ry Sohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fi Puh. (017) , , fax. (017) Haapaniemenkatu 10 A, Kuopio Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fi Puh. (03) , fax. (03) Urheilukeskus, Lahti 37

38 KKI-materiaalit Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material 1. KKI-yleisesite 2. Koulutustukiesite - sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen 3. IFFL-broschyr med allmän information - innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd 4. KKI-kuntokortti - yhden vuoden seurantakortti 5. Julisteet - Usein ulkona / Ofta ute I form för livet, 43 x 63 cm - Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi, 42 x 59,4 cm (A2) - SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm (A2) 6. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitusohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle - vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin 7. IFFL-motionshandbok - motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna. - tips för god ergonomi samt gott sinnelag 8. KKI-kunto-opas sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman - vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen 9. IFFL-motionshandbok innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen 10. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin - ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi 11. Ta chansen, låt det bli en vana! - under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra filis - innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter 12. SuomiMiehen kunto-opas - miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden - vinkkejä eri liikuntalajeista 13. Konditionshandbok för finska män - ett konditionsprogram uttryckligen för män - ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä Maksuton KKI-materiaali, numero KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon - turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa - kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan 15. SuomiMiehen säätöjä - kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä - 8 sivua, kuvitettu 16. SuomiMiehen Sanomat - kevyt lukumateriaali miehille - SuomiMiehen kuntotestit, Sporttiukot, hyvät eväät, maalaislääkärin vinkit ja työkaverien merkitys - 8 sivua, painettu sanomalehtipaperille 17. Paino hallintaan - täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa - asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta - reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen 18. Suunnista voimavarojesi lähteille - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää 19. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä - esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juurrutettuja liikuntaneuvontamalleja - 32 sivua 20. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta SuomiMiehen Sanomat Maksuton KKI-materiaali, numero 16. SuomiMiehen säätöjä Maksuton KKI-materiaali, numero 15. Paino hallintaan Maksuton KKI-materiaali, numero

39 KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla. Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille. 21. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät - 44 sivua 22. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan - 32 sivua 23. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia - 40 sivua 24. Liikunta sopii kaikille soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen - 32 sivua 25. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa - lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet - 28 sivua 26. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet - 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista - 28 sivua 27. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn - selkeät kuvalliset liikeohjeet - 44 sivua 28. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia - 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista - 24 sivua 29. Toiminnallinen harjoittelu 10 - tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla - 40 sivua Muut julkaisut 30. Reseptillä liikkeelle Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi - 50 sivua Videot, DVD:t ja CD:t Toimintakykyä vedestä Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 28. Toiminnallinen harjoittelu Virikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 29. Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kautta KKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut. 31. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista - mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min - DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min - fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet Tilauspalvelu löytyy osoitteesta Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma 39

40 KKI-toimisto Viitaniemente 15a, Jyväskylä ohjelmajohtaja Jyrki Komulainen KKI-neuvottelukunta Puheenjohtaja Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö Jäsenet Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry Elina Karvinen, Ikäinstituutti Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tommi Vasankari, UKK-instituutti Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ohjelmakoordinaattori Miia Malvela hankevalmistelija hanketuet Elina Tarkiainen kehittämispäällikkö Liisamaria Kinnunen KKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, Helsinki kenttäpäällikkö Sari Kivimäki tiedotussihteeri Anna Suutari tapahtumakoordinaattori Niina Valkama tiedottaja Kipinät-lehti Katri Väisänen materiaalitilaukset toimistosihteeri Sari Muhonen maksatukset toimistopäällikkö Pirjo Tolvanen Kipinät-lehden 2/2011 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.