Kun musiikin lumo tempaisi mukaansa

Transkriptio

1 2014 Kun musiikin lumo tempaisi mukaansa Sivut 6 9 Vaikuttavaa kuntoutusta pienryhmässä Sivu 6 NEURONIN kuntoutuspalvelut 2014 Sivut Enemmän vapautta elämään sähköstimulaatiohoidon avulla Sivut Simulaatioharjoittelulla osaamista terveydenhuoltoon Sivut Vertaistuesta voimaa! Sivut

2 Pääkirjoitus Tietokonepelit, musiikki ja kuntoutus Tietokonepelien yhdistäminen kuntoutukseen tuo piristävää lisämaustetta harjoitteluun. Peliohjelmia voidaan käyttää tasapainoharjoittelussa tai käden motoriikkaa, näönvaraista hahmottamista, huomiointikykyä ja tarkkaavuutta kehittävässä harjoittelussa. Tietokoneen näyttö toimii virtuaalisena ympäristönä, jonka vaatimusten mukaisesti tahdonalaiset suoritukset on säädettävä. Pelaaminen voi antaa lisää motivaatiota harjoitella useammin ja pitempiä aikoja kerrallaan. Kun harjoittelu yhdistyy hauskaan pelaamiseen, voi siihen käytetty aika pidentyä huomattavasti ja hyvän kuntoutustuloksen kannalta riittävä määrä toistoja saavutetaan vaivattomasti. Viime vuosina on saatu yhä enemmän näyttöä musiikin kuuntelun positiivisista vaikutuksista kuntoutumiseen. Sen on havaittu edistävän tarkkaavuuden ja muistin kuntoutumista, mutta sen myönteiset vaikutukset ulottuvat myös motoriseen oppimiseen. Tässä lehdessä kerrotaan tarkemmin Savonia-ammattikorkeakoulun hankkeesta, jonka tarkoituksena on edistää musiikkia työssään hyödyntävien ammattilaisten kuten aivohalvauskuntoutuksen parissa työskentelevien henkilöiden musiikkipedagogiikan osaamista. Kokemukset tietokonepelien ja musiikin hyödyistä ovat olleet myönteisiä ja tieteellistä näyttöä niiden vaikuttavuudesta kertyy koko ajan lisää. Niihin pohjautuvia menetelmiä voidaan helposti soveltaa myös kotona tapahtuvaan harjoitteluun, jolloin tehokas kuntoutus onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta. Kauko Pitkänen Ylilääkäri, Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Vs. professori, neurodegeneratiiviset sairaudet ja kuntoutus Kliinisen lääketieteen laitos, Kuopion kampus, Itä-Suomen yliopisto TUTKIMUKSIA EEG-monitorointipannan kehittäminen ja kliininen validointi Pasi Lepola Tutkijakoulutettava, FM Itä-Suomen yliopisto EEG:n mittaus on tärkeässä roolissa tajuttoman potilaan aivojen toiminnan häiriöiden varhaisessa diagnosoinnissa ja hoidon mahdollisimman varhaisessa aloittamisessa. Valitettavasti ensihoitotilanteissa aivojen sähköistä toimintaa (EEG) ei kuitenkaan yleensä mitata. Tämä johtuu siitä, että markkinoilla olevat kömpelöt anturit ovat hitaita ja vaikeita asettaa potilaaseen oikeaoppisesti. Meneillään olevan tutkimuksen tavoitteena on kehittää uudentyyppinen kertakäyttöinen magneettikuvauksen (MRI) ja tietokonetomografian (CT) kanssa yhteensopiva EEGmonitorointipanta aivojen sähköisen toiminnan mittaukseen. Tavoitteena on myös selvittää EEG-monitorointipannan soveltuvuutta erilaisten aivotoiminnan häiriöiden kuten esimerkiksi status epileptikuksen diagnosointiin ja hoidon seurantaan. Mittaukset toteutetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kliinisen neurofysiologian, neurologian ja tehohoidon osastoilla. Tämän lisäksi osa mittauksista suoritetaan myös ensihoidon yhteydessä. Asiantuntija-arvioiden mukaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on vuosittain lähes jopa 1000 sellaista aikuispotilasta, joilla EEG-monitorointipanta mahdollisesti merkittävästi helpottaisi, nopeuttaisi ja/tai parantaisi diagnostiikkaa. Koko maan mittakaavassa kyseisenlaisia potilaita voisi olla useita tuhansia. Mitä nopeammin aivovammapotilas pääsee oikeaan hoitoon, sen parempi toipumisennuste ja sitä lyhyempi kuntoutusjakso on odotettavissa. Näin ollen EEG-monitorointipannan merkitys aivovammapotilaiden kuntoutusjakson pituuteen voi olla erityisen suuri. Parhaimmassa tapauksessa kehitettävä menetelmä voi johtaa läpimurtoon aivotoiminnan häiriöiden varhaisessa diagnostiikassa ja potilaan hoidon suunnittelussa. LK Aleksi Sihvonen Musiikin kuuntelu tehostaa aivojen kuntoutumista infarktin jälkeen Aivoinfarktin tiedetään aiheuttavan stressihormonien kuten kortisolin ja beeta-endorfiinin erityksen häiriöitä. Musiikin kuuntelun on osoitettu muuttavan näiden hormonien eritystä päinvastaiseen suuntaan. Musiikki vaikuttaa myös oksitosiinin erittymiseen, joka vähentää kokeellisessa aivoinfarktissa aivokudoksen tulehdusreaktiota, pienentää kokeellisen infarktin kokoa ja suojaa aivojen hermosoluja stressin vaikutuksilta. Laulamiseen pohjautuva puheterapia parantaa puheen tuottamista afasiapotilailla, ja sen vaikutus on voitu osoittaa kuvantamistutkimuksin. Tutkimuksen avulla selvitetään musiikin kuuntelun vaikutuksia aivoinfarktipotilaan kuntoutumisessa. Magneettikuvantamisella selvitetään aivoinfarktin tarkka sijainti, laajuus ja vaikutus aivoalueita yhdistäviin hermoratoihin ja hormonimittauksin selvitetään musiikin kuuntelun vaikutusta aivoinfarktin jälkeiseen stressitilaan. Tässä tutkimuksessa arvioidaan myös kuntoutujien kognitiivista toipumista standardoiduilla neuropsykologisilla testeillä. Tutkimus valottaa musiikin ja kielen yhteistä neuraalista perustaa aiempaa tarkemmin. Sen odotetaan vahvistavan tieteellistä näyttöä musiikin kuuntelun vaikuttavuudesta aivoinfarktin jälkeisessä kuntoutuksessa, erityisesti musiikin tuomasta lisäarvosta perinteisten kuntoutusmuotojen tehostajana sekä antavan uutta tietoa siitä, mihin musiikin kuntouttava vaikutus toipuvissa aivoissa perustuu. Liittyy väitöskirjatyöhön: Laaja-alaisen kognitiivisen stimulaation vaikutus aivoinfarktin jälkeiseen stressitilaan ja kuntoutumiseen. Turun yliopisto Sisältö Tietokonepelit, musiikki ja kuntoutus...2 Fysiomusa Kun musiikin lumo tempaisi mukaansa Mieli virkistyy pyörätuolitanssissa...9 Neuronin palvelut Simulaatioharjoittelulla osaamista terveydenhuoltoon Seksuaalisuuden kohtaaminen kuntoutustyössä Vertaistuesta voimaa! Enemmän vapautta elämään sähköstimulaatiohoidon avulla Julkaisija: Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Toimitus: Anniina Poutiainen Ulkoasu ja taitto: Mainostoimisto Crealab Oy Painopaikka: Kopijyvä, 2013

3 YHTEISTYÖRAPORTTI Fysiomusa MEOK-hanke ja yhteistyö Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin kanssa Annukka Knuuttila, FM, toiminnallinen musiikkiterapeutti MEOK-vastuukouluttaja Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja Tanssin yksikkö Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron ja Kuopion konservatorio aloittivat koulutus- ja konserttiyhteistyön vuonna MEOK-hanke mahdollisti uudenlaisen ja laajemman yhteistyön, johon sisällytettiin Fysiomusa-projekti, MEOK-täydennyskoulutusopiskelijoiden koulutusvierailu ja Savonia-ammattikorkeakoulun musiikkipedagogiopiskelijoiden harjoitteluperiodit toiminnallisten musiikkituokijoiden ohjaajina. Ainutlaatuinen Fysiomusa-projekti Neuronin fysioterapeutit ja MEOK-hankkeen vastuukouluttaja toteuttivat nk. Fysiomusa-projektin, jossa kokeiltiin erityisesti länsimaisen taidemusiikin eri tyylisuuntien soveltuvuutta aikuisten ja nuorten kuntoutujien fysioterapiaryhmissä. Musiikin toimivuutta pyrittiin arvioimaan niin työntekijän kuin asiakkaidenkin musiikkimieltymysten näkökulmasta sekä liikkeiden rytmityksen ja liikesuoritusten motivoinnin kannalta. Fysioterapeutit ja MEOK-hankkeen vastuukouluttaja tapasivat toisensa puolentoista vuoden aikana kahdeksan kertaa (yht. 12 työtuntia ajalla 5/11 1/13). Tapaamisissa kartutettiin musiikkitietoutta, kuunneltiin näytteitä, etsittiin fysioterapiaryhmissä kokeiltavia sävellyksiä sekä keskusteltiin kokemuksista. Musiikkia kokeiltiin niin sali- kuin allasympäristössä. Fysiomusaan sisältyi myös hankkeen täydennyskoulutusopiskelija, musiikkipedagogi Tiina Jortikan koulutuskerta äänenkäytöstä ja hengityksestä. Projektin havaintoja Fysioterapeutit kokivat, että musiikki voi toimia oivallisesti kuntoutujan apuna sairauden työstämisessä. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että klassinen musiikki tuntui aktivoivan kuntoutujia enemmän ryhmäkeskusteluun ja herätti heissä ehkä monipuolisemmin tunteita kuin muunlainen musiikki. Musiikki oli tuonut kuntoutujien musiikillisen osaamisen ja harrastuneisuuden esiin ja sitä kautta tasaarvoa kuntoutujan ja ryhmän ohjaajan väliseen suhteeseen. Vaikka klassinen musiikki sinänsä todettiin ryhmissä toimivaksi, todettiin eri musiikkilajien yhdistämisen huomioivan paremmin kuntoutujien erilaiset musiikkimaut ja antavan ehkä parhaimman lopputuloksen kaikkien kuntoutujien kannalta. Äänenkäytön ja hengityksen koulutuskerralla tehdyt harjoitukset koettiin tarpeellisiksi ja helposti siirrettäviksi ryhmiin. Kokemuksia musiikeista Barokin aikaiset sävellykset, erityisesti menuetit (esim. Lully), koettiin tanssillisuutensa vuoksi hyvin käyttökelpoisiksi ja hovimusiikin tunnelmat innostivat kuntoutujia heittäytymään erilaisiin rooleihin. Wienisläisklassismia edustaneiden säveltäjien, Haydn, Mozart ja Beethoven, tuotannosta löytyi paljon fysioterapiassa hyödynnettävää musiikkia. Romantiikan ajan tunteita ja tunnetiloja korostava musiikki tuntui aktivoivan erityisesti kuntoutujien tunnemaailmaa (esim. Tsaikovskin Pähkinänsärkijä, Bizet`n ooppera Carmen, Sibeliuksen Tuonelan Joutsen) Sen sijaan projektissa kokeiltujen 2000-luvulla sävellettyjen teosten musiikki koettiin erittäin haastavaksi niin ohjaajalle kuin kuntoutujillekin ja vaikeimmin yhdistettäväksi liikkeisiin. Tutkimuskohteita ja kehittämisideoita Projektin havainnot nostivat esille mielenkiintoisia tutkimuskohteita: Millainen musiikki aktivoi liikettä? Millainen musiikki aktivoi mitäkin aluetta liikeaivokuorella? Fysioterapeuttien mielestä musiikkitietoutta ja poikkitaiteellisuutta tarvittaisiin enemmän tämän päivän fysioterapiakoulutukseen, samoin äänenkäyttöön ja hengitykseen liittyvää käytännön tietoutta. Kuntoutujien musiikin harrastamisen mahdollisuudet olisi hyvä ottaa huomioon myös osana GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling). Antoisaa yhteistyötä aidossa vuorovaikutuksessa Fysiomusa-projektissa mukana olleet fysioterapeutit totesivat, että projekti on innostanut lisäämään ja kehittämään musiikin käyttöä Neuronissa. Tulevaisuudessa musiikin käyttö tulee laajentumaan ja sitä kehitellään edelleen yhtenä neurologisen kuntoutuksen työvälineenä. Savonia-ammattikorkeakoulun Musiikin ja tanssin yksikölle Neuron on puolestaan antoisa yhteistyökumppani, jonka kanssa konkretisoituu aidossa vuorovaikutuksessa ammattikorkeakoulun ideologian mukainen yhteistyö työelämän kanssa. 4 5

4 Kun musiikin lumo tempaisi mukaansa Millainen vaikutus voikaan musiikilla olla fysioterapiassa Anne Ruokonen, fysioterapeutti Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Musiikki on ollut tärkeä asia Anne-Marie Niskaselle koko elämän ajan. Omaa musiikkipolkuaan miettiessään hänen on helppo nostaa esille joitakin kappaleita. Varhaisimmat musiikkimuistot liittyvät lapsuuteen, missä Metsäradiossa soi Iltatuulen viesti tai Eino Grön lauloi Kultaisista korvarenkaista. Nuo kappaleet kuullessani lapsuusajan muistot nousevat mieleeni joka kerta, kertoo Niskanen. Musiikin avulla hän on selvinnyt monista elämän vaikeista asioista. Oman mielimusiikin kuunteleminen on vienyt ajatukset pois kivusta ja antanut uutta toivoa, Anne-Marie kuvailee. Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen sairastumisen aika, kun selkäkivut olivat niin kovat, ettei hän pystynyt istumaan eikä kävelemään. Hän kertoo usein nukahtaneensa kuulokkeet korvillaan. Kuntoutusjaksoille olen aina ottanut mukaan mieluisia levyjä, joita sitten huoneessa kuuntelen ja nautin, Anne-Marie kertoo. Hän muistaa ajan, kun oli Neuronissa laitoskuntoutusjaksolla ja siellä järjestettiin päivätanssit. Olisi tehnyt mieli mennä mukaan, mutta silloin kynnys oli vielä liian korkea ylitettäväksi, kannustuksesta huolimatta. Ajattelin, että en pysty enää tanssimaan enkä osallistumaan, koska en pysty kävelemään, hän jatkaa. Onneksi Niskanen uskalsi vähitellen ylittää tuon kynnyksen ja lähteä puolisonsa kannustamana konsertteihin ja artistien ravintolakeikoille. Vajaa pari vuotta sitten Anne-Marie Niskasen kuntoutuspolulla tapahtui iso myönteinen muutos kun hän aloitti yhteistyön fysioterapeutti Tanja Tuppuraisen kanssa. Musiikista tuli kokonaisvaltainen kokemus, ei ainoastaan psyykkisesti vaan myös fyysisesti ja vähitellen myös sosiaalisesti. Yhteistyössä fysioterapeutti Tanja Tuppuraisen kanssa musiikista tuli Anne-Marie Niskaselle kokonaisvaltainen kokemus. Mistäs sen tietää mihin pystyy, ennen kuin kokeilee... Anne-Marie ja Tanja muistelevat musiikki-innostuksen alkuaikoja. He ottivat musiikin mukaan jumppaan vähitellen ja huomasivat sen auttavan liikkeiden tekemisessä. Ilman rytmikästä musiikkia kokeilimme, kuinka jotkut liikkeet esim. keskilinjan ylitys ja pitkät liikesarjat olivat todella vaikeita hahmottaa, mutta sitten löysimme musiikin liikkeiden tueksi, iloitsevat sekä terapeutti että kuntoutuja. Aluksi musiikki soi taustalla hiljaa, mutta vähitellen Anne-Marie ja Tanja ottivat enemmän liikesarjoja erilai- siin rytmeihin ja siitä kaikki alkoi, Marko Maunukselan Tiimalasi-kappaleesta. Mietimme koreografioita ja laitoimme kiireesti ajatuksemme paperille, sitten harjoittelimme ja kuviot hyväksi havaitsimme, kertaavat naiset innoissaan. Anne-Marie kertoo suorastaan hurahtaneensa koreografioiden tekemiseen ja hän esittelee tottuneesti paperille kirjoittamiaan liikesarjoja. Olen innolla etsinyt kappaleita, joissa on juuri se oikea rytmi, jolloin ei kerta kaikkiaan voi olla paikoillaan ja sitten vain miettimään musiikkiin sopivia liikkeitä Anne- Marie tiivistää ja saa koreografian tekemisen kuulostamaan mielenkiintoiselta. Saadaksesi ilosta kunnolla irti, sinun on jaettava ilo jonkun kanssa Tanjan ja Anne-Marien yhteistyö on sujunut saumattomasti ja terapeutin kannustava palaute on antanut lisämotivaatiota Anne-Marielle yrittää yhä vaativam- 6 7

5 huomannut usein tehdessäni pieniä kotiaskareita, vaikkapa hämmentäessäni riisivelliä, tekeväni sitä jonkun radiosta tulevan tutun, harjoittelemamme kappaleen tahtiin. Musiikin lumon voi siis hänen kohdallaan ajatella kuuluvan päivään jokaiseen, kuuluvan aamuun ja iltaan, jos ikivihreää iskelmää lainataan. Mieli virkistyy pyörätuolitanssissa Pystyisimme tekemään paljon enemmän asioita, jos emme jo etukäteen luulisi niitä mahdottomiksi pia kuvioita. Anne-Marie kertoo, että Tanjan kanssa on ollut helppo tehdä liikesarjoja ja toteuttaa ajatuksia musiikin tuomista tunteista. Tanjalla on kilpatanssitaustaa, joten rytmi ja kaikenlaiset liikkeet ovat hänelle helppoja ja hän kannustaa sekä innostaa aina kokeilemaan uutta, Anne-Marie valottaa yhteistyön myönteisiä puolia. Yhdessä tekemisen tunteen hän kokee hyvin vahvasti ja lisää Tunne, kun liikkeiden ohjeet ovat paperilla ja teemme näitä sitten yhdessä, on kuin suorastaan leijailisin musiikin vietävänä. Anne-Marien mielestä koreografioihin sopivassa musiikissa on positiivinen tunnelma. Itselle mieluinen musiikki kolahtaa ja siinä on hyvä fiilis, joka vie mennessään, hän kuvailee musiikin valintaa. Nykyään musiikkia on tarjolla lähes rajattomasti. Anne-Marie etsii mieluista tanssittavaa tällä hetkellä pääosin Spotifystä ja musiikkia hän hyödyntää laaja-alai- sesti kotimaisesta iskelmästä kansainvälisiin rytmeihin. Reggaeton on nyt ehdottomasti in musiikkilajeista, kuvailee Anne-Marie ja keinahtaa ikään kuin vakuuttaakseen kuulijansa musiikin voimasta. Reggaetonin tarttuva rytmi saa varmasti jähmeimmänkin immeisen liikuttamaan vartaloaan, vakuuttaa Anne-Marie ja laittaa musiikin soimaan ja se toimii. Musiikki ja koreografiat ovat Anne- Marien perheen yhteinen juttu. Tyttäreni on tilannut minulle reggaeton-levyjä ulkomailta ja miehelleni näytän aina tehdyt koreografiat ja kysyn mielipidettä jostakin liikkeestä, että toimiiko vai eikö toimi, hän kuvaa perheen osallistumista ihanaan reggaetoniin. Ihmisen elämän mittaiseen musiikkipolkuun liittyen Anne-Mariella on mielenkiintoinen näkökulma. Omaa musiikkipolkuasi tarkastelemalla huomaat, kuinka musiikkimaku muuttuu ajan kanssa, ikä ja elämän tapahtumat käytättävät sinut monen pienen sivupolun päässä, mutta se peruspolku säilyy, mietiskelee Anne-Marie. Kun luovut jostakin, annat tilaa uudelle Enpä tiedä mukavampaa fysioterapiamuotoa, sanoo Anne-Marie ja se on helppo uskoa kun katsoo samalla hänen vapautuneen rentoa olemustaan ja lukee kehon kieltä. Koko kroppa saa liikettä ja aivot saavat suorastaan yliannostuksen tiukkaa tietoa ja muistamista, hän listaa musiikin ja tanssin myönteisiä vaikutuksia. Anne-Marie on kokenut kipujen helpottavan harjoittelun myötä ja hän on saanut paljon itsevarmuutta onnistumisista ja siitä, että on pystynyt tekemään uusia asioita. Tämä on minun juttuni, hän sanoo ja tarkoittaa sitä todella. Musiikin vaikutuksesta arkeen Anne- Marie kertoo käytännön tositarinan: Olen Tuon edellä olevan lauseen Anne-Marie haluaa omistaa omia kykyjään epäilevälle lukijalle niin, että kun hän lukee tätä tarinaa, hän voisi saada kipinän kokeilla jotain juuri hänelle tärkeää uutta juttua. Niin, ettei ajatuksissa olisi päällimmäisenä miete etten voi, koska olen pyörätuolissa. Anne-Marie kiteyttää ajatuksensa Ulrich Schafferin sanoin: Minä uskallan olla se ihminen, joka olen: keskeneräinen, mutta kuitenkin onnellinen, oudon edessä epävarma ja kuitenkin tiedonhaluinen, joskus ratkaisujen edessä pelokas, hämmentynyt ja kuitenkin myös pienistä yksityiskohdista haltioitunut. Vielä paljon muutakin olen, jotain, mitä ei aina osaa kuvailla. Minä uskallan katsoa itseäni, rakastaa itseäni sellaisena kuin olen ja antaa myös muiden nähdä minut tällaisena, rakastetaan minua sitten tai ei. Tanssin lisäksi Anne-Marie on löytänyt itsestään korutaiteilijan ja on näin meille kaikille hyvä esimerkki siitä, että pystyisimme tekemään paljon enemmän asioita, jos emme jo etukäteen luulisi niitä mahdottomiksi. Koskaan ei tiedä mihin pystyy, ennen kuin kokeilee. Anne- Marien tulevaisuudensuunnitelmissa on pyörätuolitanssikurssi ensi syksynä ja sitä hän odottaa innolla ja suosittelee myös muille. Ehdottomasti ilman ennakkoluuloja ja -pelkoja kannattaa tulla mukaan, hän kannustaa ja muistuttaa samalla liikkeen olevan lääkettä, josta saa valtavan, sisältä päin kumpuavan ilon, joka kasvaa vaan. Lopuksi hän toteaa: Kyky on se, mitä pystyt tekemään. Motivaatio on sitä, mitä teet. Asenne ratkaisee, kuinka hyvin sen teet. Viisaita sanoja, ja sitten, antaa musiikin lumon viedä mukanaan. Tanssin pyörteissä kuntoutuja Martta Heikkinen tanssiohjaaja Harri Kokkosen kanssa. Syksystä 2012 lähtien Neuronissa kuntoutujat ovat voineet osallistua viikoittain pidettävään pyörätuolitanssiryhmään. Pyörätuolitanssissa tarvitaan paljon liikkumatilaa, koska tanssiessa pyörätuolilla liikutaan välillä vauhdikkaasti ja moneen suuntaan. Neuronissa iso liikuntasali mahdollistaa suuremmankin kuntoutujamäärän osallistumisen ryhmään samanaikaisesti. Pyörätuolitanssi sopii niin vammaisille kuin vammattomillekin henkilöille. Tanssitapaa sovelletaan jokaisen henkilökohtaisten valmiuksien mukaan. Ohjauksesta vastaa koulutettu pyörätuolitanssiohjaaja ja -tuomari Harri Kokkonen. Pyörätuolitanssi vaikuttaa monella tapaa positiivisesti harrastajaansa. Tanssiessa mieli virkistyy, kunto ja motoriikka paranevat sekä uusia sosiaalisia kontakteja syntyy. Tanssia voi harrastaa yksin, toisen pyörätuolissa istuvan tai kävelevän partnerin kanssa. Pyörätuolitanssia voi soveltaa sekä hitaisiin että nopeisiin tanssilajeihin. Pyörätuoli ei ole este osallistua vaikka lavatansseihin tai jopa kilpailuihin. 8 9

6 Neuronin palvelut 2014 Yksilölliset kuntoutusjaksot ja terapiapalvelut neurologisen sairauden (mm AVH, MS, Parkinson, ALS, lihassairaudet) tai vamman (aivovamma, selkäydinvamma) kuntoutukseen Yksilöllisellä kuntoutusjaksolla suunnitellaan ja toteutetaan kuntoutus kunkin kuntoutujan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Moniammatillinen kuntoutustyöryhmä auttaa kuntoutujaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Yksilöllisen kuntoutusjakson päivittäinen ohjelma sisältää kunkin henkilön kuntoutustarpeen mukaisesti yksilöllistä ja ryhmämuotoista terapiaa, muuta kuntoutujan tavoitteisiin vastaavaa kuntoutusohjelmaa ja ohjattua harjoittelua. Kuntoutuja saa tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kuntoutuksesta. Kuntoutujia avustetaan tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutusohjelman ulkopuolella on mahdollisuus osallistua ohjattuun vapaa-ajantoimintaan. Yksilöllisen kuntoutusjakson tuloksia tarkastellaan monipuolisilla mittausmenetelmillä ja asiakkaan omaan arvioon perustuen. Kuntoutusjaksolla voidaan hyödyntää uutta teknologista kuntoutusvälineistöä. Omaisella on mahdollisuus tulla har- joittelemaan kuntoutujan ohjausta ja avustamista. Kuntoutusjakson alussa ja lopussa pidämme kuntoutuspalaverin, johon toivotaan omaisenkin osallistuvan. Moniammatilliseen työryhmään voi Neuronissa kuulua erikoislääkäreitä, fysio-, toiminta- ja puheterapeutti, psykologi tai neuropsykologi, sosiaalityöntekijä tai sosionomi, sairaanhoitajia, lähihoitajia, vapaa-ajanohjaaja, ravitsemusterapeutti, seksuaalineuvoja, seksuaaliterapeutti, uroterapeutti. Kelan vaikeavammaisten kuntoutus (KKRL 9-10 ) alle 65-vuotiaille Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan tai yleislinjan mukaiseen kuntoutukseen, jos kuntoutuja saa korotettua tai ylintä vammaistukea tai eläkkeensaajan korotettua tai ylintä hoitotukea. Jakson kesto on yleensä 14, 21 tai 28 vrk, joka voidaan toteuttaa yhdessä tai kahdessa jaksossa. Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max 5 vrk). perustellaan hoidosta vastaavan julkisen terveydenhuollon yksikön (terveyskeskus tai sairaala) laatimassa kuntoutussuunnitelmassa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 104 lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa. Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen jakso (KKRL 12 ) Harkinnanvarainen kuntoutus on tarkoitettu työ- ja/tai toimintakyvyn tukemiseen esim. neurologisen sairauden tai vammautumisen vaikeuttaessa selviytymistä. Neuroniin voi hakeutua neurologisen linjan tai yleislinjan mukaiseen kuntoutukseen Jakson kesto on yleensä 18 vrk. Kuntoutus toteutetaan jaksotettuna, aloitusjakso on 4-5 vrk. Laitoskuntoutusjakson tarve (ja mahdollinen lähiomaisen osallistumisen tarve, max 5 vrk) perustellaan lääkärin B-lausunnossa. Kuntoutuja hakee jaksoa Kelan KU 132 lomakkeella. Kuntoutuja valitsee jaksonsa toteuttavan kuntoutuslaitoksen niistä kuntoutuslaitoksista, joilla on sopimus Kelan kanssa. Terveydenhuollon maksusitoumuksella Akuutin hoidon jälkeinen kuntoutus tai myöhemmässä vaiheessa tehostetut tai toimintakykyä ylläpitävät kuntoutusjaksot. Vakuutusyhtiön maksusitoumuksella Henkilöt, joilla on tapaturman tai liikennevahingon pohjalta syntynyt kuntoutustarve toimintakyvyn ylläpitämiseen. Itse maksaen Yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaan räätälöity kuntoutusjakso 1-4 viikkoa. Lisätietoja/varaukset: Asiakassuunnittelija Juhani Ruotsalainen puh Ammatillisen kuntoutuksen palvelut Kuntoutustutkimus ja kuntoutustarveselvitykset sekä työkyvyn arvioinnit ovat tarkoitettuja henkilöille, joilla on laaja-alainen työ- ja toimintakykyyn vaikuttava problematiikka (esim. neurologiset oireet) Lisätietoja: Mervi Huttunen, puh , mervi.huttunen@neuron.fi NEKTI yksilöllisesti ohjattu teknologiapohjainen pienryhmäkuntoutus Terveydenhuollon ja vakuutusyhtiön maksusitoumuksella tai itse maksaen Soveltuvat kuntoutujaryhmät: neurologiset kuntoutujat, esim. AVH, MS, Parkinson akuutin tai kroonisen vaiheen kuntoutujat kuntoutujat, joiden liikkuminen tai yläraajojen toimintakyky on vaikeutunut Lisätietoja: ja Heli Vehkala, puh , heli.vehkala@neuron.fi Avoterapiapalvelut Terapiapalveluja järjestetään esim. Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksena alle 65-vuotiaille, terveydenhuollon maksusitoumuksella, vakuutusyhtiön päätöksellä tai itsemaksaville kuntoutujille. Neuronissa Kortejoella, Vehmersalmentie 735, Kuopio fysio- ja allasterapia puh toimintaterapia puh tai puheterapia puh Kelan päiväkuntoutus puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Kupolissa Kuopiossa, Itkonniemenkatu 9, Kuopio fysio- ja allasterapia puh , toimintaterapia puh tai puheterapia puh botuliinitoksiini spastisuuden hoidossa puh , Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit 2014 Kurssit syventävät sairauskohtaisesti tietoa, antavat tukea ja ohjausta yksilöllisen toimintakyvyn edistämisessä ja mahdollistavat vertaistuen keskustelujen ja yhdessä tekemisen avulla. Kurssinro Kurssi Aika AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEIDEN KURSSIT Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden osittainen perhekurssi, kuntoutuskurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden osittainen perhekurssi, kuntoutuskurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden osittainen perhekurssi, kuntoutuskurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden osittainen perhekurssi, kuntoutuskurssi Kursseille hakeminen on kurssikohtaista. Kurssille haetaan Kelan ohjeilla ja lomakkeilla: KU 132 harkinnanvarainen kuntoutus tai KU 104 vaikeavammaisen kuntoutus. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto, jossa kuntoutustarve on todettu. Hakemukset lähetetään Kelalle. Tietoa valintakriteereistä, omaisten osallistumisesta, sisällöstä ja jaksotuksesta sekä vapaista paikoista löytyy kurssikalenterista kotisivuiltamme tai Mervi Huttunen, puh , mervi.huttunen@neuron.fi Työelämästä poissaolevien aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden osittainen perhekurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tehostetun kädenkäytön osittainen perhekurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden tehostetun kädenkäytön osittainen perhekurssi Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden painokevennetyn kävelykuntoutuksen osittainen perhekurssi *) kotikäynnin toteuttamisen ajankohta. AIVOVAMMAN SAANEIDEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSI Aivovamman saaneiden sopeutumisvalmennuskurssi *) MUISTISAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN ALLE 76-VUOTIAIDEN PARIKURSSI, SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSI Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi Muistisairauksia sairastavien alle 76-vuotiaiden parikurssi OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSI (Kelan Itä- ja Pohjois-Suomen alue) Omaishoitajien kuntoutuskurssi Omaishoitajien kuntoutuskurssi LIIKEHÄIRIÖSAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN PARIKURSSIT, SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Parkinsonintautia sairastavien parikurssi Parkinsonintautia sairastavien parikurssi Parkinsonintautia sairastavien parikurssi sairauden varhaisvaiheessa oleville Primaarisia ataksiasairauksia sairastavien parikurssi pidempään sairastaneille Neuronin palvelut 2014

7 Simulaatioharjoittelulla osaamista terveydenhuoltoon Tommi Kinnunen Simulaatiosairaanhoitaja, YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu Marja Silén-Lipponen Lehtori, FT, Savonia-ammattikorkeakoulu Terveydenhuollossa turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska sen toiminnot kohdistuvat usein vaikeissa tilanteissa oleviin potilaisiin. Myös yleinen väestön ikääntyminen, hoidon vaatimuksien lisääntyminen ja hoitojen monimutkaistuminen vaikuttavat terveydenhuollon turvallisuuteen. Riskejä terveysalalla aiheutuu konkreettisesti esimerkiksi potilaiden onnettomuusvaarasta tai henkilöstön väkivallan uhasta ja työtapaturmista. Suurimpia riskejä tuottavat henkilöstön liiallinen työssä kuormittuminen kiireisen työn seurauksena ja siitä johtuvat virheet potilaiden hoidossa. Potilasturvallisuus onkin tällä hetkellä yksi terveyspolitiikan painopistealueista ja myös osa Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallintaa. Sosiaali- ja terveysministeriön potilasturvallisuusstrategian mukaan potilasturvallisuuden opettaminen tulee kuulua sekä perus-, jatko- että täydennyskoulutukseen. Simulaatioharjoittelu on yksi keino edistää terveysalan turvallisuutta tuottamalla sellaista tietoa ja taitoa, jota voidaan käyttää kliinisessä hoidossa lisäämään hoidon laadukkuutta. Erityisesti on todettu, että hätäja kiiretilanteiden osaaminen ovat keskeinen osa turvallisuuden edistämistä ja siksi kyseisten tilanteiden koulutusta olisi hyvä lisätä simulaatioharjoittelun avulla. Ihmissuhdepainotteinen terveysala edellyttää myös kykyä moniammatilliseen tiimityöhön, jossa vuorovaikutustaidot ovat keskeinen osaamisalue. Simulaatio on motivoiva ja havainnollinen tapa harjoitella vaikeitakin ohjaus- ja vuorovaikutustilanteita turvallisesti. nitelmallisesti. Simulaatiota voidaan käyttää erityisesti sellaisissa hoitotilanteissa, joissa toimiminen on mahdotonta tapausten harvinaisuuden tai riskialttiuden takia. Simulaatiot ovat käyttökelpoisia myös tilanteissa, jotka ovat vaikeasti muunneltavissa tai jossa osaamisen yksityiskohtien havainnollistaminen on oppimisen kannalta tärkeää. (Joutsen, 2010.) Simulaatioon liittyvän havainnollisen ja kokemuksellisen toiminnan sekä oman työskentelyn reflektiivisen tarkastelun avulla voidaan aikaisempaa paremmin ymmärtää työhön liittyviä toimintoja ja vähentää virheitä oikeiden potilaiden hoidossa. Lisäksi tiimityötaidot, moniammatillinen vuorovaikutus ja hoidon suunnittelutaidot lisääntyvät. Tämä kasvattaa itseluottamusta, opiskelutai työmotivaatiota ja lisää kykyä ennakoida virhetilanteita. (Joutsen, 2010.) Simulaatiossa pyritään luomaan mahdollisimman todenmukainen tilanne välineiden ja ympäristön avulla. Harjoittelu voidaan toteuttaa työpaikoilla tai erillisessä simulaatiotilassa. Simulaatiotiloissa oppijat Simulaatio-oppiminen henkilöstökoulutuksen keinona Simulaatio-oppiminen mahdollistaa oppimisen terveydenhuollon reaalimaailmaa muistuttavissa olosuhteissa turvallisesti ja suunovat omassa ja ohjaaja omassa av-välinein varatussa tilassaan, josta voi olla myös peiliikkunan kautta näköyhteys toimintatilaan. Simulaatioissa käytetään usein nukkea eli potilassimulaattoria. Uusimmissa potilassimulaattoreissa kyetään havainnoimaan kaikkia peruselintoimintoja siten, että osallistujat voivat katsomalla, kuuntelemalla ja tunnustelemalla hyvin aidon tuntuisesti kokea hoitavansa potilasta. Potilassimulaattorilla voidaan monitoroida muun muassa sydämen rytmiä, happisaturaatiota, verenpainetta ja rintakehän liikkeitä. Aidon ihmisen kokoisella nukella, joka on varustettu mikrofonilla, voidaan harjoitella myös vuorovaikutustilanteita, esimerkiksi potilasohjausta tai hoitoneuvottelua. Aidon tuntuiset ja oloiset simulaattorit eivät kuitenkaan ole elinehto simulaatio-opetuksessa. Simulaatioharjoituksissa voidaan käyttää myös elävää henkilöä potilaana, jolloin esimerkiksi yksi työntekijä tai kouluttajista on potilaan roolissa. Savonia-AMK:ssa on jo luotu useita roolihenkilöitä, joiden hyvän eläytymiskyvyn ansiosta on toteutettu monenlaisia potilastilanteita. Simulaatioharjoituksella tulee olla selkeä ja johdonmukainen suunnitelma sekä harjoitukseen osallistuvien aikaisempaan osaamiseen sopivat oppimistavoitteet. Esimerkiksi työpaikkakoulutuksena järjestetyn simulaation tavoitteena voi olla aivohalvauksen sairastaneen henkilön kohtaaminen ja ohjaaminen tai yksilöllisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen. Simulaatioharjoitukset toteutetaan pienryhmissä, jolloin osa osallistujista on tilanteessa toimijoina ja osa tarkkailijoina. Harjoitusta edeltää usein lyhyt johdanto harjoituksen aiheesta ja varsinainen toiminta kestää yleensä noin 15 minuuttia. Toimijat saavat hetken aikaa valmistautua harjoitukseen ja tutustua käytettävissä olevaan välineistöön ennen harjoituksen alkamista. Tarkkailijoiden tehtävänä on seurata toimijoiden työskentelyä ja havainnoida sekä onnistuneita että mahdollisesti toisin tehtäviä, korjattavia toimintoja. Tämän jälkeen käydään simulaatio-opetuksen kannalta tärkein pedagoginen osuus, jälkipuinti eli debriefing. Jälkipuinnissa käydään keskustellen ja yhdessä pohtien lävitse oppimistavoitteiden kannalta keskeiset asiat ja muun muassa mietitään harjoituksessa opittuja asioita sekä mahdollisesti syntyneitä ongelmakohtia. Erityisen hedelmällistä keskustelua syntyy myös siitä, kun osallistujat tuovat esiin sen, miten eri tavoin saattavat kokea jonkin tilanteen ja siten yhteisessä keskustelussa laajentaa osaamistaan aikaisempaa monipuolisemmaksi. Jokaisella harjoitukseen osallistuvalla on mahdollisuus tuoda esille omat huomionsa ja mietteensä tilanteesta, jotta osallistujat voivat hyödyntää oppimaansa. SIMULA projekti Savonia-ammattikorkeakoulun terveysalan Kuopion yksiköllä on meneillään SIMULAprojekti, jossa Savonian lisäksi osatoimijoita ovat Kuopion yliopistollinen sairaala sekä yhteistyökumppaneina Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron ja IteLasaretti. SIMULA-projektin tavoitteena on perustaa Savonian terveysalalle simulaatiokeskus, johon kuuluvat erilaiset potilassimulaattorit ja niitä tukevat audiovisuaaliset järjestelmät. Tämän lisäksi projektin tavoitteena on kehittää itäsuomalaista terveydenhuoltoalan simulaatio-opetuksen asiantuntijaverkostoa ja näin edistää yhteistyötä muun muassa Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuronin kanssa. Perinteisesti simulaatioita on käytetty akuutin hoitotyön ja ensihoidon opetuksessa, mutta Savoniassa kehitetään simulaatioopetusta myös muilla alueilla. Hankkeessa suunnitellaan simulaatioiden käyttömahdollisuuksia muun muassa toimintaterapiassa, kätilötyössä ja fysioterapiassa. Lisäksi tavoitteena on kehittää ja lisätä moniammatillista yhteistyötä eri alojen toimijoiden välillä simulaatioharjoitteiden avulla. SIMULA-hanke on liitetty myös eri koulutusohjelmien opiskelijoiden opintoihin. Opiskelijat tuottavat muun muassa simulaatioharjoitteita erilaisista hoitoon liittyvistä tilanteista. Simulaatioharjoitteita voidaan tehdä myös yhteistyökumppaneiden toiveista ja yhdessä heidän kanssaan. Koulutusteknologisten ratkaisujen ja autenttisten toimintamuotojen avulla voidaan entistä paremmin ottaa huomioon työelämän tarpeet ja esimerkiksi suunnitella työyhteisöille täsmällisesti heidän tarpeistaan lähtevää koulutusta tai muuta kehittävää työtä. Hanke myös osaltaan saattaa opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat yhteen todellisuutta mukailevissa oppimistilanteissa. Tämä mahdollistaa asiantuntijuuden jakamisen ja edelleen kehittämisen yhdessä. Siten tulevasta simulaatiokeskuksesta hyötyvät kaikki itäsuomalaiset terveydenhuoltoalan organisaatiot ja yritykset, jotka haluavat ylläpitää ja kehittää henkilöstönsä ammattitaitoa opetukseen ja oppimiseen tarkoitetuilla huipputeknologian välineistöllä. Lisätietoa aiheesta:

8 Seksuaalisuuden kohtaaminen kuntoutustyössä Seksuaalisuus on tärkeä osa ihmisyyttä ja yksilön persoonallisuutta. Parhaimmillaan ihminen voi toteuttaa seksuaalisuuttaan omien toiveiden mukaisesti kunnioittaen itseään ja toista. Seksuaalisuus kuitenkin muuttuu usein elämänkulun ja vaihtuvien elämäntilanteiden myötä. Lasse Hämäläinen erikoissairaanhoitaja, seksuaaliterapeutti Marika Pakarinen kuntoutuspsykologi, seksuaaliterapeutti (NACS) Erja Kokkonen sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Aina toiveita ei ole mahdollista toteuttaa. Seksuaalisuudesta ei ole helppo puhua eikä asian huomioiminen kuntoutustyössä ole itsestään selvää, vaikka seksuaalisuuden merkitys terveyden ja hyvinvoinnin osatekijänä tiedetään. Tarkoituksena on rohkaista ottamaan asia puheeksi niin kuntoutushenkilöstön kuin oman kumppanin kanssa. Pohdintoja ja huolia seksuaalisuuteen liittyen on mahdollista käsitellä seksuaalineuvonnassa ja seksuaaliterapiassa. Seksuaalisuus on jokaisen ihmisen perustarve, johon kuuluvat hellyyden, aistillisuuden, yhteenkuuluvuuden, kontaktin, lämmön, läheisyyden, fyysisen ja psyykkisen tyydytyksen, avoimuuden ja turvallisuuden tunteet. Seksuaalisuus on Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan keskeinen osa ihmisyyttä elämän kaikissa vaiheissa, ja se käsittää sukupuolen, sukupuoliidentiteetin ja sukupuoliroolit, seksuaalisen suuntautumisen, erotiikan ja mielihyvän, sukupuolisuhteet ja lisääntymisen. Seksuaalisia kokemuksia ja seksuaalisuuden ilmenemismuotoja ovat ajatukset, fantasiat, halut, uskomukset, asenteet, käyttäytyminen, seksuaalisuuden harjoittaminen, roolit ja suhteet. Vaikka seksuaalisuus voi pitää sisällään kaikki nämä ulottuvuudet, ihminen ei aina koe tai ilmennä niitä kaikkia. Monet eri tekijät vaikuttavat seksuaalisuuteen, kuten biologiset, psykologiset, sosiaaliset, taloudelliset, poliittiset, eettiset, lailliset, historialliset, uskonnolliset ja hengelliset tekijät. Seksuaaliterveys on yksi terveyden osaalueista. Yhdysvaltalainen järjestö The Sexuality, Information and Education Council (SIECUS) on määritellyt seksuaalisesti terveen aikuisen ja ihmissuhteen seuraavasti: seksuaalisesti terve aikuinen arvostaa kehoaan, käyttäytyy vastuullisesti, kommunikoi kunnioittavasti kummankin sukupuolen kanssa sekä ilmaisee rakkautta ja läheisyyttä omia arvojaan vastaavalla tavalla. Seksuaalisesti terve ihmissuhde pohjautuu yhteisiin arvoihin ja sillä on viisi tunnusmerkkiä: se perustuu yhteisymmärrykseen, ei riistä kumpaakaan, on rehellistä, kummallekin mielihyvää tuottavaa ja suojattua suunnittelemattomalta raskaudelta sekä sukupuolitaudeilta. SIECUS on määritellyt myös seksuaalioikeudet niin, että henkilöllä on oikeus tietoihin, taitoihin, tukeen ja palveluihin, jotta hän pystyy tekemään vastuullisia, omia arvojaan vastaavia päätöksiä seksuaalisuudestaan. Seksuaalioikeuksiin kuuluu oikeus päättää omasta kehosta, oikeus vapaaehtoisuuteen perustuviin seksuaalisuhteisiin, vapaaehtoisuuteen perustuvat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut sekä mahdollisuus ilmaista omaa seksuaalista suuntautuneisuutta ilman väkivaltaa ja syrjintää. Seksologian maailmankongressi WAS (World Association for Sexology) määritteli vuonna 1999 seksuaalioikeuksien julistuksen, joka sisältää 11 oikeutta sisältöineen. WHO on määritellyt jo 1970-luvulla seksuaaliterveyttä edistäviä olosuhteita ja palveluita. Seksuaaliterveyden uudempi näkökulma tunnustaa seksuaalisen mielihyvän ja nautinnon tärkeyden ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittisen ohjelman (2006) mukaan seksuaalisuuteen liittyvien asioiden tulisi kuulua ihmisen ikä- ja kehitysvaiheen mukaiseen terveyden edistämistoimintaan, kuten neuvolaan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon, armeijaan, työterveyshuoltoon ja ikääntyvien terveystarkastuksiin. Sairauksien ja niiden hoitojen vaikutus seksuaalisuuteen tulisi ottaa huomioon itsestään selvänä osana sairaanhoitoa sekä potilaan että hänen kumppaninsa osalta. Myös julkisessa terveydenhuollossa tulisi tarjota seksuaalineuvontaa ja seksuaaliterapiaa. Terveyskasvatuksen neuvottelukunnan (1989) toimesta haluttiin edistää seksuaalista hyvinvointia pyrkimällä vaikuttamaan niihin rakenteellisiin tekijöihin, jotka vaikeuttavat tai estävät seksuaalisuuden tyydyttävää ilmaisua. Yhtenä keinona oli tarjota tietoa, kasvatusta, tukea ja neuvontaa niitä tarvitseville henkilöille. Erityisen vaikeaa seksuaalisen hyvinvoinnin saavuttamisen arvioitiin olevan sosiaalisen arkuuden vuoksi yksinäisyydestä kärsivillä, vanhuksilla, vammaisilla, laitoksissa asuvilla ja seksuaalisilla vähemmistöillä. Näihin väestöryhmiin kuuluvilla on usein suuria vaikeuksia solmia toivomiaan sosiaalisia ja seksuaalisia kontakteja toisiin ihmisiin. Nykyisin seksuaaliterveyden nimikkeen alla tehtävää kliinistä neuvonta- ja terapiatyötä on nimitetty Suomessa aiemmin seksologiaksi. Monissa maissa alan järjestöt ja koulutus nimetään edelleen kliiniseksi seksologiaksi. Pohjoismaissa on noin 30 vuoden ajan toiminut kliinisten seksologien järjestö NACS (Nordic Association for Clinical Sexology), johon Suomi tuli mukaan 1990-luvun lopulla. Seksuaaliterapeuttien kouluttaminen Suomessa alkoi vuonna Neuronissa toteutuu hyvin Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittisen ohjelman henki seksuaalineuvonnan ja seksuaaliterapian osalta. Neuronin henkilöstöstä kahdella työntekijällä on seksuaalineuvojan ja seksuaaliterapeutin pätevyydet ja yhdellä työntekijällä seksuaalineuvojan pätevyys. Tämän lisäksi Neuronissa käy tarvittaessa luennoimassa ulkopuolinen seksuaaliterapeutti. Kuntoutujat voivat osallistua seksuaaliterapeutin ja seksuaalineuvojan yleisluennoille, ja heillä on mahdollisuus varata yksilöaikoja tarvittaessa niin seksuaalineuvojalle kuin seksuaaliterapeutillekin. Lähteet: Liippola, Päivi (toim.) Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus. Aivoliitto. Vantaa: Lilly. Lottes, Ilsa Uusia näkökulmia seksuaaliterveyteen. Teoksessa Kontula ja Lottes (toim.) Seksuaaliterveys Suomessa. s Tampere: Tammi. Lottes, Ilsa ja Kontula, Osmo Suomalaisen seksuaaliterveyden vahvuudet ja kehittämiskohteet. Teoksessa Kontula ja Lottes (toim.) Seksuaaliterveys Suomessa. s Tampere: Tammi. Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan aluetoimisto ja BZgA Seksuaalikasvatuksen standardit Euroopassa. Suuntaviivat poliittisille päättäjille, opetus- ja terveydenhoitoalan viranomaisille ja asiantuntijoille. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terveyskasvatuksen neuvottelukunta Tukiainen, S. ja Soramäki, P Seksuaaliterapia Suomessa. Teoksessa Kontula ja Lottes (toim.) Seksuaaliterveys Suomessa. s Tampere: Tammi. Virtanen, J Kliininen seksologia. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy. Väestöliiton seksuaaliterveyspoliittinen ohjelma Helsinki: Vammalan kirjapaino Oy

9 Vertaistuesta Heli Kekäläinen Apulaisosastonhoitaja Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Vertaistuelle on olemassa useita erilaisia määritelmiä. Kuitenkin yhtenä keskeisenä tekijänä kaikille määritelmille on liittää vertaistuki tietyn elämäntilanteen tai -kokemuksen kohdanneiden henkilöiden keskinäiseen tukeen. Vertaistuelle tunnusomaista on tuen ja auttamisen vastavuoroisuuden periaate sekä vertaistuen perustuminen osapuolten omiin kokemuksiin. Markku Härkönen, Kyösti Pääkkönen ja Ossi Toivanen tutustuivat myös Neuronin vertaistukiryhmään. Vertaistukea Neuronissa Neuronissa vertaistukiryhmät kokoontuvat kahden viikon välein. Vertaisohjaajia on tällä hetkellä kaksi. He ovat vertaisohjaajakoulutuksen suorittaneita, kokeneita ryhmänohjaajia. Kummallakin ohjaajalla on taustalla sairastuminen neurologiseen sairauteen, joten sairastumiseen ja kuntoutumiseen liittyvistä asioista heillä on omakohtaista kokemusta. Toinen heistä, vertaisohjaaja Tyyne Kokkarinen sairastui melkein 20 vuotta sitten aivoverenvuotoon. Sairaus tuli elämäntilanteeseen, jolloin Tyyne opiskeli työn ohella ja vaihtoi alaa tarkoituksenaan toteuttaa unelmansa omasta yrityksestä. Elämä kuivoimaa! Vertaistuen määritelmissä puhutaan vastavuoroisesta kokemusten vaihdosta, jolloin samassa elämäntilanteessa olevat henkilöt tukevat toinen toisiaan. Vertaistuki nähdään toisen kunnioittavana kohtaamisena ja haluna jakaa kokemuksia toisen, samassa tilanteessa olevan kanssa. Vertaistuki ideaalitilanteessa antaa nimenomaan voimaa ja jaksamista molemmille niin vertaistuen antajalle kuin sen saajallekin. Samalla se on keino, jonka kautta ihminen voi löytää omat voimavaransa ja vahvuutensa. Vertaistuki ja terveydenhuollon ammattihenkilön tuki ovat eri asioita. Ne voivat kuitenkin tukea täysipainoisesti tai jopa tehostaa toistensa vaikutuksia. tenkin päätti toisin. Tyyne opetteli uudelleen elämän perustaidot, kuten istumaan nousemisen, seisomisen ja kävelemisen. Oman yrityksen perustaminen jäi haaveeksi. Kaikki oli Tyynen mukaan hankalaa ja oma kohtalo sekä suretti että suututti. Alkujärkytysten jälkeen Tyyne hakeutui mukaan yhdistystoimintaan, jossa hän onkin toiminut jo noin kymmenen vuotta, kerhoemäntänä Siilinjärvellä. Vertaisohjaukseen Tyyne alkoi perehtyä kolmisen vuotta sitten. Tänä päivänä Tyyne haluaa kertoa oman tarinansa ja olla näin apuna ja tukena toisille sairastuneille omakohtaisen kokemuksensa kautta. Vertaistukiryhmässä keitellään ensin kahvit Vertaistukiryhmässä kuntoutujat voivat keskustella vertaistensa kanssa mieltään askarruttavista asioista, kertoa ajatuksiaan ja tuntemuksiaan esimerkiksi sairastumisen vaikutuksista Elina Puustinen ja Tyyne Kokkarinen vastavuoroista vertaistukea. arkeen, jaksamiseen tai parisuhteeseen. Ryhmässä vertaistuki toteutuu ohjattuna, mutta kuitenkin suhteellisen vapaamuotoisesti. Ryhmäläiset voivat keskustella rennosti keskenään ja keitellä samalla vaikkapa kahvit. Vertaisohjaaja ohjaa tilannetta, antaa keskustelun aiheita ja jututtaa kuntoutujia niin, että kaikki pääsevät keskusteluun mukaan. Ohjaajille tärkeää on se, että he voivat omalla esimerkillään ja omien kokemustensa kautta antaa toivoa ja voimaa kuntoutujille heidän tilanteessaan. Ohjaajat painottavat olevansa tasavertaisessa asemassa ryhmäläisten kanssa. Kuntoutujille on tärkeää, että heillä on joku joka kuuntelee ja oikeasti ymmärtää. Saa kertoa oman tarinansa. Se kun on jokaisella sairastuneella yksilöllinen, mutta kuitenkin usein samalla tavalla elämää mullistava tilanne. Sairastuminen on vakava paikka ja se pysäyttää. Elämän ja sitä ohjaavat arvot joutuukin laittamaan hyvin usein kokonaan uuteen järjestykseen. Sairastumisen prosessi on niin valtava, että vertaisohjaus esimerkiksi sairauteen sopeutumisvaiheessa voi olla erittäin tärkeä työkalu ajatusten ja tunteiden työstämisessä. Ryhmäläiset Neuronissa ovat neurologista sairautta sairastavia henkilöitä, suurin osa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneita. Sairastuminen tapahtuu yleensä kuin salama kirkkaalta taivaalta, jolloin sopeutumisen prosessi tuntuu entistä haasta- vammalta. Ryhmäläisten erilaisuus on rikkaus; toisella sairastumisesta voi olla aikaa 17 vuotta ja toisella puoli vuotta, joten voi vain kuvitella näkökulmien ja kokemusten moninaisuutta. Vertaistukitoiminnasta tietoa jakavat myös paikalliset potilasyhdistykset mm. järjestölehdissä, kertoo vertaisohjaaja Tyyne Kokkarinen. Voimat käyttöön! Vertaisohjaus tarkoittaa juuri vertaisen kanssa keskustelemista, ei terveydenhuollon työntekijän, sairaanhoitajan, psykologin tai terapeutin kanssa. Erityistä vertaisohjauksessa on juuri keskustelun samanarvoisuus - kaikki lähtevät samalta viivalta, vaikka jokaisella on oma henkilökohtainen kokemus sairastumisesta. Tällöin keskustelut antavat kuntoutujille voimavaroja, vinkkejä, uusia näkökulmia ja ajatuksia. Ryhmässä huomataan, että ei ollakaan yksin, vaan tuollekin vieruskaverille on sattunut ihan samanlainen juttu. Samalla voi kuunnella toisen toipumisprosessia ja saada siitä voimaa jaksaa itsekin eteenpäin. Kokemusten vaihto voidaan nähdä voimaannuttavana prosessina. Ryhmässä voi saada uskoa oman tilanteen käsittelyssä ja haastavasta tilanteesta selviytymisessä. Vertaistuen merkitystä ei ehkä vielä ymmärretä hyödyntää täysipainoisesti, mutta erilaisten vertaistuen muotojen määrä ja tarjonta on kuitenkin lisääntymässä. Kuntoutujat kokevat kuntoutusjaksolla käydessään vertaistuen merkityksen hyvinkin tärkeäksi muun muassa kuntoutuksen etenemisessä, motivaatiokysymyksissä tai oman jaksamisen tukemisessa. Erilaisia vertaistuen muotoja tarjoavat Suomessa esimerkiksi potilasjärjestöt ja yhdistykset. Kuopiossa toteutettavan Aivot Narikasta hankkeen ( ) yhtenä tarkoituksena on ollut tarjota vertaistukea eri muodoissa Pohjois-Savossa neurologiseen sairauteen sairastuneille työikäisille. Myös omaiset tarvitsevat vertaistukea ja mahdollisuuksia keskustella tilanteesta. Vertaistuen muotoja ollaankin suunnittelemassa myös heille. Vertaistuki lyhyesti: vertaistuki on järjestelmällistä tukitoimintaa joko ryhmässä tai kahden henkilön välillä vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpi eläneiden ihmisten keskinäiseen solidaarisuuteen, tasa-arvoisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen ei korvaa ammattilaisten työtä vaan toimii sen tukena, mm. sairastumisprosessin käsittelyssä vertaistukiryhmässä jokainen ryhmäläinen voi olla tuettava ja/tai tukija vertaistukiryhmässä voi olla lisäksi ohjaaja 16 17

10 Enemmän vapautta elämään sähköstimulaatiohoidon avulla Heli Vehkala, TtM, projektipäällikkö Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Sähkö stimulaatioharjoittelu voidaan ohjelmoida asiakkaiden tarpeisiin yksilöllisesti. Kevyt, ergonomisesti muotoiltu ortoosi on helppo pukea myös yksikätisesti. Neuronissa on jo parin vuosikymmenen ajan päämäärätietoisesti otettu käyttöön uusia teknologisia sovelluksia ja laitteistoja, joilla voitaisiin edistää neurologisen sairauden kohdanneen henkilön toimintakykyä. Funktionaalisen sähköstimulaatiohoidon yhdistäminen intensiiviseen terapiaan luo hyvät mahdollisuudet edistää taitoja joko käden käytössä tai liikkumisessa. Hoidon avulla aktivoidaan hermojen ja lihasten toimintaa joko erillisen harjoitusohjelman avulla tai toiminnalliseen liikesuoritukseen yhdistettynä harjoituksena. Apua arkiaskareiden tekoon Funktionaalinen sähköstimulaatio on kuulunut Neuronin kuntoutusmenetelmiin jo kauan. Kovaa vauhtia eteenpäin menevä teknologia on tuonut sähköstimulaation antamiseen kuitenkin uusia, käyttäjäystävällisempiä harjoituslaitteita. Syksyn 2013 aikana Neuronissa toteutettiin laitekokeilu Bioness- sähköstimulaatiolaitteella, joka tekee sähköstimulaation toteuttamisesta asiakaslähtöisempää ja helppokäyttöisempää. Neuronin toimintaterapeutit ja fysioterapeutit ottivat avoimesti vastaan uuden harjoituslaitteiston. Se mahdollistaa yläraajan toimintakyvyn harjoittelun yhdistettynä arkiaskareisiin. Arkinäkökulman lisäksi hoidon vaikutukset lihasjäykkyyden vähentämiseen, tahdonalaisen käden ja ranteen liikkeen aktivoimiseen sekä lihashallinnan kehittymiseen edistävät myös hyvin päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Kuinka stimulaatiohoito voisi lisätä elämisen vapautta? Esimerkkinä voidaan kuvata kauppakassin kantamista: Sähköstimulaatio-ortoosi voi olla kädessä koko kauppareissun ajan, jolloin sähkö aktivoi käden puristusotetta kassin kantamisessa. Ortoosissa olevalla vapautuspainikkeella puristusote voidaan vapauttaa, jolloin kassin laskeminen lattialle onnistuu. Juuri tähän stimulaatiohoidossa pyritäänkin: yksittäisten harjoitteiden kautta edetään toiminnallisempiin, arkiaskareisiin liittyviin tehtäviin. Näin kuntoutuja saa lisää itsenäisen selviytymisen keinoja. Ortoosin pukeminen ja ohjelmiston käyttäminen on tehty niin yksinkertaiseksi, että kuntoutujan on mahdollista toteuttaa harjoittelu itsenäisesti. Hoitoa voidaan antaa useamman kerran päivässä säännöllisesti, jolloin päästään parhaaseen harjoitusvasteeseen. Stimulaatiolaitteen langattomuus helpottaa toimintojen harjoitteluun yhdistämistä. Helppokäyttöisyys ja monipuoliset ohjelmat ovat laitteen muita hyviä ominaisuuksia. Sähköä joka askeleella tavoitteena luonnollisempi kävelymalli Sähköstimulaatiohoitoa voidaan antaa myös alaraajoihin tarkoituksena aktivoida nilkan koukistusta. Nilkan koukistaminen on olennainen vaihe kävelyssä, sillä se mahdollistaa turvallisen heilahdusvaiheen. Kaatumisriski vähenee, kun nilkan koukistaminen onnistuu sähkön aktivoimana joka askeleella eikä jalkaterä juutu lattiaan. Kävelystä tulee myös luonnollisemman näköistä, millä kuntoutujan näkökulmasta voi olla paljonkin merkitystä. Nilkan parempi liike mahdollistaa myös lonkan luonnollisemman toiminnan kävelyssä voiden vähentää vääriä liikemalleja muualla kehossa. Kävelynopeuden lisääntyminen, polven parempi hallinta sekä nivelliikkuvuuksien parantuminen ovat myös asioita, joihin säännöllisellä sähköstimulaatiohoidolla tähdätään. Helena Rokkonen sai mahdollisuuden kokeilla sähköstimulaatiohoitoa alaraajaan fysioterapeutti Jaana Tiaisen kanssa. Tämä on tosi ihmeellistä! Kun olen jo kauan yrittänyt saada nilkkaan liikettä, ja sitten sähkö tekeekin sen noin vain. Hämmästyttävää, että jo parin kokeilukerran jälkeen nilkkaan tuli myös aktiivista tahdonalaista liikettä, Helena toteaa. Olen erittäin kiitollinen, että olen saanut kokeilla tätä hoitomuotoa. Helenan kokemat myönteiset Laitteen langaton toiminta tuo helppoutta sähköstimulaation yhdistämisestä kävelyharjoitteisiin. Helena Rokkosen kokemukset sähköstimulaatiohoidosta ovat erittäin myönteiset. Sähköstimulaatiohoitoa voidaan antaa samanaikaisesti myös molempiin alaraajoihin, mikä voi mahdollistaa esimerkiksi osittaisen selkäydinvamman saaneen henkilön itsenäisen kävelyn. vaikutukset hoidosta kuvaavat hyvin laitteen kykyä saada aikaan aktiivinen liike. On kuitenkin muistettava, että jokainen kuntoutuja on yksilö, ja myös saadut harjoitusvaikutukset voivat tulla esiin eri henkilöillä eri tavoin. Pysyvien vaikutusten aikaansaamiseksi on hoidon säännöllisyys tärkeää. Polven alapuolelle sijoitettava mansetti on yläraajaortoosin tavoin itsenäisesti yhdellä kädellä puettavissa, mikä mahdollistaa kuntoutujalle säännöllisen, itsenäisen käytön. Kantapään alle tuleva anturi tunnistaa painon siirtymisen hoidettavalle alaraajalle toimien sähköstimulaation ohjaimena. Kantakytkin varmistaa oikean stimulaation ajoituksen jokaisella askeleella, ja harjoituksen toteuttaminen on mahdollista itsenäisesti ilman valvovaa terapeuttia. Tämä on yksi laitteiston tärkeimpiä ominaisuuksia riittävän harjoitusvasteen kannalta, toteaa fysioterapeutti Jaana Tiainen. Kuinka alaraajan stimulaatiohoito voisi lisätä elämisen vapautta? Vastaus on hyvin verrattavissa jo edellä esitettyyn kauppa-asioiden hoitamiseen. Sähkön stimulaatiomuoto mahdollistaa useamman tunnin yhtäjaksoisen käytön, jolloin pitkätkin kävelymatkat isossa automarketissa taittuvat turvallisesti stimulaation ansiosta. Omatoimisuuden lisääminen myös asioiden hoitamisessa kodin ulkopuolella voi heijastua positiivisesti elämänlaatuun ja elämänhallinnan tunteeseen. Funktionaalisen sähköstimulaatiohoidon hyödyntämisen mahdollisuudet ovat laajat, sillä kohderyhmäksi soveltuvat hyvin aivoverenkierronhäiriön saaneiden henkilöiden lisäksi myös aivovamman tai selkäydinvamman saaneet kuntoutujat sekä MS-tautia sairastavat henkilöt

11 Iisalmi Siilinjärvi 9 LENTOASEMA VUORELA Joensuuntie 5 KUOPIO KORTEJOKI NEURON 539 Joensuu Vehmersalmi 26 Vaajasalo 7 ASEMAKATU Minna Canthin puisto SUOKATU MALJALAHDENKATU Maljalahden puisto ITKONNIEMENKATU KUPOLI MAAHERRANKATU MUSEOKATU SATAMAKATU Vehmersalmi TULLIPORTINKATU SNELLMANINKATU Välimatkoja Kuopio Neuron Lentoasema Neuron 30 km 19 km Yksilöllistä ja huomaavaista palvelua Neuron on yksityinen, Suomen aivotutkimusja kuntoutussäätiön omistama kuntoutuskeskus. Neuronissa saat kaikki tarvitsemasi palvelut ammattitaitoisessa ja innostavassa ympäristössä. Asiakkaamme tulevat kaikkialta Suomesta. Kun olet tilanteessa, jossa oma tai läheisesi kuntoutus on ajankohtainen, niin ota yhteyttä. Muista myös, että kuntoutuspaikan valinnassa sinun mielipiteelläsi on suuri paino arvo. Tutustu kuntoutuspalveluihimme sekä kurssitarjontaamme kotisivuillamme tai soita ja kysy lisää. Yksilöllinen kuntoutus Tiedustelut ja ajanvaraus, puh kuntoutusosasto, puh faksi kuntoutus@neuron.fi Snellmanin puisto KAUPPAKATU VAHTIVUORENKATU Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit puh , faksi kurssit@neuron.fi Kuntoutuspoliklinikka Kupoli (Kuopion keskusta) Itkonniemenkatu 9, Kuopio kupoli@neuron.fi Poliklinikka-ajanvaraus ja tiedustelut: Fysioterapia, puh tai Puheterapia, puh tai Toimintaterapia, puh tai Tehostettua palveluasumista muistisairaille Kortejoen palvelukoti sijaitsee Neuronissa, luontoa lähellä, Kallaveden rannalla. Kodinomainen ja turvallinen ympäristö ammattitaitoisen henkilöstön hoivassa antaa puitteet elämään ja arvokkaaseen vanhuuteen. Kortejoen palvelukoti Vehmersalmentie Kortejoki puh tai Matkustajasatama Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron Kortejoki (Vehmersalmentie 735) KUOPIO