Kuin kaksi marjaa? Kunnat Pohjoismaissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuin kaksi marjaa? Kunnat Pohjoismaissa"

Transkriptio

1 Kuin kaksi marjaa? Kunnat Pohjoismaissa Fikt ja Uusi Kunta 2017

2 2 POHJOISMAAT Pohjoismaiden kuntamalli Muun Euroopan kuntiin verrattuna pohjoismaiset kunnat muistuttavat hämmentävän paljon toisiaan: samantyyppiset tehtävät, samankaltainen suhde valtioon ja vilkas hyvien ideoiden kierrätys. Eroavaisuudet huomaa vasta tarkemmin tarkastellessa. Vuonna 2010 Tanskassa on ollut kolme vuotta käytössä uusi kuntaja aluerakenne. Suomessa ollaan edelleen keskellä suurta muutosprosessia. Norjassa ja Ruotsissa ehdotukset suuralueista hylättiin, mutta yhtenäistäminen ja vapaavalintaisuuden lisääminen muuttavat kunnallisen toiminnan edellytyksiä. Monet ulkoiset tekijät ovat kaikille yhteisiä talouskriisi, teknologiakehitys, ilmastopolitiikka ja vaikuttavat johtavan samankaltaisiin ratkaisuihin. Talouskriisi ja kireä kuntatalous Parin viimeisimmän vuoden aikana maailman talouskriisi on vaikuttanut julkiseen talouteen ja siten myös kuntien talouteen. Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa keskustelu kuntien tulevaisuudesta on vahvasti kytköksissä taloudelliseen tilanteeseen, kun taas Norjassa keskustelussa tuntuu olevan vähemmän viitteitä taloudellisiin reunaehtoihin. Hallitukset priorisoivat tervettä julkista rahoitusta ja haluavat pitää kuntasektorin talouden kurissa. Toimenpideohjelmien sisältämillä mekanismeilla pyritään hillitsemään kustannusten nousua ja parantamaan tuottavuutta. Hoitokustannusten, hoitoketjujen ja hoidon saatavuuden koetaan olevan ongelma kaikkialla siitä huolimatta, että sairaanhoito nykyisin järjestetään hyvin eri tavoin eri Pohjoismaissa. Tanskassa vuoden 2011 kuntataloudesta tehdyssä sopimuksessa sovitaan muun muassa kunnallisista puolivuotiskirjanpidoista, joilla pyritään pitämään talous paremmin kurissa. Sopimus sisältää myös ehdotuksia siitä, miten sääntelyä voidaan vähentää, kun toimintakustannukset nousevat voimakkaasti. Suomessa etenkin 20 suurimman kaupungin odotetaan parantavan kunnallisen palvelutuotannon tehokkuutta. Myös Suomessa käydään keskustelua kustannuksia lisäävän sääntelyn purkamisesta. a n e ce c i l i e bl i c h f e l dt/no r d e n.c o m Yhteinen piirre monissa toteutetuissa muutoksissa on se, että keskiössä on yksilö. Keskittyminen yksilöön muutttaa kuntien roolia Yhteinen piirre monissa toteutetuissa tai tekeillä olevissa muutoksissa on se, että keskiössä on yksilö. Kuntalaisen täytyy saada yksi ainoa osoite julkiselle sektorille, mikä on ollut pyrkimyksenä Tanskan rakenneuudistuksessa, Norjan nav:n uudistuksessa (uusi työ- ja hyvinvointihallinto) ja Ruotsin ja Suomen yhteispalvelukokeiluissa. Tietotekninen kehitys ja tietokoneiden yleisyys ovat lisänneet tarvetta siirtää julkiset palvelut verkkoon ja purkaa kuntien ja valtion viranomaisten välisiä rajoja, ainakin kuntalaisen tai palvelun käyttäjän näkökulmasta. OECD:n raportissa Tanskasta tietoyhteiskuntana (2010) korostetaan, että julkishallinto on kokonaisuus. Suomessa useat kansalliset työryhmät ovat osoittaneet, että paremmin tietotekniikkaa hyödyntämällä saatettaisiin säästää kustannuksia ja parantaa asiakaspalvelua, mutta että kuntien ja valtion tietojärjestelmät eivät toimi tehokkaasti. Ruotsi erottautuu muiden joukosta maana, jossa tällä hetkel- Uusi Kunta 2017 ja Pohjoismaat Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt hankkeen Uusi Kunta 2017, jossa luodaan malleja elinvoimaisille kunnille. Osana projektia Siv Sandberg on kirjoittanut kokemuksista ja pyrkimyksistä eri puolilla Pohjoismaita. Finlands kommuntidningin liite 6/2010 Julkaisupäivä Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo. SIV SANDBERG on Pohjoismaat-liitteen tekstien kirjoittaja. Hän toimii kuntatutkijana Åbo Akademissa ja tutkii muun muassa kuntarakenteita ja aluekehitystä. Kansikuva Magnus Fröderberg/norden.org. Verkossa Käännös Heidi Teern.

3 yhä hajanaisempi ANALYYSI 3 lä pidetään tärkeänä vanhempien oikeutta valita lastensa koulu, potilaiden oikeutta valita sairaala ja vanhusten oikeutta valita yksityinen tai kunnallinen hoito. Porvarihallitus on ajanut vapaavalintaisen järjestelmän laajentamista, esimerkiksi ottamalla käyttöön pakollisen hoitovalinnan perusterveydenhuollossa. Vapaakoulujen ja yksityisten koulujen tarjonta. Tukholman seutu on ideologinen näyteikkuna, jossa vallanvaihdot usein merkitsevät voimakkaita muutoksia kuntapalvelujen tuotantotavoissa. Muissa Pohjoismaissa koulujen jaottelussa julkiseen ja yksityiseen ei ole yhtä vahvaa poliittista jännitettä kuin Ruotsissa. Yksilön oikeus valita vaikuttaa kuitenkin lisääntyvän julkisia palveluja uudistettaessa luvun pohjoismainen kunta on yhä useammin pikemminkin julkisen palvelun järjestäjä kuin sen tuottaja. valtioon nähden että integroi-tuja kansalliseen järjestelmään. Autonomia näkyy muun muassa verotusoikeutena, suunnittelumonopolina ja kunnallisena demokratiana. Integraatiota taas edustaa esimerkiksi kansallinen lainsäädäntö, valvonta ja valtionosuusjärjestelmä. Viimeisten viiden-kymmenen vuoden aikana Pohjoismaissa toteutettuja uudistuksia ja tapahtunutta kehitystä ei ole helppo sijoittaa itsehallinnon ja integraation väliselle akselille. Tietyllä tapaa itsehallinto lisääntyy: Kunnat ja alueet saavat uusia tehtäviä esimerkiksi ympäristö- ja työmarkkina-asioiden piiristä. Kunnilla on jatkossakin suuressa määrin vapaus valita tapa, jolla ne hoitavat tehtävänsä. Modernin kasvu- ja kehityspoliittisen näkemyksen mukaan kuntien edellytetään kantavan taloudellisen vastuun muun muassa paikallisista infrastruktuurihan keista. Toisaalta kuntatalouden ohjausta on kiristetty: kuntia rankaistaan korotetuista veroista ja poikkeavia kustannuskuvia suvaitaan yhä vähemmän. Taloudesta ja toiminnasta vaaditaan enemmän raportteja, ja niiden myötä havaitut eroavaisuudet nähdään helposti ongelmina. Esimerkiksi Suomessa kaavoitusmonopoli on nähty ongelmallisena suunniteltaessa kestäviä rakenteita kaupunkiseuduille. Kehityksessä, jossa yksilön vapaavalintaisuutta ja eri julkisten palvelujen integrointia käyttäjän kannalta lisätään, on piirteitä sekä itsehallinnosta että integraatiosta. Toisaalta valinnan mahdollisuudet siirtyvät kuntien päättäjiltä yksilöille, jolloin kuntainstituution identiteetti heikkenee. Toisaalta järjestelmät sallivat edelleen kuntatason profilointia ja sopeuttamista Ruotsin radikaaleimmista malleista on päätetty paikallisella tasolla, ei kansallisella. Vielä selvittämätön kysymys on, missä määrin yksityisen sektorin tarjoamat vaihtoehdot uhkaavat rapauttaa kunnallista toimintaa. Joka tapauksessa sekä kunnan että kuntapäättäjien rooli on muuttumassa luvun pohjoismainen kunta on yhä useammin pikemminkin julkisen palvelun järjestäjä kuin sen tuottaja. Pohjoismaissa väestö keskittyy yhä enemmän suurkaupunkialueille, mikä aiheuttaa paineita löytää malleja jotka on sopeutettu kaupunkimaisempaan elämänmenoon. Samanaikaisesti syrjäseutukuntien erityistarpeet korostuvat yhä vahvemmin. Ristipaine itsehallinnon paikallista toimintaa paikallisin ehdoin ja integraation kokonaisuudesta huolehtiminen valtakunnallisella tasolla välillä pysyy ennallaan. RAKENNEUUDISTUKSET POHJOISMAISSA Tanska Uudistusehdotukset Rakenneuudistus: kuntaliitoksia ja uusia alueita Tilanne 2010 Rakenneuudistus vietiin päätökseen , sen jälkeen mm. laatu-uudistus Itsehallinnon ja integraation välimaastossa bruno dente ja francesco kjellberg kuvailivat Länsi- Euroopan kunnallishallintoa koskevassa tutkimuksessaan (1988) paikallista itsehallintoa tarkastelun lähtökohtana autonomia ja integraatio. Hyvinvointivaltiossa kunnat ovat sekä autonomisia Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus Norja Maakunnat (18) korvataan 7-9 alueella Ruotsi Maakäräjät (20) korvataan 7-9 aluekunnalla Uudistus toteutetaan v mennessä Ei toteutettu suunnitellussa laajuudessa, ei uusia alueita, mutta uusia tehtäviä maakunnille Ei ole vielä toteutettu, suuralueet vaikuttavat epätodennäköisiltä

4 4 POHJOISMAAT Tanskan nykyinen kunta- ja aluerakenne on ollut käytössä siitä lähtien, kun rakenneuudistus vietiin läpi tammikuussa 2007, eli runsaat kolme vuotta. Kolme vuotta uutta rakennetta Kuntien osalta uudistus merkitsi kuntaliitoksia: 271 kunnasta jäi jäljelle 98, ja tyypillisessä tanskalaisessa kunnassa on nykyisin runsaat asukasta. Lisäksi uudet suuremmat kunnat saivat uusia tehtäviä ympäristö- ja sosiaalialalla sekä työllisyyspolitiikassa. Alueellisella tasolla 13 maakuntalääniä purettiin ja korvattiin viidellä alueella (region), joiden päätehtävä on sairaalatoimi. Alueiden vastuulla on lisäksi tehtäviä aluesuunnittelun ja erikoissosiaalihuollon piirissä. Alueita johtavat kansan valitsemat elimet, mutta ne eivät varsinaisesti ole itsehallinnollisia yksiköitä. Niillä ei ole verotusoikeutta eikä valtuuksia hoitaa muita kuin suoraan laissa säädettyjä tehtäviä. Alueiden toiminta rahoitetaan valtionosuuksilla ja kuntien maksuosuuksilla tehtäväkohtaisesti. Alueellisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta käyttää sairaanhoitoon myönnettyjä varoja aluesuunnittelun rahoittamiseen tai päinvastoin. Vuonna 2009 tehdyn tilaraportin mukaan uuteen rakenteeseen siirryttiin laajoista muutoksista huolimatta tehokkaasti ja sujuvasti. Kunnat arvioivat, että niillä uudistuksen myötä on paremmat edellytykset hoitaa erityisesti ympäristöön, kaavoitukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä työmarkkinapolitiikkaan liittyviä tehtäviä. Ongelmia on sitä vastoin havaittu kuntien ja alueiden rajapinnassa. Uusi rakenne on muuttanut sekä kansalaisten että poliitikkojen roolia. Kuntien arvioiden mukaan tarvitaan myös lisäpanostuksia, jotta uusissa rakenteissa päästään tehostamis- ja rationalisoimisvoittoihin. Borger.dk ovi julkiselle sektorille Tanskalaiset kunnat vastaavat entuudestaan sellaisista tehtävistä, joita Suomessa hoitaa Kela, ts. sosiaalivakuutuksista ja eläkkeistä. Työmarkkina-asioiden siirryttyä kunnalliseen työllisyyskeskukseen kunnat ovat yhä suuremmassa määrin kansalaisten ensisijainen ovi julkiselle sektorille. Uudistuksen jälkeen kunnilla on oikeus palkata kansalaisneuvojia, jotka opastavat kuntalaisia löytämään hakemansa palvelun uusissa rakenteissa. Rakenneuudistusta täydennetään kehittämällä sähköisiä palveluja, jotka tarjoavat julkisia palveluja sähköisessä muodossa mm. borger.dk- portaalin kautta. OECD:n vuonna 2010 julkaisemassa arviossa todetaan, että Tanska tarjoaa julkisia palveluja uraauurtavalla, nerokkaalla tavalla, mutta että julkisten laitosten välisten rajojen häivyttämisessä kuntalaisiin nähden on vielä paljon tekemistä. Laatusopimuksia, byrokratian purkamista ja sopimuksia hyvästä hajautetusta ohjauksesta Tanskan kunnissa toteutettavalla laatu-uudistuksella pyritään 5ALUETTA, JOTKA VAS- TAAVAT sairaanhoidosta tietyistä sosiaalihuollon tehtävistä ja tietyistä aluesuunnittelun tehtävistä. 98 kuntaa: mediaanikoko asukasta. Pienimmässä kunnassa on asukasta ja suurimmassa asukasta. takaamaan kuntapalvelujen korkea laatu. Laatu-uudistuksen myötä kuntien tavoitteiden ja panostusten dokumentointiin ja mittaamiseen kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntyneet. Kaikkien kuntien on ollut määrä laatia laatusopimus, josta käy kuntalaisille ymmärrettävällä tavalla ilmi poliittiset tavoitteet ja se laatutaso, johon kunta kullakin sektorilla pyrkii. Esimerkiksi hyvän lasten- ja vanhustenhuollon määrittelemiseksi laaditaan apuvälineitä. Samanaikaisesti dokumentointi- ja raportointivaatimuksia lisäävän laatu-uudistuksen kanssa on ryhdytty purkamaan byrokratiaa ja yksinkertaistamaan sääntöjä, jotta resursseja vapautuisi asiakaspalveluun. Vuonna 2008 Tanskan hallitus ja kuntien keskusjärjestö Kommunernes Landsforening solmivat sopimuksen hajautetun ohjauksen periaatteista (kts. inforuutu). Lähtökohtana on, että valtio ohjaa kokonais-tavoitteiden pohjalta ja kunnilla ja niiden henkilöstöllä on oltava toimintavapaus tehtävien toteuttamisessa. Edellytyksenä tosin on, että kunta osoittaa kykenevänsä tarttua tilanteeseen, kun kansalaiset arvostelevat sen menettelytapoja. Elleivät kunnat osaa korjata tekemiään virheitä, keskitetty erityisohjaus uhkaa lisääntyä. Talous tiukassa ohjauksessa Maailmantalouden kriisi vaikuttaa Tanskan julkiseen sektoriin ja si-

5 TANSKA 5 Hajautetun ohjauksen kymmenen periaateetta: Tanskan hallituksen ja kuntien keskusjärjestön Kommunernes landsforeningin välinen sopimus 2008 Selkeä vastuunjako valtion ja kuntien välillä 1. Selkeä tehtävävastuu kansalaisia kohtaan 2. Yksittäiset asiat ratkaistaan käytännön tasolla Tavoite- ja kehysohjaus luovat pohjan valtion ja kuntien väliselle yhteistyölle 3. Selkeät tavoitteet ja tulossuuntautuneisuus 4. Panostusten ja vaikutusten dokumentointi Selkeä poliittinen johtovastuu ja toimintavapaus johdolle ja henkilöstölle operatiivisessa toiminnassa 5. Poliittiset tavoitteet ohjaavat panostuksia 6. Hajautettu johtaminen ja menetelmävapaus 7. Tavoitteet ja tulokset tehdään läpinäkyviksi kansalaisille 8. Henkilöstö ja palvelujen käyttäjät aktiivisessa roolissa Yhteinen vastuu kuntien toimintaa koskevien sääntöjen ja dokumentoinnin selkeyttämisestä 9. Systemaattinen sääntöjen yksinkertaistaminen Kuntapalvelujen tavoitteellinen valvonta 10. Uusia laadunvarmistuksen muotoja. karen beate nosterud / norden. org Tanskalainen kätilö. Nyhavn, Kööpenhamina. maria brommels ten myös kuntien talouteen. Valtion ja kuntien vuodelle 2011 solmimassa sopimuksessa kuntataloudesta määrätään, että valtion panostukset kuntapalveluihin pysyvät nykyisellä korkealla tasolla. Kuntatalouden kustannusten nousu pyritään kuitenkin pysäyttämään. Toimenpideehdotukset sisältävät tiukempaa kuntien varojen seurantaa puolivuotiskirjanpidon avulla. Niillä toimialoilla, joilla kustannukset ovat lisääntyneet eniten mm. erityisopetus ja vanhustenhuolto ehdotetaan, että muun muassa tarveharkinnan säännöstöä yksinkertaistettaisiin, jotta kustannukset laskisivat. Sairaanhoitoa eri kuoseissa 2000-luvun uudistusten seu- rauksena sairaanhoito järjestetään ja sitä hallinnoidaan hyvin eri tavoin eri Pohjoismaissa. OECD:n arvioinnissa vuodelta 2010 todetaan, että Tanska on sähköisten palvelujen edelläkävijä. raanhoitopiirien päättäjät valitaan välillisesti jäsenkunnissa kuntavaalitulosten perusteella. Norjassa sairaaloita hallin- Tanskassa uudet alueet vas- taavat erikoissairaanhoidosta. Alueiden asukkaat valitsevat niiden päättäjät, mutta alueilla ei ole verotusoikeutta eikä kuntatietoutta. Sairaanhoito rahoitetaan valtionosuuksin ja kuntien maksuosuuksin. Suomessa erikoissairaan- hoidosta vastaavat sairaanhoitopiirit, jotka ovat peruskuntien omistamia ja rahoittamia kuntayhtymiä. Sai- noi neljä valtion omistamaa terveydenhuoltoyritystä.näissä yrityksissä ammattihallitukset tekevät operatiivisen tason päätökset, kun taas eduskunta (Stortinget) kantaa lopullisen poliittisen vastuun. Ruotsissa maakäräjät/alu- eet vastaavat sairaanhoidosta. Maakäräjäpoliitikot valitaan vaaleilla ja maakäräjät kantavat veroa rahoittaakseen toimintansa. F INL ANDS KOMMU NT IDNING P OH JOIS M AAT- l i i te

6 6 POHJOISMAAT Suomessa ei Viisi vuotta rakenneuudistusta ole varsinaista vaalein valittua aluetasoa. Alueelliset tehtävät hoidetaan kuntayhtymissä, (sairaanhoitopiirit ja maakuntaliitot). Poikkeuksia ovat Kainuun maakuntahallintokokeilu ja Ahvenanmaan itsehallinto. Viittä viimeisintä vuotta ovat leimanneet kunta- ja palvelurakenneuudistus. Vuoteen 2012 saakka toteutettavan uudistuksen myötä suuri osa kunnista on sopinut kuntaliitoksista tai yhteistoiminta-alueista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Rakenneuudistusta koskeva pui- telaki edellyttää, että perusterveydenhuolto ja siihen liittyvä sosiaalihuolto järjestetään vähintään asukkaan kunnissa tai yhteistoimintaalueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perusterveydenhuollon ylläpitäjien määrä on laskenut vuoden :stä vuoden 2010 alun 122:een (67 yhteistoiminta-aluetta ja 55 kuntaa). Kuntien määrä on kuntaliitosten myötä laskenut 326:een Manner-Suomessa. Vuonna 2000 MannerSuomen kuntia oli 432. Valtion pyrkimyksenä on ollut kannustaa suuriin, useiden kuntien välisiin kuntaliitoksiin. Vuosina 2009 ja 2010 toteutetuista kuntaliitoksista monet olivat useamman osapuolen välisiä, esimerkiksi Salossa ja Hämeenlinnassa, mutta myös kahden pienemmän kunnan liitoksia tehtiin. Muutosvalmius on yleisesti ollut suurempaa Län- si- ja Etelä-Suomessa kuin idässä ja pohjoisessa, ja kuntien valinnoissa on havaittavissa alueellisia suuntauksia. Eniten kuntaliitoksia tehtiin Varsinais-Suomessa, vähiten esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla. Vuoden 2010 alussa runsaat 30 kuntaa ei ollut vielä löytänyt yhteistyökumppania. Päätöksiä tulevista kuntaliitoksista on tehty muun muassa Oulun seudulla. Hallituksen selvitys uudistuksen toteutuksesta julkaistiin marraskuussa Selvityksessä todettiin, että kuntakentällä on tehty suuria muutoksia lyhyessä ajassa, mutta myös että kuntien välillä on suuria eroja ja että sosiaali- ja terveydenhuollon uudet ratkaisut uhkaavat tehdä rakenteista pikemminkin monimutkaisempia kuin selkeämpiä. Selvityksessä todetaan myös, että sisältömuutoksia on toistaiseksi vähän ja että kuntien tulee F I N L AN DS KO MMUN TID NI NG POHJ OI SMAAT-liite 5 VUODEN JÄLKEEN 326 kuntaa Manner-Suomessa ja 16 kuntaa Ahvenanmaalla, jolla on oma kuntalaki Kuntien mediaanikoko asukasta. Pienimmässä Manner-Suomen kunnassa on 801 ja suurimmassa asukasta. ryhtyä toimenpiteisiin laskeakseen kustannuksia ja nostaakseen tuottavuutta. Vielä on liian aikaista sanoa, missä määrin uudistus on kyennyt vastaamaan niihin haasteisiin, joiden vuoksi se käynnistettiin (ikääntyvä väestö, kuntatalouden heikkeneminen ja tuleva työvoimapula). KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN VAIKUTUS Kuntien lkm Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) Perusterveydenhuollon ylläpitäjien lkm (kunnat ja kuntayhtymät) Useita rinnakkaisia uudistuksia Kunta- ja palvelurakenneuudistus

7 SUOMI 7 ane cecilie blichfeldt / norden. com on vain yksi monista 2000-luvun rakenne- ja ohjausuudistuksista Suomessa. Lähes joka ministeriön toimialalla alueja piirijaot ovat muuttuneet, yleensä siten, että yksiköt ovat kasvaneet ja harventuneet. Vuodenvaihteessa uudistettiin muun muassa valtion aluehallinto, joka vaikuttaa esimerkiksi kuntien toiminnan valvontaan ja alueelliseen kehityspolitiikkaan. Kuntien kannalta suunnitelluilla terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistuksilla on suuri merkitys, ja ne ovat tietyssä määrin vaikuttaneet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoon. Maakuntahallintokokeilusta saatuja kokemuksia Kainuussa, missä vastuu raskaasta palvelutuotannosta on siirtynyt maakunnalle, analysoidaan parhaillaan poliittisessa prosessissa. Päättäjät ovat eri mieltä siitä, missä määrin malli soveltuu käytettäväksi myös muissa maakunnissa. Tämän lisäksi eri lait ja hankkeet muuttavat toiminnan ohjausta. Pyrkimys lisätä palvelunkäyttäjien valinnanvapautta on vahvasti esillä monessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeessa. Ajatuksena on, että potilaiden olisi helpompi valita lääkäri tai terveyskeskus tai valita yksityisen ja julkisen sektorin palvelutuottajien välillä ns. palvelusetelien avulla. Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt hankkeen Uusi Kunta 2017, jossa luodaan kuntasektorille edellytyksiä sopeutua tulevaisuuden vaatimuksiin. Keväällä 2010 kuntaministeri hylkäsi Kuntaliiton aloitteen kokonaisvaltaisesta kuntalain uudistamisesta. ohjausta kuntasektorilla. OECD toteaa kevään 2010 talouskatsauksessaan, että kuntien talous ja alueelliset erot aiheuttavat Suomen taloudelle suuria haasteita. OECD:n mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmää on syytä tarkistaa. Myös tulo-, yhteisö- ja kiinteistöverojen välistä tasapainoa on syytä muuttaa ja uusia kuntaliitoksia tulee jouduttaa. Tuottavuuden parantamista sähköisten palvelujen ja tietotekniikan avulla pidetään yhtenä tärkeänä kehitysalueena sekä asiakaspalvelun että tuottavuuden kannalta, mutta kuntien monien eri tietojärjestelmien katsotaan olevan tehokkuuden esteenä. Kuntasektori ja tuottavuusvaatimukset Talouskriisi ja julkisen talouden säästövaatimukset varjostavat kuntien tulevaisuusnäkymiä ja vaikuttavat edellyttävän jossain määrin vahvempaa valtion- KUNTA- JA ALUEHALLINTO POHJOISMAISSA Peruskuntataso Tanska Suomi Norja Ruotsi 98 kuntaa 326 kuntaa Manner-Suo- 430 kuntaa 290 kuntaa 2010 messa ja 16 kuntaa Ahvenanmaalla Aluetaso 5 aluetta (välittömästi 19 maakuntaliittoa, 20 sair. 18 maakuntaa 18 maakäräjää + (demokratia- valittu, ei verotus- hoitopiiriä + muut kunta- (fylkeskommuner, 2 aluetta (välittö- lähtöinen) 2010 oikeutta) yhtymät (välillisesti valittu) välittömästi valittu, mästi valittu, Poikkeukset muodollinen vero- verotusoikeus) Kainuun maakuntakokeilu tusoikeus) Ahvenanmaan maakunta Kuntien mediaani koko, asukasluku (tyypillinen kunta) Alle asukkaan skanephoto. com / norden. org kuntien osuus KUNTA-ASIAT VALTIONHALLINNOSSA Ministeriöissä kunta-asiat jakautuvat seuraavasti: Tanska: Terveysministeriö (sosiaalipolitiikka, terveydenhuolto, kunnat ja alueet) Suomi: Valtiovarainministeriö, Norja: Kunta- ja alueministeriö, Ruotsi: Valtiovarainministeriö, --> departement. F INL ANDS KOMMU NT IDNING P OH JOIS M AAT- l i i te

8 8 POHJOISMAAT Vapaavalintaisuus etusijalla Ruotsin kuntajaossa ei ole tehty suuria muutoksia 1970-luvun jälkeen, eivätkä mahdolliset kuntaliitokset ole politiikan päiväjärjestyksessä. Kuntien välinen yhteistyö on jatkuvasti kasvanut Ruotsissa sitä myötä kun asuminen ja työelämä ovat eriytyneet ja toiminnalliset alueet ovat kasvaneet. Toukokuussa 2010 perustettiin toimikunta, jonka tehtävänä on tarkastella tiettyjä kunnallisen demokratian toimintatapaan liittyviä kysymyksiä, kuten kunnallisen yhteistoiminnan sääntöjä, mahdollisuutta perustaa välittömillä vaaleilla valittuja kunnanosalautakuntia, kunnallisneuvoksen roolia sekä uusien hallitusten ja enemmistöjen perustamista kuntiin ja maakäräjille. Suuret poliittiset eroavaisuudet kuntien toimintatavoissa tulevat esiin näkemyksissä siitä, miten kuntapalvelut pitäisi tuottaa. Poliittiset puolueet keskustelevat kouluista ja hoitoalasta, mutta harvemmin kunnista samalla tavoin kuin Norjassa ja Suomessa. Näin siitä huolimatta, että kunnat ja maakäräjät vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä kouluista. Porvarihallitus on voimakkaasti korostanut yksilön valinnanvapauden ja yksityisen sektorin vaihtoehtojen tarvetta ja toteuttanut tavoitteensa tueksi uudistuksia sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Punavihreä oppositio sen sijaan kannattaa julkista palvelujen järjestämistä ja tasavertaista palvelutarjontaa. Suuralueet joita ei tullutkaan Loppumietinnössään vuonna 2007 vastuutoimikunta esitti, että nykyiset 18 maakäräjää ja kaksi aluetta korvattaisiin uusilla noin miljoonan asukkaan aluekunnilla, mikä olisi tarkoittanut 7 9 uutta aluekuntaa. Uudet aluekunnat saisivat enemmän vastuuta hyvinvointi- ja kehitysasioista. Mietinnöstä saatu palaute oli valtaosin myönteistä, mutta hallituksen varautuminen poliittisiin toimiin esityksen toteuttamiseksi on ollut heikkoa. Kartoittamaan kiinnostusta suuralueiden muodostamiseen nimitettiin selvitysmies, ja vuonna 2009 laadittiin muodollinen menettely alueen muodostamisen hakemista varten. Lopputulos on toistaiseksi ollut laiha. Skoone ja Länsi-Götanmaa, jotka ovat olleet kokeilualueita vuodesta 1999, vastaavat vuodesta 2011 lähtien tietyistä aluesuunnitteluasioista, jotka muissa lääneissä hoitaa lääninhallitus. Hallannille on hakemuksen perusteella myönnetty suuralueen asema ja Gotlannin asemaa selvitetään. Suunnitellut kuntaliitokset esimerkiksi Norrlannissa ja Mälarinlaaksossa eivät ole vielä toteutuneet. Selvitysmies valmistelee parhaillaan katsausta valtion viranomaisista alueellisella tasolla. Uudistuksilla lisää valinnanvapautta Porvarihallitus on voimakkaasti suosinut sellaisia mekanismeja, jotka lisäävät valintamahdollisuuksia julkisessa palvelutuotannossa. Muun muassa esteitä vapaakoulujen ja yksityisten sairaaloiden perustamiselle on purettu, ja käyttöön on otettu laki vapaavalintaisesta järjestelmästä. Uusi laki velvoittaa kunnat ja maakäräjät sallimaan yksityiset palveluntuottajat tietyillä toimialoilla. Vapaakoulua käyvien oppilaiden osuus on kasvanut noin yhdestä prosentista 1990-luvun alussa 18 MAA- KÄRÄJÄÄ JA KAKSI ALUETTA VASTAA sairaanhoidosta ja infrastruktuuriin, liikenteeseen, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvistä asioista. Yhteensä 290 kuntaa: mediaanikunnassa asukasta. Pienimmässä kunnassa ja suurimmassa asukasta. j o h a n n e s j a n s s o n /no r d e n.c o m Tienviitta Lapissa, Ruotsi.

9 RUOTSI 9 10 prosenttiin vuonna Joissakin kunnissa, erityisesti suurkaupungeissa ja lähiökunnissa, yli kolmannes oppilaista käy yksityistä peruskoulua tai lukiota. Laki vapaavalintaisesta järjestelmästä sallii kuntien ja maakäräjien luovuttaa valinnan palveluntuottajasta sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaalle tai palvelunkäyttäjälle. Asiakas valitsee palveluntuottajan koetun laatutason perusteella. Kunta/maakäräjät maksaa aina saman hinnan tietystä palvelusta. Niiden kuntien, jotka ottavat käyttöön hoitovalintamallin, on ilmoitettava asiasta valtion ylläpitämällä verkkosivustolla, Vuoden 2010 alusta lähtien valtiopäivät velvoittavat kaikkia maakäräjiä ottamaan käyttöön hoitovalintamallin perusterveydenhuollossa (mm. tutkimus, diagnostiikka ja hoito yleislääketieteen piirissä). Hoitovalinnan käyttö vaihtelee huomattavasti eri alueilla. Jotkut maakäräjät, muun muassa Tukholman ja Hallannin, olivat jo ennen lain voimaantuloa ottaneet käyttöön Vastuutoimikunnan mietinnön lopputulos on toistaiseksi ollut laiha. laajan hoitovalintamallin. Valinnanvapautta lisäävät uudistukset sisältävät poliittisia jännitteitä ja herättävät vilkasta keskustelua ennen ja jälkeen vuoden 2010 vaalien. Joillakin alueilla, esimerkiksi Tukholmassa, vallanvaihdoksella kunnallisja maakäräjävaaleissa on välitön vaikutus palvelujen tuotantotapaan: porvaripuolueet yksityistävät ja punavihreät kunnallistavat toiminnan. Muilla alueilla muutokset eivät yleensä ole kovin voimakkaita. Luottamushenkilöt: organisaatio ja lukumäärä Kunta- ja aluevaalit järjestetään Tanskassa, Suomessa ja Norjassa erillään valtakunnallisista vaaleista, kun taas Ruotsissa pidetään eduskunta-, maakäräjä- ja kuntavaalit samana päivänä. Henkilövaaleja on eniten Suomessa, missä äänestäjien on äänestettävä tiettyä ehdokasta. Norjassa ja Ruotsissa äänestetään ensisijaisesti puoluetta/listaa, mutta äänestäjät voivat vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen merkitsemällä rastin tietyn ehdokkaan kohdalle. Tanskan vaalijärjestelmässä käytetään sekä puolue- että henkilöääniä. Pohjoismaisilla kunnilla on suuri vapaus organisaation muodostamisessa, minkä vuoksi saman maan eri kuntien välillä on selviä eroja esimerkiksi lautakuntien organisaatioissa ja johtamisjärjestelmässä. Maiden välillä on silti joitakin merkittäviä eroja. Tanskan kuntien luottamushenkilöorganisaatio on hyvin keskittynyt ja siinä on vain vähän vaalein valittuja jäseniä. Valta keskittyy vaalein valittuun kunnanhallitukseen. Vaalein valitut luottamushenkilöt saavat kaikki paikat valiokunnissa ja muissa elimissä, mikä tarkoittaa että Odensen ( ) kaltaisessa suuressa kunnassa poliitikkoja on noin 30. Suomalaisessa, norjalaisessa tai ruotsalaisessa kunnassa vastaava luku on yleensä Lisäksi välillisesti valittuja päättäjiä on lautakunnissa ja muissa elimissä vähintään yhtä monta. Norjassa jotkut kunnat (esim. Bergen ja Oslo) soveltavat kunnallista parlamentarismia, ts. poliitikot jaetaan selkeästi enemmistöön ja oppositioon. Ruotsin kuntia hallinnoidaan mallilla, jota kutsutaan yleisesti rajoitetuksi enemmistövallaksi. Se tarkoittaa, että puolueet muodostavat enemmistö- tai vähemmistökoalition ja että enemmistökoalitio yleensä vastaa tärkeimmistä luottamustoimista. Sekä enemmistö että oppositio ovat kuitenkin edustettuina kunnanhallituksessa. Suomessa ja Tanskassa selvät enemmistö- ja oppositioryhmät ovat harvinaisempia kunnallispolitiikassa. Useimmissa tanskalaisissa, norjalaisissa ja ruotsalaisissa kunnissa on vähintään yksi kokopäivätoiminen kunnallispoliitikko, mikä Suomessa taas on harvinaista. Tanskassa pormestari on koko kuntaorganisaation muodollinen johtaja. Norjan kunnissa puheenjohtaja johtaa sekä vaaleilla valittua kunnanhallitusta että toimeenpanevaa elintä (talousvaliokunta). Ruotsalaisissa kunnissa on yleensä kokopäivätoiminen kunnallisneuvos, jonka asema tosin perustuu poliittisiin sopimuksiin, ei lainsäädäntöön. Suomessa kunnat voivat valita pormestarimallin, jossa nimitetty kunnanjohtaja korvataan pormestarilla. Pormestarin toimikausi on yhtä pitkä kuin valtuuston. Malli on toistaiseksi harvinainen. VAALIT POHJOISMAISSA Tanska Suomi Norja Ruotsi Kuntavaalit ja valtakunnall. vaalit Pidetään eri päivinä Pidetään eri päivinä Pidetään eri päivinä Pidetään samana päivänä Äänestäjä äänestää Puoluetta/listaa ja/ tai henkilöä Henkilöä Puoluetta/listaa, mutta voi vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen Puoluetta/listaa, mutta voi vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen Vaaleilla valittujen valtuuston tai vast. jäsenten määrä (vähintään/korkeintaan) Yleisin organisaatiomalli Valiokunnat (vaaleilla valitut jäsenet) Asiantuntijalautakunnat (myös muut kuin vaaleilla valitut jäsenet) Valiokunnat (vaaleilla valitut jäsenet) Asiantuntijalautakunnat (myös muut kuin vaaleilla valitut jäsenet)

10 10 POHJOISMAAT Norjan kuntarakenne on hienojakoinen. Suurimmassa osassa kunnista asuu alle asukasta. Viime vuosien aikana valtio ei ole käynnistänyt kuntaliitosuudistuksia. Hienojakoisuutta ja yhteensovittamista Istuva hallitus kirjoittaa vuoden 2009 ohjelmassaan, että se kannustaa kuntia vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin ja on varautunut korvaamaan liitoksista aiheutuneet kustannukset. Vahva kuntasektori, joka sallii aktiivisen elinkeinopolitiikan, koetaan tärkeänä edellytyksenä osaamisen ja työpaikkojen turvaamiselle koko Norjassa. Koko maan talouden kiristyminen on vaikuttanut Norjan kuntiin vähemmässä määrin kuin muissa Pohjoismaissa. Kuntien taloudellinen vapaus on kuitenkin verrattain typistynyt, sillä niiltä puuttuu mahdollisuus vaikuttaa veroasteeseen ja valtiontuet ovat korvamerkittyjä useammin kuin muissa Pohjoismaissa. Stoltenbergin toinen hallitus on julistanut pyrkimyksekseen lisätä vapaiden valtiontukien osuutta lähivuosien aikana. Norjan kuntien välisen yhteistyön tarve ja kiinnostus yhteistyötä kohtaan kasvaa. Viime vuosina on otettu käyttöön uusia yhteistyömuotoja kuntayhtymä- ja isäntäkuntamalli suomalaismallit esikuvina. Käynnissä oleva terveydenhuollon yhteistoimintauudistus lisää järeämpien kuntien välisten yhteistyömuotojen tarvetta. Hallintouudistus 2010 uudistus joka toteutettiin, muttei vastannut odotuksia Ensimmäisessä hallitusohjelmassaan 2005 punavihreä hallitus päätti hallintouudistuksen toteuttamisesta. Ohjelman mukaan aluehallinto pyritään uudistamaan maakuntaa yhdistetään vapaaehtoisesti suuremmiksi demokraattisesti hallinnoiduiksi alueiksi. Uudet alueet saavat enemmän tehtäviä ja vastuuta lähinnä siten, että valtion viranomaisten tehtäviä muun muassa infrastruktuurin, elinkeinopolitiikan ja aluesuunnittelun piiristä siirretään alueille. Maakuntien kiinnostus vapaaehtoisiin liitoksiin osoittautui kuitenkin vähäiseksi, eivätkä valtion viranomaiset olleet halukkaita luopumaan tehtävistään suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Hallintouudistus ei saanut tuulta alleen, vaikkakin se vietiin läpi suppeassa muodossa. Norjan eduskunta (Stortinget) päätti, että maakunnat säilytetään vaalein valittuna tasona, ja vuoden 2010 alussa maakunnat saivat joukon uusia muun muassa tieliikenteeseen ja innovaatiopolitiikkaan liittyviä tehtäviä. Yhteensovittaminen uudistusten yhteisenä nimittäjänä Varsinaisia rakenneuudistuksia on vaikea toteuttaa Norjassa. Sen sijaan aloitteista kuntasektorin toimintaperiaatteiden muuttamiseksi ei ole pulaa. Toimialojen ja laitosten rajat ylittävä yhteensovittaminen on uudistusten yhteinen nimittäjä. Vuonna 2009 loppuun viedyn kuntien laatuohjelman tavoitteena oli löytää paikallisia malleja ja hyviä esimerkkejä hyvätasoisista kuntapalveluista ja vetovoimaisista kuntatyönantajista. 138 kunnassa muun muassa kehitettiin toimintaa ja pyrittiin 18 MAAKUNTAA (FYLKES- KOMMUNER), JOTKA VAS- TAAVAT MM. toisen asteen koulutuksesta kulttuurista ja aluesuunnittelusta. Vastuu sairaanhoidosta siirtyi 2002 maakunnilta valtion terveydenhuoltoyrityksille, mikä tarkoitti, että 80 % maakuntien budjetista hävisi. 430 kuntaa: mediaanikoko asukasta. Pienimmässä kunnassa 214 ja suurimmassa asukasta. s. s i g b j o r n s e n/no r d e n.or g vähentämään henkilöstön sairauspoissaoloja. Hanke vakiinnutti valtion, kuntasektorin ja työmarkkinajärjestöjen välille kolmikantayhteistyön, joka Stoltenbergin hallituksen mukaan tulee jatkumaan. nav:n (Norjan työhallinto) uudistus on laajimpia muutoshankkeita Norjan julkisella sektorilla viime vuosina. Vuonna 2006 perustettiin uusi työ- ja hyvinvointihallinto, jossa yhdistyvät yksilöpainotteiset panostukset työmarkkinapolitiikassa ja sosiaaliturvan alueella. Tavoitteena on, että useammat ihmiset löytäisivät paikkansa työelämässä ja mielekästä toimintaa ja että yhä harvempi joutuisi elämään avustusten ja tukien varassa. Paikallisella tasolla on perustettu NAV-toimistoja, joiden toiminta perustuu velvoittavaan yhteistyöhön valtion (työvoimatoimistot, sosiaalivakuutusviranomaiset) ja kunnan viranomaisten kanssa sosiaalisektorilla. norjan sosiaali- ja terveys-

11 NORJA 11 MUODOLLINEN VALTARAKENNE POHJOISMAISISSA KUNNISSA Tanska Suomi Norja Ruotsi Johtaa vaaleilla valittua elintä (valtuusto) Pormestari Valtuuston puheenjohtaja Puheenjohtaja Valtuuston puheenjohtaja Pormestari Johtaa toimeenpanevaa elintä (hallitus) Hallituksen puheenjohtaja Puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Johtaa hallintoa Pormestari (luottamushenkilö) Kunnanjohtaja (viranhaltija) Puheenjohtaja (rådmann) (viranhaltija) Kunnanhallitus (kunnallisneuvos) (luottamushenkilö) ITSEHALLINNON JA INTEGRAATION VÄLIMAASTOSSA* Itsehallinto Integraatio Stavanger ministeriön yhteistoimintauudistus (samhandlingsreformen) on epäsuora reaktio siihen, että sairaanhoitopalvelut siirrettiin vuonna 2002 valtion terveydenhuoltoyrityksille. Tämä johti ongelmiin hoitoketjuissa ja palvelujen saatavuudessa. Uudistuksen tavoitteena on taata kuntalaisille heidän lähellään enemmän terveydenhuoltopalveluja paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnat, jotka nykyisin vastaavat perussairaanhoidosta, saattavat saada uusia tehtäviä terveydenhuollossa. Puhutaan muun muassa kunnallisten lääkäripalvelujen vahvistamisesta ja paikallisten terveyskeskusten kehittämisestä. Edellytyksenä on, että kunnat selviytyvät lisääntyvistä tehtävistä, mikä monessa tapauksessa vaatii enemmän yhteistyötä. Myös yhteensovittamista ja työnjakoa kuntien ja valtion terveydenhuoltoyritysten välillä tarvitaan. Norjan kuntien välisen yhteistyön tarve ja kiinnostus yhteistyötä kohtaan kasvaa. Itsehallinto suojattu perustuslain nojalla Paikallinen demokratia Paikallinen verotusoikeus Yleinen osaaminen Paikallinen kaavoitusmonopoli Paikallinen vapaus kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanossa Kansallinen lainsäädäntö Pakolliset tehtävät Valtionapujärjestelmä Neuvottelut Valvonta Valitusoikeus *Bruno Dente & Francesco (1988) POHJOISMAINEN HYVINVOINTIKUNTA Pohjoismainen hyvinvointikunta Uusi pohjoismainen hyvinvointikunta Kuntasektorin Kasvaa Pysyy/vähenee merkitys pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa Julkisen palvelutuotannon uudistamisen Yhtenäistäminen (laajentaminen. Erilaistuminen/ pirstoutuminen periaate standardisointi) Kuntarakenteen uudistamisen Kuntaliitokset (suuremmat kunnat) Kuntaliitokset (suuremmat kunnat) periaate Kuntien suhde Tuottaja Järjestäjä/rahoittaja hyvinvointipalveluihin Järjestämisen ja uudelleenjärjestämisen Paikallisia ja kansallisia poliittisia painopiste- Asukkaiden/asiakkaiden tarpeet ja toivomukset periaate alueita Maantieteellinen painottuminen Koko maa, painotus erityisesti syrjäseutualueilla Painottuu enemmän suurkaupunkialueille Pohjoismaiset hyvinvointikunnat Yhtenevyys lisääntyy Erilaistuminen lisääntyy

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Eija Mäkinen Julkisoikeuden professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto Näkökulma ja rajauksia

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä

Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä KUNTAMARKKINAT 11.9.2013 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus Kommentaattori: Seppo Kässi, suunnittelujohtaja,

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Kuntatalo, Helsinki Benjamin Strandberg, Asiantuntija Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollosta Euroopassa Pohjoismaiden ja

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Kunnat ja alueet Euroopassa

Kunnat ja alueet Euroopassa Kunnat ja alueet Euroopassa Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 9.11.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Euroopan neuvoston kaksi asiakirjaa

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016

Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Marjo Lindgren 13.1.2016 1(5) Yhteenveto EVA:n järjestämästä keskustelutilaisuudesta 12.1.2016 Aiheena valinnanvapaus, sote - integraatio ja rahoitus Keskustelijoina professori Mats Brommels (MB), alivaltiosihteeri

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta

Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Hallitusohjelman analysointia lainsäädännön näkökulmasta Kuntamarkkinoiden lakiklinikka 9.9.2015 lakiasiain johtaja Arto Sulonen Hallinnon rakenteet Sote-uudistuksessa lähtökohtana kuntaa suuremmat itsehallintoalueet

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto @Jari_Parkkonen #PHliitto MAAKUNNAT ITSEHALLINTOALUEIDEN PURISTUKSESSA VAI TOISINPÄIN? Päijät-Häme osana suurmetropolia, sen rajalla vai ulkopuolella? Jari Parkkonen, maakuntajohtaja, Ossi Savolainen,

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma

Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma Maakuntauudistuksen aloituskokous Kainuun liiton näkökulma 20.6.2016 Pentti Malinen Tuleva kolmitasoinen hallinto Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on työnjako kunnan, maakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla

Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Jos uutiskirje ei näy ehjänä, tai haluat lukea sen selaimella, niin klikkaa tästä Sujuvampaa toimintaa ja kustannussäästöjä normeja purkamalla Valvira on esittänyt sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012

Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Tietoa Manner-Suomen kuntien hallituksista ja kuntajohtajista 2009 2012 Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Valtuusto puolestaan valitsee kunnanhallituksen, joka toimii tiiviissä

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus

Tulevaisuuden kunta -tilaisuus Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 16.1.2015 Vantaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet ja

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa

1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat. 1.2. Sopimuksen sitovuus ja voimaantulo. 1.3. Kuntajaon muutoksen toteutustapa 1 KAUHAJOEN KAUPUNKI TEUVAN KUNTA YHDISTYMISSOPIMUS 1. Yhdistymissopimuksen lähtökohdat 1.1. Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on liitteineen kuntajakolain (1698/2009) 8 :n tarkoittama yhdistymissopimus,

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot