Kuin kaksi marjaa? Kunnat Pohjoismaissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuin kaksi marjaa? Kunnat Pohjoismaissa"

Transkriptio

1 Kuin kaksi marjaa? Kunnat Pohjoismaissa Fikt ja Uusi Kunta 2017

2 2 POHJOISMAAT Pohjoismaiden kuntamalli Muun Euroopan kuntiin verrattuna pohjoismaiset kunnat muistuttavat hämmentävän paljon toisiaan: samantyyppiset tehtävät, samankaltainen suhde valtioon ja vilkas hyvien ideoiden kierrätys. Eroavaisuudet huomaa vasta tarkemmin tarkastellessa. Vuonna 2010 Tanskassa on ollut kolme vuotta käytössä uusi kuntaja aluerakenne. Suomessa ollaan edelleen keskellä suurta muutosprosessia. Norjassa ja Ruotsissa ehdotukset suuralueista hylättiin, mutta yhtenäistäminen ja vapaavalintaisuuden lisääminen muuttavat kunnallisen toiminnan edellytyksiä. Monet ulkoiset tekijät ovat kaikille yhteisiä talouskriisi, teknologiakehitys, ilmastopolitiikka ja vaikuttavat johtavan samankaltaisiin ratkaisuihin. Talouskriisi ja kireä kuntatalous Parin viimeisimmän vuoden aikana maailman talouskriisi on vaikuttanut julkiseen talouteen ja siten myös kuntien talouteen. Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa keskustelu kuntien tulevaisuudesta on vahvasti kytköksissä taloudelliseen tilanteeseen, kun taas Norjassa keskustelussa tuntuu olevan vähemmän viitteitä taloudellisiin reunaehtoihin. Hallitukset priorisoivat tervettä julkista rahoitusta ja haluavat pitää kuntasektorin talouden kurissa. Toimenpideohjelmien sisältämillä mekanismeilla pyritään hillitsemään kustannusten nousua ja parantamaan tuottavuutta. Hoitokustannusten, hoitoketjujen ja hoidon saatavuuden koetaan olevan ongelma kaikkialla siitä huolimatta, että sairaanhoito nykyisin järjestetään hyvin eri tavoin eri Pohjoismaissa. Tanskassa vuoden 2011 kuntataloudesta tehdyssä sopimuksessa sovitaan muun muassa kunnallisista puolivuotiskirjanpidoista, joilla pyritään pitämään talous paremmin kurissa. Sopimus sisältää myös ehdotuksia siitä, miten sääntelyä voidaan vähentää, kun toimintakustannukset nousevat voimakkaasti. Suomessa etenkin 20 suurimman kaupungin odotetaan parantavan kunnallisen palvelutuotannon tehokkuutta. Myös Suomessa käydään keskustelua kustannuksia lisäävän sääntelyn purkamisesta. a n e ce c i l i e bl i c h f e l dt/no r d e n.c o m Yhteinen piirre monissa toteutetuissa muutoksissa on se, että keskiössä on yksilö. Keskittyminen yksilöön muutttaa kuntien roolia Yhteinen piirre monissa toteutetuissa tai tekeillä olevissa muutoksissa on se, että keskiössä on yksilö. Kuntalaisen täytyy saada yksi ainoa osoite julkiselle sektorille, mikä on ollut pyrkimyksenä Tanskan rakenneuudistuksessa, Norjan nav:n uudistuksessa (uusi työ- ja hyvinvointihallinto) ja Ruotsin ja Suomen yhteispalvelukokeiluissa. Tietotekninen kehitys ja tietokoneiden yleisyys ovat lisänneet tarvetta siirtää julkiset palvelut verkkoon ja purkaa kuntien ja valtion viranomaisten välisiä rajoja, ainakin kuntalaisen tai palvelun käyttäjän näkökulmasta. OECD:n raportissa Tanskasta tietoyhteiskuntana (2010) korostetaan, että julkishallinto on kokonaisuus. Suomessa useat kansalliset työryhmät ovat osoittaneet, että paremmin tietotekniikkaa hyödyntämällä saatettaisiin säästää kustannuksia ja parantaa asiakaspalvelua, mutta että kuntien ja valtion tietojärjestelmät eivät toimi tehokkaasti. Ruotsi erottautuu muiden joukosta maana, jossa tällä hetkel- Uusi Kunta 2017 ja Pohjoismaat Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt hankkeen Uusi Kunta 2017, jossa luodaan malleja elinvoimaisille kunnille. Osana projektia Siv Sandberg on kirjoittanut kokemuksista ja pyrkimyksistä eri puolilla Pohjoismaita. Finlands kommuntidningin liite 6/2010 Julkaisupäivä Paino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo. SIV SANDBERG on Pohjoismaat-liitteen tekstien kirjoittaja. Hän toimii kuntatutkijana Åbo Akademissa ja tutkii muun muassa kuntarakenteita ja aluekehitystä. Kansikuva Magnus Fröderberg/norden.org. Verkossa Käännös Heidi Teern.

3 yhä hajanaisempi ANALYYSI 3 lä pidetään tärkeänä vanhempien oikeutta valita lastensa koulu, potilaiden oikeutta valita sairaala ja vanhusten oikeutta valita yksityinen tai kunnallinen hoito. Porvarihallitus on ajanut vapaavalintaisen järjestelmän laajentamista, esimerkiksi ottamalla käyttöön pakollisen hoitovalinnan perusterveydenhuollossa. Vapaakoulujen ja yksityisten koulujen tarjonta. Tukholman seutu on ideologinen näyteikkuna, jossa vallanvaihdot usein merkitsevät voimakkaita muutoksia kuntapalvelujen tuotantotavoissa. Muissa Pohjoismaissa koulujen jaottelussa julkiseen ja yksityiseen ei ole yhtä vahvaa poliittista jännitettä kuin Ruotsissa. Yksilön oikeus valita vaikuttaa kuitenkin lisääntyvän julkisia palveluja uudistettaessa luvun pohjoismainen kunta on yhä useammin pikemminkin julkisen palvelun järjestäjä kuin sen tuottaja. valtioon nähden että integroi-tuja kansalliseen järjestelmään. Autonomia näkyy muun muassa verotusoikeutena, suunnittelumonopolina ja kunnallisena demokratiana. Integraatiota taas edustaa esimerkiksi kansallinen lainsäädäntö, valvonta ja valtionosuusjärjestelmä. Viimeisten viiden-kymmenen vuoden aikana Pohjoismaissa toteutettuja uudistuksia ja tapahtunutta kehitystä ei ole helppo sijoittaa itsehallinnon ja integraation väliselle akselille. Tietyllä tapaa itsehallinto lisääntyy: Kunnat ja alueet saavat uusia tehtäviä esimerkiksi ympäristö- ja työmarkkina-asioiden piiristä. Kunnilla on jatkossakin suuressa määrin vapaus valita tapa, jolla ne hoitavat tehtävänsä. Modernin kasvu- ja kehityspoliittisen näkemyksen mukaan kuntien edellytetään kantavan taloudellisen vastuun muun muassa paikallisista infrastruktuurihan keista. Toisaalta kuntatalouden ohjausta on kiristetty: kuntia rankaistaan korotetuista veroista ja poikkeavia kustannuskuvia suvaitaan yhä vähemmän. Taloudesta ja toiminnasta vaaditaan enemmän raportteja, ja niiden myötä havaitut eroavaisuudet nähdään helposti ongelmina. Esimerkiksi Suomessa kaavoitusmonopoli on nähty ongelmallisena suunniteltaessa kestäviä rakenteita kaupunkiseuduille. Kehityksessä, jossa yksilön vapaavalintaisuutta ja eri julkisten palvelujen integrointia käyttäjän kannalta lisätään, on piirteitä sekä itsehallinnosta että integraatiosta. Toisaalta valinnan mahdollisuudet siirtyvät kuntien päättäjiltä yksilöille, jolloin kuntainstituution identiteetti heikkenee. Toisaalta järjestelmät sallivat edelleen kuntatason profilointia ja sopeuttamista Ruotsin radikaaleimmista malleista on päätetty paikallisella tasolla, ei kansallisella. Vielä selvittämätön kysymys on, missä määrin yksityisen sektorin tarjoamat vaihtoehdot uhkaavat rapauttaa kunnallista toimintaa. Joka tapauksessa sekä kunnan että kuntapäättäjien rooli on muuttumassa luvun pohjoismainen kunta on yhä useammin pikemminkin julkisen palvelun järjestäjä kuin sen tuottaja. Pohjoismaissa väestö keskittyy yhä enemmän suurkaupunkialueille, mikä aiheuttaa paineita löytää malleja jotka on sopeutettu kaupunkimaisempaan elämänmenoon. Samanaikaisesti syrjäseutukuntien erityistarpeet korostuvat yhä vahvemmin. Ristipaine itsehallinnon paikallista toimintaa paikallisin ehdoin ja integraation kokonaisuudesta huolehtiminen valtakunnallisella tasolla välillä pysyy ennallaan. RAKENNEUUDISTUKSET POHJOISMAISSA Tanska Uudistusehdotukset Rakenneuudistus: kuntaliitoksia ja uusia alueita Tilanne 2010 Rakenneuudistus vietiin päätökseen , sen jälkeen mm. laatu-uudistus Itsehallinnon ja integraation välimaastossa bruno dente ja francesco kjellberg kuvailivat Länsi- Euroopan kunnallishallintoa koskevassa tutkimuksessaan (1988) paikallista itsehallintoa tarkastelun lähtökohtana autonomia ja integraatio. Hyvinvointivaltiossa kunnat ovat sekä autonomisia Suomi Kunta- ja palvelurakenneuudistus Norja Maakunnat (18) korvataan 7-9 alueella Ruotsi Maakäräjät (20) korvataan 7-9 aluekunnalla Uudistus toteutetaan v mennessä Ei toteutettu suunnitellussa laajuudessa, ei uusia alueita, mutta uusia tehtäviä maakunnille Ei ole vielä toteutettu, suuralueet vaikuttavat epätodennäköisiltä

4 4 POHJOISMAAT Tanskan nykyinen kunta- ja aluerakenne on ollut käytössä siitä lähtien, kun rakenneuudistus vietiin läpi tammikuussa 2007, eli runsaat kolme vuotta. Kolme vuotta uutta rakennetta Kuntien osalta uudistus merkitsi kuntaliitoksia: 271 kunnasta jäi jäljelle 98, ja tyypillisessä tanskalaisessa kunnassa on nykyisin runsaat asukasta. Lisäksi uudet suuremmat kunnat saivat uusia tehtäviä ympäristö- ja sosiaalialalla sekä työllisyyspolitiikassa. Alueellisella tasolla 13 maakuntalääniä purettiin ja korvattiin viidellä alueella (region), joiden päätehtävä on sairaalatoimi. Alueiden vastuulla on lisäksi tehtäviä aluesuunnittelun ja erikoissosiaalihuollon piirissä. Alueita johtavat kansan valitsemat elimet, mutta ne eivät varsinaisesti ole itsehallinnollisia yksiköitä. Niillä ei ole verotusoikeutta eikä valtuuksia hoitaa muita kuin suoraan laissa säädettyjä tehtäviä. Alueiden toiminta rahoitetaan valtionosuuksilla ja kuntien maksuosuuksilla tehtäväkohtaisesti. Alueellisilla päättäjillä ei ole mahdollisuutta käyttää sairaanhoitoon myönnettyjä varoja aluesuunnittelun rahoittamiseen tai päinvastoin. Vuonna 2009 tehdyn tilaraportin mukaan uuteen rakenteeseen siirryttiin laajoista muutoksista huolimatta tehokkaasti ja sujuvasti. Kunnat arvioivat, että niillä uudistuksen myötä on paremmat edellytykset hoitaa erityisesti ympäristöön, kaavoitukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä työmarkkinapolitiikkaan liittyviä tehtäviä. Ongelmia on sitä vastoin havaittu kuntien ja alueiden rajapinnassa. Uusi rakenne on muuttanut sekä kansalaisten että poliitikkojen roolia. Kuntien arvioiden mukaan tarvitaan myös lisäpanostuksia, jotta uusissa rakenteissa päästään tehostamis- ja rationalisoimisvoittoihin. Borger.dk ovi julkiselle sektorille Tanskalaiset kunnat vastaavat entuudestaan sellaisista tehtävistä, joita Suomessa hoitaa Kela, ts. sosiaalivakuutuksista ja eläkkeistä. Työmarkkina-asioiden siirryttyä kunnalliseen työllisyyskeskukseen kunnat ovat yhä suuremmassa määrin kansalaisten ensisijainen ovi julkiselle sektorille. Uudistuksen jälkeen kunnilla on oikeus palkata kansalaisneuvojia, jotka opastavat kuntalaisia löytämään hakemansa palvelun uusissa rakenteissa. Rakenneuudistusta täydennetään kehittämällä sähköisiä palveluja, jotka tarjoavat julkisia palveluja sähköisessä muodossa mm. borger.dk- portaalin kautta. OECD:n vuonna 2010 julkaisemassa arviossa todetaan, että Tanska tarjoaa julkisia palveluja uraauurtavalla, nerokkaalla tavalla, mutta että julkisten laitosten välisten rajojen häivyttämisessä kuntalaisiin nähden on vielä paljon tekemistä. Laatusopimuksia, byrokratian purkamista ja sopimuksia hyvästä hajautetusta ohjauksesta Tanskan kunnissa toteutettavalla laatu-uudistuksella pyritään 5ALUETTA, JOTKA VAS- TAAVAT sairaanhoidosta tietyistä sosiaalihuollon tehtävistä ja tietyistä aluesuunnittelun tehtävistä. 98 kuntaa: mediaanikoko asukasta. Pienimmässä kunnassa on asukasta ja suurimmassa asukasta. takaamaan kuntapalvelujen korkea laatu. Laatu-uudistuksen myötä kuntien tavoitteiden ja panostusten dokumentointiin ja mittaamiseen kohdistuvat vaatimukset ovat lisääntyneet. Kaikkien kuntien on ollut määrä laatia laatusopimus, josta käy kuntalaisille ymmärrettävällä tavalla ilmi poliittiset tavoitteet ja se laatutaso, johon kunta kullakin sektorilla pyrkii. Esimerkiksi hyvän lasten- ja vanhustenhuollon määrittelemiseksi laaditaan apuvälineitä. Samanaikaisesti dokumentointi- ja raportointivaatimuksia lisäävän laatu-uudistuksen kanssa on ryhdytty purkamaan byrokratiaa ja yksinkertaistamaan sääntöjä, jotta resursseja vapautuisi asiakaspalveluun. Vuonna 2008 Tanskan hallitus ja kuntien keskusjärjestö Kommunernes Landsforening solmivat sopimuksen hajautetun ohjauksen periaatteista (kts. inforuutu). Lähtökohtana on, että valtio ohjaa kokonais-tavoitteiden pohjalta ja kunnilla ja niiden henkilöstöllä on oltava toimintavapaus tehtävien toteuttamisessa. Edellytyksenä tosin on, että kunta osoittaa kykenevänsä tarttua tilanteeseen, kun kansalaiset arvostelevat sen menettelytapoja. Elleivät kunnat osaa korjata tekemiään virheitä, keskitetty erityisohjaus uhkaa lisääntyä. Talous tiukassa ohjauksessa Maailmantalouden kriisi vaikuttaa Tanskan julkiseen sektoriin ja si-

5 TANSKA 5 Hajautetun ohjauksen kymmenen periaateetta: Tanskan hallituksen ja kuntien keskusjärjestön Kommunernes landsforeningin välinen sopimus 2008 Selkeä vastuunjako valtion ja kuntien välillä 1. Selkeä tehtävävastuu kansalaisia kohtaan 2. Yksittäiset asiat ratkaistaan käytännön tasolla Tavoite- ja kehysohjaus luovat pohjan valtion ja kuntien väliselle yhteistyölle 3. Selkeät tavoitteet ja tulossuuntautuneisuus 4. Panostusten ja vaikutusten dokumentointi Selkeä poliittinen johtovastuu ja toimintavapaus johdolle ja henkilöstölle operatiivisessa toiminnassa 5. Poliittiset tavoitteet ohjaavat panostuksia 6. Hajautettu johtaminen ja menetelmävapaus 7. Tavoitteet ja tulokset tehdään läpinäkyviksi kansalaisille 8. Henkilöstö ja palvelujen käyttäjät aktiivisessa roolissa Yhteinen vastuu kuntien toimintaa koskevien sääntöjen ja dokumentoinnin selkeyttämisestä 9. Systemaattinen sääntöjen yksinkertaistaminen Kuntapalvelujen tavoitteellinen valvonta 10. Uusia laadunvarmistuksen muotoja. karen beate nosterud / norden. org Tanskalainen kätilö. Nyhavn, Kööpenhamina. maria brommels ten myös kuntien talouteen. Valtion ja kuntien vuodelle 2011 solmimassa sopimuksessa kuntataloudesta määrätään, että valtion panostukset kuntapalveluihin pysyvät nykyisellä korkealla tasolla. Kuntatalouden kustannusten nousu pyritään kuitenkin pysäyttämään. Toimenpideehdotukset sisältävät tiukempaa kuntien varojen seurantaa puolivuotiskirjanpidon avulla. Niillä toimialoilla, joilla kustannukset ovat lisääntyneet eniten mm. erityisopetus ja vanhustenhuolto ehdotetaan, että muun muassa tarveharkinnan säännöstöä yksinkertaistettaisiin, jotta kustannukset laskisivat. Sairaanhoitoa eri kuoseissa 2000-luvun uudistusten seu- rauksena sairaanhoito järjestetään ja sitä hallinnoidaan hyvin eri tavoin eri Pohjoismaissa. OECD:n arvioinnissa vuodelta 2010 todetaan, että Tanska on sähköisten palvelujen edelläkävijä. raanhoitopiirien päättäjät valitaan välillisesti jäsenkunnissa kuntavaalitulosten perusteella. Norjassa sairaaloita hallin- Tanskassa uudet alueet vas- taavat erikoissairaanhoidosta. Alueiden asukkaat valitsevat niiden päättäjät, mutta alueilla ei ole verotusoikeutta eikä kuntatietoutta. Sairaanhoito rahoitetaan valtionosuuksin ja kuntien maksuosuuksin. Suomessa erikoissairaan- hoidosta vastaavat sairaanhoitopiirit, jotka ovat peruskuntien omistamia ja rahoittamia kuntayhtymiä. Sai- noi neljä valtion omistamaa terveydenhuoltoyritystä.näissä yrityksissä ammattihallitukset tekevät operatiivisen tason päätökset, kun taas eduskunta (Stortinget) kantaa lopullisen poliittisen vastuun. Ruotsissa maakäräjät/alu- eet vastaavat sairaanhoidosta. Maakäräjäpoliitikot valitaan vaaleilla ja maakäräjät kantavat veroa rahoittaakseen toimintansa. F INL ANDS KOMMU NT IDNING P OH JOIS M AAT- l i i te

6 6 POHJOISMAAT Suomessa ei Viisi vuotta rakenneuudistusta ole varsinaista vaalein valittua aluetasoa. Alueelliset tehtävät hoidetaan kuntayhtymissä, (sairaanhoitopiirit ja maakuntaliitot). Poikkeuksia ovat Kainuun maakuntahallintokokeilu ja Ahvenanmaan itsehallinto. Viittä viimeisintä vuotta ovat leimanneet kunta- ja palvelurakenneuudistus. Vuoteen 2012 saakka toteutettavan uudistuksen myötä suuri osa kunnista on sopinut kuntaliitoksista tai yhteistoiminta-alueista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Rakenneuudistusta koskeva pui- telaki edellyttää, että perusterveydenhuolto ja siihen liittyvä sosiaalihuolto järjestetään vähintään asukkaan kunnissa tai yhteistoimintaalueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että perusterveydenhuollon ylläpitäjien määrä on laskenut vuoden :stä vuoden 2010 alun 122:een (67 yhteistoiminta-aluetta ja 55 kuntaa). Kuntien määrä on kuntaliitosten myötä laskenut 326:een Manner-Suomessa. Vuonna 2000 MannerSuomen kuntia oli 432. Valtion pyrkimyksenä on ollut kannustaa suuriin, useiden kuntien välisiin kuntaliitoksiin. Vuosina 2009 ja 2010 toteutetuista kuntaliitoksista monet olivat useamman osapuolen välisiä, esimerkiksi Salossa ja Hämeenlinnassa, mutta myös kahden pienemmän kunnan liitoksia tehtiin. Muutosvalmius on yleisesti ollut suurempaa Län- si- ja Etelä-Suomessa kuin idässä ja pohjoisessa, ja kuntien valinnoissa on havaittavissa alueellisia suuntauksia. Eniten kuntaliitoksia tehtiin Varsinais-Suomessa, vähiten esimerkiksi Lapissa ja Pohjanmaalla. Vuoden 2010 alussa runsaat 30 kuntaa ei ollut vielä löytänyt yhteistyökumppania. Päätöksiä tulevista kuntaliitoksista on tehty muun muassa Oulun seudulla. Hallituksen selvitys uudistuksen toteutuksesta julkaistiin marraskuussa Selvityksessä todettiin, että kuntakentällä on tehty suuria muutoksia lyhyessä ajassa, mutta myös että kuntien välillä on suuria eroja ja että sosiaali- ja terveydenhuollon uudet ratkaisut uhkaavat tehdä rakenteista pikemminkin monimutkaisempia kuin selkeämpiä. Selvityksessä todetaan myös, että sisältömuutoksia on toistaiseksi vähän ja että kuntien tulee F I N L AN DS KO MMUN TID NI NG POHJ OI SMAAT-liite 5 VUODEN JÄLKEEN 326 kuntaa Manner-Suomessa ja 16 kuntaa Ahvenanmaalla, jolla on oma kuntalaki Kuntien mediaanikoko asukasta. Pienimmässä Manner-Suomen kunnassa on 801 ja suurimmassa asukasta. ryhtyä toimenpiteisiin laskeakseen kustannuksia ja nostaakseen tuottavuutta. Vielä on liian aikaista sanoa, missä määrin uudistus on kyennyt vastaamaan niihin haasteisiin, joiden vuoksi se käynnistettiin (ikääntyvä väestö, kuntatalouden heikkeneminen ja tuleva työvoimapula). KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEN VAIKUTUS Kuntien lkm Manner-Suomessa (pl. Ahvenanmaa) Perusterveydenhuollon ylläpitäjien lkm (kunnat ja kuntayhtymät) Useita rinnakkaisia uudistuksia Kunta- ja palvelurakenneuudistus

7 SUOMI 7 ane cecilie blichfeldt / norden. com on vain yksi monista 2000-luvun rakenne- ja ohjausuudistuksista Suomessa. Lähes joka ministeriön toimialalla alueja piirijaot ovat muuttuneet, yleensä siten, että yksiköt ovat kasvaneet ja harventuneet. Vuodenvaihteessa uudistettiin muun muassa valtion aluehallinto, joka vaikuttaa esimerkiksi kuntien toiminnan valvontaan ja alueelliseen kehityspolitiikkaan. Kuntien kannalta suunnitelluilla terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön uudistuksilla on suuri merkitys, ja ne ovat tietyssä määrin vaikuttaneet kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoon. Maakuntahallintokokeilusta saatuja kokemuksia Kainuussa, missä vastuu raskaasta palvelutuotannosta on siirtynyt maakunnalle, analysoidaan parhaillaan poliittisessa prosessissa. Päättäjät ovat eri mieltä siitä, missä määrin malli soveltuu käytettäväksi myös muissa maakunnissa. Tämän lisäksi eri lait ja hankkeet muuttavat toiminnan ohjausta. Pyrkimys lisätä palvelunkäyttäjien valinnanvapautta on vahvasti esillä monessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeessa. Ajatuksena on, että potilaiden olisi helpompi valita lääkäri tai terveyskeskus tai valita yksityisen ja julkisen sektorin palvelutuottajien välillä ns. palvelusetelien avulla. Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt hankkeen Uusi Kunta 2017, jossa luodaan kuntasektorille edellytyksiä sopeutua tulevaisuuden vaatimuksiin. Keväällä 2010 kuntaministeri hylkäsi Kuntaliiton aloitteen kokonaisvaltaisesta kuntalain uudistamisesta. ohjausta kuntasektorilla. OECD toteaa kevään 2010 talouskatsauksessaan, että kuntien talous ja alueelliset erot aiheuttavat Suomen taloudelle suuria haasteita. OECD:n mukaan kuntien valtionosuusjärjestelmää on syytä tarkistaa. Myös tulo-, yhteisö- ja kiinteistöverojen välistä tasapainoa on syytä muuttaa ja uusia kuntaliitoksia tulee jouduttaa. Tuottavuuden parantamista sähköisten palvelujen ja tietotekniikan avulla pidetään yhtenä tärkeänä kehitysalueena sekä asiakaspalvelun että tuottavuuden kannalta, mutta kuntien monien eri tietojärjestelmien katsotaan olevan tehokkuuden esteenä. Kuntasektori ja tuottavuusvaatimukset Talouskriisi ja julkisen talouden säästövaatimukset varjostavat kuntien tulevaisuusnäkymiä ja vaikuttavat edellyttävän jossain määrin vahvempaa valtion- KUNTA- JA ALUEHALLINTO POHJOISMAISSA Peruskuntataso Tanska Suomi Norja Ruotsi 98 kuntaa 326 kuntaa Manner-Suo- 430 kuntaa 290 kuntaa 2010 messa ja 16 kuntaa Ahvenanmaalla Aluetaso 5 aluetta (välittömästi 19 maakuntaliittoa, 20 sair. 18 maakuntaa 18 maakäräjää + (demokratia- valittu, ei verotus- hoitopiiriä + muut kunta- (fylkeskommuner, 2 aluetta (välittö- lähtöinen) 2010 oikeutta) yhtymät (välillisesti valittu) välittömästi valittu, mästi valittu, Poikkeukset muodollinen vero- verotusoikeus) Kainuun maakuntakokeilu tusoikeus) Ahvenanmaan maakunta Kuntien mediaani koko, asukasluku (tyypillinen kunta) Alle asukkaan skanephoto. com / norden. org kuntien osuus KUNTA-ASIAT VALTIONHALLINNOSSA Ministeriöissä kunta-asiat jakautuvat seuraavasti: Tanska: Terveysministeriö (sosiaalipolitiikka, terveydenhuolto, kunnat ja alueet) Suomi: Valtiovarainministeriö, Norja: Kunta- ja alueministeriö, Ruotsi: Valtiovarainministeriö, --> departement. F INL ANDS KOMMU NT IDNING P OH JOIS M AAT- l i i te

8 8 POHJOISMAAT Vapaavalintaisuus etusijalla Ruotsin kuntajaossa ei ole tehty suuria muutoksia 1970-luvun jälkeen, eivätkä mahdolliset kuntaliitokset ole politiikan päiväjärjestyksessä. Kuntien välinen yhteistyö on jatkuvasti kasvanut Ruotsissa sitä myötä kun asuminen ja työelämä ovat eriytyneet ja toiminnalliset alueet ovat kasvaneet. Toukokuussa 2010 perustettiin toimikunta, jonka tehtävänä on tarkastella tiettyjä kunnallisen demokratian toimintatapaan liittyviä kysymyksiä, kuten kunnallisen yhteistoiminnan sääntöjä, mahdollisuutta perustaa välittömillä vaaleilla valittuja kunnanosalautakuntia, kunnallisneuvoksen roolia sekä uusien hallitusten ja enemmistöjen perustamista kuntiin ja maakäräjille. Suuret poliittiset eroavaisuudet kuntien toimintatavoissa tulevat esiin näkemyksissä siitä, miten kuntapalvelut pitäisi tuottaa. Poliittiset puolueet keskustelevat kouluista ja hoitoalasta, mutta harvemmin kunnista samalla tavoin kuin Norjassa ja Suomessa. Näin siitä huolimatta, että kunnat ja maakäräjät vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä kouluista. Porvarihallitus on voimakkaasti korostanut yksilön valinnanvapauden ja yksityisen sektorin vaihtoehtojen tarvetta ja toteuttanut tavoitteensa tueksi uudistuksia sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Punavihreä oppositio sen sijaan kannattaa julkista palvelujen järjestämistä ja tasavertaista palvelutarjontaa. Suuralueet joita ei tullutkaan Loppumietinnössään vuonna 2007 vastuutoimikunta esitti, että nykyiset 18 maakäräjää ja kaksi aluetta korvattaisiin uusilla noin miljoonan asukkaan aluekunnilla, mikä olisi tarkoittanut 7 9 uutta aluekuntaa. Uudet aluekunnat saisivat enemmän vastuuta hyvinvointi- ja kehitysasioista. Mietinnöstä saatu palaute oli valtaosin myönteistä, mutta hallituksen varautuminen poliittisiin toimiin esityksen toteuttamiseksi on ollut heikkoa. Kartoittamaan kiinnostusta suuralueiden muodostamiseen nimitettiin selvitysmies, ja vuonna 2009 laadittiin muodollinen menettely alueen muodostamisen hakemista varten. Lopputulos on toistaiseksi ollut laiha. Skoone ja Länsi-Götanmaa, jotka ovat olleet kokeilualueita vuodesta 1999, vastaavat vuodesta 2011 lähtien tietyistä aluesuunnitteluasioista, jotka muissa lääneissä hoitaa lääninhallitus. Hallannille on hakemuksen perusteella myönnetty suuralueen asema ja Gotlannin asemaa selvitetään. Suunnitellut kuntaliitokset esimerkiksi Norrlannissa ja Mälarinlaaksossa eivät ole vielä toteutuneet. Selvitysmies valmistelee parhaillaan katsausta valtion viranomaisista alueellisella tasolla. Uudistuksilla lisää valinnanvapautta Porvarihallitus on voimakkaasti suosinut sellaisia mekanismeja, jotka lisäävät valintamahdollisuuksia julkisessa palvelutuotannossa. Muun muassa esteitä vapaakoulujen ja yksityisten sairaaloiden perustamiselle on purettu, ja käyttöön on otettu laki vapaavalintaisesta järjestelmästä. Uusi laki velvoittaa kunnat ja maakäräjät sallimaan yksityiset palveluntuottajat tietyillä toimialoilla. Vapaakoulua käyvien oppilaiden osuus on kasvanut noin yhdestä prosentista 1990-luvun alussa 18 MAA- KÄRÄJÄÄ JA KAKSI ALUETTA VASTAA sairaanhoidosta ja infrastruktuuriin, liikenteeseen, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvistä asioista. Yhteensä 290 kuntaa: mediaanikunnassa asukasta. Pienimmässä kunnassa ja suurimmassa asukasta. j o h a n n e s j a n s s o n /no r d e n.c o m Tienviitta Lapissa, Ruotsi.

9 RUOTSI 9 10 prosenttiin vuonna Joissakin kunnissa, erityisesti suurkaupungeissa ja lähiökunnissa, yli kolmannes oppilaista käy yksityistä peruskoulua tai lukiota. Laki vapaavalintaisesta järjestelmästä sallii kuntien ja maakäräjien luovuttaa valinnan palveluntuottajasta sosiaali- ja terveydenhuollossa asiakkaalle tai palvelunkäyttäjälle. Asiakas valitsee palveluntuottajan koetun laatutason perusteella. Kunta/maakäräjät maksaa aina saman hinnan tietystä palvelusta. Niiden kuntien, jotka ottavat käyttöön hoitovalintamallin, on ilmoitettava asiasta valtion ylläpitämällä verkkosivustolla, Vuoden 2010 alusta lähtien valtiopäivät velvoittavat kaikkia maakäräjiä ottamaan käyttöön hoitovalintamallin perusterveydenhuollossa (mm. tutkimus, diagnostiikka ja hoito yleislääketieteen piirissä). Hoitovalinnan käyttö vaihtelee huomattavasti eri alueilla. Jotkut maakäräjät, muun muassa Tukholman ja Hallannin, olivat jo ennen lain voimaantuloa ottaneet käyttöön Vastuutoimikunnan mietinnön lopputulos on toistaiseksi ollut laiha. laajan hoitovalintamallin. Valinnanvapautta lisäävät uudistukset sisältävät poliittisia jännitteitä ja herättävät vilkasta keskustelua ennen ja jälkeen vuoden 2010 vaalien. Joillakin alueilla, esimerkiksi Tukholmassa, vallanvaihdoksella kunnallisja maakäräjävaaleissa on välitön vaikutus palvelujen tuotantotapaan: porvaripuolueet yksityistävät ja punavihreät kunnallistavat toiminnan. Muilla alueilla muutokset eivät yleensä ole kovin voimakkaita. Luottamushenkilöt: organisaatio ja lukumäärä Kunta- ja aluevaalit järjestetään Tanskassa, Suomessa ja Norjassa erillään valtakunnallisista vaaleista, kun taas Ruotsissa pidetään eduskunta-, maakäräjä- ja kuntavaalit samana päivänä. Henkilövaaleja on eniten Suomessa, missä äänestäjien on äänestettävä tiettyä ehdokasta. Norjassa ja Ruotsissa äänestetään ensisijaisesti puoluetta/listaa, mutta äänestäjät voivat vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen merkitsemällä rastin tietyn ehdokkaan kohdalle. Tanskan vaalijärjestelmässä käytetään sekä puolue- että henkilöääniä. Pohjoismaisilla kunnilla on suuri vapaus organisaation muodostamisessa, minkä vuoksi saman maan eri kuntien välillä on selviä eroja esimerkiksi lautakuntien organisaatioissa ja johtamisjärjestelmässä. Maiden välillä on silti joitakin merkittäviä eroja. Tanskan kuntien luottamushenkilöorganisaatio on hyvin keskittynyt ja siinä on vain vähän vaalein valittuja jäseniä. Valta keskittyy vaalein valittuun kunnanhallitukseen. Vaalein valitut luottamushenkilöt saavat kaikki paikat valiokunnissa ja muissa elimissä, mikä tarkoittaa että Odensen ( ) kaltaisessa suuressa kunnassa poliitikkoja on noin 30. Suomalaisessa, norjalaisessa tai ruotsalaisessa kunnassa vastaava luku on yleensä Lisäksi välillisesti valittuja päättäjiä on lautakunnissa ja muissa elimissä vähintään yhtä monta. Norjassa jotkut kunnat (esim. Bergen ja Oslo) soveltavat kunnallista parlamentarismia, ts. poliitikot jaetaan selkeästi enemmistöön ja oppositioon. Ruotsin kuntia hallinnoidaan mallilla, jota kutsutaan yleisesti rajoitetuksi enemmistövallaksi. Se tarkoittaa, että puolueet muodostavat enemmistö- tai vähemmistökoalition ja että enemmistökoalitio yleensä vastaa tärkeimmistä luottamustoimista. Sekä enemmistö että oppositio ovat kuitenkin edustettuina kunnanhallituksessa. Suomessa ja Tanskassa selvät enemmistö- ja oppositioryhmät ovat harvinaisempia kunnallispolitiikassa. Useimmissa tanskalaisissa, norjalaisissa ja ruotsalaisissa kunnissa on vähintään yksi kokopäivätoiminen kunnallispoliitikko, mikä Suomessa taas on harvinaista. Tanskassa pormestari on koko kuntaorganisaation muodollinen johtaja. Norjan kunnissa puheenjohtaja johtaa sekä vaaleilla valittua kunnanhallitusta että toimeenpanevaa elintä (talousvaliokunta). Ruotsalaisissa kunnissa on yleensä kokopäivätoiminen kunnallisneuvos, jonka asema tosin perustuu poliittisiin sopimuksiin, ei lainsäädäntöön. Suomessa kunnat voivat valita pormestarimallin, jossa nimitetty kunnanjohtaja korvataan pormestarilla. Pormestarin toimikausi on yhtä pitkä kuin valtuuston. Malli on toistaiseksi harvinainen. VAALIT POHJOISMAISSA Tanska Suomi Norja Ruotsi Kuntavaalit ja valtakunnall. vaalit Pidetään eri päivinä Pidetään eri päivinä Pidetään eri päivinä Pidetään samana päivänä Äänestäjä äänestää Puoluetta/listaa ja/ tai henkilöä Henkilöä Puoluetta/listaa, mutta voi vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen Puoluetta/listaa, mutta voi vaikuttaa ehdokkaiden keskinäiseen järjestykseen Vaaleilla valittujen valtuuston tai vast. jäsenten määrä (vähintään/korkeintaan) Yleisin organisaatiomalli Valiokunnat (vaaleilla valitut jäsenet) Asiantuntijalautakunnat (myös muut kuin vaaleilla valitut jäsenet) Valiokunnat (vaaleilla valitut jäsenet) Asiantuntijalautakunnat (myös muut kuin vaaleilla valitut jäsenet)

10 10 POHJOISMAAT Norjan kuntarakenne on hienojakoinen. Suurimmassa osassa kunnista asuu alle asukasta. Viime vuosien aikana valtio ei ole käynnistänyt kuntaliitosuudistuksia. Hienojakoisuutta ja yhteensovittamista Istuva hallitus kirjoittaa vuoden 2009 ohjelmassaan, että se kannustaa kuntia vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin ja on varautunut korvaamaan liitoksista aiheutuneet kustannukset. Vahva kuntasektori, joka sallii aktiivisen elinkeinopolitiikan, koetaan tärkeänä edellytyksenä osaamisen ja työpaikkojen turvaamiselle koko Norjassa. Koko maan talouden kiristyminen on vaikuttanut Norjan kuntiin vähemmässä määrin kuin muissa Pohjoismaissa. Kuntien taloudellinen vapaus on kuitenkin verrattain typistynyt, sillä niiltä puuttuu mahdollisuus vaikuttaa veroasteeseen ja valtiontuet ovat korvamerkittyjä useammin kuin muissa Pohjoismaissa. Stoltenbergin toinen hallitus on julistanut pyrkimyksekseen lisätä vapaiden valtiontukien osuutta lähivuosien aikana. Norjan kuntien välisen yhteistyön tarve ja kiinnostus yhteistyötä kohtaan kasvaa. Viime vuosina on otettu käyttöön uusia yhteistyömuotoja kuntayhtymä- ja isäntäkuntamalli suomalaismallit esikuvina. Käynnissä oleva terveydenhuollon yhteistoimintauudistus lisää järeämpien kuntien välisten yhteistyömuotojen tarvetta. Hallintouudistus 2010 uudistus joka toteutettiin, muttei vastannut odotuksia Ensimmäisessä hallitusohjelmassaan 2005 punavihreä hallitus päätti hallintouudistuksen toteuttamisesta. Ohjelman mukaan aluehallinto pyritään uudistamaan maakuntaa yhdistetään vapaaehtoisesti suuremmiksi demokraattisesti hallinnoiduiksi alueiksi. Uudet alueet saavat enemmän tehtäviä ja vastuuta lähinnä siten, että valtion viranomaisten tehtäviä muun muassa infrastruktuurin, elinkeinopolitiikan ja aluesuunnittelun piiristä siirretään alueille. Maakuntien kiinnostus vapaaehtoisiin liitoksiin osoittautui kuitenkin vähäiseksi, eivätkä valtion viranomaiset olleet halukkaita luopumaan tehtävistään suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Hallintouudistus ei saanut tuulta alleen, vaikkakin se vietiin läpi suppeassa muodossa. Norjan eduskunta (Stortinget) päätti, että maakunnat säilytetään vaalein valittuna tasona, ja vuoden 2010 alussa maakunnat saivat joukon uusia muun muassa tieliikenteeseen ja innovaatiopolitiikkaan liittyviä tehtäviä. Yhteensovittaminen uudistusten yhteisenä nimittäjänä Varsinaisia rakenneuudistuksia on vaikea toteuttaa Norjassa. Sen sijaan aloitteista kuntasektorin toimintaperiaatteiden muuttamiseksi ei ole pulaa. Toimialojen ja laitosten rajat ylittävä yhteensovittaminen on uudistusten yhteinen nimittäjä. Vuonna 2009 loppuun viedyn kuntien laatuohjelman tavoitteena oli löytää paikallisia malleja ja hyviä esimerkkejä hyvätasoisista kuntapalveluista ja vetovoimaisista kuntatyönantajista. 138 kunnassa muun muassa kehitettiin toimintaa ja pyrittiin 18 MAAKUNTAA (FYLKES- KOMMUNER), JOTKA VAS- TAAVAT MM. toisen asteen koulutuksesta kulttuurista ja aluesuunnittelusta. Vastuu sairaanhoidosta siirtyi 2002 maakunnilta valtion terveydenhuoltoyrityksille, mikä tarkoitti, että 80 % maakuntien budjetista hävisi. 430 kuntaa: mediaanikoko asukasta. Pienimmässä kunnassa 214 ja suurimmassa asukasta. s. s i g b j o r n s e n/no r d e n.or g vähentämään henkilöstön sairauspoissaoloja. Hanke vakiinnutti valtion, kuntasektorin ja työmarkkinajärjestöjen välille kolmikantayhteistyön, joka Stoltenbergin hallituksen mukaan tulee jatkumaan. nav:n (Norjan työhallinto) uudistus on laajimpia muutoshankkeita Norjan julkisella sektorilla viime vuosina. Vuonna 2006 perustettiin uusi työ- ja hyvinvointihallinto, jossa yhdistyvät yksilöpainotteiset panostukset työmarkkinapolitiikassa ja sosiaaliturvan alueella. Tavoitteena on, että useammat ihmiset löytäisivät paikkansa työelämässä ja mielekästä toimintaa ja että yhä harvempi joutuisi elämään avustusten ja tukien varassa. Paikallisella tasolla on perustettu NAV-toimistoja, joiden toiminta perustuu velvoittavaan yhteistyöhön valtion (työvoimatoimistot, sosiaalivakuutusviranomaiset) ja kunnan viranomaisten kanssa sosiaalisektorilla. norjan sosiaali- ja terveys-

11 NORJA 11 MUODOLLINEN VALTARAKENNE POHJOISMAISISSA KUNNISSA Tanska Suomi Norja Ruotsi Johtaa vaaleilla valittua elintä (valtuusto) Pormestari Valtuuston puheenjohtaja Puheenjohtaja Valtuuston puheenjohtaja Pormestari Johtaa toimeenpanevaa elintä (hallitus) Hallituksen puheenjohtaja Puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja Johtaa hallintoa Pormestari (luottamushenkilö) Kunnanjohtaja (viranhaltija) Puheenjohtaja (rådmann) (viranhaltija) Kunnanhallitus (kunnallisneuvos) (luottamushenkilö) ITSEHALLINNON JA INTEGRAATION VÄLIMAASTOSSA* Itsehallinto Integraatio Stavanger ministeriön yhteistoimintauudistus (samhandlingsreformen) on epäsuora reaktio siihen, että sairaanhoitopalvelut siirrettiin vuonna 2002 valtion terveydenhuoltoyrityksille. Tämä johti ongelmiin hoitoketjuissa ja palvelujen saatavuudessa. Uudistuksen tavoitteena on taata kuntalaisille heidän lähellään enemmän terveydenhuoltopalveluja paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnat, jotka nykyisin vastaavat perussairaanhoidosta, saattavat saada uusia tehtäviä terveydenhuollossa. Puhutaan muun muassa kunnallisten lääkäripalvelujen vahvistamisesta ja paikallisten terveyskeskusten kehittämisestä. Edellytyksenä on, että kunnat selviytyvät lisääntyvistä tehtävistä, mikä monessa tapauksessa vaatii enemmän yhteistyötä. Myös yhteensovittamista ja työnjakoa kuntien ja valtion terveydenhuoltoyritysten välillä tarvitaan. Norjan kuntien välisen yhteistyön tarve ja kiinnostus yhteistyötä kohtaan kasvaa. Itsehallinto suojattu perustuslain nojalla Paikallinen demokratia Paikallinen verotusoikeus Yleinen osaaminen Paikallinen kaavoitusmonopoli Paikallinen vapaus kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanossa Kansallinen lainsäädäntö Pakolliset tehtävät Valtionapujärjestelmä Neuvottelut Valvonta Valitusoikeus *Bruno Dente & Francesco (1988) POHJOISMAINEN HYVINVOINTIKUNTA Pohjoismainen hyvinvointikunta Uusi pohjoismainen hyvinvointikunta Kuntasektorin Kasvaa Pysyy/vähenee merkitys pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa Julkisen palvelutuotannon uudistamisen Yhtenäistäminen (laajentaminen. Erilaistuminen/ pirstoutuminen periaate standardisointi) Kuntarakenteen uudistamisen Kuntaliitokset (suuremmat kunnat) Kuntaliitokset (suuremmat kunnat) periaate Kuntien suhde Tuottaja Järjestäjä/rahoittaja hyvinvointipalveluihin Järjestämisen ja uudelleenjärjestämisen Paikallisia ja kansallisia poliittisia painopiste- Asukkaiden/asiakkaiden tarpeet ja toivomukset periaate alueita Maantieteellinen painottuminen Koko maa, painotus erityisesti syrjäseutualueilla Painottuu enemmän suurkaupunkialueille Pohjoismaiset hyvinvointikunnat Yhtenevyys lisääntyy Erilaistuminen lisääntyy

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista?

Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Miten muissa Pohjoismaissa lailla edistetään kuntalaisten suoraa osallistumista? Kuntalaki uudistuu seminaari 20.11.2013 Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntakehitys ja tutkimus Vaaliosallistumisesta

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014

Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Miten uusi kuntalaki eroaa muiden pohjoismaiden kuntalaeista? Kuntalaki uudistuu seminaari 3.6.2014 Eija Mäkinen Julkisoikeuden professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto Näkökulma ja rajauksia

Lisätiedot

Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa

Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa Kunta- ja aluehallintojärjestelmät muutoksessa Suomessa Jari Koskinen, toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Suomalais-venäläinen ystävyyskuntakongressi 22.-24.5.5.2017 Turussa Sisältö Kuntaliitto kaikkien

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Huomioita kuntajohtamisesta eri Pohjoismaissa Kuntalaki uudistuu seminaari

Huomioita kuntajohtamisesta eri Pohjoismaissa Kuntalaki uudistuu seminaari Huomioita kuntajohtamisesta eri Pohjoismaissa Kuntalaki uudistuu seminaari 21.8.2013 Marianne Pekola-Sjöblom tutkimuspäällikkö Yhtäläisyyksiä - eroavaisuuksia Kuntavaalit Valtuustokoko Luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Itsehallinnollisten yhteisöjen ohjaus ja rahoitus sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntatilaisuudet 6 ja 7 huhtikuuta 2016 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen, Suomen

Lisätiedot

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen

KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen. Arto Sulonen KUNTALAKI - toimielimet ja johtaminen Arto Sulonen Uudistuksen organisointi Parlamentaarinen seurantaryhmä, pj. hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Työvaliokunta, pj. ylijohtaja Päivi Laajala,

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Työvaliokunnan kokous 11.11.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 12.11.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä kuntien oma päätös-

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista

Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista Tietoa Manner-Suomen kuntien lautakunnista 2009 2012 Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Lautakunnat ovat kunnanhallituksen

Lisätiedot

Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä

Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä Suomalainen kunta pohjoismaisessa perspektiivissä KUNTAMARKKINAT 11.9.2013 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö Kuntaliitto, Kuntakehitys ja tutkimus Kommentaattori: Seppo Kässi, suunnittelujohtaja,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula

Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula Kuntauudistus ajankohtaiskatsaus Tuusula 16.12.2011 Kari Prättälä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (5) 5 Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta HEL 2015-005013 T 03 00 00 Esitysehdotus esittää

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Valtion ja kunnan suhde

Valtion ja kunnan suhde Valtion ja kunnan suhde 17.12.2013 Lakiasiain johtaja Arto Sulonen Valtio-kuntasuhteen perustuslailliset reunaehdot 1. Eduskunnan budjettivalta =Maan hallitus ei voi sopia eduskunnan puolesta 2. Kuntien

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko. Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Tulevaisuuden kunta -tilaisuus 10.12.2014 Kuopio Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos Kuntien toimintaympäristön jatkuva muutos 1/3 Kuntatalouden paineet

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet?

Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Kunnan rooli muuttuu Kuntalaki uudistuu...entä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Salon kansalaisopisto & Kylien Salo 25.9.2014 Siv Sandberg, Åbo Akademi siv.sandberg@abo.fi Kuntalaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus Pohjoismaissa Kuntamarkkinat 9-10.9.2015 Kuntatalo, Helsinki Benjamin Strandberg, Asiantuntija Yleistä sosiaali- ja terveydenhuollosta Euroopassa Pohjoismaiden ja

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013

Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet. Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Uuden kuntalain rakenne ja keskeiset periaatteet Parlamentaarinen seurantaryhmä 10.9.2013 Kuntalaisten kaupunkinäkymä Yksityinen palveluntuottaja Sairaanhoitopiiri Kuntayhtymät Maakunnat, seudut ym. yhteistyö

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa

Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kuprusta sotkuun mistä uusi suunta kuntauudistukselle? Yrjö Hakanen Paikallispolitiikan seminaari 22.9.2013 Turussa Kataisen hallituksen ohjelma Työssäkäyntialueiden perusteella suurkunnat, jotka kykenevät

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Kuntaliitto. Kunnan toiminnot Kuntaliitto Kunnan toiminnot Kunnan organisaatio VALTUUSTO Tarkastuslautakunta KUNNANHALLITUS LAUTAKUNNAT Päätehtävät: Opetus ja sivistys Sosiaali- ja terveydenhuolto Ympäristö ja tekninen infrastruktuuri

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittinen johtaminen Ohjausryhmän 13.12.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 18.12.2013 Page 1 Uuden kuntalain tuki demokratialle 1. Säilyttämällä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa Suomen Kuntaliitto

Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus. Kunta, kuntalaiset ja palvelut tulevaisuudessa Suomen Kuntaliitto Kunnallisen itsehallinnon kokonaisuus Kunta, kuntalaiset ja palvelut l tulevaisuudessa kuntien uudistamisen perusteet 19.2.2013 Sini Sallinen, projektipäällikkö, Suomen Kuntaliitto 1 Mitä tarkoittaa kunnallinen

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Länsi-Suomen aluetulokset

Länsi-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Länsi-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Kunnat ja alueet Euroopassa

Kunnat ja alueet Euroopassa Kunnat ja alueet Euroopassa Kuntarakenneuudistus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Maakuntavaltuuston seminaari, Jyväskylä 9.11.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Euroopan neuvoston kaksi asiakirjaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistus

Aluehallinnon uudistus Aluehallinnon uudistus Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen 15.12.2015 Itsehallintoalue Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma (s. 30): Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi

Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Alustavia tuloksia 17.12.2010 Siv Sandberg & Mattias Karlsson Åbo Akademi Luottamushenkilö- ja viranhaltijakysely VILU 2010 Kyselyn avulla haetaan tietoja (Paras-) päätöksenteosta ja sen reunaehdoista

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Terveydenhuoltotutkimuksen päivät 2011 Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus Oskari Auvinen Kansliapäällikkö, Pirkkalan kunta Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus I. Yleistietoja Pirkkalasta

Lisätiedot

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat

Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Tutkitut faktat kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta valokeilassa ARTTU-ohjelman eri tutkimusnäkökulmat Moderaattori: Arto Koski, erityisasiantuntija, Kuntaliitto ARTTU-päätösseminaari 13.12.2012 klo

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa

Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa Sote-uudistus ja Kuntaliiton tuki kuntien tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa DRG-käyttäjäpäivät 2015 Lahti 4.12.2015 toimitusjohtaja Kuntaliitto Sote palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Luoda

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-27.1.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa

Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa Paikalliskehittämisen superpäivät Porissa 18-19.1.2013 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv.sandberg@abo.fi Siv Sandberg Åbo Akademi 2013

Lisätiedot

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Sote Päijät-Hämeessä Jouko Isolauri Muutosjohtaja Taustaa Vuosina 2005-2008 yritys koko maakunnan terveydenhuollon siirtämisestä maakunnan kuntayhtymään Sosiaalitoimi mukaan myöhemmin STM:n kansallisen

Lisätiedot

Lounais-Suomen aluetulokset

Lounais-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Lounais-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot