KIVI-päivän ohjelma Juhani Jokinen Erkki Virtanen Reijo Karhinen Otto Toivanen Juhani Jokinen 15.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIVI-päivän ohjelma 13.00 Juhani Jokinen 13.05 Erkki Virtanen 13.30 Reijo Karhinen 14.00 Otto Toivanen 14.30 15.00 Juhani Jokinen 15."

Transkriptio

1 KIVI-päivän ohjelma Avaussanat, ylijohtaja Juhani Jokinen, Kilpailuvirasto Kilpailu hallitusohjelman toteuttajana, kansliapäällikkö Erkki Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö Elinkeinoelämän näkökulma kilpailuun, pääjohtaja Reijo Karhinen, OP-Pohjola -ryhmä Kilpailun ja kilpailupolitiikan kehitystrendit ja haasteet taloustieteen näkökulmasta, professori Otto Toivanen, Leuvenin yliopisto Kahvitauko Kilpailuviraston näkemys kilpailuun liittyvistä haasteista, ylijohtaja Juhani Jokinen Paneelikeskustelu päivän teemasta Osallistujat: toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä (Keskuskauppakamari), ylijohtaja Aki Kangasharju (VATT) ja ylijohtaja Raimo Luoma (TEM). Puheenjohtajana johtaja Martti Virtanen (KIVI) Cocktail-tilaisuus Seminaari päättyy

2 1 (4) KIVI päivä Kilpailuvirasto, ylijohtaja Juhani Jokinen Kilpailuun liittyvät haasteet Suomessa Kilpailulakien kehitys Uusi kilpailulaki (948/2011) tulee voimaan marraskuun 1. päivänä Se on asteittaisen kehityksen tulos, mutta ei millään tavalla vallankumouksellinen uudistuksissaan. Uudessa laissa ei olla kajottu kilpailunrajoituskieltoihin. Ne säilyvät ennallaan johdonmukaisesti vuoden 2004 lakiuudistuksen harmonisointilinjauksen kanssa, jonka mukaan kansalliset kiellot vastaavat yhteisön kilpailunrajoituskieltoja. Uutta on yrityskauppavalvonnan puuttumiskynnyksen määrittelevä testi (ns. SIEC testi), eräät menettelyä koskevat säännökset, taloudellisen seuraannon periaatteen kirjaaminen lakiin, sakkovapautusjärjestelmän uudistukset, Kilpailuviraston käsiteltävänä olevien asioiden priorisointi sekä vahingonkorvausta koskevan säännöksen päivittäminen unionin oikeutta vastaavaksi. Hallitus, sen paremmin kuin kilpailulakia valmistellut työryhmäkään, ei esittänyt uusia kilpailunrajoituskieltoja, markkinaoikeuden ja Kilpailuviraston toimivallanjaon uudistuksia eikä henkilökohtaisten (rikosoikeudellisten) seuraamusten käyttöönottoa yrityksille määrättävän hallinnollisen seuraamusmaksun ohella. Niin sanottujen yksipuolisten kilpailunrajoitusten alueella jäsenvaltio voi soveltaa unionin oikeutta tiukempaa lainsäädäntöä Neuvoston asetuksen 1/ artiklan mukaisesti. Kyseeseen voisi tulla erityisesti julkisyhteisön harjoittaman elinkeinotoiminnan kilpailuneutraliteettia vaarantavat toimet, jota olisi voitu valvoa esimerkiksi aikaisempien kilpailunedistämislakien mukaisen yleislausekkeen (neuvotteluperiaate) tapaisen säännöksen avulla. Todennäköisesti tämän kaltainen sääntely olisi kuitenkin johtanut vaikeasti hallittaviin tilanteisiin julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan toisistaan poikkeavan kohtelun takia. Lisäksi samanaikaisesti kilpailuneutraliteettia koskevia ongelmia ratkaistaan komission valtiontukiin liittyvän Destiapäätöksen asettamien velvoitteiden pohjalta uudistamalla kuntalakia. Markkinaoikeuden ja Kilpailuviraston välisen toimivallan jaon muutosta ei myöskään pidetty tarpeellisena. Tämä pohdinta liittyi käsitykseni mukaan ensisijaisesti selkeiden kilpailunrajoituskieltojen rikkomusten rankaisemiseen asianosaisten suostumuksen perusteella jo Kilpailuviraston käsittelyssä ja siis välttäen markkinaoikeusvaihe. Käytännön tarve ns. settlement-prosessille näytti kuitenkin puuttuvan, koska sellaisten selvien rikkomusten määrä, jossa asianosaiset olisivat olleet valmiita nopeutettuun päätöksentekoon, osoittautui loppujen lopuksi vähäiseksi. Henkilökohtaisten seuraamuksia kilpailunrajoituskiellon rikkomisesta uusi kilpailulaki ei sisällä. Kuitenkin tähän kysymykseen varmaan palataan hallitusohjelmaan sisältyvän kirjauksen mukaisesti ( Hallitus selvittää Postiosoite Käyntiosoite Puhelin ja faksi Sähköposti ja www PL 332 Pitkänsillanranta 3 (09) HELSINKI HELSINKI (09)

3 KILPAILUVIRASTO 2 (4) Konkurrensverket mahdollisuudet kartellitapauksiin syyllistyneiden tuomitsemisesta henkilökohtaiseen rikosoikeudelliseen vastuuseen ). Priorisointi Uusi kilpailulaki antaa Kilpailuvirastolle aiempaa selkeästi paremmat mahdollisuudet asettaa tutkittavana olevat asiat tärkeysjärjestykseen ja jättää vähäpätöiset asiat tutkimatta. Kilpailuvirasto julkaisee ennen lain voimaantuloa periaatteet, joita priorisoinnissa noudatetaan. Ensisijaisesti periaatteissa kiinnitetään huomiota tekijöihin, jotka liittyvät asian toteamiseen vähämerkitykselliseksi. On tietenkin selvää, että priorisoinnissa on ennen muuta kysymys siitä, missä kulloinkin on kilpailuvalvonnan painopiste, mitkä asiat käsitellään kiireellisinä ja mihin pääosa resursseista ohjataan. Tällä hetkellä painopiste on karkeiden kartellien kiinnijäämisriskin lisäämisessä, tutkittavana olevien kartellivihjeiden selvittämisessä sekä niin sanotuissa poissuljentarajoituksissa, joissa markkinavoiman avulla rakennetaan keinotekoisia esteitä kilpailijoiden tielle. Priorisoinnin tavoitteiden saavuttamiseksi olemme uudistaneet selvitysmenettelyä ottamalla käyttöön käsittelyn alkuvaiheen niin kutsutut go/no-go -kokoukset, käsittelyn alkuvaiheen aikataulutuksen sekä esikuntatoiminnon strategiamuodostuksen tueksi. Tarkoituksemme on myös tehdä uudistuksia sidosryhmätoimintaamme parantaaksemme toimintamme ajantasaisuutta ja vaikuttavuutta. Kilpailulain noudattamisen tehosteet Kilpailuviraston tehtävää voisi kuvata niin, että ylläpidämme talouden toimijoiden (yksityinen ja julkinen) kannusteita noudattaa kilpailulakia ja unionin kilpailusääntöjä. Kysymys on ennalta ehkäisevästä vaikutuksesta, joka kohdistuu ensiksikin tahallisiin rikkomuksiin ja toiseksi tahattomiin, ehkä tietämättömyydestä johtuviin rikkomuksiin. Nämä kaksi aluetta vaativat osin erilaisia toimenpiteitä. Tahallisissa rikkomuksissa virasto rakentaa ennalta ehkäisevää vaikutusta kiinnijäämisriskin ja seuraamusmaksutason yhdistelmänä. Tahattomia rikkomuksia pyrimme ennaltaehkäisemään viestinnän keinoin ongelma vain tuntuu olevan siinä, miten kannustaa yrityksiä tulemaan informoiduksi? Hallinnollisten seuraamusmaksujen optimaalinen taso riippuu (ainakin monien ekonomistien mielestä) kiinnijäämisriskin ja seuraamusmaksun määrän suhteesta siten, että jos kiinnijäämisriski on esimerkiksi 1/10 pitäisi seuraamuksen olla kymmenkertainen hyötyyn verrattuna. Jos tämä yhtälö pitää paikkansa, optimaalinen seuraamusmaksun taso lienee vaikeasti saavutettavissa, joten huomio kiinnittyy väkisinkin kiinnijäämisriskin lisäämiseen ja henkilökohtaisiin seuraamuksiin. Samalla kannattaa kuitenkin myös pohtia, mitkä tekijät johtavat kilpailunrajoituskieltojen rikkomiseen ja miten näihin tekijöihin voisi vaikuttaa. Britannian kilpailuviranomaisen (Office of Fair Trading) tutkimuksessa, juristeille suunnatuissa kysymyksissä, syynä pidettiin `hyvin todennäköisesti`-arviolla: - suurimpana syynä johdon selvän sitoutumisen puutetta lain noudattamiseen (78 % vastaajista), -työntekijöiden tietämättömyyttä/epärehellisyyttä ( 44 %) -kielteistä vaikutusta voittoon (37 %) -työntekijöiden tietämättömyyttä säännöksistä (15 %).

4 KILPAILUVIRASTO 3 (4) Konkurrensverket Ennalta ehkäisyn keinot vaihtelevat nekin brittien tutkimuksen mukaan. Kilpailujuristien mielestä hyvin tärkeitä keinoja ovat: -rahalliset seuraamukset yritykselle (74 %) -yksilöihin kohdistuvat rangaistukset (67 %) -sakkovapautusjärjestelmä (52 %) -yrityksen maineen menetys (44 %) -johdon liiketoimintakielto (41 %) -johdon henkilökohtainen maineen menetys (30 %) -yrityksen sisäiset yksilöön kohdistuvat kurinpitotoimet (19 %) -yksityisoikeudelliset vahingonkorvauskanteet (11 %). Yritysten johdon vastauksissa samoihin kysymyksiin ennaltaehkäisevyydestä `erittäin tärkeä` arviolla kutakuinkin tasatuloksiin päätyivät yrityksen maineen menetys, yksilöön kohdistuva rikosvastuu ja yritykseen kohdistuvat rahalliset seuraamukset (49-64 % vastaajista). Listan viimeiseksi sijoittuivat yksityiset vahingonkorvauskanteet ja sakkovapautusjärjestelmä (13-30 %). Ennakkoestävyyteen ja seuraamuksen valintaan liittyy vielä yksi näkökohta. Miten optimaalisen seuraamuksen määrittäminen muuttuu seuraavissa tilanteissa: yritysjohto rikkoo tahallaan; yritysjohto tiesi rikkomuksesta; yritysjohdon olisi pitänyt tietää rikkomuksesta; yritysjohto ei tiennyt rikkomuksesta. Jos edellä oleva ei muuta osoita niin ainakin sen, että ennaltaehkäisyn lisääminen edellyttää monipuolista lähestymistapaa, jossa seuraamuksen tason valinta on tärkeä, mutta kuitenkin vain yksi näkökulma asiaan. Kilpailun edistäminen Kilpailuvirasto tekee aloitteita kilpailun edistämiseksi, kuten Kilpailuvirastosta annetussa laissa asia ilmaistaan. Kilpailun edistämistoiminta (advocacy) on käytännössä kaikkien teollisuusmaiden kilpailuviranomaisten keskeinen tehtävä perinteisen antitrust-toiminnan ohella. Sen tehtävänä on tuottaa lainvalmistelua varten asiantuntijapalveluita sääntelyn kilpailuvaikutuksista, osaltaan varmistaa kilpailuneutraliteetin toteutuminen yksityisen ja julkisen taloudellisen toiminnan välillä sekä arvioida sääntelyn tarkoituksenmukaisuutta toimivan kilpailun kannalta. Kilpailunedistämisen painopiste on ensiksikin niin sanotun viisaan sääntelyn edistämisessä sääntelyssä, joka on tosiasiallisesti tarpeellista ja vaikuttavaa, asianmukaisesti mitoitettua, laadullisesti korkeatasoista ja vaikutuksiltaan mitattavissa olevaa ja jonka hyödyt ylittävät selkeästi sääntelyn haitat. Näitä kysymyksiä on tarkasteltu viraston alkuvuonna 2011 julkaisemassa Kilpailukatsaus 2 teoksessa `Viisas sääntely toimivat markkinat`. Toiseksi painopiste on työ- ja elinkeinoministeriön tavoitelinjausten mukaisesti sellaisten rakenteellisten kilpailun esteiden torjumisessa, jotka voivat johtua sääntelystä, julkisesta rahoituksesta tai julkisen sektorin toiminnasta yksityisillä markkinoilla.

5 KILPAILUVIRASTO 4 (4) Konkurrensverket Toimintaympäristö ja lähiajan haasteet Talouden suhdannekehitys vaikuttaa Kilpailuviraston käsittelyyn tuleviin asioihin. On mahdollista, että taantumassa talouden toimijoilla on runsaasti kannusteita käyttää markkinavoimaa (yksin tai yhdessä muiden kanssa) omien intressiensä ajamisessa. Perinteiset tavat väärinkäyttää määräävää markkina-asemaa sekä erilaiset peiteltyyn yhteistoimintaan tai yhteisymmärrykseen nojaavat järjestelyt ovat tavallista todennäköisempiä lähivuosina. Yrityskauppavalvonnan uusi testi (SIEC-testi) antaa joissain tapauksissa aikaisempaa paremmat mahdollisuudet kilpailun turvaamiseksi haitallisia keskittymiä vastaan, mutta lisää samalla kilpailuvaikutusten selvittämisen vaatimuksia niin kielteisten vaikutusten kuin tehokkuushyötyjenkin kohdalla. Kaikki tämä lisää vaatimuksia Kilpailuviraston toimintaan vaikuttavien pitkäaikaisempien muutostrendien ja haasteiden hallintaan. Näihin haasteisiin (oligopolit, kolluusion havaitseminen, laiskasti kilpailevat keskittyneet toimialat) vastaaminen on oleellisen tärkeää, ja saatetaan tarvita sekä uusia analyysivälineitä että oikeudellisia puuttumiskeinoja. Ensikädessä tämä tarkoittaa niin sanotun taloudellisen analyysin vahvistamista Kilpailuvirastossa. Sitä edellyttävät yrityskauppavalvonta, niin sanotun harmaan alueen kilpailunrajoitusten tunnistaminen (rajoituksella voi olla sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia kilpailuun) sekä toimenpiteet heikon kilpailun alojen kilpailullisuuden parantamiseksi. Julkisen tuotannon uudistumiskehitys jatkuu, yhtenä esimerkkinä on valtionvarainministeriössä meneillään oleva kuntalain uudistus julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välisen kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi. On mahdollista, että Kilpailuvirasto saa uudistukseen liittyviä valvontatehtäviä. Hallitusohjelman mukaan palvelutuotantoon liittyviä kilpailuttamisen ja julkisen tuen myöntämisen sääntöjä selkeytetään ja komissiossa valmisteltavana olevan SGEI-normiston vaikutukset kansalliseen kilpailulainsäädäntöön arvioidaan. Hyvät kuulijat, lopuksi voinen esittää näkemyksen, jonka mukaan kattavan, nykyistä laaja-alaisemman eri hallinnonaloja koskevan kilpailustrategian tarve lisääntyy.

6 Elinkeinoelämän näkökulma kilpailuun KIVI-päivä OP-Pohjola-ryhmä Pääjohtaja Reijo Karhinen

7 Jota enemmän jossakin yhteiskunnassa toisilla on tilaisuus elää toisten työstä ja jota vähemmin toiset saavat itse nauttia vaivansa hedelmiä, sitä enemmän ahkeruus lamautuu. Edelliset tulevat ylpeiksi, jälkimmäiset toivottomiksi, ja molemmat haluttomiksi. Anders Chydenius, Kansallinen voitto (1765)

8 Mitä suurempi yhteiskunnan rooli ja mitä korkeampi verotus, sitä enemmän ahkeruus lamautuu. Edelliset tulevat ylpeiksi, jälkimmäiset toivottomiksi, ja molemmat haluttomiksi.

9 Kilpailu on hyvästä

10 Kilpailu on tuottavuuden lisäyksen perusedellytys Kokonaistuotanto henkeä kohden Suomessa Euroa Lähde: Tilastokeskus BKT henkeä kohden, käyvin hinnoin

11 Kilpailu luo hyvinvointia Kilpailu Tuottavuuden kasvu Talouskasvu ja hyvinvointi Lähde: Konkurrence og forbrugerstyrelsen

12 Kilpailu on hyvästä missä kulkee terveen kilpailun raja? 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 % - yks. Uusien asuntoluottojen laskennallinen marginaali Suomessa Uusien asuntoluottojen keskikoron ja 3 kk:n euriborin erotus 0, Lähde: Suomen Pankki

13 Pienen maan ongelma markkinat keskittyvät Vähittäiskauppa Pankit S-ryhmä K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Muut yksityiset Työeläkeyhtiöt OP-Pohjola-ryhmä Nordea Pankki Suomi Sampo Pankki Vahinkovakuutusyhtiöt Varma Ilmarinen Tapiola Eläke-Fennia Etera Muut Vertailtu toimialan markkinaosuuksia vuonna Lähteet Finanssialan keskusliitto ja Nielsen OP-Pohjola-ryhmä Tapiola-ryhmä Lähivakuutus-ryhmä If Fennia Muut

14 Keskittyminen ei ole vähentänyt kilpailua Markkinaosuudet talletuksista 1990 Muut Postipankki Säästöpankit SYP Markkinaosuudet talletuksista 2010 Muut OP- Pohjolaryhmä Danske Bank KOP OP-ryhmä Nordea Lähde: Finanssialan keskusliitto, markkinaosuudet talletuksista Suomessa

15 Kansainvälisillä mittareilla Suomessa hyvät kilpailuolosuhteet Vahvuudet Instituutiot ja infrastruktuuri Makrotalousympäristö Terveys/ terveydenhuolto Perus- ja korkeakoulutus Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys Liike-elämän kehittyneisyys Teknologiset valmiudet Innovaatiot Heikkoudet Työmarkkinoiden tehottomuus Markkinoiden (pieni) koko Hyödykemarkkinoiden tehottomuus Lähde: World Economic Forum

16 Kilpailua säätelevät puitteet kehittyneet myönteiseen suuntaan

17 Kilpailulainsäädännön kehityksen myönteiset ilmentymät elinkeinoelämän näkökulmasta Kilpailuviraston kannanotot markkinatalouden ja elinkeinoelämän toimintavapaudesta. (Ei ylisääntelyä, ei liiketoiminnan tarpeetonta kahlitsemista. Viranomaistoiminta ja liiketoiminta pidettävä erillään) Kilpailuviraston käytännön tasolla tapahtuva ohjaus on lisännyt yritysten ennakoimismahdollisuuksia, tehokkuutta ja oikeusvarmuutta. Epävarmoina taloudellisina aikoina neuvonnalle on ollut erityisen suuri tarve Vanhasta poikkeuslupamenettelystä luopuminen on lisännyt kilpailuasioiden tuntemusta yrityksissä voimaan tuleva kilpailulaki antaa kilpailuvirastolle mahdollisuuden suunnata resursseja markkinoiden kannalta vakavampiin kilpailunrajoituksiin. Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -lainsäädäntöhanke Avoin kartelloituminen lopetettu

18 Tunnistetut kipukohdat

19 Tunnistetut kipupisteet elinkeinoelämän näkökulmasta Lisääntyvä sääntely Kilpailuneutraliteetin säilyminen Tulkinnanvaraiset säännöt mm. kilpailijoiden välisestä sallitusta yhteistyöstä Ehdollisissa yrityskauppapäätöksissä uuden lain valituskielto ongelmallinen EU-komission suunnittelema ryhmäkannemahdollisuus EU:n tasoiset ryhmäkanteet johtava mahdollisesti oikeusjärjestelmän väärinkäyttöön Tutkintatapauksissa tutkinnan kohteiden oikeuksien turvaaminen Pieni maa, pienet markkinat miten turvata kohtuuttomat kulut

20 Pieni maa toimialayhteistyöllä tehokkuutta

21 Lisääntyvä sääntely onko menty jo liian pitkälle? Sääntely lisääntynyt alalla kuin alalla Ilmasto- ja ympäristöala, kemikaalit (REACH), finanssiala Finanssialalla pääsyynä kriisi muilla toimialoilla EU:sta pursuava sääntelytulva Enemmän kuin hetkellinen tekijä, kyseessä ajan ilmiö Sääntelyä tulee koko ajan lisää ja se muuttuu monimutkaisemmaksi Olisiko kevyempiäkin menettelyjä kuten itsesääntely, parhaat käytännöt tai menettelyohjeet?

22 Finanssiala kouluesimerkki edessä todellinen sääntelytsunami

23 Pankkialan sääntelystä negatiivinen kierre talouskasvuun Talouskasvu hidastuu ja hyvinvointi laskee Sääntely kiristyy Pankkien luotonantovalmius laskee ja marginaalit nousevat Oman pääoman ja varainhankinnan kustannukset nousevat

24 Suomen kovassa kilpailuympäristössä lainamarginaalien nostaminen kuitenkin vaikeaa 2,0 % 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 Asuntoluottojen marginaalit*: Suomi vs. Ruotsi Ruotsi Suomi 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1/2010 4/2010 7/ /2010 1/2011 4/2011 7/2011 * Laskennallisia keskimääräisiä marginaaleja: Suomi: uusien asuntoluottojen - keskimääräinen korko 6kk:n euribor Ruotsi: keskimääräinen 3kk vaihtuvakorkokoisen asuntolainan korko (Nordea, SHB, SEB, Swedbank) 3kk:n stibor Lähde: Suomen Pankki, Riksbank, comboloan.se

25 Talletussuoja vääristää kilpailua millä muulla toimialalla kilpailijat toimivat uusien tulokkaiden takuumiehinä? Talletussuoja vääristää kilpailua monella tapaa: Se poistaa tallettajilta tarpeen arvioida pankkiin liittyvää riskiä Se mahdollistaa huonossa taloudellisessa kunnossa olevalle pankille mahdollisuuden hankkia talletuksia korkealla korolla (hintahäiriköinti) Mahdollinen pankin kaatuminen jää jäljelle jääneiden pankkien maksettavaksi.

26 Kilpailuneutraliteetin säilyminen Kuntasektori: liikelaitokset, Kuntarahoitus jne. Valtion tukitoimet: kriisiaikana ja muulloin, määräaikaiset ja pysyvät Kilpailuneutraliteetti yli rajojen: pankkien pääomittamiset ja varainhankinnan tukeminen kriisiaikana. Transaktiovero.

27 Kuntasektorilla merkittävä tuottavuuden parantamisvaade tarvitaan kilpailua 115 Indeksi Kokonaistuottavuus 2000 = 100 Teollisuus Koko kansantalous Kunnat* *Koulutus, terveydenhuoltopalvelut, sosiaalipalvelut Lähde: Tilastokeskus

28 Pankkien pääomittaminen ja varainhankinnan tukeminen finanssikriisin aikana

29 Pääomitustarve kohdistuu GIIPS-maiden sekä GIIPS-valtionpapereihin sijoittaneisiin pankkeihin PIIGS-valtiolainat suhteessa CT1-pääom aan* 300% 250% 200% 150% 100% 50% 0% Irlanti Kreikka Kypros Italia Espanja Portugali Slovenia Saksa Luxembo Belgia Itävalta Ranska UK Tanska Norja Ruotsi Alankomaat Malta Suomi Puola Unkari Lähde: Pohjola Markets, EBA *) CT1= Core Tier 1, ydinvakavaraisuussuhde

30 Kriisien kierre ja kilpailu

31 Eurooppa ajautunut kriisien kierteeseen Eurokriisi Finanssi- kriisi Johtajuus -kriisi Talous- kriisi Poliittinen kriisi Valtioiden velkakriisi

32 Kriisin vaikutukset kilpailulle Kilpailu pyrkii vähenemään huoli kannattavuudesta korostuu Yhteiskunnan tukipolitiikka muuttuu kilpailuneutraliteetti kärsii Osa yrityksistä ei selviä kilpailu vähenee pysyvästi Vahvat yritykset vahvistavat markkina-asemiaan

33 Kilpailu yli rajojen erot maiden välisessä kilpailukyvyssä korostuvat

34 Suomen kilpailukyky on rapautunut 125 Indeksi 2000=100 Yksikkötyökustannukset Suomi 120 Euroalue Saksa Lähde: OECD

35 Yrityksen menestyminen globaalissa kilpailussa Kilpailulainsäädäntö Kansallinen tukipolitiikka Palkat Yritys Perusinfra, jne. Verotus Regulaatio

36 Elinkeinovapaus kannustaa ahkeruuteen, mahdollistaa omalla työllä vaurastumisen ja yhdistää yksityisen ja yhteisen edun.

37 Kiitos!

38 Kilpailun ja kilpailupolitiikan trendit ja haasteet - taloustieteen näkökulma Otto Toivanen Katholieke Universiteit Leuven & Center for Economic Policy Research (Lontoo)

39 Kilpailu ja valtion rooli Keskeinen kysymys: millainen institutionaalinen järjestely takaa tehokkaimman resurssien kohdentuminen? Vastaus #1: Lähes aina kilpailu. Vastaus #2: Vastaukseen #1 on syytä tehdä tärkeitä varaumia sen suhteen mitä kilpailulla tarkoitetaan. Vastaus #3: Vastaukseen #1 on syytä tehdä poikkeamia olosuhteista riippuen.

40 Esityksen sisältö 1. Miksi kilpailu on oikea vastaus. 2. Tarvittavat reunaehdot. 3. Keskeiset poikkeamat. 4. Teoriasta käytäntöön. 5. Keskeiset haasteet Suomen näkökulmasta. 6. Yhteenveto.

41 1. Kilpailu Kilpailun paine ohjaa resursseja henkinen pääoma, fyysiset resurssit mahdollisimman tuottaviin kohteisiin. Oikea kohdennus epävarmassa maailmassa vaatii paljon ja erityistä tietämystä. Oikea kohdennus muuttuu jatkuvasti kilpailu siirtää resursseja vääristä oikeisiin kohteisiin.

42 2. Kilpailun reunaehdot Yksittäisten toimijoiden tavoite ei ole kilpailun ylläpitäminen vaan sen vähentäminen (omalta osalta). Paras monopolivoitto on rauhallinen elämä (J.R. Hicks 1935). Kilpailu toimii vain, jos sille luodaan toimintaedellytykset. Valtion tehtävä on luoda ja ylläpitää sellaista toimintaympäristöä jossa kilpailu toimii.

43 2. Kilpailun reunaehdot Vapaa alalle tulo. Vapaa alalta poistuminen. Manipulaatiovapaa ja vakaa toimintaympäristö.

44 3. Keskeiset poikkeukset Ulkoisvaikutukset saasteet, tieto & osaaminen, verkostovaikutukset. Epäsymmetrinen informaatio. Luonnollinen monopoli. Nämä saattavat edellyttää joko 1. sääntelyä (esim. energia, televerkot, pankkisektori) ja/tai 2. muita valtion toimia (verot, T&K tuet, toimintaoikeudet lääkärit yms.).

45 4. Teoriasta käytäntöön Parhaissakin olosuhteissa kilpailun asteen määräävät 1. kysyntä eli markkinan koko, 2. alalle tulon kustannukset ja 3. tuotantoteknologia Täydellisen kilpailun markkinoita tuskin on.

46 4. Teoriasta käytäntöön Tarvitaan 1. lainsäädäntöä joka luo puitteet kilpailulle, 2. kilpailupolitiikkaa joka vähentää kannustimia yhteiskunnan kannalta haitallisiin toimiin (kartellit) tai estää ne (yrityskaupat), 3. sääntelyä joka vähentää monopolihaittoja ja/tai luo kilpailua aloille/alueille joilla sitä ei muutoin olisi, sekä 4. näiden yhteensovittamista.

47 4. Teoriasta käytäntöön 1. Keskeiset kysymykset Mikä on kilpailupolitiikan yhteiskunnallinen tuotto? Mikä on hyvää/parasta kilpailupolitiikkaa? 2. Vastaukset... suurelta osin puuttuvat.

48 4. Teoriasta käytäntöön Buccirossi, Ciari, Duso, Spagnolo & Vitale 2011: Competition policy and productivity growth: An empirical assessment. Aineisto: 22 toimialaa, 12 OECD maata, Kokonaistuottavuus (sen kasvu) riippuu kilpailupolitiikan tehosta.

49 4. Teoriasta käytäntöön Kartellien/dominanssin vastaisella kilpailupolitiikalla suurin vaikutus. Vaikutus on suurempi 1. maissa jotka eivät ole teknologisessa eturintamassa, 2. maissa joissa on vahvat juridiset instituutiot ja 3. maissa joissa sopimusrikkomukset vähäisiä.

50 5. Suomi Hyvät uutiset: Suomessa 1. vahvat juridiset instituutiot ja 2. vähän sopimusrikkomuksia. Huonot uutiset: Suomessa 1. markkinat pienet ja hajanaiset, 2. alalle tulon kustannukset korkeat 3. voimakas yhteistoiminnan perinne kaikilla yhteiskunnallisen toiminnan lohkoilla ja tasoilla.

51 5. Suomi Hyytinen, Steen & Toivanen 2011: Uncovering cartels. Aineisto: toimialatason aineisto teollisuustoimialoilta KIVIn kilpailunrajoitusrekisterin tiedot laillisista kartelleista. Keskeiset tulokset: 1. Todennäköisyys, että olemassa oleva kartelli jatkaa on yli 90%. 2. Todennäköisyys, että alalla jossa ei kartellia, syntyy mahdollisuus muodostaa sellainen tiettynä vuonna on keskimäärin yli 20%.

52 5. Suomi

53 6. Yhteenveto Keskeinen tavoite: resurssien tehokas kohdentuminen. Kilpailu erinomainen väline. Tarvitsee avukseen yhteensovitettua 1. lainsäädäntöä 2. sääntelyä ja 3. kilpailunvalvontaa/politiikkaa.

54 6. Yhteenveto Vaikka valitettavan vähän tutkimustietoa siitä, mikä on yhteiskunnallisesti tehokasta kilpailupolitiikkaa, olemassa olevan tiedon valossa: 1. hyvä kilpailupolitiikka johtaa parempaan resurssien kohdentumiseen ja 2. aktiiviselle kilpailupolitiikalle suuri tarve - 3. erityisesti Suomessa jossa perusolosuhteet eivät kaikilta osin suosi kilpailua.

55 Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa Tausta-aineistoa KIVI-päivään Johtaja Martti Virtanen Kansallissali

56 Kilpailun kehitys Suomessa Kilpailu on kaikkien taloudellisten indikaattorien mukaan vahvistunut viime vuosikymmeninä aktiivisen kilpailupolitiikan, EU-jäsenyyden ja kilpailua vahvistavien taloudellis-teknisten muutosten myötä Talouden kasvu on samalla vahvistunut Kilpailun toimivuutta on lisännyt deregulaatio, jossa on purettu tai uudistettu kilpailua estävää, rajoittavaa tai vääristävää lainsäädäntöä Kilpailun edellytyksiä on lisännyt myös julkisen tuotannon uudistusprosessi, joka on laajentanut kilpailulle avointa taloudellisen toiminnan aluetta Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa

57 Kilpailusääntöjen soveltaminen Avoin kartelloituminen on lopetettu Yrityskauppavalvonnalla on estetty markkinoiden lisäkeskittyminen määräävään markkina-asemaan johtavien kauppojen osalta Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä on torjuttu EU-sääntöjen kanssa harmonisoiduin säännöksin Jakelujärjestelmät on sopeutettu EU:n sisämarkkinoiden vaatimuksiin Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa

58 Tilanne nyt Helpot asiat on hoidettu, ja jäljelle ovat jääneet vaikeat asiat Avoimen kilpailun rajoittamisen sijaan passiivinen kilpailu, mahdollinen antikilpailullinen koordinaatio (hiljainen kolluusio) ja muut vaikeasti selvitettävät ja todennettavat asiat Myös muutokset tuotantotavoissa, verkostoituminen, allianssit ja kansainvälistyminen monimutkaistavat kilpailunrajoituksia Kilpailun puutteellisuus johtuu lisäksi yhä useammin monista eri syistä: rakenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttaa myös muu yhteiskuntapolitiikka ja lainsäädäntö Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa

59 Tulevat kehityshaasteet eli kilpailupolitiikan perusagenda Markkinoitten keskittyneisyys valtakunnallisella ja alueellisella tasolla Kilpailuneutraliteetti Julkisen vallan omistama tuotanto / yksityinen tuotantotoiminta Erilaisten yksityisten toimintamuotojen välinen Julkisten tuotantoyksikköjen välinen Vaikuttaminen muuhun lainsäädäntöön ja/tai sen soveltamiseen Kilpailulainsäädännön kehittäminen? Suomen sijainti, talouden koko ja rakenne muodostavat jatkossakin kilpailulle haasteen, mutta olennaiset kehitysaskeleet ovat kuitenkin edelleen mahdollisia. Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa

60 Markkinoiden toimivuus Suomen talouden kehittämisstrategiassa Ylijohtaja Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) KIVI-päivä , Helsinki

61 3 teesiä Think big Markkinoiden toimivuus Suomessa vs. kansainvälinen kilpailukyky Globalisaatio -> rakennemuutos Työmarkkinoiden rooli Luova tuho eri puolilla Suomea: missä markkinat toimii? Haasteet politiikalle Elinkeinopolitiikka: tietoyhteiskunta vs. luova tuho Kilpailuvirasto: julkisten palvelujen ja kuntarakenteen murros (kilpailun rooli) 2

62 Kilpailu kotimaassa vs. Kilpailukyky kansainvälisesti? (Ghemawat 2011) Viennin kansainvälisyyden teoreettinen maksimi noin 90% Suomen vienti lähes puolet bruttokansantuotteesta 3

63 Kun ajatellaan näin laajasti, on puhuttava Hyödykemarkkinoista Työmarkkinoista Rahoitusmarkkinoista Talouskriisi -> vakaus, sääntely Globalisation paradox (Rodik, Oxford University Press 2011), World 3.0 (Ghemawat, Harvard Business Review Press, 2011) 4

64 Hyödyke- ja työmarkkinat Tuotannontekijä- ja investointikeskeisestä kasvusta innovaatiokeskeiseen Teknologinen rintama lähestyy ja markkinoiden toimivuuden merkitys kasvaa Markkinoiden suojelusta avoimuuteen Instituutiot (Acemoglu ym., Handbook of Economic Growth 2005) pro-labour vs. pro-employer Työmarkkinoiden kilpailullisuus tuottavuuden kannalta Paikallinen sopiminen Luova tuho Turbulenssin vähentämisestä vaikutusten lievittämiseen (Snower et al., JEL 2009) Mittakaavaedut -> tuotantorakenteen keskittyminen Yritykselle sisäiset Yritykselle ulkoiset 5

65 Tuottavuuserot alueittain 6 Lähde: Ottaviano, Kangasharju, Maliranta (2009)

66 Haaste elinkeinopolitiikalle On tuettava yrityksiä etenkin paljon kilpailluilla markkinoilla, jotta ne eivät etsiytyisi pois kilpailusta aloille, joissa tuottavuuskasvu hitaampaa vaan pyrkisivät pois kilpailusta innovoimalla vertikaalisesti ja lisäämällä siten tuottavuuskasvua (Aghion ym., NBER 2011) Muistaen että tuen on oltava tilapäistä ja perustuttava yritysten menestykseen palveltava yhteiskuntaa laajasti ajateltuna Let losers go (Rodik 2010) 7

67 Haaste Kilpailuvirastolle Julkisen palvelusektorin ja kuntarakenteen muutos Milloin julkisen sektorin avaaminen kilpailulle on yhteiskunnallisesti kannattavaa? Luonnolliset monopolit (vrt. Englanti) Voimakkaat taloudelliset kannustimet -> sitoutuminen heikkoihin kannustimiin (Acemoglu ym. 2004) Kilpailun alentama kustannustaso vs. laadun turvaavan valvonnan kustannukset (Hart ym. 1997) Institutionaalinen vakaus (Sandmo 2003) 8

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA

Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Liite 1 Sixten Korkman Talousneuvosto 14.12.201112 2011 ETLA Euroopan talouskriisi ja Suomi 1. Mihin suuntaan EMU on kehittymässä? 2. Onko euroalue ajautumassa umpikujaan? 3. Suomen tuottavuuskuoppa 4.

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Hunningolta huipulle

Hunningolta huipulle Hunningolta huipulle Mika Maliranta ETLA & Jyväskylän yliopisto Mikkelin kesäpäivät, Mikkeli 11.6.2015 Myyttejä Suomen tuottavuuskasvun romahduksen syistä yritys- ja työpaikkarakenteiden jäykkyydestä keskisuurten

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen

Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Yksi pankki - monta maata Menestyksellinen integraatio yli rajojen Uudista ja Uudistu 2007 Pekka Nuuttila Varatoimitusjohtaja Nordea Pankki Suomi Oyj 27.9.2007 Nordea Pohjoismaiden johtava pankki Nordean

Lisätiedot

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä

Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä Maarit Lindström Keskuskauppakamari ml1 Talouskasvu Bkt asukasta kohden kasvuvauhdin määrittäjät: TEM-seminaarin

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa

Päivi Kari. Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Päivi Kari Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Kilpailupolitiikan perustana olevan kilpailulain 1 :n 2 momentissa todetaan, että lakia sovellettaessa on erityisesti otettava huomioon markkinoiden

Lisätiedot

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät

Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Suomen tulevaisuuden kilpailukykytekijät Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK SKOL:in konsulttipäivät 24.4.2013 Lähtötilanne Yleiskuva Investoinnit jäissä Työpaikat vähenevät

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN

MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ JA MARKKINOIDEN KEHITTÄMINEN Martti Virtanen Palvelusetelilainsäädäntö uudistuu seminaari Helsinki 31.8.2009 PALVELUSETELIT JA KILPAILULAINSÄÄDÄNTÖ Palvelusetelit avaavat uusia palvelumarkkinoita

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Kattavan arvion tulokset

Kattavan arvion tulokset Kattavan arvion tulokset 26.10.2014 Kattavan arvion tulokset Pääomavajeita havaittiin 25 pankissa, yhteensä 25 miljardia euroa Tasearvion tuloksena 48 miljardin euron heikennys tase-erien arvoihin Tasearvion

Lisätiedot

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja

Sampo Oyj, 14.4.2011. Hallituksen puheenjohtaja Sampo Oyj, varsinainen yhtiökokous 2011 14.4.2011 Björn Wahlroos Hallituksen puheenjohtaja BKT USA, Euroalue ja Suomi %, vuosimuutos kvartaaleittain Suomi USA Euroalue Lähde: Reuters EcoWin Valtioiden

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa?

Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Alkavan hallituskauden talouspoliittiset haasteet: Mikä on muuttunut neljässä vuodessa? Sami Yläoutinen Jyväskylä, 3.8.2015 Esitys Julkisen talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa Talouspoliittiset

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät

Esityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen

Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen Keskuskauppakamarin 3. naisjohtajaselvitys, 2013 Varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa Lakimies Antti Turunen Selvityksen kohde Kaikki pörssiyhtiöt päälistauspaikka Helsinki 118 yhtiötä Kaikki valtio-omisteiset

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä

Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Sosiaalihuolto muutosten myllerryksessä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Perustoimeentulotuen Kela-siirron kick off tilaisuus Kuntatalolla 20.5.2015 2 21.5.2015 Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm

Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen. Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Jatkuuko euroalueen erkaantuminen miten käy Suomen Talouden näkymät Kuntamarkkinat 11.9.2013 Pasi Holm Johtopäätökset Talouden kolmoisongelma (suhdannetilanne, talouden rakennemuutos sekä julkisen talouden

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot