Liikunta säilyttää työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikunta säilyttää työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä"

Transkriptio

1 Liikuntalääketiede Liikunta säilyttää työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä Eino Heikkinen ja Juhani Ilmarinen Vaikutukset ovat erityisen selkeitä kun fyysinen kapasiteetti on lähtötilanteessa huono. Ikä, krooniset sairaudet ja raihnaisuus eivät yleensä estä liikuntaa. Työikäisessä väestössä ripeän liikunnan väheneminen liittyy työkyvyn heikentymiseen ja lisääntyminen työkyvyn parantumiseen. Ikääntyneillä ihmisillä jo kohtalainen fyysinen aktiivisuus ehkäisee elimistön toiminnan heikkenemistä ja lisää toimintakykyisiä elinvuosia. Kestävyystyyppisen liikunnan ohella huomiota on syytä kohdistaa lihasten voimaa parantaviin sekä notkeutta ja nivelten liikelaajuuksia ylläpitäviin harjoituksiin. Suositeltava viikoittainen liikuntaohjelma sisältää noin viisi vähintään 30 minuutin liikuntaohjelmaa tai useampia lyhyitä liikuntatuokioita. Liikuntaneuvonnan kehittäminen työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa vastaa väestön vanhenemisen tuomiin terveyshaasteisiin. E linajan pidentyessä ja syntyvyyden vähentyessä väestö ikääntyy. Suomalaisten miesten keski-ikä on kohonnut vuosien 1950 ja 1998 välillä 28.6 vuodesta 37.2 vuoteen, ja sen arvioidaan kohoavan 43.2 vuoteen vuonna Naisten vastaavat luvut ovat 31.6, 40.6 ja 45.8 vuotta. Työvoimaan kuuluvan väestön keski-ikä on Suomessa OECD-maiden korkeimpia. Vuonna 2005 nousee vuotiaiden osuus yli 30 %:iin työvoimasta ja pysyy ennusteen mukaan tällä tasolla ainakin vuoteen 2025 saakka. Elinajan pidentyminen on ollut suhteellisesti suurinta vanhimmissa ikäryhmissä; yli 75- vuotiaiden määrä oli noin vuonna 1980, vuonna 2000, ja luvun arvioidaan suurenevan noin :een vuonna Oman erityiskysymyksensä muodostavat ns. suurten ikäluokkien eli vuosina syntyneiden, noin henkilön ikääntymiseen liittyvät seikat. Koska käytettävissä ei ole sellaisia toimintastrategoita, joilla väestön ikärakenteen kehitystä voitaisiin lähivuosina olennaisesti muuttaa. On tärkeää kehittää keinoja, joiden avulla pystyttäisiin ylläpitämään ikääntyvän työvoiman työkykyä ja iäkkään väestön kykyä selviytyä itsenäisesti arkielämän vaatimuksista. Työkyky ja liikunta Liikunnan työkykyyn kohdistuvien vaikutusten arviointia vaikeuttaa se, että työkyvyn käsite voidaan määritellä usealla eri tavalla. Työkyvyn kuvaukseen käytetään yleisesti ns. tasapainomallia, jonka mukaan työkyky on yksilön voimavarojen ja työn vaatimusten suhde: mikäli ihmisen voimavarat vastaavat työn vaatimuksia, voidaan työkykyä pitää riittävänä. Työn sisältö ja vaatimukset laajasti käsitettyinä sisältyvät siten työkyvyn määritelmään (Ilmarinen 2000). Yksilön voimavarat rakentuvat modernin käsityksen mukaan terveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta, arvoista, asenteista ja motivaatiosta (kuva 1). Terveyttä ja toimintakykyä voidaan puolestaan pitää yksilön voimavarojen kuten Duodecim 2001;117:

2 myös työkyvyn perustana. Liikunnan merkitystä työkyvylle voidaankin tarkastella tämän mallin pohjalta. Liikunnan tunnetut vaikutukset fyysiseen toimintakykyyn kohdistuvat em. teorian mukaan työkyvyn perustaan. Esimerkiksi hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelinten toimintakyky riippuu työikäisillä liikunnan säännöllisyydestä, kestosta ja intensiteetistä. Fyysisellä työllä sinänsä ei ole osoitettu olevan samanlaista harjoitusvaikutusta toimintakykyyn kuin liikunnalla. Viime vuosina on kehitelty uutta terveysliikunnan määritelmää, joka lähtee siitä oletuksesta, että liikunnan terveysvaikutukset voivat ilmetä ennen kuntoon kohdistuvia vaikutuksia. Terveysliikunnasta saatava hyöty toteutuu tämän mukaan kevyemmällä ja arkiliikuntaa lähellä olevalla fyysisellä aktiivisuudella. Sekä terveys- että kuntoliikunta vaikuttavat yksilön terveydellisiin voimavaroihin ja näin työkyvyn perustaan. Liikunta ei siis teorian mukaan vaikuta suoraan työkykyyn vaan epäsuorasti sen perusteisiin. Tämä ei kuitenkaan vähennä liikunnan merkitystä pikemminkin tekee siitä perusasian ja välttämättömyyden yksilön kannalta. Terveysliikunnan matalampi vaatimustaso kuntoliikuntaan nähden voi tehdä liikunnasta aikaisempaa helpommin omaksuttavan elämäntavan myös fyysisesti passiiviselle väestölle. Liikunnan vaikutus työkyvyn perusteisiin ei rajoitu pelkästään terveyden ja fyysisen toimintakyvyn alueelle. Fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella toimintakyvyllä on runsaasti interaktioita, ja niiden merkitys kasvaa ikääntymisen myötä. Fyysisen toimintakyvyn ennenaikainen heikkeneminen työikäisillä vaikeuttaa myös psyykkistä ja sosiaalista aktiivisuutta. Vastaavasti psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn heikentyminen voi rajoittaa yksilön fyysistä aktiivisuutta. Liikunnan vaikutuksia fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työkykyyn on selvitetty laajan haastattelututkimuksen perusteella (Ilmarinen 1995). Tulokset vahvistivat käsitystä, että liikunnalla koetaan olevan vaikutusta työkykyyn. Sen katsottiin parantavan erityisesti psyykkistä työkykyä. Lähes 90 % naisista ja miehistä, nuorista ja vanhoista, työntekijöistä ja esimiehistä ilmoitti liikunnan parantaneen heidän psyykkistä työkykyään. Runsaat kolme neljännestä vastaa- Terveys Fyysinen toimintakyky Koulutus ja osaaminen Motivaatio Työtyytyväisyys Työ Henkiset vaatimukset Taidot Työyhteisö Psyykkinen toimintakyky Yksilön voimavarat Työkyky Tiedot Työympäristö Sosiaalinen toimintakyky Arvot Asenteet Fyysiset vaatimukset Kuva 1. Työkykyä kuvaavat tekijät yksilön näkökulmasta. 654 E. Heikkinen ja J. Ilmarinen

3 Taulukko 1. Työkyvyn paranemiseen 1 liittyvät työn ja elintapojen muutokset 555 kuntatyöntekijän aineistossa: logistisen regressiomallin riskisuhteet (OR), suluissa 95 %:n luottamusvälit. Muutokset seuranta-aikana vuodesta 1981 vuoteen 1992 (Tuomi ym. 1995). Muuttuja OR Samanlaiset työliikkeet eivät vähentyneet 1 vähentyneet 2.1 ( ) Tyytyväisyys esimiehen suhtautumiseen ei lisääntynyt 1.0 lisääntynyt 3.6 ( ) Ripeän liikunnan harrastaminen ei lisääntynyt 1.0 lisääntynyt 1.8 ( ) 1 Työkykyindeksi parantunut vähintään kolme pistettä jista katsoi liikunnan parantavan fyysistä työkykyä ja noin kaksi kolmasosaa sosiaalista työkykyä. Avovastauksista ilmeni, että liikunnan koettiin parantavan erityisesti jaksamista. Toistaiseksi selvin näyttö liikunnan merkityksestä työkyvylle on saatu laajassa kuntasektorin pitkittäistutkimuksesta (Tuomi ym. 1995, Ilmarinen 1999). Ikääntyville kuntatyöntekijöille tehty yhdentoista vuoden seurantatutkimus toi esille työkykyä heikentävät ja parantavat tekijät. Työkyvyn huononemiseen liittyvä työn ja elintapojen malli osoitti, että ripeän liikunnan vähentyminen liittyi merkitsevästi työkykyindeksin huononemiseen. Vastaavasti työkyvyn parantumisesta selitti itsenäisesti ripeän liikunnan lisääminen (taulukko 1). Logistisen regressiomallin elintapatekijöistä vain liikunta osoittautui työkyvyn selittäjäksi. Esimiestyön, ergonomian ja liikunnan merkitystä korosti se, että mallit olivat samat miehillä ja naisilla fyysisissä, henkisissä ja yhdistelmätöissä. Satunnaistetut prospektiiviset tutkimukset liikunnan itsenäisestä vaikutuksesta työkykyyn ovat toivottavia, mutta niiden toteuttaminen on erittäin vaativaa. Työkyky on nykykäsityksen mukaan niin monen erilaisen tekijän vuorovaikutuksen tulos, että yhteen tekijään kohdistuvan intervention (esim. liikunta) voima tuskin riittää kokonaistyökyvyn kohentamiseen. Sen sijaan liikunnan myönteiset vaikutukset voivat Liikunta säilyttää työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä tulla esiin työkyvyn eri osatekijöissä ja parantaa täten välillisesti työkykyä. Fyysisen toimintakyvyn tarve säilyy työelämässä Työelämän muutokset ovat lisänneet henkisen ja sosiaalisen työkyvyn vaatimuksia. On kuitenkin virheellistä olettaa, että työelämän fyysiset vaatimukset olisivat hävinneet. Mm. kuntasektorin pitkittäistutkimus osoitti, että aikavälillä työntekijät kokivat työn sekä fyysisten että henkisten vaatimusten kasvaneen, jälkimmäisten toki enemmän (Huuhtanen ym. 1995). Työ- ja terveyshaastattelu vuodelta 1997 puolestaan osoitti, että työnsä koki ruumiillisesti melko tai hyvin rasittavaksi noin 26 % työssä olleista suomalaisista; vuonna 2000 osuus oli 24 %. Yli 55-vuotiaista miehistä näin koki vuonna % ja naisista 33 %; vuonna 2000 määrät olivat 20 % ja 27 % (Piirainen ym. 2000). Vaikka raskas ruumiillinen työ on vähenemässä, lähes neljännes työssä olevista suomalaisista altistuu sille edelleen. Euroopan unionin jäsenmaissa yli 45-vuotiailla esiintyy varsin paljon fyysistä kuormitusta työssä. Ilmarisen (1999) mukaan noin 30 % altistui huonoille työasennoille, lähes 20 % käsitteli raskaita taakkoja ja lähes 50 % teki toistotyötä yli puolet työajasta. Jäsenmaiden vertailu osoitti edelleen, että Suomessa esiintyy sekä miehillä että naisilla fyysistä kuormitusta selvästi enemmän kuin EU:ssa keskimäärin; mm. Ruotsin ja Tanskan työelämässä yli 45-vuotiaat ovat vähemmän alttiina fyysiselle kuormitukselle kuin meillä. Tulokset eri tutkimuksista osoittavat, että fyysinen toimintakyky on edelleen merkittävä osa työkykyä mm. useissa peruspalveluammateissa, joissa työskentelee runsaasti ikääntyviä naisia. Tietoyhteiskunnan töistä % pysynee fyysisesti kuormittavina siitä yksinkertaisesta syystä, ettei tekniikka voi korvata kokonaan ihmisen fyysisiä ominaisuuksia ja osaamista. Työelämän polarisaatio jakaa työt»vanhoihin» ja»uusiin», jolloin vaarana on mm. se, että ikääntyvä työvoima altistuu fyysisesti kuormittavammille töille kuin nuoret, paremmin koulutetut ikäluo- 655

4 kat. Fyysisellä toimintakyvyllä on siis merkitystä työkyvyn osatekijänä, ja se korostuu yli 45- vuotiailla. Tässä yhteydessä on myös syytä korostaa liikunnan merkitystä työuran alkupäässä. Työelämään siirtyvät huonokuntoiset nuoret joutuvat varsin pian huomaamaan, että»jaksamisen» rajat tulevat nykyisissäkin töissä vastaan paljon aikaisemmin kuin olisi toivottavaa. Työkyvyn vaikutus toimintakykyyn eläkkeellä Erinomainen tai hyvä työkyky ennen eläkkeelle siirtymistä turvaa noin kahdelle kolmasosalle hyvän terveyden ja ruumiillisen kunnon ja kolmannekselle tyytyväisyyden elämään ainakin viiden eläkevuoden ajan. Pitkittäistutkimuksen mukaan vain viidesosalla niistä, joiden työkyky oli huono ennen eläkkeelle siirtymistä, terveys ja ruumiillinen kunto olivat hyvät eläkkeellä olon aikana ja ainoastaan harva (8.5 %) tässä ryhmässä oli tyytyväinen elämäänsä (Tuomi ym. 2000). Tulos merkitsee sitä, että työkykyyn panostaminen on kannattanut myös pitkällä aikavälillä. Työelämän viimeinen vuosikymmen ennustaa siis eläkeläisen toimintakykyä. Ikääntyneiden toimintakyky ja liikunta Liikunnalla on osoittautunut olevan tärkeä merkitys niiden tekijöiden joukossa, jotka ylläpitävät ikääntyneiden toimintakykyä ja sen käyttämistä harrastuksissa ja arjen tehtävissä (Heikkinen ym. 1993). Toimintakyky ja toiminta (esim. liikunta ja laajemminkin fyysinen aktiivisuus) ovat vastavuoroisessa suhteessa toisiinsa; toiminta voi sekä ylläpitää ja palauttaa että vaurioittaa (esim. vammat) toimintakykyä (kuva 2). Toimintakyvyn taustalla on perinnöllisiä sekä elinoloihin ja elämäntapaan (esim. nautintoaineiden käyttö) liittyviä tekijöitä. Toiminnasta saatu palaute vaikuttaa motivaatioon ja tavoitteiden asettamiseen. Ikääntyessään ihminen joutuu sopeutumaan siihen, että toimintakyvyn heikkeneminen vaikeuttaa joitakin harrastuksia ja päivittäisistä toiminnoista selviytymistä. Joitakin toimintoja voidaan edelleen jatkaa erilaisten kompensaatiokeinojen avulla, ja optimoivan valikoinnin avulla voidaan selviytyä arjen sujumisen ja elämänlaadun kannalta olennaisista tehtävistä. Edelleen ympäristöstä saatavalla sosiaalisella tuella ja ympäristön muokkaamisella mahdollisimman esteettömäksi tai toimintaan houkuttelevaksi voidaan auttaa sekä harrastusten ylläpitämistä että arjesta selviytymistä. Liikunnan vaikutukset ikääntyneiden toimintakykyyn Vanheneminen Sairaudet Elinolot Ikääntyessä monet toimintakyvyn alueet heikkenevät. Muutosten alkamisajankohta sekä niiden nopeus ja vaikutukset päivittäisistä toimin- Toimintakyky Tavoitteet Motiivit Uusintaminen Kuluttaminen Adaptaatio Kompensaatio Palaute Toiminta - työ - harrastukset - arjen askareet - elintavat Sosiaalinen tuki Esteetön ympäristö Kuva 2. Toimintakyvyn, toiminnan ja niihin vaikuttavien tekijöiden kokonaisuus iäkkäillä ihmisillä. 656 E. Heikkinen ja J. Ilmarinen

5 Taulukko 2. Liikunnan merkitys ikääntyneiden toimintakyvyn eri osa-alueilla. Arvio perustuu kirjallisuuteen. +,++,+++ = tiedon luotettavuus ja kyseisen toiminnon merkitys väestötasolla, 0 = yhteyttä ei ole tai sitä ei ole tutkittu,? = tutkimustulokset ovat ristiriitaisia Ominaisuus Vaikutus Merkitys Vaikutus osoitettu väestötasolla varmistettu interventiolla Aerobinen kapasiteetti Lihasvoima Lihaskestävyys Tasapaino + ++? Notkeus + 0? Koordinaatio Näkö Kuulo Psyykkinen toimintakyky kognitiivinen ++ +? suorituskyky depressiivisyys ++ +? hallinnan tunne ++ +? Selviytyminen päivittäisistä toiminnoista Liikkumiskyky Kaatumisherkkyys ++ +? noista selviytymiseen vaihtelevat yksilöittäin ja samallakin yksilöllä (mm. Heikkinen 2000). Esimerkiksi kestävyys maksimaalisen hapenkulutuksen perusteella mitattuna heikkenee jokseenkin lineaarisesti jo noin 25 vuoden iästä alkaen 5 15 % vuosikymmenessä, kun taas lihas voima on huipussaan vasta vuoden iässä ja heikentyy noin 30 % ikävuosien 50 ja 70 välillä ja sen jälkeen kiihtyvällä nopeudella. Lihasmassa vähenee lähes puoleen 20. ja 90. ikävuoden välillä. Mitä monimutkaisemmista toiminnoista on kysymys, sitä selkeämmin ikääntymiseen liittyvä heikkeneminen tulee esille. Esimerkiksi yksinkertainen reaktioaika pitenee vähemmän kuin monivalintapohjainen reaktioaika. Useiden muiden tekijöiden ohella liikunnan määrä ja laatu ja laajemminkin fyysinen aktiivisuus vaikuttavat siihen, miten toimintakyvyn eri alueet muuttuvat ikääntyessä (Shephard 1997, Suominen 1997). Liikunnan vaikutuksia toimintakyvyn eri osaalueisiin iäkkäillä ihmisillä on esitetty kokoavasti taulukossa 2. Arvioitaessa liikunnan vaikutuksia koskevan tiedon pätevyyttä on otettu huomioon myös se, perustuuko yhteyden havaitseminen poikittaistutkimusten tuloksiin vai onko yhteys todennettu myös prospektiivisilla seurantatutkimuksilla. Selvitettäessä liikunnan merkitystä väestötasolla on arvioitu kunkin ominaisuuden merkitystä yleisen toimintakyvyn kannalta sekä sitä, miten laajalti liikunta voi vaikuttaa kyseiseen ominaisuuteen. Lisäksi on tarkasteltu sitä, onko liikunnan vaikutukset todennettu kokeellisessa interventiotutkimuksessa. Tiedot liikunnan vaikutuksista toimintakyvyn joihinkin osa-alueisiin ovat vielä epäselviä, ja varsinkin tieto optimaalisen fyysisen aktiivisuuden määrästä on puutteellista (King ym. 1998). Käsitykset liikunnan fysiologisista vaikutuksista aerobiseen kapasiteettiin ja lihasten toimintaan ovat jo varsin pitkälle vakiintuneet; kysymys on enemmänkin liikunnan sopivasta määrästä ja toteuttamistavasta (Shephard 1997). Havaintomotoriikan osalta (tasapaino, reaktiokyky) tilanne on epäselvempi. Tasapainon parantamiseksi tarvitaan todennäköisesti spesifisiä harjoitusohjelmia, mikäli halutaan saada aikaan merkittäviä tuloksia (esim. Era 1997). Motoristen suoritusten hidastumista voidaan observointitutkimusten tulosten perusteella ehkäistä, mutta asian varmistamiseksi tarvitaan kokeellisia tutkimuksia. Keskeisten aistitoimintojen näön ja kuulon osalta tarvitaan niin ikään lisätutkimuksia. Tiedot liikunnan vaikutuksista iäkkäiden psyykkiseen toimintakykyyn ovat toistaiseksi osin ristiriitaisia. Sekä observointi- että koe-verrokkiasetelmalla tehdyt tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia kognitiiviseen ja neurokognitiiviseen suorituskykyyn, mielialaan (vähemmän masentuneisuusoireita) ja hallinnan tunteeseen, jota useimmin on mitattu koetun pystyvyyden perusteella (American College of Sports Medicine 1998, Arent ym. 2000, Kramer 2000, Kramer ym. 2000). Liikunnan positiiviset vaikutukset iäkkäiden hyvinvointiin konkretisoituvat selkeimmin päivittäisistä toiminnoista selviytymisessä. Omatoimisuuden taustalla on monia eri tekijöitä, joista tärkeimpiä yksilöön liittyviä ovat fyysinen ja havaintomotorinen suorituskyky, kognitiiviset ja Liikunta säilyttää työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä 657

6 aistitoiminnot, mieliala ja sairaudet (esim. Laukkanen 1998). Koska liikunnan avulla voidaan vaikuttaa ainakin jossain määrin kaikkiin mainittuihin tekijöihin, liikunta parantaa myös jokapäiväisistä toiminnoista selviytymistä ja lyhentää elämän loppuvaiheeseen usein liittyvää raihnaisuusvaihetta (Leveille ym. 1999). Parantunut omatoimisuus antaa mahdollisuuden myös laajempaan sosiaaliseen toimintaan: harrastuksiin, sosiaalisten verkkojen ylläpitämiseen, matkustamiseen. Kaatumisten todennäköisyys kasvaa ikääntyessä niin, että noin kolmasosa iäkkäistä ihmisistä kaatuu ainakin kerran vuodessa, ja pienelle osalle heistä kaatuminen aiheuttaa luunmurtuman (Gregg ym. 2000). Fyysinen aktiivisuus vähentää kaatumisriskiä, mutta toistaiseksi ei tiedetä riittävästi siitä, millaisilla liikuntaohjelmilla saadaan parhaat tulokset ja mitkä väestöryhmät hyötyisivät eniten liikunnasta. Viime vuosien tutkimustulokset ovat osoittaneet, että liikunnalla on monia myönteisiä vaikutuksia myös erittäin vanhoihin ja raihnaisiin ja että erityisesti lihasten heikkous ja atrofia ovat todennäköisesti toimintakyvyn kannalta merkityksellisiä seikkoja, joihin voidaan vaikuttaa liikunnan avulla (Frontera ym. 1988, Fiatarone ym. 1990, American College of Sports Medicine 1998, Westhoff ym. 2000). Työikäinen väestö Työkykyä ylläpitävän eli ns. tyky-toiminnan malleissa yksilön terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen on yksi neljästä peruspilareista, joiden avulla edistetään työssä jaksamista ja jatkamista vanhuuseläkeikään saakka. Onnistuneen liikuntaohjelman tunnusmerkkejä ovat johdon tuki ja sitoutuminen, toteutus ainakin osittain työaikana, työyhteisön sitoutuminen, monipuolisuus, positiiviset kokemukset ja onnistumisen elämykset, motivaation herättäminen ja ylläpito, pätevä ohjaus ja opastus sekä välitön palaute yksilölle ja työyhteisölle mittauksista ja edistymisestä. Työpaikkaliikunnan vaikuttavuutta mm. liikunnan harrastukseen on hiljattain selvitetty myös ruumiillisesti keskiraskasta työtä tekeville naisille tehdyssä satunnaistetussa vertailututkimuksessa (Nurminen 2000). Tunti ohjattua liikuntaa viikossa ei riittänyt kuntovaikutuksista huolimatta vakiinnuttamaan omaehtoista liikuntaharrastusta ohjelman päättymisen jälkeen. Liikuntamotivaation ylläpitoon tarvitaan lisäkeinoja erityisesti ruumillisen työn ammateissa. Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmassa on luotu ja kokeiltu useita käytännön toimintamalleja liikunnan organisoimiseksi keskiikäisille liikuntaa harrastamattomille kansalaisille. Mm. Heinolan kaupungin malli rakentuu vapaa-aikatoimen, työterveyshuollon ja yritysten yhteistyöhön. Vapaa-aikatoimi tuottaa liikuntapalvelut ja ostaa ohjaajapalveluja seuroilta, kaupungin työterveyshoitajat ohjaavat ja motivoivat työntekijöitä liikuntaryhmiin ja osallistuvat kuntomittauksiin, ja yritysten liikuntavastaavat ostavat tarvittavat liikuntapalvelut ja opastavat työntekijät omiin liikuntaryhmiinsä. Toimintamalli tarjoaa liikuntamahdollisuuksia noin henkilölle.yrityksille ratkaisu on taloudellisesti edullinen ja palvelut monipuolisia. Toiminnassa on noin 30 erilaista liikuntaryhmää. Terveysliikuntaa koskevista suosituksista on laadittu tiivistelmä kunnille sekä erityisesti perusterveydenhuollolle ja terveysliikuntapalvelujen tuottajille (Sosiaali- ja terveysministeriö ym. 2000). Työkykyä ylläpitävän toiminnan kokonaisvaltainen malli painottaa työkyvyn säilyttämisen perustuvan useaan erilaiseen prosessiin. Toiminta perustuu työelämän tietoiseen kehittämiseen ja yksilön voimavarojen vahvistamiseen (Ilmarinen 2000). Työelämän kehittämisessä ikääntymisen näkökulmasta korostuvat työyhteisön toimivuuden parantaminen (mm. ikäjohtaminen, oman työn säätelymahdollisuudet, arvostus ja työilmapiiri), työolosuhteiden ja työn organisoinnin kehittäminen (mm. ikäergonomia, työn tauotus, työaikojen joustot), yksilön voimavarojen vahvistaminen (liikunta ja muut terveyttä vahvistavat elämäntavat), ja ammattitaidon ylläpitäminen (elinikäinen oppiminen, tietotekniikan osaaminen). Nämä neljä kestävän kehityksen perusprosessia tarvitaan työkyvyn ylläpitämiseksi. Prosessien tärkeysjärjestys määräytyy 658 E. Heikkinen ja J. Ilmarinen

7 tarveanalyysien perusteella ja on sidoksissa yrityskulttuuriin, käytettävissä olevaan asiantuntemukseen ja taloudellisiin resursseihin. Liikunta on siis osa suurempaa kokonaisuutta, jossa lisäarvo työkyvyn kannalta syntyy erilaisten toimenpiteiden integroinnista. Liikunnalla ei voida korvata muita prosesseja, eivätkä muut kehittämiskohteet puolestaan tee liikuntaa tarpeettomaksi. Ikääntynyt väestö Liikunnan ja fyysisesti aktiivisen elämäntavan edistäminen on erityisen perusteltua eläkeikäisen väestön keskuudessa, jossa ikääntymiseen liittyvät muutokset yhdessä pitkäaikaissairauksien lisääntymisen kanssa heikentävät toimintakykyä ja lisäävät avun tarvetta (Heikkinen 1999). Kehitys johtaa usein noidankehään: vähentynyt fyysinen aktiivisuus heikentää toimintakykyä, mikä puolestaan vähentää liikuntaa. Ikivihreät-projektin tulosten mukaan vuotiaista % viettää fyysisesti passiivista elämää. Toisaalta 5 20 % harrastaa kuntoliikuntaa useita kertoja viikossa; nuoremmissa ikäryhmissä suurempi osa ja miehet enemmän kuin naiset. Kiinnostus liikuntaan on kuitenkin yleistä vain noin 20 % ilmoitti mielenkiinnon puutteen liikunnan harrastuksen esteeksi. Heikko terveys oli %:lla esteenä liikunnan harrastukselle (Hirvensalo ym. 1998). Liikunnan aloittamiseen liittyvien tarkastusten ja neuvonnan tarpeellisuudesta ja sisällöstä ei toistaiseksi ole yksimielisyyttä (esim. Shephard 2000). Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että liikunnasta ja yleensäkin fyysisen aktiivisuuden lisäämisestä hyötyvät suhteellisesti eniten ne, joiden fyysinen toimintakyky on heikko. Ikä sinänsä ei ole fyysisen harjoittelun esteenä. Myöskään sairaudet eivät useimmissa tapauksissa ole harjoittelun esteenä, eikä iäkkäiden ihmisten liikunnan harrastamiseen näyttäisi liittyvän merkittäviä terveysriskejä, päinvaston kuin aikaisemmin on uskottu (American College of Sports Medicine 1998). Tämä korostuu silloin, kun neuvonnalla pyritään yksinkertaisesti lisäämään kävelyä tai aloittamaan lihasten voimaa lisäävä harjoitteluohjelma. Liikuntaa jo harrastaville tarkastus on tarpeellinen, mikäli he aikovat koventaa harjoitteluaan esimerkiksi osallistuakseen johonkin vaativaan urheilu- tai liikuntasuoritukseen. Yksilöllinen liikuntaneuvonta on tarpeellista myös erittäin vanhoille ja raihnaisille henkilöille, joiden fyysinen suorituskyky on heikentynyt tai joilla on pitkäaikaissairauksia taikka liikuntaan vaikuttavaa lääkitystä. Lisäksi liikunnalle on olemassa joitakin suhteellisia vasta-aiheita, tilapäisiä ja pysyviä, jotka tulisi tuntea ja joista iäkkään tulisi tarvittaessa saada asiantuntevaa opastusta (Evans 1997, American College of Sports Medicine 1998, Sosiaali- ja terveysministeriö ym. 2000). Liikuntasuositukset. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että terveyden ja toimintakyvyn kannalta liikunnassa on olennaista energiankulutuksen lisääminen. Siihen päästään 3 5 kertaa viikossa toistuvalla noin puolen tunnin yhtäjaksoisella liikuntajaksolla tai useammalla lyhytaikaisemmalla liikuntatuokiolla tai päivittäisiin toimintoihin liittyvällä fyysisellä aktiivisuudella. Tässä tulee kyseeseen etenkin kävely, mutta mahdollisuuksien mukaan myös esimerkiksi hiihto, uinti, pyöräily ja erilainen hyötyliikunta. Lihasvoimaharjoittelu on tärkeä osa liikuntaa. Vähintään kerran mutta mieluummin 2 3 kertaa viikossa tulisi tehdä suurilla lihasryhmillä 8 10 harjoitusta noin 75 %:n kuormalla maksimista (Cherubini ym. 1998, Galloway ja Jokl 2000). Jo pienemmälläkin kuormituksella on positiivinen vaikutus päivittäisistä toiminnoista selviytymiseen. Liikuntaohjelmassa on lisäksi hyvä olla nivelten liikelaajuuksia ylläpitäviä harjoituksia sekä venytyksiä notkeuden ylläpitämiseksi. Venytyksessä on hyvä tehdä vähintään neljä sekunnin toistoa kullekin lihasryhmälle 2 3 kertaa viikossa. Liikuntavammojen ehkäisemiseksi tulisi kuhunkin hajoitusrupeamaan sisällyttää 5 10 minuutin pituinen lämmittelyvaihe ja samanapituinen jäähdyttelyvaihe. Kirjallisuutta American College of Sports Medicine. Exercise and physical activity for older adults. Med Sci Sports Exerc 1998;30(6): Liikunta säilyttää työkykyä ja ikääntyneiden toimintakykyä 659

8 Arent SM, Landers DM, Etnier JL. The effects of exercise on mood in older adults: a meta-analytic review. JAPA 2000;8(4): Calloway MT, Jokl P. Aging successfully: the importance of physical activity in maintaining health and function. J Am Acad Orthop Surg 2000;8(1): Cherubini A, Lowenthal DT, Williams S, ym. Physical activity and cardiovascular health in the elderly. Aging Clin Exp Res 1998;10(1): Era P. Havaintomotoriikan ja kehon asennonhallintakyvyn muutokset vanhetessa ja liikunta. Kirjassa: Era P, toim. Ikääntyminen ja liikunta. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Evans WJ. Exercise training guidelines for the elderly. Med Sci Sports & Exerc 1997;12 7. Fiatarone MA, Marks EC, Ryan ND, ym. High-intensity strength training in nonagenarians. JAMA 1990;263: Frontera W, Meredith C, O Reilly K, ym. Strength conditioning in older men: skeletal muscle hypertrophy and improved function. J Appl Physiol 1988;64: Gregg EW, Pereira MA, Caspersen CJ. Physical activity, falls, and fractures among older adults: a review of the epidemiology evidence. JAGS 2000;48: Heikkinen E, ym. Socioeconomic and life-style factors as modulators of health and functional capacity with age. Kirjassa: Schroots JJF (toim.) Aging, health & competence: the next generation of longitudinal research. Amsterdam: Elsevier Science Publishers B.V. 1993, s Heikkinen E. Keski-ikäisten ja iäkkäiden liikunta. Kirjassa: Vuori I, Taimela S, toim. Liikuntalääketiede. Jyväskylä: Kustannus Oy Duodecim, 1995, s Heikkinen E. Terve vanheneminen utopia vai realistinen mahdollisuus. Kirjassa: Heikkinen E, Tuomi J, toim. Suomalainen elämäkulku. Vantaa: Tammi, 2000, s Hirvensalo M, Lampinen P syntyneiden jyväskyläläisten liikuntaharrastus ja sen muutokset kahdeksan vuoden seurantatutkimuksessa. Kirjassa: Suutama T, Ruoppila J, Laukkanen P, toim. Iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn muutokset. Helsinki: KELA, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 42, 1999, s Huuhtanen P, Nygård C-H, Tuomi K, Martikainen R. Töiden koetut muutokset ikääntyvillä kuntatyöntekijöillä. Työ ja ihminen, tutkimusraportti 2. Helsinki: Työterveyslaitos, 1995, s Ilmarinen J. Työkykyä edistävät ja heikentävät tekijät. Kirjassa: Matikainen E, ym. toim. Hyvä työkyky. Työkyvyn ylläpidon malleja ja keinoja. Helsinki: Työterveyslaitos ja Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, 1995, s Ilmarinen J. Ikääntyvä työntekijä Suomessa ja Euroopan unionissa tilannekatsaus sekä työkyvyn, työllistyvyyden ja työllisyyden parantaminen. Työterveyslaitos, sosiaali- ja terveysministeriö ja työministeriö, Helsinki Ilmarinen J. Työikäiset ja elämänkulku. Kirjassa: Heikkinen E, Tuomi, J. toim. Suomalainen elämänkulku. Vantaa: Tammi 2000, s King AC, Rejeski WJ, Buchner DM. Physical activity interventions targeting older adults. A critical review and recommendations. Ann Rec Prev Med 1998;14(4): Kramer AF. Physical and mental training: implications for cognitive functioning in old age. JAPA 2000;8(4): Kramer AF, Hahn S, McAuley E. Influence of aerobic fitness on the neurocognitive function of older adults. JAPA 2000;8(4): Laukkanen P. Iäkkäiden henkilöiden selviytyminen päivittäisistä toiminnoista. Studies in Sport, Physical Education and Health 56, Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Leveille SG, Guralnik JM, Ferrucci L, Langlois JA. Aging successfully until death in old age: opportunities for increasing active life expectancy. Am J Epidemiol 1999;149(7): Nurminen E. Työpaikkaliikunnan vaikuttavuus liikunnanharrastukseen, fyysiseen toimintakykyyn, tuki- ja liikuntaelinoireisiin, koettuun työkykyyn sekä kustannus-hyötyyn ruumiillisesti keskiraskasta työtä tekevillä naisilla. Systematisoitu kirjallisuuskatsaus ja satunnaistettu vertailututkimus. Työ ja ihminen, tutkimusraportti 18, Helsinki: Työterveyslaitos, Piirainen H, Elo A-L, Hirvonen M, ym. Työ ja terveys haastattelututkimus v Taulukkoraportti. Helsinki: Työterveyslaitos, Shephard, RJ. Aging, Physical activity and health. Champaign: Human Kinetics, Shephard RJ. Does insistence on medical clearance inhibit adoption of physical activity in the elderly? JAPA 2000;8(4): Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Sydänliitto, UKK-instituutti. Terveysliikunnan paikalliset suositukset: tiivistelmä. Edita, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2000:1. Suominen H. Kehon rakenteen ja fyysisen suorituskyvyn muutokset vanhetessa ja liikunta. Kirjassa: Era P, toim. Ikääntyminen ja liikunta. Jyväskylä: Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Tuomi K, Ilmarinen J, Martikainen R, ym. Työkyvyn paranemiseen ja huononemiseen liittyvät työn ja elintapojen piirteet. Julkaisussa: Tuomi K, toim. Ikääntyvä työntekijä v Työn, elämäntyylin, terveyden ja työkyvyn muutokset. Kyselytutkimus. Helsinki: Työterveyslaitos; Työ ja ihminen, tutkimusraportti 2, 1995: Tuomi K, Huuhtanen P, Nykyri E, Ilmarinen J. Työkyvyn ylläpitäminen, työn laatu ja toimintakyky eläkkeellä. Työ ja ihminen 2000;14(4): Westhoff MH, Stemmerik L, Boshuizen HC. Effects of a low-intensity strength-training program on knee-extensor strength and functional ability of frail older people. JAPA 2000;8(4): EINO HEIKKINEN, LKT, professori Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitos ja Suomen Gerontologian Tutkimuskeskus PL Jyväskylä JUHANI ILMARINEN, LitT, professori Työterveyslaitos, fysiologian osasto Laajaniityntie Vantaa 660 E. Heikkinen ja J. Ilmarinen

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13. 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14

1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13. 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14 SISÄLLYS 1 Vetoa ja ikäjohtamista työelämään tarvitaan! 12 1.1 Työelämää on pidennettävä yhteiskunnan vuoksi 13 1.2 Valtiovalta hakee ratkaisua ikääntymisen pulmaan 14 1.2.1 Hallitusohjelman linjauksia

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta.

määrittelyä Fyysinen aktiivisuus kattaa kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta. Käsitteiden määrittelyä Aerobinen kunto tarkoittaa kestävyyskuntoa eli hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa energiaa ja happea pitkäkestoisen suorituksen aikana. Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Firstbeat.net Raportit

Firstbeat.net Raportit Firstbeat.net Raportit Tiina FBT STRESSIN JA PALAUTUMISEN RAPORTTI 1(2) Tiina FBT Mittauksen tiedot: Mittauksen päivämäärä: 29.09.2010 Ikä (vuotta) 47 Syke Pituus (cm) Paino (kg) 162 57 Mittausvirhe (2%)

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö

JAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Lappset SENIORIPUISTO

Lappset SENIORIPUISTO Lappset SENIORIPUISTO Suomen Terveysliikuntainstituutti Oy Kun me lakkaamme liikkumasta, se ei johdu siitä, että vanhenemme, vaan vanhenemme sen takia, että lakkaamme liikkumasta. -Lauri Tahko Pihkala,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 6.11.2012 1 Eija Lehto, erityisasiantuntija ATERIA 2012 IKÄYSTÄVÄLLISYYDESTÄ VOIMAA TYÖYHTEISÖÖN 6.11.2012 Eija Lehto, Työterveyslaitos 2 Ikäystävällisyydestä VOIMAA... Elämänkulku

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään?

Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Mitä tarkoittaa hyvä vanhuus ja miten siihen päästään? Jenni Kulmala TtT, Erikoistutkija Hyvä vanhuus? Millainen? Kenen mielestä? Terve vanheneminen? Aktiivinen vanheneminen? Onnistunut vanheneminen? Terveysgerontologinen

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014

Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Profy 65+ hanketuloksia ja suosituksia jatkolle Keski-Pohjanmaan VI Hyvinvointifoorumi Kokkola 21.8.2014 Magnus Björkgren Terveystieteen yksikön johtaja / projektipäällikkö Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016

kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA 01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot