JUNIORITURVA TULEVAISUUTEMME TURVAKSI. Etelä- ja Länsi-Suomen läänin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUNIORITURVA TULEVAISUUTEMME TURVAKSI. Etelä- ja Länsi-Suomen läänin www.ctmoy.fi10"

Transkriptio

1 Etelä- ja Länsi-Suomen läänin SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto SISÄLLÄ: Lastensuojelun keskusliitto Ensi-ja turvakotien liitto Syyskuu 4/2015 Mannerheimin lastensuojeluliitto * Sijaishuollon palvelut: pienryhmäkodit ja erityisyksiköt * Koulu * Itsenäistymisasunnot * Tukiasunnot * Jälkihuolto * Perhetyö * Avohuollon tukipalvelut * Koulutus-, konsultaatio- ja asiantuntijapalvelut Paikkakyselyt 24 h: tai Palvelujohtaja Tina Mäkelä CTM OY - 10 VUOTTA SERTIFIOITUA LAATUA LASTENSUOJELUUN JUNIORITURVA TULEVAISUUTEMME TURVAKSI Junioriturva on yksinkertainen järjestelmä, joka turvaa lasta päivähoitoon saapuessa, sen aikana ja sieltä poistuessa. Junioriturva kertoo lapsen sijainnin tai vaikka sen, onko lapsi jo haettu hoitopaikasta - se on keskitetty kanava tiedonkululle kotiväen kesken, päivähoitopaikassa sekä näiden välillä. Yksilöity lapsen tunnistus, valvonta ja paikannusmahdollisuus Läsnäolotiedot reaaliaikaisina - parempi tiedonkulku huoltajien välillä Hoitoajat suoraan laskutukseen - laskutus tuntikertymän mukaan Monipuolinen raportointi Mahdollisuus liittää useita päiväkoteja sekä oppilaitoksia samaan järjestelmään Soita ja kysy lisää Pidämme huolta sinun ja läheistesi turvallisuudesta Teemme teknologian ja muotoilun avulla yksinkertaisempia, intuitiivisempia ja ihmisläheisempiä turvallisuusratkaisuja. Toisin sanoen teemme niistä sellaisia, kuin haluaisimme itsellemme tehtävän. Tutustu verkossa

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS TUKIKOTI KAISLIKKO Tukikoti Kaislikko tuottaa laadukkaita lastensuojelun palveluita niin avohuollon kuin sijaishuollon tarpeisiin. Olemme toimineet jo vuodesta 1997 lähtien. Erityisosaamisemme on nuorisopsykiatrinen kuntoutus. Työtä teemme sydämellä nuoren ja hänen perheensä tarpeista lähtien. Minna Huittinen, johtaja Tukikoti Kaislikko Vantaankatu 30, HYVINKÄÄ (019) , Ota yhteyttä, kerromme mielellämme toiminnasta lisää! Annalan Kasvurengas Oy on vuonna 2002 perustettu ammatillisesti toimiva lastensuojelulaitos Iitin Kausalassa, joka koostuu kahdesta 7-paikkaisesta yksiköstä. Ravitien yksikkö toimii Kausalan keskustassa ja Kujansuuntien yksikkö 6 km keskustasta. Annala on tarkoitettu vuotiaille huostaanotetuille sekä avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille, joilla on mahdollisuus myös yksilölliseen jälkihuoltoon. Annalan tiloissa toimii Iitin kunnan järjestämä kouluyksikkö, mistä vastaa kunnan erityisopettaja. Annalassa työskentelee sosiaali- ja terveysalan moniammatillinen työryhmä, jolla on pitkäaikainen kokemus vaativasta lastensuojelutyöstä. Annalan toiminta perustuu yksilölliseen, asiakaslähtöiseen, tavoitteelliseen ja suunnitelmalliseen hoito- ja kasvatustyöhön. Kaiken toiminnan tavoitteena on opettaa lapselle arjen hallintaa, jolla mahdollistetaan lapsen pärjääminen jatko-opinnoissa, itsenäistymisen haasteellisissa koukeroissa ja vastuullisena aikuisena. Annalan Kasvurengas Annalan Kasvurengas Oy Kujansuuntie 42 / Ravitie 4 / KAUSALA Kujansuuntien yksikkö: puhelin: sähköposti: Ravitien yksikkö: puhelin: sähköposti: LapsiperhePalvelu Stark Oy - PERHEIDEN TASAPAINOISEEN TULEVAISUUTEEN - Sivu 1 / 1 Sivu 1 / 1 Koivukatu 13, Forssa Toivontie 9, Jo Puh. (03) , /toimisto GSM / GSM /johtaja GSM /p Toivontie 9, Jokioinen GSM /toimisto GSM /perhetyön vastaava

3 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Mansikkapuiston jouluruokailussa sali pullistelee väen paljoudesta eikä syyttä Ensi vuonna 20 vuotta täyttävän Mansikkapuiston sydämen asiana on ollut luotettavan, laadukkaan ja kasvollisen lastensuojelupalvelun kehittäminen, uudistaminen ja tuottaminen. Mansikkapuiston perinteisessä jouluruokailussa ruokasali pullistelee Mansikkapuistossa aiemmin asuneiden lasten ja nuorten tullessa vuosienkin jälkeen tervehtimään ohjaajia. Topakan toimitusjohtaja Eveliina Selänpäänkin olemus herkistyy hänen leikatessa kymmenille ruokailijoille siivut joulukinkusta. Mansikkapuiston kodissa on paljon sitä, mitä lastensuojelu parhaimmillaan voi olla. Mansikkapuisto Oy on moniammatillinen ja kokenut lastensuojelun erityisosaaja Hämeenlinnassa. Yrityksen arvoina ovat lapsi-, nuori- ja perhekeskeisyys, aito välittäminen, sitoutuminen ja vastuu, ammatillisuus ja yhteisöllisyys. Vuonna 1996 perustetun yrityksen pääpalveluja ovat lastensuojelun ennaltaehkäisevät avopalvelut, laitoshoidon ydinpalvelut sekä jälkihuollon palvelut. Viime vuosina Mansikkapuisto on kasvanut erityisesti avopalvelujen osalta ja avannut uuden toimipisteen Keski-Suomeen. Lastensuojelumarkkinan keskittyessä pk-yrityksillä on valittavanaan neljä mahdollisuutta; erikoistua, kasvaa, myydä tai jäädä paikoilleen ja valitettavasti viimeistä vaihtoehtoa seuraa usein toiminnan lopettamispakko jossain vaiheessa. Mansikkapuistossa kasvollinen pk-yrittäjyys nähdään mahdollisuutena nopeaan päätöksentekoon, kasvolliseen yhteistyöhön tilaajan kanssa ja siihen, että koko yrityksen toimintaa ohjaa aidosti lapsen ja nuorten parasta tavoitteleva arvopohja sijoitetun pääoman tuoton maksimoimisen sijaan. Lastensuojelumarkkinan hieman haasteellisestakin kysynnästä huolimatta Mansikkapuiston palvelujen piiriin on ollut jonoa, yritys rekrytoi jatkuvasti uusia ammattilaisia ja liikevaihto on kasvanut kannattavasti. Yhteistyö tilaajien kanssa, pitkän linjan laadukas ja luotettava toimijuus sekä erityisesti avopalvelujen selkeä tuotteistus ja palvelujen toteuttamista ja arviointia tukeva materiaali ovat olleet Mansikkapuiston keinoja erottautua kilpailijoista. Mansikkapuisto satsaakin koko ajan merkittävän osan liikevaihdosta toiminnan kehittämiseen ja henkilöstön koulutukseen sekä uusien palvelumuotojen suunnitteluun. Tulevaisuuden suunnitelmissa on vahvistaa entisestään ennaltaehkäiseviä palveluja mm. perheiden asiantuntevan kotipalvelun muodossa ja yritys miettii myös joidenkin avopalvelujensa digitalisoimista. -Kehittäminen on erityisen antoisaa hyvän ja luotettavan tiimin kanssa, Selänpää toteaa. Perheryhmäkoti Mansikkapuistossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, jonka tuloksena syntyy yhteisiä kokemuksia, yhteistoimintaa, keskusteluja, yhteisiä käsityksiä asioista, yhteisiä pyrkimyksiä, sopimuksia ja päätöksiä. Tällä kaikella on yksilöä kuntouttava ja sosiaalistava vaikutus. Perheryhmäkodin yhteisön muodostavat nuoret ja ohjaajat. Nuorten kanssa ollaan ja eletään arkea. Arjen hallinta, koulunkäynti, sosiaaliset suhteet, käytösongelmat ja niiden päivittäinen työstäminen on tärkeää. -Suurin osa ohjaajista on työskennellyt lähes koko toiminnan ajan, joten työkokemusta on paljon. Perheryhmäkodissa on koko toiminnan aikana asunut lähes 100 nuorta, joka tarkoittaa saman verran työskentelyä perheiden kanssa. Kaikista nuorista on jäänyt joku jälki tähänkin päivään, Eveliina Selänpää mainitsee. Mansikkapuisto Oy on mukana Valtakunnallisilta sijaishuollon päivillä Lahdessa Mansikkapuisto Oy on lasten, nuorten ja perheiden laadukkaita erityispalveluita tuottava yritys. Yritys on toiminut vuodesta 1996 Hämeenlinnassa, jossa sijaitsee sijaishuollon yksikkö Perheryhmäkoti Mansikkapuisto ja Kanta-Hämeen avopalveluiden yksikkö. Yrityksen laajentumisen myötä tuotamme Keski-Suomessa avohuollon ennaltaehkäiseviä ja jälkihuollon palveluja sekä kotipalvelua, myös palvelusetelillä. Yrityksen omistaja, toimitusjohtaja Eveliina Selänpää, pitää tärkeänä kasvollista omistajuutta ja johtajuutta. Mansikkapuistossa onkin pysyvä, motivoitunut ja kehittämishaluinen työyhteisö, joista jokaiselle on sydämen asia lapsen, nuoren ja perheen auttaminen arjen haasteissa. Tuotamme: - sijaishuollon laitospalveluita 20 vuoden kokemuksella - jälkihuollon erilaisia palveluita - tukiasuntotoimintaa, Hämeenlinnassa sijaitsee useita tukiasuntoja - lapsiperheen kotipalvelua palvelusetelillä perheille - intensiivistä perhetyötä lastensuojelun piirissä oleville perheille - perheen voimavarojen ja vahvuuksien arviointi -paketteja - lastensuojelutarpeen selvitystyötä yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa - ammatillista tukihenkilötoimintaa Ota yhteyttä, kerromme lisää palveluistamme! Yhteystiedot: Eveliina Selänpää, toimitusjohtaja * Anne Kuuras, palveluvastaava *

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vanhemmuuden vaatimukset muuttuvat elämäntilanteiden ja lapsen iän mukaan. Toimiva vanhemmuus näkyy lapsen hyvinvoinnissa sekä vanhempien keskinäisessä kuin vanhemman ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Arjen ollessa järjestyksessä, vanhemmilla on voimavaroja lasten kehityksen tukemiseen, omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä parisuhteeseen. Tukikoti Tasapaino ja Perhetalo Pauliina Vanhemmuuden voimavara Tukikoti Tasapaino on 7 paikkainen lastensuojelulaitos, joka tarjoaa ympärivuorokautista lastensuojelun sijaishuoltopalvelua Forssan keskustassa idyllisessä ja historiallisesti arvokkaassa miljöössä. Toiminta on suunnattu avun tarpeessa oleville 0-17vuotiaille lapsille ja nuorille heidän perheitään unohtamatta. Tukikoti Tasapaino on erikoistunut oirehtivien lasten ja nuorten arvioinnissa sekä kuntoutuksessa neuropsykiatriaan (ADHD, ADD, Aspergerin- ja Touretten syndroomat, OCD pakko-oireinen häiriö sekä autismin kirjoon). Lisäksi arvioinnin- sekä kuntoutuksen tukena käytössä on kulttuuriset toimintamenetelmät sekä ekopsykologia / eläin- ja luontopainotteinen toiminta, Green Care menetelmien käyttö. -Kokemuksistamme lastensuojelutyössä olemme lähteneet rakentamaan ja saaneet aikaan toimintamallin, jossa perheen mukaan ottaminen yhteistyöhön lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle on ehdoton edellytys. Lasten ja nuorten kasvun sekä kehitykseen vaikuttaa luonnollisestikin vanhempien oma hyvinvointi. Toteutamme perheenjäsenten omat persoonalliset tekijät huomioivaa intensiivistä asiakas- ja perhetyötä, jotta uudenlainen sekä yhdistävä vuorovaikutus kaikkien perheenjäsenten kesken mahdollistuu, Lapsiperhe- Palvelu Stark Oy:n toimitus johtaja Mia Stark kertoo. Ratkaisukeskeisessä työssä asiakkaiden omilla toiveilla, ideoilla ja tavoitteilla on suuri merkitys Tukikoti Tasapainossa toteutetaan vankkaa ratkaisukeskeistä ja moniammatillista työotetta, jonka avulla pyritään ratkaisemaan mitä moninaisimmat elämän eri osa-alueiden haasteet. Vankan työkokemuksen omaavaan Tiimiin kuuluu sosiaali- ja terveydenalan ammattilaisia, terapeutteja ja sosiaalipedagogisia-, taide-, musiikki- sekä kädentaitojen ohjaajia. - Erikoistumisemme myötä Tiimiimme on astunut myös oma ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, joka tapaa asiakkaita säännöllisesti viikoittain neuropsykiatrisen kuntoutuksen merkeissä, Mia Stark lisää. - Palvelukokonaisuus kohdistuu lapsen ja perheen omien olemassa olevien voimavarojen etsimiseen, tarvittaessa uusien luomiseen, niiden käyttöönottoon sekä vahvistamiseen, perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen, intensiiviseen vanhemmuuden tukemiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Lisäksi painotamme kouluttautumisen/ työllistymisen tukemiseen sekä ennaltaehkäisevään lastensuojelu- sekä perhetyöhön, Mia Stark määrittelee Tukikoti Tasapainon toimintaa. Tavoitteena tasapainoinen perhekeskeisyys LapsiperhePalvelu Stark Oy:n toinen yksikkö Perhetalo Pauliina on ympärivuorokautinen koko perheen arviointi- ja kuntoutuslaitos. Toiminta on tarkoitettu apua tarvitseville lapsiperheille ja asiakaspaikkoja on viidelle (5) perheelle. Perhetaloon voi tulla avohuollon tukitoimena, kun kotiin tehtävä perhetyö ei riitä tai kun tilanne vaatii kokonaisvaltaista ja moniammatillista arviointia. Toiminta perustuu Perhetalon ja taustalla toimivan moniammatillisen työryhmän kanssa toteutettavaan intensiiviseen ja ammatilliseen koko perheen kuntouttavaan perhetyöhön. Perhetalo Pauliinassa on myös mahdollisuus neuropsykiatriseen kuntoutukseen. - Perhetalo Pauliinaan voi saapua, kun halutaan saada kokonaisvaltainen olosuhdeselvitys perheen tilanteesta, vanhemmuuden arviointi, selvitys esim. vanhempien tapaamisoikeuksiin kun juridiset selvitykset ovat kesken tai jopa suoraan synnytyslaitokselta, jos kyseessä on huoli vanhempien jaksamisesta tai mahdollisista puutteista lapsen hoidossa, kiteyttää Mia Stark. -Perhetalolle on mahdollista saapua myös lasten ja toisen vanhemman turvaamistoimenpiteenä mikäli perhetilanne sitä syystä tai toisesta vaatii. Perhetalolla toteutetaan myös valvottuja yön yli kestäviä lasten ja vanhemman/-pien tapaamisia, Stark tarkentaa. Suuntana perheen omista lähtökohdista toteutettu itsenäinen ja tasapainoinen elämä -Perhetalo Pauliina tukee kokonaisvaltaisesti perhettä ja erityisesti vanhemmuutta sekä parisuhdetta. Pyrimme lisäämään ja parantamaan perheen sisäistä vuorovaikutusta sekä löytämään jokaisen perheen omannäköiset ratkaisut arjen hallintaan, Stark määrittelee. -Asumisaskeleet on vaiheittain etenevä perhekohtaisesti suunniteltu voimaantumis prosessi. Voimaantumis prosessin puitteissa perhe saa kattavaa tukea ja ohjausta vanhemmuuden vahvistamiseen moninaisilla elämän eri osa-alueilla. - Molemmissa yksiköissä, Tukikoti Tasapainossa ja Perhetalo Pauliinassa, toiveemme on, että tukea tarjottaisiin jo varhaisessa vaiheessa, jotta asiakkaat ja perheet saataisiin kuntoutettua sekä pysymään yhdessä. Tällä saataisiin vähennettyä rikkoutuneiden perheiden ja surullisten ihmiskohtaloiden määrää sekä samalla vähennettyä myös kuntien lisälaskua pitkään kertyneiden ongelmien hoidossa. Sosiaalinen investointi on yhteiskunnallisesti se kannattavin investointi, Stark kertoo. - Nykyisessä lastensuojelulaissa yhtenä määreenä on, että lapsen kriisitilanteeseen vastattaisiin ensisijaisesti tukitoimin, kuten perhekuntoutuksella avohoidossa. Se on juuri sitä, mitä Perhetalo jo toteuttaa, lisää Stark. Tukikodin vahvuutena on yksilöllinen ja intensiivinen tuki -Lastensuojelu on usein haasteellista ja ongelmalähtöistä. Positiivisen palautteen ja kannustamisen kautta pyritään tukemaan elämänmyönteisen asenteen kehitystä. Asiakkaita ja heidän läheisiään tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa. Positiivisuuden tavoitteena on luoda hyvä itsetunto ja myönteinen lähestymistapa ongelmiin, Stark täsmentää ja jatkaa: -Toimintamme lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, jossa korostuu lastensuojeluasiakkuuksien ja -prosessien inhimillistäminen sekä yksinkertaistaminen saman katon alta tapahtuvana sekä saman tiimin toteuttamana alusta loppuun.

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 CTM Oy Sosiaali- ja terveyspalveluiden lastenkodit panostavat psykiatrisen osaamisen kehittämiseen Lastensuojelun sijaishuollon palvelut ovat käyneet läpi merkittävän rakennemuutoksen viimeisen viiden vuoden aikana. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvu on pysähtynyt, perhesijoitukset ovat lisääntyneet ja vastaavasti laitossijoitukset ovat vähentyneet. Lastensuojelun sijaishuollon palveluiden sisältöön on vaikuttanut samanaikainen rakennemuutos lasten- ja nuorisopsykiatriassa, jossa hoitopaikkoja on vähennetty painopisteen siirryttyä jalkautuvaan avopalveluita painottavaan työskentelymuotoon. Muutokset ovat haastaneet perinteiset lastensuojelun sijaishuollon yksiköt ennennäkemättömällä tavalla kehittämään osaamistaan aikaisempaa haastavampien ja erityisesti psyykkisesti oirehtivien lasten hoidossa ja kuntoutuksessa. Lastensuojeluyksiköihin tehdään sijoitukset toki edelleen lastensuojelullisin perustein ja ensisijainen vastuu psykiatrisesta hoitotyöstä on julkisella erikoissairaanhoidolla. Julkisen sektorin resurssien rajallisuuden ja muiden käytännön haasteiden vuoksi, vaativampihoitoisten lasten osalta lastensuojelulle on kuitenkin siirtynyt psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen roolia ja tehtäviä. CTM on kehittänyt psykiatrista erityisosaamistaan pitkäjänteisesti kolmen pienryhmäkodissa tapahtuvan kuntouttavan laitoshoidon sekä kahden erityislastenkodin osalta. Toukokuussa 2015 CTM solmi yhteistyösopimuksen Turun ammattikorkeakoulun ( Turun AMK ) kanssa noin vuoden kestävästä koulutusyhteistyöstä. CTM:n työntekijöille on yhteistyössä suunniteltu koulutusohjelma, jonka tavoitteena on koko henkilöstön psykiatrisen osaamisen vahvistaminen. Koulutuksessa pureudutaan lasten psykiatrisiin ongelmiin, kiintymyssuhdeteoriaan sekä työskentelyyn psyykkisesti sairastuneiden ja oirehtivien lasten ja nuorten kanssa. Tämän lisäksi käsitellään lastensuojelulakia rajoittamistoimenpiteiden näkökulmasta, turvallisen ja vaikuttavan lääkehoidon toteuttamista sekä aggressiivisen asiakkaan kohtaamista. Koulutuskokonaisuuden laajuus on seitsemän täydennyskoulutuspäivää. Koulutukseen kuuluu lapsikohtainen oppimistehtävä, joka tuo omaohjaajuuden kautta koulutuksessa opittua uutta tietoa kunkin lapsen arjen hoito- ja kasvatustyöhön. Lastensuojelun sijaishuollossa on selkeästi nähtävissä, että sijaishuollon lastensuojelulaitoksiin sijoitettavat lapset ovat yhä haastavampia, CTM:n palvelujohtaja Tina Mäkelä taustoittaa. Viidestä lastenkodistamme Erityislastenkodit Nuppu ja Verso ovat erikoistuneet psyykkisesti oirehtivien lasten hoitoon ja kuntoutukseen, mutta psykiatrisen erityisosaamisen tarve on päivittäin läsnä myös kolmessa pienryhmäkodissamme Merilinnassa, Myllylinnassa ja Hovilinnassa. Sovittu koulutusyhteistyö Turun AMK:n kanssa on mittava panostus koko CTM:n henkilökunnan osaamisen vahvistamiseen. Se lisää merkittävästi kykyämme tarjota hyvää hoitoa ja kuntoutusta lapsille sekä antaa tukea heidän perheilleen, sekä palvella sitä kautta entistä osaavammin kunta-asiakkaitamme, Mäkelä toteaa iloisena. Koulutus- ja kehittämisyhteistyö työelämän kanssa on yksi ammattikorkeakoulun perustehtävistä. Tavoitteemme on tarjota tehokkaita ja tarvelähtöisiä ratkaisuja henkilöstön osaamisen kehittä- miseksi. CTM:n kanssa tämä on toteutunut onnistuneesti jo aikaisemmin, ja nyt yhteistyömme saa jatkoa lastensuojelussa tarvittavan psykiatrisen osaamisen alueella, kertovat täydennyskoulutuspäällikkö Tiina Aalto ja erityisasiantuntija Ilkka Uusitalo Turun AMK:sta. Asiakkainamme on merkittävä määrä Länsi- ja Etelä-Suomen kuntia ja kuntayhtymiä, CTM:n toimitusjohtaja Teemu Annala kertoo. Uskomme, että keskittymällä erityisosaamiseen ja tekemällä työtä asiakkaista välittäen, pystymme vastaamaan yhä kovenevaan kilpailuun. Se edellyttää ennakkoluulotonta ja rohkeaa panostusta henkilöstön koulutukseen ja osaamiseen kehittämiseen. Olemme erittäin iloisia, että yhteistyökumppanimme on Turun AMK arvostettuna oppilaitoksena, mikä takaa henkilöstöllemme laadukkaan koulutuskokonaisuuden, Annala päättää.

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Aseman kotipesä oy - kodinomainen lastensuojelulaitos Kokemäellä Aseman Kotipesä Etusivu KODINOMAINEN Esittely LASTENSUOJELUKOTI Tilat Sijainti KOKEMÄEN KAUVATSALLA asemankotipesa.fi Esittely Päivitetty Toimintamme perusajatuksena on siis tarjota lapselle perheenomainen kasvuyhteisö, joka on lapsen tukena ja auttaa lasta kasvamaan itsetunnoltaan vahvaksi ja mahdollisimman eheäksi aikuiseksi. Kotipesällä tapahtuvaa toimintaa kuvaa lapsen etu! Suunnitelmalliseen työskentelyyn on sitoutunut koko organisaatio. Kotipesällä arki on varsin seesteistä olemista ja puuhaamista. Elämänrytmi on säännöllistä ja turvallista. Tarkkaa kellottamista Kotipesällä vältetään. Yhtenä tärkeänä toimintamuotona kotipesällä on omaohjaajuus. Omaohjaaja kulkee aidosti lapsen kasvun rinnalla ja on vahvasti mukana myös lapsen arjessa. Omaohjaaja kokoaa henkilökunnan esiin tuomat huomiot ja suunnittelee niiden pohjalta juuri tälle lapselle tarpeellisen tuen ja raportoi kuukausittain sijoittavaan kuntaan. Omaohjaaja on merkittävässä roolissa verkostotyössä. Toinen erityisosaamisalue on perheen tukeminen. Vanhemmat otetaan mukaan kasvatustyöhön kumppaneina. Yhteistyötä suunnitellaan yhdessä kodin, sosiaalitoimen ja Kotipesällä välillä tavoitteena avoin ja toimiva yhteistyö. lapset käyvät pienessä Lähteenmäen koulussa Kauvatsalla, jossa on aikaa jokaiselle lapselle. Mikäli lapsella on tarvetta erityisopetukseen se onnistuu Tulkkilan koulussa. Paikkatiedustelut: Asta Jaakkola asta.jaakkola(a) Postiosoite: Kotipolku KAUVATSA AS Käyntiosoite: Kauvatsan Asematie KAUVATSA AS Puh. Asta Jaakkola asemankotipesa.fi Kokemäellä, Koskenkylän tilalla, vankalla pohjalla, 20-v. kokemuksella. Turvallisesti, terveellisesti, virikkeellisesti, asiakaslähtöisesti ja ohjatusti kasvaen kohti aikuisuutta. Palvelut: sijaishuolto sijoitus avohuollon tukitoimena avohuolto kiireellinen sijoitus jälkihuolto Terapoivat palvelut 13 ha osittain luonnonvarainen jokirantatila työnteon mahdollisuus kesätyöt puu- ja metalliverstas seikkailuretket (esim. saaristoon omalla veneellä) hevosharrastus peltoauto-, mopo- ja mikroautopuuhat SATAKUNNAN SIJAISKOTIPALVELUT OY/ LASTENSUOJELULAITOS Koskikuja Kokemäki puh fax (1 / 2) :47:30 Elä hyvin, naura usein, rakasta paljon! Yksi paikka vapaana Huomioimme lasten yksilöllisyyden kaikessa toiminnassamme. Sovellamme erilaisia terapeuttisia, hyväksi havaittuja kasvatusmenetelmiä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että otamme lapset/nuoret mukaan päivittäiseen toimintaamme, huomioiden heidän osallistumiskykynsä. Lapset saavat myös harrastaa itse valitsemiaan lajeja. Perhekodissamme asuukin monen eri lajin taitajaa. Perhekodissa asuu myös terapiakoira/kissa. Käytämme myös hevosia, taidetta, tanssia jne. lasten/ nuorten kasvun ja kehityksen tukena. Perhetyötä teemme yhdessä vanhempien kanssa, tukemalla ja vahvistamalla heidän vanhemmuttaan. Olemme vahvasti verkostoituneet saman alan toimijoiden kanssa yhtenäistämällä sekä kehittämällä työmme laatua. AMICUS Perhekoti Amicus Oy Ritarinkuja 4, Kerava p Käytössämme on yksilöity koulunkäyntiä tukeva kannustinjärjestelmä, jonka avulla yhteistyössä koulun kanssa olemme saavuttaneet hyviä tuloksia.

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Lapsi- ja perhejärjestöt: Hallituksen säästötoimet lisäävät eriarvoisuutta Hallituksen suunnittelemat säästötoimet merkitsevät perheille menojen kasvua ja uhkaavat lisätä perheiden välistä eriarvoisuutta. Järjestöjen mielestä leikkausten vaikutukset lasten ja perheiden elämään on arvioitava tarkasti etukäteen. Leikkauksia tulee kohtuullistaa heikoimmassa asemassa olevien kannalta ja niin, etteivät niiden vaikutukset kohtuuttomasti kasaudu perheille. Lapsi-ja perhejärjestöt ovat koonneet yhteen hallituksen keskeisimpien säästökohteiden vaikutukset perheisiin. Päivähoitomaksujen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset kohdistuvat suoraan lapsiperheisiin. Lisäksi hallitus on kaavaillut karsivansa menoja lasten varhaiskasvatuksesta, vanhempainpäivärahojen korvauksista, perusopetuksesta sekä toisen asteen koulutuksesta. Perheen taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa kielteisesti lasten hyvinvointiin lisäten syrjäytymisriskiä ja lasten välistä eriarvoisuutta. Suunnitellut leikkaukset eivät ole kertaluonteisia vaan ne ulottuvat useammalle vuodelle. Joidenkin leikkausten vaikutukset myös korostuvat entisestään tulevina vuosina. Esimerkiksi lapsilisän ja opintotuen indeksikorotusten jäädytys tarkoittaa sitä, että näiden tukien reaalinen arvo laskee joka vuosi. Järjestöt korostavat, että toimenpiteiden lapsi- ja perhevaiku- tusten arviointi on tehtävä nyt, ennen leikkausten toimeenpanoa. Näin leikkausten vaikutuksia voidaan arvioida kokonaisuudessaan lasten hyvinvoinnin kannalta ja lieventää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten ja perheiden osalta. Lapsi- ja perhejärjestöt tekevät työtään lähellä lasten ja perheiden arkea, tarjoten matalan kynnyksen tukea kaikille lapsiperheille, peruspalveluja täydentäviä tukimuotoja ja vaativia erityispalveluja. Järjestöjen vahvuus on joustava reagointi uusiin tarpeisiin ilman hallinnonalojen rajoja. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat mielellään mukana yhdessä valtion ja kuntien kanssa kehittämässä nykyistä lapsi- ja perhelähtöisempiä palveluita sekä varhaista tukea. Järjestöjen osaamista tulee hyödyntää hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman suunnittelussa ja toimeenpanossa. Järjestöjen työ ei kuitenkaan voi korvata julkisiin palveluihin nyt suunniteltuja leikkauksia. Lähde/Lisätietoja: Ensi- ja turvakotien liitto Pääsihteeri Riitta Särkelä p , Lastensuojelun Keskusliitto Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen p , Mannerheimin Lastensuojeluliitto Vt. pääsihteeri Milla Kalliomaa p , Pelastakaa Lapset Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta p , Suomen Vanhempainliitto Toiminnanjohtaja Ulla Siimes p , Väestöliitto Toimitusjohtaja Eija Koivuranta p , Mannerheimin lastensuojeluliitto ry:n johtava asiantuntija Esa Iivonen: Hallituksen toimet tuntuvat perheiden arjessa Hallitus päätti syyskuun 10 päivä budjettiesityksestä ja lähivuosien julkisen talouden suunnitelmasta. Budjettia on valmisteltu synkissä tunnelmissa. Viime vuonna kansantalous hieman supistui, kuluvan vuoden kasvu jää heikoksi ja työttömyys kasvaa edelleen. Julkisten menojen sopeuttaminen tarkoittaa palvelujen karsimista, tulonsiirtojen leikkauksia sekä verojen ja maksujen korotuksia. Sopeutustoimet tuntuvat vahvasti lapsiperheiden arjessa. Varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta leikataan ensi vuonna noin 150 miljoonaa euroa, mikä on budjetin suurin leikkaus kehitysyhteistyömenojen leikkauksen jälkeen. Leikkausten seurauksena päiväkotiryhmissä on enemmän lapsia ja koululuokat ovat suurempia. Lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen rajataan. Kouluja lakkautetaan kiihtyvään tahtiin. Oppilaitosverkon harventaminen merkitsee sitä, että entistä useammat nuoret joutuvat 16-vuotiaana muuttamaan vanhempiensa luota opiskelupaikkakunnalle. Opettajien ja opetuksen määrää vähenee. Opetuksen digitalisaatioon sen sijaan on tulossa lisää rahoitusta kuten myös liikunnan harrastamiseen kouluissa. Päivähoitomaksut ja koululaisten iltapäivätoiminnan maksut nousevat tuntuvasti. Keskituloisen perheen päivähoitomenot nousevat arviolta noin euroa vuodessa lasta kohden. Koululaisten iltapäivätoiminnan maksut voivat nousta vielä tätäkin enemmän. Hallituksen suunnitelmien mukaan lasten ja nuorten vapaa-ajan toimintojen järjestäminen olisi kunnille jatkossa vapaaehtoista. Kunnan ei tarvitsisi jatkossa enää noudattaa esimerkiksi nuorisolain, kirjastolain tai liikuntalain säännöksiä. Tämä tarkoittaa, että erityisesti pienissä kunnissa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet heikkenevät. Mitä pienempiä perheen palkkatulot ovat, sitä kipeämmin perhe-etuuksien aleneminen tuntuu. Lapsilisien indeksikorotukset jätettiin tekemättä vuosina ja tämän vuoden alusta lapsilisiä leikattiin 8 prosentilla. Nyt lapsilisän indeksisidonnaisuus lakkautetaan kokonaan, vaikka lapsilisän reaalitaso on 30 prosenttia alempi kuin vuonna Asumiseen kohdistuvaa verotusta kiristetään eri tavoin. Sen sijaan työn verotusta kevennetään jonkin verran suurituloisia lukuun ottamatta eikä arvonlisäveroa ei nosteta. Lapsiperheiden vanhempien työllisyysaste on lapsettomia työikäisiä aikuisia korkeampi. Työmarkkinoita koskevat toimet koskevat siten lapsiperheitä muuta väestöä keskimääräistä enemmän. Aiemmin tällä viikolla hallitus päätti esityksistään leikata eri tavoin työntekijöiden palkkoja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Aikomus leikata yli- ja sunnuntaikorvauksia kohdistuu erityisesti sosiaali- ja terveysalan ja kaupan alan työntekijöihin. Lisien leikkaaminen tuntuukin vahvasti esimerkiksi näillä aloilla työskentelevän yksinhuoltajavanhemman perheen toimeentulossa. Hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön päätösten lapsija perhevaikutusten arviointi. Nyt onkin tärkeä arvioida budjettiesityksen ja lakimuutosten vaikutukset erilaisten lapsiperheiden arkeen. Näin leikkausten vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin ja myös lieventää niitä erityisesti heikommassa asemassa olevien lasten ja perheiden kannalta. Lähde/lisätietoja: MLL-blogi Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, Esa Iivonen, johtava asiantuntija, lapsi- ja perhepoliittinen vaikuttaminen Yksityinen lastensuojelulaitos idyllisessä Tevaniemen kyläkeskuksessa Pirkanmaalla. Lisätietoja: Kasvatusjohtaja Kirsi Kiuru

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kaislassa yhdistyvät vahva lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen ongelmien vuoksi, mutta usein myös lapsen omaan erityistarpeeseen perustuen. Silloin, kun lapsen elämänolosuhteet ongelmallistuvat, lapselle on taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lastensuojelulaitosten hoitava arki sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa. -Lapsi haluaa kiintyä ja liittyä aikuiseen. Läheisyys ja kiintymys ovat välttämättömiä tunne-elämän ja minuuden kehitykselle. Lapsi tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka pystyvät tarjoamaan hänelle yksilöllisen, tasapainoista kehitystään ja hyvinvointiaan edistävän kasvuympäristön, toteaa Lastensuojelun erityisyksikkö Kaislan johtaja Anniina Kuosmanen. Kauniissa ympäristössä, Kuopion Harjulassa sijaitseva 7-paikkainen lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla tarjoaa lastensuojelun ympärivuorokautista sijaishuoltoa vuotiaille nuorille. Kaisla vastaa haastavasti käyttäytyvien, psykiatrisesti ja neuropsykiatrisesti (Asperger, ADHD, Tourette, OCD) oireilevien nuorten kasvatus- ja kuntoutustarpeisiin. -Nuori voi tulla Kaislaan joko pidempiaikaiseen sijoitukseen esimerkiksi kotoa, sairaalasta tai toisesta laitoksesta tai kiireellisesti sijoitettuna, Anniina Kuosmanen kertoo Turvallinen kasvuympäristö tukee kasvussa ja kehityksessä -Vuonna 2014 perustetussa Kaislassa arki pyörii arkiaskareiden, lasten harrastusten ja koulun ympärillä. Laitoksessa opetellaan arkeen liittyviä asioita, sovelletaan, joustetaan ja opitaan ottamaan muita huomioon. Myös koulunkäynti suunnitellaan hyvin yksilöllisesti lapsen tarpeen mukaan, Kuosmanen täsmentää -Toimintamme perusajatuksena on tarjota lapselle kasvuympäristö, joka tukee lasta kasvussa ja kehityksessä silloin kun lapsen omat vanhemmat eivät pysty syystä tai toisesta sitä tarjoamaan. Hoito perustuu turvallisten aikuisten ympärivuorokautiseen läsnäoloon ja tiiviiseen työskentelyyn omaohjaajan kanssa. Tärkeää on lapsen kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittami- nen, uusien toimintamallien löytäminen sekä tätä kautta uuden oppiminen, Anniina Kuosmanen luonnehtii Kaislan toimintaa. - Tärkeää erityisosaamisaluetta on myös perheen tukeminen. Jokaisella lapsella on omat vanhemmat ja juuret. Huostaanotto ei tarkoita vanhemmuuden loppua, vaan vanhempien rooli on lapsen elämässä aina hyvin tärkeä. Lapsen suhdetta läheisiin tuetaan lapsen tarpeiden ja edun mukaisesti, yksilöllisesti. Vanhemmat otetaan mukaan kasvatustyöhön kumppaneina. Perhettä tavataan ja heidän avullaan pyritään saamaan parempi käsitys nuoren ja hänen perheensä kokonaistilanteesta, elämänhistoriasta, haasteista ja vahvuuksista. Yhteistyötä suunnitellaan yhdessä kodin, sosiaalitoimen ja Kaislan välillä tavoitteena avoin ja toimiva yhteistyö, Kuosmanen määrittelee. Toimivia käyttäytymismalleja Hoito- ja kasvatustyön teoreettisena viitekehyksenä on kognitiivinen käyttäytymisterapia. -Yksikön perustajille on tärkeää, että yksikössä työskentelevällä henkilökunnalla on yhteinen teoreettinen viitekehys, joka ohjaa ja tukee hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyötä. Tästä syystä koko henkilökunta on käynyt koulutuksen kognitiivisen käyttäytymisterapian perustiedoista, Kuosmanen mainitsee. - Kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteita noudattava hoitomalli tarkoittaa, että nuoren tilannetta lähestytään samanaikaisesti useasta eri näkökulmasta. Kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien avulla pyritään hakemaan muutosta haastaviin tilanteisiin ja käyttäytymiseen. Pyrimme ensisijaisesti ja etenkin alussa puuttumaan ongelmia ylläpitäviin käyttäytymisiin ja vaikuttamaan nuoren tietoisuuteen oman käyttäytymisensä ja etenkin niiden seurausten ennakoinnissa. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajina työskentelee moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksen saanut työryhmä. Erityisosaamista yksikköön tuovat kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttajapsykoterapeutti ja yrittäjä Marko Piironen ja useita neuropsykiatrisen valmentajan lisäkoulutuksen käyneitä työntekijöitä. -Osaamistamme täydentävät erityisasiantuntijat, sillä yksikössä käy myös nuorisopsykiatri, psykologi ja perhetyöskentelyyn erikoistunut psykoterapeutti. -Kaislassa yhdistyvät lastensuojelun ja psykiatrisen hoitotyön osaaminen, jotka yhdessä muodostavat kuntouttavan kokonaisuuden. Huolellinen tavoitteiden asettelu ja niiden tarkastelu mahdollisimman rehellisesti ja läpinäkyvästi on toimintamme perusta. Kun oman talon sisältä löytyy mahdollisimman laajaa asiantuntijuutta, asiakkaiden hoito ja kuntoutuminen nopeutuu ja sijoitusajat lyhenevät, Anniina Kuosmanen toteaa. TUKEA JA TURVAA KASVUUN Lastensuojelun erityisyksikkö Kaisla Niuvantie 4, rakennus 6, 70210, Kuopio Yksikön johtaja: Anniina Kuosmanen Puh Ohjaajat puh

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 -Meillä on valmius ottaa lapsi vastaan lyhyelläkin varoitusajalla, Kotirauhan johtaja Pekka Tölö toteaa. -Kotirauhan lastenkodissa työhönsä sitoutunut, pitkäaikainen henkilöstö tekee työtään suurella sydämellä. Toiminta tähtää lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Arvomme ovat turvallisuus, vastuullisuus, suvaitsevaisuus sekä lapsen kuulluksi ja nähdyksi tuleminen. Kasvatuksessa näemme tärkeänä, että lapsi oppii tunnistamaan erilaisia Kotirauhan lastenkoti Kannusta, katso, kosketa, kuule! Kotirauhan lastenkoti on Kotirauhasäätiön ylläpitämä yksityinen kodinomainen lastenkoti, joka on perustettu vuonna Lastenkoti sijaitsee Ruotsalaisen rannalla luonnonkauniilla paikalla Heinolassa. tunteitaan ja saa olla aikuista lähellä. Ohjaamme sanalliseen ilmaisuun ja rakentavaan keskusteluun, joka vaatii meiltä kaikilta pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Kodin eettiset arvot pohjautuvat kristilliseen ihmiskäsitykseen. Lasten juhlien ja kristillisten juhlapyhien vietto ruokakulttuureineen ovat tärkeässä osassa Kotirauhassa, vastaava ohjaaja Eeva Hovi- Ukkonen kertoo. -Arki rakentuu selkeästä päivärytmistä, yhteisestä tekemisestä, selvistä rajoista ja lasten yhteydenpidosta läheisiinsä. Kotirauhan pihapiiri tarjoaa loistavat ulkoilu-, leikki- ja harrastusmahdollisuudet. Piha rajoittuu omaan rantaan, jossa on sauna, grillikatos ja veneet,tölö kuvailee. Yksilöllistä hoivaa omahoitajuustyömenetelmän kautta -Lapset viettävät osan päivästään esikoulussa ja koulussa. Pienempien lasten kohdalla arvioidaan aina erikseen lapsen tarve kerholle/päivähoidolle. Iltaa rytmittävät lasten valitsemat henkilökohtaiset harrastukset, ulkoilu ja osallistuminen kodin askareisiin oman ikätason mukaisesti. Lastenkodin elämä muistuttaa suurperheen elämää, jossa jokaisella aikuisella on oma merkityksellinen paikkansa lapsen elämässä. Jokaisella lapsella on kuitenkin kaksi omahoitajaa, joihin lapsella on mahdollisuus luoda kiintymysja luottamussuhde. Omahoitajat kantavat päävastuun lapsen hoito- ja kasvatussuunnitelman toteutumisesta. Omahoitajat pitävät myös ensisijaisesti yhteyttä lapsen perheeseen, sukuun ja yhteistyötahoihin, vastaava ohjaaja Elina Kataja kertoo. Kotirauhan lastenkoti Lastenkoti on tarkoitettu 0-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Lastenkoti toimii sijaishuoltopaikkana, jonne lapset ja nuoret tulevat joko avohuollon sijoituksena tai huostaan otettuna. Lastenkodissa on 13 hoitopaikkaa, joista yksi on tarkoitettu itsenäistyvälle nuorelle omassa asunnossaan lastenkotirakennuksen yhteydessä. Lastenkotirakennuksen yhteydessä on perhetukiasunto, jota käytetään tarvittaessa erilaisiin perhetyön lyhytaikaisiin sijoituksiin avohuollon tukitoimenpiteellä. Kotirauhan toimintaympäristön vahvuudet ovat: Rauhallinen luonnonkaunis ympäristö Oma uimaranta Viihtyisät ja kodikkaat toimitilat Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Runsaasti eriasteisia koulu- ja opiskelupaikkoja Hyvät kulkuyhteydet SILTA-työskentelyssä lapsen elämäntarinaa rakennetaan ja eheytetään vuoropuhelun avulla Käytössämme on myös Pelastakaa lapset ry:n kehittämä Silta-malli, jossa rakennetaan siltaa lapsen, lapsen läheisten ja lapsen omahoitajan välille, toisaalta lapsen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välille. Siltatyöskentelyn aikana lapselle tehdään mm. oma sukupuu ja elämänjana, Kataja selvittää. -Tarjoamme jälkihuoltoa Kotirauhassa asuneille nuorille. Jälkihuolto järjestetään nuoren tulevaisuuden toiveita ja tarpeita yhdessä arvioiden. Annamme henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta arjessa selviytymiseen ja itsenäisen elämän taitoihin. Ovemme ovat aina avoimia entisille lapsillemme ja heidän perheilleen, Pekka Tölö, Eeva Hovi-Ukkonen ja Elina Kataja korostavat. Kotirauhan lastenkoti Sammontie 47, Heinola, puh. (03)

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Ensikodit ja turvakodit ovat auttaneet 70 vuodessa yli lasta. Perheiden ongelmat ovat muuttuneet entistä haastavimmiksi. Huono-osaisuus on yhä useammin ylisukupolvista. Perheiden auttamisesta saadaan hyviä tuloksia ja lasten huostaanottoja pystytään torjumaan tehokkaasti riittävän pitkäjänteisellä tuella. Ensi- ja turvakotien liitto auttaa vuosittain tuhansia perheitä, joilla on vakavia vaikeuksia vanhemmuudessa. Apua hakevien perheiden tilanne on usein niin vaikea, että lastensuojelu on huolissaan perheestä ja huostaanotto on mahdollinen vaihtoehto. Auttamisella saadaan kuitenkin hyviä tuloksia. Esimerkiksi päihdeongelmaisista raskaana olevista tai juuri synnyttäneistä äideistä kaksi kolmasosaa pääsee lapsilähtöiseen päihdetyöhön erikoistuneissa ensikodissa irti päihteistä ja pystyy huolehtimaan vauvasta itsenäisesti. Ilman kuntoutusta huostaanotto olisi ainoa keino. Tämä on hyvä osoitus siitä, että aina on mahdollisuus uuteen alkuun, sanoo Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen. -Onnistuminen edellyttää kuitenkin pitkää ja intensiivistä kuntoutusta. Vauvaperheiden saama tuki vähentynyt hälyttävästi Vaikeuksissa olevien vauvaperheiden saama tuki on vähentynyt hälyttävästi viime vuosina. Kuntoutukseen ensikotiin on vaikea päästä ja hoitojaksot ovat lyhentyneet merkittävästi. Esimerkiksi väsymyksen kanssa kamppailevat äidit eivät saa apua tai joutuvat jonottamaan sitä pitkään. Pitkäjänteisen kuntoutuksen mahdollistavia yli 7 kuukauden ensikotijaksoja on nyt puolet vähemmän kuin vuonna Ensikodissa kaksi kuukautta tai vähemmän olleiden perheiden määrä on lisääntynyt lähes 20 prosentilla. Kehitys on perheiden kannalta menossa täysin väärään suuntaan. Monien ja usein ylisukupolvisten ongelmien kanssa kamppaileville lyhyet kuntoutusjaksot ovat ainoastaan ensiapua ja ongelmien siirtämistä, pääsihteeri Riitta Särkelä sanoo. -Riittävän pitkällä tuella perheet pääsisivät jaloilleen. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi tämä tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Suomessa on yli lasta sijoitettu kodin ulkopuolelle. Yhden laitoshuoltoon sijoitetun lapsen kustannukset ovat vuositasolla noin euroa. Kokonaisuutena puhutaan satojen miljoonien eurojen Rinnallakulkija-palvelu adoptio- tai sijaisvanhemmalle. Työnohjausta sosiaalija kasvatusalalla toimiville. Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä. kustannuksista vuodessa. Ensi- ja turvakotien liitto pitää välttämättömänä, että erityistä huomiota kiinnitetään ja apua suunnataan vauva- ja lapsiperheisiin. Näin voidaan ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä saada tulevaisuudessa mittavia kustannussäästöjä. Niiden syntyminen edellyttää investointeja nyt. Lapsista ei talouden vakauttamisen maksajia Ensi- ja turvakotien liitto täytti 70 vuotta Liiton toiminta auttaa yli henkilöä vuodessa. Yhtä perhettä auttaa vauvan unikoulu, toista perhettä väkivallan katkaiseminen. Apua tarjotaan myös, kun päihteet tai mielenterveysongelmat vaarantavat lapsen turvallisen kasvun tai kun perhe on eroamassa. Lasten ja perheiden tilanne on vuosikymmenien aikana parantunut paljon. Lasten oikeudet on turvattu hyvin kansainvälisillä sopimuksilla ja kansallisella lainsäädännöllä. Moninainen kaltoinkohtelu on silti edelleen arkea liian monelle lapselle. Perheillä on vakavia vaikeuksia selviytyä arjesta ja riittävän hyvästä vanhemmuudesta. Köyhyys koskettaa muita yleisemmin lapsiperheitä. Olemme kaukana vielä siitä, että jokaisella lapsella on turvallinen elämä ja hänen oikeutensa toteutuvat, Särkelä sanoo. Se näkyy dramaattisesti ilman vanhempiaan turvapaikan hakijoiksi tulevien lasten hädässä. Heidän tarpeisiinsa liitto on yhtenä järjestönä vastaamassa. Talouden vakauttamisen maksajiksi uhkaavat jälleen joutua lapset ja jo entuudestaan taloudellisesti ahtaalla olevat lapsiperheet. Liitto vaati yhdessä viiden muun lastensuojelujärjestön kanssa hallitukselta jo ennen budjettiriihtä suunniteltujen leikkausten kohtuullistamista. Noiden leikkausten lisäksi hallituksen suunnitelmat ylityö- ja sunnuntailisen poistamisesta kohdistuisivat pienituloisiin naisiin ja heidän kauttaan lapsiin. Riskinä on kasvava työssäkäyvien köyhien ryhmä ja lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen. Lastensuojelujärjestönä Ensi- ja turvakotien liitto ei voi hyväksyä tässä muodossa suunniteltuja leikkauksia. Lapsiin ja lapsiperheisiin satsaaminen on investointi tulevaisuuteen. Se on inhimillistä, viisasta ja taloudellista, sanoo Tuula Haatainen. Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelun kansalaisjärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä. 30 jäsenyhdistystämme eri puolilla Suomea tarjoaa perheiden tarvitsemaa ammatillista apua ja vapaaehtoisten tukea. Vantaan turvakodin kysyntä lisääntyi rahoituksen myötä Turvakodit saivat valtion rahoituksen heinäkuun alussa, minkä jälkeen kysyntä on lisääntynyt ja Vantaan turvakodin ulkopuolelle on jäänyt 120 perhettä.valtion rahoituksen myötä lähi- perheväkivallan uhrien hakeutuminen turvakotiin helpottui merkittävästi. Enää ei tarvita kunnan maksusitoumusta eli turvakotiin voi tulla suoraan ilman lähetettä. Tämä on saanut ilman turvakotia olevat naapurikaupungit ohjaamaan apua tarvitsevia Vantaan turvakotiin. Kyselyjä on tullut muun muassa Keski-Uudeltamaalta ja Nurmijärveltä. Lähimmät turvakodit ovat Helsingissä, Porvoossa sekä Lahdessa. Siihen väliin jää iso tyhjiö, sanoo Vantaan turvakodin toiminnanjohtaja Kristiina Väänänen. Valtaosa kyselyistä tulee kuitenkin Vantaalta. Kuudelle perheelle mitoitettu turvakoti on tähän asti täyttänyt hyvin Vantaan tarpeet, mutta nyt tilanne on ajoittain ollut tukala: turvakodin ulkopuolelle on jäänyt 120 perhettä. Koskaan ei jätetä apua tarvitsevaa oman onnensa nojaan. Kartoitamme muiden turvakotien tilanteen ja otamme yhteyttä kuntien sosiaali- ja kriisipäivystyksiin, Väänänen sanoo. Turvakotien paikkamäärät liian pieniä suurissa kaupungeissa Ensi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelän mielestä valtion rahoitus on erinomainen edistysaskel, sillä turvakotipalvelut ovat nyt apua tarvitsevalle täysin maksuttomia. Raha ei ole este avun hakemiselle ja tämä madaltaa oleellisesti avunhakemisen kynnystä. Pääkaupunkiseudulla turvakodin ulkopuolelle jäävien määrä on kuitenkin erittäin huolestuttavaa. Tällä hetkellä olisi tärkeintä kasvattaa suurten kaupunkien turvakotien paikkamääriä ja rahoitusta niin, että kukaan lähisuhdeväkivaltaan tai sen uhkaan apua hakeva jäisi turvakodin ulkopuolelle. Suomea on arvosteltu siitä, että väkivallan määrään nähden turvakotipaikkoja on liian vähän ja ne eivät sijoitu riittävän kattavasti koko maan alueelle. Palveluiden parantamiseen Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus, joka on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan vastainen yleissopimus. Järjestöt ovat kritisoineet, että hallituksen esitys ei täytä Istanbulin sopimuksen velvoitteita. Suomessa on noin 114 turvakotipaikkaa, kun suosituksen mukaan niitä pitäisi olla 500. Lain toimeenpanossa on huolehdittava, että valtio maksaa myös käytännössä turvakotitoiminnasta aiheutuvat kulut, ettei niitä jää yhdistysten ja muiden tuottajien kontolle. Turvakoti on kuin palokunta, sen on aina oltava ja omaavalla henkilöstöllä varustettuna, Riitta Särkelä sanoo. Lähde/lisätietoja: tiedotuspäällikkö Mikko Savelainen, puh tai Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu Joensuu Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Ilmoitukset ja markkinointi: Liisa Kinnunen puh Sirpa Törrönen puh Osoitteellinen jakelu: Posti Oy Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki

11 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Pienryhmäkoti Ompun toiminnan tavoitteena turvata ja tukea lapsen yksilöllinen kasvu Pienryhmäkoti Ompulla on kaksi kodinomaista yksikköä, Nastolassa ja Lammilla. Nastolan yksikkö on perustettu vuonna 2004 ja Lammin yksikkö avautui vuoden 2011 alusta. Ompun kodit on tarkoitettu seitsemälle, huostaan otetulle tai avohuollon tukitoimenpitein sijoitetulle, 7-18-vuotiaalle lapselle ja nuorelle. Lisäksi Omppu tarjoaa jälkihuoltoa vuotiaille nuorille. Vuosi 2015 on Ompun juhlavuosi. Ompussa juhlittiin kymmenvuotista toimintaa ja mukana juhlissa oli lähes 100 vierasta. -Pienryhmäkoti Omppu on perustettu halusta tehdä lastensuojelutyötä laadukkaasti ja hyvin sekä halusta koota tiimi samalla tavalla ajattelevia ammattilaisia yhteen. Halu laadukkaaseen lastensuojelutyöhön on säilynyt jo yli 11 vuotta ja pyrimme kehittämään toimintaamme koko ajan niin, että se vastaisi mahdollisimman hyvin Arkeen kuuluvat koulu, harrastukset, ystävät, kotiaskareet ja yhteisen kodin ylläpito. Arjen kautta normalisoimme lapsen/ nuoren elämän, mahdollistamme terveen ja ikätasoisen kasvun ja kehityksen. Terveelliset elämäntavat; ruoka, liikunta ja riittävä uni ovat erittäin tärkeä osa Ompun arkea ja ne nähdään hyvän elämän lähtökohtana ja perustana. Toiminnassamme pyrimme löytämään sopivia ja hyviä ratkaisuja eri tilanteisiin. Toiminnallisuus on ollut selkeänä tavoitteena suhtaudutaan aina kunnioittavasti, riippumatta siitä, kuinka vaikea perheen tilanne on. Lähtökohtana ja ohjenuorana yhteistyölle on lapsen etu ja hyvinvointi. Olemme aikuisina läsnä, kuunnellen ja ohjaten lasta/nuorta hänen elämässään eteenpäin. Perhe ja vanhemmat tulevat aina olemaan osa lapsen elämää. Vanhempien säännöllinen mukana olo auttaa lasta ymmärtämään huostaanottotilanteen ja käsittelemään tapahtuneita asioita, vähitellen omassa tahdissaan, turvallisten aikuisten avulla ja läsnä ollessa. Vanhempiin ja perheisiin liittyvät asiat ja tunteet sekä niiden käsittely ovat lapsella edessään kuitenkin jossain vaiheessa elämää, Manninen sanoo. Vankka tiimityö Ompussa on ymmärretty, että työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. - Meillä on kaksi moniammatillista, hyvällä koulutuksella ja työkokemuksella varustettua tiimiä, joilla on monipuolista osaamista ja välineitä käytössään. Erikoisosaamisalueitamme ovat mm. psykiatria, perhetyö, arviointityö, käyttäytymisanalyysi, sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja taidetoiminta. Käytössämme on säännöllinen ja kattava viestintä- ja palaverikäytäntö, keskustelemme asioista ja huolehdimme hyvästä tiedonkulusta. Henkilökunta on ehdottomasti suurin vahvuutemme, vaihtuvuutta on vähän ja ihmiset ovat sitoutuneet työhönsä vahvasti, Manninen kertoo. Mielenkiintoisena seikkana Marita Manninen mainitsee, että Nastolan yksikössä on otettu äskettäin käyttöön rentouttava Neurosonic-tuoli, jossa matalataajuisen värähtelyhoidon avulla voidaan edistää terveyttä, hyvinvointia ja työssäjaksamista monipuolisesti ja helpolla tavalla. Nuoret voivat käyttää tuolia hoitomenetelmänä, esimerkiksi uniongelmissa ja työntekijät yöhyvinvointia lisäävänä menetelmänä. Marita Manninen itse on kognitiivisen käyttäytymisterapian ylemmän erityistason psykoterapeutti, opinnot ovat vielä kirjallisten töiden osalta kesken. Lapsen onnistuminen toiveidensa toteuttamisessa vahvistaa häntä ja vie terapiaa eteenpäin. Jokainen onnistuminen lisää uskoa asioiden positiiviseen kehitykseen, Marita Manninen vakuuttaa. yhteiskunnan tarpeita, toimitusjohtaja Marita Manninen vakuuttaa. -Omppua perustaessamme meillä oli kodin nimeksi lukematon määrä eri vaihtoehtoja. Päätimme valita sellaisen kodin nimen, jota lasten puheissa olisi helppo käyttää. Omppu tuntui hyvältä nimeltä. Omenahan kätkee sisäänsä uuden elämän siemenen. Aivan hedelmän keskustassa silmiltämme piilossa - ovat siemenet, joissa on uuden elämän alku. Ompussa jokainen lapsi ja nuori on meille aina uusi alku, perheensä ja lähipiirinsä kera, Manninen kuvailee. Arkea rakennetaan yhdessä lapsen kanssa hänen voimavarojensa mukaan -Pienryhmäkoti Ompun molempien yksiköiden pääajatus ja punainen lanka on kodinomaisuus ja yksilöllisyys. alusta alkaen ja siihen molempien yksikköjen ympäristö luo hyvät mahdollisuudet, Manninen toteaa. Kasvatustyö lähtee lapsen ja perheen kunnioittamisesta - Yksi keskeisistä toimintatavoistamme on rakentaa lasten ja nuorten ympärille toimiva ja kattava tukiverkosto luomalla hyvät suhteet lapsen perheeseen, vanhempiin, ystäviin sekä muihin yhteistyötahoihin. Teemme tiivistä yhteistyötä meille sijoitettujen lasten perheiden, sijoittavan kunnan sosiaalitoimen ja koulujen kanssa. Itsenäistymistä tuetaan yksilöllisesti, nuoren tilanne, kehitystaso ja voimavarat huomioiden. Jälkihuolto-iän lähestyessä arvioimme nuoren tarpeet ja tilanteen sekä teemme jälkihuoltosuunnitelman yhdessä nuoren, vanhempien ja sosiaalitoimen kanssa, Manninen selvittää. Turvallisia aikuisia, joiden kanssa hyvä olla - Meillä työn laatua on aito läsnäolo niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen ja muille yhteistyökumppaneille. Se on välittämistä ja ihmisten kohtaamista. Se on avoin syli. Turvallisia aikuisia, joiden kanssa on myös mukavaa. Laatu on hyvän huomaamista, jämäkkyyttä ja sovituista asioista kiinni pitämistä. Laatu on myös hyvää tiedotusta, turvallisuutta, toimivaa yhteistyötä, luotettavuutta sekä tulosten aikaansaamista, Marita Manninen määrittelee Pienryhmäkoti Ompun toimintaa. Perhe ja vanhemmat tulevat aina olemaan osa lapsen elämää -Vanhempiin ja perheisiin Jokainen lapsi ja nuori on meille yksilö ja omana itsenään arvokas Pienryhmäkoti Omppu Nastola, Kukkastie 1, NASTOLA Puh Pienryhmäkoti Omppu Lammi, Huovinmäki 1, LAMMI Puh

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA Suomessa elää lähes lasta ja nuorta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Lapset ja nuoret tarvitsevat luonnollisesti tukea, mutta myös biologiset vanhemmat tarvitsevat sitä. Vanhemmuus ei lopu huostaanottoon tai sijoitukseen, vaan jatkuu tämän jälkeenkin. Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton ja Sininauhaliiton yhteinen, Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama VOIKUK- KIA-verkostohanke kehittää välineitä vanhempien tukemiseksi sekä kouluttaa ohjaajia vanhempien vertaisryhmiin. VOIKUKKIA-verkostohanke on tuottanut ainutlaatuisen kokemusjulkaisun Kun joka makaroniin pitää mahtua pöytätavat Hetkiä ja tarinoita huostaanotettujen lasten vanhempien elämästä (2014). Tässä koskettavassa julkaisussa kymmenen oman lapsensa huostaanoton tai sijoituksen kokenutta vanhempaa jakaa tunteitaan esseiden, ajatelmien, runojen, kuvien ja maalausten muodossa. Syyskuussa 2014 hanke julkaisi oppaan perheille, joita koskettaa lapsen sijoitus tai huostaanotto; oppaan ovat kirjoittaneet Voikukkia-vanhemmat. Uusi julkaisu- VOIKUKKIA- toimivien käytäntöjen käsikirja Oletko sosiaalialan ammattilainen ja kohtaat työssäsi sijoitettujen lasten vanhempia? Haluatko kehittää uutta toimintaa alueellasi? Oletko vanhempi ja etsit tukea itsellesi? Tai oletko kiinnostunut toimimaan tukihenkilönä tai vertaisohjaajana? VOIKUKKIA- käsikirjasta löydät tietoa vanhemmille ja ammattilaisille, sekä kokemuksia vertaistukiryhmistä ja VOIKUKKIA- toiminnasta. Käsikirjaan on koostettu ohjaajien ja alueiden hyviä käytäntöjä, kokemuksia ryhmien ohjaamisesta ja erilaisia toimintamalleja. Julkaisu sisältää lisäksi artikkeleita vanhempien kokemuksista vertaistukiryhmistä, vertaisohjaajana ja tukihenkilönä toimimisesta ja Vanhempain Raatitoiminnasta. Käsikirja julkaistaan Sijaishuollon päivillä Lahdessa Käsikirja on sähköinen PDF ja se on ladattavissa ilmaiseksi voikukkia.fi- sivuilta. VOIKUKKIA- verkostohankkeen työpaja ja alaseminaari Valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä Lahdessa ti 29.9.VOIKUKKIA-työpaja: Mitä niillä asiakkailla sitten tehdään? Mitä on hyvä yhteistyö ja miten se käytännössä toteutetaan juuri sinun työpaikallasi? Kaipaatko työssäsi välineitä sijoitettujen lasten vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön? Työpajassa työskennellään pienryhmissä yhdessä vanhempien kanssa. Ke 30.9.VOIKUKKIAalaseminaari: Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana Käytännön kokemuksia ja tuloksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana. Esittelijöinä sosiaalialan ammattilaiset ja vanhemmat. Materiaalit ja julkaisut saata- villa sijaishuollon päivillä Nyt on oiva tilaisuus hankkia organisaatiollesi ja asiakkaillesi lisää Vanhemman Oppaita, Ohjaajan Opasta tai vanhempien kirjoittamaa kirjaa. Lämpimästi tervetuloa tapaamaan meitä ständeille numero 35 ja 36. VOIKUKKIA-verkostohanke: Perheiden on saatava tukea sitä tarvitessaan Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto on valtakunnallinen lastensuojelualan asiantuntija- ja kansalaisjärjestö. Poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton liitto puolustaa lapsiperheiden hyvinvointia ja asemaa yhteiskunnassa ja tukee vanhemmuutta. Keskeisiä toimintoja ovat vertaistukiryhmien järjestäminen vanhempiensa eron kokeneille lapsille ja nuorille sekä ohjaajien kouluttaminen lapsensa huostaanoton kokeneiden vanhempien vertaisryhmiin. Lisäksi liitto julkaisee Kasper-lehteä ja järjestää koulutustilaisuuksia niin ammattilasille kuin vanhemmillekin. Jukola ry. on luotettu ja arvostettu lastensuojelun sijaishuoltoa tuottava palveluntarjoaja. Toimintamme perustuu pitkän kokemuksen Jukola ry. on kautta luotettu toimivaksi ja arvostettu todettuun lastensuojelun Jukola ry. on luotettu ja arvostettu palvelumalliin lastensuojelun sijaishuoltoa jonka kulmakiviä sijaishuoltoa tuottava ovat vahvan tuottava pal- yhteisön tuella tapahtuva kasvatus, oma koulu palveluntarjoaja. Toimintamme perustuu perustuu pitkän sekä sijoitettujen lasten vanhempia tukeva kokemuksen kautta toimivaksi todettuun perhetyö. pitkän kokemuksen Kutsumme kautta sinut toimivaksi tutustumaan palvelumalliin jonka kulmakiviä ovat vahvan tarjoamaamme todettuun palvelumalliin elämäntapaan ja jonka työhön kulmakiviä ovat vahvan yhteisön tuella tapah- yhteisön tuella tapahtuva kasvatus, oma koulu sekä sijoitettujen lasten vanhempia tukeva tuva perhetyö. kasvatus, PERHEKOTIVANHEMPINA Kutsumme oma koulu sinut sekä sijoitettujen lasten tutustumaan tarjoamaamme elämäntapaan ja työhön Tarjoamme vanhempia kelpoisuusehdot tukeva perhetyö. täyttävälle pariskunnalle Kutsumme haasteellisen sinut tutustumaan ja palkitsevan tarjoamaamme elämäntapaan parissa, hyvän ja työhön. toimeentulon ja uran PERHEKOTIVANHEMPINA lastensuojelun tarvittaessa myös asunnon eräässä järvi- Tarjoamme kelpoisuusehdot täyttävälle suomen kauneimmista mökkikunnista. Tutustu pariskunnalle haasteellisen ja palkitsevan uran toimintaamme ja kelpoisuusvaatimuksiin lastensuojelun parissa, hyvän toimeentulon ja osoitteessa tarvittaessa myös asunnon eräässä järvi- suomen kauneimmista mökkikunnista. Tutustu toimintaamme ja kelpoisuusvaatimuksiin Sijaishuoltoa yhteisön tuella Sijaishuoltoa yhteisön tuella Ammatillinen Perhekoti Kukkakehä on 7-paikkainen lastensuojelulain mukainen sijaishuoltoa tarjoava kodinomainen yksikkö vauvasta nuoriin. Pihapiirissä on myös 5-paikkainen yksikkö harjoittelu- ja itsenäistymisasumiseen. Perhekodin palvelumuotona on myös avohuoltoa tukeva toiminta. Järjestämme myös valvottuja tapaamisia lastensuojeluasiakkaille. Olette lämpimästi tervetulleita tutustumaan ja vastaan mielelläni tiedusteluihin. Olen käytettävissänne alla olevien yhteystietojen kautta. Kreetta Katara Katteluksenkuja 6, Haapajärvi Puh. (08) , Fax (08)

13 Miracle Members SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Voimavaralähtöisesti yhdessä asioita tutkien ja jakaen Menestyvät yritykset luovat kulttuurin, jossa osataan tunnistaa työntekijöiden erilaiset tarpeet ja vahvuudet. Hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä on menestyvän yrityksen ehdoton edellytys. -Työhyvinvointia luodaan yhdessä työn arjessa, työryhmän ja yksilöiden kokemuksia ja ajatuksia kuulostellen. Kun työntekijä saa työssään kannustusta sekä tukea erilaisissa arjen tilanteissa ja työn rakenteita vahvistetaan yhdessä, lisääntyy samalla työhyvinvointi, määrittelee työnohjaaja, työyhteisöjen kehittäjä Mira Jääskeläinen. Mira Jääskeläisen vuonna 2013 perustama Miracle Members tarjoaa hoidon sisällön koulutuksia ja räätälöityjä prosessikoulutuksia työyhteisöjen työhyvinvoinnin vahvistamiseksi sekä kehittämistyön tueksi. Miracle Membersin palveluihin kuuluvat myös työnohjaus, monipuoliset TYHY-päivät sekä Mielenterveyden ensiapu koulutukset. Ennen oman yrityksensä perustamista Jääskeläinen toimi 15 vuoden ajan sijaishuollon erilaisissa tehtävissä. -Työkokemukseni myötä minulla on vahva osaaminen sijaishuollosta, sijaishuoltoa koskevasta laadunvalvonnasta, sijaishuollon menetelmistä sekä hoidon sisällöistä, Jääskeläinen summaa. -Olen toiminut työnohjaajana ja työyhteisökouluttajana vuodesta Tällä hetkellä toimin päätoimisena työnohjaajana ja kouluttajana sekä kunnallisella että yksityisellä sektorilla ja järjestöissä. Työnohjaaja ja työyhteisöjen kehittäjä koulutukseni sekä työskentelyni kouluttajana on antanut minulle vahvaa ammattitaitoa tukea työntekijöitä ja työyhteisöjä oman työnsä kehittämisessä, Jääskeläinen kertoo. Vaikuttavuutta työn arkeen -Miracle Members on syntynyt tahdostani mennä eteenpäin ja hyödyntää matkani varrella saatua työkokemusta ja koulutuksia ihmisten hyvinvoinnin ja työyhteisöjen kehittämistyön tueksi, Jääskeläinen toteaa. -Miracle Members tarjoaa yksilö-, ryhmä- ja työyhteisötyönohjausta sekä esimiesten työnohjausta. Jääskeläisen työtä ohjaa voimavaralähtöinen ajattelu, jonka pohjalta saadaan näkyväksi jokaisessa työntekijässä olevat vahvuudet ja katsotaan muutosta mahdollisuutena. Meillä kaikilla on oma tapamme ajatella, tuntea ja toimia. On tärkeä kuunnella työyhteisöä ja heidän tarpeitaan. Tavoitteenani on, että työntekijät kokevat saavansa lisää työkaluja arjen työhön ja samalla ovat itse rakentamassa toimivampaa työyhteisöä. Työskentelen kouluttajana asiakkaita kunnioittaen ja kannustavasti. Vahvuutenani on tuoda asiat ruohonjuuritasolle ja lähelle arkea. Työyhteisöjen kanssa työskennellessä koen tärkeänä yhteisen luotettavan ilmapiirin luomisen ja aidon läsnäolon, Mira Jääskeläinen sanoo. Viisaalla johtamisella aikamme väistämättömät muutokset muuttuvat innostaviksi haasteiksi Miracle Members tarjoaa organisaatioille työnohjausten lisäksi koulutuskokonaisuuksia, joiden avulla henkilökunta voi kehittää ja vahvistaa omaa palvelutarjontaansa kovenevassa kilpailutilanteessa. -Työyhteisökoulutuksissa ja - työnohjauksissa omaa työtä on tarkastelemassa koko työyhteisö. Työyhteisötyönohjauksessa ohjattavilla on mahdollisuus yhdessä pohtia mm. omaa perustehtävää, työyhteisön vuorovaikutusta sekä ilmapiiriä ja vahvistaa työn rakenteita. Koko työyhteisön osallisuus on tärkeää, esimies mukaan lukien. Esimies vaikuttaa omalla toiminnallaan henkilöstön hyvinvointiin ja henkilöstö voi tukea esimiestä hänen työssään. Esimiehellä on iso vastuu työhyvinvoinnin vahvistamisessa ja siksi esimiehen osallistuminen työyhteisön mukana työn kehittämiseen ja työnohjauksiin on tärkeää, Jääskeläinen selvittää. -Pohjimmiltaan kysymys on erilaisuuden huomioimisesta ja hyödyntämisestä miten esimies onnistuu päätyössään eli työyhteisön ja henkilöstön johtamisessa niin, että kaikki tietävät mitä heiltä odotetaan ja tuntevat hallitsevansa työnsä, voivat olla mukana oman työnsä kehittämisessä ja kokevat työssään arvostusta. Työpaikalla täytyy siis hyväksyä ihmisten erilaisuus ja nähdä jokaisen vahvuudet. Työyhteisön moninaisuus on yritykselle voimavara, Jääskeläinen muistuttaa. Voimauttavan valokuvan menetelmä ammatillisena työvälineenä Oman työnsä ohella Mira Jääskeläinen on opiskellut voimauttava valokuva työyhteisön kehittämisessä koulutuksen ja nyt hän jatkaa voimauttava valokuva menetelmäohjaajan opintoja. Voimauttava valokuva on Miina Savolaisen kehittämä, palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa voimautumisen käsitteen sisältämät ehdot: itsemäärittelyn oikeus, valta-asetelmien purkaminen ja vastavuoroisuus määrittelevät ne eettiset raamit, joiden sisällä valokuvaa voidaan käyttää terapeuttiseen identiteettityöhön, vuorovaikutustaitojen parantamiseen perheessä, työyhteisössä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. -Olen saanut paljon voimauttavan valokuvan opinnoistani ja uskon ammentavani työnohjaajana ja kouluttajana toimiessani tuota antia. Voimauttavassa valokuvassa tärkeintä ei ole valokuva vaan ihmisten keskinäinen dialogi ja katsomisen tapa. Voimauttavassa valokuvassa taustalla on pohdinta siitä, että miten me voisimme tietoisesti valita tavan katsoa toisin hyväksyvällä katseella ja nostaa kuormittavien asioiden sijasta näkyväksi sellaisia vahvuuksia, joiden olemassaolosta me emme edes vielä tiedä. -Toivon, että jokaisessa työyhteisössä olisi riittävästi mahdollisuuksia kehittää omaa työtään ja samalla vahvistaa työhyvinvointia sekä työntekijöiden keskinäistä että asiakkaiden kanssa hyvää yhdessäoloa, Mira Jääskeläinen toteaa. Yhteystiedot: puh PERHEKOTI AURINKOPIHA Perhekodissamme on paikka neljälle lapselle. Ryhmän pienuudesta johtuen voimme tarjota lapselle rauhallisen, viihtyisän ja virikkeellisen ympäristön, jossa on turvalliset rajat ja luottamukselliset aikuissuhteet. Perhekoti Teinin tarjoamat sijoitusvaihtoehdot: Perhekoti Teini on tarkoitettu kouluikäisille lapsille Kriisisijoitukset; lyhytaikaiset sijoitukset, jonka aikana lapsen ja perheen tilanne rauhoitetaan. Varsinaiset sijoitukset; huostaanotettuna tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettu lapsi otetaan kokonaisvaltaiseen huolenpitoon, hoitoon ja kasvatukseen 1 paikka vapaana! Tuloksellista toimintaa jo vuodesta Varaukset ja tiedustelut Hannu Karppinen: Puh , GSM Fax Lapsilähtöistä, luotettavaa sekä laadukasta perhehoitoa kodikkaassa ympäristössä. Sijaitsee Hollolassa haja-asutusalueella luonnonkauniissa ympäristössä lähellä Vesijärveä. Toimintaperiaatteitamme: - Kodinomaisuus - Turvallinen kasvuympäristö - Aito välittäminen ja avoin vuorovaikutus - Jokainen lapsi nähdään yksilönä - Tuemme lapsen ja hänen biologisen verkostonsa suhteita ja yhteydenpitoa Yhteystiedot: Perhekoti Aurinkopiha Manskiventie 1290, Manskivi puh:

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS JUKOLA LAATUA, Erityisyksikkö Noormarkussa KOKEMUSTA LAATUA, JA AITOA Nevalanmäen Perhekodit Oy TOUKOLA KOKEMUSTA VÄLITTÄMISTÄ. Erityisen JA vaativien AITOA pienten Luotettavaa ja toimivaa yhteistyötä. lasten VÄLITTÄMISTÄ. yksikkö Perhetyön Luotettavaa ja terapiapalveluiden ja toimivaa yhteistyötä. erityisosaamista. Ammattitaitoista ja perhekeskeistä sijaishuoltoa. Monipuolista Perhetyön ja ja yksilöllistä terapiapalveluiden avotyön palvelua. erityisosaamista. METSÄMAA Itsenäistymisyksikkö Ammattitaitoista ja perhekeskeistä sijaishuoltoa. Haapavedellä sijaitsevat Nevalanmäen Perhekoti, Perhekoti Pietilä ja Sijaishuoltokoti itsenäistymisen Kaunisto harjoittelu tarjoavat Monipuolista korjaavaa ja kasvatustyötä yksilöllistä ja avotyön sosiaalista palvelua. kuntoutusta lastensuojelullisin perustein nuoret sijoitetuille odottavat äidit nuorille. Palveluihin kuuluvat lisäksi yksilöllisesti suunnitellut avohuollon tukitoimenpiteet ja jälkihuoltopalvelut. sijaitsevat Kotimäki, Pietilä ja Kaunisto AVOTYÖ Haapavedellä tarjoavat Toimintaa ohjaavat korjaavaa perhekeskeinen kasvatustyötä ja terapeuttinen ja sosiaalista työote sekä tiivis yhteistyö kaikkien lapsiperheiden asianosaisten kanssa. lastensuojelullisin perustein sijoitetuille tukipalvelut kuntoutusta lapsille ja nuorille. Palveluihin kuuluvat lisäksi laajat jälkihuolto Nevalanmäen Perhekodit Oy, Haapavesi p. (08) , , sijaisperhevalmennus vaativa perhetyö avotyön palvelut ja nuoren tarpeiden mukaan toteutettava jälkihuolto. Toimintaa ohjaavat perhekeskeinen ja terapeuttinen työote sekä tiivis yhteistyö kaikkien asianosaisten kanssa. Psykiatriseen erityisosaamiseen kuuluvat myös lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut. Lisätietoja tai Ota yhteyttä Jussi Leppänen toimitusjohtaja p Asiakasohjaus p UUDET PALVELUT NUORET ODOTTAVAT ÄIDIT äitiyteen valmentaminen parisuhdevalmiuksien kehittäminen kiintymyssuhteen ja vuorovaikutuksen opettelua bioverkoston eheytyminen päihdekierteen katkaisu AVOHUOLLON VAATIVA PERHETYÖ erityistyöntekijätasoinen perhetyö voimavarojen kartoitus ja tuen tarpeen määritys vanhemmuuden arviointi perhearviointi pariterapia, perheterapia psykoterapia MYMIND-VALMENNUS mindfulnessiin perustuva valmennusohjelma adhd/ asperger/ käytöshäiriö-lapsille ja heidän vanhemmilleen Pirjo Leppänen, p Lamujoen perhekodit Oy ylläpitää Ojantakasen perhekotia ja Mäkituvan tukiasuntoyksikköä, kotikoulua ja ammattiopetushallia, Lamun virkistysmajaa Pyhännällä ja Kalhamajärven mökkiä Puolangalla ja järjestää tukiasuntoasumista ja jälkihuoltoa. Yksiköissä on käytössä Luja ry:n Osaamiskirja. Konsultoivana lääkärinä toimii psykiatrian erikoislääkäri Mirja Vyyryläinen, sekä työnohjauksesta huolehtii kasvatusjohtaja, erityisopettaja ja työnohjaaja Esa Honkanen. Lamujoen perhekodit on Yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten yhdistyksen Luja ry:n perustajajäsen. OJANTAKASEN PERHEKOTI Ojantakasentie 42, Pulkkila Puh: Fax:

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Seniortek hallitsee paikannus- ja tunnistusteknologioiden hyödyntämisen Hoitohenkilöstön avuksi kehitettyä uutta turvallisuuteen liittyvää teknologiaa on lähdetty hyödyntämään määrätietoisesti monissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Monissa tutkimuksissa on todettu, että hyödyntämällä oikein esimerkiksi paikannus- ja tunnistusteknologioita voidaan tehostaa sairaalan toimintaa, saada aikaan säästöjä ja parantaa potilasturvallisuutta. Sairaaloissa on tarve toimintaprosessien tehostamiseen ja langaton teknologia tarjoaa tähän erittäin varteenotettavia ratkaisuja. Esimerkiksi potilaiden paikannus toimii sairaalassa tilanteessa, jossa -Turvallisuus on hyvä silloin, ratkaisun esimerkiksi dementiapotilas asua turvallisesti kun sisältyy luontevasti kotona vaeltaa epähuomiossa väärälle arkipäivän käytäntöihin ja tapaturmien ja vaaratilanteiden osastolle. a selkeästi, - Uuteen teknologiaan jos poh- jokin ennaltaehkäisystä on pielessä. huolehditaan. jautuvat ratkaisut mahdollistavat henkilöresurssien optimaalisen käytön ja auttavat kohdistamaan palvelut todellisten tarpeiden mukaisesti, Seniortek Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurmela toteaa. -Uuden teknologian käyttöönotto ei kuitenkaan merkitse sitä, että unohdetaan potilaan inhimillinen tarve hoitotilanteessa, Nurmela korostaa ja jatkaa: Käyttäjäystävällinen Sairaalaturva Seniortek on kehittänyt sairaala- ja terveyskeskusten ympäristöön uuden Sairaalaturvajärjestelmän, jolla potilasta Seniortek Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurmela. vän. voidaan seurata teknologisin sovelluksin. Seniortekin kehittämät seurannan sovellukset tuovat turvaa vanhuksille niin laitoksissa, palvelutaloissa kuin kotona. Turvajärjestelmissä olennaista ja usein käyttäjälle tärkeää on, että hänen ei itse tarvitse aktiivisesti tiedostaa, että hänen hyvinvointiaan seurataan. Sairaalaympäristössä seurantajärjestelmän avulla voidaan seurata potilaan liikkumista tai liikkumisen vähentymistä tai loppumista, wc-käyntejä tai muuta poikkeavaa, kuten kaatumisia, Nurmela kertoo. - Järjestelmään voidaan ohjelmoida ennalta asukkaan rytmi ja jos siinä tulee poikkeamia aktivoituu hälytys automaattisesti. Järjestelmien käyttö hoituu yhdellä asiakaskohtaisella käyttöliittymällä, ja sitä voidaan hallita tietoverkon kautta. Keskitetty ja älykäs seurantajärjestelmä päiväkoteihin Päivähoidon turvallisuus on yksi päivähoidon laadun puitetekijöistä. Suomen kunnat ja kaupungit ovat viime vuosien aikana pyrkineet jatkuvasti kehittämän päivähoitotoiminnan turvallisuutta. Turvallinen päivähoitoympäristö antaa pohjan rauhallisen varhaiskasvatusta tukevan ilmapiirin luomiseksi ja lisää lasten ja työntekijöiden hyvinvointia. -Seniortekin Junioriturvan avulla luodaan kustannustehokasta turvallisuutta ja turvallinen päiväkotiympäristö. Junioriturva on keskitetty, yksinkertainen turvajärjestelmä, jolla voidaan monipuolisesti turvata lasten saapuminen ja poistuminen päiväkodista. Järjestelmä kehittää ja parantaa yhteistyötä lapsesta vastuussa olevien henkilöiden kesken. Järjestelmän avulla saadaan täydellinen kulunseuranta ja tarvittava tieto lasten hoitoajasta sekä henkilöstön työajasta. Kulunseurantaan voidaan räätälöidä kaksoiskuittausjärjestelmä, jossa lapsen saapuessa päiväkotiin, sekä lapsen tuoja että vastaanottava hoitaja kuittaavat lapsen saapumisen. Myös lasta hakiessa hoitaja ja hakija kuittaavat. Näin vältytään kiusallisilta tilanteilta, joissa henkilökunta ei tunne lapsen hakijaa tai tuojaa, vaan se tunnistetaan järjestelmän kautta, Nurmela esittelee. -Junioriturvaa voidaan käyttää myös kotiympäristössä informaatiolaitteena. Järjestelmä ei toimi hälyttävänä laitteena, vaan turvajärjestelmän avulla vanhemmat voivat esimerkiksi seurata lapsen kotiintulon koulusta. Turvatekniikkaavauvasta vaariin Turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiin erikoistanut Seniortek on kehittänyt, testannut ja patentoinut monipuolisen palvelutalojen ja hoitolaitosten turvallisuus- ja valvontajärjestelmiä vuodesta 2005 lähtien. - Toimitamme ratkaisut aina asiakaslähtöisesti räätälöitynä. Olemme kehittäneet turva- ja valvontajärjestelmät palveluasumiseen, kotona asuvien tarpeisiin, sairaalaympärsitöön, turvalliseen oppimisympäristöön ja päiväkotiin. Tutkitusti tehokasta toimintamallia olemme soveltaneet menestyksekkäästi myös teollisuuden tarpeisiin, Nurmela selvittää. -Seniortekin kehitystyön tavoitteet ovat olleet alusta asti hyvin ihmisläheisiä, unohtamatta tekniikan helppokäyttöisyyttä tai taloudellisia realiteetteja. Tuotekehitystämme ohjaa elinkaariajattelu. Kehitämme turvallisuustuotteita eri ikäisten tarpeisiin ja tuotteillamme on pitkä käyttöikä. Sekä asukkaan, tekniikan käyttäjän että yhteiskunnallinen etu on huomioitu, Nurmela mainitsee. -Laajenevan ja kansainvälistyvän toiminnan taustalla ovat Seniortekin luomat, helppokäyttöiset Kukkatolppa ja SenioriTurva järjestelmät. Ne molemmat hyödyntävät uusinta teknologiaa niin, että asukkaan ja häntä hoitavien on entistä helpompi tulla sinuiksi käytetyn laitteiston kanssa. Koko ajan on pyritty siihen, että automaatio ei missään kohdin tunnu vieraannuttavalta tai kylmältä, vaan kaikissa tapauksissa huolehtivalta yhteydeltä ihmisten välillä, Pasi Nurmela toteaa.

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Loikalan kartano Ymmärrystä, jämäkkyyttä ja kunnioitusta Lastensuojelun palvelujen jatkuvalla kehittämisellä voidaan edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia. Tämän syksyn Valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä Lahdessa etsitään vastausta siihen, millainen on hyvä sijoitus sekä taloudellisten investointien näkökulmasta että lapsen, nuoren, vanhempien ja ammattilaisten näkökulmasta. Miten hyvän sijaishuollon saisi toteutettua jokaiselle huostaanotetulle ja sijoitetulle lapselle? -Meidän näkökulmasta katsottuna elämä on tullut sirpaleisemmaksi. Yhteiskunnalliset murrokset näkyvät myös lastensuojelussa, jolloinka sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on viime aikoina kasvanut merkittävästi. Laitossijoitusten muuttunut luonne ja sijoitusaikojen pituuksien lyheneminen ovat tuoneet toiminnan suunnitteluun ja ennakointiin haasteita, Loikalan kartanon johtaja Heidi Rauha toteaa. -Nykyään laitossijoitukset lastensuojelun puolella ovat lyhentyneet. Tämän vuoksi työskentelyaika lasten kanssa jää myös lyhyemmäksi vaikka asiakkaat ovat entistä vaikeahoitoisempia. Samanaikaisesti jatkuva lasten vaihtuvuus on lisääntynyt. Sosiaalityöntekijänpäätökseen perustuva kiireellinen sijoitus voi nykyisen lainsäädännön puitteissa kestää pisimmillään 60 vuorokautta. Toki lyhytkin laitosjakso saattaa auttaa lasta, mutta ei näitä vaikeita asioita hoideta 30 päivässä, saatikka 60 päivässä. Tarvitaan aikaa ja sitoutumista yhteiseen työhön, ennen kuin nuoren tuentarpeet toden teolla saadaan hyvälle, pysyvälle pohjalle, Rauha korostaa. Sijaishuollon muuttuvat tarpeet haastavat uudistumaan Sijaishuollon yhtenä haasteena ovat nuorten kasvavat asiakasmäärät. Toisaalta lasten ja perheiden tarpeiden monimuotoistuminen haastaa niin perhehoidon kuin laitoshuollon toimijat arvioimaan uudelleen omia palvelukonseptejaan. -Meidän lastensuojelun ammattilaisten on todella tärkeää pysähtyä ja miettiä, miten me saamme luotua nuorille toivoa, joka kantaa. Meidän tulee nähdä aidosti lasten tarpeita ja kehittää rohkeasti uusia menettelytapoja. Meidän tulee kantaa yhteistä vastuuta siitä, että sijaishuolto on lapselle, nuorelle ja perheelle aito mahdollisuus saada tukea ja kuntoutusta. Sijaishuollon uudistuminen edellyttää kaikkien toimijoiden ennakkoluulotonta yhteistyötä ja koko sijaishuollon kentän samanaikaista, yhteisesti toteutettua kehittämistä, Heidi Rauha painottaa. Loikalan kartanon johtaja Heidi Rauha. Lapsen hyvä elämä rakentuu aikuisten yhteispelistä -Kaikkien lapsiin kohdistuvien palvelujen tulee pitää lapsen turvallisen kasvuympäristön rakentumista keskiössä, tukea vanhemmuutta ja kasvatustehtävää, vahvistaa myönteistä ja tunnerikasta lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta sekä edistää positiivista kasvatuskulttuuria. Tätä työtä ei voi tehdä ilman rakkautta ja rajoja, ilman lämpöä, tietynlaista jämäkkyyttä ja ilman ymmärtämystä. Lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa, kannustusta, hyväksyntää, kunnioitusta ja jaettua iloa - kokemuksen siitä, että hän on tärkeä ja rakastettu, Rauha määrittelee. Lastensuojelua asenteella, ilolla ja suurella sydämellä -14-paikkainen Loikalan kartano on noussut erityisyksikkökategoriaan. Meille sijoitetaan entistä haasteellisia ja voimakkaasti oirehtivia nuoria. Koska erityisyksikössä hoidetaan haastavia ja erityistä tukea kasvuunsa tarvitsevia lapsia, on henkilökunnan henkilökohtaisella soveltuvuudella ja työhön sitoutumisella tärkeä merkitys. Henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista ylläpidetään jatkuvan koulutuksen, työnohjauksen ja moniammatillisen konsultaatioryhmän avulla. Useilla työntekijöillä on myös jokin toinen siviiliammatti sosiaali- ja terveysalan tai nuorisoalan tutkinnon lisäksi. Laajasta ammattitaidosta on korvaamatonta hyötyä ohjattaessa nuoria esimerkiksi opiskeluihin sekä erilaisten ammattien ja harrastusten pariin. -Työturvallisuutta lisätäksemme olemme laatineet menettelytapaohjeet, joissa jo ennakolta kiinnitetään huomiota uhkaavien tilanteiden hallintaan ja toimintatapoihin, joilla väkivaltatilanteen vaikutukset työntekijän turvallisuuteen voidaan torjua tai rajoittaa, Rauha mainitsee. Sijoitus turvalliseen lapsuuteen on sijoitus kestävään kasvuun -Meille tulevilla nuorilla on jo sijoituksia taustalla, joten kriisiä ja ongelmia on ehtinyt kerääntymään. Aikuiset ovat nostaneet käsiään pystyyn eri tahoilla, kun on ensin yritetty lievempiä toimenpiteitä. Vaikka avohuollon mahdollisuudet on kokeiltava ensin, on riittävän ajoissa todettava ne tilanteet, joissa avohuolto ei selvästikään enää riitä. Tästä syystä, kun meille tullaan on akuutti hätä usein jo todella iso, Rauha toteaa. -Jokainen edistyy joka tapauksessa motivaation heikkoudesta tai sen puuttumisesta riippumatta. Loikalan kartanossa jokaisen nuoren etenemistavoitteet asetetaan asiakassuunnitelmaneuvotteluissa yksilöllisesti hänen ikänsä, kehitys- ja taitotasonsa mukaisesti yhdessä vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tavoitteena on saavuttaa sellaiset selviytymistaidot, jotka sijaishuollon kestoon ja ongelmien haittaavuuteen nähden ovat realistisia. -Sijaishuollon laitoshuoltoa tarvitsevat lapset ovat moniongelmaisia ja heidän tuentarpeensa saattavat muuttua sijaishuollon aikana. Näihin muuttuneisiinkin tilanteisiin ja haasteisiin Loikalan Kartano haluaa vastata tarjoamalla nuorelle hänen tarvitsemiaan palveluita ja erityisosaamista. Oikea-aikainen ja oikeassa paikassa tapahtuva sijaishuolto tuottaa tuloksia. Kunnat saavat parhaan vastineen taloudellisille panostuksilleen lapsen hyvinvoinnin kautta, Heidi Rauha vakuuttaa. LOIKALAN KARTANO! Loikalan kartano on haasteellisille huostaan otetuille lastensuojelunuorille tarkoitettu erityislastensuojeluyksikkö Iitissä, Kymijoen rannalla. Kartanossa on paikat 14 nuorelle ja se tarjoaa koko yhteisölle ei-laitosmaisen asuinmiljöön lukuisine toimintamahdollisuuksineen ja arjen askareineen. -Loikalan työryhmä on erikoistunut nopeaan vastaanottoon, erilaisten kriisitilanteiden ratkaisemiseen ja motivaation rakentamiseen, mutta myös pitkäkestoiseen kuntouttavaan työhön, Loikalan kartanon johtaja Heidi Rauha mainitsee. LASTENSUOJELUA ASENTEELLA, ILOLLA JA SUURELLA SYDÄMELLÄ! ERITYISLASTENSUOJELUYKSIKKÖ LOIKALAN KARTANO 2 yksikköä, yhteensä 14 asiakaspaikkaa Kognitiivisen käyttäytymisterapian viitekehys Moni-interventioinen hoitomalli vastaa moniongelmaisten nuorten hoitoon Moniammatillinen työryhmä, 26 henkilöä Palvelut Arviointijakso (sisältää jatkohoitosuosituksen) Perusjakso Avopalvelut (jälkihoito, perhetyö) Psykoterapiapalvelut Psykologin ja psykiatrin palvelut Loikalan Kartano Sitikkalantie Mankala Tiedustelut ja paikkakyselyt: Lastensuojelulaitoksen johtaja p Toiminnan ohjaaja p Mahdollisuus toteuttaa erityistä huolenpitoa Erityisosaaminen perhetyö päihdetyö tunnetyöskentely aggression hallinta sosiaalipedagoginen hevostoiminta Peruskoulu Iitin koulutoimen alaisuudessa, erityisopettaja + avustava ohjaaja Toisen asteen opintoja tuetaan Loikalan kartanon päämääränä on etsiä nuorten vahvuuksia ja positiivisia toimintamalleja samaan aikaan, kun ongelmia työstetään. Tavoitteena on aina nuoren vastuullisuuden lisääminen, itsenäistyminen ja omien taitojen harjaannuttaminen. Nuoren on mahdollista edistyä, vaikka hän ei olisikaan motivoitunut muutokseen juuri sillä hetkellä. Hoidon ohjaaja p Perhetyöntekijä p Päivystys 24/7 p Puh Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon osaamista. Erityistason perheterapeutit.

17 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Ratko-malli helpottaa vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä Ratko-malli helpottaa ja edistää vammaisten sekä osatyökykyisten työllistymistä. Malli soveltuu myös työttömän tai sairauslomalta palaavan henkilön työn räätälöintiin ja työtehtävän keventämiseen. Mallia on mukana kehittämässä Ylöjärven kaupunki. -Ylöjärven kaupungin työllistymispalvelut vastaa koko kaupungin konsernista, myös tuetun palkatyön henkilöt menevät meidän kauttamme. Tämän lisäksi meillä on työ- ja toimintakeskus, jossa meillä on kuntouttavaa työtoimintaa. Strategisen linjauksemme mukaan olemme pienentäneet palkkatuetun työn osuutta organisaatiossa ja lisänneet kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden määrää, Ylöjärven kaupungin työllisyys- ja turvallisuuspääl- likkö Pekka Mansikkamäki toteaa. Kaikki kuntouttavan työtoiminnan ihmiset aloittavat työja toimintakeskuksessa, jossa heille tehdään alkuarvioinnit. Tärkeitä seikkoja ovat työntekijöiden jatkosijoittuminen ja eteenpäin meno. -Olemme tehneet Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) kanssa yhteistyötä ja lähteneet mukaan myös säätiön Ratko-hankkeeseen. Varsinkin silloin meillä on ollut KAISA LEKA ongelmia tuetun palkkatyön kuviossa, kun henkilöt vain lähetetään TE-toimistosta jonnekin kaupungin työpaikkaan. Henkilöiden taustoistakaan ei tiedetä juuri mitään, koska henkilö on tavallaan pakotettu johonkin työllisyyden hoidon toimintaohjelmaan TE-toimistosta. Kuntouttavassa työtoiminnassa mennään ensin tietyt asiat läpi, minkä lisäksi teemme fyysisen ja psykososiaalisen työkyvyn arvioinnin IMBA ja Melba -välineillä, joita hyödynnetään myös Ratko-hankkeessa, Mansikkamäki kertoo. Ratko-hanke haastaa työyhteisöt mukaan Mansikkamäki kertoo, että Ratko-hankkeen ammattityöntekijät ovat jalkautuneet Ylöjärven kaupungin työyksiköihin. Ulkopuolisina he ovat keskustelleet työpaikoilla, joissa on otettu myös työntekijät mukaan. Näin on saatu selvitettyä mistä tehtävistä työyhteisössä voitaisiin luopua ja antaa kuntoutujien tehtäväksi. -Kuntouttavan työtoiminnan henkilöt siirretään osastolta meille, jonka puitteissa tietyissä työtehtävissä katsotaan kuntoutujien kyvyt kyseisiin työtehtäviin. Yksikköön on luotu toimenkuva, jonka kaikki yksikön työntekijät tietävät ja pystyvät näin ollen myös tukemaan tätä henkilöä. Samalla henkilö voi konkreettisesti auttaa työyhteisöä kiireen keskellä. Työyhteistön haastaminen mukaan, on tuonut ihan erilaisen otteen näiden kuntoutettavien ja palkkatukihenkiöiden kanssa työskentelyyn, Mansikkamäki kiittelee. Ratko-projektin ansioista esimiehet ja muu henkilöstö ovat nyt tietoisia lähetetyn henkilön toimenkuvasta. Myös lähettävässä päässä tiedetään mitä psykososiaalisia ja fyysisiä valmiuksia tuleva toimenkuva henkilöltä vaatii. Tätä kautta perehdytys lähettävässä päässä helpottuu ja kuntoutujalle saadaan luotuva hyvä motivaatio tulevaan toimeensa, koska nyt tiedetään mitä töitä mennään tekemään. -Koko yksikön ja työyhteisön arvostus kuntoutujaa kohtaan on ihan eri luokkaa. Se on vapauttanut vakityöntekijöitä tekemään sellaisia tehtäviä, joissa heidän ammattitaitonsa tulee parhaiten hyötykäyttöön. Olemme pystyneet helpottamaan työyhteisön kiirettä. Avustavat henkilöt otetaan nyt avosylin vastaan, kun heidät aiemmin koettiin enemmäkin rasitteena, Mansikkamäki mainitsee. Kunnat joutuvat muuttamaan ajattelutapaansa -Kunnat ovat TE-toimiston linjausten ja erilaisten uudistusten takia joutuneet muuttamaan toimintatapojaan. Aika monessa kunnassa on ollut ammatillisia, tuetun palkkatyön määräaikaisia henkilöitä. Eri kunnissa eri määrä. Jossakin vaiheessa Ylöjärvellä heitä oli toistasataa ja tällä hetkellä vain vähän reilu 20. Puhutaan sakkolistasta sakko alkaa juosta, kun työmarkkinatukea on saatu 300 päivää. Myös kuntouttavassa työtoiminnassa asiakasmäärittely on jotakuinkin sama. Aktivoidakseen tuetulla palkkatyöllä kunta maksaa aika kalliisti palkkaa, noin 60 % itse ja 40 % tulee valtiolta. Saavutettu hyöty on ollut, työttömyyden keskeytys, mutta silloin ei ole menty läpi tosiasiallisia työttömyyden syitä. Tätä kautta kuntouttava työtoiminta alkaa syrjäyttää koko vanhan kuvion. Ratko-hankkeessa henkilön osaaminen hyödynnetään paljon paremmin. Jo nyt on huomattu, että tämä tuo ihan erilaisia tuloksia kuin aiempi malli. Työllistetty henkilö voi jopa miettiä kouluttautumista eteenpäin. Kunnat ovat työllisyydenhoitokuvioissa taloudellisesti hyvin ahtaalla. Toisaalta Jonkun on tehtävä suorittavaakin työtä. Ratko-mallissa näistä kahdesta voidaan rakentaa fiksu yhtälö. Ratko-mallissa huomioidaan työyhteistö, työnantaja sekä asiakas itse. Työyhteisö valitsee etukäteen ohjaajan, joka tekee alkuperehdytyksen ja jolta henkilö voi kysyä neuvoa. Ohjaajalle on raivattu Ratko-hankkeen puitteissa aikaa. Normaalisti työpaikalle lähetetty työllistetty on jäänyt ilman perehdytystä työtehtäviin, jolloin myös 100 % työpanoksen antaminen on jäänyt antamatta. -Kun jakso loppuu ja henkilö pääsee eteenpäin, tarjoamme työpaikalle toisen tekijän. Kun tiedämme toimenkuvan, voimme helpommin lähettää uuden tehtävään sopivan henkilön työtehtävään. Käytämme kartoituksessa IMBA ja Melba -välineitä. Lähtökohta on ihan erilainen kuin aiemmin, Mansikkamäki painottaa. Kunnat joutuvat tulevaisuudessa etsimään uudenlaisia ratkaisuja. Kuntien kiristyvä talous vaatii Mansikkamäen mukaan kehittämistoimia. Ylöjärven kaupunki mukana kehittämässä Ratko-mallia -Olemme olleet kehittämässä Ratko-mallia ja samalla se on jalkautunut Ylöjärvelle. Ylöjärvi on ollut ainut kunta, joka on vienyt Ratko-hankkeen kunnalliseen toimintaan. Ratko-malli vaatii Mansikkamäen mukaan kunnalta sitä, että työllisyyspalveluiden henkilöstöllä on oltava IMBA ja Melba välineiden käyttämiseen tarvittava koulutus. Asiakkaan arviointi ja sitouttaminen on tehtävä jossain, sen Ratko-! Ratko-hanke pähkinänkuoressa Ratko-hankkeessa ( ) kehitetään työyhteisölähtöistä toimintamallia, joka on tarkoitettu helpottamaan ja edistämään vammaisten sekä osatyökykyisten työllistymistä työyhteisöihin. Hanketta on toteutettu yhdeksässä organisaatiossa ja 20 työyhteisössä. Työsuhteita on solmittu 38, minkä lisäksi ihmisiä on päässyt työkokeiluihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja työssäoppimisjaksoille työpaikoille. Ratko-mallissa työtehtävien pohdintaan osallistetaan alusta lähtien mukaan työyhteisö, jolloin heidän tietämyksensä ja kokemuksensa saadaan hyödynnettyä. Työmuotona ovat pienimuotoiset, henkilöstölle järjestettävät työpajat. Ratko-mallissa käytetään työkyvyn ja työn vaativuuden arviointimenetelmä IMBA-Melbaa. Menetelmällä työ voidaan pilkkoa psykososiaalisiksi ja fyysisiksi vaativuuksiksi, joita työtehtävässä suoriutuminen asettaa kenelle tahansa. IMBA-Melba -välineiden avulla ihmisen osaamista ja työn vaatimuksia voidaan vertailla keskenään. Siten työnhakijan soveltuvuutta tehtävään pystytään ennakoimaan. Joskus tarvitaan työtehtävien sopeuttamista tai työympäristön mukauttamista. Arviointi antaa hyvän pohjan myös näiden toteuttamiseen. Ratko-hankkeen rinnalla on kulkenut vuoden ajan Työsuojelurahaston rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke. Tämän Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -hankkeen tarkoituksena on tutkia Ratko-mallin toimivuutta ja edelleen kehittää mallia. malli vaatii - käytettiinpä sitä missä tahansa. Tämän jälkeen malli on täysin monistettavissa ja meillä on siitä todella hyviä kokemuksia sekä työyhteisöiltä että asiakkailta. Kun kuvio hoidetaan hyvin, molemmat osapuolet voittavat. Kuntouttavaa työtoimintaa yksityispuolelle -Tässä olisi tosi hyvä sauma saada kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita myös kaupunkiorganisaatioiden ulkopuolelle, missä voisi ihan oikeasti päästä työnsyrjään kiinni tämän jakson jälkeen. Suurin osa työttömistä on kuitenkin jäänyt työttömiksi yksityiseltä sektorilta. Ei kaikista hitsareista voida tehdä lähihoitajia, eikä se ole tarkoituksenmukaistakaan. Jotenkin kuntapuolikin on elätettävä, Mansikkamäki painottaa. Kuntouttavan työtoiminnan vieminen yksityiselle puolelle tulee toteuttaa hallitusti ja kunta kantaa siitä vastuun. Tässä Ratko-projekti olisi tosi hyvä malli. -Kukaan ei pääse sanomaan, että yrityksessä hyväksikäytetään jotain 9 euroa/tunti työntekijää. Silloin ei myöskään vaaranneta kenenkään työpaikkaa, kun tämä tehdään yhdessä ja kaikki tietävät idean. Samalla voidaan kaivaa vähän vaatimattomampia töitä, joita nämä työllistettävät voisivat tehdä ja purkaa näin työtaakkaa yrityksen muilta työntekijöiltä. Työllistettävät henkilöt pääsevät tätä kautta sisälle työelämään ja saavat elämänrytmiä, joka auttaa eteenpäin menossa. Kun kohdalle sattuu motivoitunut kaveri, siitä voi noususuhdanteen alkaessa saada hyvän työntekijän ilman mitään tukia, Mansikkamäki näkee. Ratko-malli saanut kiitosta -Kyselyiden pohjalta sekä työyhteisö että työllistetty henkilö ovat olleet tosi tyytyväisiä Ratko-hankkeeseen. Meillä on jopa sellaisia asiakkaita ja työyhteisöjä, joissa on ollut aiemmin tuetun palkkatyön henkilöitä. On nähty, että tämä on paljon mielekkäämpää toimintaa molemmille osapuolille. Kunnat ovat pakotettuja tekemään jotain, tai sitten kunnat joutuvat maksamaan rahaa ja lisäksi mahdollisia jälkilaskuja, ellei työllisyyttä pystytä hoitamaan. Meillä on suuri pelko, että virtauma pitkäaikaistyöttömyyteen jatkuu, eivätkä nykyiset mallit tehoa. En näe sille mitään estettä, miksi emme voisi viedä suoraan työpajoiltamme Ratko-mallin mukaisesti henkilöitä suoraan yrityksiin kuntouttavaan työtoimintaan. Kunnilla ei ole mitään mahdollisuutta työllistää sellaista määrää asiakkaita, joilla sakkomaksuihin pystyttäisiin vaikuttamaan, Pekka Mansikkamäki mainitsee loppuun.

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Lastensuojelutyössä perheen tukeminen on lasten tasapainoisen kehityksen turvaamista parhaimmillaan Lapsi tarvitsee vanhemman läsnäoloa, kannustusta, hyväksyntää, kunnioitusta ja jaettua iloa - kokemuksen siitä, että hän on tärkeä ja rakastettu. Lapsen hyvä elämä rakentuu aikuisten yhteispelistä, lapsi on voimaton muuttamaan kasvuympäristöään tai olosuhteitaan. Vaikka lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi on viime vuosikymmeninä monella tavalla parantunut, yhteiskunnassa on tässä suhteessa suuria ajankohtaisia haasteita. Huoltajien turvattomuutta voivat lisätä esimerkiksi lasten kasvatukseen, koulutukseen ja tulevaisuuteen liittyvät huolet. Vanhemmat tarvitsevat jonkun arkeen palauttajan, kasvatuksen perustehtävästä muistuttelijan sekä lapsen näkökulmaa erilaisissa valintatilanteissa esiin tuovan ammattilaisen. Kaikkien vanhempien kasvaminen vanhemmuuteen ei aina tapahdu itsestään. - Lasten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten vastuulla on kaikessa toiminnassaan edistää lapsen turvallista kasvua sekä perheen myönteistä vuorovaikutusta. Hyvinvoivat tämän päivän lapset rakentavat tulevaisuuden hyvinvoivaa yhteiskuntaa ja kestävää kasvua, Ihalan Tupa ja Polku Oy:n toimitusjohtaja Tarja Arbelius toteaa. Iisalmessa, luonnonkauniissa maalaismaisemassa sijaitseva 7-paikkainen Ihalan Tupa on pieni ja kodinomainen nuortenkoti psykiatrista erityistuikeatukea tarvitseville, yli 10-vuotiaille lapsille ja nuorille. - Ihalan Tupa tuottaa ympärivuorokautista lastensuojelun sijaishuoltopalvelua kasvatuksellisella ja kuntouttavalla otteella. Palvelukokonaisuuksia ovat arviointijakso, hoitojakso ja jälkihuollon palvelut. Kasvatus- ja ohjaustyömme lähtökohtina ovat nuoren yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden korostaminen, hänen voimavarojensa lisääminen sekä yhteisöllisyyteen kasvattaminen. -Perustehtävämme on turvata nuorelle iänmukainen kasvu ja kehitys hänen yksilöllisyytensä ja erityistarpeensa huomioiden sekä tukea läheisten ihmissuhteiden jatkumista. Meillä lapsi tai nuori saa kasvuympäristön, jossa hän perusturvallisuuden ja aikuisen läsnäolon myötä pystyy kasvamaan ja kehittymään itsenäiseksi yksilöksi, Tarja Arbelius luonnehtii Ihalan Tuvan toimintaa. Perheinterventiokliinikko, terveydenhoitaja, psykoterapeutti Tarja Arbelius on toiminut hoitoalalla 18-vuotiaasta lähtien. Hänellä on kokemusta myös kouluterveydenhuollosta, äitiyshuollosta ja neuvolatoiminnasta. Tarja toimii myös sijaiskotivanhempana miehensä Pekka Arbeliuksen kanssa Kiuruvedellä sijaitsevassa Satuniemi Oy:ssä. Arbeliukset asuvat lasten ja nuorten kanssa samoissa tiloissa. -Näiden 15 vuoden aikana, jonka Satuniemen yksikkö on toiminut, olemme mieheni kanssa hoitaneet ja kasvattaneet jo 40 lasta, Arbelius mainitsee. -Yhteistyö Ihalan Tuvan ja Satuniemen välillä mahdollistaa yhteisöllisyyden syventämisen ja sen laajan toteuttamisen. Molempien yksiköidemme toiminnan lähtökohtana on asiakaslähtöisyys sekä perhekeskeisyys, jossa korostuu lastensuojeluasiakkuuksien ja -prosessien inhimillistäminen sekä saman tiimin toteuttamana alusta loppuun. Sekä Satuniemi että Ihalan Tupa tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet myös monipuoliseen harrastustoimintaan. -Esimerkiksi ratsastus ja hevosten hoito kuuluvat terapeuttiseen toimintaamme. Molempien yksiköiden ideologiaan kuuluu lisäksi matkailuterapia. Lapset ja nuoret osallistuvat matkojen suunnitteluun ja toteutukseen, Arbelius kertoo. Arjesta ja ammatillisuudesta syntyy hyvä toiminnan perusta Yksiköissä työskentelee yhteensä 20 henkilöä. -Tällaisessa työssä tarvitaan kiinteää moniammatillista tiimityöskentelyä. Nuorten parissa työskennellessämme olemme oppineet, että ennakoitavissa oleva ja johdonmukainen toiminta luo turvallisuutta ja edistää kokonaisvaltaista kuntoutumista. Teemme yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveydenhoitohenkilöstön kanssa, jotta lapsi tai nuori ja hänen perheensä saa varmasti tilanteeseen sopivaa tukipalvelua. Painopiste nuoren vahvuuksien tukemisessa - Ihalan Tuvan työn tarkoituksena on kulkea nuoren rinnalla vaikeina hetkinä sekä vahvistaa nuoren itsetuntoa. Tavoitteenamme on, että lapsi tai nuori löytää omat voimavaransa, oppii uskomaan omiin kykyihinsä, asettamaan henkilökohtaisia päämääriä, kantamaan vastuuta itsestään ja huomioimaan toiset. Askel askelelta nuoren omaa vastuunottoa lisätään ja vapauksia lisätään. Yhteisöllisyyden ansiosta nuori saa seuraa, talojen nuoret sekä aikuiset tuntevat toisensa ja tukevat toinen toisiaan. Tutut aikuiset ja tutut arjen struktuurit luovat turvallisuuden tunteen, Arbelius kertoo. -Hoidon aikana panostamme myös koko perheen tukemiseen ja koulunkäynnin onnistumiseen. Meillä toimii myös Tupakoulu-mahdollisuus. Autamme lasta ja perhettä oman elämän hallinnassa ja vastuun kantamisen harjoittelussa. Tuen avulla pyrimme auttamaan sekä lasta että hänen koko perhettään niin, että perheen yhdistyminen onnistuu turvallisesti, Arbelius sanoo. Jälkihuolto -Yhdessä aikuisuuteen -Jälkihuollon ohjaustyö perustuu yksilölliseen tukeen. Kun opinto- ja työelämä, oma koti ja arki, läheiset ihmissuhteet sekä vapaa-aika ovat tasapainossa, nuoren elämänlaatu paranee ja syrjäytymisriski pienenee, Arbelius vakuuttaa. -Nuorella on mahdollisuus saada tukevaa jälkihuoltoa aina 21 ikävuoteen asti niin halutessaan. Pitkäjänteinen ja elämän rauha luovat koko elämän kestäviä ihmissuhteita. On ihana olla nuoren elämässä mukana vielä silloinkin, kun he ovat oman perheensä jo perustaneet. Usein tämä kumppanuus säilyy koko elämän kaaren, Tarja Arbelius toteaa.

19 Pienryhmäkoti Kalliorinne SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Lastensuojelun osaamista, lämpöä, laatua, vaikuttavuutta Yksityiset lastensuojelulaitokset ovat tärkeä osa nykypäivän suomalaista yhteiskuntaa. Lastensuojelu on arvokasta työtä, kun lapset ovat eri syistä tilanteessa, jossa he tarvitsevat yhteiskunnan apua. Oikea-aikainen ja oikeassa paikassa tapahtuva sijaishuolto on lapsen oikeus ja hänen etunsa mukaista. Hollolan Miekkiössä sijaitseva,7-paikkainen Pienryhmäkoti Kalliorinne tuottaa ympärivuorokautista lastensuojelun sijaishuoltopalvelua kasvatuksellisella ja kuntouttavalla otteella, kouluikäisille (7-18v.) lapsille ja nuorille. Kalliorinne on lämminhenkinen koti maalaismaisemassa, kuitenkin aivan Lahden palveluiden tuntumassa Pienryhmäkoti Kalliorinne on perustettu elokuussa 2010, ja sen omistaa JS-kodit Oy jossa yrittäjinä toimii Janne Heikkinen sekä Salla Vättö. Yhteisöllisyyden merkitys korostuu -Kasvatus- ja ohjaustyömme lähtökohtina ovat nuoren yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden korostaminen, hänen voimavarojensa lisääminen sekä yhteisöllisyyteen kasvattaminen. Toiminnan tavoitteena kiteytetysti on tukea lasta kasvamaan tasapainoiseksi ja vastuuntuntoiseksi aikuiseksi, joka kykenee löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa, Janne Heikkinen ja Salla Vättö luonnehtivat Pienryhmäkoti Kalliorinteen toimintaa. - Työ on aina lapsilähtöistä ja keskiössä on lapsen etu. Kalliorinteessä jokainen lapsi kohdataan yksilönä ja hänestä välitetään omana itsenään. Lapsi omaohjaaja-suhde antaa lapselle turvallisen jatkuvuuden tunteen. Selkeät ja turvalliset rajat kertovat siitä, että lapsesta välitetään. Omaohjaajan kanssa pyritään luomaan toimivat suhteet lähiverkostoon ja yhdessä ylläpitämään niitä. - Turvalliset aikuiset ja säännölliset arjen struktuurit luovat turvallisuuden tunteen ja näin ollen myös yhteisöllisyys korostuu Heikkinen toteaa. Eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisesti -Toimintamme perustuu normaaliin arjessa elämiseen, turvallisessa ja välittävässä ympäristössä. Koulun ja opiskelemisen lisäksi sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja omien vahvuuksien löytäminen myös pienryhmäkodin ulkopuolelta ovat osa lapsen hoitoa ja kasvatusta. -Pelkästään se, että päivittäiset rutiinit toimivat, rauhoittaa usein lapsen tilannetta. Kun normaali arki saadaan aluksi toimimaan, voidaan keskittyä muihin tavoitteisiin. Kannustamme jokaista lasta henkilökohtaiseen harrastustoimintaan. Harrastusmahdollisuudet kartoitetaan ja toteutetaan jokaiselle lapselle sekä nuorelle heidän omien mieltymysten mukaan, yksilöllisesti, Heikkinen kuvailee. -Retkeilyn ja erilaisten matkojen tarkoituksena on tarjota elämyksiä sekä avartaa lasten ja nuorten maailmankatsomusta, unohtamatta kuitenkaan normaalin arjen ja perusolemisen korjaavaa merkitystä, Vättö toteaa. Perhetyön tuella vahvistetaan perheiden arjen sujumista, vanhemmuutta ja lasten kasvatusta Sijaishuollon lisäksi Kalliorinne tuottaa myös perhepalveluita. -Lastensuojelutyö on haastavaa mutta tavoitteellista yhteistyötä perheiden ja lapsen lähiverkoston kanssa. Pyrimme kunnioittamaan lasten vanhempia kaikissa kohtaamisissa, Salla Vättö korostaa ja jatkaa: -Perheen mukaan ottaminen yhteistyöhön lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle on ehdoton edellytys. Lasten ja nuorten eheytymiseen auttaa vanhempien hyvinvointi ja osana toimintaamme toteutamme perhetyötä jotta mahdollistuu uudenlainen vuorovaikutus kaikkien perheenjäsenten kesken, Vättö sanoo. -Meidän tavoitteena on eheyttää perhettä. Haluamme olla tiivisti yhteistyössä lapselle tärkeiden ihmisten kanssa, koska lapsen kehityksen kannalta pysyvät ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä ja näin lapsi ja nuori tulee nähdä osana perhettään ja sukuaan. Pienryhmäkoti pyrkii sijoituspaikkana tukemaan vanhemmuutta, ei poistamaan sitä, Janne Heikkinen korostaa. -Työyhteisön yhteinen tavoite on sijaishuollon alusta alkaen lapsen kotiuttaminen ja perheen jälleenyhdistäminen hyvin onnistuneen ja tuloksellisen sekä lapsen oikea-aikaisen sijaishuollon jälkeen. Tulokset puhuvat puolestaan kotiuttamisprosentin osalta. Olemme näiden vajaa kuuden toimintavuoden aikana kotiuttaneet onnistuneet noin 80 % lapsista ja nuorista, Heikkinen mainitsee. - Tuemme lapsen ja nuoren perhettä käsittelemään mitä on tapahtunut, kun lapsi/nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle. Ja myös sitä, mitä pitää tapahtua, jotta perhe voisi taas olla turvallisesti yhdessä. Pyrimme kääntämään haasteet tavoitteiksi, jotta hyvään ja avoimeen yhteistyöhön päästäisiin koko perheen hyväksi. -Perhetyöstä ei veloiteta erillistä korvausta, vaan se sisältyy vuorikausihintaan, Heikkinen mainitsee. -Vahvasti ammatillinen henkilökuntamme koostuu kahdeksasta työntekijästä. Jokaisella on pitkä työkokemus lastensuojelutyöstä, työvuosina mitattuna yhteensä 125 vuotta. Yksikössä työskentelee vakituisesti kolme miestä ja neljä naista. Kaikilla on kasvatustyöhön tarvittava koulutus. Kolmella sosionomi amk-koulutus, kaksi sosiaalikasvattajaa, yksi lähihoitaja ja yksi nuoriso-ohjaaja sekä yksi osa-aikainen sosiaalikasvattaja. -Henkilökuntamme hyödyntää työssään omia vahvoja osaamisalueitaan ja on sitoutunut antamaan parhaan panoksensa kasvatustyön onnistumiseksi. Työnantaja, JS-kodit Oy, on sitoutunut tukemaan henkilökunnan ammatillisuutta säännöllisillä työnohjauksilla, konsultaatiolla, koulutuksilla ja virkistäytymisillä. Näillä lähtökohdilla varmistamme, että Kalliorinteen Pienryhmäkodin henkilökunta, lapset ja nuoret jaksavat ja voivat hyvin, Salla Vättö ja Janne Heikkinen vakuuttavat. Sijaiskoti Satuniemi Oy on 7 paikkainen huostaanotetuille lapsille ja nuorille tarkoitettu laitosluvilla toimiva koti. Aloitimme toimintamme vuonna Satuniemi toimii ammatillista kasvatusta antavana sijaiskotina, jossa sijaiskodin vanhemmat asuvat yhdessä lasten ja nuorten kanssa samoissa tiloissa. Tavoitteenamme on laadukas ja kokonaisvaltainen, perhekeskeinen ja yhteisöllinen kasvatus turvallisessa sekä virikkeellisessä ympäristössä. Toiminnan vastuuhenkilönä ja sijaiskotiäitinä toimii terveydenhoitaja, perheinterventiokliinikko, psykoterapeutti Tarja Arbelius. Sijaiskodin isä Pekka Arbelius on puualan työkokemuksen omaava tilan isäntä. Ihalan Tupa on 7-paikkainen, kodinomainen lastensuojeluyksikkö Iisalmen maaseudulla. Tarjoamme sijaishuoltoa psyykkisesti oireileville lapsille ja nuorille, jotka hyötyvät yhteisöhoidon keinoin toteutettavasta kasvatuksesta ja kuntoutuksesta. Keskeisin työmenetelmämme hoito- ja kasvatustyössä on yhteisöhoito. Tuemme nuoren osallisuutta ja vastuullisuutta koulun käynnissä, harrastuksissa ja yhteisön arjessa. Avainsanoja toiminnassamme ovat yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja toiminnallisuus. Pienryhmäkoti Kalliorinne on seitsemän paikkainen, laadukasta lastensuojelupalvelua tuottava lastensuojeluyksikkö kouluikäisille (7-18v.) lapsille ja nuorille. Kalliorinne on lämminhenkinen koti kauniin luonnon keskellä rauhallisessa maalaismaisemassa. JS-Kodit Oy Miekkiöntie 150, Lahti, puh Asiakaspaikkatiedustelut Toiminnanjohtaja Janne Heikkinen puh Vastaava ohjaaja Salla Vättö, puh

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Nykyaikaisissa organisaatioissa inhimillinen pääoma on noussut fyysisen pääoman rinnalle merkittäväksi tuotannontekijäksi. Osaavampi ja ammattitaitoisempi henkilöstö on yksi keskeisistä avaintekijöistä, kun puhutaan organisaation kilpailukyvyn parantamisesta. Koska henkilöstö on tärkeä resurssi, on osaamisen tehokas hyödyntäminen jo pelkästään taloudellisista syistä perusteltua. Sanotaan, että parhaat innovaatiot syntyvät, kun meillä on riittävästi tilaa sekä fyysisesti että henkisesti. Luovuus vaatii lepoa, väljyyttä ja irtiottoa arjesta. Vaikka ulkoiset muutospaineet kovenevat jatkuvasti, yhteisön toiminnan sisärakenteissa kaikki ei voi olla koko ajan muutoksessa. Säntäily muutoksesta toiseen ylikuormittaa inhimillisiä voimavaroja, moninkertaistaa kustannuksia ja vaikuttaa koettuun hyvinvointiin. Ja vaikka muutoksia tehtailtaisiin paljon, ne eivät välttämättä ole niitä oikeita. Kestävä uudistuminen ei synny jatkuvasta uuden etsimisestä, vaan organisaation osaamisen ja olemassaolon ytimen näkemisestä alati muuttuvassa valossa. -Kasvavat menestystarpeet haastavat myös organisaation toimintakulttuurin uudistumaan. Kulttuuria ei voi vaihtaa kertaheitolla, mutta Perhekuntoutuskeskus Kepilä Oy Perhekuntoutuskeskus Kepilä Oy:n tarkoituksena on kehittää perhe kuntoutusta sekä vanhemmuuden kuntoutusta ja tuottaa näitä palveluita lapsiperheille. Menetelmämme perustuvat perheiden ja yksilöiden kokonaisvaltaiseen kuntouttamiseen perheterapeuttisin menetelmin. Perhekuntoutuskeskus Kepilä Oy edistää perheiden ja vanhemmuuden kuntouttamista ja vahvistaa perheiden osallisuuden toteutumista lastensuojelun palveluiden piirissä. Palvelemme kahdessa yksikössä - Hartolan yksikkö (Päijät-Häme) - Tetrimäen yksikkö (Pohjois-Savo) Palvelut: perhekuntoutus, sijaishuolto, perhetyö, perhearviointi, jälkihuolto, valvotut tapaamiset Molemmissa yksiköissä myös terveyden huollonluvat Erityisosaaminen Vanhemmuuden kuntoutus Perheterapeuttinen työskentely Psykiatrinen osaaminen Kestävällä uudistumisella parempaa hyvinvointia kehittämällä samanaikaisesti sekä johtajuutta, toimintakulttuuria sekä työntekijöiden osaamista pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti, myös toimintakulttuuri alkaa uudistua, FT,THM kehittämiskonsultti Salme Mahlakaarto toteaa. Johtajuuskäyttäytyminen kannattelee toimintakulttuuria Huono johtaminen maksaa, hyvästä voi tehdä kilpailutekijän. Silti vain harvat organisaatiot ovat onnistuneet nostamaan johtamisen kysymykset luontevaksi osaksi strategiakeskusteluaan. -Toimintakulttuurin uudistaminen vaatii yhteistä näkemystä tavoitetilasta, pitkäjänteisyyttä ja hyvää kehittämisprosessien ymmärrystä. Prosessi on tärkeä organisoida tavalla, joka osallistaa ihmiset kehittämistyöhön eri tavoin. Johtajuus on koko yhteisön asia, joka kannattelee toimintaa, mutta on myös hyvinvointiin merkittävästi vaikuttava asia. Toisaalta: vaikka johtamis- ja esimiestaitoja kehitettäisiin mittavalla tavalla, mutta esimerkiksi työyhteisötaitoihin tai osaamisen kehittämiseen ei kiinnitetä huomiota, organisaation kokonaiskehittyminen ei etene. Tai se etenee huomattavan hitaasti, Mahlakaarto sanoo. Muutos vaati positiivista energiaa - Myönteinen ilmapiiri, tavoitteiden realistisuus ja houkuttelevuus ovat hyviä matkakumppaneita muutoksessa. Aidon muutoksen mahdollisuus lisääntyy, jos siitä on lisäksi hyötyä yksilölle ja yhteinen onnistumisusko on vähintäänkin kohtuullinen., Mahlakaarto painottaa. -Rakentava johtajuus vaatii luottamuksen tietoista rakentamista, yksilöiden huomioimista ja uudistumiskykyisyyttä. Johtajuus, joka kohtaa ihmisen ihmisenä, vastaa hänen syvimpiin tarpeisiin nähdyksi tulemiseen omana itsenään, merkitykselliseen kuulumiseen yhteisöön sekä mahdollisuuteen toteuttaa itseään. Muutoksia myönteisesti eteenpäin vievä voima löytyy siis tasavertaisesta ja yhdessä tapahtuvasta Hyviä tuloksia perhekeskeisellä kuntoutuksella. Joustavat ja yksilölliset perheiden tarpeista lähtevät palvelut. Sisältä ulospäin etenevä kuntoutusprosessi, jossa tavoitteena koko perheen kokonaisvaltainen hoitaminen. Taustalla vahva terapiaosaaminen ja kokemus sekä henkilöstön vankka ammatillinen ja psykiatrinen osaaminen. Me uskomme, että jokaisessa ihmisessä ja perheessä on voimavaroja sekä tilaa kasvulle ja kehitykselle. Haluamme tehdä työtä yksilöiden ja perheiden eteen. Työssämme näkyvät aito välittäminen, sitoutuminen, vastuu, avoimuus ja luottamus. Perhekuntoutuskeskus Kepilä Oy, PL 15, Lapinlahti, Hartolan yksikkö: Kumuntie 1060, Koitti, Tetrimäen yksikkö: Tetrimäentie 91, Vehmersalmi, PAIKKAKYSELYT: Laura Hätinen, , i kehittämisestä, jossa jokainen työhön osallistuva voi kokea turvallisuuden ja reiluuden kokemusta. Mahlakaarto vakuuttaa. Yksilön voimavarojen vahvistuminen: kehityskynnykset Jokainen työntekijä vaikuttaa työyhteisöön sen voimia ja energiaa lisäävästi tai niitä kuluttavasti. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ihminen kokee itsensä ja oman tulevaisuutensa tai rakentaa onnistumisen kriteerejä työssään. Kehityshistoriamme, henkilökohtaiset uskomuksemme, tapamme kokea asioita ja ratkaista ongelmatilanteita vaikuttavat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin löytymiseen tai sen menettämiseen. -Eheä ihminen on tunnistanut omat vahvuutensa ja kykenee tuomaan myönteistä energiaa ihmisyhteisön vuorovaikutukseen. Hän on löytänyt oman potentiaalinsa mahdollisuudet työympäristössään ja on oppinut tunnistamaan osaamisensa ja uudistumaan ammatillisesti, Valtakunnallisilla sijaishuollon päivillä keskitytään pohtimaan hyvää sijoitusta! Taloudellisesti haastavina aikoina yhteiskunnan tekemät säästöt erityisesti lapsiperheiden palveluista ja sosiaaliturvasta ovat lyhytnäköistä säästämistä. Lapsiin ja perheisiin kohdistuvien investointien tulokset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä. Professori Jorma Sipilä on osuvasti kuvannut, kuinka lasten syrjäytymisen estämiseen panostaminen on yksi tuottavimpia investointeja, mitä yhteiskunta voi tehdä erityisesti siitä näkökulmasta, että lapsella ja nuorella on koko elämä edessä joko yhteisten varojen kuluttajana tai yhteisten varojen tuottajana. Taloudellisesti tiukkoina aikoina on entistä tärkeämpää pohtia kysymystä hyvästä ja vaikuttavasta sijaishuollosta. Jos julkisia menoja on leikattava, on osattava ajatella myös sitä millaisilla investoinneilla on myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lapsille ja perheille suunnattu tuki voi muuttaa lapsen ja perheiden kehityskulkua hyvinkin myönteiseen suunta, mikä puolestaan voi pitkällä aikavälillä tuoda merkittäviä kustannussäästöjä yhteiskunnalle ja monia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Myös hyvä sijaishuolto tuottaa myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Tämä edellyttää, että sijaishuolto toteutetaan lapsilähtöisesti, yh- Mahlakaarto toteaa. -Uudistumisen kyky ammatillisen uran aikana on ratkaisevaa omien voimavarojen vahvistumiselle. Jatkuvat muutokset, arjen hektisyys tai juuttuneet toimintatapamme kuluttavat henkistä ja toiminnallista pääomaamme ja saattavat vieraannuttaa työn ytimestä, joskus jopa uuvuttaa tai sairastuttaa. Itsensä säilyttämisen ja vahvistumisen haaste on tässä ajassa hyvin keskeistä. Ihmisen työ- ja elämänkaareen kuuluu monia vaiheita, joissa tarvitaan tukea motivaation ylläpitoon, valintojen tekemiseen, haasteiden ja esteiden ylittämiseen sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aito muutos ei tapahdu hetkessä tai käskyttämällä, tarvitaan tiedostamista, oleellisen löytämistä, uuden oppimista ja harjoittelua, Salme Mahlakaarto määrittelee. teistyössä lapsen ja vanhempien kanssa sekä asiakaskohtaisesti muotoiltujen palvelujen ja laadukkaan sijaishuollon avulla. Lahden Sijaishuollon päivillä etsitään vastausta siihen millainen on hyvä sijoitus sekä taloudellisten investointien näkökulmasta että lapsen, nuoren, vanhempien ja ammattilaisten näkökulmasta. Taloudellisten investointien näkökulmasta päivillä tuodaan näkökulmia siihen, miksi on tärkeää investoida lapsiin ja perheisiin. Tarkastelemme myös uuden hallituskauden alkaessa sitä miten tärkeitä lasten ja nuorten asiat ovat kansallisen tason politiikassa. Myös lasten ja nuorten omia näkökulmia investoinnin näkökulmaan nostetaan esiin. Hyvän sijoituksen teemaa InnSofia- tukea organisaation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Innsofia on kolmen ammattilaisen muodostama kehittämisyritys, joka on tukena erilaisissa haastavissakin organisaation muutos- ja kehittämistilateissa. Tuemme kestävään uudistumiseen johtavan toimintakulttuurin syntymistä. Tarjoamme tutkittuja ja todistetusti vaikuttavia tukiprosseja ja valmennuksia, Salme Mahlakaarto luonnehtii InnSofian toimintaa. -Työmme keskiössä on asiakas, hänen tilanteensa ja kysymyksensä. Autamme organisaatiota tunnistamaan ne ydinkysymykset, joiden avulla niin johtamis- kuin vuorovaikutuskulttuuri kehittyvät yhtäaikaisesti. Uskomme, että työelämän laatu kohenee, kun osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet muutosten valmisteluvaiheissa lisääntyvät. Haluamme olla vahvistamassa myös henkilökohtaisia voimavaroja ja auttamassa kynnyskysymyksissä siten, että sekä yksilön että työyhteisön voima lisääntyy. tarkastellaan myös siitä näkökulmasta, että jokaiselle sijaishuoltoon sijoitetulla lapsella ja nuorella on oltava oikeus laadukkaaseen sijaishuoltoon. Sijaishuollon päivillä tarjoamme muun muassa eväitä sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn, sekä pohdimme onko sijaishuollon tueksi löydettävissä uusia voimavaroja tai voidaanko olemassa olevia voimavaroja vahvistaa. Toivomme myös löytävämme yhdessä vastauksia siihen, vastaako nykymuotoinen sijaishuolto lasten ja perheiden tarpeisiin. Olemme saaneet päiville mukaan monia arvokkaita näkökulmia ja puheenvuoroja. Yhden tärkeimmistä näkökulmista tuovat nuoret itse päivien yhteydessä järjestettävässä Nuorten päivässä. Yhtä tärkeää on myös työpaja, jossa yhdessä vanhempien kanssa kehitetään välineitä sijoitettujen lasten vanhempien kanssa tehtävään työhön. Lastensuojelun Keskusliitto järjestää Lahden sijaishuollon päivät yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. Tervetuloa Lahteen! Lisätiedot:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus

Sijaishuolto 2+2 -perhetyö Avopalvelut Verkkopalvelut koulutus ja työnohjaus Metsäkodon ja Rinnekodon toiminta perustuu sosiaalityön, kasvatustieteellisen tiedon, psykiatrisen hoitotyön ja kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteiden integrointiin yhteisöllisessä, kasvua tukevassa

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Yhdessä perheen kanssa

Yhdessä perheen kanssa Yhdessä perheen kanssa Vaahteramäki - Sijaishuoltopalvelut Lastensuojeluyksikkö Vaahteramäki sijaitsee Alavuden asemanseudulla. Tarvittavat palvelut löytyvät kolmen kilometrin etäisyydeltä, Alavuden keskustasta.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Juha Kylli Oulu 18.9.2014

Juha Kylli Oulu 18.9.2014 Juha Kylli Oulu 18.9.2014 Mikä on VillaNuttu? Lastensuojeluyksikkö VillaNuttu Oy on vuonna 2004 perustettu perheyritys, jonka tavoite on olla yhteiskunnallisesti hyvää tekevä, toiveikasta työtä tarjoava

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Esityksen

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oma-aikuinen Arjen Apuna

Oma-aikuinen Arjen Apuna Oma-aikuinen Arjen Apuna Palvelumalli jälkihuoltoon siirtyvälle lapselle ja hänen läheisilleen Urhea Ruusu Meijerikatu 4 74700 Kiuruvesi copyright: Sijaishuoltokoti Urhea Ruusu 2011 Urhea Ruusu on 7- paikkainen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut.

perheille palvelut KOHTI PAREMPAA ARKEA www.palvelutperheille.fi www.askelmerkki.fi Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. KOHTI PAREMPAA ARKEA palvelut Sosiaalihuoltolain mukaiset ennaltaehkäisevät palvelut. Lastensuojelulain mukaiset palvelut. www.palvelut.fi www.askelmerkki.fi Olipa huoli perheen hyvinvoinnista pieni tai

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

PERHEKOTI MAKARIOS OY

PERHEKOTI MAKARIOS OY PERHEKOTI MAKARIOS OY Perustiedot yrityksestä Olen perustanut Perhekoti Makarioksen 01.11.2004. Perhekoti toimi aluksi toiminimellä Maria Hämäläinen. Perhekodissa oli neljä hoitopaikkaa ja toimitilat olivat

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot