Sosiaali- ja terveystoimi/ Avoterveydenhuolto. Oulun kaupungin hanke, joka on osa Stakesin koordinoimaa kattohanketta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaali- ja terveystoimi/ Avoterveydenhuolto. Oulun kaupungin hanke, joka on osa Stakesin koordinoimaa kattohanketta"

Transkriptio

1 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLLON HANKKEEN LOPPURAPORTTI OULUN KAUPUNGISSA

2 SISÄLTÖ 1 HANKETIIVISTELMÄ PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET, KOHDERYHMÄ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Projektin tavoitteet Projektin kohderyhmä Projektin toimintaympäristö Oulun kaupungin väestöpohja, työttömyysaste ja sen kehitys OULUN KAUPUNGIN PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAMALLI Toimintamallin kuvaus Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksen lähete/palaute työvoiman palvelukeskuksen ja terveydenhuollon välillä Terveystarkastuksen ominaispiirteet ja menetelmät Moniammatillinen verkostotyö Oulun kaupungissa PROJEKTIN TOTEUTUS, HAASTEET JA RATKAISUT Projektin järjestämät koulutukset Terveystarkastuksien seurantatietoja Projektin tulokset suhteessa tavoitteisiin JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN TOIMINNAN JATKUVUUS LIITE 2

3 1 HANKETIIVISTELMÄ Projektinumero: 2072 Toteuttava yksikkö: Hanketyyppi: Sosiaali- ja terveystoimi/ Avoterveydenhuolto Oulun kaupungin hanke, joka on osa Stakesin koordinoimaa kattohanketta Strategian painopiste: Asukkailla on hyvä itsenäinen elämänhallinta, ja he tekevät terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Yhteistyökumppanit: Oulun työvoiman palvelukeskus. Lisäksi yhteistyökumppaneita muodostuu mielenterveyspalveluista, päihdepalveluista, työvoiman peruspalveluista, Oulun kaupungin eri hallintokunnista kuten liikuntatoimesta, sekä kolmannen sektorin taholta esim. asukastuvista ja Hyvän mielen talosta. Hankekuvaus: Oulun kaupunki on mukana luomassa kansallista pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon mallia yhteistyössä Stakesin ja 17 muun Suomen kunnan kanssa, jota voidaan hyödyntää Suomen kaikissa kunnissa, terveyskeskuksissa ja työvoimanpalvelukeskuksissa. Toteutusaika: Tavoitekuvaus: Hankekokonaisuuden tavoitteena on luoda pitkäaikaistyöttömille avoterveydenhuoltoon yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen kanssa moniammatillinen toimintamalli ja terveystarkastuskäytäntö, joilla edistetään pitkäaikaistyöttömien terveydentilan, toiminta- ja työkyvyn paranemista sekä työllistymisen edistymistä. Oulun kaupungin terveydenhuollossa on aloitettu yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen kanssa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten ja sosiaalilääketieteellisen verkoston pilotointi. Laajempi moniammatillinen toimintamalli jalkautetaan kaikille Oulun kaupungin terveysasemille, jolloin järjestetään henkilöstön koulutus eri ammattiryhmille moniammatillisen verkostotyön osaamisen lisäämiseksi. Odotettavat tulokset: Hankkeen päätuloksena on pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten ja moniammatillisen verkostotyön käyttöönotto kaikilla Oulun kaupungin terveysasemilla. Tuloksena on myös henkilöstön osaamisen lisääntyminen moniammatillisessa verkostotyössä. Hankkeen oletettuja vaikutuksia ovat työttömien terveydentilan ja hyvinvoinnin edistyminen, toiminta- ja työkyvyn parantuminen, työllistymisen edistyminen sekä syrjäytymisen väheneminen. Saavutetut tulokset: Hankkeen aikana luotiin pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoon toimintamalli, jossa olennaista ovat pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja moniammatillinen verkostotyö. Toimintamalli on jalkautettu kaikille Oulun kaupungin terveysasemille. Henkilöstölle järjestettiin koulutusta hankkeen aikana moniammatillisen verkostotyön osaamisen lisäämiseksi. Koulutuksessa pääkohderyhmänä olivat terveyskeskuslääkärit ja heidän kanssaan verkostoyhteistyössä 3

4 työskentelevät eri ammattiryhmät. Terveydenhoitajille järjestettiin perehdytyskoulutusta terveystarkastustoiminnan aloittamiseksi. Projektin vastuullinen johtaja: Keijo Koski terveysjohtaja Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Kirkkokatu 18 PL Oulun kaupunki keijo.koski(at)ouka.fi Raportoija ja yhteystiedot: Pirjo Nevalainen projektityöntekijä/terveydenhoitaja Kajaanintie 48 A, 4 A PL Oulun kaupunki pirjo.nevalainen(at)ouka.fi Projektin ohjausryhmä: terveysjohtaja Keijo Koski, pj (terveydenhuolto tilaaja) palvelujohtaja Tuula Tähtinen vpj (terveydenhuolto palvelun tuottaja) palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva (sosiaalityö) palvelukeskuspäällikkö Maija Hänninen (työvoiman palvelukeskus) projektikoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs kanslisti Mirja Kivelä projektityöntekijä Pirjo Nevalainen, siht. Projektiryhmä: palvelujohtaja Tuula Tähtinen, pj (terveydenhuollon tuotanto) palvelupäällikkö Raimo Ojanlatva (sosiaalityö) palvelukeskuspäällikkö Maija Hänninen (työvoiman palvelukeskus) sosiaaliohjaaja Marjukka Keränen (työvoiman palvelukeskus) palveluesimies Nina Tyvelä (työvoiman palvelukeskus) palveluesimies Inka Nenonen (mielenterveyspalvelut) palveluesimies Tuula Hursti (päihdepalvelut) erikoislääkäri Raija Kerätär (työvoimahallinto) fysiatriaylilääkäri Timo Pehkonen (lääkinnällinen kuntoutus) projektityöntekijä Pirjo Nevalainen, siht. 4

5 2 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET, KOHDERYHMÄ JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Valtaosa oululaisista voi hyvin. Hyvinvointi ei jakaudu vain tasaisesti vaan hyvinvoinnin puutteet kasautuvat yksilöille ja perheille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Syrjäytymisvaarassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, mielenterveysongelmista kärsivät sekä päihteitä runsaasti käyttävät väestöryhmät. Työttömien terveydenhuollon kehittämistyön perustana on Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia ja visio vuodelle 2011, mikä ohjaa sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja palvelutuotannon toimintaa. Palvelujärjestelmämme pystyy vastaamaan hyvin suurimman väestönosan tarpeisiin mutta erityisesti moniongelmaisten ja pitkittyneiden vaikeuksien kanssa elävien asiakkaiden auttaminen on muodostunut vaikeaksi tehtäväksi. Palvelujärjestelmältä huono-osaisuuden lievittäminen vaatii riskitekijöiden kokonaisvaltaista haltuunottoa, mikä edellyttää sektorirajat ja ammattiryhmät ylittävää työskentelyotetta. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien väestöryhmien elämäntilanteen kohentaminen edellyttää koko palvelujärjestelmältä heikkojen signaalien tunnistamista ja panostusta avainryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien ja mielenterveysongelmaisten ehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Painopiste asetetaan ongelmien varhaiseen tunnistamiseen. Oulun kaupungin työvoiman palvelukeskus aloitti toimintansa vuonna Kokemus on siellä osoittanut, että pitkäaikaistyöttömien joukossa on runsaasti sairaita, vajaassa hoidossa tai kokonaan hoidotta olevia asiakkaita. Hoidotta olevia sairauksia on paljastunut vasta kun on alettu tutkia syitä huonoon työ- ja toimintakykyyn. Käytäntö on lisäksi vahvistanut sen, että pitkäaikaistyöttömät käyttävät terveyspalveluja huomattavan vähän. Erityisen ongelmallista on ollut se, että pitkään hoitamattomana olleet kansansairaudet ovat usein ehtineet aiheuttaa vaikeasti hoidettavia ja pysyviä toimintakykyhaittoja. Moniongelmaisten pitkäaikaistyöttömien tukemisessa verkostoyhteistyö terveydenhuollon ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa on koettu tarpeelliseksi. Syksyllä 2006 aloitettiin kokeiluluonteisesti kahdella terveysasemalla (Tuira ja Rajakylä) sosiaalilääketieteellinen konsultaatiokäytäntö, jossa oli mahdollisuus monialaisesti toteuttaa verkostoyhteistyötä ongelmallisissa asiakastilanteissa. Käytännöstä saatujen hyvien kokemusten vuoksi toimintaa lähdettiin kehittämään pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektin avulla. Oulun kaupungin valtuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarvion 2007 ja suunnitelman , jossa sosiaali- ja terveystoimen alaisena tavoitteena on aloittaa pitkäaikaistyöttömien ennaltaehkäisevät terveystarkastukset. Tämä osoittaa, että Oulun kaupunki on toiminnassaan sitoutunut tähän kehittämistyöhön. 2.1 Projektin tavoitteet Projektin päätavoitteena oli kehittää toimintamalli pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksiin ja moniammatilliseen verkostotyöhön. Tavoitteeksi asetettiin toimintamallin jalkauttaminen kaikille Oulun kaupungin terveysasemille, joita oli yhteensä 8 kpl. Vuoden 2009 alusta Oulussa on 9 terveysasemaa johtuen Ylikiimingin ja Oulun välisestä kuntaliitoksesta. Jalkauttamisen jälkeen toiminnan laajempana tavoitteena on edistää pitkäaikaistyöttömien terveydentilaa, hyvinvointia, toiminta- ja työkykyä sekä työllistymistä. Lisäksi toiminnalla ennalta ehkäistään syrjäytymistä. 5

6 Projektin toisena tavoitteena oli järjestää koulutusta henkilökunnan tieto-taidon lisäämiseksi moniammatillisen verkostotyön osalta. Projektin tavoitteena oli myös osallistua osahankkeena Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimaan valtakunnalliseen hankkeeseen, missä tavoitteena on ollut hyödyntää Oulussa tehtävässä kehittämistyössä kehittämiskumppaneiden hyväksi koettuja toimintamalleja. Lisäksi osahankkeena pyrimme vaikuttamaan valtakunnallisen mallin luomiseen pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittämistyössä. 2.2 Projektin kohderyhmä Projektin pääkohderyhmänä olivat pitkäaikaistyöttömät. Tässä projektissa pitkäaikaistyöttömillä tarkoitetaan yli vuoden työttömänä olleita. Työvoiman palvelukeskuksen kanssa sovittiin yhdessä projektin alussa, että kaikille uusille työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille tarjotaan terveystarkastuksen mahdollisuutta. Lisäksi palkkatukityössä tai kuntouttavassa työtoiminnassa aloittaville TYP:n asiakkaille. Myös nuorten työpajalaisille kohdennettiin mahdollisuus käydä terveystarkastuksissa. Huhtikuussa 2008 terveystarkastuksen mahdollisuus laajennettiin kaikille oululaisille pitkäaikaistyöttömille jalkauttamisen yhteydessä. Projektin toisena kohderyhmänä olivat koulutuksen osalta terveyskeskuslääkärit ja heidän kanssaan verkostoyhteistyötä tekevät terveydenhoitajat, sosiaalityöntekijät, TYP:n työhallinnon virkailijat, mielenterveystyöntekijöitä, päihdetyöntekijöitä sekä Kelan vakuutusvirkailija. 2.3 Projektin toimintaympäristö Oulun kaupungissa on sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa tilaaja-tuottaja palvelukuntamalli. Sosiaali- ja terveyslautakunta tilaajana vastaa lakien ja asetusten mukaisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä kuntalaisille sekä vastaa asiakkaiden palveluiden saannista. Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon johtokunta vastaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta lakien, asetusten ja sopimusten mukaisesti. Terveydenhuollon palvelualue tuottaa oululaisille muun muassa lääkärien, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaanottopalvelut terveysasemilla, neuvolapalvelut, hammashoidon, opiskelijaterveydenhuollon, keskitettyä erikoislääkärin palvelua sekä lääkinnällistä kuntoutusta. Oulussa on yhdeksän terveysasemaa ja asiakkaita ottavat vastaan lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, ja lähihoitajat. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tekee kullakin terveysasemalla valitut 2 terveydenhoitajaa, joita on yhteensä 18. Terveydenhoitajat työskentelevät omassa työssään äitiys- ja lastenneuvoloissa, kouluterveydenhuollossa tai terveysasemien vastaanotoilla. Toimintatavassa on sovittu, että kullakin terveydenhoitajalla olisi mahdollisuus tehdä yksi pitkäaikaistyöttömän terveystarkastus viikossa. Oulussa on toiminut terveysasemilla väestövastuu omalääkärijärjestelmä, mutta syksyllä 2008 lisääntyvä lääkäripula edellytti työnantajalta, henkilökunnalta ja asiakkailta uudenlaista ajattelua, toiminnan kehittämistä ja muutosta. Avoterveydenhuollossa perustettiin terveysasemien tiimityömallin kehittämistyöryhmä, jonka tehtävänä oli Toimiva terveysasema-konseptin luominen. Lopputuloksena on syntynyt oululainen tiimityömalli, jossa yhden tiimin muodostaa terveysaseman koosta riippuen 5-9 lääkäri-hoitaja työparia sekä 2-3 terveyskeskusavustajaa. Työparityössä vastuu jakautuu osaamisen mukaan. Tiimityömallin käyttöön otolla on tavoitteena turvata laadukkaiden ja tarpeenmukaisten palvelujen hyvä saatavuus asiakkaille, parantaa hoitoon pääsyä, luoda Oulun kaupungin 6

7 avoterveydenhuollosta kiinnostava työpaikka sekä lääkäreille että hoitajille, selkiinnyttää henkilökunnan työn- ja vastuunjako koulutuksen antaman osaamisen mukaan sekä parantaa lääkäreiden ja hoitajien työn hallintaa. Mielenterveyspalveluiden palvelualue vastaa oululaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden avohoitopalveluista ja laitospalveluista. Mielenterveyspalvelujen palveluyksikkö sisältää ennaltaehkäisevää työtä, tukea kriisitilanteissa, psykiatrista erikoissairaanhoitoa sekä mielenterveyskuntoutusta, päihdepalveluja ja perheneuvolan palveluja. Vuoden 2009 keväällä aloittaa Oulun kaupungin terveysasemilla 4-5 psykiatrista erikoissairaanhoitajaa vastaanottotoiminnan. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista voidaan tarvittaessa jatkossa varata suoraan aika erikoissairaanhoitajan vastaanotolle psyykkisen tilan kartoitukseen. Sosiaalipalvelut -palvelualue koostuu sosiaalisesta ja taloudellisesta tuesta, lastensuojelusta ja päivätoiminta- ja asumispalveluista. Sosiaalisen- ja taloudellisen tuen vastuualueita ovat alle 65-vuotiaiden oululaisten toimeentulotuen myöntäminen, aikuis- ja perhesosiaalityö vammaispalvelu sekä maahanmuuttajien sosiaalipalvelut ja elatusturvaa koskevat asiat. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektissa aikuis- ja perhesosiaalityöstä on lähetetty asiakkaita terveysasemille terveystarkastuksiin. Sosiaalityön palveluohjausta on ollut mahdollista saada alle 25-vuotiaille oululaisille nuorille sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. Oulussa työvoiman palvelukeskuksen ovat perustaneet vuonna 2004 Oulun kaupunki, työvoimatoimisto ja kansaneläkelaitos. Palvelukeskuksessa oululaisia palvelevat sosiaalityöntekijät, sosiaalitoimen ohjaajat, työvoimaneuvojat ja -ohjaajat, psykologi, työhallinnon ostopalveluna asiantuntijalääkäri ja Kelan kuntoutuksen vakuutussihteeri. Työvoiman palvelukeskus on toiminut pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektissa pääyhteistyökumppanina pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallin luomisessa. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen Efficassa on viisi toisistaan erillistä, omaa tietokantaansa. Nämä ovat terveydenhuollon-, mielenterveystyön-, päihdehuollon-, perheneuvolan sekä asumis- ja päivätoimintojen tietokannat. Tietojärjestelmien omistajat ovat keskenään sopineet, että asiakkaan luvalla voidaan katsella tietokannasta toiseen asiakkaan lomakkeita. Lukuoikeus on lääkäreillä, vastaanoton, neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja perheterapeuteilla. Ns. AlueEffica on lisämahdollisuus vastaanottotyössä ja lupa on aina hoitosuhde- ja käyttäjäkohtainen. Kerran tehtyä lupaa ei tarvitse uusia ja se on voimassa hoitosuhteen ajan. Asiakas voi myös kieltää lupaa tarvitsevien lomakkeiden katselun. Tämä AlueEffica auttaa pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa niiden asiakkaiden hoidossa, joilla on hoitosuhde yhtäaikaisesti mielenterveystyössä ja/tai päihdetyössä. Oulu osallistuu vuosittain kaikkien suurten kaupunkien terveydenhuollon vastaanottopalvelun asiakastyytyväisyyskyselyyn. Viimeisin kysely toteutettiin Oulun terveysasemien asiakkaat ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kokonaisindeksillä mitattuna asiakastyytyväisyys on paremmalla tasolla Oulussa, Kuopiossa, Helsingissä ja Espoossa. 2.4 Oulun kaupungin väestöpohja, työttömyysaste ja sen kehitys Oulu tunnetaan yhteistyökykyisistä ja osaavista ihmisistä, kehittämisaktiivisuudesta, laadukkaista palveluista, monipuolisesta elinkeinorakenteesta ja vahvasta taloudesta. Mahdollisuudet opiskeluun, työhön, tutkimukseen ja kehitykseen ovat Oulussa erinomaiset. Oulu on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin kaupunki. Oulu on ollut jo usean vuoden ajan yksi Suomen nopeimmin kasvavista keskuksista. Oulu eroaa muista kaupungeista sen nuoren ikärakenteen vuoksi: muuttoliikenne tuo opiskelijoita ja töihin tulijoita, ja syntyvyys on 7

8 alueella ollut perinteisesti korkea. Oululaisten keski-ikä oli ,7 vuotta. Työikäisten osuus Oulun kokonaisväestöstä on 69,9 %. Valtaosalla hyvinvoinnin kokonaistilanne on hyvä, mutta väestöryhmien väliset sosioekonomiset erot ovat suuria. Keskeinen hyvinvointia eriyttävä tekijä liittyy työssä olemiseen ja työttömyyteen. Oululle ominaisia piirteitä ovat nuorisotyöttömyys ja työikäisten halu siirtyä eläkkeelle mahdollisimman varhaisessa elämänvaiheessa. Sydän- ja verisuonitaudit ovat oululaisille ominainen syy menetettyihin elinvuosiin. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen suurimpia syitä ovat mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitos tuli virallisesti voimaan Oulun asukasluku harppasi kuntaliitoksessa ylöspäin noin asukkaalla. Marraskuun tilastotiedon mukaan Oulussa oli asukasta ja Ylikiimingissä Yhteensä asukkaita on siis vuodenvaihteessa ollut Työvoiman määrä on kasvanut Oulun seutukunnassa ja Oulussa selvästi nopeammin kuin maassa keskimäärin, työttömyys on pysytellyt maan keskitasoa korkeammalla jo pitkään. Työ- ja elinkeinoministeriön tilaston mukaan vuonna 2008 työttömiä oli keskimäärin yhteensä kun vuonna 2007 työttömiä oli yhteensä eli 11,1 % työvoimasta. Pitkäaikaistyöttömiä oli vuonna 2008 keskimäärin 1410 eli 19,4 % työttömistä. Nuorten työttömien määrä on ollut Oulussa pitkään korkealla tasolla 19 %. Työ- ja elinkeinoministerin tilastojen mukaan vuonna 2008 Oulussa oli keskimäärin nuoria työttömiä 1366 nuorta eli 18,8 % työttömistä. Vertailuna Helsinki 1221 nuorta (6,7 % työttömistä), Tampere 1322 nuorta (12 % työttömistä), Turku 831 nuorta (10,6 % työttömistä), Espoo 457 nuorta (8,1 % työttömistä) ja Vantaa 597 nuorta (9,2 % työttömistä). Nuorten syrjäytymisvaaraa kuvaa myös se, että toimeentulotukiasiakkaista Oulussa noin 35 % on alle 25-vuotiaita. 8

9 3 OULUN KAUPUNGIN PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAMALLI 3.1 Toimintamallin kuvaus Asiakas itse, asiakkaan kanssa toimiva viranomainen tai 3. sektorin edustaja tunnistaa terveystarkastuksen tarpeellisuuden. Asiakas voi varata joko itse oma-aloitteisesti ajan terveystarkastukseen tai viranomaisen lähetteellä. Kun terveydenhoitajalle saapuu viranomaisen lähete terveystarkastukseen, terveydenhoitaja soittaa asiakkaalle terveystarkastusajan. Terveystarkastuksessa esiin nousseiden terveyden edistämiseen liittyvien asioiden perusteella terveydenhoitaja voi ohjata asiakkaan yksilö- tai ryhmäinterventioihin. Tällaisia ovat esimerkiksi matalan kynnyksen liikuntaryhmät, alkoholin käyttö on taitolaji -ryhmät, tupakasta vieroitusryhmät, diabeteksen ensitieto ryhmät, painonhallintaryhmät sekä depressiokoulu ryhmät. Kaikkien ryhmäinterventioiden osalta asiakkaalla on mahdollisuus saada myös yksilöohjausta terveysaseman vastaanotolla, ehkäisevässä päihdetyössä ja liikuntaneuvonnassa. Käytäntö on osoittanut, että noin puolet asiakkaista ohjataan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Lääkärille varataan vastaanottoaika, mikäli terveystarkastuksessa herää epäily sairaudesta tai asiakkaan oireet vaativat tarkempia lääkärin tutkimuksia ja jatkoselvittelyjä. Asiakkaan terveydentilaan vaikuttavien tekijöiden monikirjoisuus vaatii joskus moniammatillista näkemystä ja kokemusta. Mikäli asiakkaalla todetaan useita ongelmia, joihin tarvitaan 9

10 moniammatillista osaamista tai terveydenhoitajalla nousee huoli asiakkaan elämäntilanteesta, voidaan asiakkaan ja hänen läheisen/perheen kanssa lähteä hakemaan apua moniammatillisesta verkostosta ns. moniammatillisesta asiakastiimistä. Moniammatillisessa verkostossa mietitään yhdessä asiakkaan ja hänen läheisen kanssa asiakkaan palvelutarve ja sovitaan seurantavastuusta. Asiakastiimistä valitaan yksi henkilö, joka huolehtii asiakkaan jatkoajanvaraukset ja on yhteydessä asiakkaaseen huolehtien, että palvelu-, hoito-, kuntoutussuunnitelma tai muu suunnitelma etenee asiakkaan palveluprosessissa. Syvennetyn asiakaspalvelun jälkeen asiakas saa ratkaisun tai lopputuloksen esim. eläke, työllistyminen, koulutus, terveydentilan ja toimintakyvyn paraneminen. Ratkaisun tai lopputuloksen yhteydessä mietitään asiakkaan sen hetkinen palvelutarve. Esimerkiksi myönteisen eläkepäätöksen jälkeen asiakkuus työvoimatoimistossa loppuu, mutta terveyskeskuksessa asiakkuus jatkuu. Huomioitavaa on myös se seikka, että ratkaisu tai lopputulos ei aina ole myönteinen ja asiakkaan palautuminen alkupalveluihin on myös mahdollista. 3.2 Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksen lähete/palaute työvoiman palvelukeskuksen ja terveydenhuollon välillä Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa terveystarkastuksen lähete/palautteesta on sovittu hankkeen aikana työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Asiakas antaa tietojen siirtoon kirjallisen suostumuksensa TYP-suostumuksella. Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja kirjaa tarvittavat tiedot asiakkaasta lähetteeseen terveydenhoitajalle. Näitä tietoja ovat asiakkaan nimi, syntymäaika, puhelinnumero, osoite, tietoja siitä, mihin terveystarkastuksella halutaan selvitystä, lisäksi tietoa mikäli asiakas on aloittamassa kuntouttavassa työtoiminnassa tai palkkatuetussa työssä ja mitä aiempia tutkimuksia asiakkaalle on tehty työvoimahallinnon toimesta. Terveydenhoitajan on myös hyvä tietää, millaisia sosiaalityön tai työvoimahallinnon jatkosuunnitelmia asiakkaan kanssa on tehty. Asiakas ja terveydenhoitaja sopivat yhdessä tarvittavien tietojen siirtämisestä työvoiman palvelukeskukseen terveystarkastuksen jälkeen. Tällaisia tietoja voivat olla esimerkiksi tiedot sairauksista, mikäli näillä työhönsijoittumisen kannalta merkitystä, asiakkaan oma arvio työkyvystä ja terveydenhoitajan tekemä arvio soveltuvuudesta aloitettavaan työhön. Lisäksi palautteessa on hyvä mainita, mikäli terveydenhuollossa aloitetaan jatkotutkimuksia ja tehdään jatkoajanvarauksia. Palaute lähetetään työvoiman palvelukeskukseen asiakkaan omalle sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle. Asiakas voi myös kieltää terveydentilaan liittyvien tietojen lähettämisen, jolloin tietoja ei lähetetä eteenpäin. Tietojen siirtämiseen liittyvässä tiedottamisessa on tärkeää informoida asiakasta, että tietojen siirtäminen ei ole välttämätöntä ja mikäli asiakas haluaa tietoja siirrettävän, on tärkeää yksilöidä ne tiedot, joita siirretään. Asiakkaalta pyydetään kirjallinen suostumus tarvittavien tietojen siirtämiseen työvoiman palvelukeskukseen. Asiakkaalta on myös hyvä tiedustella, mikä hänen kannalta on oleellista tietoa, mitä tietoja hän haluaa siirrettävän lähettävälle taholle. Lähete/palaute kaavake on tärkeä apuväline, jotta terveystarkastus ei jää irralliseksi toimenpiteeksi, joka ei johda mihinkään työvoiman palvelukeskuksessa. Yleensä asiakkaat ovat toivoneet, että terveydenhuollosta siirretään tarvittavat tiedot työvoiman palvelukeskukseen, jotta heidän asiansa etenisi eteenpäin ja terveyteen liittyvät seikat otettaisiin huomioon työllistymisen edellytyksiä kartoitettaessa. 10

11 Jatkohankkeen aikana työvoiman palvelukeskuksen ja terveydenhuollon välinen lähete/palaute käytäntö siirretään myös aikuis- ja perhesosiaalityön ja työvoimatoimiston toimintaympäristöön. Jatkohankkeen aikana selvitetään myös sähköinen tiedonsiirtokanava sosiaalityön ja terveydenhuollon Effica tietojärjestelmään. 3.3 Terveystarkastuksen ominaispiirteet ja menetelmät Useissa yhteyksissä on mainittu, että pitkäaikaistyöttömien terveydessä verrattuna työllisiin on todettuja pitkäaikaissairauksia enemmän. Pitkäaikaistyöttömän oma arvio työkyvystä on usein heikompi verrattuna työllisiin ja usko työkykyyn eläkkeeseen saakka on horjuva. Osalla työttömistä terveyskäyttäytyminen on riskialttiimpaa, terveyspalveluja käytetään vähemmän ja moniongelmaisuus on kasautunut. Edellä mainitut asiat ovat ominaispiirteitä pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten suhteen, jotka on otettava huomioon terveystarkastuksia suunniteltaessa. Pitkäaikaistyöttömän terveyden edistämisessä tulisi lisätä työttömän mahdollisuuksia oman terveyden hallintaan ja parantamiseen. Terveystarkastuksessa tärkeintä olisi herättää pitkäaikaistyöttömässä muutoshalukkuus oman terveyden edistämiselle. Muutoksen mahdollistamiseksi tärkeintä on ihmisen kohtaaminen, kunnioitus ja tasavertaisuus. Ratkaisukeskeisessä vuorovaikutuksessa terveystarkastuksessa pitkäaikaistyötöntä kannustetaan ottamaan omat voimavaransa käyttöön ja löytämään omat terveysriskinsä. Lähtökohtana on, että asiakkaan omia tarpeita ja toiveita kunnioitetaan ja annetaan työttömälle tilaa näiden tarpeiden esittämiselle. Keskustelun apuna voidaan käyttää erilaisia kyselylomakkeita tilanteen ja tarpeiden mukaan esim. työkykyindeksi, Audit-kaavake, diabeteksen riskitestikaavake, verkostokartta ja Beckin masennuksen oirekysely BDI. Mikäli asiakas toivoo elämässään johonkin kohtaan muutosta, terveydenhuollon tehtävänä on tukea asiakasta muutoksen aikaansaamiseksi. Tällöin on tärkeää, että jatkoajanvaraukset tehdään samalla vastaanottokäynnillä ja sovitaan seuraavasta kontrolliajasta sekä sen sisällöstä. Vuorovaikutuksessa tulee olla kannustava ilmapiiri ja työttömälle tulee antaa positiivista palautetta muutoksen jatkamisen suhteen. Terveyden edistämiseen ja elämäntapamuutokseen liittyvät oleellisena osana repsahdukset ja nämä on jatkossa käännettävä voimavaroiksi, ei kompastuskiviksi. Jo pienilläkin elämäntapamuutoksilla on terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Hankkeen aikana Oulussa toteutui yhteensä 200 pitkäaikaistyöttömän terveystarkastusta. Asiakkaat ohjautuivat terveystarkastuksiin työvoimatoimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, aikuis- ja perhesosiaalityöstä, nuorten työpajoilta sekä kolmannen sektorin taholta mm. työttömien yhdistyksestä. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukseen ohjaaminen ei ole vielä kaikilta osin juurtunut eri toimintaympäristöissä työntekijöiden normaaliin toimintaan. Esimerkiksi aikuis- ja perhesosiaalityössä terveystarkastus tullaan jatkohankkeen aikana ottamaan palvelusuunnitelmassa yhdeksi menetelmäksi asiakkaan auttamistyössä. Työ- ja elinkeinotoimiston rooli tulee jatkossa olemaan varsin suuri asiakkaiden ohjaamisessa terveystarkastuksiin. Oulun työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa palveluitaan Oulun seutukunnille. Kaikissa Oulun seutukunnissa ei ole vielä järjestetty pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia. 11

12 3.4 Moniammatillinen verkostotyö Oulun kaupungissa Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on sovittu yhteinen moniammatillisen verkostotyön aika joka kuukauden viimeinen tiistai klo Tämä tarkoittaa, että kaikkien sosiaali- ja terveysviraston työntekijöiden sekä muiden verkostoyhteistyössä sovittujen työntekijöiden ajat ovat käytettävissä ennalta sovittuna aikana verkostotyötä varten. Terveydenhuollossa lääkäreiden ja terveydenhoitajien ajanvarauskirjat ovat ohjelmoitu kyseisenä aikana verkostotyötä varten. Mikäli kutsua ei tule työntekijälle viikkoa aikaisemmin verkostoon, voi ajan muuttaa johonkin muuhun toimintaan esim. avata ajanvarauskirjalle vastaanottoaikoja. Yhteinen säännöllisesti toistuva moniammatillinen verkostotyöajankohta helpottaa verkostojen koolle kutsumista. Verkoston kutsuu koolle työntekijä, jolla herää huoli asiakkaan tilanteesta. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa kutsun verkostoon voi tehdä esimerkiksi sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, lääkäri, työvoimaohjaaja, päihdetyöntekijä, mielenterveystyöntekijä, terveydenhoitaja tai jokin muu taho. Verkostoon kutsutaan tarvittavat henkilöt riippuen asiakkaan elämäntilanteesta ja huolen aiheesta. Verkostossa voi olla mukana esimerkiksi asiakas ja hänen lähiomaisensa, lääkäri, työvoimaohjaaja, sosiaalityöntekijä, mielenterveystyöntekijä ja päihdetyöntekijä. Moniammatilliset verkostot eivät koske Oulun kaupungissa ainoastaan pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltoa vaan samaan aikaan voi kokoontua esimerkiksi lasten neuvolatyön asiakastiimi, jolloin jäseninä voivat olla perhe, joka tarvitsee erityistä tukea, perhetyöntekijä, lääkäri, terveydenhoitaja, perheneuvolan työntekijä ja sosiaalityöntekijä. Oulun kaupungissa on koulutettu Stakesin kanssa yhteistyössä verkostokonsultteja ohjaamaan verkoston kulkua. Tämä helpottaa verkoston koolle kutsujaa jättäytymällä puheenjohtajan roolista pois ja osallistumalla omalla asiantuntijuudella verkostoon, ja tuomalla oman huolen aiheensa asiakkaan tilanteesta moniammatilliseen verkostoon. Verkostokonsultin avulla voidaan moniammatillisessa verkostossa käsitellä vaikeitakin asioita tulevaisuuden muistelun avulla. Verkostokonsultin voi tilata tarvittaessa nimetyn verkostokoordinaattorin kautta. Verkostoyhteistyötä varten on pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollossa laadittu puhelinluettelo yhdyshenkilöistä, joiden kautta eri sektoreista voidaan työntekijät kutsua koolle. Verkostoissa kokoontuvat asiakkaan omat tutut työntekijät ja virkailijat. Moniammatillisessa verkostotyössä käytetään erillistä asiakkaan suostumuskaavaketta, jonka laatimisessa on hyödynnetty suostumusta kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä. 12

13 4 PROJEKTIN TOTEUTUS, HAASTEET JA RATKAISUT Terveydenhuollon pääyhteistyökumppanina toimi hankkeessa työvoiman palvelukeskus. Pilottivaiheessa tarjosimme terveystarkastuksen mahdollisuutta kaikille työvoiman palvelukeskuksen uusille asiakkaille sekä tukityössä ja kuntouttavassa työtoiminnassa aloittaville pitkäaikaistyöttömille. Pilotoinnin sovittiin jatkuvan toiminnan jalkauttamiseen asti eli huhtikuuhun Terveystarkastuksista sovittiin, että ne pilotoidaan keskitetysti yhdellä terveysasemalla. Vaikka toiminta keskitettiin pilotoinnissa yhdelle terveysasemalle, asiakkaat eivät kokeneet välimatkoja pitkiksi tai vaikeiksi. Terveydenhuollon ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa pilotoitiin moniammatillista verkostotyötä kahdella terveysasemalla. Asiakkaat ottivat työvoiman palvelukeskuksessa terveystarkastusmahdollisuuden positiivisena asiana vastaan. Lähes kaikki asiakkaat käyttivät terveystarkastusmahdollisuuden. Terveystarkastus tuotiin esille asiakkaalle, siten, että se on vapaaehtoista, ja sen käyttämättä jättämisestä ei tule mitään sanktioita. Ongelmaksi keskitetyssä toiminnassa muodostui lääkärin ajanvarausten tekeminen omalle terveysasemalle. Vaikkakin Effica- tietojärjestelmän ajanvarausohjelma toimii eri terveysasemien välillä, oli joskus hankala saada varattua lääkäriaika toisen terveysasemapiirin asiakkaalle. Hankkeen ensimmäisten 30 asiakkaan seurantatietoja kerätessä, selvisi, ettei yksikään asiakas, joka oli saanut tehtäväkseen varata omatoimisesti lääkäriajan omalle terveysasemalle, ollut ajanvarausta tehnyt 3 kuukauden sisällä. Kun toiminta jatkossa jalkautettiin omille terveysasemille, sovittiin, että terveydenhoitaja varaa terveydenhuollon jatkoajanvaraukset terveystarkastuskäynnin yhteydessä. Tiiviissä yhteistyössä terveydenhoitajan kanssa toimi pilotoinnin aikana työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja. Terveystarkastuksia tehdessään terveydenhoitaja törmäsi usein moniongelmaisten asiakkaiden palvelutarpeen epämääräisyyteen. Näissä tilanteissa terveydenhoitaja konsultoi työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaajaa, ja nämä vuoropuhelut selkeyttivät asiakkaan palveluprosessia. Tämä toimintatapa osoittautui terveydenhoitajan ja asiakkaan kannalta hyödylliseksi toiminnaksi. Toimintaa toivoisi kehitettävän edelleen ja jatkettavan ns. palveluohjauksena myös muiden kuin työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden kohdalla. Tällä hetkellä palveluohjausta saavat Oulun kaupungissa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat ja aikuis- ja perhesosiaalityössä alle 25-vuotiaat oululaiset. 4.1 Projektin järjestämät koulutukset Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektin toisena tavoitteena oli henkilöstön tieto-taidon lisääminen moniammatillisen verkostotyön osalta. Terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien perehdyttämiskoulutus nähtiin myös tärkeänä ennen terveystarkastusten aloittamista ja Oulussa koulutettiin yhteensä 18 terveydenhoitajaa tekemään pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia. Koulutusten suunnittelussa käytettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja työvoimahallinnon erikoislääkärin asiantuntijuutta hyväksi. Oulun seudun ammattikorkeakoulusta kaksi opiskelijaa teki opinnäytetyönä kyselytutkimuksen terveystarkastuksia aloittaville terveydenhoitajille ennen ja jälkeen koulutuksen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien osaamista tukea pitkäaikaistyöttömän elämänhallintaa ja löytää terveyttä yläpitäviä tekijöitä. Kyselyn vastausten perusteella terveydenhoitajat arvioivat osaamistaan enimmäkseen melko 13

14 hyväksi tai keskinkertaiseksi. Osaaminen lisääntyi saadun koulutuksen ja työkokemuksen jälkeen. Terveydenhoitajien perehdytyskoulutuksessa (8 tuntia) sisältö koostui kokemuksista pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista saadusta pilotista Oulun kaupungissa, toimintamalliin perehdyttämisestä, erityiskysymyksistä pitkäaikaistyöttömien terveyteen liittyvistä asioista, terveystarkastukseen liittyvä kirjaaminen/tilastointi, moniongelmaisen asiakkaan auttamismenetelmät sekä työkykyindeksikaavakkeen, huoliseulan, mikrospirometrian ja verkostokartan käyttöönotto työkaluksi omaan työhön. Terveydenhoitajien ja työhallinnon työntekijöille järjestettiin yhteinen iltapäiväseminaari, jossa käsiteltiin Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tekemää seurantatutkimusta, työvoiman palvelukeskuksen toimintaa ja aikuissosiaalityön toimintaa. Lisäksi terveydenhoitajat kävivät tutustumassa paikan päällä työvoiman palvelukeskuksen toimintaan. Syksyllä 2008 pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektissa koulutettiin 4 terveydenhoitajaa ja 2 sosiaaliohjaaja työpareiksi ohjaamaan depressiokoulua. Depressiokoulussa käytetään työkirjaa Koffert, Kuusi: Depressiokoulu, Opi masennuksen ehkäisy ja hoitotaitoja. Syksyn 2008 aikana toteutettiin yksi depressiokoulu ryhmäohjauksena. Ryhmään osallistui 5 pitkäaikaistyötöntä. Syksyn moniammatillisen verkostotyön koulutus järjestettiin kahtena päivänä niin, että ensimmäisestä koulutuspäivästä järjestettiin neljä samanlaista koulutuspäivää ja toisesta koulutuspäivästä kaksi samanlaista koulutuspäivää. Koulutuspäivien välille jätettiin kahden kuukauden pituinen välijakso, jona aikana oli mahdollista toteuttaa omassa toimintaympäristössä omien asiakkaiden kanssa moniammatillista verkostoyhteistyötä. Koulutuksen tavoitteena oli, että osallistuja tunnistaa moniongelmaisen pitkäaikaistyöttömän palvelutarpeen vastaanotolla, osaa ohjata asiakkaan moniammatillisen verkostotyön piiriin, harjoittelee moniongelmaisen pitkäaikaistyöttömän palvelutarpeen tunnistamista ja verkostoyhteistyötä, syventää tietojaan ja taitojaan verkostotyössä osana asiakaspalvelua sekä ottaa käyttöön moniammatillisen toimintamallin omaan toimintaympäristöönsä. Koulutuksen sisältöinä olivat sosioekonomiset terveyserot ja syrjäytyminen Oulun kaupungissa, Oulun kaupungin strategiset painopistealueet, moniongelmainen asiakas lääkärin vastaanotolla sekä moniammatillinen verkostotyö avuksi avoterveydenhuollon työyksiköihin. Koulutuksen asiantuntijoina toimivat terveysjohtaja Keijo Koski Oulun kaupungista, erikoislääkäri Raija Kerätär työvoimahallinnon asiantuntijalääkärinä ja erikoislääkäri Birgitta Alakare Länsi-Pohjan aluesairaalasta. Koulutuksessa käytettiin toiminnallista menetelmää moniammatillisen verkostotyön opettelussa. Oulun yliopisto hyväksyi koulutuskokonaisuudesta yhteensä 11 tuntia teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi erikoislääkäreiden koulutuksessa: fysiatria, psykiatria, terveydenhuolto, työterveyshuolto ja yleislääketiede. Koulutukseen osallistui yhteensä 32 terveyskeskuslääkäriä, mitä voidaan pitää hyvänä osallistujamääränä syksyn poikkeuksellisen vähäisessä lääkäritilanteessa. Kaikkiin koulutuspäiviin osallistui kiitettävästi moniammatillinen joukko työntekijöitä kaikista pitkäaikaistyöttömien verkostotyön ammattiryhmistä. Kaikkiaan koulutuspäiville osallistui yhteensä 88 osallistujaa. Koulutuskokonaisuudesta kerättiin kirjallinen palaute osallistujilta. Palaute saatiin 38 osallistujalta. Palautteessa kerättiin 7 eri väittämän kohdalta arvio asteikolla 1 heikko, 2 välttävä, 3 tyydyttävä, 4 hyvä ja 5 erinomainen (taulukko 1). Hajontaa ei tullut merkittävästi palautteessa 14

15 vaan väittämät asettuivat pääsääntöisesti 3 5 välille. Kahdessa palautteessa hajonta asettui 1 2 välille. Koulutuksen palaute 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Asioiden laajuus ja monipuolisuus Asioiden käytännönläheisyys Teeman ajankohtaisuus Koulutuksen käytännön hyöty työtehtäviini Koulutuksen vaikutus ammatilliseen osaamiseeni Koulutuspaikka ja tilat Kokonaisarvio koulutuksesta 0,0 Keskiarvo Taulukko1 4.2 Terveystarkastuksien seurantatietoja Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia tehtiin projektin aikana yhteensä 200. Liitteenä (liite 1) on esitetty 100 terveystarkastuksesta kerättyjä seurantatietoja. Taulukoissa on tietoa asiakkaiden ikärakenteesta, sukupuolesta, peruskoulutuksesta, diabeteksen riskistä (D2Dmittari), alkoholin käytön riskistä (audit-mittari), tupakoinnista, verenpaineesta, vyötärön ympärysmitasta, painoindeksistä, asiakkaan omasta työkyvyn arviosta (työkykyindeksi), psyykkisistä voimavaroista (työkykyindeksi) sekä terveystarkastuksen jatkosuunnitelmasta. Liitteeseen otin myös joitakin sukupuoleen liittyviä ristiintaulukointeja. 4.3 Projektin tulokset suhteessa tavoitteisiin Projektille asetettuihin tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä, sillä kaikki projektille asetetut tavoitteet saavutettiin huomioiden projektin haasteellisen kohderyhmän. Asiakkaiden osallisuus toiminnan kehittämisessä on ollut tärkeää, jotta haasteet on saatu toiminnasta lähtöisin konkreettisesti esille. Syksyn 2008 aikana Oulua kohdannut suuri lääkäripula asetti myös toiminnalle haasteita, sillä asiakkaiden jonotusajat lääkärin vastaanotolle olivat pitkät, mutta lain velvoittamassa hoitotakuuajassa pystyttiin kuitenkin toimimaan. Lisäksi terveydenhoitajien työpaineet muiden asiakasryhmien osalta lisääntyivät neuvola- ja kouluterveydenhuollossa sekä terveysasemien vastaanotoilla lääkäreiden vähyydestä johtuen. Haastavaa työtä oli terveyskeskuslääkäreiden kouluttaminen ja motivointi moniammatilliseen verkostotyöhön. Terveydenhuollossa lääkärit ovat tottuneet työskentelemään yksin auttaen asiakkaita omilla vastaanotoilla ja lähettämällä lähetteellä asiakkaita eteenpäin eri 15

16 viranomaisille. Koulutuksella oli suuri merkitys moniammatillisen verkostotyön jalkauttamisessa, sillä toisen koulutuspäivän aikana oli nähtävissä jo selvää kiinnostusta asiaan ja moniammatillisten verkostojen määrä lisääntyi koulutuspäivien jälkeen. Positiiviset kokemukset verkostoyhteistyöstä lisäävät halukkuutta tehdä moniammatillista verkostotyötä jatkossa omien moniongelmaisten asiakkaiden kanssa. Tarvittavan ja oleellisen Tiedon siirtämistä terveystarkastuksesta on pohdittu projektin eri vaiheessa. Irrallinen terveystarkastus ei juuri johda asiakkaan asioita sosiaalityön tai työhallinnon puolella eteenpäin vaan tarvitaan tiedon siirtoa. Tiedon siirtämiseen tarvitaan asiakkaan suostumus. Haasteena projektissa nousi erityisesti esille sähköinen tiedonsiirtokanava sosiaalityön ja terveydenhuollon välille. Jatkoprojektissa paneudutaan kehittämään sähköistä tiedonsiirtokanavaa paperisen lähete/palaute käytännön tilalle terveystarkastusten pilotointi Tuiran terveysasemalla moniammatillisen verkostotyön pilotointi ns. sosiaalilääketieteellisenä konsultaationa Tuiran ja Rajakylän terveysasemilla lähtien terveystarkastusten jalkauttaminen kaikille kaupungin terveysasemille lähtien pitkäaikaistyöttömien moniammatillisen verkostotyön jalkauttaminen kaikille kaupungin terveysasemille lähtien pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli pysyvä toiminta Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastukset ja moniammatillinen verkostotyö tuotteistettu omiksi palvelutuotteiksi, joita tilaaja tilaa palvelutuotannolta. 16

17 5 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen aikana Projektityöntekijä on kiertänyt pyydetyissä kohteissa kertomassa pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallista Oulun kaupungissa mm. työttömien yhdistyksessä YTYÄ:llä, aikuis- ja perhesosiaalityössä, Oulun KELA:n yhteistyötapaamisessa ja työvoiman palvelukeskuksessa järjestetyissä erilaisissa työryhmissä. Projektityöntekijä vieraili Raahessa, missä nähtiin tärkeänä aloittaa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoiminta. Oulussa on käynyt eri paikkakunnilta vierailijoita tutustumassa toimintamalliimme. Oulun alueen ympäristökunnista mainittakoon Yli-Ii ja Kiiminki, missä ollaan aloittamassa pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoimintaa. Projektityöntekijä on kertonut myös halukkaille kyselijöille puhelimitse ja sähköpostitse Oulun kaupungin toimintamallista. Oulun pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli on herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti ja asiasta on uutisoinut mm. YLE aamu-uutiset ja STT. Lisäksi eri paikkakuntien sanomalehdissä on uutisoitu Oulun pitkäaikaistyöttömien terveystarkastustoiminnasta. Projektityöntekijä ja työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja ovat osallistuneet Stakesin ja THL:n järjestämiin verkosto- ja seminaaripäiviin. Terve kunta päivillä Oulun pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamalli esitettiin moniammatillisesti 360- menetelmällä. Projektityöntekijä ja työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja kiersivät eri terveysasemien terveysasemapiirien meetingeissä tiedottaen terveydenhuollon henkilöstöä pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon toimintamallista ja työvoiman palvelukeskuksen toiminnasta. Elokuussa 2008 tiedottamista painotettiin henkilökunnalle moniammatillisen verkostotyön koulutuksesta. Tiedottaminen eri hallintokuntien välillä on osoittautunut haasteelliseksi toiminnaksi. Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa on yhteinen intratietojärjestelmä, mutta tiedottamiseen pelkästään intran välityksellä ei voi luottaa, sillä työyhteisöissä on työntekijöitä, joiden aktiivisuus intran käyttäjinä on vähäistä. Suullinen tiedottaminen on koettu hankkeessa kaikista tehokkaimmaksi keinoksi toimintamallin juurruttamistyössä eri hallintokuntiin. Vapaaehtoisjärjestöjen osuus tiedottamisessa on jäänyt vähäiseksi tämän hankkeen aikana. Tiedottamista on tapahtunut työttömien yhdistyksen (YTYÄ), asukastupien ja Hyvän mielen talon välityksellä. Jatkohankkeessa vapaaehtoisjärjestöjen välinen yhteistyö tulee korostumaan ja terveystarkastuksista tiedottamiseen tullaan panostamaan entistä enemmän 3. sektorin välityksellä. 17

18 6 TOIMINNAN JATKUVUUS Toiminnan jatkuvuus on riippuvainen asiakkaista ja terveydenhuollon painopistealueista. Sopimuksessaan terveydenhuollon tilaaja on tilannut palvelun tuotannolta pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia ja moniammatillista verkostotyötä vuodelle Tänä päivänä saamme kuulla runsaasti huolestuttavia talousuutisia. Maailmanlaajuinen laskusuhdanne näkyy jo meillä Suomessa ja kuntien verotulot tulevat vähentymään merkittävästi. Taloustilanteen vuoksi Oulun kaupungissa on valmisteilla toimenpideohjelma, jonka keskeisiä osa-alueita ovat mm. toiminnan kehittäminen ja tulevaisuuden menestyksen turvaaminen. Toivottavasti tulevina lamavuosina tämä toimintamalli pysyy rakenteissa, sillä työttömien määrä tulee lähivuosina ennusteiden mukaan nousemaan ja tälle toiminnalle tulee olemaan kysyntää. Ennaltaehkäisevillä toimilla ja varhaisella puuttumisella pystytään vähentämään yksilöiden ja perheiden ahdinkoa ja ongelmien vyyhtiytymistä niin, että alkavassa noususuhdanteessa meillä riittää hyvän työ- ja toimintakyvyn omaavia oululaisia työvoimatarpeen täyttämiseen. Vuonna 2008 Oulussa oli keskimäärin pitkäaikaistyötöntä ja vuonna 2008 tehtiin pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon projektissa yhteensä 147 terveystarkastusta eli 10 % oululaisista pitkäaikaistyöttömistä kävi terveystarkastuksessa. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota kuinka usein terveystarkastuksessa tulisi käydä työttömyyden pitkittyessä. Tässä asiassa ei voida varmaankaan vetää yhtenäistä päätöstä, että kaikki työttömät tarkastettaisiin esim. viiden vuoden välein vaan tärkeää on huomioida kunkin asiakkaan kohdalla yksilölliset terveyteen vaikuttavat riskitekijät. Joidenkin asiakkaiden kanssa voidaan sopia käynneistä jopa vuosittain terveydenhoitajan seurannassa. Uusien työntekijöiden perehdyttäminen toimintaan on tärkeää, sillä toiminta on Oulun kaupungin normaalia avoterveydenhuollon palvelutoimintaa. Perehdyttämisestä sovitaan jatkossa jatkohankkeen aikana, miten perehdyttäminen tullaan jatkohankkeen jälkeen järjestämään. Jatkohankkeen aikana projektityöntekijä ja työvoiman palvelukeskuksen sosiaaliohjaaja jatkavat perehdyttämistyötä terveydenhuollossa työnhakijoiden terveydenhuollon toimintamallin ja työvoiman palvelukeskuksen toiminnasta uusille työntekijöille. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hankkeen loppuvaiheessa yhteistyötä tiivistettiin aikuisja perhesosiaalityön kanssa. Työvoiman palvelukeskuksen kanssa hyväksi koettu yhteistyömalli tullaan jatkossa siirtämään jatkohankkeen aikana terveydenhuollon ja aikuissosiaalityön toimintaympäristöön. Aikuis- ja perhesosiaalityön asiakkaina ovat kaikista heikoimmassa asemassa olevat työttömät ja heidän auttamisessa terveydenhuollolla on myös tärkeä rooli, jotta saadaan seulottua ne asiakkaat terveydenhuollon piiriin, joilla terveydellisiä esteitä työ- ja toimintakyvyssä. Oletettavaa on, että heikoimmassa asemassa olevilla työttömillä on mielenterveys- ja päihdeongelmia enemmän kuin muilla työttömillä. Tulevaisuudessa lupaavana käytäntönä terveydenhuollossa voidaan pitää kaikkien terveydenhoitajien kouluttamista tunnistamaan omien asiakkaiden ja perheiden joukosta työttömiä. Työttömien asiakkaiden auttamisessa lähtökohtana voi olla terveystarkastus ja tämän jälkeen ohjaaminen oikean palvelun piiriin. Palvelu voi olla esimerkiksi työvoiman palvelukeskuksen asiakkuus ja sitä kautta aktivointitoimenpiteisiin. Tätä toimintaa tukee Matti Rimpelän hyvinvointineuvola ajatus, missä perheelle tehdään hyvinvointikartoitus. Hyvinvointineuvolassa tehdään jo ensimmäisillä käynneillä isälle ja äidille hyvinvointiarvio, jossa keskustellaan parisuhteesta, tulevasta vanhemmuudesta sekä selvitetään toimeentulon ja asumisen perusasiat ja läheistuen saatavuus sekä myös mielialaa ja 18

19 päihteiden käyttöä. Samalla arvioidaan mm sydäntautien ja diabeteksen riskitekijät. Arvioinnin päätteeksi sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Työttömällä vanhemmalla voi jatkotoimenpiteenä olla esim. työ- ja toimintakyvyn kartoitus terveystarkastuksen avulla ja jatkoohjaus kuntoutukseen, aktivoinnin piiriin tai moniammatilliseen verkostoon, missä yksilöllisesti suunnitellaan perheen tukitoimenpiteet. Oulun kaupunki on mukana kehittämistyössä työnhakijoiden terveydenhuollon jatkoprojektissa ajalla yhteistyössä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sekä 16 muun hankekunnan kanssa. Tavoitteena on jatkoprojektin aikana laajentaa kohderyhmää kaikkiin työnhakijoihin mukaan lukien pätkätyöttömät, määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat opiskelijat, jotka eivät kuulu opiskelijaterveydenhuollon piiriin. Kohderyhmän laajentuessa kaikkiin työttömiin voidaan terveystarkastusten avulla edistää kaikkien työnhakijoiden toiminta- ja työkykyä noususuhdannetta ajatellen. Jatkoprojektin aikana tullaan kouluttamaan lisää terveydenhoitajia toimintaan mukaan ja täydennyskoulutusta suunnitellaan yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Täydennyskoulutuksessa huomioidaan terveydenhoitajan normaali toimintaympäristö ja tärkeintä on oppia tunnistamaan omien asiakasperheiden ja lasten vanhempien joukosta syrjäytymisvaarassa olevat työttömät vanhemmat, joihin kohdennetaan tarpeen mukainen auttamistyö työelämään suuntaavana päämääränä. Oulun omahoitopalvelu otetaan käyttöön kilpailutuksen mukaisessa laajuudessa työnhakijoiden terveydenhuoltoon. Viranomaisyhteistyötä ja hyväksi koettua työvoiman palvelukeskuksen ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä siirretään ja kehitetään edelleen terveydenhuollon ja työ- ja elinkeinotoimiston sekä aikuis- ja perhesosiaalityön toimintaympäristöön. Jatkoprojektissa tehdään yhteistyötä Oulussa alkavan ESKO hankekokonaisuuden kanssa, jossa yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa työnhakijoiden terveydenhuollon käyttöön suunnitellaan erilaisia tuki- ja palvelupaletteja. Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon hanke toteutui noususuhdanne aikana, jolloin valtiovalta oli erityisen kiinnostunut syrjäytyneistä ja terveyserojen kaventamistyöstä. Hankkeen aikana luodut hyvät toimintamallit ja käytännöt vastaavat erinomaisella tavalla nyt kohtaamiimme lamavuosiin. Uskon, että näitä luotuja toimintamalleja voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä lisääntyvien työttömien ja sitä kautta syrjäytyneiden kuntalaisten hyväksi. 19

20 100 terveystarkastuksen otannalla koottuja tietoja Liite 1 Valid nainen mies Sukupuoli Cumulativ e Frequency Percent Valid Percent Percent 40 40,0 40,0 40, ,0 60,0 100, ,0 100,0 Koulutus Valid Missing kansa-/peruskoulu lukio/ y lioppilas ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulu yliopisto Sy stem Cumulativ e Frequency Percent Valid Percent Percent 38 38,0 38,4 38,4 6 6,0 6,1 44, ,0 52,5 97,0 2 2,0 2,0 99,0 1 1,0 1,0 100, ,0 100,0 1 1, ,0 Ikä (v) Valid Cumulativ e Frequency Percent Valid Percent Percent 24 24,0 24,0 24, ,0 26,0 50, ,0 26,0 76, ,0 24,0 100, ,0 100,0 Koulutus * Ikä (v) Crosstabulation Koulutus kansa-/peruskoulu lukio/ y lioppilas ammatillinen koulutus ammattikorkeakoulu yliopisto % within Ikä (v) % within Ikä (v) % within Ikä (v) % within Ikä (v) % within Ikä (v) % within Ikä (v) Ikä (v ) ,8% 23,1% 42,3% 41,7% 38,4% ,4% 3,8%,0% 4,2% 6,1% ,8% 65,4% 53,8% 54,2% 52,5% ,0% 3,8% 3,8%,0% 2,0% ,0% 3,8%,0%,0% 1,0% ,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 20

21 Valid Missing tupakoi ei tupakoi Sy stem Tupakointi Cumulativ e Frequency Percent Valid Percent Percent 53 53,0 55,2 55, ,0 44,8 100, ,0 100,0 4 4, ,0 Tupakointi * Sukupuoli Crosstabulation Tupakointi tupakoi ei tupakoi Sukupuoli nainen mies ,5% 66,7% 55,2% ,5% 33,3% 44,8% ,0% 100,0% 100,0% Verenpaine * Sukupuoli Crosstabulation Verenpaine normaali ty ydyttäv ä koholla Sukupuoli nainen mies ,2% 32,1% 44,1% ,5% 17,9% 16,1% ,3% 50,0% 39,8% ,0% 100,0% 100,0% Verenpaineen raja-arvoina olivat normaali alle 130/85, tyydyttävä /86-89, koholla yli 141/90 Diabetesriski pieni Diabetesriski * Sukupuoli Crosstabulation jonkin verran lisääntynyt kohtalainen suuri hyv in suuri Sukupuoli nainen mies ,1% 52,2% 44,6% ,4% 21,7% 31,1% ,3% 15,2% 14,9% ,6% 8,7% 6,8% ,6% 2,2% 2,7% ,0% 100,0% 100,0% Diabetesriskissä käytettiin mittarina D2D kaavaketta, jossa pieni riski alle 7 pistettä, jonkin verran lisääntynyt riski 7 11 pistettä, kohtalainen riski pistettä, suuri riski pistettä ja hyvin suuri riski yli 20 pistettä. 21

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä

Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Pitkäaikaistyöttömien toimintakyvyn arvioinnin toimintamalli Rovaniemellä Miia Palo Ylilääkäri, palvelupäällikkö Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vt palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Vastuutaho: Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, tilaaja-tiimi/terveydenhuolto.

Vastuutaho: Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, tilaaja-tiimi/terveydenhuolto. 1 Sisällys 1 HANKETIEDOT... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 4 1.3 Hankkeeseen kohdistuneet odotukset ja asenteet aloittamistyössä... 4 1.4 Hankkeen vaiheet... 5 1.5 Hankkeen

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon, Liite B 5 Kokkolan työvoiman palvelukeskus, Pietarsaaren toimipiste INTRO TOIMINTAKERTOMUS 2010 Toiminta Työvoiman Palvelukeskus Intro on Pietarsaaren seutukunnan kuntien: Pietarsaaren, Pederören, Luodon,

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti

KYKY. Kelan Kyky-hanke. Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti KYKY Kelan Kyky-hanke Asiakkaan kanssa - ajoissa ja aktiivisesti Hankkeen osat KYKY Kyky 1 Työkykyprosessi Työkykyneuvonta Sidosryhmätyö Kyky 2 Sairaan lapsen tai vammaisen prosessi Vammaisen henkilön

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa Riikka Hirvasniemi, TtM, projektipäällikkö Anne Rajala, th, projektityöntekijä Kehittämistyön tausta KASTE- ohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013

LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013. Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 LIIKU MIELI HYVÄKSI-SEMINAARI 27.8.2013 Täsmälääke-hanke LIIKETTÄ - hankkeen osahanke Lahdessa vuosina 2011-2013 Kehitetään ja toteutetaan terveysliikuntaryhmiä Mielenterveyskuntoutujille ja syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret VIRTA OULUNKAARI HANKE 1.4.2011 30.9.2013 OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana

Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Pitkäaikaistyöttömät terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen yhteisenä asiakkaana Outi Pohjola Ylilääkäri, avovastaanotto Terveyspalvelukeskus Eija Savelius-Koski vs palveluesimies Nuorten ja aikuisten palvelut

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo

Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan urasuuntapalvelut Janakkala Hämeenlinna Riihimäki Tampere Lahti Vantaa Espoo Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus PL 13, 14201 Turenki puh. (03) 685 21, www.kiipula.fi 1 Urasuuntapalvelut mitä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema

Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Hyvä Potku 2014-2015 Kaijonharjun terveysasema Työryhmä: ph Päivi Metso, Sinikka Tauriainen, sh Titta Pyttynen, Sari Pekkanen, Tarja Tiusanen, lääkäri Marianne Riekki, Marianne Rasi, Saara Kuula, Tuula

Lisätiedot

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa)

Työnimenä: Kanta-asiakkaat. Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Työnimenä: Kanta-asiakkaat Paljon terveyspalveluja käyttävien palvelujen kehittäminen Torniossa (kehittämisen taustaa) Asiakasnäkökulma Asiakkaalle tarjotaan yksilöllisesti laadittava hoitosuunnitelma

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Anna Sorro (10980) Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena / SSOS0206

Anna Sorro (10980) Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena / SSOS0206 TYÖIKÄISTEN MONIAMMATILLISEN KUNTOUKSEN KEHITTÄMINEN ROVANIEMELLÄ Työttömien terveyshankkeen hyvät käytännöt Anna Sorro (10980) Elämänvaiheiden murrokset ja sosiaaliset ongelmat sosiaalityön kohteena /

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki 12.4.2011 Mihin esitys perustuu? Kuntoutussäätiön tekemä tutkimus Vajaakuntoinen TE-toimiston asiakkaana

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot