Hyvinvointineuvola -toimintamalli Tampereella Hyvinvointipalvelut. Tampereen kaupunki. Julkaisuja 11/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointineuvola -toimintamalli Tampereella 2007. Hyvinvointipalvelut. Tampereen kaupunki. Julkaisuja 11/2007"

Transkriptio

1 Hyvinvointipalvelut Julkaisuja 11/2007 Hyvinvointineuvola -toimintamalli Tampereella 2007 Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö

2 TAMPEREEN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelut Kehittämisyksikkö Puutarhakatu 2 A PL TAMPERE Keskus (03) Tekijä/työryhmä KUVAILULEHTI DnoSOTE: 8044/411/2007 Perheneuvolan psykologi Riitta Kangaspunta ja neuvolapsykologi Merja Värri Julkaisun nimi HYVINVOINTINEUVOLA TOIMINTAMALLI TAMPEREELLA 2007 Julkaisija (tuotantoalue tai tuotantoyksikkö) Hyvinvointipalvelut/avopalvelut Sarjan nimi ja numero Hyvinvointipalvelujen julkaisuja 11/2007 ISSN-numero ISBN-numero Tiivistelmä Tampereen Hyvinvointineuvola - toimintamalli on kahdessa projektissa tehdyn kehitystyön tulos. Kehittäminen aloitettiin Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelän idean pohjalta Pirkanmaan mielenterveystyön hankkeen Peruspalvelutiimi projektissa vuosina Viimeisin näistä projekteista, Hyvinvointia neuvolasta, on ollut osa Sosiaali ja terveysministeriön rahoittamaa PERHE hanketta. Raportti on kuvaus toimintamallista sellaisena kuin se on vuonna Lisäksi se on kuvaus mallin kehittämisestä ja samalla myös Hyvinvointia neuvolasta projektin loppuraportti. Äitiys- ja lastenneuvolassa on viime aikoina pyritty entistä paremmin huomioimaan fyysisen terveyden lisäksi myös perheiden psykososiaalista hyvinvointia. Edelleen tällä alueella olevien pulmien havaitseminen ja asioihin puuttuminen helposti jäävät syrjään vähäisten resurssien ja totuttujen työkäytäntöjen vuoksi. Hyvinvointineuvola on tavallinen äitiys- ja lastenneuvola, jonka tehtävänä on tukea alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia. Lapsiperheiden ongelmia pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan niitä varhain. Tarvittavan tuen järjestämisessä neuvolassa on terveydenhoitajan ja lääkärin apuna moniammatillinen tiimi. Tiimin lisäksi neuvolan työvälineinä ovat perheen psykososiaalista tilannetta kartoittavat ja puheeksi ottamista helpottavat vanhempien lomakkeet, raskaudenaikainen kotikäynti sekä erilaiset vertaisryhmät. Pilottivaiheessa toimintamallin vaikuttavuudesta saatiin rohkaisevia kokemuksia ja tutkimustuloksia. Ne johtivat siihen, että Tampereella Hyvinvointineuvola -toimintamallin laajentaminen on osa sosiaali- ja terveyspalvelujensa strategiaa. Sen mukaan kaikki Tampereen äitiys- ja lastenneuvolat tulevat vuoteen 2011 mennessä toimimaan tämän toimintamallin mukaisesti. Avainsanat Lapsiperhe, hyvinvointineuvola, moniammatillisuus, tiimityö, varhainen tuki, puheeksi ottaminen, vertaistuki Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 10, alv 8 % sis.hintaan Syyskuu sivua Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut/kehittämisyksikkö PL 487, TAMPERE Käyntiosoite: Puutarhakatu 2 A Puhelin (03) Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus

3 HYVINVOINTINEUVOLA TOIMINTAMALLI TAMPEREELLA 2007 Esipuhe 1. Johdanto Hyvinvointineuvola -toimintamallin kehittämisen lähtökohdat Hyvinvointia neuvolasta projekti Toimintamallin kuvaus Moniammatillinen tiimi Tiimin kokoonpano ja rakenne Tiimin tehtävät Tiimiytyminen Perheen psykososiaalista tilannetta kartoittavat ja puheeksi ottamista helpottavat lomakkeet Raskaudenaikainen kotikäynti Vertaisryhmät perheiden tukena Toimintamallin ja sen käytännön toteutuksen arviointi Toimintamallin määrällinen laajeneminen Moniammatillisten tiimien muodostuminen Tiimityön käynnistyminen Kokemukset lomakkeiden käytöstä Kokemukset kotikäynneistä ja vertaisryhmistä Asiakkaiden kokemukset Hyvinvointineuvolasta Toimintamallin edellytykset Tiimin jäsenten ja esimiesten sitoutuminen Resurssien riittävyys Toimintamallin jatkuva kehittäminen Moniammatillinen johtaminen.... Lähteet Liitteet... Liite 1: Neuvolaesite... Liite 2: Lupa moniammatilliseen yhteistyöhön ja siihen liittyvien asiakastietojen luovuttamiseen... Liite 3: Palaverilomake... Liite 4: Perehdytyskoulutuksen ohjelma... Liite 5: Tiimisopimus... Liite 6: Vanhempien kyselylomake odotusaikana... Liite 7: Vanhempien kyselylomake, kun vauva on 2-3 kuukautta... Liite 8: Vanhempien kyselylomake, kun lapsi on 1-vuotias... Liite 9: Pisteytysohjeet vanhempien kyselylomakkeisiin

4 Esipuhe Tämä raportti kertoo Tampereen Hyvinvointineuvola toimintamallista sellaisena kuin se on vuonna Toimintamalli on vuosia kestäneen, kahdessa projektissa tehdyn kehitystyön tulos. Viimeinen näistä projekteista, Hyvinvointia neuvolasta, on ollut osa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaa PERHE hanketta. PERHE -hankkeen taustalla on valtioneuvoston periaatepäätös sosiaalialan tulevaisuuden turvaamisesta. Sen tavoitteena on kehittää perheiden tarpeisiin pohjaavaa ja perheiden keskinäistä vertaistukea vahvistavaa perhekeskustoimintaa. Perhekeskus on mainittu myös pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa, jonka mukaan lapsiperheiden palvelut kootaan perhekeskuksiksi. Perhekeskusajattelussa on siirrytty riskiperheajattelusta riskitilanteiden tunnistamisen ja tukemisen ajatteluun. Kohteena on potentiaalisesti koko lapsiperheväestö, ns. tavalliset perheet, joista voi tulla tietyissä olosuhteissa ongelmaperheitä. Tämän prosessin ennakointi ja ehkäisy on tärkeää tehdä peruspalveluissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (Kekkonen 2007). Näille periaatteille myös Hyvinvointineuvola toimintamalli perustuu. Tampereen osalta PERHE hanke Hyvinvointineuvola toimintamallin kehittämiseksi päättyi syyskuussa v Tässä vaiheessa toimintamallin rakenne oli vakiintunut, mutta toimintojen sisältöjen ja uusien toimintojen kehittäminen jatkuu edelleen. Projektien jälkeen toimintamalli ja sen kehittämistyö organisoituu kaupungin omaan palvelurakenteeseen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyömuodoksi. Raportti on Hyvinvointineuvola toimintamallin ja sen kehityksen kuvaus ja samalla Hyvinvointia neuvolasta projektin loppuraportti. Toivomme sen olevan apuna teille, jotka haluatte saada kokonaiskuvan Hyvinvointineuvola toimintamallista ja kenties soveltaa sen periaatteita ja työvälineitä omassa työssänne.

5 1. Johdanto Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kehittämistä suuntaavat valtakunnalliset linjaukset, joita on kirjattu mm. Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan, kansallisten terveydenhuollon ja sosiaalialan hankkeiden raportteihin, valtioneuvoston periaatepäätöksiin sekä neuvolasuosituksiin. Näiden mukaan palvelujärjestelmää ja peruspalveluja tulee kehittää lasten ja lapsiperheiden tarpeista lähtien, eri hallintokuntien välisellä yhteistyöllä. Linjauksissa korostetaan lasten hyvinvoinnin lisäämistä, terveyden edistämistä, ehkäisevää työtä ja vanhemmuuden tukemista. Lapsuuden tärkeät kiintymyssuhteet ja varhainen vuorovaikutus luovat pohjaa lapsen myöhemmälle kehitykselle, mielenterveydelle, kyvylle muodostaa läheisiä ihmissuhteita ja sitä kautta sosiaaliselle kehitykselle. Erityisesti neurobiologinen tutkimus on lisännyt tietoutta siitä, miten merkityksellisiä varhaislapsuuden tunnekokemukset ovat keskushermoston toiminnallisessa kehittymisessä (Mäntymaa, Tamminen 1999). Vanhemman ja vauvan välinen suhde alkaa rakentua jo raskausaikana vauvaan liittyvien mielikuvien kehittymisen myötä. Vanhemman psyykkinen hyvinvointi odotusaikana edistää kiintymyssuhteen rakentumista. Tuolloin vanhemmassa tapahtuu tärkeää valmentautumista vanhemmuuteen ja tulevaan elämänmuutokseen. Lapsiperhepalvelujen tehtävä on tukea tätä vanhemmaksi kasvamisen prosessia. Lisäksi on tarpeen herkästi huomata ja puuttua, jos vanhemman hyvinvoinnissa raskausaikana on ongelmia. Esimerkiksi äidin raskaudenaikaisella sekä masennuksella että ahdistuksella on selvää yhteyttä lapsen myöhempiin käyttäytymisongelmiin. Raskausaikana vanhemmat ovat yleensä motivoituneita käsittelemään oman elämänsä pulmia ja pyrkivät löytämään niihin ratkaisuja. Tuen ja hoidon tarjoaminen jo odottavalle vanhemmalle on hedelmällistä ja sillä voidaan parhaassa tapauksessa ehkäistä varhaisen vuorovaikutusongelmien syntymistä (Broden 2006). Vauvan syntymä muuttaa koko perheen vuorovaikutussuhteita ja tasapainoa. Lapsen ja vanhempien tarpeet pitää sovittaa yhteen ja perheen on löydettävä uusi arjen tasapaino. Myös parisuhde joutuu tässä muutostilanteessa koetukselle. Palvelujen tehtävänä on tunnistaa, miten vauvan ja vanhempien yhdessäolo kehittyy ja miten parisuhde voi, sekä tukea vanhempia tässä muutosprosessissa. Ongelmatilanteissa on tärkeää järjestää tarvittava apu jo varhaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat ovat paremmin hallittavissa ja vanhemmilla on vielä voimavaroja niiden ratkaisemiseen. 1

6 2. Hyvinvointineuvola -toimintamallin kehittämisen lähtökohdat Neuvolatyössä on viime aikoina pyritty huomioimaan entistä paremmin fyysisen terveyden lisäksi myös perheiden psykososiaalinen hyvinvointi. Edelleen sillä alueella olevien ongelmien huomioiminen tahtoo kuitenkin jäädä syrjään vähäisten resurssien ja totuttujen työkäytäntöjen vuoksi. Tuoreen väitöskirjan mukaan suurin osa masentuneista äideistä jää edelleen neuvolassa tunnistamatta (Kemppainen 2007). Valtakunnallisen neuvolatyön selvityksen mukaan joka toinen neuvolatyöntekijä arvioi käytettävissä olevan työajan riittämättömäksi erityistä tukea tarvitseville perheille (Hakulinen-Viitanen, Pelkonen & Haapakorva 2005). Myös määräaikaistarkastusten sisällöissä on kehittämisen varaa, jotta esimerkiksi pikkulasten psyykkisten häiriöiden seulonta neuvolassa toteutuisi paremmin (Borg 2006). Hyvinvointineuvola toimintamallilla on pyrkimys vastata entistä paremmin lapsiperheiden ajankohtaisiin tarpeisiin. Sen kehittäminen aloitettiin Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelän idean pohjalta Pirkanmaan mielenterveystyön hankkeen Peruspalvelutiimi-projektissa vuosina Tampere oli yksi pilottikunnista. Projektin tavoitteena oli luoda alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin tukemiseen, ongelmia ehkäisevään sekä varhaiseen ongelmien tunnistamiseen ja tarvittavan tuen järjestämiseen tähtäävä moniammatillinen toimintamalli. Tarkoituksena oli myös projektin jälkeen vakiinnuttaa työtapa kiinteäksi osaksi kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakennetta. Hyvinvointineuvola on tavallinen äitiys- ja lastenneuvola, jossa määräaikaistarkastusten lisäksi entistä suunnitelmallisemmin kiinnitetään huomiota asiakasperheen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Pyrkimyksenä on, että neuvola on koko perhettä, myös isiä varten. Pilottivaiheen aikana tehtiin kvantitatiivinen tutkimus Hyvinvointineuvolan merkityksestä vanhemmuuteen siirtymisessä. Sen tulosten perusteella voitiin päätellä, että varsin pienellä moniammatillisella panostuksella pystyttiin vaikuttamaan myönteisesti vanhempien masennusoireisiin, lapsen ja vanhempien vuorovaikutukseen ja pariskunnan ristiriitojen säätelytapoihin. ( Kangaspunta, Kilkku, Kaltiala-Heino, & Punamäki 2005) Rohkaisevat kokemukset ja tutkimustulokset johtivat siihen, että Tampere kirjasi Hyvinvointineuvola -toimintamallin laajentamisen osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujensa strategiaa. Sen mukaan kaikki Tampereen neuvolat tulevat vuoteen 2011 mennessä toimimaan tämän toimintamallin mukaisesti. 3. Hyvinvointia neuvolasta - projekti Vuosina Hyvinvointineuvola toimintamallin laajentamista ja jatkokehittelyä on tehty STM:n rahoittamassa Hyvinvointia neuvolasta projektissa, joka on osa Stakesin PERHE hanketta. Toimintamalli toteuttaa PERHE hankeen määrittelemiä perhekeskustoiminnan periaatteita: Jokaisessa perheessä on joskus lasten kasvatukseen, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen tai perhe- elämään muutoin liittyviä pulmatilanteita. Useinkaan näissä tilanteissa ei ole kyse varsinaisista ongelmista, vaan tavalliseen perhe-elämään liittyvistä arkisista asioista. Näissä tilanteissa keskustelu ja kokemusten vaihto toisten kanssa auttavat. Perhepalveluissa tarvitaan nykyistä enemmän tilaa perheiden itsensä esille ottamille asioille, kasvatuskysymyksille, arjen huolille ja keskusteluille. Ongelmia korostavasta ajattelutavasta on pyrittävä perheiden voimavaroja korostavaan tasavertaiseen kumppanuuteen. Toimijoiden haasteena ovat lapsen tai perheen elämän tavalliset taitekohdat, kuten lapsen syntymä, päivähoidon tai koulun aloitus. (PERHE- hanke, 2005/14) 2

7 Hyvinvointia neuvolasta -projektin tavoitteet 1. Vakiinnuttaa hyvinvointineuvola -toimintamalli vähitellen Tampereen äitiys- ja lastenneuvoloihin. 2. Tunnistaa jo raskausaikana ja pikkulapsivaiheessa lapsen tervettä psyykkistä ja sosiaalista kehitystä uhkaavia tekijöitä ja tukea niitä suojaavia tekijöitä. 3. Ehkäistä ja hoitaa varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia. Jatkossa projektin tavoitteiden toteutumista kuvataan osana Hyvinvointineuvola toimintamallia ja sen kehitystä. 4. Toimintamallin kuvaus Hyvinvointineuvola toimintamallissa lapsella ja hänen perheellään on sama terveydenhoitaja raskausajasta koulun aloittamiseen saakka. Terveydenhoitaja tekee siis niin sanottua yhdistettyä työtä. Hänellä on neuvolapiiri, jossa on n. 200 lasta ja synnytystä/ vuosi. Terveydenhoitajan pysyminen samana mahdollistaa perheiden hyvän tuntemisen, tuttuuden. Terveydenhoitajalta ja lääkäriltä vaaditaan hyvin herkkää kuuntelu- ja havainnointikykyä sen arvioimiseksi, miten vauvan ja vanhempien yhdessäolo kehittyy syntymän jälkeen. Luottamuksellisessa suhteessa ongelmien esille tuominen on luontevampaa sekä asiakkaalle että työntekijälle. Ongelmista on puhuttava heti, kun niitä ilmenee. Hyvinvointineuvola toimintamalliin sisältyy sosiaali- ja terveyspalvelujen kiinteä ja säännöllinen yhteistyö. Kahdella neuvolalla on yhteinen moniammatillinen tiimi. Perheen tueksi ei entiseen tapaan ongelmatilanteissa koota vaihtelevia asiantuntijoita, vaan neuvolassa on pysyvä moniammatillinen tiimi, erilaisten osaajien joukko, jota tiimin jäsenten on mahdollisuus konsultoida ja jota asiakasperheiden on pulmatilanteissaan mahdollisuus tavata. Lapsen ja perheen ongelmien tunnistaminen palveluissa ei vielä riitä, vaan tarvitaan myös keinoja ja välineitä siihen, että ongelmat otetaan puheeksi vanhempien kanssa. Tähän hyvinvointineuvolassa käytetään apuna vanhemmille eri ajankohtina annettavia, perheen psykososiaalista tilannetta kartoittavia ja puheeksi ottamista helpottavia lomakkeita. Toimintamallissa kotikäynti nähdään tärkeänä työvälineenä. Tavoitteena on, että synnytyksen jälkeisen kotikäynnin lisäksi neuvolassa toteutettaisiin myös raskaudenaikaisia kotikäyntejä. Neuvola tavoittaa lähes poikkeuksetta alueensa kaikki odottavat vanhemmat ja pikkulapsiperheet. Perhekohtaisten käyntien lisäksi neuvola voi olla taho, joka mahdollistaa samassa elämäntilanteessa olevien perheiden tapaamisia erilaisissa vertaisryhmissä. Näissä perheet voivat tutustua toisiinsa, vaihtaa kokemuksiaan, oppia toinen toisiltaan ja laajentaa sosiaalisia verkostojaan. Hyvinvointineuvola toimintamallin moniammatillista tiimiä ja malliin kuuluvia työvälineitä käsitellään seuraavissa luvuissa yksityiskohtaisemmin Moniammatillinen tiimi Tukea tarvitsevien perheiden ongelmat ovat usein monimuotoisia ja tuen järjestämiseksi tarvitaan terveyden, mielenterveyden ja sosiaalialan ammattilaisten yhteistyötä. Moniammatillinen yhteistyö on tarpeen myös ennaltaehkäisevässä työssä ja varhaisessa auttami- 3

8 sessa. Sitä tarvitaan myös, kun liikutaan huolen harmaalla vyöhykkeellä, jossa ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä ja mitä siitä seuraa (Arnkil, Erikson & Arnkil 2002). Hyvinvointineuvolassa terveydenhoitaja ja lääkäri eivät yksin ole vastuussa neuvola-asiakkaiden tukemisesta, vaan vastuu jakautuu neuvolan moniammatilliselle tiimille Tiimin kokoonpano ja rakenne Sosiaali- ja terveyspalvelujen esimiehet nimeävät tiimiin jäsenet. Tiimi kokoontuu neuvolassa kahden viikon välein noin puolitoista tuntia kerrallaan. Moniammatillinen tiimi sosiaalityöntekijä, 2 perhetyöntekijää, psykologi Neuvola 1 Terveydenhoitaja lääkäri Neuvola 2 Penen työntekijä Päivähoito Terveydenhoitaja Kuva 1. Moniammatillisen tiimin rakenne Moniammatillisessa tiimissä on kaksi terveydenhoitajaa. Jos lääkärit tekevät joko äitiys- tai lastenneuvolaa, tiimin vakinaisena jäsenenä on heistä lastenneuvolaa tekevä. Terveydenhuollon edustajana tiimissä on myös neuvolapsykologi. Sosiaalityöntekijä tekee alueella lapsiperhetyötä (lastensuojelu) ja perhetyöntekijät ovat entisellä kodinhoitajanimikkeellä olleita, kodeissa työskenteleviä ammattilaisia. Keskimäärin joka toiseen tiimikokoukseen osallistuu myös perheneuvolan työntekijä (psykologi, sosiaalityöntekijä tai lastenpsykiatri) sekä tarvittaessa päivähoidon edustaja. Mikäli tilanne vaatii, tiimiin voidaan kutsua myös muita toimijoita, kuten esim. vanhemman oma mielenterveystoimiston työntekijä. Hyvinvointineuvolalla on luonnollisesti käytössään kaikki kaupungin perhepalveluverkostoon kuuluvien erityistyöntekijöiden palvelut (puhe-, toiminta-, fysio- ja ravitsemusterapeutit, keskusäitiysneuvola ja keskuslastenneuvola). Tiimin jäsenistä aina yksi vuorollaan on nimetty tiimin vetäjäksi. Tiimin vetäjä hoitaa yhteydenpidon tiimin jäseniin ja hän kokoaa tiimin kokoontumista varten käsiteltävät asiat. Tiimi pitää kokouksistaan omaa muistiota. Asiakastiedostoihin kirjataan vain asiakkaan hoidon kannalta tärkeät, yhteisesti sovitut asiat. Tiimin jäsenet tilastoivat osallistumisensa hyvinvointineuvolatiimin kokouksiin. 4

9 Tiimin tehtävät Tiimi toimii neljällä tasolla: a) Tiimi työntekijöiden konsultatiivisena yhteistyöfoorumina terveydenhoitaja terveydenhoitaja lääkäri perhetyöntekijä työongelma perhetyöntekijä sosiaalityöntekijä psykologi penen työntekijä Kuka tahansa tiimin jäsen voi tiimikokouksessa ottaa puheeksi asiakastapaamisissaan nousseita pulmia, jolloin tiimi toimii konsultatiivisena ja työnohjauksellisena paikkana. Se mahdollistaa työongelmien laajan ja syventävän pohdinnan muiden ammattilaisten kanssa. Terveydenhoitaja informoi asiakastaan tiimin olemassaolosta neuvolan ensikäynnillä ja pyytää alustavan luvan käyttää tiimiä oman työnsä tukena (liite 1). Kirjallinen lupa perheeltä pyydetään aina, kun perheen nimi ja henkilötiedot on tarpeen tuoda tiimissä esille (liite 2). b) Tiimi perheen kohtaajana tiimi/ osa tiimiä PERHE kutsuttuna esim. päivähoidon tai MTK:n edustaja Suurin osa neuvolan asiakasperheistä voi hyvin ja heille riittävät terveydenhoitajan ja lääkärin tapaamiset. Osalla perheitä on kuitenkin erityisen tuen tarve. Tuen tarve voi tulla esiin asiakastapaamisissa tai vanhemmille suunnatuista kyselylomakkeista. Tällaisessa tilanteessa kukin tiimin työntekijä voi tarjota asiakkaalleen mahdollisuutta tulla mukaan tiimitapaamiseen. Tapaamisessa perhe voi etsiessään ratkaisuja pulmiinsa saada käyttöönsä monen ammattilaisen ammattitaidon samanaikaisesti. Mukaan voidaan pyytää myös edustajia esimerkiksi päivähoidosta ja mielenterveyspalveluista. Tällaiseen sektorirajat ylittävään yhteistyöhön pyydetään perheeltä kirjallinen lupa (liite 2). Tapaamisessa etsitään yhdessä ratkaisuja, päätetään tarvittavista tukitoimista ja määritellään vastuut. Päätökset kirjataan palaverilomakkeeseen (liite 3) ja niihin on mahdollista palata seurantakäynneillä. Tällainen työskentely vaatii tiimiläisiltä kumppanuutta sekä konsultatiivista, refl ektiivistä ja voimavaraistavaa työotetta. 5

10 c) Tiimi osana palveluohjauskäytäntöä Tiimi voidaan nähdä myös osana palveluohjauskäytäntöä. Palvelujen porrasteisuus toteutuu, kun ennen asiakkaan ohjaamista perheneuvolaan, mielenterveystoimistoon tai erikoissairaanhoitoon, käytetään perustason yksittäisen työntekijän osaamisen lisäksi moniammatillisen tiimin voimavaroja ja vasta sen jälkeen harkitusti ja yhteistyössä ohjataan asiakasta eteenpäin. Hoitojakson päätyttyä vastuu palaa perustasolle, jossa tiimi voi jälleen olla perheen tilannetta seuraava ja sitä kannatteleva. d) Tiimi palvelujen kehittäjänä Käytännön asiakastyötä tekeville ammattilaisille alueen erityistarpeet avautuvat parhaiten. Niinpä moniammatillisessa tiimissä on myös mahdollista sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyönä kehittää asiakkaiden ja alueen tarpeista lähteviä uusia työmenetelmiä, mm. erilaisia vertaisryhmiä. Näissä yhteistyökumppaneina voi olla mm. päivähoito ja tulevaisuudessa toivottavasti entistä enemmän myös kolmas sektori. Päivähoidon edustajaksi on kuhunkin tiimiin nimetty yksi alueen päiväkodinjohtaja, joka kutsutaan mukaan, kun puheena on yhteinen kehittämistyö Tiimiytyminen Moniammatillisessa tiimityössä eletään eri toimintakulttuurien ja ammattikäytäntöjen rajapinnalla. Lisäksi tiimityö merkitsee siirtymistä yksilökeskeisestä ajattelusta ryhmäkeskeisyyteen ja ryhmän edun asettamista oman edun edelle (Salomäki 2002). Siksi siihen sisältyy monenlaisia jännitteitä, varovaisuutta, pelkoja sekä eriasteista vastarintaa. Ei ole helppoa tuoda omaa työtä ja työtapoja muille näkyväksi ja oma ammatillinen riittävyyskin saattaa arveluttaa. Tiimistä ei kuitenkaan tule toimivaa, mikäli jokainen ei tuo omaa panostaan yhteisen tavoitteen toteuttamiseen. Hyvinvointineuvolassa vastuu asiakkaista jakautuu kaikille tiimin jäsenille. Näin yhteistyö vaatii henkilökohtaista sitoutumista, uudenlaisia valmiuksia ja kykyä muutokseen. Tiimityön aloittaminen vaatii myös kykyä sietää epävarmuutta. On hyväksyttävä, etteivät asiat välttämättä etene nopeasti, vaan uuden työtavan omaksuminen ja sisäänajo vaatii aikaa. Hyvinvointineuvolan toimintamalliin siirtymistä helpotetaan yhteisellä kouluttautumisella. Uudet tiimit käyvät läpi perehdytyskoulutuksen, joka koostuu yhteisistä luentomuotoisista iltapäivistä ja tiimiytymistä tukevista tapaamisista (liite 4). Yhteisissä iltapäivissä tehdään toimintamallia tutuksi pohtimalla ehkäisevän mielenterveystyön, varhaisen ongelmien tunnistamisen ja varhaisen auttamisen asiasisältöjä sekä peruspalvelujen roolia niiden toteuttamisessa. Tiimikohtaisissa ryhmätöissä laaditaan kirjalliset tiimisopimukset ja tiimin toiminnan tavoitteet (liite 5). Ohjatuissa tiimiytymispalavereissa puolestaan pyritään edistämään ryhmäytymistä ja poistamaan sen esteitä. Alussa on tärkeää tutustua toinen toisiinsa ja kunkin työn sisältöön. Hyvä on myös miettiä työn perustana olevia arvoja ja työntekijä- asiakassuhdetta. Tiimiytyminen on prosessi, joka lähtee liikkeelle tiimin jäsenten nimeämisestä ja yhteisestä kouluttautumisesta. Pidemmän ajan tavoitteena on, että tiimiin syntyy luova ja vapautunut ilmapiiri, tiimiläisillä on yhteiset pelisäännöt, ja tiimi pystyy keskittymään asiasisältöihin ja toimintansa kehittämiseen. 6

11 4.2. Perheen psykososiaalista tilannetta kartoittavat ja puheeksi ottamista helpottavat lomakkeet Neuvolan terveydenhoitajat ovat saaneet varhaisen vuorovaikutuksen koulutuksessa välineitä psykososiaalisten näkökulmien huomioimiseen (Puura, Tamminen, Mäntymaa, Virta & Turunen 2001). Valmiudet tunnistaa varhaisen vuorovaikutuksen ongelmia ovat parantuneet, mutta puutteita koetaan taidoissa tunnistaa perheen sosiaalisia ongelmia ja kriisejä kuten parisuhde- ja päihdeongelmia sekä perheväkivaltaa (Heimo 2002). Ongelmien tunnistamisen lisäksi tarvitaan keinoja ja välineitä siihen, että ongelmat otetaan neuvolassa puheeksi. Työvälineeksi tähän on kehitetty vanhemmille annettavat kyselylomakkeet (Kangaspunta, Kilkku, Kaltiala-Heino & Punamäki 2005). Lomakkeet auttavat vanhempia hahmottamaan omaa tilannettaan, tunnistamaan perheen voimavarat, riskitekijät ja mahdolliset ongelmat sekä ennakoimaan lapsen syntymän jälkeistä arkea. Ne toimivat sekä pariskunnan keskustelun aktivoijina että huolen mittareina. Lomakkeet on kehitetty yhteistyössä tutkijoiden kanssa. Ne perustuvat tutkimuksissa esiin tulleisiin riskitekijöihin ja niiden kartoitusta varten luotuihin mittareihin. Terveydenhoitajien työn tueksi lomakkeille on olemassa oma pisteytysohjeensa, jossa on kuvattu mm. riskipistemääriä eri aihealueille. Lomakkeisiin on tehty pieniä muutoksia ja selvennyksiä niistä saadun palautteen pohjalta. Tällaista jatkokehittelyä tullaan jatkossakin tekemään. Lomakkeet on viimeksi päivitetty syyskuussa (liitteet 6, 7, 8, 9) Vanhemmille tarkoitetut kyselylomakkeet on kohdennettu vaiheisiin, jolloin perheessä tapahtuu paljon muutoksia ja jolloin vanhemman ja lapsen välinen suhde rakentuu. Lomakkeet annetaan kaikille vanhemmille, erikseen äidille ja isälle, raskausaikana, vauvan ollessa 2-3 kuukautta ja lapsen täyttäessä yksi vuotta. Raskausajan lomake annetaan vanhemmille noin raskausviikolla ja lomakkeiden pohjalta käydään keskustelu vanhempien ja terveydenhoitajan kesken noin raskausviikolla. Tavoitteena on, ettei lomakkeiden pohjalta käytävä keskustelu siirry kovin myöhäiseen ajankohtaan, jotta ennen vauvan syntymää ehditään paneutua mahdollisiin ongelmakohtiin, jotka voivat tulla lomakkeiden myötä esille. Lomakkeet toimivat interventiona pysäyttämällä vanhemmat pohtimaan sen hetkistä elämäntilannettaan ja keskustelemaan vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä kumppaninsa kanssa. Kysymykset myös viestittävät vanhemmille, että neuvolassa voi puhua lapsen hyvinvoinnin lisäksi koko perheen psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Kun lomakkeet annetaan kaikille, vältetään asiakkaan leimaaminen mahdolliseksi ongelmaperheeksi. Lomakkeiden avulla terveydenhoitaja voi arvioida pulmien vakavuutta ja lääkärin tai moniammatillisen tiimin asiantuntemuksen tarvetta. Odotusajan ja 1-vuotiaan lapsen vanhemman lomakkeet ovat laajoja koko perheen hyvinvointia kartoittavia kyselyitä. Ne kartoittavat perheen sosiaalisia suhteita, vanhemman mielialaa, tapaa ratkaista ristiriitatilanteita puolison kanssa, perhettä kuormittavia ja stressaavia tekijöitä sekä taloudellista tilannetta. Odotusajan lomakkeessa kysytään myös synnytykseen liittyviä pelkoja ja mielikuvia tulevasta vauvasta. Syntymän jälkeisissä lomakkeissa tarkastellaan lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta. 2-3 kuukauden ikäisen vauvan vanhemmalle tarkoitettu kyselylomake on muita lomakkeita suppeampi ja se sisältää vain kysymykset vanhemman mielialasta ja vanhemman ja vauvan välisestä suhteesta. Lomakkeiden käyttö vaatii terveydenhoitajalta oman työn organisointia. Lomakkeet on muistettava antaa vanhemmille oikeassa ajankohdassa. Lomakkeita antaessaan terveydenhoitajan on hyvä samalla sopia purkukeskusteluaika, joka on tavallista käyntiä pidempi. 7

12 Keskimäärin purkukeskustelu vie aikaa tunnista puoleentoista tuntiin. Ajan sopiminen vaatii sovittelua, jotta molemmat vanhemmat voivat osallistua keskusteluun. Varhaisen vuorovaikutuksen koulutus on antanut valmiuksia tämän työmenetelmän käyttöön otossa. Lomakkeiden purkukeskustelussa esille nousseet, jatkon kannalta oleelliset huolet kirjataan asiakastietoihin, muuten lomakkeet keskustelun jälkeen hävitetään Raskaudenaikainen kotikäynti Sekä vanhemmat että terveydenhoitajat pitävät kotikäyntejä tarpeellisina. Ne auttavat työntekijää lähestymään perhettä heidän omassa elinympäristössään. Kotikäyntien merkitys korostuu perheiden ongelmien vaikeutuessa (Pelkonen, Löthman-Kilpeläinen 2000). Uusien neuvolasuositusten mukaan ensimmäinen kotikäynti tulisi sijoittaa odotusajan lopulle, ja myös isän tulisi siihen osallistua (Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille 2004). Hyvinvointineuvolan terveydenhoitaja tekee mahdollisuuksiensa puitteissa perinteisen synnytyksen jälkeisen kotikäynnin lisäksi kotikäynnin myös raskausaikana, varsinkin ensisynnyttäjille. Kotikäynti tehdään n raskausviikolla. Kotikäynnillä terveydenhoitaja tekee määräaikaistarkastuksen toimenpiteet, jotka liittyvät odottavan äidin ja sikiön terveydentilan seurantaan. Tämän lisäksi voidaan vanhempien kanssa pohtia kyselylomakkeiden esiin nostattamia asioita. Käytännössä kotikäynti merkitsee pidempää ajallista panostusta ja joustavuutta työajoissa, jotta isäkin saataisiin mukaan Vertaisryhmät perheiden tukena Hyvinvointineuvola toimintamallissa pyritään siihen, että perheillä olisi mahdollisuus saada vertaistukea. Vertaisryhmä on toisen samanlaisessa elämäntilanteessa olevan antamaa sosiaalista tukea, joka ei korvaa ammattilaisen antamaa apua. Vertaistuki toimii vanhemmuuden vahvistajana, arjen selviytymisen tukijana, käytännön avun kanavoijana ja elämänhallinnan edistäjänä (PERHE- hanke, 2005, 16). Jyväskylän seudun PERHE hankkeessa (Kemppainen 2007) vertaisryhmät on jaoteltu osallistumismahdollisuuksien mukaan avoimiin, kohdennettuihin avoimiin ja suljettuihin ryhmiin. Tällä hetkellä muissa Pohjoismaissa järjestetään erilaisia vanhempainkursseja, joiden tavoitteena on edistää lasten psyykkistä hyvinvointia. Ajatuksena on, että vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lastensa ja perheensä hyvinvoinnista, mutta he tarvitsevat tukea omaan vanhemmuuteensa. Tutkimusten mukaan vanhemmuuden tukeminen parantaa lasten psyykkistä terveyttä ja vaikutus on tehokkain lasten ollessa 2-3 -vuotiaita. Eräs vanhemmuuden tuen muoto on vanhempien kurssit, jotka keskittyvät vanhempien ja lasten yhteistoiminnan vahvistamiseen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen (Viitala 2007). Varsinkin ensimmäistä lastaan odottavat vanhemmat ovat yleensä hyvin motivoituneita miettimään nykyisyyttään, tulevaisuuttaan, parisuhdettaan ja tulevan vauvan tuomia elämänmuutoksia. Palvelujen näkökulmasta tämä on elämänvaihe, jossa on mahdollisuus saavuttaa lähes kaikki tulevat vanhemmat ja saada heidät pysähtymään ja luomaan pohjaa syntyvän perheen hyvinvoinnille. Perhevalmennus on yksi vakiintunut toiminta, jossa tähän pyritään. Tampereella ensimmäistä lastaan odottavilla pareilla on mahdollisuus kokoontua perhevalmennukseen neljä kertaa neuvolassa ja kaksi keskussairaalassa. Neuvolan valmennuskertojen sisältöinä ovat parisuhde, vanhemmuus, lapsivuodeaika ja vauvanhoito. Monissa neuvoloissa parisuhdekerran vetää seurakunnan työntekijä. Yhdellä kerralla terveydenhoi- 8

13 tajan työparina on ostopalveluna hankittu miestyöntekijä, joka tapaa tulevat isät omana ryhmänään kumppaneiden keskustellessa terveydenhoitajan kanssa. Perhevalmennuksen lisäksi Hyvinvointineuvolassa pyritään vertaistuen aktivoimiseen neljän ryhmäneuvolatapaamisen avulla. Terveydenhoitaja kutsuu vanhemmat yhteen, kun lapsi on 1-2 kk, 5-6 kk ja 10 kk vanha. Tapaamisten sisältöinä ovat synnytyskokemukset, imetys, vauvanhoitokokemukset, vauvan ajankohtainen kehitysvaihe- ja tehtävät, vuorovaikutus, turvallisuusriskit, ravinto ja päivähoitokysymykset. Ryhmäneuvolakäynnit korvaavat vastaavat määräaikaiset perhekohtaiset neuvolakäynnit. Perhevalmennuksen ja ryhmäneuvoloiden lisäksi neuvolalta kaivataan herkkyyttä vastata muihinkin vertaisryhmätarpeisiin. Tampereella avoimia vertaisryhmiä ylläpitävät sekä kaupunki että erilaiset 3. sektorin toimijat. Kaupungin päivähoito järjestää tällaista toimintaa leikkitoimintakeskuksissa ja kerhoissa. Toiminta on tarkoitettu kaikille päiväkoti-ikäisten lasten perheille. Toimintapisteitä on eri puolilla kaupunkia, jotta osallistumisen kynnys olisi mahdollisimman alhainen. Hyvinvointineuvoloissa on kokeiltu tai on alkamassa erilaisia ryhmiä: - Väestöliiton yhteistyönä toteuttamat odotus- ja vauvamusiikkiryhmät ovat lähteneet toiminnassaan varhaisen vuorovaikutuksen teoreettisesta viitekehyksestä. Musisoinnin ohella ryhmässä on ollut mahdollisuus myös kuulumisten vaihtoon, vertaisjakamiseen ja aihepiireittäin keskusteluun. - Äiti- vauva ryhmiä on kokeiltu terveydenhoitajien vetäminä. - Uniongelmaisten vauvojen vanhemmilla on joissakin neuvoloissa ollut mahdollisuus kokoontua kertaluontoisesti jakamaan kokemuksiaan ja saamaan vertaistukea. - Isä ryhmästä on saatu kokemusta yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. - Neuvolapsykologi on vetänyt kaksi suljettua ryhmää ensimmäistä lastaan odottaville äideille, joilla on ollut joko mielialaongelmaa, vaikeutta sopeutua raskauteen, pulmia elämäntilanteessa tai vaikeutta muodostaa mielikuvia vauvasta tai omasta äitiydestään. - Väestöliiton työntekijöiden voimin on vedetty kaksipäiväinen Bringing baby homekurssi vauvaa odottaville pareille ja alle 3kk:n ikäisten vauvojen vanhemmille. - Tuumasta toimeen projektin ja perheneuvolan yhteistyönä on koulutettu päivähoidon työntekijöitä vetämään Käsikynkkä ryhmiä. Näihin ryhmiin ohjataan lapsia ja vanhempia, joiden vuorovaikutus kaipaa tukea. Kynkkä kerhossa yhteisten leikkien ja tehtävien avulla vanhempia ohjataan antamaan lapselle ikään sopivaa huolenpitoa, hoivaa ja haasteita. Tavoitteena on, että vanhempi-lapsi pari nauttisi yhdessäolosta ja löytäisi siihen iloa ja leikkimielisyyttä. 5. Toimintamallin ja sen käytännön toteutuksen arviointi Uuteen toimintamalliin siirtyminen ja sen omaksuminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi. Se koskettaa tiimin työntekijöitä, heidän lähiesimiehiään sekä johtavassa asemassa olevia esimiehiä. Mallin moniammatillisuus ja -hallinnollisuus on tuonut siirtymiselle ja sen organisoinnille haasteita. Samaan aikaan kaupungissa on tapahtunut laaja organisaatiomuutos tilaaja-tuottaja -malliin siirtymisen johdosta. Tästä syystä vastuualueissa on tapahtunut isoja ja toiminnan kannalta merkittäviä muutoksia. Toimintamalliin siirtymistä on pyritty arvioimaan sekä työntekijöiden että esimiesten näkökulmasta. Tiimien jäsenille on lähetetty toimintaa koskevia kyselyjä ja vuosien 2006 lopussa ja 2007 alussa tiimejä haastateltiin heidän kokemuksistaan. Esimiesten palautteita on kerätty yhteisissä kokouksissa. Lisäksi Hyvinvointia neuvolasta -projektin aikana on aloitettu hy- 9

14 vinvointineuvola toimintamalliin kohdistuva laaja tutkimus Tampereen yliopiston kolmen laitoksen yhteistyönä. Osa tutkimuksesta tarkastelee asiakkaiden kokemuksia. Tästä meneillään olevasta tutkimuksesta on alustavaa, tutkijoilta saatua tietoa käytettävissä. Lisäksi käytössä on ollut pilotin aikana kerättyä tutkimustietoa (Kangaspunta, Kilkku, Kaltiala-Heino & Punamäki 2005). Tuolloin arvioitiin sekä työntekijöiden että asiakkaiden kokemuksia toimintamallista, moniammatillisen tiimin toimintaa sekä mallin vaikuttavuutta Toimintamallin määrällinen laajeneminen Tampereen kaupungissa on tavoitteena, että kaikki äitiys- ja lastenneuvolat tulevat siirtymään hyvinvointineuvola toimintamalliin vuoden 2011 loppuun mennessä. Toimintamallin kehittämisvaiheessa kaupunkiin perustettiin yksi hyvinvointineuvolatiimi, joka on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Toimintamallin laajenemisvaihe alkoi vuonna Lasten ja nuorten palveluohjelmaan on sisällytetty suunnitelmat hyvinvointineuvolatoiminnan asteittaisesta laajenemisesta ja siihen tarvittavista resursseista. Tampere on tähän asti pysynyt laajenemisen suhteen aikataulussa. Vuonna 2007 toiminnassa on 14 moniammatillista tiimiä, jotka kattavat yhteensä 31 neuvolapiiriä. Toimintamalli on käytössä noin 45 % neuvoloista. Vuoden 2008 tavoitteena on, että malli on käytössä 55 % neuvoloista Moniammatillisten tiimien muodostuminen Moniammatilliseen tiimiin kuuluu kaksi terveydenhoitajaa, lääkäri, sosiaalityöntekijä, kaksi perhetyöntekijää ja neuvolapsykologi, jotka kaikki työskentelevät samalla alueella. Näin tiimin jäsenille muodostuu yhteisiä asiakkuuksia. Lisäksi tiimiin osallistuu kerran kuukaudessa perheneuvolan työntekijä ja tarvittaessa alueella toimiva päiväkodin johtaja (katso tarkemmin luku ). Toimipisteissä, joissa työskentelee kolme terveydenhoitajaa, on päädytty kokoonpanoon, jossa kaikki kolme terveydenhoitajaa ovat samassa tiimissä. Hyvinvointineuvolan toimintamalli on alkuvaiheessa mielletty hyvin neuvolakeskeiseksi kehittämishankkeeksi. Vastaavasti myös tiimien muodostuminen on alkuvaiheessa lähtenyt pitkälti neuvolalähtöisesti. Uusia tiimejä on perustettu niihin neuvoloihin, joissa terveydenhoitajilla on ollut valmiutta tehdä yhdistettyä äitiys- ja lastenneuvolaa ja joissa on ollut soveltuvat huoneet ja tilat. Laajenemisen alkuvaiheessa sosiaalipalveluissa oli mallista selvästi vähemmän tietoa kuin neuvolapuolella. Erityisesti osa sosiaalityöntekijöistä koki perehdytyskoulutukseen tullessaan, että heidät on nimetty tehtävään, josta he eivät tiedä mitään. Terveys- ja sosiaalipalvelujen yhteiset neuvottelut toimintamallin laajenemisesta ovat osoittautuneet välttämättömiksi. Näissä neuvotteluissa on ollut tärkeä käydä yhteistä vuoropuhelua siitä, missä järjestyksessä millekin alueelle perustetaan seuraavat hyvinvointineuvolatiimit. Etukäteissuunnitelma on tärkeä, vaikka sen lopullinen toteutuma on riippuvainen saaduista resursseista. Lähiesimiehet käyvät alaistensa kanssa keskusteluja uusien tiimien perustamisesta ja valitsevat tiimeihin jäsenet. Laajenemisen myötä moniammatillisen tiimin toiminta on tullut henkilöstölle tutummaksi jo ennen tiimiin nimeämistä Tiimityön käynnistyminen Tiimityöhön vaikuttavat sekä kunkin työntekijän oma panos toimia tiimin jäsenenä että tiimin yhteinen työskentelyilmapiiri. Toiminnan käynnistymisessä voidaan nähdä kaksi rinnakkain kulkevaa prosessia, työntekijän henkilökohtainen prosessi ja tiimin yhteinen prosessi. Kumpikin prosessi vaatii oman aikansa. Perehdytyskoulutuksella on ollut positiivinen vaikutus tiimityön käynnistymiseen. Koulutuksessa tiimiläiset ovat tutustuneet henkilökohtaisellakin tasolla toinen toisiinsa ja toistensa 10

15 työhön ja työtapoihin. Tuttuus on helpottanut tiimiytymistä. Koulutuksessa tiimi yhdessä laati tiimisopimuksen, mihin sisältyi mm. tiimin vetäjän valinta ja tulevien tiimitapaamisten ajankohdan sopiminen. Tämä helpotti siirtymistä koulutusvaiheesta käytännön toteuttamisvaiheeseen. Tampereella toimintansa aloittaneet hyvinvointineuvolatiimit ovat lähes poikkeuksetta kokoontuneet säännöllisesti, mikä kertoo tiimien jäsenten sitoutuneisuudesta. Osa tiimeistä on käytännön syistä johtuen kokoontunut joka kolmas viikko eikä joka toinen viikko, mutta tällöin kokoontumisaika on ollut pidempi. Tiimiytymisen ja toiminnan käynnistymisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että kokoontumisia on alkuun riittävän tiheästi. Neuvolalähtöisyys on nähtävissä myös tiimityön käynnistymisessä. Suurimmassa osassa tiimejä vetäjäksi on alkuun nimetty terveydenhoitaja ja vasta toiminnan myötä vetäjiksi on nimetty myös muita jäseniä. Vastaavasti suurin osa käsitellyistä asiakasasioista on tullut terveydenhoitajien aloitteesta. Kuitenkin on nähtävissä, että toiminnan vakiinnuttua myös muut ammattiryhmät tuovat enenevässä määrin asiakasasioita tiimiin. Tiimityön käynnistymistä on selkeästi edistänyt se, että tiimin terveydenhoitaja on jo ajoissa perehtynyt sekä äitiysneuvola- että lastenneuvolatyöhön ja että neuvolapiirien rajat ovat ajoissa selvillä. Tämä on mahdollistanut terveydenhoitajan paneutumisen myös tiimityöhön. Tiimin jäsenten pysyvyys edistää tiimityön käynnistymistä. Jos heti tiimin alussa tapahtuu useita henkilövaihdoksia, tiimityö hidastuu selvästi. Ihanteellisinta on, että perehdytyskoulutukseen nimetään vakituisia työntekijöitä. Käytännön työssä on havaittu, että tiimityön vakiinnuttua tiimi kykenee kestämään, jos joku sen jäsenistä vaihtuu. Tällöin tiimin on huolehdittava uuden jäsenen tutustumisesta tiimiin, tiimin tavoitteisiin ja yhteisiin työskentelytapoihin. Uuden jäsenen on myös mahdollista osallistua seuraavan perehdytyskoulutuksen yhteiseen, teoreettiseen osuuteen. Tampereella eniten henkilövaihdoksia on tapahtunut sosiaalityöntekijöiden joukossa. Vuodenvaihteessa toteutetussa tiimien haastattelussa kävi ilmi, että jokainen toiminnassa oleva tiimi oli kyennyt käyttämään tiimiä yhteistyön ja keskinäisen konsultaation välineenä. Hyvin monesta tiimistä välittyi yhteenkuuluvuus ja me-henki. Tiimit erosivat sen suhteen, kuinka paljon ne olivat pyytäneet perheitä kokouksiinsa. Muutamassa tiimissä perheitä oli ollut hyvinkin usein, suurimmassa osassa tiimejä perheitä oli ollut harvakseltaan mukana, ja muutama tiimi ei vielä ollut päässyt tähän vaiheeseen lainkaan. Osassa tiimejä oli suunniteltu ja toteutettu vertaisryhmiä. Alueen palvelujen kehittäminen on tehtävä, johon tiimi pystyy pureutumaan vasta riittävän yhteisen työskentelyn jälkeen. Perheiden pulmat, joita tiimeissä oli käsitelty, olivat olleet pääasiassa vanhempien mielenterveysongelmia ja vanhemmuuden ongelmia. Tiimit olivat keskittyneet hyvin pienten lasten perheisiin ja odottaviin perheisiin. Tiimit itse arvioivat, että perheen aikuisten kohdalla kyse oli ollut enemmän korjaavasta työstä ja lasten kohdalla ennaltaehkäisevästä työstä. Kehityslinjana oli nähtävissä, että ensin tiimi työstää hyvin laaja-alaisia, työntekijässä ahdistustakin aiheuttavia ongelmia ja vasta vähitellen päästään enemmän ennaltaehkäisevään työhön. Työmuodon käynnistymisvaiheessa työntekijät kriittisemmin miettivät, mitä asioita ja pulmia he voivat tiimiin tuoda, mutta ajan myötä asioiden esiin ottaminen tulee helpommaksi. Käytännön toiminnan myötä osa tiimiläisistä on tuonut koulutustarpeenaan esille, että he kaipaisivat suoraa harjoittelua siitä, miten he tiiminä ottavat perheen vastaan. 11

16 5.4. Kokemukset lomakkeiden käytöstä Vanhemmille tarkoitetut lomakkeet ovat saaneet myönteistä palautetta sekä vanhemmilta että työntekijöiltä. Vanhemmat ovat olleet halukkaita vastaamaan lomakkeisiin ja käymään keskustelua niiden pohjalta terveydenhoitajan kanssa. Kieltäytymisiä on tapahtunut vain vähän ja mm. isien osallistuminen purkukeskusteluihin on ollut hyvää. Sillä, että terveydenhoitaja näkee lomakkeet itselleen tärkeinä työvälineinä, on vaikutusta siihen, miten luontevasti hän lomakkeet vanhemmille antaa ja miten vanhemmat ne ottavat vastaan. Lomakkeet ovat syventäneet keskustelua ja vuorovaikutusta, joka on jo syntynyt neuvolan terveydenhoitajan ja perheen välille. Lomakkeiden avulla erityisesti parisuhdeasiat nousevat paremmin keskusteluun. On myös vanhempia, joiden on helpompi lomakkeen avulla ilmaista pelkojaan ja huoliaan, ja joskus lomakkeiden kautta on tullut terveydenhoitajalle yllättävää tietoa, mikä on vaatinut jatkotoimenpiteitä. Pilotin aikana tehdyn haastattelututkimuksen mukaan asiakkaat pitivät lomakkeiden raskauden aikaisia aihepiirejä osuvina ja kattavina. Ne koettiin pariskunnan omiksi työvälineiksi, jotka aktivoivat puolisoiden välistä vuorovaikutusta. Lomakkeiden aihepiirit olivat pysähdyttäneet pohtimaan syvällisemmin asioita, joita ei muuten ehkä olisi tullut otetuksi puheeksi. Vastaaminen oli selkeyttänyt omia ajatuksia sekä antanut kokonaisvaltaisen kuvan omasta tilanteesta ja myös puolison ajatuksista. Lomakkeet nostattivat myös mielikuvia tulevista, lapsen syntymän jälkeisistä elämäntilanteista ja auttoivat ennakoimaan niiden vaatimia toimenpiteitä. Tilanteiden ennakointi ja jakaminen helpotti ja rauhoitti mieltä. (Kangaspunta, Kilkku, Kaltiala-Heino & Punamäki 2005) Lomakkeiden käyttö vaatii terveydenhoitajilta sekä ajallista, asenteellista että ammatillista valmiutta. Tästä syystä lomakkeiden käyttöönotossa on ollut sekä hitautta että valikointia. Osa terveydenhoitajista on kokenut, ettei heillä ole ollut riittävää aikaa tarvittaviin purkukeskusteluihin, jotka vaativat usein myös aikataulujärjestelyjä, jotta molemmat vanhemmat pääsisivät mukaan. Jos terveydenhoitajan aika on mennyt toisen sektorin opetteluun, ei hänellä ole ollut riittävästi resursseja paneutua lomakkeisiin. Osa terveydenhoitajista on kokenut kysymysten aihealueet itselleen vaativina, vaikka terveydenhoitajalla onkin tiimi taustatukenaan. Erityisesti keskustelu mahdollisista parisuhdeongelmista on koettu haasteelliseksi ja mm. tämä on nostanut kynnystä ottaa lomakkeet käyttöön. Varhaisen vuorovaikutuksen koulutus on antanut terveydenhoitajille valmiuksia lomakkeiden purkukeskusteluun. Jatkossa on mietittävä, tulisiko myös hyvinvointineuvolan perehdytyskoulutukseen sisältyä enemmän lomakkeiden pohjalta käytävään purkukeskusteluun liittyvää harjoittelua, jotta kynnys niiden käyttöön ottamiselle madaltuisi. Lisäksi koulutusta parisuhdeasioista on järjestettävä halukkaille. Lomakkeiden saaminen pysyväksi työvälineeksi edellyttää lähiesimiehen kannustusta ja seurantaa Kokemukset kotikäynneistä ja vertaisryhmistä Synnytyksenjälkeinen kotikäynti on vakiintunut neuvolakäytäntöön. Sen sijaan raskaudenaikainen kotikäynti nähdään edelleen enemmänkin harkinnanvaraisena työmuotona. Suurin osa hyvinvointineuvoloiden terveydenhoitajista ilmoitti käyttävänsä raskaudenaikaista kotikäyntiä vain, jos heillä oli jokin erityinen huoli perheestä. Kokemukset kotikäynneistä ovat positiivisia ja terveydenhoitajat näkevät kotikäynnin tärkeänä työmuotona. Syy vähäisiin raskaudenaikaisiin kotikäynteihin nähtiin ajanpuutteessa. Hyvinvointineuvolan asiakkaiden kyselyssä tuli esiin toive siitä, että kotikäyntejä tehtäisiin myös myöhemmin lapsen kasvaessa,koska terveydenhoitaja koettiin kykeneväksi arvioimaan sekä lapsen kehitystä että vanhemmuutta (Kangaspunta, Kilkku, Kaltiala-Heino & Punamäki 2005). 12

17 Kokemus on osoittanut, että perhevalmennukseen osallistutaan aktiivisesti. Tällä hetkellä ohjeistettu neljän kerran valmennus toteutuu kuitenkin hyvinvointineuvoloissa kirjavasti. Tapaamiskertoja on 2-4. Osassa parisuhdeosuuden vetää seurakunnan työntekijä, ja yhdellä kerralla isät voivat jakaantua omaksi ryhmäkseen neuvolan ulkopuolisen miestyöntekijän kanssa. Palaute isien mahdollisuudesta keskustella omana ryhmänään on ollut hyvin myönteistä. Parhaimmillaan perhevalmennus tukee tiedon jakamisen ohella pariskuntien verkostoitumista. Työntekijöiden ryhmänvetämistaidoista paljolti riippuu, miten hyvin tässä onnistutaan. Työntekijät kaipaavatkin siihen lisäkoulutusta. Joillekin asiakkaille seurakunnan työntekijän läsnäolo on este osallistua perhevalmennuksen parisuhdekertaan. Valmennuksen kokonaisuuden kehittäminen ja parisuhdekerran sisällön yhtenäistäminen ovatkin yksi tulevaisuuden yhteistyön haasteista. Käytännön työssä on tullut esiin tarve parisuhdeasioiden aktiivisempaan esille ottamiseen jo raskausaikana. Pariskunnat tarvitsevat lapsen odotuksen ja syntymän tuomassa elämän taitekohdassa välineitä ristiriitojen kohtaamiseen sekä äiti isä - vauva kolmiosuhteen ja vauvan psykologisten tarpeiden ennakointiin ja ymmärtämiseen. Toivottavasti tulevaisuudessa perhevalmennuksesta on mahdollisuus ohjata pareja Bringing baby home kurssien tapaisiin vanhempainkouluihin. Perhevalmennuksen lisäksi muut vertaisryhmät on koko Hyvinvointineuvola toimintamallin kehittämisen ajan nähty tärkeäksi toimintamuodoksi. Niiden ideointi, organisointi ja toteuttaminen työaikajärjestelyineen on kuitenkin osoittautunut jatkuvaksi haasteeksi. Haasteeksi on osoittautunut myös asiakkaiden motivointi. Kokemukset erilaisista ryhmistä ovat osoittaneet, miten hyödyllistä on yhteistyö kunnan ulkopuolisten eri toimijoiden kanssa. Neuvolan ei tarvitse järjestää ryhmiä yksin, vaan sen moniammatillinen tiimi voi olla ideoija ja koordinaattori, joka hankkii yhteistyökumppaneita, saattaa ryhmiä alkuun, motivoi asiakkaita osallistumaan ja mahdollistaa niiden toiminnan mm. tarjoamalla siihen tarvittavat tilat. Osa vertaisryhmistä voi toimia alueellisesti ja osa keskitetysti koko kaupungin alueella. Tulevaisuudessa yhä enemmän yhteistyökumppaneina tulevat olemaan 3. sektorin toimijat. Sekä äideille että isille järjestettyjen ryhmien kokemukset ovat olleet myönteisiä. Kokemukset ovat olleet myös hyvin samansuuntaisia kaikista ryhmistä. Oleellista on, että asia, jonka ympärille ryhmä kootaan, on osallistujille tärkeä ja ajankohtainen. Kuulumisten vaihto ja vertaisjakaminen on koettu erittäin hyvänä. Miesryhmät ovat tarjonneet miehille harvinaisemman tilaisuuden kuulluksi tulemiselle ja yhteiselle keskustelulle. Monelle tilanne on ollut ensimmäinen paikka pysähtyä miettimään lapsen syntymää, synnytyskokemuksia, omaa seksuaalisuutta ja parisuhdetta. Kokemus on osoittanut, että ryhmien kokoaminen on työlästä ja aikaa vievää. Tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja organisointikykyä. Projektin aikaiset ryhmät ovat lähteneet alkuun paljolti yhteistyökumppaneiden ja työntekijöiden intressien pohjalta. Tulevaisuudessa erilaisten ryhmien pitäisi olla pysyvä osa neuvolan ja yhteistyökumppaneiden yhteistyötä, ja työntekijöiden ja perheiden pitäisi löytää niistä helposti tietoa. 13

18 5.6. Asiakkaiden kokemukset hyvinvointineuvolasta Pilotin asiakashaastatteluissa nousi esiin terveydenhoitajan ja asiakkaan välisen suhteen tärkeys. Terveydenhoitaja koetaan ammattilaiseksi, jolta voi kysyä kaikkia mieltä askarruttavia asioita. Varsinkin lomakkeiden pohjalta käyty keskustelu kotikäynnillä tuntui hyvältä. Monet haastatelluista isistä pitivät molempien vanhempien osallistumista neuvolakäynneille itsestään selvänä, ja tällainen suhtautuminen heille oli välittynyt myös henkilökunnan taholta. Tervetulleeksi kokeminen ja huomioiminen raskausajasta lähtien mahdollistavat parisuhteen ja jaksamisen teemojen esille ottamisen. Neuvola tarjoaa isälle myös välineitä lapsen kehityksen seurantaan ja vinkkejä lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Rutiininomaisuus ja tietty kaava toiminnassa puolestaan johtaa siihen, ettei keskustelulle jää tarpeeksi aikaa. Asiakkaat kokivat hyväksi sen, että tiimin eri ammattilaiset keskustelevat keskenään, jotta asiakkaita voitaisiin palvella paremmin. Tiimiyhteistyön katsottiin varmistavan tiedonkulun ja mahdollistavan työntekijöiden tasa-arvoisen työskentelyn sekä mahdollistavan myös selkeän käsityksen syntymisen asiakkaalle siitä, ketkä hänen asioitaan hoitavat ja ovat niistä tietoisia. Moniammatillisen tiimin toiminta koettiin turvaverkkona, joka on käytettävissä, jos apua tarvitaan. Tärkeänä nähtiin, että apua saadaan nimenomaan tutusta neuvolasta. Puhelinnumerot, esitteet ym. konkreettiset tiedot tuntuivat tärkeiltä. Niille, joilla ei ollut omakohtaisia kokemuksia yhteistyöstä tiimin kanssa, ajatus useiden ammattilaisten tapaamisesta samassa tilaisuudessa tuntui vaativalta. Kuitenkin ajateltiin, että jos apua todella tarvitsisi, olisi neuvolan tiimin tapaaminen kuitenkin helpompaa kuin muihin palveluihin hakeutuminen. Kynnys muualle hakeutumiseen koettiin korkeammaksi. (Kangaspunta, Kilkku, Kaltiala-Heino & Punamäki 2005) Laajentamis- ja juurruttamisajan vaiheen tutkimuksesta on raportin kirjoitusvaiheessa saatavilla vasta alustavaa, tutkijoilta suoraan saatua tietoa. Tutkimuksessa tehtiin mm. kysely asiakastyytyväisyydestä neuvolapalveluja kohtaan sekä hyvinvointineuvolassa että perinteisessä neuvolassa. Asiakkaat (68) olivat saamiinsa neuvolapalveluihin tyytyväisiä. Varovaisesti arvioiden hyvinvointineuvola-asiakkaat olivat hieman positiivisempia arvioidessaan neuvolassa saamaansa kohtelua. Kriittisyyttä saamaansa kohtelua kohtaan oli hieman enemmän alle 30-vuotiailla ja miehillä. Avokysymysten vastauksista tuli esille, että kaikki vastaajat (24) pitivät hyvinvointineuvolan toimintamallia ja hoitosuhteen jatkuvuutta kannatettavana. Asiakkaat näkivät myönteisenä sen, että hoitosuhde jatkuu tuttuna ja luottamuksellisena. Samoja asioita ei tarvitse toistaa ja hoitosuhteen jatkuvuus mahdollistaa henkilökohtaisista ja aroista asioista puhumisen. Kolme vastaaja lisäsi, ettei luottamuksellinen ja hyvä suhde aina synny asiakkaan ja työntekijän välille ja silloin olisi armeliasta saada vaihtaa työntekijää. Vastauksissa ilmeni, että asiakkaat olivat olleet tyytyväisiä terveydenhoitajan ammattitaitoon. Lääkäreiden vaihtuvuudesta ja kokemuksen puutteesta tuli negatiivista palautetta. (Alustavat tutkimustiedot on saatu tutkija Pirjo Lindforsilta.) 6. Toimintamallin edellytykset Pitkällä tähtäimellä hyvinvointineuvola toimintamallin edellytyksenä on, että toimintamalli osoittautuu tulokselliseksi sekä asiakasperheiden että työntekijöiden kokemana. Toimintamallin pilottivaiheessa tutkittiin, tukiko hyvinvointineuvolan työtapa perheiden psykososiaalisia voimavaroja ja vähensikö se äitien ja isien mielenterveyden ongelmia. Tutkimus 14

19 kohdistui hyvinvointineuvolan työtapaa soveltavan ja vertailuneuvolan asiakkaisiin. Tutkimuksen perusteella hyvinvointineuvolassa pystyttiin vahvistamaan vanhempien rakentavia toimintatapoja parisuhteen ristiriitatilanteissa ja vähentämään sekä äitien että isien odotusaikana esiintynyttä masentuneisuutta. Hyvinvointineuvolassa onnistuttiin myös paremmin katkaisemaan vauvaan liittyvien negatiivisten mielikuvien jatkuminen odotusajasta vauvan syntymän jälkeiseen aikaan, millä katsotaan olevan hyvin suuri positiivinen vaikutus kiintymyssuhteen rakentumiselle. (Kangaspunta, Kilkku, Kaltiala-Heino & Punamäki 2005). Pilottineuvolan vaikuttavuustutkimuksesta saatiin siis erittäin rohkaisevat tulokset. Tulokset vaativat kuitenkin varmentamista, koska pilottitutkimus kohdistui vain yhteen hyvinvointineuvolaan ja yhteen vertailuneuvolaan, ja tutkimusotos jäi suppeaksi. Vuosina jatketaan ja laajennetaan tutkimusta hyvinvointineuvolan tehokkuudesta yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Yliopistolta mukana ovat psykologian, sosiaalipsykologian ja terveystieteen laitokset. Tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa tutkii mallin tuomaa muutosta työntekijän ja asiakkaan vuorovaikutukseen, asiakastyytyväisyyteen sekä tiimityön käynnistymistä ja ammattilaisten motivoituneisuutta. Toinen osa tutkimuksesta selvittelee toimintamallin vaikutusta mm. vanhempien mielenterveyteen sekä lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. (Lindfors, Peltonen, Punamäki & Ruusuvuori 2006) Tiimien työskentelytapa ja painotukset voivat vaihdella tiimeittäin jonkin verran johtuen mm. alueiden erilaisista tarpeista ja tiimin ammattilaisten erityisosaamisesta. Toisaalta mallin perusrakenne ja toimintakäytäntöjen on oltava riittävän yhtenäisiä, mikä samalla turvaa palvelujen tasalaatuisuuden Tiimin jäsenten ja esimiesten sitoutuminen Työntekijät elävät nykyisin jatkuvan muutoksen keskellä. Organisaatiomuutokset ovat arkipäivää. Asiakkaiden muuttuvat tarpeet luovat paineita työtapojen uudistamiseen ja vaikeutuvat asiakkuudet panevat jaksamisen lujille. Työntekijöiden uupuminen voi näkyä muutosvastarintana ja kehittämisväsymyksenä. Uuden toimintamallin omaksuminen ja käytännön asiakastyöhön juurruttaminen on siten pitkällinen prosessi. Tarvitaan sekä työntekijöiden että esimiesten sitoutumista, jotta strategiset tavoitteet toteutuisivat myös käytännön asiakastyössä. Toimintamallin olennainen edellytys on, että säännöllisesti kokoontuvat moniammatilliset tiimit työskentelevät sitoutuneesti tiimien tehtävien mukaisesti. Jokaisella tiimin jäsenellä on vaikutusta tiimin ilmapiiriin ja tiimin työskentelyyn. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen näkökulmasta on tärkeää, että terveydenhoitajat käyttävät vanhempien lomakkeita ohjeiden mukaisesti ja varaavat niiden pohjalta käytävään keskusteluun riittävästi aikaa. Avoin tiedottaminen ja keskustelu uudesta toimintamallista lisäävät työntekijöiden sitoutumista. Työntekijöillä tulee säilyä kokemus siitä, että he itse voivat kehittää työtään ja heidän kokemustaan arvostetaan myös kehitystyössä. Motivoitumisen kannalta on tärkeää, että tiimit tapaavat toinen toisiaan ja kuulevat toistensa kokemuksista ja kehittämisideoista. Uusien tiimiläisten on tärkeä saada kuulla käytännön kokemuksia jo aikaisemmin toimintamalliin siirtyneiltä. Sitoutumista lisää tarvittavan jatkokoulutuksen järjestäminen sekä tiimille että yksittäiselle työntekijälle. Johdon sitoutuminen on tuloksellisen toiminnan edellytys. Erityisesti tiimiläisten lähiesimiesten ymmärrys uudenlaista toimintaa kohtaan on tärkeää ja heijastuu tiimien työskentelyyn. Työntekijät tarvitsevat esimiehensä tukea ja kannattelua uusissa haasteissa. Kehityskeskustelut luovat mahdollisuuden pohtia yhdessä kokemuksia uusien työvälineiden käyttöön 15

20 otosta ja uudenlaisesta tavasta tehdä työtä. Esimiesten sitoutumista lisää se, että he ovat mukana toimintamallin kehittämis- ja seurantatyössä Resurssien riittävyys Moniammatillinen yhteistyö sitoo resursseja jokaiselta tiimin jäseneltä. Jo yksistään säännölliset tiimikokoukset vievät merkittävästi työaikaa. Lisäksi esimerkiksi terveydenhoitajan työaikaa vaaditaan lomakkeiden purkukeskusteluihin ja kotikäynteihin. Pitäytyminen terveydenhoitajan neuvolapiirin mitoituksessa on välttämätön edellytys sille, että terveydenhoitaja voi työskennellä toimintamallin mukaisesti. Hyvinvointineuvola toimintamallin perusajatuksena on, ettei toimintaa laajenneta uusiin neuvoloihin, jollei saada riittäviä määrällisiä resursseja. Tiedottaminen ja avoin keskustelu toimintamallista ovat osoittautuneet tärkeäksi. Poliitikkojen ja johtavien viranhaltijoiden ymmärrys neuvolatyön kehittämistä kohtaan on taannut sen, että tarvittavia resursseja on saatu ja Tampereen kaupunki on sitoutunut toimintamallin laajenemiseen. Toimintamallissa lisätään tietoisesti resursseja perustasolla tapahtuvaan, ennalta ehkäisevään, moniammatilliseen työhön. Taustalla on näkemys, että pidemmällä aikavälillä perustasolla tehty työ näkyy erityistason palvelujen tarpeen vähenemisenä myöhemmin tulevaisuudessa Toimintamallin jatkuva kehittäminen Kehitetty toimintamalli pysyy toimivana vain, jos sen toimintaa seurataan systemaattisesti, sen toimintaedellytyksistä huolehditaan ja sitä kehitetään. Mallin on voitava hioutua koko ajan muuttuvien tarpeiden, saadun palautteen, kokemusten ja tutkimustulosten myötä. Kehittämistyöhön osallistuvilla on oltava yhteinen näkemys, mihin moniammatillisella neuvolatyöllä pyritään. Kehittämistyötä on myös koordinoitava. Kiireessä helposti tingitään yhteistyöstä, ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta, joiden tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua. Tällä hetkellä kehittämistyötä tarvitaan erityisesti vanhempien parisuhteen tukemiseksi jo ennen vauvan syntymistä perheeseen. Henkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta siihen, miten parisuhdeasiat otetaan puheeksi. Lisäksi on kehitettävä vanhemmille tarkoitettua vertaistukitoimintaa. Parisuhdekurssi voisi olla kiinteästi osana perhevalmennusta, jolloin siihen liittyisi myös yhteisen vanhemmuuden pohdintaa. Lisäksi osa pariskunnista hyötyisi tiiviimmästä paneutumista parisuhteensa pulmakohtiin. Odotusaika olisi tällaiselle työskentelylle hedelmällistä aikaa ja se voitaisiin toteuttaa ryhmämuotoisesti. Tällä hetkellä pariterapiaa tarjoavat palvelut eivät ole joustavasti ja nopeasti odottavien pariskuntien käytettävissä ja palveluissa korostuu ongelmakeskeisyys. Kehittämistyötä tarvitaan myös isyyden vahvistamiseksi erityisesti niissä perheissä, joissa pariskunta päätyy eroon jo raskausaikana tai lapsen ollessa hyvin pieni. Kaupungin sisällä olisi tarvetta intensiivistä hoitoa tarjoavalle vauvaperheyksikölle. Tähän yksikköön ohjautuisivat ne vanhemmat, joiden psyykkinen oireilu alkaa jo raskausaikana. Yksikkö voisi tarjota riittävän tiiviin hoidon yhteistyössä aikuispsykiatrian kanssa. Hoito keskittyisi erityisesti vanhemmuuden kysymyksiin. Lisäksi yksikössä olisi erityisasiantuntemusta varhaisen vuorovaikutuksen arvioinnista ja hoidosta sekä resursseja tehdä kotikäyntejä vauvaperheisiin. Kyseinen yksikkö järjestäisi tarvittaessa pariterapiaa sekä odottaville että vauvaperheen vanhemmille heidän parisuhdeongelmiinsa. Tällaista vauvaperheiden tilanteeseen liittyvää erityisasiantuntemusta on kaupungin sisällä jo olemassa, mutta työntekjät 16

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Riitta Kangaspunta psykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja Hyvinvointineuvolan toimintaympäristö Stanley:

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa Kristiina Tirroniemi Lähtökohdat Perhevalmennuksen kehittäminen Napero hankkeessa Sairaanhoitaja (YAMK) tutkinto, terveyden edistämisen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset

Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Lasten elinympäristö ja vanhempien terveystottumukset Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 17.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Kuusi kymmenestä vanhemmasta koki, että perheellä ei ole

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot