OPISKELIJAOHJAUSTA TUKEVA JA KEHITTÄVÄ PALAUTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPISKELIJAOHJAUSTA TUKEVA JA KEHITTÄVÄ PALAUTE"

Transkriptio

1 Riitta Hirsikangas & Teija Mänttäri OPISKELIJAOHJAUSTA TUKEVA JA KEHITTÄVÄ PALAUTE Arviointilomakkeen kehittämistyö Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2006

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Riitta Hirsikangas ja Teija Mänttäri Nimeke Opiskelijaohjausta tukeva ja kehittävä palaute Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö on jatkoa keväällä vuonna 2006 sairaanhoitajakoulutuksen aikana tekemällemme opinnäytetyölle, jossa selvitimme terveysalan käytännön opiskelijaohjaajien ohjauksen osa-alueet. Ohjauksen tärkeiksi osa-alueiksi nousivat opiskelijoiden tavoitteiden huomioiminen, ohjaajan ohjaustapa, vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa sekä palautteen merkitys ohjauksessa. Menetelmänä käytimme ryhmähaastattelua ja induktiivista sisällönanalyysia. Haastatteluaineiston perusteella kehitimme opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen, jonka opiskelija täyttää harjoittelujakson päätteeksi ohjaajalleen. Suunnittelimme opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen sisällön osa-alueiden mukaisesti. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli syventää edellistä opinnäytetyötämme. Tarkoituksenamme oli selvittää, miten aikaisemmat tutkimustulokset tukevat edellisen opinnäytetyömme haastatteluissa esille nousseita asioita. Lisäksi halusimme selvittää, mitä muita opiskelijaohjauksen osa-alueita nousee tutkimuksista esille. Menetelmänä käytimme systemaattista kirjallisuuskatsausta sekä deduktiivista sisällönanalyysia. Tässä opinnäytetyössä olemme laajentaneet aikaisemmin kehittämäämme opiskelijaohjauksen arviointilomaketta tutkimuksista esiin nousseilla opiskelijaohjauksen osa-alueilla. Esille nousivat työyhteisön sekä arvioinnin merkitys oppimisessa. Toivomme, että opiskelijaohjauksen arviointilomake auttaa ohjaajaa kehittymään opiskelijaohjaajan tehtävässään ja sitä kautta mahdollistaa koko työyhteisön kehittymisen opiskelijoiden ohjauksessa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme tutkimusta siitä, kuinka terveysalan opiskelijat hahmottavat opiskelijaohjauksen osana tulevaa työtään. Lisäksi voitaisiin selvittää, millaisia tietoja ja taitoja tulisi opettaa terveydenhoito-oppilaitoksissa, että nykyiset opiskelijat näkisivät opiskelijaohjauksen laajemmin. Asiasanat (avainsanat) harjoittelu, ohjaus, oppimisympäristö, vuorovaikutus, työyhteisö, arviointi, palaute Sivumäärä Kieli URN 31 s. + liitt. 5 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Tuija Vänttinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Savonlinnan Perusterveydenhuollon kuntayhtymä

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Riitta Hirsikangas ja Teija Mänttäri Name of the bachelor's thesis Feedback which supports and develops nurses as training tutors Abstract Degree programme and option Degree programme in Nursing Public health nurse The theme of our diploma is continuation of our original work, which we started in 2006 during our nursing studies. The topics we have chosen were clarified during our practice placement at the hospital under the guidance of our practice tutors. The important fields of guidance included 1) students to reach their learning objectives during the training period, 2) training tutors, 3) approach to guiding the development of students' skills and learning and 4) also the quality of mutual feedback. The method we used was as a group interview and inductive content analysis. On the basis of the interview material we planned the content of the Evaluation form, which the student fills in at the end of the training period and which is given to his or her tutor. We planned the content of the Evaluation Form according to these topics. The purpose of this diploma work was to deepen the previous diploma work. It was our aim to clarify how the former test results support the findings from the interviews in the former diploma work. We also wanted to clarify what other important topics related to student guidance were indicated by the research results. The method we used was a systematic literature survey and deductive content analysis. In this diploma work we broadened the Evaluation Form, which we developed earlier using the topics which arose from the student guidance material. These included the importance of the working community and the evaluation of what was learned. We hope that the new Evaluation Form offers nurses the opportunity to improve themselves as training tutors and also develop their practice as tutors in the context of the whole working community. How the students of health care professions incorporate the student guidance as a part of their future practice could be the subject of further study. It could also be helpful to clarify what kind of knowledge and skills should be taught in the nursing schools, so that the students would be able to see the student guidance in a wider context. Subject headings, (keywords) practice/training, guidance, learning environment, development, work community, evaluation, feedback Pages Language URN 31 p. + appendixes 6 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Tuija Vänttinen Bachelor s thesis assigned by Savonlinnan Perusterveydenhuollon kuntayhtymä

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU HOITOTYÖSSÄ OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS OPISKELIJAOHJAUKSEN ARVIOINTILOMAKKEEN KEHITTÄMINEN Systemaattinen kirjallisuuskatsaus opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen kehittämisen lähtökohtana Sisällönanalyysi opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen kehittämisessä HAASTATTELUAINEISTON JA SYSTEMAATTISEN KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOSTEN VERTAILU Oppimisympäristön merkitys oppimisessa Opiskelijan tavoitteiden huomioiminen Ohjaajan ohjaustapa Vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa Palautteen merkitys oppimisessa Työyhteisön merkitys oppimisessa Arvioinnin merkitys oppimisessa OPISKELIJAOHJAUKSEN ARVIOINTILOMAKKEEN UUDELLEEN MUOTOILEMINEN Opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen koekäyttö OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS POHDINTA LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opiskelijoiden käytännön harjoittelujaksojen aikana oppimista ohjaavat tavallisesti harjoittelupaikkoina toimivien terveydenhuollon työyksiköiden työntekijät. Tehtävä on vaativa ja edellyttää sekä terveysalan työn että koulutuksen tavoitteiden tuntemusta. Opiskelijaohjaajan tulisi mielellään olla kokenut ammattilainen, jolla olisi kokemuksensa perusteella taitoa ohjata opiskelijaa käytännön työssä, arvioida tämän valmiuksia ja tavoitteita sekä suunnitella merkityksellisiä oppimiskokemuksia. Näin ei kuitenkaan aina käytännössä ole, vaan opiskelijaa saattaa ohjata henkilö, joka itsekin vasta noviisina opettelee ammattiaan. (Helin 2004, 1.) Harjoittelun ohjaukseen kuuluu yhtenä osa-alueena palautteen vastaanottaminen ja antaminen sekä palautteen vastaanottamiseen ja antamiseen oppiminen. Palautteen tulisi olla monipuolista, kehittävää, kannustavaa ja realistista. (Oinonen 2000, ) Teimme keväällä vuonna 2006 sairaanhoitajakoulutuksen aikana opinnäytetyön (Hirsikangas ym. 2006), jossa selvitimme mitkä ohjauksen osa-alueet ovat tärkeitä opiskelijaohjaajien mielestä. Tärkeiksi ohjauksen osa-alueiksi nousivat (1) opiskelijan tavoitteiden huomioiminen, (2) ohjaajan ohjaustapa, (3) vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa sekä (4) palautteen merkitys ohjauksessa. Haastatteluaineiston avulla kehitimme opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen, jonka opiskelija täyttää harjoittelujakson päätteeksi ohjaajalleen. Suunnittelimme arviointilomakkeen sisällön tärkeiksi nousseiden osa-alueiden mukaisesti. Menetelmänä käytimme ryhmähaastattelua sekä induktiivista sisällönanalyysia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli syventää edellistä opinnäytetyötämme lähestymällä aihetta deduktiivisesti. Tutustumme useisiin eri tutkimuksiin, jotka käsittelevät opiskelijaohjausta. Tarkoituksenamme on rikastuttaa aikaisempaa näkökulmaamme tutkimuksista esille nousseilla aihealueilla. Yhdistämällä haastatteluaineiston ja tutkimustiedon kehitämme aikaisempaa opiskelijaohjauksen arviointilomaketta.

6 2 KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU HOITOTYÖSSÄ 2 Käytännön harjoittelu voidaan määritellä oppilaitoksen ulkopuolella terveydenhuollon toimipisteissä tapahtuvaksi opiskelijan ohjatuksi työskentelyksi. Eräs harjoittelun ohjauksen keskeinen tarkoitus on oppimisen edistäminen. Oppiminen sisältää sekä opiskelijan että ohjaukseen osallistuvien oppimiskäsitykset ja ajatuksen siitä, että ohjaus perustuu opiskelijan yksilöllisten oppimisvalmiuksien tunnistamiseen. Tämä edellyttää sekä ohjaajalta että opiskelijalta suuntautumista yhdessä oppimiseen sekä pyrkimystä ymmärtää toisen ihmisen näkökulmia. (Helin 2004, 11.) Käytännön harjoittelua pidetään terveysalan koulutuksen ja ammatin oppimisen ytimenä. Se on keskeinen osa ammattiin kasvamista ja itsenäisen toimintavalmiuden saavuttamista. Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ohjatun harjoittelun kautta käytännön työhön ja oppii soveltamaan tietojaan ja taitojaan aidoissa tilanteissa. Opiskelijan tulee saavuttaa riittävät valmiudet tulevassa ammatissaan toimimiseen sekä kasvaa vastuulliseksi ammattilaiseksi. Harjoittelu toteutetaan käytännön työssä toimivien ammattilaisten ohjauksessa. (Helin 2004, 14.) Käytännön harjoittelussa ohjaaminen on välttämätöntä, jotta opiskelija voi saavuttaa ammatin edellyttämän pätevyyden sekä omaksua muuttuvan työelämän hallinnan. Ohjaajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus on tärkeä osa-alue ohjauksessa. Ohjauksen tulee tukea opiskelijan oppimis- ja kasvuprosessia, joka samalla mahdollistaa opiskelijan ammatillisen ja persoonallisen kehittymisen. Ohjauksen tavoitteena yksilötasolla on, että opiskelija tunnistaa kehittämistarpeitaan ja löytää uusia tapoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Molemminpuolinen kunnioitus ja keskinäinen luottamus ovat hyvän ohjaussuhteen lähtökohtia. (Henttonen ym. 2002, 18.) Opiskelijoiden ohjaus koetaan usein ongelmalliseksi. Andersin ja Wallisin (1999) mukaan ohjaajat kokevat, että heillä ei ole riittävästi tietoa ohjauksesta eivätkä he tunne menetelmiä, joilla ohjata opiskelijoita ja arvioida heidän ammatillista kasvuaan. (Jokinen ym. 2005, 17.) Jaroman (2000) mukaan sekä oppilaitos että työelämä ovat yhdessä vastuussa uusien osaavien työntekijöiden kouluttamisesta terveysalalle. Opettajan tehtävänä on varmis-

7 3 taa, että ohjatun harjoittelun harjoittelupaikkoina toimivat työyhteisöt tuntevat opiskelijoiden opetussuunnitelman, opetuksen tavoitteet sekä teoriaopetuksen sisällön. Tällöin opiskelijan on helpompi soveltaa teoriatietoa käytännön hoitotyön oppimiseen ohjaavan henkilökunnan tukemana. Oppilaitosten ja työelämän välinen asiantuntijavaihto edistäisi teoriaopetuksen ja ohjatussa harjoittelussa tapahtuvan ohjauksen ja oppimisen yhdistämistä. (Tanskanen 2005, 14.) Ohjattuun harjoitteluun, työelämän ohjaajan ohjausrooliin ja tehtäväalueeseen liittyy paljon sekavuutta. Ohjaajien valintakriteereitä ja täydennyskoulutustarpeita ei systemaattisesti tunnisteta ja monet ohjaajat kokevat riittämättömyyttä ohjaajina. (Meretoja ym. 2006, 10.) 3 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Sairaanhoitajaopinnoissamme kehitimme kirjallisen opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen, jonka avulla opiskelija voi halutessaan antaa ohjaajalleen kirjallista ja suullista palautetta saamastaan ohjauksesta. Aineiston keruumenetelmänä käytimme ryhmähaastattelua ja aineiston analyysimenetelmänä laadullista sisällönanalyysia. Arviointilomakkeen sisältö perustuu ainoastaan Savonlinnan keskussairaalan osasto 4A:n sairaanhoitajien haastatteluaineistoon. Ohjauksen tärkeiksi osa-alueiksi nousivat opiskelijoiden tavoitteiden huomioiminen, ohjaajan ohjaustapa, vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa sekä palautteen merkitys ohjauksessa. (Hirsikangas ym ) Olemme esitelleet opiskelijaohjauksen arviointilomaketta eri asiantuntijatahoille. Yhdessä käytännön työntekijöiden ja Savonlinnan alueen hoitotyön johtajien kanssa meille heräsi tarve ja mielenkiinto lähteä kehittämään opiskelijaohjauksen arviointilomaketta siten, että induktiivisen lähestymistavan lisäksi opiskelijan käytännön harjoittelua tarkasteltaisiin myös deduktiivisesti tutkimustulosten näkökulmasta.

8 4 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS 4 Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli täydentää edellistä induktiivisella menetelmällä tehtyä opinnäytetyötämme deduktiivisella lähestymistavalla. Tarkoituksenamme oli käyttää hyväksi aikaisempia tutkimustuloksia ja laajentaa kehittämäämme opiskelijaohjauksen arviointilomaketta tutkimuksista esiin nousseilla opiskelijaohjauksen osaalueilla. Haluamme opinnäytetyössämme selvittää 1. miten aikaisemmat tutkimustulokset tukevat edellisen opinnäytetyömme haastatteluissa esille nousseita asioita. 2. mitä muita opiskelijaohjauksen osa-alueita nousee tutkimustuloksista esille. 5 OPISKELIJAOHJAUKSEN ARVIOINTILOMAKKEEN KEHITTÄMINEN 5.1 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen kehittämisen lähtökohtana Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella tarkoitetaan tieteellistä tutkimusmenetelmää, jossa identifioidaan ja kerätään olemassa olevaa tietoa, arvioidaan tiedon laatua ja syntetisoidaan tuloksia rajatusta ilmiöstä. Uutta tietoa tuottavan tutkimuksen edellytyksenä on tutkitun tiedon kriittinen ja systemaattinen arviointi ja yhdistely. Systemaattisella kirjallisuuskatsauksella voidaan myös perustella ja tarkentaa valittua tutkimuskysymystä sekä tehdä luotettavia yleistyksiä. (Kääriäinen & Lahtinen 2006, 37.) Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ensimmäinen ja tärkein vaihe on yksityiskohtaisen tutkimussuunnitelman laatiminen. Tutkimussuunnitelmassa määritetään systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykset, menetelmät ja strategiat alkuperäistutkimusten keräämiseksi sekä sisäänottokriteerit, joilla alkuperäistutkimukset valitaan. Tutkimuskysymyksissä määritetään se, mihin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella pyritään vastaamaan. Tutkimuskysymyksiin perustuva alkuperäistutkimusten haku tehdään systemaattisesti ja kattavasti. Alkuperäistutkimuksille määritellään tarkat si-

9 5 säänottokriteerit. Sisäänottokriteerit perustuvat tutkimuskysymyksiin ja ne määritellään ennen varsinaista valintaa. Tutkija siis valitsee mahdollisimman täsmällisesti ne tutkimukset, jotka ovat tutkimuskysymyksen kannalta olennaisia. (Kääriäinen & Lahtinen 2006, ) Etsimme alkuperäistutkimuksia tekemällä useita hakuja eri tietokantoihin. Hakusanoina käytimme erilaisia opiskelijaohjaukseen liittyviä asiasanoja. Näitä olivat harjoittelu, ohjaus, arviointi, palaute, työyhteisö ja oppimisprosessi, kehittyminen sekä vuorovaikutus. Löysimme noin 40 tutkimusta, joihin perehdyimme kesän 2006 aikana. Keräsimme niistä olemassa olevaa tietoa opiskelijaohjauksesta. 5.2 Sisällönanalyysi opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen kehittämisessä Sisällönanalyysi on menettelytapa, jolla voidaan analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti. Sillä pyritään saamaan kuvaus tutkittavasta ilmiöstä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Sisällönanalyysi voidaan tehdä induktiivisesti eli aineistolähtöisesti tai deduktiivisesti eli teorialähtöisesti. Sekä induktiivisen että deduktiivisen sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on analyysiyksikön määrittäminen. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Opinnäytetyössämme analyysiyksikkönä on opiskelijaohjaajien aikaisemmin esille tuomat ajatukset opiskelijaohjauksen tärkeistä osa-alueista. Teimme edellisen opinnäytetyömme käyttäen induktiivista sisällönanalyysia ja jatkamme sitä nyt deduktiivisella menetelmällä. Deduktiivista sisällönanalyysia voi ohjata teema, käsitekartta tai malli, joka perustuu aikaisempaan tietoon. Tämän aikaisemman tiedon varassa tehdään analyysirunko, johon sisällöllisesti sopivia asioita etsitään aineistosta. Analyysirunko voi myös olla strukturoitu, jolloin aineistosta poimitaan asioita, jotka sopivat analyysirunkoon. Käytettäessä valmista analyysirunkoa analyysi voidaan tehdä joko niin, että aineistosta poimitaan vain ne asiat, jotka sopivat luokitusrunkoon, tai siitä poimitaan myös niitä asioita, jotka eivät ole luokitusrungon mukaisia. Tällöin asioista, jotka eivät ole luokitusrungon mukaisia, voidaan muodostaa oma luokka. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 5-6.) Tämän

10 opinnäytetyön deduktiivisen sisällönanalyysin analyysirunko sisältää induktiivisella sisällönanalyysilla esille nousseet opiskelijaohjauksen tärkeät osa-alueet. 6 Luimme systemaattisesti läpi useita tutkimuksia, joissa oli tutkittu opiskelijaohjaukseen liittyviä asioita. Luimme molemmat eri tutkimuksia ja teimme niistä muistiinpanoja. Poimimme tutkimuksista niitä asioita, jotka sopivat induktiivisen sisällönanalyysin avulla tehtyyn analyysirunkoon. Tässä opinnäytetyössä erityisenä kiinnostuksen kohteenamme olivat kuitenkin ne asiat, jotka eivät olleet aikaisemman luokitusrungon mukaisia. Vertasimme tekemiämme muistiinpanoja ja löysimme sieltä samoja tutkimuksissa esille tulleita asioita. 6 HAASTATTELUAINEISTON JA SYSTEMAATTISEN KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TULOSTEN VERTAILU Aikaisemmassa opinnäytetyössämme haastatteluaineistossa esille tulleet asiat tulevat esille myös viimeisimmissä tutkimuksissa. Tutkimustulokset tukevat siis käytännön elämästä esille nousseita ohjauksen tärkeitä osa-alueita. Tutkimuksissa nousi esille myös joitakin uusia näkökulmia liittyen opiskelijaohjaukseen. Näitä ovat työyhteisön sekä arvioinnin merkitys oppimisessa. 6.1 Oppimisympäristön merkitys oppimisessa Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sisäistä ja ulkoista oppimisympäristöä, kasvatuksellista ilmapiiriä, joka antaa mahdollisuuden luoda uutta tietoa. Ohjausprosessi ja ohjaajaohjattava-suhde voidaan perustella teoreettisesti. Mikäli suhdetta tarkastellaan pelkästään symmetriasuhteena, kuvaus jää vajaaksi. Ohjaussuhde on symmetrinen vain siinä tapauksessa, että molemmat reflektoivat ja molemmilla on vastuu ohjauksen onnistumisesta. Molemmat voivat myös kasvaa ja oppia uutta. Suhde on periaatteessa epäsymmetrinen, koska ohjaaja on ohjattavan kasvun palveluksessa. Ohjaaja joutuu dialogisessa, eläytyvässä kuuntelussa pakostakin epäsymmetriseen suhteeseen eli kieltämään väliaikaisesti omat tarpeensa. Ne eivät sillä hetkellä auta ohjattavan ongelman käsittelyä. (Ojanen 2000, )

11 7 Myös Rovon (2001) mukaan oppimisympäristö jakautuu ulkoiseen ja sisäiseen oppimisympäristöön. Ulkoinen oppimisympäristö koostuu fyysisestä, kulttuurisesta ja sosiaalisesta toimintaympäristöstä sekä oppikurssin sisällöstä. Sisäinen oppimisympäristö on oppijan havainto ja tilannekohtainen tulkinta ulkoisesta oppimisympäristöstä, jolloin oppija pyrkii sopeutumaan tilanteeseen käyttämällä hyväkseen opiskeluympäristön tarjoamaa informaatiota ja oppimista tukevia resursseja. (Tanskanen 2005, 19.) Ojasen (2000, 150) mukaan sisäinen oppimisympäristö muodostuu siitä, miten ohjattava ja ohjaaja (yhdessä ja erikseen) omana itsenään asettuvat ohjaustilanteeseen ja sitoutuvat työskentelemään siinä. Kaikki se, mitä ohjaaja sanoo, mukaan lukien myös ilmeet ja eleet, voi edistää ohjattavan oman sisäisen oppimisympäristön kehittymistä. Ohjaajan on myös huolehdittava omasta sisäisestä tilastaan, jotta hän voisi luoda edellytyksiä ja tarjota ohjattavalle sellaisen emotionaalisen ilmapiirin, jota tämä tarvitsee. Mielikuvien kohdatessa kumpikin, ohjaaja ja ohjattava, saavat virikkeitä toisiltaan. Ulkoinen oppimisympäristö on osa huolenpitoa. Siinä annetaan ohjattavalle mahdollisuus keskittymiseen sekä tarjotaan riittävästi aikaa ja sopiva, häiriötön tila. Ihminen ei uskalla viipyä epävarmuudessa, vaan hänellä on sisäinen tarve hallita sitä. Siksi tarvitaan sellaista ulkoista oppimisympäristöä, jossa pyritään tietoisesti asettamaan rajat epävarmuudelle. Ihmiset, jotka sietävät vähemmän epävarmuutta, tarvitsevat turvallisemman oppimisympäristön. (Ojanen 2000, 150.) Tanskasen (2005, 81-83) mukaan turvallinen oppimisympäristö tarkoittaa sitä, että työyhteisöön on helppo tulla opiskelemaan ja opiskelijat otetaan vastaan myönteisesti ja heidät perehdytetään hyvin harjoittelupaikan toimintaan ja hoitotyöhön. Opiskelijaa arvostava ilmapiiri muodostuu turvallisesta opiskelijakeskeisestä oppimisympäristöstä, mahdollisuudesta opiskella hoitamista ja saada ohjausta sallivassa ilmapiirissä, itsensä tarpeelliseksi ja osaavaksi tuntemisesta, vastuun ottamisessa harjaantumisesta sekä ohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden tasavertaisista suhteista. Laadukkaalla oppimisympäristöllä on suuri merkitys opiskelijan oppimisen mahdollistumiselle terveysalan koulutuksen harjoittelussa. Hyvä hoitotyön laatu varmistaa käytännön hoitotyössä tapahtuvalle opiskelulle laadukkaan oppimisympäristön, ja hyvä opiskelijoiden ohjaus viestittää korkeasta hoitotyön laadusta (Jokinen ym. 2005, 17).

12 6.2 Opiskelijan tavoitteiden huomioiminen 8 Haastattelumme perusteella opiskelijaohjaajat kaipaavat tietoa siitä, ottavatko he todella opiskelijan lähtötason riittävästi huomioon. Ohjaajat kaipaavat palautetta myös siitä, antavatko he opiskelijalle juuri sellaista tietoa ja käytännön opetusta, joka auttaa opiskelijaa pääsemään tavoitteisiinsa. Opiskelijan lähtötason ja tavoitteiden tiedostaminen harjoittelujakson alussa koetaan tärkeäksi myös siksi, että sen avulla ohjaaja voi suunnitella omaa ohjaustaan. Haastateltavat halusivat tietää, vastaako heidän ohjauksensa opiskelijan laatimia henkilökohtaisia tavoitteita sekä koulun asettamia yleisiä tavoitteita. Tupalan (2000, 52-54) mukaan tavoitteiden asettelussa tulisi kiinnittää huomiota erityisesti tieteellisyyteen, oppimis- ja opiskelutaitoihin, ammatilliseen kehittymiseen sekä arvojen ja asenteiden tiedostamiseen. Opiskelijoiden tavoitteet ovat tietopuolisesti painottuneita. Tavoitteissa esiintyy vain vähän arvoihin, asenteisiin, omaan oppimistoimintaan ja yhteiskunnallisiin näkökohtiin liittyviä kuvauksia. Näihin seikkoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ohjattaessa opiskelijaa oppimistavoitteiden laadinnassa. Terveysalan opiskelijoiden tavoitesuuntaista oppimistoimintaa voidaan tukea tavoitteiden laadinnassa siten, että tuetaan opiskelijaa ottamaan huomioon hoitamaan oppimisen eri osa-alueita. Samalla tuetaan opiskelijaa tietoisesti kehittämään oppimaan oppimisen valmiuksiaan sekä tiedostamaan tavoiteltavan oppimisen laatua. (Tupala 2000, ) Mölsän (2000, 7) mukaan tavoitteet tulisi laatia yhdessä ohjaajan kanssa. Ohjaajat eivät aina ole selvillä opiskelijoiden tasosta ja tavoitteista eivätkä myöskään oman ohjaustehtävän sisällöstä. Ohjaajalta edellytetään opiskelun tavoitteiden ja opittavan asian sisällön tuntemista ja hallintaa. Ongelmana on se, että ohjaajat eivät aina ymmärrä opetussuunnitelmissa olevaa termistöä varsinkin, jos omasta koulutuksesta on jo pitkä aika. Yhteisen kielen puuttuminen ohjaajien ja oppilaitosten välillä vähentää oppimisen onnistumista. Tämä tulee esille myös Sankarin (2002, 22) tutkimuksessa.

13 Hoitotyön käytännön ohjatun harjoittelun ohjaajat pitävät opiskelijoiden henkilökohtaisia tavoitteita realistisina ja konkreettisina, kun taas terveysalan opetussuunnitelman tavoitteet on usein asetettu niin korkealle, ettei niiden saavuttaminen ole mahdollista koulutuksen aikana. (Sankari 2002, 22.) 9 Mölsä (2000, 67-68) toteaa tutkimuksessaan, että ikääntyvällä työntekijällä on enemmän vaikeuksia opiskelijoiden ohjauksessa kuin nuoremmilla ohjaajilla. Tähän tulisikin kiinnittää huomiota. Ikääntyvien työntekijöiden työkykyä ylläpitävässä toiminnassa (TYKY-toiminta) tulisi ottaa huomioon myös heidän koulutukselliset erityistarpeensa opiskelijoiden ohjaukseen. Heille pitäisi suunnata koulutusta esimerkiksi uusista oppimiskäsityksistä. Ohjaajille tulisi myös suunnata lisää opetussuunnitelmien rakenteita ja sisältöä koskevaa koulutusta. Myös opetussuunnitelmia ohjaavista oppimiskäsityksistä tulisi järjestää koulutusta. Opetussuunnitelmien laadinnassa olisi kiinnitettävä huomiota tavoitteiden ymmärrettävyyteen. Opiskelijoiden ohjaukseen liittyvä lisäkoulutus edistää opetussuunnitelman ihmiskäsityksen ja oppimiskäsityksen sekä opiskelijoiden henkilökohtaisten tavoitteiden hyödyntämistä opiskelijoiden ohjauksessa. Mielenkiintoista on se, ettei opiskelijoiden ohjaukseen liittyvä lisäkoulutus lisää merkitsevästi ohjaajien tietoja opiskelijoiden opetussuunnitelmista tai sen tavoitteista. (Sankari 2002, 53.) Helin (2004, 39) toteaa tutkimuksessaan, että koulu asettaa usein opiskelijoiden harjoittelujaksolle sellaisia tavoitteita, joita eivät ole kyseisessä harjoittelupaikassa mahdollista toteuttaa. Tämä on tullut esille terveysalan koulutuksen siirryttyä ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulua pidetään teoriaorientoituneena ja työstä liikaa etääntyneenä koulutusjärjestelmänä. Tupalan (2000, 42-49) mukaan opiskelijat pitävät aktiivisuutta, vastuullisuutta ja motivaatiota tärkeimpinä tekijöinä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Haastatteluaineistomme mukaan ohjaajat arvelevat osastolla olevan kiireen vaikuttavan heikentävästi ohjaukseen. He pohtivat, annetaanko opiskelijoille tarpeeksi aikaa oppia uusia asioita ja saavatko opiskelijat riittävästi oppimiskokemuksia kiireenkin keskellä. Henttosen ym. (2002, 20) mukaan dialogin vihollinen on kiire ja välineellisiin päämääriin ja maksimaaliseen tehokkuuteen pyrkivä toiminta.

14 10 Opiskelijat laativat opetussuunnitelmien yleisten tavoitteiden lisäksi omat henkilökohtaiset tavoitteensa kyseessä olevalle käytännön opiskelujaksolle. Ongelmana on Mölsän (2000, 30) tutkimuksen mukaan myös se, etteivät koulun, opiskelijan ja ohjaajan tavoitteet välttämättä kohtaa. Ohjaajista yli puolet tunsi huonosti opetussuunnitelmien tavoitteet. Vain 7 % ohjaajista ilmoitti tuntevansa hyvin opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmien tunteminen on kuitenkin välttämätöntä, että ohjaajalla olisi käsitys sairaanhoitajan koulutuksen sisällöstä. Ohjaajalta edellytetään opiskelun tavoitteiden ja opittavan asia sisällön tuntemista ja hallintaa. Opetusta ohjaavien tavoitteiden tunteminen on hyvän oppimisen edellytys. Andrews ja Wallis (1999) toteavat artikkelissaan, että harjoittelun sisältö määrittyy pääasiassa opetussuunnitelmien ja opettajien tarpeista ja näkökulmista. Työelämän edustajien näkemyksiä ei tunneta riittävästi, vaikka heidän roolinsa opiskelijaohjauksessa on jatkuvasti vahvistunut. (Meretoja 2006, 15.) Koulu ja käytännön harjoittelu työyhteisössä ovat oppimisympäristöltään hyvinkin erilaisia. Harjoittelun ohjaajien yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin auttaa opiskelijaa yhdistämään käytäntö ja koulussa opittu teoria luontevasti toisiinsa. Tehtävä on haastava, ja ohjaajat tarvitsisivat tähän enemmän koulutusta tukeakseen opiskelijan ammatillista kasvua ja kehitystä. Opiskelijan oppimisprosessi on kaikkien asianosaisten vastuulla. Ohjauksen osapuolilla tulee olla yhteneväinen käsitys käytännön harjoittelun tavoitteista ja sisällöstä. Ei riitä, että opiskelija oppii vain tekemisen kautta, vaan opiskelijalle tulisi antaa mahdollisuus pohtia yhdessä ohjaajan kanssa. (Helin 2004, 16.) 6.3 Ohjaajan ohjaustapa Haastatteluaineiston mukaan ohjaajat haluavat saada palautetta omasta ohjaustavastaan. Monet ohjaajat pohtivat, onko heidän ohjaustapansa riittävän selkeää ja rauhallista. Henttosen ym.(2002, 23-24) mukaan ohjaajan on hyvä analysoida omaa ohjaustaan, jolloin mahdollistuu oma kasvu ohjaajana. Ohjaaminen tulisi nähdä eräänlaisena panostamisena terveysalan tulevaisuuteen, koska opiskelijat ovat aina mahdollisia tulevia työtovereita. (Henttonen ym. 2002, 23 24; Helin 2004, )

15 11 Oinosen (2000, 73) mukaan hyvä ohjaaja on selkeäkielinen, rauhallinen ja kärsivällinen. Hyvällä ohjaajalla on aikaa opiskelijalle, häneltä voi kysyä ja saada vastauksia. Hän tietää ja tuntee opiskelijan tavoitteet ja antaa opiskelijalle vastuuta tämän kykyjen mukaisesti. Ohjaajilla on erilaisia kokemuksia ohjaamisesta ja heidän pedagogiset kykynsä ovat erilaiset. Heidän näkemyksensä ammattialasta, sen kehittämisestä ja oppimisesta vaihtelevat. Tästä seuraa se, että opiskelijat voivat saada hyvinkin eritasoista ohjausta. Ohjaajien taitoja opettaa ja ohjata ei maassamme ole juurikaan tutkittu. (Jauhiainen 2002, 18.) Ohjaajan rooliin kuuluu kyky olla läsnä ohjaussuhteessa, vastata kysymyksiin sekä auttaa ongelmanratkaisussa ja vaikeuksien käsittelemisessä. Tämä edellyttää herkkyyttä havaita oppijassa kehittyvä persoona ja yksilölliset tarpeet. Vaikka ohjaajien kokemukset ohjaamisesta ja pedagogiset kyvyt sekä näkemykset ammattialasta vaihtelevat, jokaisella heistä tulisi kuitenkin olla käsitys siitä, millaisen asiantuntijuuden syntymistä ohjauksen on tarkoitus edistää. (Oinonen 2000, ) Helinin (2004, 59) tutkimuksessa ohjaajat eivät erityisesti korostaneet oman roolinsa merkittävyyttä kertoessaan ohjauksen sisällöstä ja tavoitteista. Silti he tiedostivat ja osasivat ilmaista ohjaajan tehtävät laajasti. Oppimisen näkökulma sitoutui ohjaustoimintaan varsin selkeästi, joskaan ohjaajat eivät tuoneet ilmi, että ohjaajalla tulisi olla jonkinlaisia pedagogisia valmiuksia. Kuitenkin Landmark ym. (2003) toteavat ohjaamisen edellyttävän terveysalan asiantuntemuksen ohella myös opettamiseen liittyvää osaamista. Jaroman (2000) tutkimus osoittaa, että käytännön harjoittelupaikoissa hoitajien opetus perustuu suurimmaksi osaksi arkitietoon. Hän epäileekin, etteivät opiskelijat saa tukea hoitotieteelliselle tiedolle käytännössä. Tutkimuksessa todettiin, että sairaanhoitajat lukevat vähän hoitoalan tutkimuksia. Tutkimustiedon esteinä olivat muun muassa, ettei sairaanhoitajilla ollut tietoa olemassa olevista tutkimuksista tai he kokivat, ettei käytäntöjen muuttamisesta ole hyötyä. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että ohjaajista vain pieni osa ohjasi opiskelijoita soveltamaan tutkimustuloksia hoitotyön käytännön ohjatussa harjoittelussa. Tilanteen voi kuitenkin odottaa muuttuvan tulevina vuosina, kun ammattikorkeakoulutuksen saaneita sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia on enemmän työelämässä. Jaroman (2000) tutkimuksessa ohjaajat olivat epävarmoja

16 tutkimustietojen soveltamisen merkityksestä opiskelijoiden ohjaukseen. (Sankari 2002, 51.) 12 Haastatteluaineistomme mukaan ohjaajat halusivat tietää, saavatko opiskelijat heiltä riittävästi tukea harjoittelun aikana. Oinosen (2000, 73) mukaan ohjaajan tulee olla opiskelijan tukena, osoittaa oppimistilanteita, rohkaista opiskelijan ajatuksia ja kyetä jakamaan osaamistaan. Ohjaajan tulee antaa myös monipuolista ja rehellistä palautetta ajallaan. Haastatteluun osallistuneita sairaanhoitajia mietitytti, sopiiko heidän yksilölliset ohjaustyylinsä ja -tapansa opiskelijan oppimistyylin kanssa yhteen. Tämä tulee esille myös Mölsän (2000, 55-56) tutkimuksessa, jossa ohjaajat kuvasivat tehtävänsä opiskelijoiden ohjauksessa olevan pääasiassa tukemista. Toiseksi tärkeäksi tehtäväksi kuvattiin opettaminen ja ohjaaminen. Myös ammattiin kasvattaminen ja tavoitteellinen ohjaus koettiin merkityksellisenä. Spousen (2001) mukaan ohjaajalta saatu tuki helpottaa merkittävästi opiskelijan sopeutumista harjoittelupaikkaan ja oppimisprosessin käynnistymistä. Ohjaajan henkilökohtainen tausta ja ominaisuudet saattavat vaikuttaa ohjausvalmiuksiin: ohjaajalla saattaa olla esimerkiksi vain vähän työ- ja ohjauskokemusta. Ohjaaja voi myös ymmärtää ohjauksen merkityksen kapeasti ja nähdä opiskelijan työvoimana eikä niinkään oppijana. Tällöin opiskelijan on vaikea päästä jakamaan ohjaajansa ammatillista tietoa ja kokea harjoittelupaikkansa oppimisympäristönä. (Helin 2004, 19.) Käytännön harjoittelun ohjaajalla on merkittävä asema hoitotyön opiskelijan harjoittelun ohjauksessa, sillä ohjaajan kautta konkreettinen työelämän kokemus välittyy opiskelijoille. Hyvän ohjaajan ominaisuuksiin on katsottu kuuluvan tehokkaat ihmissuhdetaidot ja se, että ohjaaja on helposti lähestyttävissä. Harjoittelun ohjaajan persoonallisia ominaisuuksia ja vuorovaikutustaitoja pidetään tärkeämpinä kuin didaktisia taitoja. Ohjaajat toimivat myös roolimalleina hoitotyön opiskelijoille heidän harjaantuessaan hoitajan rooliin. Opiskelijat saavat roolimalliltaan vaikutteita käytännön taitoihin ja tietoihin sekä hyvistä että huonoista kokemuksista. He saavat vaikutteita myös niihin asenteisiin, miten he itse aikanaan ohjaavat tulevia opiskelijoita. (Sankari 2002, 18.)

17 13 Oinosen (2000, 43) tutkimuksen mukaan yli puolet ohjaajista ilmoitti tarvitsevansa ohjaamiseen liittyvää, lähinnä menetelmällistä koulutusta. Opiskelijoiden mielestä ohjaajat tarvitsevat tukea ja koulutusta tehtävässään, eniten vuorovaikutus-, empatia-, oppimisen konkretisointi- ja kommunikointitaitojen osalta. Sosiaali- ja terveysministeriön (2003) suositusten mukaan ohjaajana toimiminen on tavoitteellista ja vastuullista ja edellyttää ohjaajalta tiedollisia ja taidollisia valmiuksia ohjata opiskelijaa harjoittelun aikana. Opiskelijoiden harjoittelun ohjaajilla täytyy olla mahdollisuus osallistua riittävään koulutukseen, jonka kautta he pystyvät perehtymään terveysalan nykyiseen koulutukseen, opetussuunnitelmaan ja teoriaopetuksen sisältöihin sekä saavat valmiuksia opiskelijoiden ohjaus- ja arviointitaitoihin. (Tanskanen 2005, 22.) Tiainen (2004) toteaa tutkimuksessaan, että valtaosalla sairaanhoitajista ei ole mahdollisuutta saada koulutusta opiskelijaohjaukseen. Koulutusta tarvitaan selkeästi lisää. Tutkimuksen mukaan yli puolet ohjaajista olisi halunnut koulutukseen vuosittain. Eniten oppia toivottiin sairaanhoitajakoulutuksen sisällöistä, arvioinnista ja harjoittelun ohjaamisen menetelmistä. Toisaalta sairaanhoitajat hakeutuvat innokkaammin varsinaiseen hoitotyöhön kuin opiskelijaohjaukseen liittyvään jatkokoulutukseen. Ohjaamiskoulutus tulisi saada osaksi sairaanhoitajan arkea, koulutustilaisuudet vetäviksi ja harjoittelupaikkojen maksettaviksi. (Spåre 2004, ) Terveysalan harjoittelun ohjaajilla on usein vahva ammattitaito ja heitä voidaan pitää asiantuntijoina. Jaroman (2000) mukaan heille tulisi kuitenkin järjestää koulutusta ammattikorkeakoulutuksesta, opiskelijoiden opetussuunnitelmasta ja uudenlaisista oppimiskäsityksistä sekä opetus- ja ohjausmenetelmistä (Tanskanen 2005, 22). 6.4 Vuorovaikutuksen merkitys oppimisessa Useiden haastateltavien mielestä hyvän vuorovaikutussuhteen luominen on tärkeä osa ohjausta. Lämmin ja myönteinen suhtautuminen opiskelijaan luo edellytykset hyvälle ohjaussuhteelle. Se lisää myös opiskelijan turvallisuudentunnetta. Henttosen ym. (2002,

18 23-24) mukaan ihannetilanteessa ohjaaja tutustuu opiskelijaan ihmisenä, tämän oppimistapaan ja - tyyliin sekä tavoitteisiin. Ohjaaja kykenee auttamaan opiskelijaa pääsemään työyhteisöön sisään ja antaa vastuuta opiskelijan kykyjen mukaisesti. 14 Ohjaajien mielestä on tärkeää kuunnella ja arvostaa opiskelijan mielipiteitä ja rohkaista opiskelijaa tuomaan niitä useimmin esille. Sankarin (2002, 19) mukaan hyvässä ohjaussuhteessa vallitsee tasa-arvoisuus ja siinä tunnistetaan omat sekä toisen vahvuudet ja heikkoudet. Opiskelun loppuvaiheessa ohjaajan läsnäolon ja ohjauksen tarve vähenee. Sen sijaan hoitotyön opiskelijat tarvitsevat hoitotyön käytännön ohjaajalta aikaa keskustelua ja pohdintaa varten. Tasavertaisuus edellyttää Henttosen ym. (2002, 23-24) mukaan avointa ja rehellistä vuorovaikutusta ohjaajan ja opiskelijan välillä. Tämä tarkoittaa, että opiskelija uskaltaa tuoda oman persoonansa ja mielipiteensä rakentavasti esille. Haastatteluaineiston perusteella vuorovaikutukselta toivotaan avoimuutta, rehellisyyttä, arvostusta sekä luottamuksen molemminpuolista osoittamista. Helinin (2004, 16) mukaan opiskelija, joka saa kannustusta ja tukea ohjaajaltaan, onnistuu paremmin rakentamaan luottamuksellisen ohjaussuhteen ohjaajan kanssa. Opiskelija oppii luottamaan nopeammin omiin kykyihinsä ja uskaltaa soveltaa teoriataitojaan käytäntöön. Mikäli opiskeluilmapiiri viestii ennakkoluulottomuutta, avoimuutta sekä erilaisuuden hyväksymistä, vahvistaa se opiskelijan itsetuntoa, itseohjautuvuutta ja motivaatiota. Oppimisympäristön ilmapiiri voi olla opiskelijoiden oppimista tukevaa tai ehkäistä sitä ja toimia oppimisen esteenä. Oppimisympäristön turvallisuus, luottamuksellisuus, oppimisen ilo ja hauskuus ilmentävät hyvää henkistä opiskeluilmapiiriä. (Tanskanen 2005, 21.) Dialogi on osallistujien välinen kommunikatiivinen suhde, jonka tarkoituksena on uuden luominen ja yhteisen ymmärryksen synnyttäminen. Ohjaajan ja opiskelijan vuorovaikutusta voidaan nimittää dialogiksi vasta sitten, kun suhteen päämääränä on erilaisten näkemysten yhdistäminen. Dialogiin ei kuulu tietoinen vaikuttaminen toiseen keskustelun osapuoleen. (Henttonen ym. 2002, 20.)

19 15 Haastatteluaineistomme mukaan ohjaajat haluaisivat palautetta siitä, uskaltavatko opiskelijat esittää omia mielipiteitään eri asioista ohjaajille. Sankarin (2002, 19) mukaan ohjaussuhteen jännitteille erityisen herkkiä aikoja ovat terveysalan koulutuksen ensimmäiset hoitotyön ohjatut harjoittelut sekä myöhempien harjoittelujaksojen alut. Henttosen ym. (2002, 23-24) tutkimuksen mukaan opiskelijat pelkäävät komentelevaa ja hyvin voimakkaasti omia mielipiteitä esille tuovaa ohjaajaa, joka ei kuuntele muiden mielipiteitä. Ohjaajalta maltin menettäminen ja hermostuminen tekevät opiskelijasta aran esittämään omia mielipiteitään ja mahdollisia mieltä painavia kysymyksiä. Opiskelijan ja ohjaajan yhteistyön onnistumista edesauttaa se, että ohjaussuhde muotoutuu vastavuoroiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli ohjaaja kokee paitsi antavansa niin myös saavansa jotain opiskelijaa ohjatessaan, ohjaaminen ei tunnu rasitteelta. Vastavuoroisuutta on esimerkiksi se, että opiskelijan innokkuus innostaa ohjaajaakin tai että ohjaaja voi jopa oppia jotain uutta opiskelijalta. Vastavuoroisuutta on myös se, että harjoittelujakson päättyessä ohjaussuhteen molemmille osapuolille jää yhteistyöstä hyvä mieli. (Helin 2004, ) 6.5 Palautteen merkitys oppimisessa Haastateltavat pitivät tärkeänä sitä, että opiskelijat uskaltavat antaa palautetta rohkeasti ohjaajalleen koko harjoittelujakson ajan. Opiskelijoiden mielipiteitä ohjauksesta pidetään tärkeinä. Ohjaajat toivovat, että opiskelijat uskaltaisivat antaa rohkeammin palautetta ohjaajalleen pelkäämättä sen vaikuttavan opiskelijan saamaan palautteeseen tai arviointiin. Spåren (2004, 22-23) tutkimuksen mukaan ohjaajat parantavat omien sanojensa mukaan omaa ohjaamistaan opiskelijoiden palautteen ja rakentavan kritiikin perusteella. Palautetta voidaan antaa ja saada työn ohessa. Opiskelijan ja ohjaajan kanssa voidaan yhdessä sopia, milloin, missä ja miten palaute annetaan. Palautteella ja sen antamistavalla on suuri merkitys ilmapiirin kannalta. Oikein annettu palaute edistää ohjaajan ja opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasvua. Palautteeseen ei pidä suhtautua loukkauksena vaan mahdollisuutena. Palaute antaa mahdollisuuden korjata toimintaa toivottuun suuntaan. Palaute on oppimiskokemusten reflektointia, joka on yksi oppimisen

20 16 edellytys. Se pitää meidät ajan tasalla omasta kehityksestämme ja auttaa uusien tavoitteiden asettelussa. (Henttonen ym. 2002, ) Oinosen (2000, 79-85) tutkimuksen mukaan opiskelijoista palautteen vastaanottamista vaikeammalta tuntuu palautteen antaminen ohjaajalle. Ohjaajalle annetaan positiivista ja negatiivista palautetta, mutta negatiivisen palautteen anto koetaan vaikeimpana harjoittelussa. Negatiivista palautetta annettaessa varotaan loukkaamasta ohjaajaa. Palautteen antamisen tekee vaikeaksi se, että ohjaajalla on enemmän tietoa ja kokemusta hoitotyöstä kuin opiskelijalla. Haastatteluaineistossamme ohjaajat halusivat tietää myös, ovatko heidän hoitotyön teoriatietonsa ajan tasalla. He toivovat opiskelijalta rohkeutta tuoda uusinta tietoa työyhteisöön. Tuoreinta hoitotyön teoriatietoa toivotaan sovellettavaksi käytännön hoitotyöhön, jolloin ohjaaja voi hyödyntää uutta tietoa vanhan lisäksi. Vaahteran (1996, 50-53) tutkimuksessa tuli esille se, että lähes puolet ohjaajista ei oman arvionsa mukaan käytä mitään hoitotyön teoriaa käytännön hoitotyössä ja arvioivat hoitotyön teorioitten tuntemisensa vähäiseksi. Ohjaajan ja opiskelijan kahdenkeskisille ohjaus- ja palautekeskusteluille on vaikea löytää sopivaa hetkeä. Ohjaajat toivoisivat voivansa huomioida opiskelijan ja tämän oppimisprosessin kokonaisvaltaisemmin kuin nykyisin resurssein on mahdollista. (Helin 2004, 19.) Myös Corlett (2000) toteaa artikkelissaan, että ajan puute voi olla yksi syy puutteelliseen palautteen antoon sometimes you are so busy (Jauhiainen 2002, 57). 6.6 Työyhteisön merkitys oppimisessa Haastatteluaineistomme mukaan hyvän ilmapiirin katsotaan edistävän oppimista. Opiskelijan tulee saada tuntea itsensä tervetulleeksi työyhteisöön. Opiskelijan ystävällinen vastaanottaminen ja tieto opiskelijan tulosta ovat hyvän ilmapiirin tuntomerkkejä. Työyhteisö, jossa on hyvä työilmapiiri ja jossa opiskelijoihin suhtaudutaan myönteisesti, heidät kohdataan tasavertaisesti tulevina kollegoina ja jossa opiskelijoiden harjoittelun ohjaus koetaan yhteisenä asiana, tukee parhaiten opiskelijoiden oppimista harjoittelun aikana (Oinonen 2000, 66 72; Tanskanen 2005, 63).

21 17 Harjoittelun ohjaukseen osallistuminen on työyhteisön yhteinen asia. Osastonhoitaja on ensisijaisesti vastuussa harjoittelun ohjauksen kehittämisestä. Opiskelijoiden keskuudessa puhutaan työyhteisöjen hyvistä ja huonoista ominaisuuksista. Jokaisella opiskelijalla on kokemuksia siitä, millaista on olla oppijana oppimista edistävässä ja oppimista estävässä työyhteisössä. Opiskelijan on vaikea olla työyhteisössä, jossa häntä pidetään työvoimana tai jossa oletetaan, että hän tulee näyttämään osaamistaan eikä oppimaan. Opiskelija ei kuitenkaan voi sanoa, että työyhteisö estää oppimista, sillä se vaikeuttaa entisestään opiskelijan asemaa. (Oinonen 2000, 72.) Työyhteisön huono ilmapiiri, kielteinen suhtautuminen opiskelijoiden ohjaukseen, tietämättömyys koulutuksen muutoksista ja opiskelijan oppimistavoitteista sekä liian kiireinen työtahti voivat olla jopa esteenä oppimiselle. Mikäli koko työyhteisö osallistuu harjoittelun ohjaukseen ja opiskelijan on mahdollista saada positiivinen sekä negatiivinen palaute ajallaan ja asiallisesti, voidaan työyhteisössä puhua avoimesti oppimistavoitteista. (Oinonen 2000, ) Huonosta ilmapiiristä kertoo se, ettei harjoittelun ohjaukseen olla varauduttu ja se tuntuu ylimääräiseltä rasitteelta. Mölsän (2000, 14) mukaan kielteinen suhtautuminen opiskelijoihin voi näkyä näitä alistavana vallankäyttönä, sosiaalisen tuen puutteena, opiskelijoiden ja hoitohenkilökunnan arvoristiriitana sekä opiskelijoiden nolaamisena ja heidän käyttämisensä työvoimana. Tanskanen (2005, 61-62) on tutkimuksessaan todennut, että opiskelijoiden harjoittelujakson alkaminen huomioidaan harjoittelupaikkojen toiminnassa kohtalaisesti. Opiskelijoista ainoastaan puolet (57 %) koki, että harjoittelujakson alkaminen huomioidaan harjoittelupaikan toiminnassa hyvin. Huomattavan moni, neljännes vastaajista (25 %), oli sitä mieltä, että harjoittelujakson alkaminen huomioidaan harjoittelupaikassa huonosti. Työyhteisössä voidaan myös väheksyä opiskelijan oppimistehtäviä ja -tavoitteita tai ne voidaan mieltää vain työyhteisön päivittäisistä tehtävistä suoriutumiseksi. Opiskelijan moralisointi työyhteisön taholta on epäeettistä, ja nimettömät palautevihkoon kirjoitetut viestit koetaan epäluottamuksen osoituksiksi. (Oinonen 2000, 77.) Mölsän (2000, 63-64) tutkimuksen mukaan opiskelijoiden ohjauksen kokeminen ylimääräiseksi työksi on esteenä ohjauksen kehitykselle. Mikäli ohjaus miellettäisiin tärke-

22 18 äksi osaksi hoitotyötä, silloin siihen myös paneuduttaisiin eikä sen toteutusta koettaisi ylimääräiseksi työksi. Ohjauksen pitäminen ylimääräisenä työnä heijastelee osaston hoitokulttuuria. Mikäli opiskelijoiden ohjausta halutaan kehittää myönteisempään suuntaan, on osastoilla tapahduttava asenteellinen muutos. Näihin asenteisiin on osaston hoitokulttuurilla suuri merkitys ja hoitokulttuurin luomiseen on taas osastonhoitajalla suuri vaikutus. Oinosen (2000, 87) mukaan työyhteisö joko ottaa tai ei ota vastaan harjoittelun ohjaushaastetta. Se voi antaa tilaa kaikkien ohjaukseen osallistuvien ennalta rajaamattomaan oppimiseen tai mahdollistaa opiskelijalle vain rajallisen oppimisen tai aiemman osaamisen osoittamisen. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa aina oppimismahdollisuuksiin, ja opiskelijan on pidettävä huoli oppijan aseman ottamisesta työyhteisössä. Opettajan aktiivinen mukanaolo harjoittelun ohjauksessa auttaa oppijan aseman säilyttämisessä. Tanskasen (2005, 86-87) tutkimuksen mukaan oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä tulisi lisätä ohjatun harjoittelun kehittämiseksi, jolloin ammattikorkeakoulutuksen ja työelämän yhteistyön merkitys opiskelijan oppimisen ja ammatillisen kehittymisen tukemisessa konkretisoituisi opiskelijoille, työelämän edustajille sekä opettajille. Tiedon kulkua voitaisiin parantaa sekä lisätä tietoa koulutuksesta opettajien ja harjoittelun ohjaajien verkostoitumisen kautta. Näin molemmilla osapuolilla olisi kanava tuoda esille harjoittelun suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä kehitettäviä näkökohtia. Työyhteisöt tarvitsevat koulutusta harjoittelun ohjauksesta. Koulutuksen järjestämistä pidettiin oppilaitoksen tehtävänä. Koulutuksen aiheina tulisi olla suhtautuminen opiskelijaan, rakentavan palautteen antaminen, ohjaus- ja oppimiskäsitysten muutokset sekä ammattikorkeakoulutuksesta tiedottaminen. Koulutustarvetta koettiin myös opetusmenetelmien ja opetussisältöjen kehittämiseen. Opetusmenetelmien kehittämiseen kuuluvia koulutustarpeita ovat oppimistavoitteet, työyhteisön ja oppilaitoksen välinen yhteistyö, oppimisen arviointi, oppimiskäsitykset, opetussuunnitelma ja erilaiset opetuksen toteuttamistavat. Opetussisältöjen kehittämiseen kuuluvia koulutustarpeita ovat tieteellisen tiedon hyödyntäminen ja tutkimustiedon käyttö harjoittelun ohjauksen apuna. (Oinonen 2000, )

23 6.7 Arvioinnin merkitys oppimisessa 19 Arvioinnilla tarkoitetaan kaiken koulutuksen, ohjauksen, lukemisen ja muun vastaavan tuottaman arvon määrittämistä tavalla tai toisella. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota paitsi tiedolliseen, myös taidolliseen osaamiseen sekä asenteisiin. Aikaisemmin arviointia ei pidetty itse oppimiseen kuuluvana, vaan sen jälkeisenä toimenpiteenä. Arviointiin on suhtauduttu tietyllä tavalla juhlallisesti, usein myös pelonsekaisin tuntein. Arviointi on kuitenkin inhimillistä toimintaa, joka tulisi nähdä yhtenä osana ihmisenä olemista. Arviointia ei voi keinotekoisesti erottaa ihmisestä ja oppimisprosessista ilman, että samalla rajoitetaan, jopa estetään ihmisen kasvun mahdollisuuksia. (Ojanen 2000, 166.) Arviointi tulisi nähdä eettisenä toimintana, valintojen tekemisenä, joka kuuluu ihmisenä olemiseen ja oppimiseen, mutta se on myös yhdessä oppimista ja vuorovaikutusprosessia. Ohjaajan tehtävä on lähinnä tarjota opiskelijalle uusia aineksia tai vaihtoehtoisia näkökulmia, joista hänen on mahdollista itse tulkita ja arvioida saamaansa uutta tietoa ja kehittää edelleen arviointitaitoaan. On tärkeää, että arvioinnin puitteissa eri asianosaiset tuovat esille näkemyksensä arvioitavana olevasta asiasta. Ohjauksessa arviointi on toteutettava useista lähtökohdista. Pääpaino on vuorovaikutuksessa ja oppijan omassa työskentelyssä. (Ojanen 2000, ) Hoitajat kokevat opiskelijoiden ammatillista kasvua kehittävän arvioinnin vaikeimmaksi asiaksi ohjauksessa. He kokevat tietonsa puutteellisiksi terveysalan koulutuksesta, ohjausmenetelmistä sekä ammatillisesta kasvusta ja sen tukemisesta. Ohjauksessa ongelmaksi koetaan myös tuen puute ja työyhteisössä vallitseva kiire. Ohjaajat odottavat saavansa nykyistä enemmän tukea opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin opettajalta sekä esimieheltään ja kollegoiltaan. (Jokinen ym. 2005, 18.) Mölsän (2000, 55) tutkimuksessa ohjaajat kuvasivat arvioinnin vähiten merkitykselliseksi tehtäväksi opiskelijaohjauksessa. Sen sijaan Jauhiaisen (2002, 59) tutkimuksessa ohjaajien vahvan mielipiteen mukaan arvioinnit ovat tärkeitä. Opiskelija-arviointia pitää antaa usein, ja sen tulee olla kannustavaa ja positiivista. Samalla on myös käsiteltävä kehittämisalueita.

24 20 Tanskasen (2005, 49) tutkimuksen mukaan arviointikeskusteluja pidetään sairaanhoitajaopiskelijoista suurimman osan (79 %) mielestä säännöllisesti harjoittelujakson aikana ja myös arviointikeskustelujen ajankohdat sovitaan etukäteen harjoittelujakson alussa opiskelijoista suurimman osan (78 %) mielestä. Kuitenkin 18 % oli sitä mieltä, että arviointikeskusteluja ei pidetä säännöllisesti harjoittelujakson aikana eikä arviointikeskustelujen ajankohtaa sovita sairaanhoitajaopiskelijoista 26 % mielestä etukäteen heti harjoittelujakson alussa. Arviointi paranee, kun työyhteisössä on myönteinen ilmapiiri ja arviointikäytäntöön ollaan tyytyväisiä. Arviointitilanteisiin valmistaudutaan ja arvioinnit ovat oikeaan osuvia ja oikeudenmukaisia. Tällöin opiskelijat tuntevat olonsa turvalliseksi ja uskaltavat antaa ohjaajille palautetta ohjauksesta. Käytännön ohjauksen kehittämisen edellytyksenä on arviointikäytännön kehittäminen. Arviointia voidaan parantaa työyhteisössä sopimalla yhteisistä arviointikriteereistä. (Mölsä 2000, 65.) 7 OPISKELIJAOHJAUKSEN ARVIOINTILOMAKKEEN UUDELLEEN MUOTOILEMINEN Lähtökohtana oli sairaanhoitajakoulutuksen aikana induktiivisesti kehitetty opiskelijaohjauksen arviointilomake. Jatkojalostimme arviointilomaketta yhdistäen aikaisemman opinnäytetyömme sekä tämän opinnäytetyön kirjallisuudesta nousseilla asiakokonaisuuksilla. Muotoilimme alkuperäisen opiskelijaohjauksen arviointilomakkeen sisältämiä osaalueita siten, että niissä yhdistyvät molempien aineistojen oleellisin tieto. Säilytimme opiskelijaohjauksen arviointilomakkeessa ne ohjauksen osa-alueet, joiden merkityksellisyyttä opiskelijaohjauksessa tutkimustulokset tukevat. Näitä osa-alueita olivat opiskelijan tavoitteiden huomioiminen, vuorovaikutustaitojen merkitys oppimisessa sekä palautteen merkitys oppimisessa. Poistimme alkuperäisestä opiskelijaohjauksen arviointilomakkeesta ohjaajan ohjaustapaan ja -tyyliin liittyvän osa-alueen. Sisällytimme joitakin ohjaajan ohjaustapaan ja -tyyliin liittyviä väittämiä vuorovaikutusosioon.

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä

Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä. Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä Opiskelijaohjaajakoulutuksen kehittämien alueellisena yhteistyönä Vetovoimaisuutta hoitotyöhön opiskelijaohjauksen käytäntöjä kehittämällä POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN

YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN YLIOPISTO- OPETTAJANA KEHITTYMINEN SARI LINDBLOM-YLÄNNE PROFESSOR I UNIVERSITETSPEDAGOGIK UNIVERSITETSPEDAGOGISTA FORSKINS- OCH UTVECKLINGSENHETEN (YTY) HELSINGFORS UNIVERSITET MUUTOKSEN VAIKEUS JA HITAUS

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja

Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Eeva-Liisa Puumala Laboratoriohoitaja Vieritutkimuskoulutus verkossa Työn tilaajana oli Labquality Oy Marja Heikkinen Päivi Rauvo Työssäni loin asiasisällön vieritutkimuksia käsittelevään verkkokoulutukseen

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja kehittämistyön arviointi viidessä yksikössä (alku- ja päätösvaiheen QPL- kysely)

Tiedonkeruu ja kehittämistyön arviointi viidessä yksikössä (alku- ja päätösvaiheen QPL- kysely) 29-211 1(15) Opiskelijaohjausta toteuttavien ohjaajien koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden sitouttamisen kehittäminen alueellisesti Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA

TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010

Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistartti osa valmistavien koulutusten palapeliä ohjauksen merkitys opinpolun siirtymissä 12.4.2010 Ammattistarttikokeilun päätösseminaari 12.-13.4.2010 Jyväskylä Kirsti Kupiainen Säädökset ja määräykset

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma Erva hoitotyön johtajien verkostoseminaari SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma I hear and I forget. I see and I remember. I do and I understand. Mitä simulaatio on? Todellisuutta jäljittelevä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot