1 (10) 1 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIVOTTU MUUTOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 (10) 1 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIVOTTU MUUTOS"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN NEUVOLAKESKUSHANKE Liite 2. - pysyvä alueellinen moniammatillinen palveluverkostomalli Väliarviointiraportti marraskuu Ritva Virransalo Anu Koponen Vuokko Majoinen 1 (10) 1 HANKKEEN TAVOITTEET JA TOIVOTTU MUUTOS Hankkeen tavoitteena on luoda palveluverkosto, joka mahdollistaa nykyistä aikaisemmin ja paremmin neuvonnan, ohjauksen ja avun järjestämisen perheen pulmatilanteissa, kuten avo-/ avioerotilanteessa, taloudellisissa ongelmissa, parisuhteen ongelmissa sekä lapsen hoitoon ja kasvatukseen liittyvissä huolissa. Tavoitteena on myös saada lapsiperheelle helpommin apua kotiin äkillisissä arjen vaikeuksissa. Toiminnan perusyksikön muodostavat nykyiset äitiys- ja lastenneuvolat ja perhesuunnitteluneuvola (terveydenhoitajat ja lääkärit), mutta toimintaa laajennetaan moniammatillisiksi alueellisiksi työryhmiksi ja kehitetään toimintamalleja kaupungin eri hallintokuntien, yksityisten palveluntuottajien ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. "Perhe pysyväksi Lapsi näkyväksi Arki sujuvaksi." 2 HANKKEEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI JA MUUTOKSEN MITTAAMINEN Hankkeen arvioinnin kohteena ovat henkilökunta, palvelurakenne, toimintatapa sekä hankkeen toteutus. 2.1 Henkilökunta Hankkeen alussa mukana oli 16 terveydenhoitajaa, 4 perhetyöntekijää (3/07), lääkäri (5/07) ja psykologi (10/07). Hankkeelle saatiin sihteeri, 30 %, 9/07. Psykologi irtisanoutui 5/08 ja lääkäri jäi äitiyslomalle 6/08. Lääkärin osuus hankkeessa on jäänyt pieneksi sairauslomien vuoksi. Uusi neuvolavastaava lääkäri ja uusi psykologi ovat aloittaneet 9/08. Neuvolavastaavan lisäksi on saatu toinen, osa-aikainen, neuvolalääkäri, joka ei ole väestövastuutyössä. Hankkeen myötä on korostunut terveydenhoitajaresurssivaje. Kehittämistyön vaatimat koulutukset, tiimitapaamiset ja työnohjaus, mitkä ovat välttämättömiä, ovat aiheuttaneet perustyöhön käytettävän ajan vähenemisen ja ylitöiden kertymisen. Yhtaikaa yllättäen käynnistynyt LAMIKE-hanke on myös lisännyt 5-vuotistarkastuksiin käytettävän ajan tarvetta. Kotikäynnit ovat vähentyneet tavoitteen vastaisesti. Henkilökunnan jaksaminen on äärirajoilla. Seurauksena on ollut sairauslomien lisääntyminen. 2.2 Palvelurakenne Palvelurakenteen monipuolisuudessa sekä toimintatavassa lapsen/perheen avuntarpeen tunnistamisessa ja vastaantulossa tapahtunutta alkavaa muutosta on arvioitu asiakastyytyväisyys-kyselynä maalis-huhtikuun 2008 aikana. Suunnitelman mukaan EKAMO:n liiketalouden yksikön opiskelija analysoi asiakastyytyväisyyskyselyn, mutta tämä ei toteutunut, vaan opiskelija palautti käsittelemättömät lomakkeet 6 kuukauden kuluttua. Kyselyn tulokset ovat tärkeitä hankkeen jatkokehittelyn kannalta, joten osastonhoitaja käsitteli ja analysoi lomakkeet oman työn ohella. Tulokset on julkistettu henkilökunnalle ja hankkeen ohjausryhmälle marraskuussa Kysely jaettiin 400 asiakkaalle ja vastauksia saatiin 317. Kyselyn perusteella todettiin, että suurin osa kyselyyn osallistuneista asiakkaista eli avioliitossa ja

2 edusti ydinperhettä. N. 15 % odotti ensimmäistä lasta. 2 (10) Terveydenhoitajien kotikäynnit tehtiin 35 %:lle perheistä ja yli 50 % perheistä toivoi synnytyksen jälkeistä kotikäyntiä. Perhevalmennukseen on osallistunut yli puolet odottavista perheistä. Pienryhmätoimintaa ei ole ollut tarjolla. Perheitten toiveissa oli erilaista pienryhmätoimintaa n. 25 %:lla vastauksista. Palvelujen saavutettavuuteen oltiin yleisesti tyytyväisiä. Terveydenhoitajien asiantuntemukseen ja toimintaan oltiin erittäin tyytyväisiä. Terveydenhoitajien kiire ja työpaine ei välittyneet asiakkaille vastaanottotilanteessa. Lääkärityövoiman vaje näkyi tutkimustuloksissa. Riittävästi aikaa tai kiinnostusta koki saaneensa vain % perheistä, lääkärien asiantuntemus koettiin hyväksi. Neuvolan tuki perinteisissä asioissa, kuten tuki äidille ja isälle raskauden aikana sekä lapsen kasvuun, kehitykseen ja rokotuksiin liittyvissä asioissa, oli koettu hyväksi. Tuki parisuhde-, mielenterveys- ja terveysongelmissa (päihde, tupakointi) koettiin vähäiseksi. Neuvolaperhetyö on uusi työmuoto ja eikä sitä osattu toivoa. Vastauksista heijastui sen sijaan perinteisen kodinhoitajan tarve. Vastausten perusteella psykologin työlle on selvästi tarvetta perheen erilaisissa elämäntilanteissa. Ohjeita sisältävän palvelukartan laatiminen on aloitettu. Terveydenhoitajien tyky-päivän yhteydessä kartoitettiin yhteistyötahoja. 2.3 Neuvolapsykologi Psykologin asiakastyytyväisyyskysely keväällä 2008 Psykologin asiakastyytyväisyyskysely on tehty kevään 2008 aikana. Kyselyn toteuttanut psykologi irtisanoutui ja tulokset analysoi syyskuussa 2008 aloittanut psykologi. Tiedossa ei ole, monelleko palautelomake on annettu, mutta palautuneita lomakkeita oli 12 kpl. Anne Tamper, psykologi: Tässä on selkeästi masentuneiden äitien lukumääriä ja jatkoonohjauspaikkoja. Mukana ainoastaan selkeästi masentuneet, ei ohimenevästä elämäntilannekriisistä kärsiviä. Masentuneita äitejä yht. 13 kpl, isiä 1 kpl. Näistä äideistä 6 on ohjattu omalle lääkärille, 2 työterveyslääkärille ja 1 diakonissan kautta kriisiterapiaan. 2 ohjattiin E-KKS:n ja heille järjestyi hoitosuhde sieltä (lastentautien psykologi, yleissairaalapsyk.pkl) Näiden lisäksi 1 äiti pääsi suoraan neuvolalääkärille. 1 äidillä ei jatkohoitoa, mutta ohjattu Saimaan kriisikeskukseen tarvittaessa. Isä ohjattiin omalle lääkärille ja sai lähetteen Mtk:een. Nämä luvut siis vuoden 2008 puolelta. Neuvolapsykologin asiakastyytyväisyyskysely kevät 2008 Palautettuja kyselylomakkeita 12 kpl (Yhteenvedon teki psykologi Leena Pallaskari) Kysymyksiin vastattu seuraavasti: 1) Millaisissa asioissa koette tarvinneenne psykologin tukea: vastausten lkm. - perheen sisäisiin ongelmiin ja parisuhdeasioihin 7 - synnytykseen ja raskauteen liittyvät asiat (pelot, jälkitila) 3

3 - lapsiin liittyvät kysymykset (käytös, eron käsittely) 4 -vanhemmuuteen ja jaksamiseen liittyvät kysymykset 4 - kasvatukseen liittyvät kysymykset 1 - muuttuneeseen elämäntilanteeseen sopeutuminen 1 3 (10) 2) Oliko käynneistä mielestänne hyötyä? - kyllä, todella paljon, sai tietoa ja joku kuunteli 12 3) Vastasivatko käynnit odotuksianne? - kyllä, todella paljon, enemmän mitä odotti 11 - ei odotuksia 1 4) Palautetta/ kehittämisideoita - jatkakaa samaan tapaan, neuvolapsykologille on tarvetta 7 toivottavasti toiminta jatkuu Neuvolapsykologin työ alkaen Nykyisen neuvolapsykologin selvitys Leena Pallaskari, psykologi Neuvolapsykologin työpanokselle on osoittautunut tarvetta ensimmäisen vuoden aikana, vaikka sen toimintamuoto haki ja hakee edelleen paikkaansa. Asiakkaita on ohjautunut Leena Pallaskarin vo:lle alkaen, jota ennen oli monipuolinen ja perusteellinen työhön perehdytys. Lapsiperheiden palveluverkoston ollessa laaja on yhteistyötahoja, joihin on tarve tutustua vielä tarkemmin sen jälkeen, kun oma työnkuva on paremmin hahmottunut. Kaikki asiakkaat ovat olleet äitejä (14) ja asiakaskäyntejä on ollut yhteensä 32 ( ) ja tapaamiskerta on ollut 60 min/asiakas. Asiakkaat ovat ohjautuneet vo:lle neuvolalääkärien ja terveydenhoitajien kautta. Neuvolapsykologin näkökulmasta hankkeen tavoitteena olevien toimintasisältöjen kehittäminen on hyvin tärkeää ja vanhempien tapaamiset ja tuen antaminen varhaisessa vaiheessa on erittäin mielekästä ja tuloksellista. Oma vastaanottotila Kourulassa turvaa mahdollisuuden turvalliseen, asianmukaiseen ja vapautuneeseen tapaamiseen asiakkaan kanssa ja mahdollistaa keskittymisen myös oman työn kehittämiseen. Asiakkaiden palaute psykologin omasta työhuoneesta on ollut positiivista ja sinne halutaan tulla kauempaakin, vaikka omassa neuvolassa olisi mahdollisuus käydä. On ollut myös asiakkaita, jotka ovat halunneet tulla muualle kuin omaan neuvolaan!! Psykologin työ on itsenäistä ja edellyttää kykyä sopeutua toistuvasti vaihtuviin eri olosuhteisiin. Olosuhteet psykologin vastaanottotyölle ovat tällä hetkellä välttävät muualla paitsi Kourulassa. Näin alkuvaiheessa olen kokenut eri neuvoloihin tutustumisen tapahtuvan parhaiten tiimeihin osallistumisen kautta. Työntekijöiden ajattelun ja työskentelytapojen tunteminen on välttämätöntä yhteisen toi-

4 minnan kehittämiselle (molemmin puolin). 4 (10) Tiimien toiminnassa on vielä kehiteltävää. Asialistat ja puheenjohtajuus vaihtelevat yksiköittäin. 2.4 Neuvolan perhetyö Neuvolan perhetyössä tehtiin asiakastyytyväisyyskysely v tarjottuihin palveluihin liittyen. Kyselyn toteuttamistapa on arvioitava uudelleen matalan vastausprosentin (11 %) takia Neuvolakeskushankkeen väliarviointia neuvolaperhetyön osalta Mari-Susanna Fennander, kehittävä perhetyöntekijä: Sosiaalitoimesta siirtyi maaliskuussa 2007 neljä perhetyöntekijää työskentelemään kaupungin eri neuvoloihin. Kesäkuun 2007 alussa yksi neuvolakeskushankkeen perhetyöntekijöistä siirtyi kehittäväksi perhetyöntekijäksi ja hänen työaikansa koostuu sekä asiakastyöstä että hankkeen kehittämistehtävistä neuvolan perhetyön näkökulmasta. Sosiaalitoimesta neuvolaan siirtyminen ei ole ollut perhetyöntekijöille helppoa. Työympäristö, työtoverit ja toimenkuva ovat muuttuneet hanketyöntekijäksi siirryttäessä. Neuvolan perhetyössä ei ollut valmista pohjaa työntekijöiden työlle, vaan työntekijät ovat itse joutuneet luomaan ja kehittämään toimintaa alusta saakka. Hankkeen alussa kaikilla terveydenhoitajilla ei ollut oikeanlaista käsitystä mitä neuvolasta annettava perhetyö voi olla. Hankkeen alussa perhetyöntekijät miettivät yhdessä terveydenhoitajien kanssa millaista neuvolan perhetyö voisi olla. Yhteisissä palavereissa yritettiin muokata erilaisia kriteerejä, millä neuvolan perhetyötä voisi perheille tarjota. Todettiin, että perheiltä täytyy saada kirjallinen lupa moniammatilliseen työhön, koska työskennellään varhaisen tuen alueella. Päätettiin myös, että työn pohjana käytetään huolen vyöhykkeistöä. Terveydenhoitaja miettii omaa näkemystään perheen tilanteesta suhteessa huolen vyöhykkeeseen ja kertoo huolestaan ja sen tasosta neuvolan perhetyön työntekijälle. Hanketta varten muokattiin vanhemmille suunnattu esitieto- ja suostumuskaavake, joka saatiin käyttöön kevään -07 aikana. Terveydenhoitaja pyytää perheeltä suostumuksen moniammatilliseen työhön Työvälineet ja kirjaaminen Neuvolan perhetyön työntekijät ovat käyttäneet työvälineinään mm. keskustelua, päivän kelloa, verkostokarttaa ja Pesäpuu Ry:n Nalle, Elämän tärkeät asiat ja Kissan päivät tunne-säätilakortteja. Eniten työntekijät ovat käyttäneet päivänkelloa ja verkostokarttaa. Ne ovat sopineet käytettäviksi kaikissa perheissä, kun selvitetään perheen arjen sujuvuutta sekä tukiverkostoa. Neuvolan perhetyön asiakkaina on ollut paljon pikkulapsiperheitä, joissa lapsen ikä on ollut esteenä korttien käytölle. Työntekijät ovat pyrkineet näissä perheissä saamaan lapsen asemaa ja hyvinvointia selville havainnoinnin, leikin ja vanhempien kertoman perusteella. Neuvolan perhetyön työntekijän työn lähtökohtana on lapsen etu ja lapsen näkyväksi tekeminen perheessä. Työntekijät ovat pyrkineet työskentelemään ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti perheissä, tavoitteena on ollut tukea koko perheen hyvinvointia. Neuvolan perhetyön työntekijä on voinut viedä perheen huolen käsiteltäväksi moniammatilliseen tiimiin, jossa on ollut mukana neuvolalääkäri, terveydenhoitajia ja joskus myös neuvolapsykologi. Jokaisessa neuvolassa toimii oma tiiminsä ja tiimi kokoontuu kahden viikon välein. Neuvolakeskushankkeen aikana on tarkoitus muodostaa moniammatillista verkostotyötä perheiden hyväksi eri toimijoiden kanssa.

5 5 (10) Syksyn 2008 aikana tiimiin käytäntöä on muutettu niin, että perheneuvolan edustaja käy tiimissä kerran kuukaudessa. Moniammatillisen tiimin avulla on pyritty löytämään ratkaisuja perheen huolta aiheuttavaan tilanteeseen. Perhetyön työntekijöiden näkökulmasta katsottuna tiimin tuki on ollut tärkeää, koska työntekijä ei jää yksin huolensa kanssa ja hänellä on mahdollisuus saada eri ammattikuntien edustajilta tukea perheen tilanteeseen. Perheneuvolan edustajan osallistuminen tiimeihin on ollut kokeiluluonteista ja jatkossa katsotaan onko tarvetta tehdä tiimityötä nykyisellä tavalla vai tarvitaanko tiimiin myös muiden yhteistyötahojen edustusta. Neuvolan perhetyön työntekijät ovat kirjanneet kotikäynnit ja yhteenvedon kotikäynneistä sosiaalitoimen Effica-tietojärjestelmään neuvolakeskuslehdelle lapsen nimellä. Terveydenhoitajilla ja neuvolan perhetyöntekijöillä on käytössään eri Effica-tietojärjestelmät, joka jokseenkin vaikeuttaa yhteistyötä tiedonkulun osalta. Perhetyöntekijä välittää terveydenhoitajalle tiedot neuvolan perhetyön jaksosta ja terveydenhoitaja kirjaa lyhyesti tiedot terveystoimen Efficaan lapsen tietoihin. Näin varmistetaan, että tieto perhetyön työskentelystä siirtyy myös terveystoimen tietojärjestelmään Neuvolan perhetyön asiakkuudet vuonna 2007 Neuvolan perhetyön asiakkuuteen pääsee neuvolan terveydenhoitajan, lääkärin tai moniammatillisen tiimin ohjaamana ja alussa terveydenhoitajilla oli vaikeuksia löytää sopivia asiakkaita. Hankkeen alussa keväällä -07 näytti, että neuvolan perhetyöhön ei ohjaudu tarpeeksi perheitä. Monilla terveydenhoitajilla oli käsitys, että perheet tarvitsevat enemmän konkreettista kotiapua kuin keskusteluapua. Terveydenhoitajat pohtivat miten saavat markkinoitua perhetyötä perheisiin. Neuvolan perhetyöntekijän työnkuvaksi muodostui kuitenkin nopeasti pienen huolen perheelle tarjottava lyhytkestoinen tuki, jossa 3-5 tapaamiskerralla on tarkoitus arvioida myös perheen muuta tuentarvetta. Neuvolan perhetyön asiakkuudessa oli ajalla maaliskuu-joulukuu 2007 yhteensä 87 lappeenrantalaista neuvolaikäistä lasta, joista monikulttuurisia asiakkaita kuusi. Tavallisin syy perheen ohjautumiseen neuvolan perhetyöhön oli äidin jaksamattomuus. Taustalla oli usein alkavaa tai uusiutuvaa masennusta sekä kasvatushuolia. Muita neuvolan perhetyöhön ohjautumisen syitä ovat olleet mm. vauvan itkuisuus, parisuhdeongelmat, lapsen syömis- ja nukkumisongelmat sekä arjen sujumattomuus. Vuonna 2007 neuvolan perhetyö työtapana haki vielä muotoaan. Perhetyön työntekijöille ohjautui enemmän ns. ison huolen perheitä, joita ohjattiin muiden auttajatahojen piiriin. Neuvolan perhetyön työntekijät ovat ohjanneet perheitä mm. neuvolan psykologille, lastensuojeluun, omalle lääkärille tai perheneuvolaan Asiakaspalautteet 2007 Vuoden 2007 aikana perhetyöntekijät saivat palautetta työstään perheissä yleensä suullisesti työskentelyn aikana. Kehittävä perhetyöntekijä laati perheille suunnatun neuvolan perhetyön palautelomakkeen kevään 2008 aikana, jossa kysytään perheen kokemuksia perhetyön toimivuudesta, kehittämistarpeista ja miten perhe kokee pärjäävänsä perhetyön jakson jälkeen. Sovittiin, että jatkossa pyritään keräämään palaute asiakkailta neuvolan perhetyön viimeisellä käynnillä. Toukokuun 2008 aikana lähetettiin postitse palautelomake perheille, joissa oli ollut neuvolan perhetyötä vuoden 2007 aikana. Lomakkeen kautta toivottiin saavan palautetta työn kehittämistä varten ja sitä kautta näkyväksi, olivatko perheet mielestään hyötyneet neuvolan perhetyön tuesta. Palautelomake lähetettiin 70 perheelle, joista palautui 8 postitse neuvolan perhetyön kehittävälle työntekijälle. Kaikissa vastauksissa oli sama ajatus siitä, että neuvolan perhetyön tuki on ollut heille hyödyllistä ja perheet olivat tukeen tyytyväisiä. Lomakkeen kautta pyydettiin asiakasperheiltä kehittämisehdotuksia. Muutamassa vastauksessa toivottiin perhetyöltä pidempää työskentelyjaksoa sekä ilta/yötyötä.

6 6 (10) Neuvolan perhetyöstä oli hyötyä, sain itseluottamusta äitinä olemiseen. Perhetyöntekijän vinkit oli hyviä ja suurin osa niistä perheemme arjessa käytössä edelleen. Kotikäynnit kivoja, kun ei tarvitse ottaa lapsia mukaan minnekään virastoon. Käyntien pituus oli hyvä. Käyntimäärä voisi olla automaattisesti 5-10 tapaamiskertaa Neuvolan perhetyön asiakkuudet vuonna 2008 Tammikuu-syyskuu 2008 välisenä aikana neuvolan perhetyöhön ohjautui yhteensä 69 neuvolaikäistä lasta. Eniten perheitä on ohjautunut terveydenhoitajan kautta ja tulosyynä on ollut vanhemman/vanhempien jaksamattomuus. Taustalla on ollut mm. vauvan itkuisuutta, parisuhdeongelmia, lapsen syömis- ja nukkumisongelmia, perheväkivaltaa sekä arjen sujumattomuutta. Perheet ovat ohjautuneet samankaltaisilla syillä kuin vuonna 2007 eli vanhemmilla on taustalla alkavaa tai uusiutuvaa masennusta sekä kasvatushuolia. Vuoden 2008 aikana neuvolan perhetyöhön on ohjattu myös perheitä, joissa vasta odotetaan lapsen syntymää. Näissä tapauksissa perhetyön työntekijä on pyrkinyt tapaamaan perhettä odotusaikana sekä vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan perhetyötä on pyritty kohdentamaan varhaiseen vaiheeseen, koska tiedossa on joidenkin perheiden kohdalla suurentunut riski selviytyä vanhemmuuden haasteista. Näissä perheissä vanhemmalla tai vanhemmilla on taustalla mm. jaksamattomuutta, mielenterveys- tai päihdeongelmia. Perhetyön työntekijät ovat tavanneet neuvolan perheitä 2-5 kertaan kotikäynteinä tai neuvolassa. Joissakin perheissä käyntejä on poikkeuksellisesti tehty 7-10 kertaa perheen elämäntilanteesta johtuen. Näissä tapauksissa huoli perheen jaksamisesta on ollut suurta ja käyntikertoja on lisätty esimerkiksi siksi aikaa, että perhe pääsee jatkotuen piiriin. Vuonna 2007 perheet toivoivat palautteissa pidempää neuvolan perhetyön työskentelyjaksoa, joten työtä on pyritty kehittämään asiakkaiden toivomusten suuntaisesti vauvaperheiden osalta. Neuvolan perhetyön työskentelyn on tarkoitus olla ennaltaehkäisevää, selvittelevää ja arvioivaa työtä. Palveluohjaaminen on korostunut neuvolan perhetyössä. Tilastoinnin merkitsemistä on jouduttu kehittämään neuvolan perhetyön osalta koko hankkeen ajan. Nykyisessä tilastoinnissa näkyy, että perheitä on jatko-ohjattu eniten terveydenhoitajille ajalla tammikuu-syyskuu 2008 yhteensä 59,4 %. Tämä tarkoittaa, että perheet jatkavat käyntejä lastenneuvolan terveydenhoitajalla normaalisti ja jotkut perheet käyvät tihennetysti. Lastensuojelun piiriin ohjautuneita perheitä on ollut 13 % vuonna Terveydenhoitajalle jatko-ohjautuminen kertoo siitä, että asiakkaina on ollut pienen huolen perheitä mutta myös siitä että perheillä on jo olemassa jokin auttajataho. Näyttää siltä, että neuvolan perhetyön kautta olisi löytymässä pienen huolen perheitä. Perheitä on ohjattu myös lastensuojeluun, perheneuvolaan, perheasiainneuvottelukeskukseen, päivähoitoon/leikkikerhoihin, omalle lääkärille, neuvolan psykologille tai Saimaan kriisikeskukseen Asiakaspalautteet 2008 Vuosi 2007 opetti, että asiakkailta saatava palaute on tärkeää ja palaute kannattaa pyytää perheiltä työntekijän mukaan. Postitse kerättävä palaute ei näytä toimivan. Palautelomakkeita on saatu vuodelta 2008 lokakuuhun mennessä 20 kappaletta ja niissä jatkuu positiivinen palaute neuvolan perhetyöstä. Kaikilta neuvolan asiakasperheiltä palautelomaketta ei ole saatu, vanhemmat eivät ole niitä toimittaneet työntekijälle tai työntekijä ei ole muistanut niitä pyytää perheeltä viimeisellä tapaamisella. Vuoden 2008 palautelomakkeissa pyydettiin perheiltä jälleen kehittämisehdotuksia. Palautelomakkeis-

7 7 (10) sa on tullut esille sama toive kuin vuonna 2007 eli perheet toivovat perhetyöntekijän käyntimäärien lisäämistä. Perheet toivovat myös, että neuvolan perhetyötä olisi tarjottu heille jo odotusaikana ja sitä markkinoitaisiin neuvolassa enemmän. Perheet kokivat keskusteluavun työntekijän kanssa hyvänä, samoin kotona tehtävä työtavan. Muutamissa perheissä toivottiin enemmän vanhan ajan konkreettista kodinhoitajan apua. Neuvolan perhetyössä perheiden tapaamiskertoja on pidennetty tarvittaessa ja tukea on tarjottu lasta odottaville perheille. Toivoisin, että avun pyytäminen olisi helpompaa. Tarkoitan, että panostetaan ennaltaehkäisyyn, ettei tarvitse mennä mielenterveystoimistoon apua hakemaan. Toivon apua mahdollisimman varhaiseen vaiheeseen Kiitos terveydenhoitajalle, että markkinoi neuvolan perhetyötä silloin kun tulimme vauvan kanssa ensi käynnille. Se jäi mieleen ja kun apua sitten tarvittiin, sitä oli helppo pyytää Neuvolan perhetyötä kannattaisi markkinoida paremmin jo odotusaikana, kuulin siitä vasta lastenneuvolassa, kun olin jo ihan rikki Neuvolan perhetyön kokemuksia ja tulevaisuuden suunnitelmia Hanketta on hankaloittanut alusta asti työntekijöiden työtilaongelmat. Neuvolan perhetyöntekijät jakavat edelleen lääkärien ja terveydenhoitajien kanssa samat työhuoneet, riittävistä työtiloista on pulaa. Perhetyössä työntekijä tekee kotikäyntejä, mutta tarvitsee työhuonetta kirjatessaan asiakaskäyntejä tietojärjestelmään ja tehdessään suunnittelutyötä. Tilanteeseen on pyritty löytämään ratkaisu hankkimalla neuvolan perhetyöntekijöille omat kannettavat tietokoneet, jotka mahdollistavat työntekijöiden liikkumisen työtilasta toiseen. Neuvolan perhetyössä työntekijät eivät ole vaihtuneet hankkeen aikana. Kuten jo aiemmin on mainittu, neuvolan perhetyön työntekijät kirjaavat ja tilastoivat perheiden tapaamiset sosiaalitoimen Effica-järjestelmään ja terveydenhoitajat omaan terveystoimen Efficaan. Kaksoiskirjaamisessa on ollut omat haasteensa tiedonkulun osalta, joten tulevaisuuden osalta mietitään miten kirjaaminen saataisiin toimivammaksi. Pohdittavaksi nousee olisiko tiedonkulku helpompaa työntekijöiden välillä ja palvelisiko se perheitä paremmin, jos perhetyön työntekijät myös kirjaisivat käyntinsä terveystoimen Effica-järjestelmään. Neuvolan perhetyöntekijät ovat kokeneet olonsa välillä yksinäiseksi terveystoimen työkentällä, koska työtä tehty pääsääntöisesti yksin ilman työparia. Perhetyöntekijät ovat yrittäneet pitää omaa ammatillista osaamista yllä pitämällä viikoittaisia yhteisiä tapaamisia, joissa on kehitetty työn sisältöä ja reflektoitu kokemuksia. Perhetyöntekijöillä on moniammatillisen työnohjauksen lisäksi sosiaalitoimen kustantama oma säännöllinen työnohjaus kerran kuukaudessa. Perhetyön oma työnohjaus on koettu tärkeäksi tueksi työssä jaksamiseen ja oman ammattialan näkemyksien vaihtoon. Neuvolan perhetyön alkaessa asiakkaat usein yhdistivät neuvolan perhetyön tuen osaksi lastensuojelua ja huostaanottoja. Neuvolan perhetyössä työntekijät ovat joutuneet selvittämään perheille ennaltaehkäisevän tuen ja korjaavan työn eroa. Neuvolan perhetyön työntekijät ovat joutuneet pohtimaan omaa työtään uudesta näkökulmasta, koska kaikilla työntekijöillä on kokemusta korjaavasta lastensuojelutyöstä. Uuden työtavan sisäistämisen on huomattu vaativan aikaa. Terveydenhoitajat ovat olleet konkreettisesti yhteisillä kotikäynneillä perhetyöntekijöiden kanssa vähän. Terveydenhoitajien tiukat aikataulut ovat mm. olleet syynä siihen, että perhetyöntekijä on pääsääntöisesti aloittanut käynnit perheessä yksin. Jonkin verran yhteistyötä on saatu lisättyä sillä, että asiakasperheitä on pyritty tapaamaan yhdessä terveydenhoitajan vastaanotolla. Asiakkuuden siirtymiset perhetyöhön olisi hyvä tehdä yhdessä, että perheille tulee käsitys terveydenhoitajan- ja perhetyöntekijän työpariudesta.

8 8 (10) Perhevalmennusta ja vertaisryhmätoimintoja on kehitetty kahden eri moniammatillisen työryhmän voimin, joka koostuu terveydenhoitajista, perhetyöntekijöistä ja neuvolan psykologista. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat olleet mukana vertaisryhmien suunnittelussa ja toteutuksessa. Neuvolan perhetyön työntekijöiden työ on kehittymässä perheen tilanteen arvioinnin, ennaltaehkäisevän työnotteen ja palveluohjauksen lisäksi vertaisryhmien vetämiseen. Ajatuksena on aluksi koota leikki-ikäisten perheille suunnattu Volttia elämään -voimavararyhmä, jonka toiminta käynnistyy marraskuussa Ryhmässä etsitään keinoja arjessa jaksamiseen yhdessä tekemisen kautta. Ryhmässä on yhtenä vetäjänä neuvolan perhetyön työntekijä yhdessä terveydenhoitajan ja opiskelijoiden kanssa. Neuvolan perhetyöntekijät ovat käyneet perhevalmennusilloissa kertomassa omasta työstään. Jatkossa mietitään, mikä perhetyöntekijän rooli tulee olemaan perhevalmennuksessa. 3 TOIMINTATAPA Erilaisten kyselylomakkeitten avulla on tavoitteena saada esille perheitten pulmat. Hankkeeseen sisältyen olemme saaneet koulutusta huolen puheeksi ottoon ja huolivyöhykkeistön käyttöön. Huolivyöhykkeistön käyttäminen on aloitettu syksyllä 2007 ja käyttöä on tarkennettu Terveydenhoitajien käytössä olevat lomakkeet: raskauden aikainen ja lapsen syntymää seuraavaa vuorovaikutusta tukeva lomake, ensimmäistä lastaan odottavan perheen arjen voimavarat ja perhettä kuormittavien tekijöiden tunnistaminen -lomake, mielialalomake synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistamiseksi, AUDIT- ja perheväkivaltalomake äitiys- ja lastenneuvolassa. Perhetyöntekijöiden käytössä olevat lomakkeet: neuvolan perhetyön aloitushaastattelu ja perheen tuen tarpeen arviointi. Henkilökunta on suunnitellut asiakkaan hoitoonohjauspolut. 3.1 Moniammatilliset alueelliset työryhmät ja yhteistyö Neuvoloissa toimii neljä moniammatillista tiimiä. Tiimeihin osallistuvat neuvolan terveydenhoitajat, lääkärit, perhetyöntekijät ja psykologi. Tiimityöhön on saatu koulutusta. Tiimityöskentelyyn on sovittu yhteiset pelisäännöt. Ne kokoontuvat kahden viikon välein 1,5 t ajan. Niissä on kiertävä puheenjohtajuus ja yhteisesti sovitut kirjaamiskäytännöt. Tiimeille on järjestetty työnohjaus. Tiimityöskentely aloitettiin keväällä 2007 perhetyöntekijöiden ja lääkärin aloitettua työskentelyn hankkeessa. Psykologi aloitti hankkeessa lokakuussa Henkilöstömuutoksista huolimatta tiimit ovat toimineet lähes suunnitellulla tavalla. Väestövastuutyöstä ei ole irronnut lääkäreitä tiimeihin, mutta osallistumismahdollisuuksia parannetaan aikataulujärjestelyillä. Yhteistyöpalaverit päivähoidon kanssa on aloitettu ja yhteisistä toimintatavoista on osin jo sovittu. Syksyn suunnitelmat on toteutettu. Vertaistukiryhmätoiminta yhteistyössä EKAMK:n kanssa aloitettu keväällä 2008 ja perhe-valmennusryhmien ohjelmarunkoa uudistetaan. Perhesuunnitteluneuvolan ja Perhe-Tirikan kanssa on sovittu yhteistyöstä perheen vuorovaikutuksen hoitamisesta. Perhesuunnitteluneuvola ja Perhe-Tirikka osallistuvat jatkossa neuvoloitten moniammatillisiin tiimeihin kerran kuukaudessa. Masentuneen äidin hoitoon pääsyä parannettiin yhteistyössä mielenterveyskeskuksen ja avosairaanhoi-

9 don kanssa selkeyttämällä lähetekäytäntöä. 9 (10) 3.2 Hankkeen tilat ja toteutus Hankkeen toteuttamista on ohjannut ja seurannut johtoryhmä. Hallintorajojen yli tapahtuva työskentely työntekijä- ja johtotasolla ei ole sujunut kitkatta erilaisten työkulttuurien takia. Vastuu ja valtuussuhteet ovat olleet epäselvät. Perhetyöntekijöiden esimiesten ollessa sosiaalitoimen ja muun henkilöstön esimiesten terveystoimen puolella muodostuu haaste hankkeelle. Konkreettisesti vaikeus on kirjaamisen ja tiedonsiirron alueella, koska toiminnoilla on erilliset tiedostot. Tietosuoja hankaloittaa asiakkaiden asioiden hoitoa. Hankesuunnitelmassa todettiin, että hankkeelle tarvitaan tiloja ja työvälineitä. Sopivien tilojen löytyminen on ollut vaikeata ja se on haitannut hankkeen toteutusta. Hankkeen kalustomäärärahoja on ollut, mutta niitä ei ole voitu täysmääräisesti käyttää hyväksi tilaongelmien vuoksi. Odotetaan tilapäistä helpotusta tilatarpeeseen. Projektihenkilökunta arvioi itsearviointipäiväkirjan avulla hankkeen työnjakoa, tiedonkulkua ja vuorovaikutusta, projektin näkymistä kentällä, suunnitelmallisuutta ja kehittämistyön henkilökunnassa herättämiä tunteita. Koko hankkeen henkilöstölle on järjestetty työnohjausta psykologi Pirkko Grönlundin toimesta. Hankkeen tavoitteiden toteutumisen astetta muutoksena henkilökunnan toimintatavassa on arvioitu kyselyn avulla kaksi kertaa: toukokuussa 2007 ja toukokuussa Ensimmäisen kyselyn tuloksia käytettiin hankkeen suunnittelussa hyväksi. Tuloksista ilmeni, että työntekijät toivoivat moniammatillisuuden parantavan kokonaisnäkemystä perheestä. Keinoja auttaa perheitä paremmin ja monipuolisemmin varhaisemmassa vaiheessa ja siten ennaltaehkäistä isommat ongelmat. Selkeitä hoitoketjuja helpottamaan asiakkaan ohjausta. Fyysisen läheisyyden, yhteisten pelisääntöjen ja yhdessä sovittujen säännöllisten tapaamisten toivottiin tekevän työskentelystä tiiviimpää, joustavampaa ja toimivampaa. Epäilyksinä oli, että riittääkö työaika ja henkilöstöresurssit kaiken uuden aloittamiseen. Jälkimmäisen kyselyn tuloksilla tarkistettiin hankkeen etenemistä, henkilöstön muutosprosessin etenemistä ja palvelurakenteen muutoksien vaikutusta työmenetelmiin. Toisen kyselyn tulokset vahvistivat sitä, että ensimmäisen kyselyn toiveisiin oli pystytty osin vastaamaan. Moniammatilliset tiimit ja tiimityönohjaus toimivat. Moniammatillisuus työvälineenä on koettu hyväksi ja toimivaksi henkilökunnan jaksamisen kannalta ja perheen varhaisemman avun saamiseksi. Terveydenhoitajien ja perhetyön yhteiset kotikäynnit eivät ole toteutuneet hankkeen tavoitteen mukaisesti ja henkilöstö on kokenut sen työtä haittaavana tekijänä. Hoitoketjuja pitää vielä parantaa. Toimivilla hoitoketjuilla helpotetaan työtä ja ne antavat mahdollisuuden auttaa perheitä nopeammin. Käyttöön otetut lomakkeet ovat helpottaneet vaikeiden asioiden puheeksiottoa ja tasalaatuistaneet eri työntekijöiltä saatavaa palvelua. Konkreettisen kotiavun tarve on myös noussut jälleen esille ja siihen toivotaan paneuduttavan. Psykologin ja perhetyön matalan kynnyksen palvelut on koettu tarpeellisina ja työtä helpottavina asioina. Työtä ja vastuuta perheistä on voinut jakaa eri asiantuntijoiden välillä ja se on koettu työtä helpottavana asiana. Parannusehdotuksina nousivat terveydenhoitajien asiakasmäärien pienentäminen ja sen myötä saada enempi aikaa asiakastyöhön ja kotikäynteihin. Neuvolan työtilojen ahtauteen toivottiin helpotusta. Kirjaamisen selkiyttäminen. Kiireellisimpinä kehittämiskohteina koettiin yhteiset kotikäynnit, vertaisryhmien aloittaminen ja palvelusetelin käyttömahdollisuuden tutkiminen konkreettisen kodinhoitoavun saamiseksi perheille. Henkilöstöä mietityttää, mitä hankkeesta jää pysyvästi voimaan, mitä hankkeen jälkeen tapahtuu ja palataanko entiseen. Vanhojen ja uusien työntekijöiden tasavertainen kohtelu koetaan hankkeessa haasteena esimiehille. Hankkeen itsearvioinnin konsultaation on toteuttanut Arja Hakalisto SOCOM Oy / Työnohjaus A. &

10 H. Hakalisto Oy:n toimesta. 10 (10) 4 JATKOSUUNNITELMA Väliarviointi esitetään johtoryhmälle joulukuussa Kyselyjen tulokset ovat käytettävissä. Asiakastyytyväisyys- ja henkilöstökyselyt toistetaan keväällä Perhetyön palautelomakkeen palautusprosessi on suunniteltava uudelleen. Psykologi jatkaa palautekyselyä. Tilatarpeisiin on tulossa väliaikaista helpotusta tammikuussa Terveydenhoitajien toimia yritetään saada hankkeen aikana lisää, tällä hetkellä vaje on 4 tointa. Tiimityötä jämäköitetään. Lääkäriresurssia korjataan mahdollisuuksien mukaan STM:n suosituksia vastaaviksi. Kotikäyntejä lisätään, mikäli terveydenhoitajaresursseja saadaan korjatuksi. Tietosuojan rajoja on tarkennettava, jotta lapsen ja perheen hyvinvointiin olennaisesti vaikuttavat tiedot ovat kaikkien perheen kanssa työskentelevien käytössä.

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala

NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE. Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala NEUVOLAN PERHETYÖ - VARHAISTA TUKEA PERHEILLE Laura Pakkanen & Anna-Kaisa Utriainen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaaliala Monimuotoista, monimerkityksistä, arvokasta, ainutlaatuista perheiden elämää

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Masentuneiden äitien hoitoketju Seinäjoen seudun terveysyhtymä 2007 Psykologi Pirjo Kauma Terveydenhoitaja Hilkka Pyylampi 24.10. 2007 MASENTUNEIDEN ÄITIEN HOITOKETJU SEINÄJOKI 2007 HALU NÄHDÄ, ROHKEUS

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa

Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointineuvolassa Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 12.10.2011 Riitta Kangaspunta psykologi, psykoterapeutti, työnohjaaja Hyvinvointineuvolan toimintaympäristö Stanley:

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö Valtakunnalliset Neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Paasitorni, Helsinki Lasten ja nuorten kasvun tuen palvelut Palvelupäällikkö, Kirsi Leinonen Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN! Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa vanhempia heidän hoito- ja kasvatustehtävässään jotta arki vauvan kanssa sujuisi hyvin. Valmennus toteutetaan vuorovaikutteisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta

Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010. Socca Socca Annukka Paasivirta Kehittämissuunnitelmat kehittämistä tukemassa Kehrän teematyöpajat 31.5. 2.6.2010 1 Kehrän teematyöpajat Maalis 2010 Touko- Kesä 2010 Loka 2010 Marras- Joulu 2010 Helmi 2011 Touko 2011 LS Päivät Syksy

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA

KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA KUVAUS 0-6-VUOTIAIDEN LASTEN KUNTOUTUKSEN PALVELURAKENTEESTA SUUPOHJAN ALUEELLA Metropolian Ammattikorkeakoulu Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus 2009-2010 Keski-Äijö Sinikka Oravamäki Maisa Rantanen Marita

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 1 KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tiedot koskevat vuotta 2012 ja ne

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA

SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA SOSIAALIOHJAUS LASTENSUOJELUSSA Sosiaaliohjausta on monenlaista Annika Parviainen Anna Peltokorpi Metropolia ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sofianlehdonkatu 5 Sosionomi, SS08K1 Lastensuojelu-

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto

NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto NEUVOKAS PERHE KÄYTTÄJÄKYSELYN (N=217) TULOKSET Yhteenveto Taustatiedot - Vastaajia 217 (vastausprosentti 24.1 %) - Eniten vastuksia kertyi Helsingistä (33 %) - Vastaajista 87 % oli terveydenhoitajia -

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

LOP lapset puheeksi osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP lapset puheeksi osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP lapset puheeksi osaprojektin loppuarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot