3. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ"

Transkriptio

1 3. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ 3.1 Neuvola Neuvolassa tehtävä työ on osa kunnallista terveydenedistämistyötä, joka tapahtuu arkipäivän areenoilla. Terveyden edistämisen tavoitteena on, että jokainen yksilö ja yhteisö voisi käyttää omia voimavarojaan niin hyvin kuin mahdollista elääkseen omaa elämäänsä ja tukeakseen muiden selviytymistä. Terveyden edistämisen ammattilaisilla on erityinen velvollisuus toimia puolestapuhujina kaikilla yhteiskunnan tasoilla terveyden hyväksi. Terveys kansanterveysohjelman tavoitteeksi on asetettu lasten hyvinvoinnin lisääntyminen, terveydentilan parantuminen, turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien merkittävä väheneminen. Neuvolatyö on keskeinen osa suomalaisten lapsiperheiden terveysalan palvelujärjestelmää. Kaikille tasapuolisesti tarjotut palvelut mahdollistavat sen, että niitä hyödyntävät lähes kaikki raskaana olevat ja lapsiperheet. Valtioneuvoston asetuksen n:o 380/2009 tarkoituksen on varmistaa, että lasta odottavien naisten ja perheiden sekä alle kouluikäisten lasten terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeellinen tuki järjestetään viiveettä. Kansanterveyslain (1972 ja 2006) mukaan kunnan on järjestettävä perusterveydenhuoltona terveysneuvontaa, johon mm. äitiys- ja lastenneuvolatoiminta kuuluvat. Äitiyshuollon tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten kokonaisvaltainen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Äidin, isän ja koko perheen tulee voida tuntea raskaus, synnytys ja imeväisen hoito turvalliseksi ja perhe-elämää rikastuttavaksi arvokkaaksi kokemukseksi, joka luo otollisen pohjan lapsen terveelle kasvulle. Pyrkimyksenä on raskauden aikaisten häiriöiden ehkäiseminen, häiriöiden varhainen toteaminen ja potilaan hoitoon ohjaaminen sekä sairaiden ja vammaisten tukeminen. Laajassa mielessä äitiyshuollon tavoitteena on pyrkiä parantamaan nuorten ihmisten, tulevien vanhempien terveyttä ja hyvinvointia sekä auttaa heitä suhtautumaan myönteisesti perhe-elämään ja perheen asemaan yhteiskunnassa. Äitiysneuvolan työmuotoja ovat terveysneuvonta, terveystarkastukset seulontoineen sekä perhevalmennus. Äitiysneuvolan työntekijöinä toimii terveydenhoitaja-lääkäri -työpari. Yhteistyötä tehdään lastenneuvolan, hammashuollon, fysioterapian, LKS:n äitiyshuollon sekä tarvittaessa perheneuvolan ja sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa. Lastenneuvolan seurannan keskeinen tavoite on lasten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Toiminta perustuu lapsen kehityksen säännölliseen seurantaan, arviointiin sekä sairauksien seulontaan. Lisäksi vanhemmuuden tukeminen ja vahvistaminen sekä terveystietoisuuden lisääminen ovat olennainen osa neuvolan toimintaa. Lapsen etu on ensisijaisena päämääränä ja sen saavuttaminen edellyttää varhaista puuttumista kaikkiin lapsen hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin. Lastenneuvolan työmuotoina ovat lapsen ja perheen terveystapaamiset, joihin sisältyvät seulontatutkimukset, rokottaminen, ohjaus, tuki ja neuvonta. Äitiys- ja lastenneuvolapalvelujen keskeiset työntekijät ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Sodankylässä äitiysneuvolassa toimii yksi terveydenhoitaja, lastenneuvolassa terveydenhoitajia on kaksi, jotka toimivat myös muilla terveysneuvonnan alueilla, lääkäriresurssi tulee terveyskeskuksen puolelta. Moniammatillisessa työryhmässä on tarkoituksenmukaista olla erityistyöntekijöitä:

2 edustajat päivähoidosta, lastensuojelusta ja perheneuvolasta, perhetyöntekijä, suun terveydenhuollon edustaja, fysioterapeutti sekä seurakunta ja kolmas sektori. 3.2 Päivähoito Lasten päivähoidon keskeisenä tehtävänä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus saada tarvittaessa erityishoitoa ja -opetusta. Palveluja järjestetään yhteistyössä kunnan erityispalvelujen asiantuntijoiden; neuvoloiden, koulujen, kehitysvammahuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sodankyläläisen varhaiskasvatuksen painotusalueina ovat pohjoinen kulttuuri ja luontokasvatus sekä liikunta kaikissa muodoissaan. Ammatillisuutta tuetaan jatkuvalla koulutuksella ja työyhteisöjen omaehtoisella kehittämisellä. Työntekijät ovat sitoutuneet työhönsä ja työyhteisöjensä kehittämiseen. Kunnallisen päivähoidon vaihtoehtona on kotihoidontuki tai yksityisen hoidon tuki, minkä lisänä on yksityisen hoidon tuen kuntalisä. Tuki maksetaan suoraan yksityisen päivähoidon palvelun tarjoajalle. Maksutonta esiopetusta (19h /vk.) järjestetään päiväkodeissa ja kouluilla. Sivukylien esiopetus järjestetään pääsääntöisesti yhdysluokissa. Jokaiselle lapselle tehdään yhdessä vanhempien kanssa henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma koskien lapsen kasvatusta ja opetusta. Vanhemmat arvioivat toimintaa vuosittain esimerkiksi kyselylomakkeiden avulla. Esiopetuksen tehtävänä on edistää lapsen kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Esiopetus ohjaa lasta vastuulliseen toimintaan ja yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattamiseen sekä toisten ihmisten arvostamiseen. Lapsi oppii pohdintaa oikeasta ja väärästä. Lapsi sisäistää hyvät tavat ja opettelee niiden merkitystä osana jokapäiväistä elämää. Esiopetuksessa lapselle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen oppimisedellytyksiä: Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennaltaehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Saamenkielisen esiopetuksen tavoitteena on vahvistaa saamenkielen osaamista ja saamelaista identiteettiä sekä rohkaista käyttämään kieltä arkipäivän tilanteissa. Erityisesti painottuvat joiku, käsityö, tarinaperinne, luonto sekä saamelainen elämäntapa. Yhteistyö oman kyläyhteisön kanssa on perusta saamelaiseen kulttuuriin perehdyttäessä. Esiopetusta voidaan antaa pohjoissaameksi sekä tarvittaessa Inarin-saameksi ja koltansaameksi. Esiopetuksen arvioinnissa painotetaan lapsen kasvuja oppimisprosessin edistymistä. Arviointia suoritetaan jatkuvasti työskentelyn ja oppimisprosessin edetessä opettajan ja lapsen vuorovaikutuksessa. Huoltajalle annetaan palautetta säännöllisesti keskusteluissa. Yhteistyö kotien kanssa on erittäin tärkeää lapsen esiopetuksen toteuttamisessa. Tämän yhteistyön toimivuudella on suuri merkitys lapsen viihtyvyyden, kasvun ja oppimisen kannalta. Sodankylässä on kaksi päiväkotia, neljässä eri toimipisteessä. Päivähoidossa on tällä hetkellä 178 lasta, joista reilu puolet on päiväkodin puolella. Perhepäivähoitajia on 21 ja perhepäivähoidossa lapsia on 85. Sodankylässä päivähoito on järjestetty niin, että pienet lapset pääsevät perhepäivähoitoon ja isommat lapset päiväkotiin. Paulaharjun päiväkodissa järjestetään erityispäivähoitoa integroidussa ryhmässä. Kylälaakson päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa niille lapsille, joiden vanhemmat/vanhempi tekee vuorotyötä. Siellä pienimmät lapset ovat reilun vuoden ikäisiä. Päivähoito tarjoaa lastentarhaopettajan vetämää leikkitoimintaa kirkonkylällä ja kahdella sivukylällä 2 kertaa viikossa 3 tunnin ajan. Ryhmään täytyy olla vähintään neljä hakijaa, jotta ryhmä toteutuu.

3 Vuotsossa on järjestetty saamen kielipesä lapsille. Ryhmää vetää saamenkielinen lastentarhanopettaja. Toimintaa pyritään kehittämään niin, että mukaan saataisiin myös vanhuksia, jotka olisivat välittämässä saamen kulttuuriin ja perinteeseen liittyvää tietoa. Sodankylässä 4-vuotiaille lapsille tehdään LENE -tutkimus yhteistyössä vanhempien ja neuvolan kanssa. Tutkimuksen avulla pystytään tarvittaessa puuttumaan varhain lapsen kasvun ja kehityksen ongelmiin. Sodankylän päiväkodeissa tilat ja toimintaympäristö ovat laadukkaita. Henkilökunta on sitoutunutta ja koulutettua. Yhteistyö muiden tahojen kanssa toimii. 3.3 Koulu Sodankylässä perusopetus huomioi pohjoiset elinolosuhteet ja vahvistaa oppilaan lappilaista sekä suomalaista kulttuuri-identiteettiä. Jokaisella sodankyläläisellä on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun, uskonnon ja omantunnon vapauteen, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Perusopetuksen tavoitteena on antaa oppilaille valmiudet elämiseen Sodankylässä, Suomessa ja maailmalla. Opetuksessa korostuvat ilmasto, luonto, elinkeinot, harrastukset ja saamelaisuus kansainvälisyyden rinnalla. Opetuksessa painotetaan pohjoisen luonnon kunnioittamista ja sen erityispiirteiden ymmärtämistä. Koulussa oppilaalle taataan tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen. Keskeisenä tehtävänä on edistää hänen oppimistaan, tukea ja seurata hänen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystään sekä puuttua mahdollisesti ilmeneviin vaikeuksiin. Sodankylän kunnan peruskoulujen oppilashuoltoryhmät ovat kokoontumistiheydeltään ja kokoonpanoltaan erilaisia. Pienemmissä kouluissa sivukylissä oppilashuoltoryhmät kokoontuvat 2-4 kertaa lukuvuodessa. Akuutin tarpeen ilmaantuessa pidetään ylimääräisiä kokoontumisia. Paikalla ovat opettaja, rehtori, mahdollisesti terveydenhoitaja ja erityisopettaja. Mukana ovat lastensuojelun sosiaalityöntekijä, perheneuvolan sosiaalityöntekijä ja koulukuraattori. Aleksanteri Kenan koulun Kaarrostien oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain. Työryhmään kuuluvat apulaisrehtori, erityisopettaja, luokanopettaja ja terveydenhoitaja. Kerran kuukaudessa kokoontuvaan isoon työryhmään osallistuvat edellisten lisäksi perheneuvolan sos. työntekijä, lastensuojelun sos. työntekijä sekä koulukuraattori. Aleksanteri Kenan koulun Koulutien yksikössä alaluokkien oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu noin kerran kahdessa kuukaudessa. Työryhmään kuuluvat apulaisrehtori, kaksi erityisopettajaa, terveydenhoitaja, kaksi luokanopettajaa ja koulukuraattori. Iso työryhmä kokoontuu myös suunnilleen 1 krt/2kk ja mukana ovat edellisten lisäksi lastensuojelun sos. työntekijä ja perheneuvolan sos. työntekijä. Aleksanteri Kenan koulun Koulutien yksikön yläluokkien oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain. Työryhmään kuuluvat rehtori, opintoohjaaja, terveydenhoitaja, erityisopettaja ja koulukuraattori. Iso työryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja edellä mainittujen osallistujien lisäksi mukana ovat lastensuojelun sos. työntekijä sekä perheneuvolan sos. työntekijä sekä ajoittain psykologi. Oppilashuoltotyö alkaa lapsen siirtyessä esiopetukseen ja perusopetukseen. Oppilashuollon tavoitteena on turvallisen ja terveen oppimis- ja työyhteisön luominen. Koulun moniammatillinen oppilashuoltotyö tähtää koko oppilaskunnan ja yksittäisen oppilaan hyvinvointiin jatkuvalla yleisellä ja kohdennetulla erityisellä tuella. Oppilashuoltotyössä noudatetaan varhaisen puuttumisen periaatetta. Oppilaalle tarjottavan tuen ja ohjauksen muotoja ovat: - Oppilaan ja opettajan/opinto-ohjaajan/ koulukuraattorin yhteiset keskustelut. - Oppilaan, opettajan/opinto-ohjaajan/ koulukuraattorin ja huoltajien yhteiset tai erilliset keskustelut.

4 - Yhteiskeskustelut, johon voivat oppilaan, huoltajan ja opettajan lisäksi osallistua tarvittavat asiantuntijat. oppilashuoltopalaverit vanhempainillat tukiopetus ja erityisopetus oppilaanohjaus luokanvalvojan tunnit asiantuntijavierailut koulunkäyntiavustajan palvelut aihekokonaisuudet integroituina eri oppiaineisiin. Oppilaiden hyvinvoinnista huolehtiminen tapahtuu yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa, opetushenkilöstön, koulukuraattorin, kouluterveydenhuollon ja muiden psykososiaalisesta oppilashuollosta vastaavien asiantuntijoiden ja tarvittaessa muidenkin yhteistyötahojen kanssa. Opetustyön ja oppilashuollon sujuvuus ja yhteistyö kodin ja koulun välillä parhaimmillaan ehkäisee lasten riskiä syrjäytyä. Oppilashuollosta vastaa ensisijaisesti oppilashuoltotyöryhmä. Terveydenhoito- ja erityisopetushenkilöstö on vanhempien ja opettajien ohella koko esiopetuksen ajan tukemassa lapsen kokonaiskehitystä. Esiopetus nivelletään tavoitteidensa osalta sopusointuun koulua edeltävän varhaislapsuuden ja esiopetusta seuraavan alkuopetuksen kanssa. Koulukuraattorin työ Sodankylässä on peruskoulujen sosiaalityötä. Kuraattorin työn tavoitteena on ennaltaehkäistä lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja oppivelvollisuuden suorittamiseen liittyviä ongelmia. Koulukuraattori tekee yhteistyötä rehtorin, opettajien, terveydenhoitajan, oppilashuollon ja muun koulun henkilökunnan kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita paikkakunnalla ovat lapsen vanhemmat, kunnan sosiaalityöntekijät, perheneuvolan työntekijät ja psykologi. Kuraattori on koulussa aikuinen, jonka luo lapsi voi tulla puhumaan huolistaan. Lapselle kuulluksi tuleminen ja avun saaminen muodostaa tärkeän kokemuksen siitä kuinka asioita hoidetaan. Elämänhallintaan liittyy taito osata hakea apua ja lapsen myönteinen kokemus avun hakemisesta ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Sodankylässä on yksi peruskoulujen koulukuraattori. Keskeinen toimipiste sijaitsee Aleksanteri Kenan koulun yläluokkien koulurakennuksessa. Koulukuraattoripalveluja käytetään hyvin vaihtelevasti Sodankylän peruskouluissa. Kuraattoripalvelut ovat olleet käytössä reilun 2 vuotta. Psykologipalvelut lapsille ja nuorille ovat saatavissa perheneuvolan kautta. Sodankylässä järjestetään iltapäivätoimintaa 1-2.-luokkien oppilaille ja kaikkien erityisluokkien oppilaille. Iltapäivätoiminta (Iltsi) ei ole koulupäivän jatke, vaan laadukasta vapaa-ajan viettoa aikuisen turvallisessa ohjauksessa. Toimintaperiaatteena on tarjota lapsille kodinomaista ja lapsilähtöistä toimintaa. Iltapäivätoiminnassa lapsi saa ystäviä, leikkii, ulkoilee ja harrastaa sekä saa mahdollisuuden omaan toimintaan, lepoon ja läksyjen tekemiseen. Iltapäivätoiminnan järjestämisestä ja koordinoinnista vastaa kunnan vapaa-aikatoimi, joka ostaa palvelun ostopalveluna Mannerheimin lastensuojeluliitolta ja Sodankylän seurakunnalta. Koulujen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Liikunnallista iltapäivätoimintaa järjestetään "liikuntariihi" - hankkeen puitteissa kolmessa eri sivukylässä ja kirkonkylässä sählykerhoja. Koulun kerhotoiminnan tavoite on tukea lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä perusopetuslain mukaisesti. Kerhotoiminnan kokonaisvaltainen tavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen. Koulut tarjoavat lukuvuosittain työsuunnitelmissa vahvistettuja kerhoja. Kerhot liittyvät useimmiten liikuntaan ja kädentaitoihin.

5 Tukioppilastoiminta on Sodankylän perusasteen yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaaksi haetaan täyttämällä hakulomake 8. luokan keväällä. Tukioppilaiden valinnan tekevät edellisen vuoden tukioppilaat haastattelun ja hakulomakkeen perusteella. Tukioppilastoiminta alkaa 9. luokan syyslukukaudella. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Tukioppilastoiminta on vertaistukea: nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Toiminta lisää nuorten välistä vastuuntuntoa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä koulussa. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Valmentavaa koulutusta Sodankylässä tarjoaa Lapin ammattiopiston Sodankylä-instituutti. Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi eritystukea tarvitseville opiskelijoille valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämän hallintaan. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistaa hänen itsetuntoaan ja elämäntaitojaan. Tavoitteena on, että opiskelijan itseluottamus kasvaa ja aloitekyky lisääntyy niin, että hän kykenee itsenäisesti tai opastetusti tekemään päätöksiä opiskeluaan ja elämäänsä koskevissa valinnoissa. Tavoitteena on myös antaa opiskelijalle sellaisia valmiuksia, että hän kykenee koulutuksen jälkeen osallistumaan edellytystensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen tai hankkimaan ammatillisen uudelleenkoulutuksen. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on oppilaan psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja älyllisen kehityksen ja terveydentilan seurantaa, riskien arviointia määräaikaistarkastusten ja tarvittaessa erityistoimien avulla. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto on myös osa oppilashuoltoa, puuttumista, arviointia ja tuen antamista koulunkäyntiin, kasvuun ja kehitykseen sekä ihmissuhteisiin liittyvissä vaikeuksissa. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto eivät kohdistu vain yksittäisiin oppilaisiin, vaan koko koulun fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön. Tavoitteena on auttaa koululaista saavuttamaan omien kykyjensä mukaisia tuloksia opiskelussa. Toteuttamisen periaatteina ovat yksilöllisyys, inhimillisyys, oman elämän hallinnan saavuttaminen ja itsenäiseksi ja aikuiseksi kasvaminen. Lapselle itselleen kohdistuva terveyskasvatus alkaa ja jatkuu läpi koko kouluiän ja se sisältyy olennaisena osana kaikkiin koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kontakteihin. Kouluterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain (66/1972, uusi2005) mukaan kuntien tulee järjestää peruskouluille kouluterveydenhuoltoa. Kansanterveysasetuksessa (802/1992) täsmennetään kouluterveydenhuoltoon kuuluvia erikoistutkimuksia. Stakesin kouluterveydenhuollonopas (2002) konkretisoi sisältöä ja lisäksi asetus (380/2009) varmistaa kouluterveydenhuollon suunnitelmallisuuden ja yhteneväisyyden. Uuden asetuksen mukainen toiminta pitää olla kunnissa 2011 alkaen. Kouluterveydenhuollon ammattilaiset ovat kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri. Kouluterveydenhuolto tarjoaa terveydenhoitopalveluita koko ikäluokalle eli tässä vaiheessa terveysneuvonta ja seuranta tavoittavat kattavasti kaikki. Oppilaalle tehdään terveystarkastus joka vuosiluokalla. Luokissa ja 8. on terveystarkastuksen oltava laaja Laaja-alainen terveystarkastus on monivaiheinen ja sen toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri yhdessä. Oppilaan huoltaja tuo kirjallisena opettajan arvion koulussa selviytymisestä. Kohdennetut terveystarkastukset tehdään erityistä tukea tarvitseville lapsille. Terveystarkastuksia hyödynnetään henkilökohtaisen koulunkäyntisuunnitelman tekemisessä.

6 Pidetään avoimia vastaanottoja, joille oppilaat voivat tulla huolineen ja murheineen ilman ajanvarausta. Ollaan vanhempien tavoitettavissa puhelimitse. Pidetään oppitunteja. Ollaan mukana vanhempainilloissa. Ollaan yhteistyössä sosiaalitoimen, perheneuvolan, poliisin tms. tahojen kanssa. Opiskelijaterveydenhuolto on osa kunnallista perusterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain (66/1972, 96/2005) 14 :n mukaan kunnan tulee ylläpitää alueellaan sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kotipaikasta riippumatta opiskelijaterveydenhuoltoa, johon sisältyvät oppilaitosten terveydellisten olojen valvonta, opiskelijan terveydenhoito ja sairaanhoito. Yhteisöön kohdistuvaan ehkäisevän terveydenhuollon verkosto- ja viestintätyöhön sisältyvät mm. opiskeluhuoltotyöhön osallistuminen, päihde- ja kriisityö oppilaitoksessa, yksilöllinen terveydenedistämistyö ja muu verkostotyö opiskeluterveydenhuollon asiantuntijoiden, oppilaitoksen työntekijöiden, opiskelijayhdistysten, mielenterveystoimiston, päihdeklinikoiden ja oppilaitospastorien kanssa. Yksilöön kohdistuvaan terveydenhuoltoon sisältyvät mm. terveystarkastus, tartuntalain edellyttämät tarkastukset, ammatinvalintaan liittyvät tarkastukset tai seurantatarkastukset esimerkiksi vajaakuntoisuuden tai syrjäytymisvaaran vuoksi. Terveystarkastus tehdään työterveyshuollon perustein. Terveystarkastus perustuu opiskelijan haastatteluun ja työterveydelliseen riskinarvioon sekä ohjaukseen. Kouluterveydenhuollon seurantatiedot ovat usein terveystarkastuksen pohjana. Terveystarkastusten lisäksi opiskelijalle on tarjolla ajanvarauksella tai ilman ajanvarausta tapahtuva terveydenhoitajan vastaanotto. Tyypillisiä tehtäviä ovat sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyvä neuvonta ja omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta, psykososiaalisen tuen antaminen, haavojen ja pienten vammojen ensiapuluonteinen hoito, rokotustoiminta, ehkäisytoiminta, jälkiehkäisyn antaminen ja -ohjaus sekä raskauden keskeytyksen ja alkuraskauteen liittyvä ohjaus. Akuuteissa sairastapauksissa opiskelijat hakevat terveydenhoitajalta todistuksen sairaudesta, jolloin poissaolo hyväksytään luvalliseksi. Jokaisessa opiskeluterveydenhuollon toimipisteessä tulee olla nimetty lääkäri, joka on terveydenhoitajan konsultoitavissa. 3.4 Nuorisotyö Sodankylän kunnan nuorisotoimen toimitilat sijaitsevat entisen Kitisenrannan koulun tiloissa. Samoissa tiloissa sijaitsee nettikahvila Netca, jonka yhteyteen sijoittuvat Nuorisotoimen aktiviteetit. Talossa nuorilla on mahdollisuus viettää vapaa-aikaansa sekä harrastaa erilaisia asioita. Nuorisotoimen toiminnot ovat suunnattu vuotiaille. Ala-asteikäiset joutuvat lähtemään kotiin kello Yli 18-vuotiaat ovat mukana kerho-ohjaajina sekä järjestysmiehinä. Nuorisotyö tarjoaa avointa toimintaa, kerhotoimintaa, tapahtumia ja leirejä. Avoin toiminta tarkoittaa nettikahvilaa (kahvilatuotteet, tietokoneet, biljardi, tv, pelit jne.), punttisalia, skeittiparkkia (ulkona sekä sisällä), pingis- ja mediahuoneita. Nuorisotiloissa on kokkikerho, mediakerho, sählykerho, moottorikerho sekä kaukalopallokerho. Kerhot ovat pääsääntöisesti iltapäiväkerhoja. Kerhotoiminta tapahtuu iltaisin ennen kello Nuorisotiloissa järjestetään monenlaisia tapahtumia: discot, nuorisotapahtumat, sählyturnaukset, alueyhteistyötapahtumat (Kittilä, Kemijärvi vuodesta 2006) sekä leirejä (seikkailuleirit, eräretket, vaellukset). Vuonna 2006 on aloitettu kuljetuksien järjestäminen sivukylistä (Lokka, Syväjärvi ja Vuotso) kirkonkylälle tapahtuviin nuorisotapahtumiin.

7 Sodankylän erityisnuorisotyön toimintoihin kuuluu pienryhmätoiminta. Ohjatulla toiminnalla tarjotaan nuorille mielekkään harrastuksen kautta elämän hallinnan eväiden lisäksi harjaantumista kädentaidoissa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Autopajatoiminta luo puitteet onnistumisen kokemuksille samalla kun se kehittää kykyä sietää paineita ja epäonnistumisia haasteiden alla. Toiminta on tarkoitettu niille nuorille, joilla on ongelmia koulussa tai kotona. Mukana on myös nuoria, joilla ei ole edellä mainittuja ongelmia. Pienryhmässä toiminen opettaa nuorta toimimaan yhteistyössä sekä ottamaan huomioon muiden näkökulmat. Vastuunottaminen tekemisistään on myös tärkeää. Ryhmässä nuori saa kokea onnistumisen riemuja ja oppii kestämään paremmin epäonnistumisen hetket. Sodankylän Nuorisotoimi perusti Jyväskylän kaupungin Seurakunnan Erityisnuorisotyön kanssa yhteistyömenetelmän syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Vuonna 1997 aloitettiin autopajatoiminta, jossa nuoret rakentavat jäärata-autoja sekä kokoontuvat yhteisiin ajotapahtumiin. Tällä hetkellä toiminnassa on myös mukana Inari ja Kajaani. Nuorisotoimen toimintaan kuuluu myös tukihenkilötoiminta. Nuorisotoimen aputyöntekijöinä toimii TE - valmennuksessa olevia työttömiä nuoria. Nämä työntekijät tarvitsevat ohjausta sekä opastusta oman elämänsä hallintaan. Nuorisotoimessa on kehittämishanke Multimedia, nuorisotyön välineenä Sodankylässä (netti tv, videot ja valokuvaus). 3.5 Vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut, nuorisovaltuusto Sodankylän kunnan vapaa-aikatoimen tavoitteena on turvata kuntalaisille mahdollisimman monipuolinen liikunta-, nuoriso- ja kulttuuriharrastustarjonta, toimiva vapaa-ajan kenttä, kaikki ikäluokat huomioiva palveluverkosto, ympäristön ja olosuhteet hyödyntävä toiminta, joka mukautuu yhteiskunnallisiin muutoksiin. Vapaa-aikatoimen strategiana on kehittää vapaaaikajärjestöjen kanssa yhteistyöhön tukeutuva monitahoinen toimintaverkosto sekä tarjota monipuolisia liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen palveluja. Näitä palveluja ovat: Kirjasto, taiteen perusopetus, kansalaisopisto, elokuvateatteri Jäähalli, uimahalli, keskusurheilupuisto Kommattivaara, koulujen liikuntasalit, koulutus ja agilityrata koirille, uimaranta (Nilimella), tasokkaita suunnistuskarttoja, pienoisampumarata (varuskunta) Kommattivaarasta, Luostolta, Kakslauttasesta löytyy yhteensä latuja n. 200 kilometriä Nuoriso- ja urheilutalo Kulttuuritoimen tärkeä tavoite on taidekasvatuksen kehittäminen ja saavutettavuuden lisääminen Sodankylän kunnassa. Jokaisella lapsella ja nuorella tulisi olla mahdollisuus osallistua taide- ja kulttuuriopetukseen. Yhteistyö koulujen, kansalaisopiston ja eri kulttuuriyhdistysten kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Erityisen suuri merkitys on taiteen perusopetuksella, jota organisoi kansalaisopisto. Nuorilla on mahdollisuus ammattitaitoisen ohjaajan johdolla opiskella kuvataidetta, musiikkia sekä nyky- ja kansantanssia. Sodankylän kulttuuritoimi organisoi vuosittain muutamia lapsille ja nuorille tarkoitettuja taide- ja kulttuuritapahtumia yhteistyössä eri kulttuuriyhdistysten ja koulujen kanssa. Tärkeimmät vuosittaiset tapahtumat ovat kesäkuun alkupuolella järjestettävä lasten ja nuorten taideleiri sekä lokakuussa järjestettävä lasten ja nuorten kulttuuriviikko. Sen lisäksi järjestetään yksittäisiä tilaisuuksia ja tuetaan kulttuuriyhdistyksiä tapahtumien järjestämisessä. Tilaisuudet ovat nuorille työpajoja, konsertteja, tapahtumia ja tilaisuuksia, tekemistä ja kokemista. Tapahtumien tavoitteena on luoda lapsille mahdollisuus erilaisiin taide-elämyksiin. Tapahtumien teemat vaihtelevat eri vuosina ja ne ovat avoimia kaikille. Lasten ja nuorten kulttuuriviikon tilaisuudet ovat maksuttomia. Lisäksi tilaisuudet järjestetään koulupäivän aikana ja niihin voivat osallistua myös päivähoidon piirissä olevat lapset. Viikon aikana esittäytyvät eri taidealojen ammattilaisryhmät ja oman kunnan harrastajat. Varsinkin oman kunnan lasten ja nuorten osaamista on pyritty tuomaan esille.

8 Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää opetusta. Oppilaitos voi järjestää myös alle kouluikäisille varhaisiän opetusta sekä opetusta aikuisille. Yleisen oppimäärän tehtävä on luoda perusta emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää kansallista kulttuuria sekä tukea oppilaan kykyä arvostaa eri kulttuureja ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Taiteen perusopetuksen tavoitteena on avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä niiden sisältämiä merkityksiä. Tehtävänä on myös kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta elämän eri alueilla. Yleisen oppimäärän tehtävä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita oppilas tarvitsee elämän eri aloilla ja jotka antavat hänelle valmiuksia hakeutua myöhempiin opintoihin. Sodankylän kunnan nuorisovaltuusto on kunnanvaltuuston alainen poliittisesti sitoutumaton sodankyläläisten nuorten vaikuttajien ryhmä. Nuorisovaltuusto antaa yhteiskunnallisesta toiminnasta kiinnostuneille nuorille mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia vaikuttamista sekä yhteiskunnallista toimintaa. Nuorisovaltuusto valitaan Sodankylän perusasteen yläluokilta ja toisen asteen oppilaitoksista vaaleilla. Ehdokkaaksi voi asettua vuotias sodankyläläinen. Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin sekä edustajan mm. sivistyslautakuntaan ja kunnanvaltuustoon. Kokouksissaan nuorisovaltuusto keskustelee nuorten asioista Sodankylässä ja asioita viedään eteenpäin tarpeen vaatiessa ja resurssien puitteissa. Varsinaista päätös- ja toimeenpanovaltaa sillä ei ole. Nuorisovaltuuston päätökset ovat yksimielisiä. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa Sodankylässä. Yhteistyö liittyy yleensä erilaisten tapahtumien järjestämiseen. Nuorisovaltuusto kutsutaan myös paikalle, kun halutaan nuorten ääni kuuluviin jossakin asiassa. Nuorisovaltuusto tekee yhteistyötä muiden Lapin kuntien nuorisovaltuustojen kanssa. 3.6 Evankelis-luterilaisen seurakunnan lapsi-, nuoriso- ja perhetyö Sodankylän seurakunta tarjoaa lapsiperheille erilaisia kerhoja ja pyhäkoulua. Päiväkerho kutsuu alle kouluikäisiä lapsia arkipäivisin kerran tai kaksi kertaa viikossa omaan toimintaryhmään. Ryhmien koko on 3-vuotiaitten lasten ryhmissä lasta ja 4-6-vuotiaitten ryhmissä 16 lasta. Ryhmien vetäjinä toimivat ammattitutkinnon suorittaneet lastenohjaajat. Perinteisen päiväkerhon rinnalla toimivat taidepäiväkerho ja musiikkipäiväkerho sekä avoin päiväkerho. Taidepäiväkerho kokoontuu kerran viikossa. Kerho on tarkoitettu 4-6-vuotiaille. Musiikkipäiväkerhoa pidetään kaksi kertaa viikossa ja se on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Avoimeen päiväkerhoon voi osallistua lapsensa kanssa ilman erillistä ilmoittautumista. Avoimen päiväkerhon ryhmissä on mukana myös perhepäivähoitajia. Iltapäiväkerhon tehtävänä on tarjota1-2- luokkalaisille koulupäivän jälkeen virikkeellistä toimintaa, jolloin heillä on ympärillään ja tavoitettavissa turvallisia aikuisia. Koulupäivän jälkeen lapsilla on mahdollisuus viettää ohjattua turvallista toimintaa. Iltapäiväkerhot toimivat arkisin klo välisenä aikana. Perhekerho Pappilassa ja Varuskunnassa on tarkoitettu erityisesti vauvojen ja pienten lasten vanhemmille lasten kanssa. Perhekerhossa jutellaan eri aiheista, lauletaan, askarrellaan ja hiljennytään. Pyhäkoulun tarkoituksena on tarjota lapsille mahdollisuus omaan kirkkohetkeen. Pyhäkoulutyön tehtävänä on lasten jumalanpalveluksena totuttaa lapsi hiljentymään Jumalan edessä rukouksin ja lauluin. Seurakunnan nuorisotyö jakaantuu varhaisnuorisotyöhön, rippikouluun, tarvittaessa erikoisnuorisotyöhön sekä erilaisiin retkiin, leireihin ja isoistoimintaan. Varhaisnuorisotyön

9 tavoitteena on tarjota vuotiaille toimintaa, jossa he voivat kokea olevansa hyväksyttyjä omana itsenään. Myös nuoren perheen tukeminen ja rohkaiseminen kasvatustyöhön on tärkeää. Oman arvomaailman löytäminen on yksilön kasvulle erittäin tärkeää. On lastenleirejä Sattasvaaran leirikeskuksessa ja kerhoryhmiä kylillä. Toiminnassa pyritään luomaan varhaisnuorille sellaista kristillistä arvopohjaa, joka kestää maailman muutospaineissa. Erityisnuorisotyö on ennalta ehkäisevää toimintaa nuorten hyväksi. Erilaiset perhe- ja pienryhmät ovat tukemassa syrjäytymisvaarassa olevia perheitä niin, että voitaisiin välttyä perheelle vaikeilta ja yhteiskunnalle kalliilta lasten ja nuorten huostaanotoilta. Tällainen toiminta vaatii verkostoitumista eri viranomaisilta. Sodankylän seurakunnassa erityisnuorisotyötä hoidetaan tilanteen mukaisesti silloin kun apua tarvitaan tai kun huomataan jonkun tarvitsevan apua elämän hankalissa tilanteissa. Päihde- ja kriminaalityö on etsivää työtä. Päihdeongelmista kärsiviä tavoitetaan koti- ja vankilakäynneillä, leireillä jne. Tavoitteena on toivon virittäminen tarjoamalla vaihtoehtoisia elämän malleja. Erilaiset työtehtävät, retkeily ja keskustelu toimivat välineinä. Syksyllä järjestetään leiri, joulun alla yksinäisten joulujuhla ja keväällä leirikeskuksen talkooleiri. 3.7 Rikos- ja riita-asioiden sovittelu Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) johdosta sovittelutoiminta on käynnistynyt koko maassa Seita-säätiön sovittelutoimisto järjestää sovittelutoimintaa Sodankylän lisäksi Sallan, Kemijärven, Pelkosenniemen, Savukosken, Kittilän, Muonion, Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueella. Sovittelutoimistossa työskentelee 2 vakituista työntekijää ja n. 30 vapaaehtoista sovittelijaa ympäri toiminta-aluetta. Sovittelun tarkoituksena on tarjota rikoksen ja riitojen osapuolille mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti ja käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Aloitteen sovitteluun voivat tehdä mm. poliisi, syyttäjä, asianosainen ja alaikäisen huoltaja. Ainoastaan poliisi- ja syyttäjäviranomaisella on oikeus tehdä sovittelualoite, mikäli on kyseessä lähisuhdeväkivaltaa sisältävä rikos. Sovittelualoitteen saavuttua sovittelutoimisto selvittää osapuolten halukkuuden sovitteluun. Alaikäisen henkilön osalta osallistuminen sovitteluun edellyttää, että myös hänen huoltajansa antaa suostumuksensa sovitteluun ja osallistuu siihen yhdessä lapsensa kanssa. Sovittelutapaamisen aikana sovittelijat auttavat osapuolia käymään keskustelua ja laativat mahdollisen sopimuksen sen mukaan mitä osapuolet ovat keskenään sopineet. Sopimuksessa osapuolet voivat sopia esimerkiksi rahakorvauksesta, työkorvauksesta tai muunlaisesta hyvityksestä. Sopimukseen voidaan myös kirjata mm. anteeksipyynnöt ja käyttäytymissopimukset sekä rangaistusvaatimuksesta luopuminen. Allekirjoitettu sopimus lähetetään poliisille tai syyttäjälle. Sovittelu on molemmille osapuolille täysin vapaaehtoista ja heillä on oikeus keskeyttää sovittelu missä vaiheessa tahansa, mikäli sovittelu ei etene tavoitteiden mukaisesti. Sovittelu on mahdollista järjestää myös puhelimitse, jos osapuolet asuvat eri paikkakunnilla. Sovittelussa voidaan käsitellä mm. pahoinpitelyjä, vahingontekoja, varkauksia ja kunnianloukkauksia. Kun kysymyksessä on asianomistajarikos kuten vahingonteko ja asiassa saadaan aikaiseksi sovinto, ei syytettä nosteta, ellei tärkeä yleinen etu niin vaadi. Virallisen syytteen alaisessa rikoksessa kuten pahoinpitelyssä, syytteen nostamisen harkitsee aina syyttäjä. Sovittelu on maksutonta, luottamuksellista ja

10 puolueetonta. Alaikäisten nuorten syyllistyessä rikokseen sovittelun voidaan katsoa olevan ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jossa varhainen puuttuminen voi osaltaan ehkäistä rikoksen uusiutumista ja suurempien ongelmien syntymistä. Tämän vuoksi poliisin, sosiaalityön, nuorisotyön ja sovittelun välinen yhteistyö on todella tärkeää. Sovittelutoimiston henkilöstöllä ei ole lastensuojelulain mukaista ilmoitusvelvollisuutta, mutta heillä on silti oikeus tehdä ilmoitus tilanteen sitä vaatiessa. Alle 15-vuotiaat lapset eivät joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen teoistaan, mutta he ovat korvausvelvollisia tekemistään vahingoista. Sovittelussa nuori joutuu kohtaamaan henkilön, jolle on vahinkoa aiheuttanut ja ottamaan vastuun teoistaan. Tämä kokemus voi auttaa nuorta ymmärtämään omien tekojensa vaikutukset toisiin ihmisiin. Lisätietoja sovittelusta löytyy Internetistä. Osoitteesta löytyy sovitteluun liittyvää materiaalia sekä 8 minuutin videodemonstraatio siitä mitä sovittelu käytännössä on. Sovittelussa kohtaaminen antaa mahdollisuuden sovinnon syntymiseen. 3.8 Sosiaalityö, perheneuvola Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön eli sosiaalityöntekijöiden antamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä. Tavoitteena on palvella Sodankylän kuntalaisia erilaisissa elämän pulmatilanteissa ja pyrkiä vahvistamaan heidän omia voimavarojaan. Perheitä tuetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kaikilla sosiaalityöntekijöillä on pitkä kokemus sodankyläläisten kanssa toimimisesta. Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä ehkäisevä lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä ja turvaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Ehkäisevää lastensuojelua toteutetaan myös kunnan muiden palveluiden piirissä mm. äitiys- ja lastenneuvolassa sekä päivähoidossa. Lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa työskentelyä ohjaa lapsen edun periaate. Lastensuojelutyötä Sodankylän kunnassa tekevät kaikki sosiaalityöntekijät. Työtä tehdään parityönä tai moniammatillisena tiimityönä yhteistyössä perheneuvolan, äitiys- ja lastenneuvolan, koulujen ja mielenterveystoimiston kanssa. Lastensuojelu on organisoinut yhteistyössä koulukuraattorin ja perheneuvolan kanssa ryhmätoimintaa erilaisille asiakasryhmille (vanhempien ryhmät, Maestro-ryhmät). Yhteistyössä perheneuvolan kanssa on rekrytoitu tukihenkilöitä ja perheitä ja huolehdittu heidän virkistyksestään ja koulutuksestaan. Lastensuojelun perhetyön tavoitteena on tukea lapsia ja perheitä arjen ongelmatilanteissa. Sodankylän kunnassa lastensuojelun perhetyön painopiste on tehostetussa perhetyössä, jolloin lapsesta on jo lastensuojelullista huolta. Perhetyöntekijä voi olla myös sosiaalityöntekijän työparina selvittelemässä lastensuojelun tarvetta lastensuojeluilmoituksen johdosta. Perhetyötä toteutetaan myös ryhmämuotoisena perhekerhossa kerran viikossa. Perhekerho toimii kutsuperiaatteella sosiaalityöntekijöiden välityksellä. Perhetyöllä pyritään lisäämään lapsen turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimeentulotuki on lakisääteinen ja viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka ei voi saada tarpeenmukaista toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan tai muulla tavalla. Tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki jaetaan perus-, täydentävään ja ehkäisevään

11 toimeentulotukeen. Toimeentulotukea voi hakea kirjallisesti tai varaamalla ajan sosiaalityöntekijälle. Kiireellisissä toimeentulotukiasioissa voi asioida sosiaalityön päivystyksessä. Kaikki sosiaalityöntekijät tekevät toimeentulotukipäätöksiä. Lastenvalvojat hoitavat avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten isyyden vahvistamiseen liittyvät asiat sekä lasten huoltajuuteen, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät sopimukset. Lastenvalvojat hoitavat myös lasten elatussopimukset. Vanhemmilla on oikeus sopia elatusavusta keskenään. Lastenvalvojan tehtäviä hoitaa kaksi sosiaalityöntekijää. Vammaispalvelujen tavoitteena on taata vammaisille henkilöille samat palvelut kuin muillekin kuntalaisille. Yleisten sosiaalipalveluiden lisäksi vammainen henkilö voi tarvita erityispalveluja esim. asunnon muutostöiden tukemista ja asunnon varustamista tarvittavin apuvälinein. Vaikeavammainen henkilö voi saada liikkumiseen, viestintään ja vapaa-ajan toimintoihin tarvittaviin apuvälineisiin avustusta sosiaalitoimesta. Vammaispalvelusta vastaa yksi sosiaalityöntekijä. Kuntouttavan työtoiminnan palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä työvoimaneuvojien kanssa asiakkaan sosiaalisen tilanteen ja työllistymisen edistämiseksi. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta säädetään aktivointisuunnitelman laatimisesta pitkäaikaistyöttömille. Suunnitelmassa voidaan sopia erilaisista henkilöä aktivoivista toimenpiteistä. Kuntouttava työtoiminta on kunnan myöntämää sosiaalipalvelua ja sitä voidaan toteuttaa kunnan, valtion, seurakunnan ja järjestöjen työpaikoilla. Kuntouttava työtoiminta on toiminut välivaiheena monille henkilöille ja edesauttanut koulutukseen hakeutumista ja työelämään sijoittumista. Sodankylän kunnalla on myös mahdollisuus hankkia työ- ja yksilövalmennuspaikkoja valmennuspalveluita tuottavalta Seitasäätiöltä. Aktivointisuunnitelmaneuvotteluissa voidaan ottaa huomioon myös lastensuojelulliset näkökohdat (esim. lastensuojelullisten tekijöiden huomiointi priorisoitaessa aktivointisuunnitelmiin kutsuttavia, työmatkojen vaikutus lasten näkökulmasta). Päihdetyöllä pyritään ehkäisemään ja vähentämään päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Päihdetyön tavoitteena on myös edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Alaikäisten huumeidenkäyttöön pyritään vaikuttamaan hoitoonohjausryhmän avulla. Hoitoonohjausryhmä on eri viranomaisten muodostama yhteistyöryhmä, joka pyrkii välittömästi reagoimaan nuoren huumeidenkäyttöön järjestämällä räätälöidyt tukimuodot nuorelle ja tämän perheelle. Sodankylän kunta ostaa talous- ja velkaneuvonnan palvelut Seitasäätiöltä. Vakaviin velkaongelmiin joutunut henkilö voi tietyin edellytyksin velkajärjestelyn avulla saada taloutensa pitkällä tähtäimellä kuntoon. Velkajärjestely on lakiin perustuva järjestelmä, jonka ensisijaisena tavoitteena on, että velallinen sopii velkojen maksusta velkojiensa kanssa. Talousneuvoja antaa myös yksityistalouksille ennaltaehkäisevää tietoa ja apua taloudellisissa ongelmatilanteissa. Sodankylän kunta ostaa sosiaaliasiamiehen palvelut Merikratos sosiaalipalvelut oy:stä Oulunsalosta. Sosiaaliasiamies neuvoo asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa, avustaa asiakasta lain mukaiseen muistutukseen liittyvissä asioissa, tiedottaa asiakkaan oikeuksista, toimii asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Sosiaaliasiamies seuraa asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittaisen selvityksen kunnanhallitukselle. Kuntalaiset voivat olla yhteydessä sosiaaliasiamieheen puhelimitse, videoteitse tai sähköpostitse.

12 Perheneuvolassa tuetaan perheitä, lapsia ja nuoria erilaisten kehitykseen ja kasvatukseen liittyvien pulmien ratkaisemisessa. Perheneuvolassa työskentelevät sosiaalityöntekijä, kaksi osa-aikaista psykologia ja puheterapeutti. Sosiaalityöntekijä osallistuu lastensuojelutyöhön ja on työparina tehtäessä olosuhdeselvityksiä käräjäoikeudelle. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tarkoituksena on poistaa, lieventää ja ehkäistä puheen, kielen ja äänen häiriöitä. Puheterapiassa hoidetaan pääasiassa alle kouluikäisiä lapsia Mannerheimin lastensuojeluliiton toiminta Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitopalvelusta saa lyhytaikaista lastenhoitoapua kotiin kaikkina vuorokauden aikoina, myös viikonloppuisin. Lastenhoitajina toimivat koulutetut MLL:n hoitajat. Hoitajan voi tilata ma - pe klo 8-13 puh MLL:n hoitajia on koulutettu Aleksanteri Kenan koululla: lastenhoitokurssi on ollut valinnaisena aineena 9-luokkalaisilla. Perhekahvila toimii vapaaehtoisvoimin Alan talolla Kirkkotiellä tiistaisin klo Kahvila on lapsiperheiden kohtaamispaikka, jossa voi tavata samassa elämäntilanteessa olevia vanhempia ja lapset saavat leikkiä ikäistensä kanssa. MLL järjestää te toja ja retkiä yms. vanhempien toiveiden mukaan. Perhekahvila on tärkeää ennaltaehkäisevää toimintaa: ongelmat pienenevät kun niistä saa jutella ja on mahdollisuus saada vertaistukea toisilta vanhemmilta. Tärkeää on myös, että perheet lähtevät kotoa jonnekin ainakin kerran viikossa. MLL vuokraa turvakaukaloita ja matkasänkyjä äitiysneuvolasta niitä tarvitseville sekä tukee tukioppilastoimintaa kouluissa. Sodankylän kunnassa ei ole varsinaista lapsiperheiden kotipalvelua. Perheillä on mahdollisuus saada lastenhoitoapua Mannerheimin lastensuojeluliiton hoitajavälityksen kautta. Kunta tukee Mannerheimin lastensuojeluliittoa taloudellisesti lastenhoitotoiminnan organisoinnissa.

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ

4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ 4. LASTEN, NUORTEN SEKÄ PERHEIDEN PALVELUT SODANKYLÄSSÄ 4.1 Terveysneuvonta Vastuualueen tarkoituksena on tarjota kuntalaisille lakisääteisiä terveyspalveluja. Neuvolapalvelut ovat kuntalaisille maksuttomia.

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto 1 Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty: Sivistyslautakunta 4.6.2009 31 2 SAATTEEKSI... 3 PYHÄNNÄN VARHAISKASVATUSPALVELUT:... 4 PERHETYÖ:... 4 LASTENNEUVOLA:... 4 SEURAKUNTA:... 5 MUUT TOIMIJAT:...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) (oma tuotanto ja osto) Varhaiskasvatus, esiopetus - Perusopetus, apip - Neuvola- ja Psykososiaalisen tuen Alle 3-v. Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho Isyyden selvittäminen esiopetus

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski

BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ. Kari Hernetkoski BOTTALLA 3.2.2009 OPPILASHUOLLON JA VÄHÄN OHJAUKSENKIN KEHITTÄMISESTÄ Kari Hernetkoski Oppilashuolto on lakisääteistä Jokaisella oppilaalla on oikeus oppilashuoltoon. Oppilashuolto on osa koulun toimintaa.

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO Lastenohjaaja 1 TUTKINNON RAKENNE Pakolliset tutkinnon osat 70 ov - Lapsen kasvun ohjaus ja huolenpito 30ov - Perhelähtöinen ja yhteisöllinen kasvatustyö 25 ov - Koululaisten

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

A P U A VÄ K I VA LTA A N

A P U A VÄ K I VA LTA A N Ensiapu Annitädintie Vanhankylänniemessä Ajanvaraus: 09-2719 3360 Hyvinkään sairaalan päivystys (klo 22-08): 019-4587 5700 Hätätapauksessa 112 Kerro, kuuntele, välitä. Me autamme sinua. Löydät yhteystietomme

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN

PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN 2 LASTEN PÄIVÄHOITO Päivähoidon johtaja: Pirkko-Liisa Henttinen p. 050-5666 351 puhelinaika 10 11 Päiväkoti Kajavanpolku 1, 31900 Punkalaidun pirkko-liisa.henttinen@punkalaidun.fi

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveydenhoito Oppilashuoltoon osallistuminen terveydenhoitaja osallistuu oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan. Terveystarkastus kaikille vuosiluokille Toteutuu vuosittain Laaja terveystarkastus

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto

Koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto Koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto Oppilashuolto Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä kouluyhteisön hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot