Ekokem-yhtiöiden sidosryhmälehti 1/2010. Perämeren Jätehuolto ja Ekokem tekevät laaja-alaista yhteistyötä. öljynerotin on aikapommi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ekokem-yhtiöiden sidosryhmälehti 1/2010. Perämeren Jätehuolto ja Ekokem tekevät laaja-alaista yhteistyötä. öljynerotin on aikapommi"

Transkriptio

1 Ekokem-yhtiöiden sidosryhmälehti 1/ Perämeren Jätehuolto ja Ekokem tekevät laaja-alaista yhteistyötä 4 Oras Tynkkynen: 10 Koverhar investoi 18 Hoitamaton Tehokkaampaa tehokkampaan öljynerotin on energiankäyttöä hyötykäyttöön aikapommi

2 Sisältö Pääkirjoitus Pääkirjoitus Asiantuntija Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen: Ympäristö ja kansantalous tarvitsevat tehokkaampaa energiankäyttöä Kumppani Perämeren Jätehuolto Oy hoitaa neljänneksen Suomesta Tutkimus & Kehitys Ekokem panostaa tutkimukseen ja kehitykseen Kumppani Koverharin terästehdas haluaa kierrättää yhä enemmän JäteNytt Ajankohtaisasiaa jätteistä jäte, avfall, waste... Koottua maailmalta Kysymyksiä ja vastauksia Ristikon ratkaisu Tuoteuutiset Kentältä poimittua Palvelu Joen Loka Oy: Hoitamaton öljynerotin on aikapommi Kierrätys Ekokem Jämsänkoski kierrättää kirkkaita voiteluöljyjä Expert Statsrådets klimatpolitiska experten Oras Tynkkynen: Miljön och samhällsekonomin behover effektivare energianvändning AvfallsNyt Käytettyjen voiteluöljyjen kerääjät Kurssit 2010 Ekokem-yhtiöiden yhteystiedot Vapautamme asiakkaat ympäristöhuolista V apautamme asiakkaat ympäristöhuolista. Näin määrittelemme Ekokemin olemassaolon oikeutuksen. Vuonna 2010 tämä toimintaperiaate tulee entistä konkreettisemmin hyödyttämään asiakkaitamme. Asiantuntijamme Ekokem Oy Ab:sta ja Ekokem-Palvelu Oy:stä ottavat yhteyttä entistä aktiivisemmin ja tarjoavat entistä laajempia palvelukokonaisuuksia. Loppusijoitus on viimeinen vaihtoehto, kun materiaalin kaikki hyötykäyttömahdollisuudet on käytetty. Tarkoituksemme on saada Ekokemin ja ekokemiläisten osaaminen asiakkaiden käyttöön entistä paremmin. Uskomme, että monet asiakkaamme ovat muutoksen jo huomanneetkin. Yhdessä etsimme mahdollisuuksia asiakkaan toiminnasta syntyvien jätteiden määrän vähentämiseen, materiaalin kierrättämisen lisäämiseen ja muun hyötykäytön lisäämiseen. Toimintamme tukee sekä kansallisen että alueellisten jätesuunnitelmien toteutumista, ja laajemmin myös globaaleja ympäristötavoitteita. Tällä hetkellä kaikesta Ekokemin vastaanottamasta materiaalista hyötykäytetään jo yli 90 %. Loppusijoitus on Ekokemille ja uskoakseni myös asiakkaille viimeinen vaihtoehto, kun materiaalin kaikki hyötykäyttömahdollisuudet on käytetty. Asiakkaiden toiminnan synnyttämät jätteet ja sivutuotteet ovat Ekokemin ydinosaamista. Ympäristötietoisuuden lisääntyminen antaa Ekokemille merkittävästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja Ekokemin osaaminen auttaa asiakkaita toimimaan entistäkin ympäristömyötäisemmin ja kannattavammin. Yhdessä maan parhaaksi 18 Timo Piekkari toimitusjohtaja 6 Kannen kuva Perämeren Jätehuolto ja Ekokem yhteistyössä Ekokem-yhtiöiden sidosryhmälehti EkoAsiaa 1/2010 Julkaisija Ekokem Oy Ab, PL 181, Riihimäki, puh , faksi , Päätoimittaja Teuvo Heinonen Toimitus Virpi Suikki, Auli Hovi Ulkoasu Susanna Salminen Valokuvat Ekokemin arkisto, ellei toisin mainita Paino Painotalo Auranen, Forssa 2010 ISSN Tlaukset ja osoitteenmuutokset 2 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/2010 3

3 Lue lisää: [tulevaisuusselonteko] Asiantuntija Ympäristö ja kansantalous tarvitsevat tehokkaampaa energiankäyttöä Suomen parhaita mahdollisuuksia torjua ilmastonmuutosta on energian selvästi tehokkaampi käyttö, linjataan Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta. Selonteko valmistui lokakuussa 2009, ja sen valmistelusta vastasi valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen. TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVA MATTI SULANTO S uomen suurin haaste ilmastonmuutoksen torjunnassa on Tynkkysen mukaan se, miten saadaan riittävästi muita maita mukaan talkoisiin, sillä Suomi on yksin pieni tekijä. Omilla toimillaan Suomi voi kuitenkin näyttää mallia muille ja tehdä osuutensa. Meidän selkeä ongelmamme on se, että me kulutamme liikaa energiaa. Erityisesti sähkön kulutus on meillä lisääntynyt voimakkaasti toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Kun energiaa kuluu paljon, se tuottaa nykyisellään myös paljon päästöjä, ja kun olemme riippuvaisia tuontienergiasta, olemme haavoittuvaisia myös energian maailmanmarkkinahintojen heilahteluista. Jätehuollossa monia mahdollisuuksia Jätehuollon osuus kaikista päästöistä sekä globaalisti että Suomessa on noin 3 %. Kokonaisuuden kannalta osuus ei ole suuri. Toisaalta tiedetään, että siirryttäessä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa on pienetkin marjat poimittava. Jätehuollossa on kiinnostavaa se, että jätesektorin päästöt ovat viimeisen 20 vuoden aikana vähentyneet nopeimmin kaikista aloista ja että myös tulevaisuudessa jätesektorilla on paljon kustannustehokkaita päästövähennysmahdollisuuksia verrattuna moniin muihin aloihin. Lisäksi jätehuolto linkittyy energiatalouteen, koska jätehuollon puolelta voidaan saada uusia energianlähteitä, Tynkkynen pohtii. Esimerkiksi jäteperäisten biopolttoaineiden elinkaaritase on hyvä, ja niissä pystytään leikkaamaan päästöjä. Niillä voidaan korvata autojen tankissa fossiilisia polttoaineita sekä välttää kaatopaikkojen metaanipäästöjä. Toisaalta ensisijaisesti pitää huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla jätteiden kierrätyksestä ja uusiokäytöstä. Jäljelle jäävät jakeet, joita ei voida muuten hyödyntää, voidaan harkiten hyödyntää energiaksi polttamalla. Tulevaisuusselonteossa linjattiin, että nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta on luovuttava. Suomessa ei käytetä kaikkia keinoja Tynkkynen peräänkuuluttaa innovointia, sillä hänen mielestään Suomessa ei ole keskitytty riittävästi jätteiden synnyn ehkäisyyn ja kierrättämiseen, vaan mietitään usein helpointa reittiä. Kierrätys ja jätteenpoltto eivät automaattisesti sulje toisiaan pois, mutta nyt ne valitettavasti Suomessa kilpailevat jonkin verran keskenään, vaikka ne olisi järkevää yhdistää. Meillä satsataan massapolttolaitoksiin eikä tehdä kaikkea voitavaa kierrätyspuolella. Järkevintä olisi hyödyntää ensin kaikkein ilmastotehokkaimmat ja kestävimmät vaihtoehdot ja sen jälkeen vääjäämättä jäljelle jäävä osa polttaa. Jos jätteenpoltto on osa fiksusti suunniteltua keinovalikoimaa, sillä voi olla tärkeä rooli, mutta se ei saa olla pääasiallinen ratkaisu, jolla hoidetaan jätehuoltoa. Jätelain tarkoitus on puolestaan ohjata yhteiskuntaa jätteiden järkevään hyödyntämiseen. Uuteen jätelakiin liittyy kuitenkin paljon kiistanalaisia kysymyksiä siitä, miten jätehuolto organisoidaan ja kenellä on vastuu. Itse ajattelen niin, että ympäristönhuoltoalan yrityksillä voisi tulevaisuudessa olla paljon enemmän annettavaa kuin mitä tähän asti on osattu hyödyntää. Pitäisi antaa enemmän sijaa markkinoiden mahdollisuudelle innovoida ja hakea uusia ratkaisuja, Tynkkynen toteaa. Eduskunta ei ole ainoa paikka vaikuttamiselle Oras Tynkkynen kertoo kiinnostuneensa ympäristöasioista ja 1990-lukujen taitteessa. Myöhemmin kiinnostus ympäristöasioista johti yleisempäänkin yhteiskun- Jätehierarkian noudattaminen vaatii ohjauskeinoja Jäteveron pitäisi kannustaa jätteen synnyn ehkäisyyn. Se ei ole nallisten asioiden pohdintaan. kuitenkaan toiminut Tynkkysen mukaan siinä erityisen hyvin. Eduskunta on yksi paikka, jossa pystyy vaikuttamaan Taloudellisia ohjauskeinoja tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Päästökauppa toimii jo ohjauskeinona, ja sen pitäisi yleisesti ottaen tehdä runsaspäästöisistä vaihtoehdoista vähemmän houkuttelevia, mutta se ei vielä kata kaikkea, ja siihen, millaista politiikkaa Suomessa tehdään. Haluan täällä tehdä voitavani sen eteen, että Suomen ilmastopolitiikasta tulee aidosti kunnianhimoista ja että Suomi toimii edelläkävijänä vähäpäästöiseen yhteiskuntaan pääsemisessä. päästöoikeuden hintataso on ollut toistaiseksi niin alhainen, että sen ohjausvaikutus on jäänyt vähän vaatimattomaksi. Mm. Tulevaisuusselonteossa linjattiin, että nykymuotoisesta jätteen kaatopaikkasijoituksesta on luovuttava. Henkilökohtaisia ympäristötekoja Omista energian- ja ympäristönsäästökeinoistaan Tynkkynen kertoo muutamia esimerkkejä. On asetettu tavoitteita biohajoavan jätteen En omista lainkaan ajokorttia, joten käytän aina julkista kaatopaikkasijoituksen vähentämisestä, mutta voi olla, että vastaavanlaisia normeja pitää asettaa laajemminkin. Totta kai tulevaisuudessakin joitakin jätteitä pitää loppusijoittaa. Jos ei muuta, niin vähimmilläänkin jätteenpolton kuonaa, mutta se, että viedään nykyiseen tapaan sekajätettä kaatopaikalle, ei voi jatkua. tai kevyttä liikennettä, ja vältän lentämistä. Esimerkiksi viime vuonna lensin yhden yhdensuuntaisen matkan, vaikka olin työmatkoilla ulkomailla. Hän kertoo olleensa kohta 20 vuotta kasvissyöjä, sillä tutkimusten mukaan kasvisruokavalio auttaa keskimäärin vähentämään ympäristökuormitusta. Energiansäästölamppuja hän on käyttänyt jo 15 vuotta ja on nyt aloittanut siirtymisen led-valoihin. Lisäksi olen käyttänyt vihreää sähköä niin kauan kuin se on ollut mahdollista. Olen ollut 1990-luvun loppupuolelta tuulivoimahankkeen osakas, ja saan siitä omakustannehintaan tuulisähköä. 4 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/2010 5

4 Lue lisää: Kumppani Ekokemin uusi yhteistyökumppani Perämeren Jätehuolto hoitaa neljänneksen Suomesta Tällä pumpulla siirrämme omat jäteöljymme käsittelyynne, näyttää Helge Tuisku Harri Roihalle. Perämeren Jätehuolto Oy:n toimintaalue on Suomen suurin. Tämän lisäksi yhtiö toimii myös Ruotsissa; Haaparanta on yksi asiakaskunnista. Yhtiön jätteiden käsittely on keskitetty Jätekeskus Jäkälään, jonka ongelmajätehuolto hoidetaan yhdessä Ekokemin kanssa. TEKSTI JA KUVAT VESA TOIVANEN Viidentoista kilometrin päässä Tornion keskustasta toimivan jätekeskuksen piiriin kuuluu peräti 25 prosenttia koko maan pinta-alasta. Pinta-alalla laskien Suomessa tarvittaisiin siis vain neljä Jäkälän kaltaista jätekeskusta. Toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala hymyilee toimittajan ajatukselle. Todellisuudessa Lapin laaja alue tuottaa vain kaksi prosenttia koko Suomen jätemäärästä. Perämeren Jätehuolto toimii 17 kunnan alueella. Utsjoelle matkaa kertyy lähes 600 ja Kilpisjärvelle 450 kilometriä. Pitkät välimatkat aiheuttavat myös ongelmia. Vanha sohva on helpompi unohtaa ladon taakse, kuin viedä aluekeräyspisteeseen. Ahrikkala sanoo, että lappilaiset tarvitsevat asenteiden muokkausta muita suomalaisia enemmän. Ympäristöystävällisten arvojen omaksuminen tiheään asutulla seudulla on helpompaa kuin pitkien välimatkojen pohjoisessa. Lapissa on totuttu hävittämään palavaa jätettä polttamalla. Romuja, niiden mukana myös ongelmajätettä, voidaan jättää luontoon, suojaan katseilta. Yksi takavuosien tapa oli viedä jätesäkit joen jäälle, josta ne hävisivät keväällä näkymättömiin jäiden mukana. Aseena tiedotus Jätekeskus Jäkälän toimintaa ohjaavat lainsäädäntö ja kunnalliset jätehuoltomääräykset. Jätehuollon suunnittelu ja kehitys vaatii tehokasta tiedotusta. Ongelmajätteiden päätyminen keräyspisteeseen on tärkeä osa puhdasta, terveellistä ja viihtyisää ympäristöä. Tiedottaja Satu Keski-Antila sanoo yhdeksi tärkeäksi tiedotuskohteeksi kotitaloudet. Niiden ongelmajätteitä kuntalaiset voivat viedä ilman veloitusta Ekoasemille ja Jätekeskus Jäkälään. Kuntalaisten lääkejätteet, kuten neulat, ruiskut ja elohopeakuumemittarit vastaanotetaan ilmaiseksi alueen apteekeissa. Keski- Antila uskoo ongelmajäteyhteistyön Ekokemin kanssa edesauttavan tiedotusta. Valtakunnallinen ongelmajäteosaaja tunnetaan nimellä myös Suomen Lapissa. Yksityishenkilöiden kautta tieto siirtyy yrityksiin. Yhtä lailla oman työpaikan esimerkki kannustaa ympäristöystävälliseen toimintaan kotona. Tarkka talous Perämeren Jätehuolto Oy:n omistaa viisi kuntaa. Näiden lisäksi Jätekeskus Jäkälän piiriin kuuluu 12 asiakaskuntaa. Kuntien omistaman osakeyhtiön tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, eikä tappiota. Tämä lisää jätekeskustoiminnan talouden tasapainottamisen haasteellisuutta. Toimitusjohtaja Ahrikkalan mukaan taantuma huomataan myös jätteiden määrässä. Sekä rakennusjäte että kotitalouksien yhdyskuntajäte vähenivät viime vuodesta viisi prosenttia. Jätehuoltomestari Helge Tuisku kertoo Lapin laskettelusesongin näkyvän jätemäärissä. Lapin isoimmat laskettelukeskukset tuottavat huomattavasti enemmän erilaista jätettä hiihtolomien ja pääsiäisen aikaan. Ympäristöystävällisten arvojen omaksuminen tiheään asutulla seudulla on helpompaa kuin pitkien välimatkojen pohjoisessa. Tuiskun mukaan Perämeren Jätehuolto vastaanotti viime vuonna tonnia jätettä. Siitä tonnia loppusijoitettiin Jäkälään. Pohjois-Lapin jätteiden ympäristöystävällistä siirtoa Tornioon auttaa neljä siirtokuormausasemaa. Ivalossa, Kemijärvellä, Kittilässä ja Sodankylässä sijaitsevat asemat puristavat jätekuormat tiukoiksi paketeiksi konttikuljetusta varten. Yhdessä rekassa kulkee kerralla tonnia. Ison jätekuorman kertasiirto on taloudellisempi ja jatkuvaa jäteautokuljetusta luontoystävällisempi vaihtoehto. Suomi Ruotsi- paperisota Toiminta kahden valtakunnan rajalla on synnyttänyt hauskan tilanteen. Ahrikkala kertoo, että lakisääteinen paperisota herättää hilpeyttä molemmin puolin rajaa. Kun torniolainen vetää vessan, jäte siirtyy Ruotsin puolelle Haaparannan vedenpuhdistamoon pelkällä wc-paperilla. Kun samasta tavarasta vedenpuhdistamossa erotettu liete noudetaan takaisin Tornioon, se vaatii kaksi virallista lomaketta. Ruotsissa kirjataan lietelasti lähteneeksi ja Suomessa puolestaan vastaanotetuksi. Luonnollisesti viranomaiset tarkistavat tämän, toisen kuljetuksen kuormakirjat. Satu Keski-Antila, Harri Roiha, Helge Tuisku ja Tuija Ahrikkala marssivat yhteisrintamassa ympäristön puolesta. 6 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/2010 7

5 Tutkimus & Kehitys Ekokem panostaa tutkimukseen ja kehitykseen Tutkimus- ja kehitystoimintaa johdetaan Ekokemillä projektijohtamisen periaatteita noudattaen. Ekokemin tutkimus- ja kehityssalkku koostuu tutkimusprojekteista, uusien tuotteiden, palvelujen ja prosessien kehittämisprojekteista sekä investointiprojekteista tai isommista tutkimusohjelmista ja kehityshankkeista. Nanotiede tutkii nanomateriaaleja ja uusia sovelluskohteita Hyvä esimerkki tulevaisuuden jäteongelmasta on nanomateriaalien jätehuolto ja kierrätys. Nanomateriaalien valmistus ja käyttö erilaisissa valmistusprosesseissa yleistyy kovaa vauhtia. Nanotekniikassa kehitetään ja hyödynnetään materiaaleja, joiden koostumukselle on ominaista nanoluokan mittakaava, ts. materiaaleissa on ainesosasia, Ekokem panostaa nyt erityisesti biohajoavien jätteiden kierrätysprosessien ja jäteperäisen energiantuotannon kehittämiseen joiden koko voi ulottua muutamasta nanometristä muutamiin kymmeniin nanometreihin. Tutkimusta on tehty laajalti, ja nanomateriaalien hyödyntäminen alkaa olla arkipäivää mm. lääke-, pinnoite-, komposiitti- sekä elektroniikkateollisuudessa. Nanomateriaaleilla on uusia ja osin arvaamattomiakin ominaisuuksia verrattuna saman materiaalin makroskooppisen kokoisiin rakenteisiin. Nanomateriaalien kierrätyksen yhteydessä voi vapautua terveydelle tai ympäristölle haitallisia tai vaarallisia aineita. Ongelmaksi saattavat muodostua synteettisesti valmistetut, luonnon kiertokulkuun vieraat partikkelit. Tämä saattaa asettaa tulevaisuudessa omat erityispiirteensä myös nanomateriaaleja sisältävien tuotteiden jätehuollolle. Prosessien kehittämisessä sovelletaan uusinta teknologiaa Jätteiden kierrätys tai hyödyntäminen edellyttää toisinaan uuden tuotantoprosessin kehittämistä. Uudet teknologiat mahdollistavat jätteiden kierrätyksen uusilla menetelmillä. Esimerkiksi viime vuosituhannella oli vaikea tunnistaa ja erottaa eri jätemuovilaatuja toisistaan. Nykyään automaattisesti toimivat koneet ja laitteet pystyvät tunnistamaan ja lajittelemaan osan muoveista suoraan liukuhihnalta. Ekokem panostaa nyt erityisesti biohajoavien jätteiden kierrätysprosessien ja jäteperäisen energiantuotannon kehittämiseen, kertoo Ekokemin kehityspäällikkö Jorma Manninen. Investointiprojektien johtaminen haastavaa Investointiprojekteja edeltää pitkäjänteinen teknis-taloudellinen tutkimus- ja kehitystyö sekä neuvottelut asiakkaiden kanssa. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä rakentamaan uusia tuotantolaitoksia ja järjestelmiä. Investointiprojektit viedään läpi ripeästi, jotta uudet palvelut ja tuotteet saadaan nopeasti asiakkaiden käyttöön. Esimerkiksi käy hyvin Ekokemin ensimmäinen jätevoimala, JV1. Jätevoimala rakennettiin ennätysajassa ja se otettiin käyttöön suunnitelman mukaisesti. Heti valmistumisen jälkeen aloitettiin energiantuotannon laajentamiseen tähtäävä JV2-projekti, jonka ensimmäinen kokonainen käyttövuosi on suunniteltu olevan 2013, kertoo Ekokemin tekninen johtaja Petri Onikki. Tutkimusprojektien lähtökohta on usein ongelma, johon etsitään ratkaisua. Tyypillinen esimerkki ongelmasta on jonkin teollisen tuotantoprosessin sivutuote tai tulevaisuudessa käytöstä poistuva tuote, joka halutaan kierrättää tai muuten hyödyntää kaatopaikalle sijoittamisen sijasta. Tutkimusprojektin alussa ongelma on hyvin seikkaperäisesti määritelty usein yhdessä asiakkaan kanssa. Tutkimusvaihe voi kestää muutamista kuukausista useisiin vuosiin riippuen ongelmasta. Tutkimuksen tekemisessä hyödynnetään yleensä tutkimuslaitosten ja yliopistojen sekä korkeakoulujen osaamista. Energia- ja ympäristöalan tutkimusta yhteistyössä muiden alan yritysten kanssa Ekokem osallistuu laajempien tutkimusohjelmien toteuttamiseen CLEEN Oy:n osakkaana. CLEEN Oy edistää energia- ja ympäristötoimialalla toimivien yritysten liiketoimintaa palvelevaa ja niiden kansainvälistä menestystä tukevaa strategista tutkimustoimintaa sekä tutkimusyhteistyötä. Lisäksi sen tehtävänä on organisoida, koordinoida ja hallinnoida tutkimushankkeiden tutkimusyhteistyötä ja sen rahoitusta. Yhdistämällä yritysten osaaminen ja resurssit voidaan saada aikaan jotain sellaista, mitä emme yksin kykenisi saavuttamaan, toteaa Ekokemin tutkimuspäällikkö Toni Andersson. Kehittämisprojekteissa luodaan uusia innovaatioita asiakkaiden kanssa Uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen lähtökohta on asiakastarve tai uusi idea. Asiakaspinnassa tapahtuvaa kehittämistä johtavat Ekokemin myynnin asiantuntijat, jotka vastaavat uusien tuotteiden ja palveluiden asiakasvaatimusten määrittelystä. Kehittämisen tuloksena voi syntyä uusi tuote, palvelumalli tai prosessi. Ideasta kuoriutuu uusi innovaatio vasta, kun uusi tuote tai palvelu otetaan käyttöön yhdessä asiakkaan kanssa. Lisätietoja: Ekokem Oy Ab tekninen johtaja Petri Onikki puh tutkimuspäällikkö Toni Andersson puh kehityspäällikkö Jorma Manninen puh EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/2010 9

6 Lue lisää: w ww.ov ako.co m Kumppani Masuunissa valmistetaan rautaa Toimiva kumppanuus Ekokem-Palvelun kanssa Koverhar haluaa kierrättää yhä enemmän Lappohjassa Hankoniemellä sijaitseva Koverharin terästehdas on yksi Ovakon tuotantoyksiköistä. Ovako on johtava eurooppalainen pitkien erikoisterästuotteiden valmistaja. Vaativien terästuotteiden valmistaminen tarvitsee suuria määriä raaka-aineita sekä tarkkaa prosessia. Prosessin synnyttämistä vaikeasti käsiteltävistä pölyistä sekä kaatopaikoista Kovehar on huolehtinut yhteistyössä Ekokem-Palvelun kanssa jo 10 vuotta. Jatkossa tehdas aikoo investoida pölyjen yhä tehokkaampaan hyötykäyttöön. Koverharissa valmistetaan vuosittain noin tonnia terästä, joka kuljetetaan jatkojalostettavaksi omille valssaamoille Taalintehtaalle ja Alblasserdamiin Hollantiin. Pääraaka-aineet rautamalmipelletti, koksi ja kalkkikivi tuodaan tehtaalle oman sataman kautta pääasiassa Ruotsista ja Keski-Euroopasta. Prosessi aloitetaan panostamalla raaka-aineet kerroksittain masuuniin siten, että saadaan haluttu raaka-ainejakauma. Masuuni on vastavirtaperiaatteella toimiva reaktori. Rautamalmipelletit sekä koksi liikkuvat masuunissa alaspäin, pelkistyskaasu, hiilimonoksidi ylöspäin. Malmin rautaoksidi pelkistyy hiilimonoksidin vaikutuksesta raudaksi. Hiilimonoksidi muodostuu koksista ja masuunin alaosaan puhallettavasta ilmasta sekä sen mukana injektoidusta öljystä. Kalkkia masuuniin laitetaan kuonan muodostumiseksi. Kuonalla saadaan malmista irti ne aineet, joita ei haluta lopulliseen tuotteeseen, selittää Hettula. Tuotamme myös masuunikaasun hiilimonoksidista ja vedystä omalla voimalaitoksellamme enemmän sähköenergiaa kuin käytämme. Ylijäämän me toimitamme Taalintehtaalle, jossa valssaamo käyttää sen hyödyksi. sesseihin on tehty investointeja kaiken aikaa tehokkaamman toiminnan saavuttamiseksi sekä ympäristöstä huolehtimiseksi. Erityishuomiota on vaatinut myös se, että tehdasalue rajoittuu Natura-alueeseen, kertoo ympäristöpäällikkö Magnus Gottberg. Viime vuosina olemme tehneet paljon töitä ympäristöasioiden eteen. Ympäristön kannalta kaikkein merkittävin muutos oli, kun vuonna 1995 siirryimme pois sintrausprosessista ja otimme käyttöön rautamalmipelletin. Sen seurauksena päästömme ilmaan vähenivät merkittävästi. Uudessa prosessissa pölyn talteenotto on parempi. Se on vaikuttanut siihen, että metsä tervehtyy ympärillä koko ajan, Hettula sanoo. Kymmenen vuotta toimivaa yhteistyötä Koverharin tehdasalueen suurin ongelma on hajapäästöt. Prosessien panostukset aiheuttavat korkeissa lämpötiloissa pölyämistä, ja pölyjen käsittely niiden hienojakoisuuden takia on vaikeaa. Ekokem-Palvelun kanssa suurin yhteinen työ on ollut konvert- TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVAT MATTI SULANTO JA EKOKEMIN ARKISTO K overharin tehtaalla valmistetusta teräksestä tehdään vaativia, pitkiä terästuotteita kuten esimerkiksi pultteja, jousia, jännepunoksia ja kiinnittimiä. Tuotteitamme on mm. ostoskärryissä, polkupyörissä ja autoissa. Jokainen törmää päivittäin esineisiin, joissa on käytetty meidän tuotteitamme, kertoo logistiikasta ja toiminnan ohjauksesta Koverharissa vastaava Eero Hettula. Ovako on johtava eurooppalainen pitkien erikoisterästuotteiden valmistaja. Vaativimmissa tuotteissa markkinat ovat maailmanlaajuiset, mutta pääasiassa Ovako on eurooppalainen. - Kilpailu teräsalalla on kovaa, ja talouden taantumakin on vaikuttanut. Markkinatilannetta on viime vuosina muuttanut myös Aasia, erityisesti Kiina, jossa on siirrytty raaka-aineen tuotannosta itse teräksen valmistamiseen ja jatkojalostukseen, Hettula kuvailee. Eero Hettula ja Magnus Gottberg Raudasta teräkseksi kilogramman tarkkuudella Sulasta raakaraudasta aloitetaan teräksen valmistus panosprosessilla rikin poistamisen jälkeen. Konvertteriprosessissa panostetaan ensin rautaromu pohjalle ja raakarauta sen päälle. Raakaraudan hiili poistetaan polttamalla se hiilimonoksidiksi ja hiilidioksidiksi. Teräs tehdään niin tarkasti, että meillä on 53 tonnia sulaa, johon saatetaan lisätä jotakin seosainetta 2 kg. Pahimmassa tapauksessa jos jokin 2 kg jää laittamatta, on tuloksena käyttötarkoitukseensa kelpaamaton teräs, Hettula kuvailee. Aineiden sekoittamisen jälkeen teräs valetaan valukoneilla teelmiksi eli neliskanttisiksi valetuiksi terästangoiksi, jotka kuljetetaan valssaamoille. Ympäristö vaatii huomiota ja investointeja Metsä tervehtyy ympärillä koko ajan. 10 EkoAsiaa 1/2010 Koverharin tehdas on aloittanut toimintansa 1961 tekemällä rautaa. Kymmenen vuoden jälkeen alkoi teräksen tuotanto. Pro- Ekokem-Palvelun kaatopaikkatyömaata Koverharilla. teripölyn käsittely ja sen vieminen tehtaan kaatopaikalle. Sitä on ollut satama-alueella noin tonnia. Myös masuunin sähköfiltterin pöly on ollut haitallista, syanidia sisältävää ongelmajätettä, jota olemme käsitelleet, kertoo Ekokem-Palvelun tuoteryhmäpäällikkö Teuvo Kulmala. Toivomme, että tulevaisuudessa saamme kehitettyä tämän pölyn talteenottoa vesikemian avulla, jolloin me saisimme syanidin pois. Investointi tähän on edessä. Nykyisistä filtteripölyistämme hyödynnetään jo nyt osa syöttämällä ne takaisin prosessiin, mutta lähivuosina meidän pitäisi parantaa tätä hyödyntämisprosenttia, suunnittelee Gottberg. Kymmenvuotisen kumppanuuden aikana Ekokem-Palvelu on myös sulkenut tehtaan vanhan ongelmajätteen kaatopaikan asianmukaisesti ja rakentanut nykyaikaisen, ympäristövaatimukset täyttävän kaatopaikka-alueen, johon kaikki tehtaan kaatopaikkakelpoiset jätteet keskitetään. Kyllä pitkäaikainen yhteistyö on helpottanut monia asioita niin viranomaistahojen kanssa asioimisessa kuin omassa työssämmekin, kiittelee Hettula. EkoAsiaa 1/

7 JäteNytt AUKEAMAN KOONNUT AULI HOVI Vaarallinen jäte, sivutuote ja jätteiden käsittelyn ensisijaisuusjärjestys Otsikon mukaisia uusia käsitteitä tulee sisältymään Suomen uuteen jätelakiin, jonka valmistelu on loppusuoralla. Jo kauan esillä olleet hyvät jätehuollon periaatteet, materiaalitehokkuus, jätteiden synnyn ehkäiseminen, kierrätyksen ja hyödyntämisen edistäminen sekä turvallinen käsittely saavat tuekseen lisää työkaluja uudesta lainsäädännöstä. Tavoitteena on myös selkiyttää jätehuollon vastuita ja velvollisuuksia. Monet tähän liittyvistä kysymyksistä on vielä ratkaisematta. Sen sijaan näyttää selvältä, että uudessa jätelaissa ongelmajäte-termi haudataan ja siirrytään puhumaan EU-kielen kanssa yhtenevästi vaarallisista jätteistä. Jätelakia valmistelevan työryhmän on tarkoitus jättää mietintönsä maaliskuun aikana. Alueellinen ympäristöhallinto uuteen järjestykseen toviraston alueen ympäristö- ja vesitalouslupa-asiat sekä Pohjois- Suomen aluehallintovirastossa Lapin aluehallintoviraston alueen lupaasiat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualueen tehtäviin kuuluvat mm. ympäristön tilan seuranta, ympäristönsuojelu, luonnonsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito sekä vesivarojen käyttö ja hoito. ELYt toimivat myös YVA-menettelyn yhteysviranomaisina ja valvovat ympäristölupia. Ympäristöasioita ei hoideta kaikissa alueellisissa keskuksissa, vaan näissä tehdään yhteistyötä lähikeskusten kanssa. Aluehallinnon organisaatio on vielä käynnistysvaiheessa. Internetsivut on jo luotu, ja niillä kannattaa käydä tutustumassa sieltä löytyvään informaatioon. Aihealueittaiset tiedotteet, esimerkiksi ympäristöalalta voi tilata myös omaan sähköpostiin. Kannattaa myös päivittää oman yrityksen mahdolliset yhteyshenkilöiden tiedot, jotta viranomaisasiat sujuvat tarvittaessa nopeasti. Vähenevätkö yhdyskuntajätteet? Vuoden alussa alueellinen ympäristöhallinto muuttui merkittävästi, kun alueellisten ympäristökeskusten toiminta päättyi ja uudet virastot aloittivat. Uudistuksessa lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistojen tehtävät koottiin ja uudelleen organisoitiin kahteen uuteen viranomaiseen: aluehallintovirastoon (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Aluehallintovirastoja (AVI) perustettiin kuusi ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ELY) 15, ja ne aloittivat toimintansa Muutos vaikuttaa ympäristöasioiden ja täten myös jätehuollon viranomaisasioiden hoitoon. Aluehallintoviranomaiset toimivat ympäristölupavirastoina. Ympäristölupavastuualue sisältyy neljän AVIn toimintaan. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa hoidetaan myös Lounais-Suomen aluehallin- Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi vakiinnuttaa vuoteen 2016 mennessä syntyvän yhdyskuntajätteen määrä 2000-luvun alun tasolle eli noin 2,4 miljoonaan tonniin. Tämän jälkeen jätemäärää tulisi vähentää. Tavoitteena on myös jätemäärien kasvun ja talouskasvun irtikytkentä eli jätemäärien tulisi vähentyä myös talouskasvun aikana. Jätesuunnitelman vakiinnuttamistavoite vastaa syntyvän jätemäärän vähentämistä 13 %:lla vuoden 2008 tasosta. VTT:n SUSWASTE-hankkeen esiselvityksessä on tutkittu, voitaisiinko jätemääriä ennakoida ns. IPAT-mallilla. Mallin mukaan yhdyskuntajätemäärä lisääntyy väestönkasvun ja bruttokansantuotteen kasvun myötä, mutta teknologian kehitys taas heijastaa dematerialisaation vauhtia yhteiskunnassa ja parhaimmillaan kumoaa väestön ja BKT:n kasvattavan vaikutuksen. Ympäristönsuojeluasetusta 169/2000 on muutettu tämän vuoden alusta alkaen niin, että ympäristöluvan vaativien toimintojen määrä vähenee. Tämä on toteutettu poistamalla osa nykyisin luvanvaraisista toiminnoista kokonaan lupamenettelystä, nostamalla joidenkin toimintojen luvanvaraisuuskynnyksiä ja asettamalla joillekin toiminnoille aikaisemmasta poiketen luvanvaraisuuskynnys. Samalla asetusmuutoksella pyrittiin selkeyttä- Tutkimuksessa tehtiin jätemäärien arviointeja muutamia oletusarvoja käyttäen. Lisäksi tehtiin jätemääräarvio asiantuntijoita käyttäen. Oheiseen taulukkoon on kerätty julkaisussa esitettyjä arvioita ja tavoitteita. Tulosten mukaan jätemäärien väheneminen ei ole ainakaan helposti saavutettavissa. Valtsu 2016 IPAT-mallit Asiantuntijaarvio (Suomi) Ympäristöluvanvaraisten laitosten luetteloa muutettu EU komissio 2,1 2,9 4,5 3,1 3,27 Moliis, Katja; Teerioja, Nea; Ollikainen, Markku: Ennuste yhdyskuntajätteen kehityksestä vuoteen 2030 (Helsingin yliopisto, Discussion Papers n:o 41, 2009) mään valtion ja kunnan lupaviranomaisten toimivaltajakoa. Ympäristönsuojeluasetus löytyy ajanmukaisessa muodossaan Ekokemin internetsivujen lakitietopalvelusta. Ympäristölupamenettelystä on jatkossa tarkoitus poistaa myös sellaisia toimintoja, joiden ympäristönsuojeluvaatimukset voidaan antaa kaikkia koskevalla yleisellä säädöksellä. Tämä lainmuutos on vasta käsiteltävänä. Uutuuskirjoja Municipal Waste in Europe Kattava ja ajanmukainen teos eurooppalaisesta yhdyskuntajätehuollosta. Hinta noin 20 Tilaukset: Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat Tietoa elintarvikkeiden vierasaineista, niiden lähteistä, altistuksesta sekä niitä koskevasta elintarvikelainsäädännöstä. Hyödyllistä tietoa kaikille kuluttajista alkaen. Julkaisu on ilmainen, tai sen voi ladata sähköisenä internetistä: evira/tilauspalvelu/julkaisut publikationer publications/eviran_julkaisuja_2009/13_2009/ 12 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/

8 Lisätietoja: jäte, avfall, waste, Abfall, déchet, residuo, rifiuti, jäätmed, szemét Kysymyksiä ja vastauksia Tuoteuutiset Ekokem Oy Ab Jyrki Malinen tuotepäällikkö puh SIVUN KOONNUT AULI HOVI Jäteastia pyytää itse tyhjennystä uotsissa Skaraborgin alueella aiotaan ensi syksynä kokeilla uutta kotitalousjätteen keräystekniikkaa. Järjestelmässä jäteastia lähettää keskustietokoneelle signaalin, kun se on Rtäysi. Näin astioiden tyhjennyslogistiikkaa voidaan opti- Nouseva trendi: biomuovit Muovit valmistetaan öljypohjaisista raaka-aineista, joten ne kuluttavat fossiilisia luonnonvaroja. Biopohjaisten muovien kehitys onkin nyt voimakkaassa myötätuulessa, kun pyritään ns. hiilineutraaleihin tuotteisiin. Biomuovit ovat polymeerejä, joiden raaka-aineina käytetään uusiutuvia luonnonvaroja kuten tärkkelys-, selluloosa- tai sokeripohjaisia biomassoja. Biomuovit eivät ole sama asia kuin biohajoavat muovit, vaikka monet biomuovit ovat myös biohajoavia. Biomuovien valmistuksen arvioidaan kasvavan vuosittain lähes 40 %, ja vuonna 2013 määrä olisi jo 2,3 miljoonaa tonnia. Siirtyminen biomuoveihin helpottaisi muovituotteiden jätehuoltoa ja idealistisesti ajatellen muovijäte voitaisiin hyödyntää uudestaan biomassana uusien muovien valmistuksessa tai käyttää uusiutuvana energialähteenä. EU:n jätelakivirasto suunnitteilla Meillä suomalaisilla on käsitys, että EU:n jätelainsäädäntöä tai muutakaan lainsäädäntöä ei ole saatettu kansalliseen lainsäädäntöön tai noudateta muissa maissa niin tarkasti kuin Suomessa. Myös komissio haluaisi vahvistaa olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanon seurantaa. moida jättämällä lähes tyhjät astiat pois tyhjennyskierrokselta. Näin voidaan kuljetuskustannuksissa säästää arviolta 25 %. Tekniikka perustuu ultraäänitekniikkaan. Svenska Dagbladet, Tehdyn selvityksen perusteella on esitetty perustettavaksi uusi toimielin, Waste Implementation Agency. Selvityksen mukaan EU:ssa on noin 60 jätehuoltoon liittyvää säädöstä, joiden toimeenpanon taso vaihtelee hyvin suuresti eri jäsenmaissa. Erityisesti jätteiden laittomat siirrot, laittomat kaatopaikat ja huonosti toimivat kansalliset tuottajavastuujärjestelmät vaatisivat yhteisötason valvontatoimia. Tänä vuonna tehdään hankkeesta kustannusarvio ja sen perusteella odotetaan uusia ehdotuksia vuoden 2011 aikana Kysymyksiä ja vastauksia -palstalla voit esittää kysymyksiä, joihin toivot vastausta asiantuntijalta. Toimitathan seuraavaan lehteen tarkoitetut kysymykset sähköpostilla mennessä osoitteeseen Kysymys: Aluehallinto on uudistunut (ks. myös s. 12). Yritykset tekivät aiemmin ympäristönsuojeluun liittyviä ilmoituksia alueelliselle ympäristökeskukselle. Mihin virastoon tällaiset ilmoitukset tulisi nyt uuden organisaation voimaantultua tehdä? Vastaus: Tämän vuoden alusta alkaen ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvaravastuualueet ovat vastanneet ympäristölupien valvonnasta ja ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista tehdään toimipisteen alueen ELY-keskukselle. ELY-keskuksissa on ympäristöluvanvaraisille toiminnoille nimetty vastuuvalvojat vastaavasti kuin aiemmin oli alueellisissa ympäristökeskuksissa. Lisäksi kyseisistä poikkeuksellisista tilanteista on syytä toimittaa tieto myös toiminnan sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kysymykseen vastasi Heli Antson Yritysten ympäristövastuu -yksikön päällikkö, yli-insinööri Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus EkoAsiaa 4/2009 ristikon ratkaisu ja voittajat Jukka Karén Ähtäri Kirsi Niemi Riihimäki Jouni Hietala Jyväskylä Helka Savikurki Helsinki J. Karjalainen Kouvola Merja Kähkönen Vuokatti Jarmo Viherkannas Kaipiainen Harri Hokkanen ja Tom Elovirta Porvoo Irma Haasiatarha Kurhila Niko Paloposki Rusko Yhteistyöllä merkittävä uusi innovaatio Ekokem Oy Ab ja Markku Juselius Oy mallinsivat ja suunnittelivat yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa uuden innovatiivisen lavan jätekuljetuksia varten. Aktiivisella suunnittelulla ja tuotekehityksellä saavutettiin vaativat rakenneratkaisut, joita ei ollut aiemmin toteutettu. Ensiluokkainen materiaali Lava on valmistettu karkaistusta 2 millimetrin paksuisesta, kulutusta kestävästä Raex 400 -teräksestä. Raexin käyttö pidentää laitteiden käyttöikää, vähentää rakenneosien kulumista ja säästää kustannuksia. Käyttämällä 2 mm:n paksuista Raex 400 -terästä jätelavan omapainoa on kyetty pienentämään huomattavasti hyötykuorman eduksi. Ympäristömyötäisyys ja kustannustehokkuus Raex-teräksestä valmistetun lavan elinkaari on pidempi kuin tavallisesta teräksestä valmistetun lavan. Kulutuskestävyys on perinteistä lavaa huomattavan paljon parempi. Tämä yhdessä paremman polttoainehyötysuhteen kanssa lisää lavan ympäristömyötäisyyttä ja parantaa sen kustannustehokkuutta. Kysy lisää! Kaikki Ekokemin jätehuollon välineratkaisut perustuvat vankkaan asiantuntemukseen, pitkään kokemukseen ja ympäristöllisesti kestäviin, sertifioituihin käsittelyratkaisuihin. Ekokemiltä saat aina käyttöösi jätteesi keräyksen, varastoinnin ja kuljetuksen kannalta valmiit, varmasti oikein merkityt astiat. Kysy lisää eri ratkaisuista! 14 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/

9 Kentältä poimittua Ekokem Oy Ab ja Neste Oil Oyj sopivat arseenipitoisten jätetynnyreiden käsittelystä Ekokemin yrityskuva ympäristö- ja jätealan kärkeen vuonna 2009 Ekokem Oy Ab ja Neste Oil Oyj ovat sopineet Nesteen arseenipitoisten jätetynnyreiden käsittelystä. Jätteet ovat peräisin 1970-luvulta, jolloin ne on valettu betoniin ja varastoitu Nesteen Naantalin jalostamolle. Betonivalu on suojannut jätteitä niin, ettei niistä ole ollut haittaa ympäristölle. Nykytekniikalla niistä voidaan kuitenkin suurin osa hyödyntää materiaalina ja energiana. Ekokem nouti ensimmäisen arseenijäte-erän Naantalista vuoden 2009 lopulla. Yhteensä betoniin valettuja arseenikatalyyttiä sisältäviä tynnyreitä on 767 kappaletta. Kaikki tynnyrit noudetaan käsiteltäviksi Naantalista toukokuuhun 2010 mennessä. Jätteitä hyödynnetään energiana ja materiaalina Betoniin valetut tynnyrit sisältävät arseenikatalyyttiä sekä suojavarusteita, joita on käytetty katalyyttiä käsiteltäessä. Ekokem otti näytteitä kymmenestä eri jäte-erästä. Näytteiden perusteella saatiin lisää tietoa siitä, mitä jätteet sisältävät. Näytteillä varmistettiin, että Ekokemillä on juuri kyseiselle jätejakeelle soveltuva menetelmä käytössään. Jätteet kuljetetaan Nesteen Naantalin jalostamolta Ekokemin Mäntyluodon tuotantolaitoksille, missä ne varastoidaan ja avataan niin, että varsinainen ongelmajäteosa saadaan betonivalun sisältä esille. Ongelmajäteosa käsitellään jätteen laadusta riippuen eri tavoilla. Osan jätteistä käsittelee ja stabiloi Ekokem-Palvelu Oy EU:n jätteiden loppusijoitukselle asettamien vaatimusten mukaiseksi. Osa jätteistä kuljetetaan Ekokemin Riihimäen tuotantolaitoksille asianmukaiseen käsittelyyn ja hyödynnettäväksi energiana. Suurin osa jätteestä on hyödynnettävissä materiaalina. Jätteen ympärillä oleva betoni ja betoniraudoitus käsitellään betonimurskeeksi, joka toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi materiaalina ja teräs uudelleenkäyttöön. Massamääräisesti betoni ja teräs kattavat suurimman osan jätteen painosta. Ekokemin tuotteiden ja palvelujen laatu, toimintavarmuus sekä henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus arvioitiin ympäristö- ja jätealan kärkeen Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa, jossa työelämän päättäjät arvioivat ympäristö- ja jätehuoltoalan yrityksiä. Y Ympäristö- ja jätealan yrityksiä arvioitiin yhdeksän eri yrityskuvatekijän suhteen: toimintavarmuus, henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus, asiakaspalvelu, tuotteiden ja palvelujen laatu, johdon kyvykkyys, maine työnantajana, taloudellinen tila, näkyminen julkisuudessa ja tulevaisuuden näkymät. Ekokem erottuu positiivisesti muista alan yrityksistä erityisesti tuotteiden ja palvelujen laadussa, ja lisäksi Ekokem arvioitiin parhaaksi kahdessa muussa neljään tärkeimpään yrityskuvatekijään kuuluvassa tekijässä, jotka ovat toimintavarmuus sekä henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus. Kaikissa tutkituissa yrityskuvatekijöissä Ekokem sijoittuu neljän parhaan joukkoon. Kun lasketaan yhteen kaikista yrityskuvatekijöistä annetut vahvuus- ja heikkousarviot, alan kärkeen sijoittuu vuonna 2009 Ekokem. Ekokem kuului kolmen parhaan joukkoon myös arvioissa yrityksen tunnettuuden ja toiminnan kokonaisarvosanan suhteen. Taloustutkimus Oy toteutti tutkimuksen puhelininformoituna internet- ja kirjekyselynä syys marraskuussa Tutkimuksen kohderyhmänä olivat työelämän päättäjät: eri alojen yritysten ylin johto, keskijohto ja muut päättävässä asemassa olevat henkilöt. Tutkimukseen vastasi yhteensä henkilöä, joista ympäristö- ja jätealan yrityksiä arvioi 236 henkilöä. VTT kehitti ekotehokkaita ratkaisuja jätteenkäsittelykeskusten vesienhallintaan VTT on kehittänyt uusia, ekotehokkaita ratkaisuja jätteenkäsittelykeskusten ja teollisuuden kaatopaikkojen vesien käsittelyyn ja hallintaan. Vesien käsittelyä ja kierrätystä kehittämällä vähennetään ympäristöön joutuvia päästöjä ja alueen veden kulutusta. Sopivia ratkaisuja erityisesti metalli- ja suolapitoisten vesien käsittelyssä voivat olla biologinen sulfaatinpelkistys ja reaktiiviset jäte- ja sivutuotemateriaalit. Kustannustehokkaasti toteutettu vesien erilliskäsittely voi olla varteenotettava vaihtoehto jätteenkäsittelykeskusten vesien johtamiselle kunnalliseen puhdistuslaitokseen. Jätteenkäsittelyn keskittyminen päästövaatimusten ja kunnallisten vesilaitosten vastaanottoehtojen kiristymisen kanssa edellyttää todennäköisesti Suomessakin jatkossa jätteenkäsittelyssä syntyvien vesien käsittelyn tehostamista. Biohajoavan jätteen kaatopaikkasijoituksen vähentämisvaatimusten myötä erityisesti yhdyskuntien kaatopaikoille sijoitettavan jätteen laatu muuttuu. Todennäköisesti käsittelykeskuksessa on useita loppusijoitusalueita esimerkiksi tuhkille tai muulle epäorgaaniselle jätteelle sekä orgaanista ainesta sisältävälle materiaalille. Tekesin rahoittamassa hankkeessa selvitettiin erityyppisillä kaatopaikoilla ja jätteenkäsittelykeskuksissa syntyvien vesien laatua ja käsittelytarvetta. Hankkeen kokeellisessa tutkimuksessa keskityttiin raskasmetallipitoisten vesien käsittelyyn soveltuviin menetelmiin. Va- littuja tekniikoita olivat biologinen sulfaatinpelkistys ja reaktiiviset jäteja sivutuotemateriaalit. Menetelmät ovat ekotehokkaita, sillä biologisessa vesien käsittelyssä kemikaali- ja energiankulutus ovat yleensä pienempiä kuin pääasiassa kemikaaleihin perustuvilla menetelmillä, ja reaktiivisilla jäte- ja sivutuotemateriaaleilla voidaan puolestaan korvata muita, erityisesti tähän tarkoitukseen käytettäviä suodatinmateriaaleja. Molemmilla tekniikoilla saatiin erittäin lupaavia tuloksia metallipitoisten vesien käsittelyssä. Kehittämällä käsittelyalueiden vesien käsittelyä ja kierrätystä voidaan ympäristöön joutuvia päästöjä sekä alueen veden kulutusta ja ulos johdettavan veden määrää vähentää. Samalla voidaan parantaa vesien käsittelyn kustannustehokkuutta. Hankkeessa luotiin myös hyviä valmiuksia tekniikoiden kehitystyön jatkamiseen. Lisäksi kehitettiin kohdekohtaisesti sovellettavissa oleva menettelytapa jätteenkäsittelykeskusten vesien hallinnan suunnitteluun. Yritykset voivat hyödyntää tutkimuksen tuloksia vesien käsittelytarpeen arvioinnissa sekä teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti optimaalisten vesienkäsittelymenetelmien vertailussa ja valinnassa. Tutkimuksen tuloksia suurempaan mittakaavaan soveltamalla edistetään myös jäte- ja sivutuotemateriaalien hyötykäyttöä. Tutkimusta rahoittivat Tekesin lisäksi Jätelaitosyhdistys, YTV, Ekokem-Palvelu Oy, Kuusakoski Oy, Sarlin Oy, Nordic Envicon Oy, T&A Mämmelä Oy, Nurmijärven kunta, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja VTT. Epälineaarinen mallintaminen helpottaa prosessinohjausta TEKSTI JOUNI PERTTILÄ Ekokemin prosesseja on mallinnettu toiminnan ennustamisen ja tuotannon suunnittelun apuvälineiden saamiseksi. Prosessiseuranta tuottaa runsaasti mittaustietoa. Prosessimittausten ja laboratorioanalyysien sisältämästä tiedosta käytetään hyväksi vain murto-osa ja suurimmaksi osaksi automaattisesti prosessin säätämiseen. Useista, toistuvasti havaituista muuttujista koostuvan havaintokokonaisuuden yhteyksien mieltäminen yksittäisten havaintojen avulla on yleensä mahdotonta. Kokonaiskuva saattaakin muodostua tulkitsijan subjektiivisen näkemyksen mukaiseksi. Ekokemin toimeksiannosta Abhay Bulsari mallinsi 2009 toisella puoliskolla polttolinja 2:n kaasunpuhdistuksen toimintaa. Hänen käyttämänsä epälineaarinen mallintaminen on aikaisempia tapoja edistyneempi keino analysoida monimutkaista tilannetta, jossa muuttujat eivät ole lineaarisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa. Mallinnustyön perusteena käytettiin pitkien aikajaksojen prosessimittausten Työssä käytetyssä hermoverkossa on muuttujien syöttö- ja tuloskerros, joita poikkeutetaan ennen ja jälkeen peitettyä kerrosta eli laskentaa. minuuttiarvoja. Lopputuloksena on laskentaohjelma, joka ennustaa mahdollisimman hyvin rikkidioksidipitoisuuden savupiipussa. Ohjelmaan syötetään 9 tai suppeammassa versiossa 4 lähtömuuttujaa, joiden perusteella saadaan puhdistuksen jälkeinen rikkidioksidipitoisuus. Mallin ennustavuus on hyvä: varianssi on yli 93 %. Mallia voidaan hyödyntää hyvin rikkipitoisten jäte-erien polton suunnittelussa tai päästötilanteiden selvittelyssä. Mallin sisältämä ohjelma on helppokäyttöinen ja monipuolinen, sillä tarkastelua voidaan tehdä kunkin lähtömuuttujan suhteen erikseen tai vertailla mallia todellisten mittaustulosten suhteen. Jos malli osoittautuu käyttökelpoiseksi päästöjen vähentämisessä tai puhdistuskemikaalien säästämisessä, epälineaarista mallintamista sovelletaan muihin monimutkaisiin prosesseihin, joiden riippuvuussuhteita on vaikea laskea fysikaalisilla yhtälöillä, mutta käyttäytyminen on helppo selvittää empiirisellä mallilla eli kokemusperäisesti. 16 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/

10 Lue lisää :w [öljyner ww.joenlo otinhu olto] ka.fi Palvelu Hoitamaton öljynerotin on aika Öljynerottimien säännöllinen tyhjennys säästää rahaa. Toisen polven ympäristönhuoltopalveluyrittäjä Heikki Päivänurmi Joen Loka Oy:stä on huolestunut. Liian moni korjaamo laiminlyö lakisääteisen vuosihuollon. Öljynerottimen tulviminen maksaa yritykselle paljon. Jos öljyistä jätettä pääsee luontoon, menee rahan lisäksi myös firman maine. TEKSTI JA KUVAT VESA TOIVANEN Tämän auton imussa pysyy liukkainkin liete, lupaa Joen Lokan Heikki Päivänurmi (oik.) Ekokemin Mikko Huttuselle. Nykyaikaisen imuauton aivot toimivat nappiohjauksella paneelista tai kaukosäätimestä. Myyntisihteeri Jaana Kettukangas vastaa Ekokemin Joensuun toimipaikan asiakaspuheluihin. K orjaamoiden öljynerottimien toiminta perustuu painovoimaan. Näissä gravitaatiomallin öljynerottimissa sakkahiekka painuu pohjalle, vesi jää väliin ja vettä kevyempi öljy nousee pinnalle. Ongelmat alkavat, kun sakkakerros peittää vedenpoistoputket. Kaivo täyttyy nopeasti. Ensimmäisenä kannen alta maanpinnalle nousee öljy. Päivänurmi kertoo, että ympäristövahinko voi syntyä salakavalasti lumen alla. Öljyn- ja hiekanerottimet on usein sijoitettu rakennusten takapihalle. Niiden pinnan mittaaminen yksinkertaisesti kepillä jää tekemättä talviaikaan. Erottimet saattavat alkaa tulvia huomaamatta. Kevätaurinko paljastaa ikävän ja kalliin yllätyksen. 18 EkoAsiaa 1/2010 Kevätaurinko paljastaa ikävän ja kalliin yllätyksen. Joen Loka ja Ekokem tekevät mittatarkkaa yhteistyötä käytännön tasolla. Helposti hoidossa Kunnon kalustolla Helpoin tapa välttyä öljynerottimien ongelmilta on sen säännöllinen tyhjennys esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Ekokemin myyntipäällikkö Mikko Huttunen ja toimitusjohtaja Päivänurmi muistuttavat, että kuntien jätehuoltomääräykset määräävät korjaamoiden öljynerottimien toiminnan tarkastamisen kerran vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa erottimien kansien avaamista ja alan ammattimiehen arviota tilanteesta. Huttunen kertoo, että Ekokemin palveluun kuuluu erottimien sisältöjen pintojen mittaaminen, hälyttimen tarkastaminen ja raportin laadinta. Varmin tapa on kuitenkin tyhjentää erotin imuautolla. Tapauskohtaisesti erotin myös pestään. Joen Loka on perheyritys. Sillä on yli neljän vuosikymmenen kokemus teollisuuden puhtaanapito- ja viemärihuoltotöistä. Nykyisten yrittäjien, Heikin ja Hannun isä, Antti Päivänurmi aloitti itäsuomalaisten sakokaivojen tyhjennyspalvelut imuautolla jo Vuonna 1975 joensuulaisyritys hankki Ruotsista yhden Suomen ensimmäisistä viemäripesuautoista. Näitä painevesi- ja imuauton yhdistelmiä oli tuolloin koko valtakunnassa vain kymmenkunta. Hankkeen takana oli Joensuun kaupungin siirtyminen jätevedenpuhdistamoon. Lukuisten muiden kaupunkien tavoin saostuskaivojen lietevesi oli tätä ennen päätynyt putkia ja ojia myöten paikalliseen vesistöön. Joen Lokan viemärinpuhdistusautoa tarvittiin kaupungin viemäriverkoston kunnostamisessa vedenpuhdistamoa varten. Vuonna 1997 Joen Loka laajensi ongelmajäteosaamistaan VAK/ADR-kalustolla ja sai ympäristöluvan. Ympäristölle vaaralliset aineet toimitetaan Ekokemille. Yhteistyötä on tehty jo vuodesta 1995 alkaen. Joen Loka ja Ekokem käsittelevät yhdessä esimerkiksi Abloyn lukkotehtaan työstökoneiden leikkuunesteet ja muut merkittävät ongelmajätteet. EkoAsiaa 1/

11 Lue lisää:www.ekokem.fii/portal/uusiooljytuotteet Kierrätys Ekokem Jämsänkoski kierrättää voiteluöjyjä Jatkuva tuotekehitys ja prosessin parantaminen takaavat uusioöljyjen laadun Uusioöljyjen raaka-aineina ovat teollisuuden hyvälaatuiset, käytetyt voiteluaineet, joista valmistetaan johde- ja teräketjuöljyjä pääasiassa sahojen ja puunkorjuun ammattilaisten käyttöön luvun lopulla aloittaneen pienen pajan toiminta on laajentunut kolmessa vuosikymmenessä kehittyneeksi, automatisoiduksi prosessiksi, jonka kierrätystuotteet ovat asiakkaiden vaatimusten mukaisia. TEKSTI VIRPI SUIKKI KUVAT EERO SALONEN Kehittämällä kierrätystä ja tuotteita pidetään asiakkaat tyytyväisinä Jatkojalostuksen raaka-aineiksi Jämsänkoskella kelpaavat kirkkaat käytetyt voiteluöljyt, joissa ei ole haitallisia tai vaarallisia aineita. Öljyistä otetaan laadunvarmistusnäytteet jo keräyksen yhteydessä, sillä tavoitteena on valmistaa korkea- ja tasalaatuisia kierrätystuotteita. Puhdistusprosessissa öljyistä poistetaan kosteus ja mekaaniset epäpuhtaudet. Valmistetuista perusöljyistä sekoitetaan käyttötarkoituksen ja asiakkaiden vaatimusten mukaisia tuotteita. Öljyjen voitelu- ja muut ominaisuudet saadaan perusöljyvalinnoilla ja lisäaineilla, kertoo Jämsänkosken tuotannon esimies Erkki Valli. Kierrätysprosessia on kehitetty kaiken aikaa paremman lopputuloksen saamiseksi, sillä asiakkaiden tarpeet määrittelevät lopullisen tuotteen. Tuotekehitykselle ja keskustelulle pitäisi aina olla aikaa. Varsinaisesti öljynkierrätysprosessi on täällä luotu. Sen toimivuutta on pohdittu yhdessä ja parannettu vähitellen. Kuivatusprosessi on edelleen samanlainen, vain tekniikka ympärillä on kehittynyt, ja nykyiset laitteet ovat monien kokeilujen tulosta, Valli selittää. Mekaanisessa puhdistuksessa käytimme alkuun piimaata ja levysuodattimia. Myöhemmin tulivat käyttöön separaattorit, joita on vuosien mittaan modernisoitu kapasiteettia vastaaviksi. Puhdistustehoa seurataan ja ohjataan jatkuvatoimisella partikkelilaskimella. Lisäksi olemme kehittäneet muuta helpottavaa tekniikkaa kuten lisäaineiden annostelujärjestelmän, joka on tietokonekäyttöinen. Myös pakkaus on kehittynyt paljon, Piilonen tiivistää kehitystä. Kaikki alkoi vuonna 1978, kun laboratoriomestarina paperitehtaalla työskennellyt Seppo Piilonen alkoi etsiä itselleen uutta mielenkiintoista työtä. Hän kuuli, että Lappeenrannassa toimii öljynpuhdistusyritys, joka kerää teollisuuden käytettyjä voiteluöljyjä. Piilonen kävi tutustumassa toimintaan ja päätti perustaa yhdessä veljensä Pentin kanssa öljynkierrätysyrityksen Jämsänkoskelle. Perusliikeidea oli silloin alussa ihan sama kuin nytkin, vain prosessia, tekniikkaa ja tuotteita on kehitetty, kertoo juuri eläköitynyt ja viime vuodet Ekokemin Jämsänkosken teknisenä asiantuntijana toiminut Piilonen. Öljyt kerätään valtakunnallisella järjestelmällä Jo kolme vuosikymmentä sitten kerättiin jäteöljyä, puhdistettiin sitä ja myytiin eteenpäin. Öljyä keräsi 1970-luvun lopulla yksittäiset yrittäjät. Nykyään Ekokem järjestää ja ylläpitää Suomessa käytettyjen voiteluöljyjen keräysjärjestelmää ympäristöministeriön toimeksiannosta. Öljyt kerätään veloituksetta suoraan tuottajilta. Koska käytetyt öljyt ovat samalla ongelmajätettä, siirtyy vastuu jätteestä keräysorganisaatiolle. Öljyjen hyödyntämiseen voiteluaineena vaikuttaa paljon se, miten voiteluöljyjä käyttävät yritykset huolehtivat öljyjätehuollostaan. Kun keräys ja lajittelu suunnitellaan hyvin, moottoriöljyt ja muut aineet voidaan pitää erillään kirkkaista öljyistä, ja kirkkaat keräysöljyt pysyvät puhtaina. Uudelleen käytettäviä ns. kirkkaita jäteöljyjä ovat hydrauliikka-, vaihteisto-, kiertovoitelu-, turbiini- ja muuntajaöljyt. Anja Kyllästinen tietää, että toimitusvarmuus on osa kokonaislaatua. Erkki Valli ja Seppo Piilonen säätävät separaattoreita, joilla öljyä puhdistetaan mekaanisesti. Tuotekehityksessä tarvitaan monenlaista yhteistyötä Jämsänkoskella on kehitetty valmiita uusioöljyjä, joita myydään asiamiesverkoston ja jälleenmyyntipisteiden kautta sekä suoraan tehtaalta. Tuotteita valmistetaan ja pakataan myös muille myyntiorganisaatioille niiden toivomuksien mukaisesti. Tuotteita ovat Kevol-johdeöljy sekä Moto- ja Metsuri-teräketjyöljyt. Kehitystä ja huomista on mietittävä koko ajan, jotta pysytään mukana kilpailussa. Kun tekniikka kehittyy esimerkiksi sahoilla, voi se vaatia meidän tuotteeltamme uusia ominaisuuksia. Tuotekehitykselle ja keskustelulle pitäisi aina olla aikaa, kuvailee yksikön päällikkö Anja Kyllästinen nykytilannetta. Olemme mukana myös yhteisprojekteissa muiden alan toimijoiden kanssa, sillä monesti kehittäminen vaatii yrityksen sisäisen yhteistyön lisäksi keskustelua ulkopuolisten tahojen kanssa. Asiakas tietää mitä hänen prosessinsa tarvitsee, ja meidän täytyy kuunnella häntä, Kyllästinen tiivistää. 20 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/

12 Läs mer: [framtidsredogörelse] Expert Miljön och samhällsekonomin behöver effektivare energianvändning Till Finlands bästa möjligheter att avvärja klimatförändringen hör en klart effektivare användning av energi, som linjeras upp i Statsrådets framtidsredogörelse för klimat- och energipolitiken. Redogörelsen blev klar i oktober 2009 och för dess beredning svarade statsrådets klimatpolitiska experten Oras Tynkkynen. TEXT VIRPI SUIKKI BILD MATTI SULANTO Finlands största utmaning vid avvärjning av klimatförändringen är enligt Tynkkynen, hur man får med tillräckligt många andra länder i talko, ty Finland ensamt är en liten faktor. Med egna åtgärder kan Finland dock visa föredöme för andra och utföra sin andel. Vårt tydliga problem är, att vi förbrukar för mycket energi. Speciellt har elförbrukningen hos oss ökat kraftigt till skillnad från övriga Norden. Då mycket energi förbrukas, så produceras även i dagens situation stora utsläpp och då vi är beroende av importenergi, så är vi även sårbara för svängningar i världsmarknadspriserna för energi. Många möjligheter i avfallshanteringen Avfallshanteringens andel av alla utsläpp, såväl globalt som i Finland, är cirka 3 %. Ur helhetssynpunkt är andelen inte stor. Å andra sidan vet man, att då man går mot ett samhälle med små utsläpp måste även de små bären plockas. Det intressanta med avfallshanteringen är, att utsläppen från avfallssektorn under de senaste 20 åren har minskat snabbast av alla branscher och att avfallssektorn även i framtiden har många kostnadseffektiva utsläppsminskande möjligheter i jämförelse med många andra branscher. Därtill länkas avfallshanteringen till energihushållningen, då man från avfallshanteringens sida kan få nya energikällor, funderar Tynkkynen. Till exempel avfallsbaserade biobränslens livscykelbalans är bra och i dem förmår man skära ner utsläppen. Med dem kan man ersätta fossilt bränsle i bilarnas bränsletankar, samt undvika avstjälpningsplatsernas metanutsläpp. Å andra sidan måste man i första hand på bästa tänkbara sätt sköta om återvinning och återanvändning av avfall. Återstående fraktioner, som inte kan utnyttjas på annat sätt, kan efter övervägande utnyttjas som energi genom förbränning. Att leva upp till avfallshierarkin kräver styrmedel Avfallsskatten borde sporra till förebyggande av uppkomst av avfall. Den har, enligt Tynkkynen, dock inte fungerat särskilt bra i detta hänseende. Flera ekonomiska styrmedel behövs i framtiden. Utsläppshandeln fungerar redan som ett styrmedel och den borde allmänt taget göra alternativ med större utsläpp mindre lockande, men den täcker inte allt ännu och prisnivån för utsläppsrätterna har tills vidare varit så låg, att dess styrande effekt har förblivit litet anspråkslös. Bl.a. i säkerhetsredogörelsen drog man upp linjerna för, att avfallsdeponering i dess nuvarande form måste överges. Mål för minskning av deponering av biologiskt nedbrytbart avfall har ställts upp, men det kan vara, att motsvarande normer måste sättas även i vidare bemärkelse. Det är klart att man även i framtiden måste slutdeponera en del avfall. Om inte annat, så åtminstone slagg från avfallsförbränning, men det, att man i likhet med dagens praxis för blandavfall till en avstjälpningsplats, kan inte fortgå. I framtidsredogörelsen drog man upp linjerna för, att avfallsdeponering i dess nuvarande form måste överges. I Finland används inte alla metoder Tynkkynen efterlyser innovation, ty enligt honom har man i Finland inte i tillräckligt hög grad koncentrerat sig på förebyggande av uppkomst av avfall och återvinning, utan tänker ofta ut den enklaste vägen. Återvinning och avfallsförbränning utestänger inte automatiskt varandra, men nu konkurrerar de tyvärr med varandra i viss mån, fastän det skulle vara förnuftigt att förena dem. Hos oss satsar man på massförbränningsverk och gör inte allt vad man kan på återvinningssidan. Förnuftigast skulle det vara att först utnyttja de allra klimateffektivaste alternativen och därefter bränna den del, som ofrånkomligen återstår. Om avfallshanteringen är en del av ett smart planerat urval av metoder, kan den spela en viktig roll, men den får inte utgöra den huvudsakliga lösningen, med vilken man sköter avfallshanteringen. Syftet med avfallslagen är för sin del, att styra samhället till ett förnuftigt utnyttjande av avfall. Den nya avfallslagen är dock förknippad med många kontroversiella frågor om, hur avfallshanteringen skall organiseras och vem som skall vara ansvarig. Själv tänker jag så, att miljöbranschens företag i framtiden kunde ha mycket mera att ge än vad som hitintills har kunnat utnyttjas. Man borde skapa större utrymme åt marknadens möjlighet att innovera och söka nya lösningar, konstaterar Tynkkynen. Riksdagen är inte den enda platsen för inflytande Oras Tynkkynen berättar att han i brytningen mellan och 1990-talen blev intresserad av miljöfrågor. Senare ledde intresset för miljöfrågor även till ett mera allmänt grunnande över samhällsfrågor. Riksdagen är en plats, där man påverka, vilken slags politik som bedrivs i Finland. Jag vill här göra vad jag kan för att Finlands klimatpolitik blir genuint ambitiös och att Finland verkar som föregångare för att nå ett samhälle med små utsläpp. Personliga miljöinsatser Om sina egna energi- och miljöbesparande metoder relaterar Tynkkynen några exempel. Jag har inget som helst körkort, så jag använder mig alltid av kollektiv eller lätt trafik och jag undviker att flyga. I fjol till exempel, så flög jag en enkelresa, fastän jag var utomlands på tjänsteresor. Han berättar, att han i snart 20 års tid har varit vegetarian, ty enligt undersökningar, så bidrar en vegetarisk diet till att i genomsnitt minska miljöbelastningen. Han har använt energisparlampor redan i 15 års tid och har redan nu inlett övergången till led-belysning. Därtill har jag använt grön elektricitet så länge som det har varit möjligt. Jag har sedan slutet av 1990-talet varit andelsägare i ett vindkraftsprojekt och får därigenom vindkraftsel till självkostnadspris. 22 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/

13 AvfallsNyt Mittuppslaget har sammanställts av AULI HOVI Farligt avfall, biprodukt och prioritetsordningen för behandling av avfall Nya begrepp i enlighet med rubriken kommer att ingå i Finlands nya avfallslag, vars beredning är på slutrakan. De goda principer för avfallshanteringen som redan länge varit i rampljuset, materialeffektivitet, förebyggande av uppkomst av avfall, främjande av återvinning och utnyttjande, samt säker hantering får nya verktyg till stöd i den nya lagstiftningen. Målsättningen är också att klargöra avfallshanteringens ansvar och förpliktelser. Många härtill hörande frågor är fortfarande olösta. Däremot förefaller det klart, att termen problemavfall begravs i den nya avfallslagen och man övergår till att överensstämmande med EUspråket tala om farligt avfall. Arbetsgruppen som bereder avfallslagen skall lämna sitt betänkande i mars. Den regionala miljöförvaltningen omorganiseras gor, samt vid Norra Finlands regionförvaltningsverk Lapplands regionförvaltningsverks tillståndsfrågor. I miljöansvarsområdets uppgifter för närings-, trafik- och miljöcentralerna ingår bl.a. uppföljning av miljöns tillstånd, miljöskydd, naturvård, styrning av områdens användning och byggande, skötsel av kulturmiljön, samt användning och skötsel av vattenresurser. RFV:na verkar även som kontaktmyndigheter vid MKB-förfarande och övervakar miljötillstånd. Miljöfrågor sköts inte i alla regionala centraler, utan där samarbetar man med närcentralerna. Regionalförvaltningens organisation är fortfarande i begynnelsestadiet. Internetsidor har redan skapats och det lönar sig att besöka dem och bekanta sig med informationen som finns där. Tillkännagivande ämnesområdesvis, till exempel från miljöområdet kan även beställas till den egna e-posten. Det lönar sig även att uppdatera informationen om eventuella kontaktpersoner inom det egna företaget, så att myndighetsärenden vid behov löper snabbare. Minskar mängden kommunalt avfall? Ibörjan av året förändrades den regionala miljöförvaltningen avsevärt, då de regionala miljöcentralernas verksamhet upphörde och nya ämbetsverk tog vid. Vid reformen samlades och omorganiserades länsstyrelsernas, arbets- och näringscentralernas, de regionala miljöcentralernas, miljötillståndsämbetsverkens, vägdistriktens och arbetarskyddsdistriktens uppgifter i två nya myndigheter: regionförvaltningsverket (RFV) och närings-, trafik- och miljöcentralen (NTM). Sex nya regionförvaltningar (RFV) och 16 närings-, trafik- och miljöcentraler (NTM) grundades och de inledde sin verksamhet den Förändringen påverkar skötseln av miljöfrågornas och därmed även avfallshanteringens myndighetsfrågor. Regionförvaltningsmyndigheterna verkar som miljötillståndsverk. Miljötillståndsansvarsområdet ingår i fyra RFV:s verksamhet. Vid Södra Finlands regionförvaltningsverk sköter man även Sydvästra Finlands regionförvaltningsverks områdes miljö- och vattenhushållningstillståndsfrå- Iden riksomfattande avfallsplanen har man ställt som mål, att fram till år 2016 stabilisera mängden kommunalt avfall på 2000-talets nivå, det vill säga cirka 2,4 miljoner ton. Därefter borde avfallsmängden minskas. Målsättningen är även en losskoppling mellan ökningen av avfall och den ekonomiska tillväxten, det vill säga, att avfallsmängderna borde minska även under ekonomisk tillväxt. Avfallsplanens stabiliseringsmålsättning motsvarar en minskning av avfallsmängden med 13 % av 2008:s nivå. I förundersökningen för VTT:s SUWASTE- projekt har man undersökt, om avfallsmängderna kunde förutses med den s.k. IPAT- modellen. Enligt modellen ökar mängden kommunalt avfall i takt med ökande befolkningstillväxt och bruttonationalprodukt, men att teknologins utveckling igen avspeglar dematerialiseringens hastighet i samhället och i bästa fall upphäver befolkningens och BNP:s ökande inverkan. Statsrådet ändrade den miljöskyddsförordningen (169/2000) så, att antalet tillståndspliktiga verksamheter minskades genom att helt avlägsna en del för närvarande tillståndspliktiga verksamheter från tillståndsförfarandet, höja trösklarna för tillståndsplikt för en del verksamheter och avvikande från tidigare praxis upprätta en tröskel för tillståndsplikt för en del verksamheter. Med samma ändring av förordningen strävade man till I undersökningen gjordes uppskattningar av avfallsmängderna med användning av några antagna värden. Därtill gjordes en uppskattning av avfallsmängden med hjälp av experter. I den bifogade tabellen har man samlat bedömningar och mål som presenterats i publikationer. Enligt resultaten är det i alla fall inte lätt att uppnå en minskning av avfallsmängderna. Valtsu 2016 Förteckningen över miljötillståndspliktiga anläggningar har ändrats IPAT-modeller Expertuppskattning (Finland) EU komissionen 2,1 2,9 4,5 3,1 3,27 Moliis, Katja; Teerioja, Nea; Ollikainen, Markku: Ennuste yhdyskuntajätteen kehityksestä vuoteen 2030 (Helsingin yliopisto, Discussion Papers n:o 41, 2009) att klargöra behörighetsfördelningen mellan statens och kommunens tillståndsmyndigheter. Miljöskyddsförordningen finns i laginformation på Ekokems internetsidorna. I fortsättningen är det avsikten att avlägsna även sådana verksamheter från miljötillståndsförfarandet, för vilka kraven på miljöskydd kan utfärdas med en allmängiltig generell författning. Denna lagändring är fortfarande endast under behandling. Boknyheter Municipal Waste in Europe Ett heltäckande och modernt verk om europeisk kommunal avfallshantering. Pris ca.20. Beställningar: Elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset vaarat Information om tillsatsämnen i livsmedel, deras källor, exponering, samt livsmedelslagstiftningen som de berörs av. Nyttig information för alla börjande från konsumenter. Publikationen är gratis eller kan laddas ner elektroniskt från Internet: fi/evira/tilauspalvelu/julkaisut publikationer publications/eviran_julkaisuja_2009/13_2009/ 24 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/

14 Vahvista ammattitaitoasi suosituilla kursseillamme! Öljynkerääjät Kurssit 2010 Käytettyjen voiteluöljyjen kerääjät Ekokem Oy Ab järjestää ja ylläpitää ympäristöministeriön toimeksiannosta käytettyjen voiteluöljyjen keräysjärjestelmää Suomessa. Teollisuuden kirkkaista hydrauliikka- ym. öljyistä valmistetaan ketjuvoiteluöljyjä, mustat jäteöljyt käsitellään regenerointilaitoksella ja palautetaan perusöljynä voiteluaineteollisuuden käyttöön. Keräysorganisaation tehokkaaseen ylläpitoon kuuluu maantieteellisesti yhdeksään alueeseen jaettu keräystoiminta. Alueiden öljynkerääjinä toimivat valtuutetut asiantuntijayritykset. Veloitukseton keräys takaa, että niin pienet kuin suuretkin erät saadaan talteen tehokkaasti ja luotettavasti. 1. Ahvenanmaa / Åland Puh. (018) Varsinais-Suomi Puh Pääkaupunkiseutu / Kymi Puh Satakunta Puh Keski-Suomi Puh Itä-Suomi Puh Pohjanmaa Puh Keskimaa Puh Pohjois-Suomi Puh Lisätietoja öljynkeräyksestä: Ekokem Oy Ab Puh Faxi Kurssipäivä 1 aluepisteissä Varkaus Seinäjoki Lappeenranta Kemi-Tornio Kajaani Turku Kurssi on tiivis, käytännöllinen tietopaketti vaativan jätehuollon käytännön tehtäviin. Kurssipäivät järjestetään Ekokem-yhtiöiden aluepisteissä. Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. Antaa perustietoa ongelmajätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia ongelmajätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Kurssipäivä 2 Riihimäellä Kurssimaksu alv, sisältää kurssiaineiston ja ateriat kurssin aikana. Perehdyttää vaarallisten aineiden hallintaan. Esittelee uusimpia kierrätykseen ja hyötykäyttöön liittyviä jätehuoltoratkaisuja. Antaa perustietoa pilaantuneiden maiden käsittelystä sekä kaatopaikalle sijoittamisesta. Peruskurssi 2 pv RIIHIMÄELLÄ Peruskurssi on kattava perustietopaketti haitallisista ja vaarallisista jätteistä ja niihin liittyvistä vastuu- ja turvallisuuskysymyksistä. Kurssi sisältää käytännön harjoituksen. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, suojahaalarin, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Antaa perustietoa ongelmajätteistä ja niihin liittyvistä laeista ja asetuksista sekä vastuu- ja turvallisuusseikoista. Antaa valmiuksia ongelmajätteiden vastaanottamiseen, lajitteluun, pakkaamiseen ja merkitsemiseen sekä kuljetusten järjestämiseen. Opastaa, kuinka oikein järjestetty jätteiden vastaanotto voi vähentää käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Antaa valmiuksia tiedottaa edelleen alan perustietoa. PÄIVITYSkurssi RIIHIMÄELLÄ Päivityskurssilla käsitellään vaativan jätehuollon aiheita, joiden parissa on tapahtunut merkittävää kehitystä parin viime vuoden aikana. Kurssi on suunniteltu asiakkaillemme, jotka toteuttavat ja valvovat jätehuoltoa, joille ala on tuttu ja jotka ovat mahdollisesti käyneet peruskurssilla pari vuotta aiemmin. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Perehdyttää ongelmajätehuoltoa koskevan lainsäädännön ajankohtaisiin aiheisiin. Esittelee uusimpia hyötykäyttö- ja jätehuoltoratkaisuja ja alan palvelumalleja. Esittelee toimintamalleja vaarallisten ja haitallisten aineiden onnettomuustapauksissa ja onnettomuustapauksien hoidossa. Kurssin yksittäisiä aiheita ovat mm. ADR/VAK sekä ATEXsäädökset. KIERRÄTYSseminaari RiihimÄELLÄ Erikoisseminaari materiaalivirtojen hallinnasta. Seminaarissa käydään läpi kierrätyksen, jätteiden hyötykäytön ja energiahyödyntämisen eri osaalueita. Seminaari perehdyttää jätehuollon kierrätysratkaisuihin ja antaa valmiuksia jätehuollon kokonaisuuden kehittämisessä. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. ajankohtaisasiaa jätehuollosta RiihimäELLÄ Vaativan jätehuollon ajankohtaiskurssi. Kurssilla käsitellään vaativan jätehuollon päivänpolttavia asioita. Kurssi antaa tietoa mm. uusimmasta lainsäädännöstä ja määräyksistä sekä uusista jätehuoltoratkaisuista. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. asiantuntijaseminaari RiihimäELLÄ Vaativan jätehuollon asiantuntijaseminaari on suunniteltu yritysten ja laitosten ympäristönsuojelusta vastuussa oleville henkilöille, jotka toimivat tuotannon, varastoinnin, tehdaspalvelun ja ympäristönsuojelun tehtävissä. Seminaari on koottu aiheista, jotka ovat ajankohtaisia jäte- ja ongelmajätehuoltoaan kehittäville yrityksille, jätteiden hyödyntäjille, käsittelijöille ja viranomaisille. Luennoijat ovat aihepiiriensä parhaita asiantuntijoita viranomaisorganisaatioista, yrityksistä sekä Ekokemiltä. Seminaarimaksu alv sisältää seminaariaineiston, majoituksen 2 hh sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. laboratorion vaativa jätehuolto HelsinGISSÄ Laboratorion jäte-erät koostuvat monista erilaisista jätteistä. Pienetkin jäte-erät täytyy käsitellä oikein. Oma turvallisuutesi on suoraan riippuvainen jätetyypin mukaisesta, oikeasta työskentely-, pakkaamis- ja varastointitavasta. Ekokem toteuttaa koulutuksen yhteistyössä AEL:n kanssa. Kurssi on tarkoitettu tutkimus- ja analyysilaboratorioissa, apteekeissa sekä laboratorioalan oppilaitoksissa työskenteleville. Kurssimaksu alv sisältää kurssiaineiston sekä ateriat ja kuljetukset kurssin aikana. Kurssilla saat tietoa laboratoriojätteiden oikeasta käsittelystä ja varastoinnista pakkaamisesta ja kuljetuksesta kuljetukseen liittyvistä asiakirjoista jätteiden jatkokäsittelystä. Yrityskoulutus Ekokem räätälöi koulutusta juuri sinun yrityksesi tarpeisiin. Kaikki lähtee ennakkokartoituksesta asiakkaan luona. Kysy myös substanssikoulutuksesta, esimerkiksi kemikaalivahinkokoulutus. ilmoittautuminen > Koulutus ja opastus > Koulutus Sähköpostilla, Puhelimella, Päivi Rantasalmi puh Ilmoittautumiset vähintään kaksi viikkoa ennen kurssien alkua. Osanottajille lähetetään kirjallinen ennakkovahvistus. Kullekin kurssille voidaan ottaa korkeintaan 30 henkilöä. Peruskurssille varausta tehdessäsi ilmoita myös suojahaalarin koko ja mahdolliset ruoka-aineallergiat. LISÄTIETOA > Koulutus ja opastus > Koulutus Päivi Rantasalmi, puh , Jussi Mattila, puh , 26 EkoAsiaa 1/2010 EkoAsiaa 1/

15 Ekokem-yhtiöt Ekokem Oy Ab Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Jätehuoltoratkaisut Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Agantie 3, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Ekokaari 33, KELTAKANGAS (Kouvola) puh , faksi Kirrinsannantie 3, Mäntyluoto, PORI puh , faksi Pitkäsaarenkuja 8, TURKU puh , faksi Pyyryväistie 12, JÄÄLI puh , faksi Iimäentie 8, Koljonvirta, PL 37, IISALMI puh , faksi Kaatopaikantie 316, PL 9, KUOPIO puh , faksi Ekokem-Palvelu Oy Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Maaperänkunnostus ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttöratkaisut Kuulojankatu 1, PL 181, RIIHIMÄKI puh , faksi Kouvolan Keltakankaan teollisuusjätteen käsittelykeskus Ekoväylä 20, KELTAKANGAS (Kouvola) puh Kuopion teollisuusjätteen käsittelykeskus Selluntie 142, KUOPIO puh Kuulojan käsittelykeskus Kuulojankatu, HAUSJÄRVI puh Porin teollisuusjätteen käsittelykeskus Ekokorventie, PORI puh Peltisepänpolku 4, PL 243, JOENSUU puh , faksi Vestianväylä 81, YLIVIESKA puh Käytetyt kirkkaat voiteluöljyt Myllyharjuntie 20, JÄMSÄNKOSKI puh , faksi

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELIJÄN KIERTOTALOUSTULEVAISUUS

JÄTTEENKÄSITTELIJÄN KIERTOTALOUSTULEVAISUUS JÄTTEENKÄSITTELIJÄN KIERTOTALOUSTULEVAISUUS MOLOK OY Hannu Jokinen toimitusjohtaja 1 Veikko Salli kehitti jätteen syväkeräys menetelmän vuonna 1991 2 MOLOK OY Tuotanto ja pääkonttori Nokialla Liikevaihto

Lisätiedot

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Helena Dahlbo, SYKE 5.6.2013 Poistotekstiiliseminaari Forssa Tekstiilijätemäärät kasvussa Lyhytikäinen muoti, heikkolaatuiset vaatteet Tekstiilien

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009

Yliopiston Apteekki. Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset. Helsinki 27.10.2009 Yliopiston Apteekki Lääkejätteiden palautus apteekkiin Asiakaskyselyn tulokset 27.10.2009 Sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 2. Lääkejätteiden palautus Suomessa 3. Tulosten yhteenveto 4. Taustatiedot vastaajista

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007

KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely. Pekka Hyvärinen 3.10.2007 KOKOEKO-SEMINAARI öljynerotinjätteiden käsittely ESITYKSEN PÄÄKOHDAT Ekokem-yhtöt Öljynerotinjärjestelmän toiminta Erotinjätteiden luokitus Erotinjätteiden käsittely Iisalmen Keräysöljy Oy Suomen vanhimpia

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa

LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa Dick Blom Kumi instituutti Sastamala 17.4.2015 LUMI Lujitemuovijätteen materiaalin ja energian kierrätys sementtiuunissa 2013-2014

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1

JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ. 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 JÄTTEIDEN KÄSITTELY PINTAKÄSITTELYSSÄ 9.9.2014 Copyright Isto Jokinen 1 MIKSI JÄTTEET LAJITELLAAN? Tavoitteena on: - Vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää - Kierrättää käyttökelpoisia materiaaleja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA 1 2 Koulutuksen osat Aikataulu Sisältö Toteutus Kierrätys- ja jäteneuvonta sekä alan lait ja määräykset 4 h 18.3.2015, riippuen sijainnista Yleisimmät kierrätys-

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle

Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle Lainsäädännön raamit jätteen hyötykäytölle KEMIAN PÄIVÄT 2011 22.3.2011 Risto Saarinen Suomen ympäristökeskus Uusi jätelaki voimaan 2012 Uusi jätelaki hyväksyttiin eduskunnassa 11.3.2011 ja laki vahvistettaneen

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Mustialan navetan jäteopas

Mustialan navetan jäteopas Mustialan navetan jäteopas Hämeen ammattikorkeakoulussa pyritään toimimaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Näitä periaatteita sovelletaan myös navetan toimintoihin. Pääperiaate on ottaa huomioon

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi Lähde: Uusi Muovitieto Muovijäte Suomessa Yhteensä n. 160 000 tonnia vuodessa Noin 50 % käytettyjä pakkauksia

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset Tulostaminen ja ympäristövaikutukset Kuinka tulostusratkaisuilla voidaan vaikuttaa yrityksesi tulokseen ja ympäristövaikutukseen. Seppo Haapanen Markkinointipäällikkö HP IPG HP:n ympäristövastuu t Ympäristövastuu

Lisätiedot

Teollista toimintaa ympäristön ehdoilla. 20 vuotta tekstiilikierrätyksen suomalaista osaamista.

Teollista toimintaa ympäristön ehdoilla. 20 vuotta tekstiilikierrätyksen suomalaista osaamista. Teollista toimintaa ympäristön ehdoilla 20 vuotta tekstiilikierrätyksen suomalaista osaamista. Sisältö Yritysesittely Tuotanto Tuotteita Toiminta-ajatus ja yritys Dafecor Oy on suomalainen perheyritys,

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa

Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on toimialueensa MARKKINAJOHTAJA konepajateollisuudessa Laikas Oy on vuonna 2005 perustettu tekniseen tukkukauppaan ja huoltopalveluihin erikoistunut perheyritys. Päätoimipaikkamme on Vieremällä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus

Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot Alue 5: Materiaalitehokkuus Itä-Suomen jätesuunnitelman toimenpiteiden priorisointi Ehdotetut hankeaihiot 1 5.1 Ekologisen tuotesuunnittelun edistäminen... 3 5.2 Uusiokäytön ja kestävän kulutuksen edistäminen... 4 5.3 Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta

UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013. Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta UUSIOMATERIAALIT HYÖTYKÄYTTÖÖN SAVO-KARJALAN UUMA-HANKKEEN SEMINAARI 29.1.2013 Ympäristönäkökulma UUMA-ratkaisujen kannalta Pohjois-Savon ELY-keskus, Jorma Lappalainen 6.2.2013 1 Historiaa Tuotannosta

Lisätiedot